TOIVOTUIMMAT KLASSIKOT. Tampere Filharmonia Eugene Tzigane, kapellimestari Stefan Jackiw, viulu

Transkriptio

1 TOIVOTUIMMAT KLASSIKOT Tampere Filharmonia Eugene Tzigane, kapellimestari Stefan Jackiw, viulu

2 Perjantai klo 19 Tampere-talon Iso sali Tampere Filharmonia Eugene Tzigane, kapellimestari Stefan Jackiw, viulu GEORGES BIZET ( ) Carmen-sarja (koonnut Eugene Tzigane) I Prelude II Habanera III Chanson du toreador IV Nocturne V Aragonaise VI Intermezzo VII Danse boheme ANTONíN DVORÁK ( ) Romanssi viululle ja orkesterille f-molli op. 11 MAURICE RAVEL ( ) Tzigane viululle ja orkesterille VÄLIAIKA FRANZ LISZT ( ) Unkarilainen rapsodia nro 2 c-molli ZOLTÁN KODÁLY ( ) Háry János -sarja I Alkusoitto: Tarina alkaa II Wieniläinen kellopeli III Laulu IV Taistelu ja Napoleonin tappio V Intermezzo VI Keisarin ja hänen hovinsa saapuminen JOHANNES BRAHMS ( ) Unkarilainen tanssi nro 5 g-molli Konsertti päättyy noin klo 21. TAMPERE FILHARMONIAN ILLAN KOKOONPANO konserttimestari: Dennis Kim I viulu: Maria Itkonen (3. konserttimestari), Liina Nuora-Loijas***, Kati Tuominen-Heroja, Lea Antola, Raimo Hannikainen, Lotta Laaksonen, Katri Nikkanen, István Szalay, Vitali Torkkeli, Martti Wiklund, Tatevik Ayazyan, Sebastian Silén, Elisabeth St-Cyr II viulu: Kimmo Tullila*, Heidi Kuula**, Hanna Parviainen***, Anna Angervo, Riitta Hallila, Antti Hannikainen, Heikki Hannikainen, Elina Kilpinen, Kirsi Korpela-Pulkkinen, Kristine Lilientale- Birzniece, Pirjo Tulisalmi, Sanna Tullila alttoviulu: György Balázs*, Kimmo Kivivuori***, Heili Hannikainen, Anne Korhonen, Tarja-Leena Saari, Lauri Savolainen, Elisabete Sorokina, Anni Tiainen-Hammo, Eija Laru sello: Joona Pulkkinen (soolosellisti), Elina Sipilä, Virpi Välimäki, Reinis Birznieks, Miika Jämsä, Maija Juuti, Tuija Lamminmäki, Juho Nissi kontrabasso: Petri Mäkiharju**, Joni Armio***, Juha Kleemola, Pentti Huhtinen, Tuomo Kinnunen, Heikki Lehtinen huilu: Pekka Rankka**, Nina Johnson***, Seppo Planman oboe: Julien Weber*, Kari Nikkanen klarinetti: Jarmo Hyväkkö*, Reetta Näätänen alttosaksofoni: Kai Ruskeepää fagotti: Aleksandr Veryukhanov**, Vildan Altinsöz käyrätorvi: Ismo Ponkala*, Timo Ruskeepää, Jaakko Välimäki, Miriam Brown trumpetti: Jonas Silinskas*, Alessandro Chiavetta**, Aki Välimäki***, Tapio Kilpinen, Jouko Harjanne, Vesa-Pekka Kopakkala pasuuna: Antti Hirvonen*, Mikhail Kapustin***, Olavi Hostikka tuuba: Harri Miettunen* patarummut: Tiina Laukkanen* lyömäsoittimet: Jyri Kurri*, Petri Hänninen***, Tuomo Oravakangas***, Harri Lehtinen, Niko Ronimus, Eppu Hietalahti harppu: Kirsti Vartiainen* piano: Ville Hautakangas celesta: Riina Häkkinen cimbalom: Roger Carlsson *äänenjohtaja **vuorotteleva äänenjohtaja ***varaäänenjohtaja

3 Amerikkalaisjapanilaiseen perheeseen syntynyt Eugene Tzigane voitti Katowicen Fitelberg-kilpailun 2007 ja saavutti toiset sijat Zagrebin Matacˇi c-kilpalussa 2007 ja Frankfurtin Solti-kilpailussa Näiden menestyksekkäiden kilpailujen myötä nuori lahjakkuus nimettiin Nordwestdeutsche Philharmonien ylikapellimestariksi vuonna Jorma Panulan johdolla opintonsa päättänyt Tzigane on ansioitunut myös oopperakapellimestarina. Tampereella hänet nähtiin viimeksi keväällä Tuolloin hän ihastutti Ison salin yleisöä johtamalla Ravelia ja Debussytä sekä Fagerlundin kitarakonserton. Viulisti Stefan Jackiw on esiintynyt lukuisten kansainvälisesti merkittävien orkestereiden solistina ja työskennellyt monien huippukapellimestareiden, kuten Giancarlo Guerreron ja Hannu Linnun kanssa. Nuori huippulahjakkuus on saanut tunnustusta erityisesti Brahmsin viulusonaattilevytyksistään. New Yorkissa asuva Jackiw on myös aktiivinen kamarimuusikko ja resitalisti. Jackiw debytoi Lontoon Philharmonia Orchestran solistina vuonna 2002 ollessaan vasta 14-vuotias. Tuolloin hänen tulkintansa Mendessohnin viulukonsertosta otettiin vastaan ihastuneesti ja hän päätyi London Timesin kanteen. Jackiwin opinahjoihin lukeutuvat muun muassa New England Conservatory ja Harvard University. TOIVOTUIMMAT KLASSIKOT Illan kapellimestari Eugene Tzigane on johtanut Tampereella aikaisemminkin. Tällä kertaa hän on valinnut teemaksi unkarilaisen kansanmusiikin, jolla kaikkia konserttiohjelman teoksia on maustettu. Kysymys on ennen kaikkea hauskanpidosta. Konsertin on tarkoitus olla viihdyttävä ihan vakavasti puhuen!, Tzigane kuvailee kokoamaansa ohjelmaa. Kansanperinteestä kiinnostuminen oli tyypillistä erityisesti romantikoille. Heidän hyppysissään yleistyi myös ohjelmamusiikkiperinne, tapa viitata musiikilla johonkin ympäröivän maailman ilmiöön. Näyttämömusiikkitaustaiset orkesterisarjat Carmen ja Hary Janos antavat selkeitä vinkkejä siihen, millaisia sankaritarinoita voi kuvitella, vaikka lavalla ei rooliasuisia hahmoja seikkaile. Samoihin aikoihin yleistyi myös idolikulttuuri, huippumuusikoiden taituriperinne, jota puolestaan ruokkivat erityisesti illan sooloviulukappaleet. Illan avaa yksi musiikinhistorian keskeisimmistä näyttämöteoksista. Ranskalainen Georges Bizet viimeisteli Carmenoopperansa 1870-luvun puolivälissä. Tänään kuullaan kapellimestari Eugene Tziganen kokoama yhdistelmä oopperasta tehtyjen orkesterisarjojen osia. Tarina sijoittuu Espanjan Sevillaan 1800-luvun alkuun. Päähenkilönä on kaunis ja oikukas mustalaistyttö Carmen, johon kaikki espanjalaismiehet härkätaistelijoista salakuljettajiin rakastuvat. Ensimmäisenä soiva alkusoitto on taatusti yksi maailman tunnetuimmista sävelmistä. Härkätaistelijoita kuvaileva uhmakkaan riehakas kappale nostattaa tunnelman. Seuraavaksi kuullaan Habanera, joka alkuperäisessä oopperasovituksessa on ihailijoiden piirittämän Carmenin aaria. Työpäivä tupakkatehtaalla on juuri päättynyt. Sotilasjoukko parveilee tehtaalta poistuvien tyttöjen ympärillä, sillä kaikki haluavat tavata Carmenin. Lopulta sotilaat näkevät tämän työläisten joukossa ja anelevat huomiota. Carmen ei kuitenkaan lähde kenen tahansa matkaan. Hän on kapinallinen nuori, joka laulaa kuubalais-espanjalaisen viettelevän rytmiikan tahdittamana kesyttämättömästä rakkaudesta. Sanat henkivät vapautta. Rakkaus ei tunne lakia! Kolmantena kuullaan Carmenia tavoittelevan Escamillo-nimisen toreadorin laulu. Härkätaistelijan elämä on kohtalokasta ja vaarallista, epäonnistuessaan toreadori ei näe enää seuraavaa taistelua. Lopulta härkätaistelija etsii ja kaipaa kuitenkin samaa kuin kaikki muutkin. Rakkautta. Neljäntenä soi yöllistä tunnelmaa maalaileva kauniin laulava Nocturne ja viidentenä Aragonaise, jonka instrumentaatio ja rytmiikka luovat espanjalaisen tanssin tunnelmaa. Kuudes osa, Intermezzo, on ihastuttavaa puupuhallintunnelmointia. Carmen-sarjan päättää Mustalaistanssi, joka maalaa jälleen eteemme oopperan pääkaunottaren. Hän tanssii ystäviensä

4 kanssa. Musiikki soi kapinaa ja vapautta, oikuttelevaa ja pitelemätöntä rakkautta. Slaavilaisvärejä tarjoilee tšekkiläisen Antonín Dvořákin romanssi viululle ja orkesterille. Saksalaisen Brahmsin hyvä ystävä Dvořák on romantikko, jonka melankolishenkinen musiikki soljuu rauhoittavana tajuntaamme. Kansanmusiikista ammensi tämäkin säveltäjä. Romanssissa ääneen pääsee illan solisti Stefan Jackiw. Seuraava solistikappale on jokseenkin toista maata, siinä viulutaituruus tuodaan esille vähemmän hienovaraisesti kuin Dvořákin tunnelmoinnissa. Ranskalaisimpressionisti Maurice Ravel sävelsi maalailevaa ja sävykästä, usein hyvin eksoottismausteistakin musiikkia, ihanasti vyöryilevää orkesteritekstuuria. Erityisen tunnettu hän on juuri värikkäistä orkestroinneistaan. Konsertissa kuultava Tzigane on kuitenkin ennen kaikkea voimakkaan virtuoosinen sooloviuluteos. Kappale alkaa pitkällä soololla, jossa viulisti pääsee jo näyttämään taiturimaisia kykyjään. Ravel sävelsi tämän rapsodiamaisen teoksen 1920-luvun puolivälissä ja omisti sen unkarilaissyntyiselle Jelly d Aranyille. Innoituksensa Ravel sai vanhoista mustalaismelodioista, joita viulistiystävätär hänelle esitteli. Ravel jaksoi kuunnella niitä tunnista toiseen ja lopulta hän sävelsi tämän ahmimisen tuloksena Tziganen. Unkarilaista alkuperää siis tässäkin teoksessa. Bizet n tavoin Ravel sujautti sävelkieleensä mustalaisromantiikkaa ja piirteitä ikivanhasta kansanperinteestä. Kaikki eivät tästä innostuneet, vaan Ravelin kappaletta pidettiin lapsellisena ja totuttuja kuvioita toistelevana. Kappale onkin nimenomaan virtuoosinumero, joka tuo esille solistin taituruuden. Väliajan jälkeen jatketaan Unkarissa ja virtuoosisuuden parissa. Säveltäjä Franz Liszt syntyi musikaaliseen perheeseen vuonna Hän oli aikansa parhaimpia pianisteja, kiertelevä huippukonsertoija, joka kirjoitti hyvin pianistista taiturimusiikkia. Viuluvirtuoosi Paganinin tavoin Liszt teki oman osansa edistääkseen musiikin tähtikulttuuria, taitavien muusikoiden ihailua. Liszt tunnetaankin erityisesti teknisesti haastavasta piano-ohjelmistosta. Taiturillisen vaikeaa ohjelmistoa edustaa myös tänään kuultava Unkarilainen rapsodia nro 2. Unkarilaisuus oli säveltäjälle tärkeä ja merkittävä asia ja hän kuten useat muutkin tämän konsertin säveltäjät haali musiikkiinsa kosolti mustalaisromanttista ilmaisua. Unkarilainen Zoltán Kodály vietti useita vuosia elämästään keräten kotimaansa kansansävelmiä yhdessä säveltäjäystävänsä Béla Bartókin kanssa, siis samalla tavoin kuin Elias Lönnrot, joka aikanaan kokosi Kalevalan keräämiensä kansanrunojen pohjalta. Kodály saikin näiltä matkoiltaan kipinän säveltää musiikkia, jossa yhdistyvät klassiset, mielenkiintoisella tavalla kuvailevat sävellyskeinot ja unkarilainen kansanmusiikki. Háry János on Kodályn laulunäytelmä vuodelta Suomessa se esitettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1937 Helsingissä Kansallisteatterissa, ja sen värikäs sävelkieli lumosi yleisön. Tänään kuullaan laulunäytelmästä muokattu orkesterisarja, jonka ilmaisu viittaa näyttämöteokseen: säveltäjä ikään kuin piirtää kuvia musiikillaan. Tarinan päähenkilönä on vanha sotilas Háry János, joka istuu tavernassa aamusta iltaan, päivästä toiseen kertoillen uskomattomia tarinoita sankariteoistaan. Suuri osa seikkailuista on silkkaa mielikuvituksen tuotetta. Satumaailmaan johdattelee preludi, jonka jälkeen kuullaan wieniläinen kellopeli. Se soi puhaltimilla ja lyömäsoittimilla kuin kaappikello. Kolmannessa osassa, laulussa, solistisen roolin saa harvemmin orkesterissa nähty instrumentti cimbalom, unkarilainen kielisoitin, jota soitetaan lusikoilla. Sotaisan vaskikuulokuvan värittämä neljäs osa kuvaa taistelua ja Napoleonin kukistumista tai ainakin tarinan päähenkilön kehittelemää tarinaa tapahtumasta. Jännitysnäytelmä jatkuu vielä viidentenä kuultavalla Intermezzolla, välisoitolla. Aivan lopuksi soi osa, joka kantaa nimeä Keisarillisen hovin saapuminen. Torvet soivat, ja kulkue on olevinaan arvokas, mutta jotakin on pielessä ja keisari kuvataankin kömpelönä mahtailijana. Sotasankarin tarinat eivät ole totisinta totta, eikä niiden ole tarkoituskaan olla. Kysymys on nimenomaan mielikuvitusmaailmasta, johon kuulijan on tarkoitus uppoutua niin laulunäytelmää seuratessaan kuin orkesterisarjaa kuunnellessaan. Saksalaisen romantiikan supermies Johannes Brahms kiinnostui hänkin aikanaan kovasti unkarilaisesta kansanmusiikista. Brahms sävelsikin kansansävelmien pohjalta sarjan unkarilaisia tansseja, joista konsertissa kuullaan yksi. Kansansävelmät ovat niitä melodioita ja lauluja, joiden tekijää ei tunneta. Ne ovat kulkeutuneet sukupolvelta toiselle juuri siksi, että niitä on laulettu kansan parissa. Vasta viimeisen parin sadan vuoden aikana tällaisia sävelmiä on alkanut päätyä nuoteiksi laulukirjoihin ja myös klassisen musiikin säveltäjät ovat niistä kovasti kiinnostuneet. Tarina kertoo, että Brahms kuvitteli käyttävänsä Unkarilaisissa tansseissaan ainoastaan sellaisia melodioita, joilla ei ole merkittyä säveltäjää. Hän kuitenkin erehtyi hieman, sillä hänen tanssiin nro 5 lainaamansa melodia oli säveltäjä Béla Kélerin kirjoittama csardas-tanssi. Joka tapauksessa saksalainen Brahms käytti kansan parissa laulettuja ja tanssittuja melodioita kaikessa rytmikkyydessään saadakseen omat tanssinsa kuulostamaan mahdollisimman unkarilaisilta. Samalla hän, kuten kaikki muutkin illan säveltäjät, ikuisti oman soivan näkemyksensä unkarilaisesta kansanperinteestä. Teksti: Maija Leino

5 Huippuvierailu maailmalta, orkesterin ensiesiintyminen Suomessa ja Tampere-talossa! La klo 19 Iso sali ARMENIAN FILHARMONINEN ORKESTERI Kapellimestari Eduard Topchjan Solisti Isabelle Faust, viulu Hatšaturjan Szymanowski Tšaikovski Liput alk. 35/50, rajoitettu määrä opiskelijalippuja alk. 25 Orkesterivierailua tukee Armenian suurlähetystö. Musiikkia & makuja -paketti alk. 60/75, sis. lipun ja Ruokagallerian Viini Soi -tasting klo 18 alk Tampere-talon Lipputoimisto (1,40 /min.+pvm) Hämeenkatu 14 B TAMPERE FILHARMONIAN KEVÄÄSSÄ MM. To 16. & pe klo 19 Kullervo Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Marjukka Tepponen, sopraano Kevin Greenlaw, baritoni Suomen Mieskuoroliiton suurkuoro Sibelius: Kullervo-sinfonia Pe 1.5. klo 15 Vappukonsertti Giancarlo Rizzi, kapellimestari Tiina Vahevaara, sopraano Ooppera- ja musikaalisävelmiä, rakastetuimpia kalssikoita sekä kuplivaa tunnelmaa Tampere Filharmonian kausi julkistetaan ti ! ORKESTERIA TUKEE: ORKESTERIN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANI: Tiina Vahevaara Heikki Tuuli Käsiohjelma: Maija Leino & Viliina Tolvanen