PE klo 19 TAMPERE-TALON ISO SALI

Transkriptio

1

2

3 TAMPERE FILHARMONIA Lawrence Renes, kapellimestari Jennifer Koh, viulu PE klo 19 TAMPERE-TALON ISO SALI TAMPERE FILHARMONIA Lawrence Renes, kapellimestari Jennifer Koh, viulu LOTTA WENNÄKOSKI (s. 1970) Flounce ESA-PEKKA SALONEN (s. 1958) Viulukonsertto I Mirage II Pulse I III Pulse II IV Adieu VÄLIAIKA KIMMO KUOKKALA (s. 1973) Industrialis, kantaesitys JOHN ADAMS (s. 1947) Doctor Atomic Sinfonia The Laboratory Panic Trinity Konsertti päättyy noin klo 21. Konsertin kaikenlainen taltioiminen on kielletty.

4 Illan kokoonpano Konserttimestarit Pekko Pulakka 1. konserttimestari I viulu Anton Chausovskii vuorotteleva 1. konserttimestari Maria Itkonen 3. konserttimestari Riikka Marttila* Lotta Laaksonen*** tp. Lea Antola Tatevik Ayazyan Raimo Hannikainen Adriana Iacovache-Pana Katri Nikkanen Jaakko Nordman István Szalay Vitali Torkkeli Kati Tuominen-Heroja Martti Wiklund Maija Wesslund tp. II viulu Kimmo Tullila* Heidi Kuula** Hanna Parviainen*** tp. Anna Angervo Riitta Hallila Antti Hannikainen Heikki Hannikainen Elina Kilpinen Kirsi Korpela-Pulkkinen Kristine Lilientale-Birzniece Alina Petrenko Eeva-Liisa Suuronen Pirjo Tulisalmi Sanna Tullila Alttoviulu Mikhail Slobodjaniuk sooloaltisti György Balázs* Kimmo Kivivuori*** Heili Hannikainen Marianne Hautakangas Anne Korhonen Lauri Savolainen Elisabete Sorokina Anni Tiainen-Hammo Laurent Corsyn tp. Eija Laru tp. Sello Joona Pulkkinen soolosellisti Markus Hallikainen* tp. Panu Saari*** Maija Juuti Miika Jämsä Tuija Lamminmäki Sampo Liukko Elina Sipilä Virpi Välimäki Kontrabasso Jarkko Uimonen* Petri Mäkiharju** Heikki Lehtinen*** tp. Pentti Huhtinen Tuomo Kinnunen Juha Kleemola Antti Laulaja Heikki Lehtinen Rozaliya Pazvantova tp. Huilu Nairi Azezian** tp. Nina Johnson*** Seppo Planman Oboe Cristian Moré Coloma* Heikki Pöyhönen*** Kari Nikkanen Klarinetti Jarmo Hyväkkö* Mark Reding** Janne Pesonen*** Reetta Näätänen Fagotti Aleksandr Veryukhanov** Alexandru Cozma*** Marcin Wosinski Käyrätorvi Jouni Suuronen** Ismo Ponkala Pasi Tiitinen Timo Ruskeepää Trumpetti Jonas Silinskas* Alessandro Chiavetta** Aki Välimäki*** Tapio Kilpinen Pasuuna Antti Hirvonen* Vygantas Silinskas** Olavi Hostikka Tuuba Harri Miettunen* Patarummut Tiina Laukkanen* Péter Fodor*** Lyömäsoittimet Jyri Kurri* Tuomo Oravakangas*** Harri Lehtinen tp. Tuomas Marttila tp. Harppu Kirsti Vartiainen* Piano Ville Hautakangas* tp. * äänenjohtaja ** vuorotteleva äänenjohtaja *** varaäänenjohtaja tp. sijainen/tilapäinen

5 Hollantilais-maltalainen Lawrence Renes on johtanut monia maailman tunnetuimmista orkestereista. Hän aloitti musiikkiuransa viuluopinnoilla Amsterdamin Sweelinckkonservatoriossa, ja opiskeli orkesterinjohtoa Haagin kuninkaallisessa konservatoriossa. Kausilla ja hän toimi Ruotsin kuninkaallisen oopperan ylikapellimestarina. Renes on erikoistunut John Adamsin musiikkiin ja johtanut tämän oopperoita ja orkesteriteoksia eri puolilla maailmaa, esimerkiksi Lontoon, Oslon ja Hong Kongin filharmonisten orkesterien, Mahler-kamariorkesterin, Ranskan radion sinfoniaorkesterin ja Tukholman kuninkaallisen filharmonisen orkesterin kanssa. USA:ssa Renes on johtanut muun muassa Los Angelesin filharmonikoita Hollywood Bowlissa ja vieraillut myös useiden muiden sinfoniaorkesterien kapellimestarina. Kuva Mats Bäcker Yhdysvaltalaisen viulistin Jennifer Kohin ura alkoi varhain, kun hän esiintyi Chicagon sinfoniaorkesterin solistina vain 11-vuotiaana. Hän on konsertoinut ympäri maailmaa merkittävimpien orkestereiden ja kapellimestareiden kanssa ja soittaa aktiivisesti myös resitaaleja. Kohin soitettavaksi on kirjoitettu yli 50 teosta. Hän tekee tiivistä yhteistyötä muun muassa Kaija Saariahon kanssa ja on sekä esittänyt että levyttänyt tämän teoksia. Koh opiskeli viulunsoittoa Philadelphian Curtis-instituutissa Jaime Laredon ja Felix Galimirin johdolla. Hänellä on tutkinto myös englantilaisesta kirjallisuudesta Oberlin Collegesta. Viimeksi Koh ihastutti yleisöä tamperelaisyleisöä keväällä 2017 Saariahon viulukonserton solistina. Kuva Juergen Frank

6 Tänä iltana Tampere Biennale tuo Tampere Filharmonian esitettäväksi neljä teosta, joita ei ole aiemmin tässä salissa soitettu. Teokset ovat peräisin 2000-luvun kahdelta ensimmäiseltä vuosikymmeneltä, ja kolme niistä on kotimaisia, yksi yhdysvaltalainen. Luvassa onkin monipuolinen, vaihteleva ilta: Nämä teokset eivät voisi olla enää erilaisempia keskenään, vaikka kolme niistä on suomalaisia. Ja on todella hienoa soittaa elävien säveltäjien musiikkia, etenkin, kun kaksi heistä on jopa paikalla! illan kapellimestari Lawrence Renes toteaa. Avausteoksena kuullaan Lotta WENNÄKOSKEN räväkkä Flounce, joka sai kantaesityksensä viime syyskuussa Lontoon BBC Proms -festivaalin päätösillan konsertissa, jonne teos Wennäkoskelta tilattiin. Olihan se sellainen elämää suurempi mahdollisuus. Sillä tavalla tällä teoksella on iso rooli sävellystöitteni joukossa. Ja itse kantaesitys sujui onnellisten tähtien alla, hyvä orkesteri soitti ihanan Sakari Oramon johdolla, ja tavoittelemani fiilis välittyi ainakin itselleni katsomoon, säveltäjä kuvailee erityistä tilannetta. Suomessa teos kuultiin ensimmäistä kertaa kolmisen viikkoa sitten, kun Hannu Lintu johti teoksen Sibelius-Akatemian orkesterin konsertissa. Tänään on vuorossa Tampereen ensiesitys. On aina suuri ilo kuulla omaa musiikkiaan soitettavan. Se on tämän työn suola. Minä en ole pöytälaatikkosäveltäjä, vaan tälläkin viikolla olen ravannut harjoituksesta toiseen, kertoo Wennäkoski, jolta tosiaan on kuultu muutakin musiikkia tämän vuoden Tampere Biennalessa: Amorti-teos sai kantaesityksensä eilisiltana Kristiina Kuusiston bandoneonkonsertissa. Flounce on vauhdikas avaus illalle: Tässä kappaleessa on iso orkesteri, ja kaikki muusikot soittavat aika paljon. Lavalta tulee sellainen ihmeellinen energiaruiske! Kappale on menevä ja riehakaskin. En ole kuitenkaan mikään

7 jyskyttäjä, ja toivonkin, että rytmisyys säilyy sellaisena ilmavana. Tämä teos on tarkoitettu iloiseksi alkusoitoksi. Teoksen nimen voi kääntää suomeksi kahdella eri tavalla. Minulla on ollut koko ajan mielessä ne molemmat merkitykset; harppominen ja sen kaltainen liikehdintä sekä toisaalta röyhelöt, Wennäkoski kertoo. Hän odottaa illan esitystä ilolla: On aina valtavan suuri elämys, kun monikymmenpäinen joukko alkaa soittaa. Ja säveltäjänä on hienoa, kun ne kaikki pienet yksityiskohdat soivat yhtä aikaa, ne, joita on hionut yksi kerrallaan yksinään kellarissa minulla on työhuone kellarissa. Kun se kaikki kuviteltu ja suunniteltu kajahtaa maailmalle. Seuraavana vuorossa on Esa-Pekka SALOSEN viulukonsertto. Käyrätorvensoittajana musiikkiuransa aloittanut, kapellimestarina maailmanmaineeseen noussut säveltäjä sai koulutuksensa 1970-luvun lopulla Sibelius-Akatemiassa. Samoihin aikoihin hän oli mukana perustamassa nuorten sävellyksenopiskelijoiden Korvat auki -yhdistystä. Ensimmäisenä puheenjohtajana toimineen Salosen lisäksi yhdistyksen perustajajäseniin lukeutui useita muita aikamme merkittävimpiä suomalaissäveltäjiä, muun muassa Magnus Lindberg, Kaija Saariaho, Jouni Kaipainen ja Jukka-Pekka Saraste. Yhdistyksen tavoitteena oli pyyhkiä pölyt kivettyneestä suomalaisesta taidemusiikkikulttuurista ja luoda tilaa uusille ideoille. Aikanaan radikaalinakin näyttäytyneellä toiminnalla oli kauaskantoiset seuraukset, jotka soivat tämänkin päivän musiikissa. Tällä hetkellä Salonen on Lontoon Philharmonia-orkesterin ylikapellimestari ja New Yorkin filharmonikkojen nimikkosäveltäjä. Ennen siirtymistään Lontooseen vuonna 2008 hän ehti toimia lähes kaksi vuosikymmentä Los Angelesin filharmonikkojen taiteellisena johtajana. Tänään kuultavan viulukonserton ovatkin ti-

8 lanneet yhteistyössä Los Angelesin filharmonikot, Chicagon sinfoniaorkesteri ja New York City Ballet. Los Angelesin filharmonikot soittivat kantaesityksen huhtikuussa 2009 säveltäjän itsensä johdolla. Solistina soitti amerikkalais-kanadalainen Leila Josefowicz, jolle Salonen on omistanut teoksensa. Salonen ja Josefowicz tekivät yhteistyötä myös sävellysprosessin aikana, ja Salonen onkin todennut konserttonsa olevan yhtä lailla kuva hänestä säveltäjänä kuin Josefowiczistä viulistina; Josefowicz rohkaisi Salosta etsimään täysin uudenlaisia maailmoja, sellaisiakin, jotka ensin tuntuivat mahdottomilta. Salonen on kertonut teoksensa sävellysprosessin kestäneen yhdeksän kuukautta, saman verran kuin ihmiselämän kehittyminen kestää. Tänä vuonna lopputulos on 10-vuotias, ja sen Tampereen ensiesityksen solistina soittaa Jennifer Koh. Viimeksi hän ihastutti Isossa salissa vuosi sitten Salosen ystävän ja kollegan Kaija Saariahon viulukonserton parissa. Koh toteaa teosten olevan täysin erilaisia keskenään, mutta löytää niistä myös jotakin perustavanlaatuista samaa: Molemmissa on kysymys matkanteosta. Aikamme musiikki on hyvin usein vain värejä, ja tuntuu usein siltä, että kuulija astuu johonkin tyhjään huoneeseen, jossa ei oikeastaan tapahdu mitään. Mutta Salosen ja Saariahon viulukonsertot eivät ole sellaisia, vaan niissä on kysymys nimenomaan matkasta, kehittymisestä. Paitsi Saariahon ja Salosen viulukonserttoja, amerikkalaisviulisti on soittanut myös paljon muuta suomalaista musiikkia, etenkin nykymusiikkia. Minulla taitaa olla paljon hyviä kavereita Suomessa, Koh nauraa ja jatkaa: Siitä se varmaan johtuu. Ehkä suomalaisessa kulttuurissa on jotakin, joka vetoaa minuun. Ja ne suomalaisteokset, joita olen soittanut, ovat kyllä kaikki olleet ilmaisultaan todella rikkaita. Tänään kuultava teos lukeutuu solistin suosikkikonserttoihin, vaikka haastava onkin:

9 Konsertto on monin tavoin hyvin inhimillinen. Siinä on kysymys ihmisen sisäisestä maailmasta ja kehittymisestä, matkan teosta. Inhimillisyydestä kertoo sekin, että konsertosta voi jo ihan alkupuolelta kuulla sellaisen sydämen sykkeen ajatuksen, joka vähitellen laajenee koko orkesteriin. Ja onhan se myös tosi vaikea teos. Heti alkajaisiksi pitää soittaa ihan yksin ja tosi nopeasti! Väliajan jälkeen on Tampere Filharmonian Kimmo KUOKKALALTA tilaaman teoksen kantaesityksen vuoro. Säveltäjä kuvailee teostaan seuraavasti: Industrialis on paikalleen nyrjähtänyt teollinen askeesi, jonka pelkistynyt rakenne ja raunioesteettinen tila muodostuvat kolmesta soinnillisesta elementistä: 1) Lasikiteistä Aavikko 2) Kivi Safiiriytimen esiinlouhijat 3) Ruostuvat Veri Kapellimestari Lawrence Renes kuvailee uunituoretta teosta: Industrialis on hyvin staattinen sävellys. Siinä ei oikeastaan ole melodiaa, vaan kysymys on lähinnä rytmistä. Mutta se on sellaista mekaanista rytmiä, joka ei yhdisty ihmisen sisäiseen rytmiin, ei siis tule sellaista tunnetta, että haluaisi esimerkiksi taputtaa mukana, vaan se rytmi on jotakin muuta. Yhtenäistä melodiaa lavalla nähtävät jousisoittajat eivät todellakaan soita, vaan heillä on kaikilla oma stemmansa. Jokaisella 52 soittajalla on oma nuottinsa. Soittajat muodostavat neljän stemman joukkoja, jotka soittavat aina keskenään ikään kuin yhtenäistä kudosta, vaikka jokaisella onkin ikioma tehtävänsä, kapellimestari selittää. Kappaleen erikoisuuksiin lukeutuu myös preparoitu piano: flyygelin kielten väliin on aseteltu muttereita ja pultteja, jotka tuottavat omanlaistaan sivuääntä kieliä soitettaessa.

10 Kapellimestari iloitsee kantaesitystilanteesta: Maailman ensiesitys on aina todella jännittävä tilanne. Siinä on aina sellainen omanlaisensa energia, jonka kaikki soittajat ja toivottavasti yleisökin tuntevat. Se on kaikille ensimmäinen kerta, ja se on todella erityistä! Konsertin päätösteoksena kuullaan John ADAMSIN Doctor Atomic Symphony, joka pohjaa säveltäjän vuonna 2005 kantaesitettyyn Doctor Atomic -oopperaan. Oopperan aihe on pysäyttävä: se käsittelee maailman ensimmäistä ydinkoetta, joka toteutettiin New Mexicossa 1940-luvun puolivälissä. Koe kantoi nimeä Trinity, kolminaisuus. Nimen alkuperästä ei ole varmuutta, mutta se tiedetään, että koe oli alkujaankin erittäin salainen. Käsittämättömän valoilmiön ja haitallista ydinlaskeumaa aiheuttaneen kokeen yhteydessä ei tapahtunut ihmisvahinkoja, mutta lähistöllä asuvat ihmiset kyllä huomasivat epätavallisen tilanteen. Heitä ja mediaa varten oli suunniteltu valheellinen lehdistötiedote, jossa väitettiin ammusvaraston räjähtäneen. Vaikka kukaan ei loukkaantunut maailman ensimmäisessä ydinasekokeessa, on aihepiiri silti järkyttävä. Juuri tällaisista teoksista yhdysvaltalaissäveltäjä Adams parhaiten tunnetaan: hän nostaa esille suuria, ajankohtaisia, vakavia asioita. Poliittinen viesti on tässä teoksessa selkeä, toteaa illan kapellimestari, joka on viimeisen kahden vuosikymmen aikana johtanut hyvin paljon Adamsin musiikkia, muun muassa Doctor Atomic -oopperaa. On hienoa palata teokseen nyt sinfonian muodossa. Oopperassa todella tärkeää on Peter Sellarsin teksti, jota emme tietenkään tässä nyt kuule, mutta oopperan luonne on silti mukana orkesteriteoksessa. Adams nostaa esille käsittämättömän kauheita asioita, jotka ovat ajankohtaisia tälläkin hetkellä, vaikka ooppera sijoittuu 1940-luvun puoliväliin. Hän käsittelee ydinaseita, ydintuhoa, ja siinä samalla muutkin hirvittävät asiat tulevat mieleen: kemialliset aseet, sota ylipäätään.

11 Adams kirjoitti ensimmäisen version sinfoniastaan vuoden 2007 BBC Proms -festivaaleille. Vuotta myöhemmin hän lyhensi teoksen neliosaisesta kolmivarttisesta yksiosaiseen 25-minuuttiseen sinfoniaan, jossa on kuitenkin kolme nimettyä, oopperan aihetta ja ydinasekokeen parissa 1940-luvulla työskennelleiden ihmisten tuntemuksia korostavaa jaksoa: Laboratorio, Paniikki ja Kolminaisuus. Ne kuuluvat teoksen sävelkielessä: Kysymys on kauheuksista ja kamppailusta, kapellimestari luonnehtii ja jatkaa: Ja tämä on aivan ehdoton mestariteos juuri siksi, että teoksen aihepiirin voi tuntea niin voimakkaasti. Minulle musiikki on hyvin tuttua, yleisölle ei, mutta uskon, että tunne välittyy siitä huolimatta. Laadussa ja taidossahan on kysymys nimenomaan siitä, että tavoiteltu tunnelma välittyy ensimmäisellä kuuntelukerralla. Renes on John Adams -spesialisti, mutta samalla hän on hyvin innoissaan myös Tampere Biennalen pääannista, uudesta suomalaisesta musiikista: Nämä kolme suomalaissävellystä ovat hyvin, hyvin erilaisia keskenään. Ja se on jännittävää; ei ole löydettävissä sellaista selvää suomalaista yhteispiirrettä, vaan suomalaisissa ihailtavaa on juuri erilaisten tapojen valtava kirjo. Se pätee säveltäjiin ja se pätee loistaviin suomalaisiin kapellimestareihin. Jos ajatellaan vaikka Esa-Pekka Salosta ja Sakari Oramoa, niin ovathan he aivan erilaisia! Illan kapellimestarille konsertin vaihtelevan ohjelman lisäksi myös lavalla soittava orkesteri on mieluisia: On todella hienoa olla täällä, kun Tampere Filharmoniassa on niin valtavan taitavaa porukkaa, ja heillä on niin hyvä yhteishenki. Minut valtasi hyvin kotoisa olo jo ensimmäisten harjoituspäivien jälkeen. Teksti Maija Leino

12 HUHTIKUUN TARJOUS: Lippu toukokuiseen Nuorten solistien konserttiin 15 Tarjous on voimassa Tampere-talon lipunmyynnissä vuotiaat ja Nuoret kuuntelijat 6. Opiskelijat konserttipäivänä vuotiaat voivat liittyä Filharmonian Nuoriin kuuntelijoihin osoitteessa tamperefilharmonia.fi/liity ORKESTERIN SYKSY 2018 JULKISTETAAN TAMPERE- TALON MAESTRO-SALISSA MA KLO 17. LÄMPIMÄSTI TERVETULOA KUULOLLE! KAUSIKORTTIEN MYYNTI ALKAA TO KLO 9, YKSITTÄISLIPPUJEN MYYNTI TI KLO 8.

13 TAMPERE FILHARMONIAN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT Pro Orchestra ry Lomalinja Oy Visura Oy TAMPERE FILHARMONIAN YHTEISTYÖKUMPPANIT Tampere Filharmonian ystäväyhdistys Täydennä musiikkielämyksiäsi Pro Orchestran kanssa Yhdistyksessämme saat eturivin paikan tutustua Tampere Filharmoniaan ja tuet samalla orkesteria. Toiminta sopii kaikille musiikin ystäville. Jäsentilaisuuksissamme vierailee kiinnostavia taiteilijoita ja järjestämme vuosittain useita musiikkimatkoja. Myyntipisteemme on Tampere-talon toisessa kerroksessa Tampere Filharmonian kausikorttikonserteissa. Tutustu toimintaamme Liity jäseneksi sivuillamme tai myyntipisteessämme. Musiikkimatka Ruovedelle Pro Orchestra järjestää matkan Musiikkia! Ruovesi -tapahtumaan Ohjelmassa on konsertit klo 14 ja 19 ja niiden välissä ruokailu luomumaatilalla. Jälkimmäisen konsertin esittely on klo 18 ja sen lomassa Kjell Westö lukee otteita romaaneistaan. Lisätiedot verkkosivuillamme. Yli 25 vuotta toimintaa Tampere Filharmonian rinnalla

14 Uusia Visura-koteja Tampereen keskustaan KOy Tampereen Keidas, Puutarhakatu 17 Helppoa ja laadukasta asumista Puutarhakadulla. Lisätietoja antaa: Matti Frick, p ,

15

16