TAMPERE FILHARMONIA Christopher Seaman, kapellimestari Paavali Jumppanen, piano. Pe klo 19 Tampere-talon Iso sali

Transkriptio

1 Pe klo 19 Tampere-talon Iso sali TAMPERE FILHARMONIA Christopher Seaman, kapellimestari Paavali Jumppanen, piano CARL MARIA VON WEBER ( ) Alkusoitto oopperasta Oberon Käyrätorvisoolo Aleksi Mäkimattila LUDWIG VAN BEETHOVEN ( ) Pianokonsertto nro 5 Es-duuri op. 73 Keisarikonsertto I Allegro II Adagio un poco mosso III Rondo: Allegro kuva Walter Colley VÄLIAIKA ANTONÍN DVOŘÁK ( ) Sinfonia nro 9 e-molli op. 95 Uudesta maailmasta I Adagio - Allegro molto II Largo III Molto vivace IV Allegro con fuoco Englannintorvisoolo Heikki Pöyhönen Konsertti päättyy noin klo Konsertin valokuvaus, videointi ja muu tallentaminen on kielletty. Suljethan matkapuhelimesi konsertin ajaksi, kiitos.

2 ILLAN KOKOONPANO I-viulu Anton Chausovskii vuorotteleva 1. konserttimestari Petteri Iivonen 3.konserttimestari tp. Riikka Marttila * Lotta Laaksonen ***tp. Lea Antola Siri Heinonen Katri Nikkanen Jaakko Nordman Istvan Szalay Vitali Torkkeli Kati Tuominen-Heroja Martti Wiklund Elias Lassfolk tp. II-viulu Kimmo Tullila * Hanna Parviainen **tp. Heikki Hannikainen Antti Hannikainen Elina Kilpinen Kirsi Korpela-Pulkkinen Kristine Lilientale-Birzniece Eeva-Liisa Suuronen Pirjo Tulisalmi Sanna Tullila Alina Petrenko Maria Ikonen tp. Alttoviulu György Balazs * Kimmo Kivivuori ** Heili Hannikainen Anne Korhonen Lauri Savolainen Elizabete Sorokina Anni Tiainen-Hammo Arseny Yuryev tp. Grigory Tsyganov tp. Sello Joona Pulkkinen soolosellisti Barbara Mussafia *tp. Panu Saari Maija Juuti Miika Jämsä Sampo Liukko Virpi Välimäki Juho Nissi tp. Kontrabasso Jarkko Uimonen * Juha Kleemola ***tp. Pentti Huhtinen Antti Laulaja Heikki Lehtinen Rozaliya Pazvantova tp. Huilu Jonathan Henderson * tp. Aapo Järvinen ** tp. Oboe Christian More Coloma * Juha Ala ** Heikki Pöyhönen Klarinetti Jarmo Hyväkkö * Mark Reding ** Fagotti Marcin Wosinski *** Emil Fuchs tp. Käyrätorvi Aleksi Mäkimattila * Jouni Suuronen ** Pauliina Koskela *** Ismo Ponkala Timo Ruskeepää Trumpetti Alessandro Chiavetta * Aki Välimäki *** Pasuuna Antti Hirvonen * Mikhail Kapustin *** Olavi Hostikka Tuuba Harri Miettunen * Timpani Péter Fodor ** Lyömäsoittimet Tuomo Oravakangas ** äänenjohtaja * vuorotteleva äänenjohtaja ** varaäänenjohtaja *** tilapäinen tp. 4

3 CHRISTOPHER SEAMAN Britanniasta kotoisin oleva kapellimestari Christopher Seaman tunnetaan erityisesti englantilaisen 1900-luvun alun musiikin asiantuntijana sekä Bruckner-, Brahms- ja Sibelius-tulkkina. Hän on tehnyt pitkän uran Yhdysvalloissa mm. Rochesterin Filharmonian ylikapellimestarina ja sittemmin kunniakapellimestarina, Naplesin sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina, Baltimoren sinfoniaorkesterin residenssikapellimestarina ja San Antonion sinfoniaorkesterin taiteellisena neuvonantajana. Britanniassa hän on toiminut sekä BBC:n skottilaisen sinfoniaorkesterin ja Northern Sinfonian pääkapellimestarina. Hän vierailee säännöllisesti arvostettujen orkestereiden kapellimestarina ympäri maailman. Rochesterin yliopisto kutsui Christopher Seamanin musiikin kunniatohtoriksi vuonna 2009, ja julkaisi hänen ensimmäisen kirjansa kapellimestarin työstä ja opettamisesta vuonna The Financial Times ja Classical Music -aikakausilehti valitsivat sen vuoden kirjaksi heti ilmestymisvuonna. Uusien lahjakkaiden kapellimestarien kannustaminen ja kouluttaminen on Seamanille keskeistä, hän on pitänyt lukuisia mestarikursseja mm. Zürichin Tonhalle-orkesterin kanssa sekä tehnyt opetusyhteistyötä Britannian Kansallisen nuoriso-orkesterin ja Guildhall School of Music and Draman kanssa. kuva Walter Colley 5

4 PAAVALI JUMPPANEN Pianotaiteilija Paavali Jumppasen ohjelmisto kattaa pianomusiikkia laajasti Bachista avantgardeen. Jumppanen on kantaesittänyt suuren määrän piano- ja kamarimusiikkiteoksia, yhteistyö mm. Pierre Boulezin, Henri Dutilleuxin, Perttu Haapasen, Lauri Kilpiön ja Riikka Talvitien kanssa on avannut hänelle monipuolisen näkökulman aikamme musiikkiin. Opinnot veivät Jumppasen Sibelius-Akatemian kautta Baselin Musiikkiakatemiaan, jossa hän opiskeli pianon lisäksi urkujen, fortepianon ja klavikordin soittoa. Lukuvuoden Jumppanen vietti vierailijana Harvardin Yliopiston musiikkitieteen laitoksella Yhdysvalloissa työstäen kirjaa Beethovenin pianosonaateista. Hän on esittänyt sekä Beethovenin että Mozartin pianosonaatit useissa runsasta huomiota saaneissa konserttisarjoissa Suomessa ja Yhdysvalloissa. Jumppasen Sibeliuksen, Beethovenin ja Wagner-Lisztin musiikkia sisältävä vinyylille tehty levytys 2012 avasi Berliner Meisterschallplatten-levymerkin historiallista suorakaiverrustekniikkaa käyttävän tallenteiden sarjan, jonka jatkoksi tehty Chopinin, Boulezin ja Jaakko Kuusiston musiikkia sisältävä levy julkaistiin syksyllä Ondine-merkki puolestaan julkaisi vuosina Jumppasen Kuhmo-talon Lentua-salissa tuotetun Beethovenin pianosonaattien kokonaislevytyksen. Ensimmäinen suomalaisen pianistin kaikki säveltäjän 32 sonaattia sisältävä levytys on saavuttanut runsaasti kansainvälistä huomiota. Jumppanen vierailee säännöllisesti suomalaisorkesterien ja merkittävien eurooppalaisorkesterien solistina. Mm. yhteistyö BBC Symphony Orchestran kanssa on jatkunut jo vuosia. Kansainvälisen solistiuransa lisäksi Jumppanen on 6

5 suosittu opettaja, joka on toiminut kotikaupunkinsa Espoon Musiikkiopistossa pianon ja kamarimusiikin lehtorina sekä Sibelius-Akatemian vierailevana professorina. Paavali Jumppanen toimii myös kansainvälisen Piano Espoo -festivaalin taiteellisena johtajana. Vuonna 2011 Hän sai Jenny ja Antti Wihurin Rahaston tunnustuspalkinnon suomalaisen kulttuurielämän hyväksi tekemästään työstä. Maisteriviestintää/Minna Lindgren, Hannele Eklund kuva Jaakko Alatalo 7

6 UUDESTA MAAILMASTA Carl Maria von Weberin kohtaloksi koitui oopperatilaus Lontoosta. Kuninkaallinen ooppera Covent Gardenissa ehdotti, että Weber säveltäisi oopperan, joka jollain tavoin linkittyisi Shakespearen Kesäyön unelmaan. Koska palkkio oli huomattava, Weber suostui välittämättä lääkärinsä neuvoista. Ooppera valmistui ajallaan mutta säveltäjä kuoli Lontoossa pian ensi-illan jälkeen. Oberonissa on puhutut repliikit, ja se sekoittaa keijukaisdraamaan turkkilaiselementtejä. Suuresta menestyksestä huolimatta Oberon ei ole vakiintunut ohjelmistoon muuten kuin orkesterikonserttien numerona. Sen alkusoitto on ajan tavan mukaan potpuri oopperan parhaista teemoista, joista tässä tapauksessa huomiota herättävin on taikamaailmaan kutsuva käyrätorvisoolo. Ludwig van Beethoven rakasti ääripäitä ja kontrasteja. Kun hän soitti pianoa, kielet katkeilivat forteissa eikä pianissimoissa kuulunut mitään, ellei mukaan lasketa mekaanista kolinaa. Hän siis mieluummin liioitteli kuin soitti laimeasti. Hän oli nopeasti tunnelmaa vaihtava, herkästi reagoiva ja ärhäkkä soittaja, jolle soitin asetti kiusallisia mutta ei mahdottomia rajoituksia ja jolle tekniikka ei koskaan ollut rajoite. Viides pianokonsertto on ainoa, jota Beethoven ei koskaan esittänyt julkisesti. Se on sävelletty viulukonserton jälkeen, keskellä Napoleonin sotia. Ranskalaiset pommittivat ankarasti Wieniä, ja Beethoven pakeni veljensä talon kellariin ja hautasi paniikissa päänsä tyynyjen sekaan. Ystävälleen hän kirjoitti: Kaikki tämä on vahingoittanut minua, sieluani ja ruumistani. Miten häiritsevä, raaka on maailma 8

7 ympärillämme. Ei mitään muuta kuin rumpuja, tykkejä ja surua, kaikenlaista surua. Keskellä maailmantuskaa Beethoven sävelsi suurimman ja kauneimman konserttonsa. Siinä melodiat eivät oikeastaan ole tärkeitä, vaan se, miten kokonaisuus soi. Vain finaalissa on selkeä, solistinen teema, kun kahdessa ensimmäisessä osassa paahdetaan sävellajeja eri rytmeissä ja kasvatetaan musiikista valtava virta. Konsertto alkaa kuin ensiosan lopusta, solistin taiturillisella yksin soittamalla kadenssilla, joka vilisee murtosointuja ja kaksoistrillejä ja tuntuu hehkuvan jonkinlaista uhmaa. Solistin rauhoituttua orkesteri soittaa pääteeman kuin kyseessä olisi normaali konsertto. Mutta sitähän se ei toki ole. Laajan ensimmäisen osan jälkeen kuultava hidas on kenties konserton merkillisin. Se on niin herkästi laulava, että enteilee Chopinia. Jo alku on hämmentävä: pianon sävelet valuvat askel askeleelta ylhäältä alas ja sama toistetaan heti perään - epämelodista, mutta oudon kaunista ja tehokasta. Orkesterin osuus koko tässä upeassa osassa on vähäinen. Osa on kuin suuri huokaus ilman draamaa, ja siitä siirrytään suoraan finaaliin. Viimeinen osa on täynnä äksyä energiaa ja valoisaa sulokkuutta. Monista yksityiskohdista nostan vain yhden, kun osan lopussa piano ja patarumpu käyvät keskustelua. Patarumpu on soittanut alusta asti toistuvaa rytmiä, ikään kuin sydämen ääntä, johon on palattu ja jota myös puhaltajat ovat lainanneet, kunnes konserton lopussa tuo pitkään taustalla vaikuttanut sotasoitin nostetaan lopulta keskiöön kuin se olisi pianon partneri. 9

8 Antonín Dvořák syntyi esikoisena böömiläisen teurastajan suureen perheeseen. Kotona pidettiin itsestään selvänä, että hänestä tulisi teurastaja. Väitetäänkin, että hän suoritti Zlonicen kaupungissa tuolloin hyvin korkealle arvostetun teurastajan tutkinnon, mutta sitten kohtaloon puuttui opettaja, joka iski pojan käteen viulun. Ja niin tarina jatkuu, kuten historialliset menestyskertomukset aina: ilman sen kummempia harjoituksia, taisteluita ja kaksoisäänietydejä tuleva säveltäjä oppii soittamaan itsekseen teurastamon takahuoneessa viulua ja alkaa ansaita soitollaan niin hyvin rahaa, että isä antaa hänen heittää kirveen nurkkaan. Viulullaan Dvořák pystyi kompensoimaan senkin, että hänen kasvunsa pysähtyi voimistelunopettajan armottomassa mittatikussa lukemaan 166 senttimetriä luvulla Antonín Dvořák oli uusi kirkas tähti saksalaisen musiikin menestystarinassa, ja aivan erityisen mielenkiintoiseksi hänet teki tuo epäsaksalaisuus. Kun säveltäjä oli syntynyt jossain muualla kuin suuressa kaupungissa ja päässyt sangen myöhään musiikkikoulutuksen piiriin, hänessä säilyi jokin viehättävä rosoisuus, sellainen pieni oppimattomuus, jota saksalaisen koulukunnan edunvartijat kutsuvat maalaisuudeksi ja modernit sisustajat rustiikiksi. Dvořákin menestyksestä seurasivat nimitys Prahan konservatorion professoriksi, oopperoita, sinfonioita ja kamarimusiikkiteoksia sekä kirje New Yorkista. Se oli kutsu Yhdysvaltojen Kansallisen musiikkikorkeakoulun vierailevaksi professoriksi New Yorkiin. Kansallisen musiikkikorkeakoulun oli perustanut joukko rikkaita idealisteja voidakseen tarjota musiikkiopetusta myös muille kuin valkoisille miehille. Kolme vuotta New Yorkissa oli Dvořákin parasta aikaa. 10

9 Hän sävelsi upeata musiikkia, esimerkiksi parhaan jousikvartettonsa, nimeltään Amerikkalainen, sekä yhdeksännen sinfonian, lisänimeltään Uudesta maailmasta. Kansallinen musiikkikorkeakoulu toivoi, että Dvořák auttaisi amerikkalaisia löytämään oman kansallisen musiikkinsa. Dvořák kirjoitti jo muutaman kuukauden oleskelun jälkeen asiantuntevia artikkeleita amerikkalaisen musiikin olemuksesta sanomalehtiin. Hän uskoi, että afroamerikkalaisten ja alkuperäiskansojen kulttuurit tarjosivat mahdollisuuden kehittää jotain sellaista, joka voisi olla amerikkalaista musiikkia. Kovin hämmästyttävää perehtyneisyyttä ei tarvita siihen, että keksii alkuperäiskansan tarjoavan mielenkiintoista materiaalia nationalistiselle taiteelle. Mutta että Dvořák liitti intiaanien rinnalle orjina tuodut afroamerikkalaiset, joilla ei tuolloin ollut juuri minkäänlaista ihmisarvoa, oli erikoista. Eräänä päivänä, kun professori Dvořák käveli koulun käytävällä, siellä luuttusi lattioita pitkä musta mies, joka lauloi. Dvořák kiinnostui laulusta ja esittäytyi miehelle, jonka nimi oli Harry Burleigh. Hän opiskeli koulussa laulua ja maksoi osan kuluista siivoamalla iltaisin. Hänen isovanhempansa olivat orjia ja vanhempansa ensimmäisen polven vapaita kansalaisia. Opettajaksi valmistunut äiti sai opettaa ainoastaan mustia lapsia mitättömällä palkalla, ja isä oli upseeriuransa jälkeen paikkakuntansa ensimmäinen musta valamies. Harryn isoisä opetti poikaa pienestä asti laulamaan, ja sittemmin hänestä kasvoikin suuriääninen baritoni, joka ensimmäisenä toi orjien laulut konserttisaleihin. Burleigh kirjoitti nuoteiksi muistiin monia orjalauluja, sellaisia kuin Deep River tai Swing Low, Sweet Chariot. Toisin kuin Toivo Kuula 11

10 Etelä-Pohjanmaalla, Johannes Brahms Unkarissa tai Antonín Dvořák slaavilaisissa metsissä, Burleigh ei koskaan väittänyt säveltäneensä sävelmiä, vaikka sävelsi jonkin verran itsekin. Dvořák imi itseensä kaiken, mitä Burleigh lauloi. Hän alkoi käyttää sävellyksissään pentatonista asteikkoa, joka toi siihen oudon haikeuden ja surumielisyyden ja jonka löydätte Amerikkalaisen jousikvarteton jokaisen osan alusta. Paljon on puhuttu siitä, päätyivätkö Burleigh n laulut Dvořákin rakastetuimpaan, soitetuimpaan ja tunnetuimpaan sinfoniaan. Sillähän ei ole sinänsä mitään väliä. Sinfonian sävelsi Dvořák, ja jos siellä muutama melodia viittaa johonkin Manhattanilla kuultuun, kyse ei ole sen enempää varkaudesta kuin plagiaatista, vaan ajan tavasta. Swing low, sweet chariot on todellista amerikkalaista kansanmusiikkia. Sen voi kuulla Dvořákin yhdeksännen sinfonian ensimmäisessä osassa, kätkettynä ohikiitoteemaan, jonka ensimmäisenä soittaa huilu, sen jälkeen viulut ja lopulta koko orkesteri. Mutta ennen kuin kukaan ehtii ajatella, että tämän teeman olen kuullut jossain ennenkin, siitä hypätään sinfonian pääteemaan, jonka kuka tahansa saksalainen kuulee herooisena sinfonian pääteemana. Tärkeintä on tietysti se, että Dvořák onnistui vangitsemaan tunnelman. Sen jonkin maagisen, joka kaikui korkeakoulun tyhjillä käytävillä, kun orjien lapsenlapsi lauloi komealla baritonillaan lattiaharjaan nojaten. Hauska kiertokulku liittyy Dvořákin sinfonian toiseen osaan, sen kuuluisaan englannintorvisooloon. Vuosia myöhemmin ilmestyi Burleigh n oppilaan William Fisherin säveltämä yksinlaulu Goin Home. Kaikki huomasivat, että laulu oli napattu Dvořákin sinfonian toisesta osasta. Fisher joutui hankalaan välikäteen, sillä 12

11 hän oli vain tehnyt onnistuneen soinnutusharjoituksen opettajansa antamasta orjalaulusta, eikä hän muistanut, että se oli päätynyt jonkun sinfoniaan. Goin Home oli niin hieno laulu, että sitä alettiin laulaa taidepiireissä. Ja kuinka ollakaan, nyt se tunnetaan Antonín Dvořákin sävellyksenä Goin Home. Kuuliaisimmat tekijänoikeuksien valvojat ilmoittavat säveltäjäksi sekä William Fisherin että Antonín Dvořákin, mutta afroamerikkalaisista kansanlauluista ei kukaan puhu mitään. Ja teemahan on Dvořákin viimeisen sinfonian toisessa osassa, se englannintorvella soitettu soolo. Minna Lindgren SYYSKAUDEN 2019 LIPUNMYYNTI ALKAA Ma 6.5. klo 9 Kausikortit Ma klo 9 Yksittäis- ja kvartetto-liput, kamarimusiikkisarjaliput Vanhat kausikorttipaikat pidetään varattuina ke iltaan saakka. Kausikorttimyynti päättyy to MYYNTIPAIKAT Tampere-talon lipunmyynti, Kulttuurimyymälä Aplodi (Aplodi avautuu klo 10), Lippupisteen myyntipisteet ja (Lippupiste perii palvelumaksun) 13

12 TAMPERE FILHARMONIAN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT TAMPERE FILHARMONIAN YHTEISTYÖKUMPPANIT TAMPERE FILHARMONIAN YSTÄVÄYHDISTYS 14

13 TAMPERE FILHARMONIAN YSTÄVÄT Musiikkimatka Sastamala Gregorianaan Musiikkimatka lauantaina Sastamala Gregorianaan, jonka teemana on Rakkauden Pariisi. Matkaan kuuluu konsertti Tyrvään Pappilan kivinavetassa, päivällinen Tyrvään Pappilassa ja kamariooppera Sastamalan Pyhän Marian kirkossa. Café Parisienne -konsertin musiikki edustaa ranskalaista eleganssia parhaimmillaan. Les Arts Florissantes pienoisooppera juhlii taiteen voimaa ja Te Deum -motettia voi kuvitella kiitoksena ja ylistyksenä kuninkaille. Lisätiedot kotisivuilla ja myyntipisteessä. Pro Orchestran jäsenenä tutustut Tampere Filharmoniaan, tuet sen toimintaa ja tapaat kiinnostavia taiteilijavieraita. Tutustu ja liity jäseneksi sivuillamme YLI 25 VUOTTA TAMPERE FILHARMONIAN RINNALLA Kuva Jussi Virkkumaa Uutta Kangasalan Liuttuun As Oy Kangasalan Liutun Portti Tämä omalle tontille rakennettava laadukas kerrostalo sijaitsee aivan Tampereen rajan tuntumassa ja läheltä löytyy upeat ulkoilu- ja virkistäytymismahdollisuudet. Kysy lisää: Matti Frick, p ,

14 To klo 19 Tampere-talon Iso sali SUURI JA KAUNIS TAMPERE FILHARMONIA André de Ridder, kapellimestari Tanja Tetzlaff, sello UNSUK CHIN (s. 1961) Sellokonsertto FRANZ SCHUBERT ( ) Sinfonia nro 9 C-duuri Suuri Koe häkellyttävän kaunis ja eksoottinen sellokonsertto sekä Schubertin upea viimeinen sinfonia saman illan aikana. Liput 27/20/12/6 Teokset tutuiksi klo 18, vapaa pääsy Konsertissa on toiminnallinen lapsiparkki vuotiaille (6/8 )

15 Ke klo 19 Tampere-talon Iso sali AVARUUS- SEIKKAILU 2019 TAMPERE FILHARMONIA Petri Komulainen, kapellimestari Tampere-talo muuntautuu avaruusalukseksi, jonka inter-galaktinen seikkailu vie John Williamsin Star Warsin ja E.T:n kautta Gustav Holstin Planeettoihin ja György Ligetin Avaruusseikkailu 2001:n Atmosphereen. Matkalla kuullaan myös musiikkia TV-sarjasta Star Trek ja elokuvasta Interstellar. Aluksen kapteenina toimii Petri Komulainen. Muhkea suuren orkesterin avaruusmusiikki yhdistettynä upeaan visualisointiin sopii koko perheelle. Yleisö voi pukeutua teeman mukaan. Liput 27/20/12/6 May the Force be with you - olkoon voima kanssanne!

16 Kuva Matti Kyllönen Grigori SOKOLOV Beethoven & Brahms Musiikkitalossa klo 19 LIPUT 43 /69 /84 sis. palvelumaksut Laulatko? Tule mukaan ota askel katsomosta lavalle! Tampereen Filharmoninen Kuoro ottaa uusia laulajia syksyn elämyksiin. Tule koelauluun ke klo T A M P E R E E N FILHARMONINEN K U O R O Varaa oma aikasi: koelaulu@tfk.fi 18