Miten hoidan vanhusten unettomuutta?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miten hoidan vanhusten unettomuutta?"

Transkriptio

1 KATSAUS TIETEESSÄ TIINA TALASLAHTI LL, psykiatrian erikoislääkäri, vs. apulaisylilääkäri HYKS, Helsingin ja vanhuspsykiatrian klinikkaryhmä HANNA-MARI ALANEN LT, ylilääkäri TAYS, Toimialue 5, Neuro- ja vanhuspsykiatria ESA LEINONEN psykiatrian professori Tampereen yliopisto ylilääkäri, TAYS, Toimialue 5 (psykiatria) Miten hoidan vanhusten unettomuutta? Vanhuusiässä unen rakenne muuttuu, minkä vuoksi uni tuntuu kevyemmältä ja häiriintyy herkästi ympäristön ärsykkeistä. Vanhusten unettomuus on usein seurausta arkihuolista, mutta myös somaattisesta ja psyykkisestä sairastamisesta. Vanhusten unettomuuteen suositellaan ensisijaisesti lääkkeettömiä hoitoja, joita ovat elämäntapamuutokset, ärsykehallinta- ja unihuoltomenetelmät, rentoutustekniikat sekä erilaiset kognitiiviset psykoterapian sovellukset. Vanhusten unettomuutta voidaan tilapäisesti hoitaa keskipitkävaikutteisilla bentsodiatsepiineilla tai niiden tavoin vaikuttavilla unilääkkeillä sivuvaikutuksia seuraten. Pieniä annoksia psykoosi- tai masennuslääkkeitä voidaan käyttää, mikäli unihäiriö liittyy psykoosioireisiin, masennukseen tai kipuun. VERTAISARVIOITU VV Jopa puolet yli 65-vuotiaista kärsii unettomuudesta jossain vanhuutensa vaiheessa (1). Tutkimustietoa ikääntyneiden unihäiriöistä on kuitenkin vähän (2). Lieväkin vanhusten univaikeus johtaa herkästi muistiongelmiin, eristäytymiseen sekä vaikeuksiin selviytyä päivittäisistä toimista. Unettomuus ei liity normaaliin ikääntymiseen, vaan voi olla seurausta arjen huolista tai somaattisesta ja psyykkisestä sairastamisesta (2). Yleinen uskomus on, että vanhemmat ihmiset tarvitsevat vähemmän unta kuin työikäiset. Unen tarve kuitenkin muuttuu vain vähäisessä määrin 60 ikävuoden jälkeen (3). Pitkäkestoinen unettomuus lisää riskiä sairastua masennukseen. Tausta Vanhuusiässä unen rakenne muuttuu (1). Syvän unen ja vilkeunen määrät vähenevät ikääntyessä. Tämä johtaa siihen, että uni tuntuu kevyemmältä ja ikääntynyt herää herkemmin ärsykkeisiin. Nukkumisen määrä vuorokautta kohden pysyy samana, mutta päiväunien osuus kasvaa. Myös uni-valverytmi on usein erilainen kuin nuorempana: moni menee nukkumaan ja myös herää aikaisin (4,5). Käpylisäkkeen etuosassa sijaitseva nucleus suprachiasmaticus erittää melatoniinihormonia, joka säätelee ihmisen vuorokausirytmiä. Ikääntymisen myötä melatoniinin eritys kuitenkin vähenee, mikä johtaa lisääntyneeseen unenaikaiseen heräilyyn (6). Unihäiriön syyn selvittely Ensisijaisen tärkeää on selvittää, millaisesta unettomuudesta ikääntynyt kärsii (taulukko 1). Tavallisia unettomuuden aiheuttajia ovat arkihuolet ja johonkin elämänmuutokseen liittyvä stressi. Vanhuudessa joutuu kohtaamaan menetyksiä, jotka ahdistavat ja lisäävät yksinäisyydentunnetta. Ahdistuneisuus aiheuttaa unettomuutta, joka synnyttää pelkoa ja unihäiriökierre vahvistuu. Unettomuus kuitenkin vaatii hoitoa, mikäli se aiheuttaa päiväaikaista väsymystä tai huonontaa toimintakykyä. Unettomuudessa kyse voi olla nukahtamisen vaikeudesta, unessa pysymisen vaikeudesta, aikaisesta heräämisestä tai heikkolaatuisesta unesta. Unettomuus voidaan luokitella keston mukaan tilapäiseksi (alle kaksi viikkoa), lyhytkestoiseksi unettomuudeksi (2 12 viikkoa) tai pitkäkestoiseksi häiriöksi (yli 3 kuukautta) (7). Univaikeus voi olla primaarinen, eli kyseessä on nukahtamisen tai unessa pysymisen ongelma ilman selvää altistavaa syytä. Sekundaarisessa unettomuudessa univaikeudet liittyvät eri sairaustiloihin ja vanhuksilla usein myös lääkitykseen. Unipäiväkirjan pitäminen 1 2 viikon ajan antaa hyödyllistä tietoa. Muistiinpanoihin laitetaan nukkumisen, aterioiden, alkoholinkäytön ja liikunnan ajankohdat sekä lääkkeet ja arviot unen kestosta ja laadusta. Puolison havaintoja potilaan yöllisestä käyttäytymisestä kannattaa selvittää etenkin epäiltäessä esimerkiksi uniapneaa. Ympäristötekijät ja huonot unitottumukset voivat häiritä nukkumista. Näistä esimerkkeinä voidaan mainita liian lämpimän makuuhuo- Suomen Lääkärilehti 3/2012 vsk

2 KATSAUS TAULUKKO 1. Ikääntyneen unihäiriöpotilaan haastattelu (2). 1. Milloin menette nukkumaan ja nousette ylös sängystä? 2. Onko teillä usein vaikeutta nukahtaa? 3. Heräättekö kesken yöunen? Mikä saa teidät heräämään? Onko teillä vaikeuksia nukahtaa uudelleen? 4. Ovatko läheisenne kertoneet teille havaintojaan unenaikaisesta käyttäytymisestänne kuten esim. kuorsauksesta tai levottomasta liikehdinnästä? 5. Oletteko väsynyt suurimman osan päivästä? 6. Otatteko päiväunia? Kuinka paljon nukutte päivällä? 7. Kuinka paljon tarvitsette unta ollaksenne päivällä virkeä? 8. Millä tavoin olette jo yrittänyt hoitaa univaikeuksianne? Käytättekö unilääkitystä tai muuta lääkettä nukkuaksenne paremmin? lisäkysymyksiä 9. Onko teillä fyysisiä oireita kuten jalkojen levottomuutta ja virtsaamisen tarvetta öisin? 10. Liikutteko ja ulkoiletteko päivisin? 11. Millaisia lääkityksiä käytätte ja mihin aikaan päivästä (myös luontaislääkkeet)? Koetteko niistä sivuvaikutuksia? 12. Kuinka paljon kofeiinia (kahvi, tee, kola) ja alkoholia käytätte? 13. Tunnetteko itsenne ahdistuneeksi tai masentuneeksi? 14. Oletteko kokenut henkilökohtaisia menetyksiä viime aikoina? KIRJALLISUUTTA 1 Kamel NS, Gammack JK. Insomnia in the elderly: cause, approach, and treatment. Am J Med 2006;119: Bloom HG, Ahmed I, Alessi CA ym. Evidence-based recommendations for the assesment and management of sleep disorders in older persons. Am Ger Society 2009;57: Ohayon MM, Carskadon MA, Guilleminault C, Vitiello MV. Meta-analysis of quantitative sleep parameters from childhood to old age in healthy individuals: developing normative sleep values across the human lifespan. Sleep 2004;27: Neubauer DN. Sleep problems in the elderly. Am Fam Physician 1999;59: Neubauer DN. Sleep problems in the elderly. Am Fam Physician 1999;59: Fetveit A. Late-life insomnia: a review. Geriatr Gerontol Int 2009;9: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2011: Käypä hoito - suositus: Unettomuuden hoito. h/suositukset/naytaartikkeli/.../h oi50067#s15. 8 Foley D, Ancoli-Israel S, Britz P, Walsh J. Sleep disturbances and chronic disease in older adults: results of the 2003 National sleep foundation sleep in America survey. J Psychosom Res 2004;56: neen tai virkeänä nukkumaan menemisen. Vanhempien ihmisten jo luonnostaan kevyt uni häiriintyy herkästi fyysisten sairauksien ja lääkkeiden vaikutuksesta. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan (8) kipu vaikutti voimakkaimmin iäkkäiden yöaikaiseen heräilyyn. Taulukossa 1 on lueteltu tavallisia unettomuuden syitä. Unettomuus ei kuitenkaan korjaannu pelkästään perussairauden hoitamisella, vaan sen laukaisema univaikeus vaatii oman hoitonsa. Neurologisiin sairauksiin liittyy joko sinänsä unihäiriöitä, tai sitten ne aiheuttavat käytösoireita tai kipua, jotka vaikuttavat haitallisesti nukkumiseen (taulukko 2). Kaksi kolmasosaa Parkinsonin tautia ja % Alzheimerin tautia sairastavista kärsii unihäiriöistä (9). Alzheimerin tauti heikentää nucleus suprachiasmaticuksen toimintaa vaikuttaen vuorokausirytmiin. Psykiatriset liitännäisoireet, kuten masennus tai harhaisuus, saattavat häiritä yöunta. Mikäli unettomuuden syyksi epäillään levottomien jalkojen oireyhtymää, uniapneaa tai REM-unen aikaista häiriötä, hoitoratkaisuista voi konsultoida erikoislääkäriä. REM-unen aikaisessa häiriössä ihminen säilyttää REM-uniajalle epätyypillisesti lihastonuksensa. Henkilö pystyy tällöin unien aktivoimana liikkumaan aiheuttaen jopa vaaratilanteita esimerkiksi huitomalla. REM-unihäiriö liittyy yleensä neurologisiin sairauksiin kuten esimerkiksi Parkinsonin tautiin. Psykiatrisiin häiriöihin liittyy lähes aina unettomuus, joka voi vaihdella lievästä nukahtamisvaikeudesta aina täydelliseen nukkumattomuuteen. Masennus aiheuttaa tyypillisimmin aikaista heräämistä ja ahdistuneisuus nukahtamisen vaikeutta. Joskus ikääntynyt voi erheellisesti kokea, ettei nuku lainkaan, vaikka näin ei ole. Mania saattaa valvottaa jopa viikkoja johtaen täydelliseen uupumiseen. Iäkkään psykoosipotilaan päivän muuttuminen yöksi tai päinvastoin ei ole harvinaista. Hoito Lääkkeetön hoito Unettomuuden hoidossa lääkkeettömät hoidot ovat aina ensisijaisia (taulukko 3). Usein jo tieto normaalin uniarkkitehtuurin muuttumisesta rauhoittaa. Elämäntapojen kartoittaminen voi havahduttaa potilasta korjaamaan unta häiritseviä tottumuksiaan. Tällaisia voivat olla liiallinen kahvin ja kolajuomien nauttiminen, raskaat ateriat tai television myöhäinen katsominen. Päivätoiminnan ja fyysisen aktiivisuuden lisääminen vähentää asioiden mielessä pyörittämistä ja parantaa nukahtamista. Kognitiiviseen teoriaan pohjautuvien hoitomuotojen on todettu olevan hyödyllisiä vanhusten pitkäaikaisen unettomuuden hoidossa (10). Niiden avulla pyritään muuttamaan haitallisia unitottumuksia, uskomuksia tai asenteita, jotka ylläpitävät unettomuuskierrettä (6). Tällaisia tekniikoita ovat ärsykehallinta, unirajoite ja erilaiset kognitiivisen psykoterapian sovellukset (taulukko 3). Unirajoite on sängyssä vietetyn ajan järjestelmällistä rajoittamista vain nukuttuun aikaan. Rentoutumisharjoituksilla pyritään puolestaan vähentämään ylivireystilaa aiheuttavaa autonomisen hermoston aktivaatiota. Unihuolto-ohjeet tulisi kirjallisena antaa kaikille unihäiriöstä kärsiville (taulukko 3). Jo muutama käynti terveyskeskuksessa unihäiriöiden hoitoon perehtyneen hoitajan vastaanotolla voi merkittävästi parantaa nukkumista. Ryhmähoito tai video-ohjaus saattaa tuoda pitkäaikaisen avun iäkkäiden univaikeuksiin (10,11). Nautintoaineiden käyttötapojen tarkistaminen on tärkeää. Monelle vanhukselle yllätyksenä niinkin alhainen alkoholin suurkulutuksen raja kuin kahdeksan annosta viikossa lisää unihäiriön riskiä (12). Vähäinenkin alkoholin ja 152 Suomen Lääkärilehti 3/2012 vsk 67

3 TIETEESSÄ 9 Dauvilliers Y. Insomnia in patients with neurodegenerative conditions. Sleep Med 2007;8:S cience/article/b6w6n-4s2f2kn- 6/2/f1573a67feab7947d3923c b1 10 Ahonen S, Kivelä SL. Toiminnallisten ja kognitiivisten hoitoohjelmien vaikutukset iäkkäiden primaariseen unettomuuteen. Duodecim 2010;126: McCrae CS. Late-life comorbid insomnia: diagnosis and treatment. Am J Manag Care 2009;15:S Aalto M, Holopainen A. /liitteet/ika_ja_alko_duo08.pdf Lemoine P, Nir T, Laudon M, Zisapel N. Prolonged-release melatonin improves sleep quality and morning alertness in insomnia patients aged 55 years and older and has no withdrawal effects. J Sleep Res 2007;16: Ancoli-Israel S, Cooke JR. Prevalence and comorbidity of insomnia and effect on functioning in elderly populations. J Am Geriatr Soc 2005;53:S Schneider LS, Dagerman KS, Insel P. Risk of death with atypical antipsychotic drug treatment for dementia: meta-analysis of randomized placebo-controlled trials. JAMA 2005;294: SIDONNAISUUDET Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Tiina Talaslahti: Toiminta luennoitsijana lääkeyrityksen järjestämissä koulutustilaisuuksissa (Pfizer). Hanna-Mari Alanen: luentopalkkiot lääkeyrityksiltä (Astra Zeneca, BMS, Pfizer, Lundbeck, Lilly, GSK). Esa Leinonen: Toiminta lääkeyritysten järjestämien koulutustilaisuuksien luennoitsijana ja puheenjohtajana (Astra Zeneca, BMS, GSK, Janssen-Cilag, Lilly, Pfizer, Servier), kongressimatka (Astra Zeneca, GSK, Janssen-Cilag), toiminta lääkeyritysten advisory boardin jäsenenä (Astra Zeneca, GSK, Lilly). TAULUKKO 2. Ikääntyneiden unettomuutta aiheuttavia syitä. Elintavat Ylipaino Kipu Lääkkeet Virtsateiden sairaudet unilääkkeiden yhteiskäyttö voi aiheuttaa sekavuutta. Lääkehoito Monet lääkkeet aiheuttavat sivuvaikutuksena unettomuutta. Ikääntyessä lääkkeiden kokonaismäärä kasvaa eikä lääkeaineiden yhteisvaikutusta unihäiriön taustalla voi enää luotettavasti arvioida. Lääkitys kannattaa muokata mahdollisimman yksinkertaiseksi ja ajoittaa annostelu sopivaan vuorokaudenaikaan. Psyykenlääkkeistä bentsodiatsepiinit aiheuttavat päivätorkkuja, mikä vastaavasti huonontaa yöunta. Unihäiriön voi laukaista myös bentsodiatsepiinilääkityksen liian nopea vähentäminen. Sopiva annoksen vähentämisnopeus onkin vain % kerralla vähintään 1 2 viikon välein (7). Tarvittaessa voidaan tukilääkkeenä käyttää esimerkiksi Liiallinen veden juominen Alkoholin käyttötottumukset Kahvin ja kolajuomien käyttö Tupakointi Uniapnea Artroosi, artriitti, neuropaattinen kipu, suonenveto Bentsodiatsepiinivieroitus SSRI-/SNRI-lääkkeet Asetyylikoliiniesteraasin estäjät Kortikosteroidit Tyroksiini Sympatomimeetit Beetasalpaajat Kalsiumsalpaajat Tiatsidiureetit Yöllinen virtsaamisen tarve tai virtsanpidätyskyvyn heikkous, eturauhasen liikakasvu Gastrointestinaaliset sairaudet Refluksitauti Ummetus Sydän- ja verisuonisairaudet Sepelvaltimotauti Verenpainetauti Sydämen vajaatoiminta Hengitystiesairaudet COPD tai astma Allerginen nuha Uniapnea Ihosairaudet Kutina Neurologiset sairaudet Alzheimerin tauti Yöllistä heräilyä, käytösoireena unettomuutta Parkinsonin tauti Yöllistä heräilyä, kiputuntemuksia, parasomnioita (unissapuhuminen, hallusinaatiot, REM-unen aikainen käyttäytymisen häiriö) Aivoverenkiertohäiriöt Epileptinen kohtaus Levottomat jalat melatoniinia tai pientä annosta väsyttävää masennuslääkettä. Mikäli lääkkeettömät hoidot eivät ole auttaneet, voidaan vanhusten unettomuuden hoitoon käyttää tilapäisesti keskipitkävaikutteisia bentsodiatsepiineja tai niiden tavoin vaikuttavia muita unilääkkeitä (taulukko 4). Bentsodiatsepiinien haittavaikutuksia ovat päiväväsymys, riippuvuus, kaatumisriskin lisääntyminen ja kognitiiviset ongelmat (6). Hyvin lyhyen puoliintumisajan bentsodiatsepiinit (triatsolaami, midatsolaami) saattavat aiheuttaa yöllistä sekavuutta, jolloin potilaat puuhailevat muistamatta mitään aamulla. Pitkän puoliintumisajan valmisteet (esim. diatsepaami, alpratsolaami, nitratsepaami) puolestaan lisäävät päiväaikaista uneliaisuutta ja kaatumisriskiä kerääntymällä vanhuksen elimistöön hidastuneen eliminaa- Suomen Lääkärilehti 3/2012 vsk

4 KATSAUS Vanhusten unettomuuteen suositellaan ensisijaisesti lääkkeettömiä hoitoja. tion vuoksi. Siksi sekä lyhyt- että pitkävaikutteisia bentsodiatsepiineja tulisi vanhuksilla välttää. Bentsodiatsepiinien tavoin vaikuttavilla unilääkkeillä (taulukko 4) on vähäisempi vaikutus unen rakenteeseen, mutta nekin voivat aiheuttaa päiväväsymystä ja parasomnioita. Unilääkkeiden käyttöä suositellaan enintään 3 4 viikon ajaksi mahdollisimman pienellä annoksella, tarvittaessa korkeintaan kolmesti viikossa annosteltavaksi. Herkästi toistuvan unihäiriön hoitoon voi unilääkitystä käyttää jaksottaisesti esimerkiksi viikon ajan kerrallaan. Käytännössä ikääntyneen unilääkitys voi olla pitkäaikainen. Annoksen hidas vähentäminen auttaa lääkityksestä luopumista, mutta liian nopea lopetus voi johtaa ns. rebound-ilmiöön, jolloin oire, johon lääkettä käytettiin eli unettomuus, palaa alkuperäistä vaikeampana. Muista lääkkeistä melatoniinilla on vähän haittavaikutuksia, mutta pitkäaikaista käyttöä ei ole tutkittu riittävästi (13). Melatoniinin käyttö vähentää yöllisiä heräämisiä. Kirkasvalohoito yhdistettynä melatoniiniin saattaa parantaa myös muistisairaiden, laitoksessa asuvien vanhusten nukkumista (14). Sedatiivisia masennuslääkkeitä voi käyttää pieninä annoksina unta TAULUKKO 3. Ikääntyneiden unihäiriön diagnosointi ja hoito (1). Unihistoria Tunnista, millaisesta unihäiriöstä on kyse Arvioi unen määrä/24 h Unipäiväkirja 1 2 viikon ajan Puolison tai hoitohenkilökunnan havainnot unenaikaisesta käyttäytymisestä (käydään läpi yhdessä potilaan kanssa) Unihäiriöiden sukuhistoria Tunnista unettomuuden syy Primaari unettomuus (ei tunnistettavaa fyysistä tai psyykkistä syytä) Fyysiset oireet tai sairaus Psykiatrinen häiriö Huonot unitottumukset Ympäristöön liittyvä unettomuus Lääkkeet Arvioi unettomuuden vaikutus terveydentilaan ja toimintakykyyn Unihäiriön tutkiminen Kliininen somaattinen tutkimus ja hoito Laboratoriotutkimukset Pvk, k, na, krea, maksa-arvot, kilpirauhasarvot, EKG Hoito Keskustele odotuksista Primaarisen ongelman tehokas hoito Unihuolto-ohjeet eli elintapojen tarkistaminen nautintoaineiden käyttö, tupakointi liikunta aterioiden ajoitus Lääkkeettömät hoidot unirajoitemenetelmä (vuoteessa olon järjestelmällinen rajoittaminen vain nukuttavaan aikaan) unirytmin säännöllistäminen kognitiivinen terapia psykologisen ylivireyden vähentäminen rentoutus jännittyneisyyden vähentäminen ärsykehallintamenetelmä (nukkumaan vain unisena, sängyssä ei unettomana varttituntia pidempään, ylösnousu aina samaan aikaan, korkeintaan puolen tunnin päiväunet) vuoteen ja nukkumisen välisen negatiivisen ehdollistumisen katkaiseminen Lääkkeelliset hoidot (taulukko 4) Lähettäminen erikoissairaanhoitoon 154 Suomen Lääkärilehti 3/2012 vsk 67

5 TIETEESSÄ TAULUKKO 4. Ikääntyneiden unettomuuden hoidossa käytettäviä lääkkeitä (annos/vrk). Bentsodiatsepiinit Tematsepaami 5 10 mg (keskipitkävaikutteisia) Oksatsepaami 7,5 15 mg Bentsodiatsepiinien tavoin Tsopikloni 3,75 7,5 mg vaikuttavat unilääkkeet Tsolpideemi 5 10 mg Tsaleploni 5 20 mg Muut Melatoniini (pitkävaik.) 2 mg 2 3 h ennen nukkumaanmenoa Melatoniini (lyhytvaik.) 3 6 mg 1 2 h ennen nukkumaanmenoa Väsyttävät mielialalääkkeet Mirtatsapiini 7,5 15 mg (jos masennusta, ahdistu- Tratsodoni 50 mg neisuutta, kipuja) Agomelatiini mg tuomaan, erityisesti mikäli unettomuuteen liittyy masennusta, ahdistuneisuutta tai kipuja (taulukko 4). Trisykliset masennuslääkkeet eivät sovi vanhuksille antikolinergisten vaikutustensa vuoksi. Psykoosilääkkeitä käytetään vain psykoottisen sairauden yhteydessä tai muistisairauksien käytöshäiriöön liittyvässä vaikeassa oireilussa. Kaikkien toisen polven psykoosilääkkeiden käyttöön liittyy kuitenkin muistisairailla potilailla hiukan lisääntynyt aivoverenkiertohäiriöiden ja kuoleman vaara (15). Luontaislääkkeistä valeriaana on todettu suhteellisen tehottomaksi. Lopuksi Vanhusten unettomuuden syiden selvittäminen vaatii kärsivällisyyttä ja hoito pitää räätälöidä yksilöllisesti. Yli 65-vuotiaiden unettomuus kroonistuu helposti. Pitkäaikainen unettomuus voi aiheuttaa psykiatrisia oireita ja vaikeuttaa fyysisiä sairauksia. Se saattaa pahimmillaan johtaa toimintakyvyn huomattavaan heikkenemiseen ja laitoshoitoon, erityisesti muistihäiriöpotilaiden kohdalla, kun omainen on väsynyt valvomiseen. Nykyisillä unilääkkeillä on kiistattomia haittoja, joten lääkäri on usein vaikeassa tilanteessa sopivaa hoitoa miettiessään. Vanhukselle unilääke on usein myös vanha turva, josta ei haluta luopua. Unilääkettä parempi hoitovaihtoehto on unihäiriöiden hoitoon perehtyneen henkilökunnan antama potilasohjaus. Riittävällä tuella, unettomuuden hoitoon kehitetyillä tekniikoilla ja lääkityksen seurannan järjestämisellä voidaan estää lyhytkestoisen häiriön muuttuminen pitkäkestoiseksi ongelmaksi. English summary > in english How to treat insomnia in elderly patients? Suomen Lääkärilehti 3/2012 vsk

6 TIETEESSÄ TIINA TALASLAHTI M.D., Deputy Associate Chief Psychiatrist HUCH, Department of Geriatric Psychiatry HANNA-MARI ALANEN ESA LEINONEN ENGLISH SUMMARY How to treat insomnia in elderly patients? Insomnia in the elderly cannot be considered a part of normal ageing. It can be a consequence of life stressors, somatic illnesses or psychiatric disorders (depression, mania, psychosis, anxiety). Changes in sleep architecture and psychological stressors such as loss of loved ones may disrupt sleep. The reasons for insomnia should be evaluated carefully and treated primarily with cognitive oriented therapies such as sleep restriction or stimulus control. Group therapy can also alleviate insomnia and relaxation techniques may be useful. Medium half-life benzodiazepines and benzodiazepine-like sedatives can be used as hypnotics in elderly patients for not more than one month. Adverse effects such as day-time sleepiness, risk of falls or mild memory loss should be taken into account. Small doses of antipsychotics or antidepressants can only be prescribed for psychotic disorder, depression or pain syndrome. Melatonin looks as though it might be a promising hypnotic for elderly patients, but more studies are needed. Suomen Lääkärilehti 3/2012 vsk a

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Opaslehtinen unesta ikäihmiselle

Opaslehtinen unesta ikäihmiselle Opaslehtinen unesta ikäihmiselle Ikäneuvola Ruori Ikääntyvien neuvolamallin käynnistys ja pilotointi -hanke Oppaan löydät myös sähköisesti sivulta: www.jns.fi/ruori Sisältö: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

(Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) 1. Nimesi:

(Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) 1. Nimesi: 1 (5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) Lomakkeen

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista

Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista Jussi Ripsaluoma geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri 03.03.2015 Johdanto käytösoireita on lähes kaikilla muistisairailla

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

AGGRESSIIVINEN VANHUS

AGGRESSIIVINEN VANHUS AGGRESSIIVINEN VANHUS SEHL Kevätopintopäivät Savonlinna 8.4.2016 Kati Auvinen 08.04.2016 1 Sidonnaisuudet ISSHP: Yleislääketieteen akuuttiosaston ylilääkäri Fimea: Osa-aikainen tutkijalääkäri ILMAtutkimuksessa

Lisätiedot

Uneton potilas terveyskeskuslääkärin vastaanotolla. Erkki Mäkinen Unilääketiedepäivä 2016

Uneton potilas terveyskeskuslääkärin vastaanotolla. Erkki Mäkinen Unilääketiedepäivä 2016 Uneton potilas terveyskeskuslääkärin vastaanotolla Erkki Mäkinen 1.11.2016 Unilääketiedepäivä 2016 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eläkkeellä Joensuun

Lisätiedot

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi 5.2.2015 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 1 2. Oma tutkimusongelma 1 3. Tutkimusmenetelmät 1 4. Tutkimustulokset

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

Uni ja unihäiriöt. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 9.osa

Uni ja unihäiriöt. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 9.osa ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 9.osa Uni ja unihäiriöt. Uni Uni on ihmisen aivotoiminnan tila, jossa tietoinen yhteys olemassaoloon on poikki. Unen aikana elimistö elpyy ja lepää, ja

Lisätiedot

Muistisairauksien koko kuva

Muistisairauksien koko kuva Muistisairauksien koko kuva Muistipotilaan käytösoireet Lääkehoidon mahdollisuudet Geriatri Pirkko Jäntti Kemijärvi 27.11.2012 Muistisairauksien keskeiset oireet Muistin heikkeneminen Muut kognitiiviset

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Bentsodiatsepiinien käyttö ja käytön purkaminen. Sirpa Hartikainen LT Geriatrisen lääkehoidon professori Itä-Suomen Yliopisto

Bentsodiatsepiinien käyttö ja käytön purkaminen. Sirpa Hartikainen LT Geriatrisen lääkehoidon professori Itä-Suomen Yliopisto Bentsodiatsepiinien käyttö ja käytön purkaminen Sirpa Hartikainen LT Geriatrisen lääkehoidon professori Itä-Suomen Yliopisto Bentsodiatsepiinien ja niiden kaltaisten Kelan korvaamien RESEPTIlääkkeiden

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Mitä vireystilalla tarkoitetaan? Vireys virkeys valppaus aktiivisuus Alertness vigilance arousal Vireystila

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden.

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden. Primaarinen biliaarinen kolangiitti, aikaisemmin primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC), on harvinainen maksasairaus, joka saattaa joskus olla oireeton. Kun merkkejä ja oireita PBC:stä esiintyy, niiden

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka

Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka 10.2.2017 Vireystila UNI UNIPAINE VÄLITTÄJÄAINEET VALVE Vireystilan hienosäätöön Vireyttä lisäävät Unta tuottavat osallistuvat o Noradrenaliini o GABA o Sytokiini

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Espoon parhaat potilaat 17.5.16 Kivenlahti-Stensvik ry Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Happy or not 18.5.2016 2 Meidän potilaat Aktiivisia Yhteistyökykyisiä

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Hyvinkään sairaalan alueellinen lastenpsykiatrian koulututuspäivä 22.4.2016 Susanna Kallinen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Koulupudokkaiden joukko kasvaa

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin Sisällys I TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ 10 1 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen 12 Tulkinnat vaikuttavat tunteisiin Psyykkinen hyvinvointi on mielen hyvinvointia 12 13 Tunteet

Lisätiedot

Haasteellinen. opastan läheisiä?

Haasteellinen. opastan läheisiä? Haasteellinen käyttäytyminen yttäytyminen ytyminen miten opastan läheisiä? Lääkintöneuvos neuvos Pirkko JänttiJ 25.5.2016 Muistisairaudet ovat erilaisia lzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Vaskulaarinen

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN NUKKUMALLA MENESTYKSEEN Henri Tuomilehto, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Somnologist Eurooppalainen unilääketieteen pätevyys Uniopastuksen tavoitteita

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Aivojen hyvinvointi työssä kurssi

Hyvinvointia työstä. Aivojen hyvinvointi työssä kurssi Hyvinvointia työstä Aivojen hyvinvointi työssä kurssi Miten työ vaikuttaa kognitiiviseen toimintakykyyn? Mikael Sallinen 7.4.2016 Työterveyslaitos Mikael Sallinen www.ttl.fi 2 1) Kognitiivinen toimintakyky

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Epilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia.

Epilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia. Epilepsia ja ajokyky Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia Ajokorttiryhmät Ryhmä 1 (R1): henkilöauto, mopoauto, traktori, alle 3,5 t pakettiauto, m-pyörä: liberaalit ajoterveysvaatimukset Ryhmä 2

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely Vastauspäivämäärä Potilaan nimi Henkilötunnus Tiedustelemme tällä lomakkeella mielialan erilaisia piirteitä. Vastatkaa kuhunkin kysymykseen sillä tavalla millaiseksi tunnette itsenne tällä hetkellä. Rastittakaa

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Letkuravitsemuksen ongelmakohtia Lasten letkuravitsemus Virpi Järveläinen Satshp

Letkuravitsemuksen ongelmakohtia Lasten letkuravitsemus Virpi Järveläinen Satshp Letkuravitsemuksen ongelmakohtia Lasten letkuravitsemus 2.2.2017 Virpi Järveläinen Satshp Letkuravitsemuksen komplikaatioita Ripuli Syy sopimaton valmiste, valmisteen osmolaalisuus, bakteerikontaminaatio,

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY

HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY 15.9. 31.10.2015 TAUSTAA Vanhuspalvelulaissa (2013) ja sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa laatusuosituksissa (2013, 2008) korostetaan, että eri palveluissa

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Taulukko 1. Unettomuuden yleisyys uniapneapotilailla

Taulukko 1. Unettomuuden yleisyys uniapneapotilailla Taulukko 1. Unettomuuden yleisyys potilailla Tutkimus Alotair ja Bahammam 2008 Arnardottir ym. Billings ym. Bjorvatn ym. Björnsdóttir ym. Björnsdóttir ym. Björnsdóttir ym. 2015 Broström ym. Potilaat (naisia

Lisätiedot

Liite III Muutoksia valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen

Liite III Muutoksia valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Liite III Muutoksia valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huom! Nämä muutokset sisällytetään voimassa oleviin valmisteyhteenvetoon, myyntipäällysmerkintöihin ja pakkausselosteeseen, jotka ovat koordinaatioryhmämenettelyssä

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari 24.1.2017 Liikkumisen ongelmat ja niiden tunnistaminen vanhustyössä Sari Arolaakso, lehtori, Geronomi-koulutus Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Selviytyminen

Lisätiedot

ADUCATE LHKA ADVANCED LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI JA KOKONAISARVIOINTI

ADUCATE LHKA ADVANCED LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI JA KOKONAISARVIOINTI ADUCATE LHKA ADVANCED LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI JA KOKONAISARVIOINTI Jokaisen potilaan lääkehoito tulee suunnitella yksilöllisesti. LHA + LHKA = LH Lääkehoidon kokonaisarvioinnilla edistetään rationaalisen

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET 5.10.2016 ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 LUENNON SISÄLTÖ KROONISEN HENGITYSVAJAUKSEN MÄÄRITELMÄ UNEN VAIKUTUS HENGITYKSEEN

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUISTISAIRAIDEN HENKILÖIDEN YMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄSTÄ TUTKIMUKSESTA -VALAISTUKSEN MAHDOLLISUUDET

AJANKOHTAISTA MUISTISAIRAIDEN HENKILÖIDEN YMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄSTÄ TUTKIMUKSESTA -VALAISTUKSEN MAHDOLLISUUDET AJANKOHTAISTA MUISTISAIRAIDEN HENKILÖIDEN YMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄSTÄ TUTKIMUKSESTA -VALAISTUKSEN MAHDOLLISUUDET Satu Elo, TtT, dosentti, yliopistonlehtori Riikka Hartikainen, TtM Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta

Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta Geriatri Pirkko Jäntti 19.8.2015 Muistisairauden hoidon kokonaisuus - mitä diagnoosin jälkeen? Hoidon onnistumisen edellytyksenä saumaton yksilöllinen hoitoketju:

Lisätiedot

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa 1.Käynti - lääkärin vastaanotto Astman selvittely - diagnostiikka Oireileva potilas. Ajanvaraus(hoitaja)- Hoidon tarpeen arvio Varataan aika

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

ALLE KAKSIVUOTIAAN LAPSEN UNI

ALLE KAKSIVUOTIAAN LAPSEN UNI ALLE KAKSIVUOTIAAN LAPSEN UNI TIETOA JA NEUVOJA LAPSEN VANHEMMILLE 0 Tampereen ensi- ja turvakoti ry PERHEKULMA PUHURI 1 SISÄLLYS ESIPUHE... 4 UNIRYTMIN KEHITTYMINEN... 5 YLEISIMMÄT UNIHÄIRIÖT... 7 UNIVALVERYTMITYS...

Lisätiedot

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo Epilepsia ja ajokyky Sirpa Rainesalo 24.4.2014 Ajoterveysdirektiivi 2009/113/EY STM ajoterveys asetus 2011 Ajoterveysohjeet (viimeksi 10.6.2013) 2 Ajo-oikeus ajokorttiluokissa, RI ja RII Luokka Ajo-oikeus

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga KYSELYLOMAKE: FSD2619 LAPSESTA AIKUISEKSI: 50-VUOTIAIDEN TERVEYSTUTKIMUS 2009 QUESTIONNAIRE: FSD2619 JYVÄSKYLÄ LONGITUDINAL STUDY OF PERSONALITY AND SOCIAL DEVELOPMENT (JYLS): MEDICAL EXAMINATIONS OF 50-YEAR-OLDS

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot