Miten hoidan vanhusten unettomuutta?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miten hoidan vanhusten unettomuutta?"

Transkriptio

1 KATSAUS TIETEESSÄ TIINA TALASLAHTI LL, psykiatrian erikoislääkäri, vs. apulaisylilääkäri HYKS, Helsingin ja vanhuspsykiatrian klinikkaryhmä HANNA-MARI ALANEN LT, ylilääkäri TAYS, Toimialue 5, Neuro- ja vanhuspsykiatria ESA LEINONEN psykiatrian professori Tampereen yliopisto ylilääkäri, TAYS, Toimialue 5 (psykiatria) Miten hoidan vanhusten unettomuutta? Vanhuusiässä unen rakenne muuttuu, minkä vuoksi uni tuntuu kevyemmältä ja häiriintyy herkästi ympäristön ärsykkeistä. Vanhusten unettomuus on usein seurausta arkihuolista, mutta myös somaattisesta ja psyykkisestä sairastamisesta. Vanhusten unettomuuteen suositellaan ensisijaisesti lääkkeettömiä hoitoja, joita ovat elämäntapamuutokset, ärsykehallinta- ja unihuoltomenetelmät, rentoutustekniikat sekä erilaiset kognitiiviset psykoterapian sovellukset. Vanhusten unettomuutta voidaan tilapäisesti hoitaa keskipitkävaikutteisilla bentsodiatsepiineilla tai niiden tavoin vaikuttavilla unilääkkeillä sivuvaikutuksia seuraten. Pieniä annoksia psykoosi- tai masennuslääkkeitä voidaan käyttää, mikäli unihäiriö liittyy psykoosioireisiin, masennukseen tai kipuun. VERTAISARVIOITU VV Jopa puolet yli 65-vuotiaista kärsii unettomuudesta jossain vanhuutensa vaiheessa (1). Tutkimustietoa ikääntyneiden unihäiriöistä on kuitenkin vähän (2). Lieväkin vanhusten univaikeus johtaa herkästi muistiongelmiin, eristäytymiseen sekä vaikeuksiin selviytyä päivittäisistä toimista. Unettomuus ei liity normaaliin ikääntymiseen, vaan voi olla seurausta arjen huolista tai somaattisesta ja psyykkisestä sairastamisesta (2). Yleinen uskomus on, että vanhemmat ihmiset tarvitsevat vähemmän unta kuin työikäiset. Unen tarve kuitenkin muuttuu vain vähäisessä määrin 60 ikävuoden jälkeen (3). Pitkäkestoinen unettomuus lisää riskiä sairastua masennukseen. Tausta Vanhuusiässä unen rakenne muuttuu (1). Syvän unen ja vilkeunen määrät vähenevät ikääntyessä. Tämä johtaa siihen, että uni tuntuu kevyemmältä ja ikääntynyt herää herkemmin ärsykkeisiin. Nukkumisen määrä vuorokautta kohden pysyy samana, mutta päiväunien osuus kasvaa. Myös uni-valverytmi on usein erilainen kuin nuorempana: moni menee nukkumaan ja myös herää aikaisin (4,5). Käpylisäkkeen etuosassa sijaitseva nucleus suprachiasmaticus erittää melatoniinihormonia, joka säätelee ihmisen vuorokausirytmiä. Ikääntymisen myötä melatoniinin eritys kuitenkin vähenee, mikä johtaa lisääntyneeseen unenaikaiseen heräilyyn (6). Unihäiriön syyn selvittely Ensisijaisen tärkeää on selvittää, millaisesta unettomuudesta ikääntynyt kärsii (taulukko 1). Tavallisia unettomuuden aiheuttajia ovat arkihuolet ja johonkin elämänmuutokseen liittyvä stressi. Vanhuudessa joutuu kohtaamaan menetyksiä, jotka ahdistavat ja lisäävät yksinäisyydentunnetta. Ahdistuneisuus aiheuttaa unettomuutta, joka synnyttää pelkoa ja unihäiriökierre vahvistuu. Unettomuus kuitenkin vaatii hoitoa, mikäli se aiheuttaa päiväaikaista väsymystä tai huonontaa toimintakykyä. Unettomuudessa kyse voi olla nukahtamisen vaikeudesta, unessa pysymisen vaikeudesta, aikaisesta heräämisestä tai heikkolaatuisesta unesta. Unettomuus voidaan luokitella keston mukaan tilapäiseksi (alle kaksi viikkoa), lyhytkestoiseksi unettomuudeksi (2 12 viikkoa) tai pitkäkestoiseksi häiriöksi (yli 3 kuukautta) (7). Univaikeus voi olla primaarinen, eli kyseessä on nukahtamisen tai unessa pysymisen ongelma ilman selvää altistavaa syytä. Sekundaarisessa unettomuudessa univaikeudet liittyvät eri sairaustiloihin ja vanhuksilla usein myös lääkitykseen. Unipäiväkirjan pitäminen 1 2 viikon ajan antaa hyödyllistä tietoa. Muistiinpanoihin laitetaan nukkumisen, aterioiden, alkoholinkäytön ja liikunnan ajankohdat sekä lääkkeet ja arviot unen kestosta ja laadusta. Puolison havaintoja potilaan yöllisestä käyttäytymisestä kannattaa selvittää etenkin epäiltäessä esimerkiksi uniapneaa. Ympäristötekijät ja huonot unitottumukset voivat häiritä nukkumista. Näistä esimerkkeinä voidaan mainita liian lämpimän makuuhuo- Suomen Lääkärilehti 3/2012 vsk

2 KATSAUS TAULUKKO 1. Ikääntyneen unihäiriöpotilaan haastattelu (2). 1. Milloin menette nukkumaan ja nousette ylös sängystä? 2. Onko teillä usein vaikeutta nukahtaa? 3. Heräättekö kesken yöunen? Mikä saa teidät heräämään? Onko teillä vaikeuksia nukahtaa uudelleen? 4. Ovatko läheisenne kertoneet teille havaintojaan unenaikaisesta käyttäytymisestänne kuten esim. kuorsauksesta tai levottomasta liikehdinnästä? 5. Oletteko väsynyt suurimman osan päivästä? 6. Otatteko päiväunia? Kuinka paljon nukutte päivällä? 7. Kuinka paljon tarvitsette unta ollaksenne päivällä virkeä? 8. Millä tavoin olette jo yrittänyt hoitaa univaikeuksianne? Käytättekö unilääkitystä tai muuta lääkettä nukkuaksenne paremmin? lisäkysymyksiä 9. Onko teillä fyysisiä oireita kuten jalkojen levottomuutta ja virtsaamisen tarvetta öisin? 10. Liikutteko ja ulkoiletteko päivisin? 11. Millaisia lääkityksiä käytätte ja mihin aikaan päivästä (myös luontaislääkkeet)? Koetteko niistä sivuvaikutuksia? 12. Kuinka paljon kofeiinia (kahvi, tee, kola) ja alkoholia käytätte? 13. Tunnetteko itsenne ahdistuneeksi tai masentuneeksi? 14. Oletteko kokenut henkilökohtaisia menetyksiä viime aikoina? KIRJALLISUUTTA 1 Kamel NS, Gammack JK. Insomnia in the elderly: cause, approach, and treatment. Am J Med 2006;119: Bloom HG, Ahmed I, Alessi CA ym. Evidence-based recommendations for the assesment and management of sleep disorders in older persons. Am Ger Society 2009;57: Ohayon MM, Carskadon MA, Guilleminault C, Vitiello MV. Meta-analysis of quantitative sleep parameters from childhood to old age in healthy individuals: developing normative sleep values across the human lifespan. Sleep 2004;27: Neubauer DN. Sleep problems in the elderly. Am Fam Physician 1999;59: Neubauer DN. Sleep problems in the elderly. Am Fam Physician 1999;59: Fetveit A. Late-life insomnia: a review. Geriatr Gerontol Int 2009;9: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2011: Käypä hoito - suositus: Unettomuuden hoito. h/suositukset/naytaartikkeli/.../h oi50067#s15. 8 Foley D, Ancoli-Israel S, Britz P, Walsh J. Sleep disturbances and chronic disease in older adults: results of the 2003 National sleep foundation sleep in America survey. J Psychosom Res 2004;56: neen tai virkeänä nukkumaan menemisen. Vanhempien ihmisten jo luonnostaan kevyt uni häiriintyy herkästi fyysisten sairauksien ja lääkkeiden vaikutuksesta. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan (8) kipu vaikutti voimakkaimmin iäkkäiden yöaikaiseen heräilyyn. Taulukossa 1 on lueteltu tavallisia unettomuuden syitä. Unettomuus ei kuitenkaan korjaannu pelkästään perussairauden hoitamisella, vaan sen laukaisema univaikeus vaatii oman hoitonsa. Neurologisiin sairauksiin liittyy joko sinänsä unihäiriöitä, tai sitten ne aiheuttavat käytösoireita tai kipua, jotka vaikuttavat haitallisesti nukkumiseen (taulukko 2). Kaksi kolmasosaa Parkinsonin tautia ja % Alzheimerin tautia sairastavista kärsii unihäiriöistä (9). Alzheimerin tauti heikentää nucleus suprachiasmaticuksen toimintaa vaikuttaen vuorokausirytmiin. Psykiatriset liitännäisoireet, kuten masennus tai harhaisuus, saattavat häiritä yöunta. Mikäli unettomuuden syyksi epäillään levottomien jalkojen oireyhtymää, uniapneaa tai REM-unen aikaista häiriötä, hoitoratkaisuista voi konsultoida erikoislääkäriä. REM-unen aikaisessa häiriössä ihminen säilyttää REM-uniajalle epätyypillisesti lihastonuksensa. Henkilö pystyy tällöin unien aktivoimana liikkumaan aiheuttaen jopa vaaratilanteita esimerkiksi huitomalla. REM-unihäiriö liittyy yleensä neurologisiin sairauksiin kuten esimerkiksi Parkinsonin tautiin. Psykiatrisiin häiriöihin liittyy lähes aina unettomuus, joka voi vaihdella lievästä nukahtamisvaikeudesta aina täydelliseen nukkumattomuuteen. Masennus aiheuttaa tyypillisimmin aikaista heräämistä ja ahdistuneisuus nukahtamisen vaikeutta. Joskus ikääntynyt voi erheellisesti kokea, ettei nuku lainkaan, vaikka näin ei ole. Mania saattaa valvottaa jopa viikkoja johtaen täydelliseen uupumiseen. Iäkkään psykoosipotilaan päivän muuttuminen yöksi tai päinvastoin ei ole harvinaista. Hoito Lääkkeetön hoito Unettomuuden hoidossa lääkkeettömät hoidot ovat aina ensisijaisia (taulukko 3). Usein jo tieto normaalin uniarkkitehtuurin muuttumisesta rauhoittaa. Elämäntapojen kartoittaminen voi havahduttaa potilasta korjaamaan unta häiritseviä tottumuksiaan. Tällaisia voivat olla liiallinen kahvin ja kolajuomien nauttiminen, raskaat ateriat tai television myöhäinen katsominen. Päivätoiminnan ja fyysisen aktiivisuuden lisääminen vähentää asioiden mielessä pyörittämistä ja parantaa nukahtamista. Kognitiiviseen teoriaan pohjautuvien hoitomuotojen on todettu olevan hyödyllisiä vanhusten pitkäaikaisen unettomuuden hoidossa (10). Niiden avulla pyritään muuttamaan haitallisia unitottumuksia, uskomuksia tai asenteita, jotka ylläpitävät unettomuuskierrettä (6). Tällaisia tekniikoita ovat ärsykehallinta, unirajoite ja erilaiset kognitiivisen psykoterapian sovellukset (taulukko 3). Unirajoite on sängyssä vietetyn ajan järjestelmällistä rajoittamista vain nukuttuun aikaan. Rentoutumisharjoituksilla pyritään puolestaan vähentämään ylivireystilaa aiheuttavaa autonomisen hermoston aktivaatiota. Unihuolto-ohjeet tulisi kirjallisena antaa kaikille unihäiriöstä kärsiville (taulukko 3). Jo muutama käynti terveyskeskuksessa unihäiriöiden hoitoon perehtyneen hoitajan vastaanotolla voi merkittävästi parantaa nukkumista. Ryhmähoito tai video-ohjaus saattaa tuoda pitkäaikaisen avun iäkkäiden univaikeuksiin (10,11). Nautintoaineiden käyttötapojen tarkistaminen on tärkeää. Monelle vanhukselle yllätyksenä niinkin alhainen alkoholin suurkulutuksen raja kuin kahdeksan annosta viikossa lisää unihäiriön riskiä (12). Vähäinenkin alkoholin ja 152 Suomen Lääkärilehti 3/2012 vsk 67

3 TIETEESSÄ 9 Dauvilliers Y. Insomnia in patients with neurodegenerative conditions. Sleep Med 2007;8:S cience/article/b6w6n-4s2f2kn- 6/2/f1573a67feab7947d3923c b1 10 Ahonen S, Kivelä SL. Toiminnallisten ja kognitiivisten hoitoohjelmien vaikutukset iäkkäiden primaariseen unettomuuteen. Duodecim 2010;126: McCrae CS. Late-life comorbid insomnia: diagnosis and treatment. Am J Manag Care 2009;15:S Aalto M, Holopainen A. /liitteet/ika_ja_alko_duo08.pdf Lemoine P, Nir T, Laudon M, Zisapel N. Prolonged-release melatonin improves sleep quality and morning alertness in insomnia patients aged 55 years and older and has no withdrawal effects. J Sleep Res 2007;16: Ancoli-Israel S, Cooke JR. Prevalence and comorbidity of insomnia and effect on functioning in elderly populations. J Am Geriatr Soc 2005;53:S Schneider LS, Dagerman KS, Insel P. Risk of death with atypical antipsychotic drug treatment for dementia: meta-analysis of randomized placebo-controlled trials. JAMA 2005;294: SIDONNAISUUDET Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Tiina Talaslahti: Toiminta luennoitsijana lääkeyrityksen järjestämissä koulutustilaisuuksissa (Pfizer). Hanna-Mari Alanen: luentopalkkiot lääkeyrityksiltä (Astra Zeneca, BMS, Pfizer, Lundbeck, Lilly, GSK). Esa Leinonen: Toiminta lääkeyritysten järjestämien koulutustilaisuuksien luennoitsijana ja puheenjohtajana (Astra Zeneca, BMS, GSK, Janssen-Cilag, Lilly, Pfizer, Servier), kongressimatka (Astra Zeneca, GSK, Janssen-Cilag), toiminta lääkeyritysten advisory boardin jäsenenä (Astra Zeneca, GSK, Lilly). TAULUKKO 2. Ikääntyneiden unettomuutta aiheuttavia syitä. Elintavat Ylipaino Kipu Lääkkeet Virtsateiden sairaudet unilääkkeiden yhteiskäyttö voi aiheuttaa sekavuutta. Lääkehoito Monet lääkkeet aiheuttavat sivuvaikutuksena unettomuutta. Ikääntyessä lääkkeiden kokonaismäärä kasvaa eikä lääkeaineiden yhteisvaikutusta unihäiriön taustalla voi enää luotettavasti arvioida. Lääkitys kannattaa muokata mahdollisimman yksinkertaiseksi ja ajoittaa annostelu sopivaan vuorokaudenaikaan. Psyykenlääkkeistä bentsodiatsepiinit aiheuttavat päivätorkkuja, mikä vastaavasti huonontaa yöunta. Unihäiriön voi laukaista myös bentsodiatsepiinilääkityksen liian nopea vähentäminen. Sopiva annoksen vähentämisnopeus onkin vain % kerralla vähintään 1 2 viikon välein (7). Tarvittaessa voidaan tukilääkkeenä käyttää esimerkiksi Liiallinen veden juominen Alkoholin käyttötottumukset Kahvin ja kolajuomien käyttö Tupakointi Uniapnea Artroosi, artriitti, neuropaattinen kipu, suonenveto Bentsodiatsepiinivieroitus SSRI-/SNRI-lääkkeet Asetyylikoliiniesteraasin estäjät Kortikosteroidit Tyroksiini Sympatomimeetit Beetasalpaajat Kalsiumsalpaajat Tiatsidiureetit Yöllinen virtsaamisen tarve tai virtsanpidätyskyvyn heikkous, eturauhasen liikakasvu Gastrointestinaaliset sairaudet Refluksitauti Ummetus Sydän- ja verisuonisairaudet Sepelvaltimotauti Verenpainetauti Sydämen vajaatoiminta Hengitystiesairaudet COPD tai astma Allerginen nuha Uniapnea Ihosairaudet Kutina Neurologiset sairaudet Alzheimerin tauti Yöllistä heräilyä, käytösoireena unettomuutta Parkinsonin tauti Yöllistä heräilyä, kiputuntemuksia, parasomnioita (unissapuhuminen, hallusinaatiot, REM-unen aikainen käyttäytymisen häiriö) Aivoverenkiertohäiriöt Epileptinen kohtaus Levottomat jalat melatoniinia tai pientä annosta väsyttävää masennuslääkettä. Mikäli lääkkeettömät hoidot eivät ole auttaneet, voidaan vanhusten unettomuuden hoitoon käyttää tilapäisesti keskipitkävaikutteisia bentsodiatsepiineja tai niiden tavoin vaikuttavia muita unilääkkeitä (taulukko 4). Bentsodiatsepiinien haittavaikutuksia ovat päiväväsymys, riippuvuus, kaatumisriskin lisääntyminen ja kognitiiviset ongelmat (6). Hyvin lyhyen puoliintumisajan bentsodiatsepiinit (triatsolaami, midatsolaami) saattavat aiheuttaa yöllistä sekavuutta, jolloin potilaat puuhailevat muistamatta mitään aamulla. Pitkän puoliintumisajan valmisteet (esim. diatsepaami, alpratsolaami, nitratsepaami) puolestaan lisäävät päiväaikaista uneliaisuutta ja kaatumisriskiä kerääntymällä vanhuksen elimistöön hidastuneen eliminaa- Suomen Lääkärilehti 3/2012 vsk

4 KATSAUS Vanhusten unettomuuteen suositellaan ensisijaisesti lääkkeettömiä hoitoja. tion vuoksi. Siksi sekä lyhyt- että pitkävaikutteisia bentsodiatsepiineja tulisi vanhuksilla välttää. Bentsodiatsepiinien tavoin vaikuttavilla unilääkkeillä (taulukko 4) on vähäisempi vaikutus unen rakenteeseen, mutta nekin voivat aiheuttaa päiväväsymystä ja parasomnioita. Unilääkkeiden käyttöä suositellaan enintään 3 4 viikon ajaksi mahdollisimman pienellä annoksella, tarvittaessa korkeintaan kolmesti viikossa annosteltavaksi. Herkästi toistuvan unihäiriön hoitoon voi unilääkitystä käyttää jaksottaisesti esimerkiksi viikon ajan kerrallaan. Käytännössä ikääntyneen unilääkitys voi olla pitkäaikainen. Annoksen hidas vähentäminen auttaa lääkityksestä luopumista, mutta liian nopea lopetus voi johtaa ns. rebound-ilmiöön, jolloin oire, johon lääkettä käytettiin eli unettomuus, palaa alkuperäistä vaikeampana. Muista lääkkeistä melatoniinilla on vähän haittavaikutuksia, mutta pitkäaikaista käyttöä ei ole tutkittu riittävästi (13). Melatoniinin käyttö vähentää yöllisiä heräämisiä. Kirkasvalohoito yhdistettynä melatoniiniin saattaa parantaa myös muistisairaiden, laitoksessa asuvien vanhusten nukkumista (14). Sedatiivisia masennuslääkkeitä voi käyttää pieninä annoksina unta TAULUKKO 3. Ikääntyneiden unihäiriön diagnosointi ja hoito (1). Unihistoria Tunnista, millaisesta unihäiriöstä on kyse Arvioi unen määrä/24 h Unipäiväkirja 1 2 viikon ajan Puolison tai hoitohenkilökunnan havainnot unenaikaisesta käyttäytymisestä (käydään läpi yhdessä potilaan kanssa) Unihäiriöiden sukuhistoria Tunnista unettomuuden syy Primaari unettomuus (ei tunnistettavaa fyysistä tai psyykkistä syytä) Fyysiset oireet tai sairaus Psykiatrinen häiriö Huonot unitottumukset Ympäristöön liittyvä unettomuus Lääkkeet Arvioi unettomuuden vaikutus terveydentilaan ja toimintakykyyn Unihäiriön tutkiminen Kliininen somaattinen tutkimus ja hoito Laboratoriotutkimukset Pvk, k, na, krea, maksa-arvot, kilpirauhasarvot, EKG Hoito Keskustele odotuksista Primaarisen ongelman tehokas hoito Unihuolto-ohjeet eli elintapojen tarkistaminen nautintoaineiden käyttö, tupakointi liikunta aterioiden ajoitus Lääkkeettömät hoidot unirajoitemenetelmä (vuoteessa olon järjestelmällinen rajoittaminen vain nukuttavaan aikaan) unirytmin säännöllistäminen kognitiivinen terapia psykologisen ylivireyden vähentäminen rentoutus jännittyneisyyden vähentäminen ärsykehallintamenetelmä (nukkumaan vain unisena, sängyssä ei unettomana varttituntia pidempään, ylösnousu aina samaan aikaan, korkeintaan puolen tunnin päiväunet) vuoteen ja nukkumisen välisen negatiivisen ehdollistumisen katkaiseminen Lääkkeelliset hoidot (taulukko 4) Lähettäminen erikoissairaanhoitoon 154 Suomen Lääkärilehti 3/2012 vsk 67

5 TIETEESSÄ TAULUKKO 4. Ikääntyneiden unettomuuden hoidossa käytettäviä lääkkeitä (annos/vrk). Bentsodiatsepiinit Tematsepaami 5 10 mg (keskipitkävaikutteisia) Oksatsepaami 7,5 15 mg Bentsodiatsepiinien tavoin Tsopikloni 3,75 7,5 mg vaikuttavat unilääkkeet Tsolpideemi 5 10 mg Tsaleploni 5 20 mg Muut Melatoniini (pitkävaik.) 2 mg 2 3 h ennen nukkumaanmenoa Melatoniini (lyhytvaik.) 3 6 mg 1 2 h ennen nukkumaanmenoa Väsyttävät mielialalääkkeet Mirtatsapiini 7,5 15 mg (jos masennusta, ahdistu- Tratsodoni 50 mg neisuutta, kipuja) Agomelatiini mg tuomaan, erityisesti mikäli unettomuuteen liittyy masennusta, ahdistuneisuutta tai kipuja (taulukko 4). Trisykliset masennuslääkkeet eivät sovi vanhuksille antikolinergisten vaikutustensa vuoksi. Psykoosilääkkeitä käytetään vain psykoottisen sairauden yhteydessä tai muistisairauksien käytöshäiriöön liittyvässä vaikeassa oireilussa. Kaikkien toisen polven psykoosilääkkeiden käyttöön liittyy kuitenkin muistisairailla potilailla hiukan lisääntynyt aivoverenkiertohäiriöiden ja kuoleman vaara (15). Luontaislääkkeistä valeriaana on todettu suhteellisen tehottomaksi. Lopuksi Vanhusten unettomuuden syiden selvittäminen vaatii kärsivällisyyttä ja hoito pitää räätälöidä yksilöllisesti. Yli 65-vuotiaiden unettomuus kroonistuu helposti. Pitkäaikainen unettomuus voi aiheuttaa psykiatrisia oireita ja vaikeuttaa fyysisiä sairauksia. Se saattaa pahimmillaan johtaa toimintakyvyn huomattavaan heikkenemiseen ja laitoshoitoon, erityisesti muistihäiriöpotilaiden kohdalla, kun omainen on väsynyt valvomiseen. Nykyisillä unilääkkeillä on kiistattomia haittoja, joten lääkäri on usein vaikeassa tilanteessa sopivaa hoitoa miettiessään. Vanhukselle unilääke on usein myös vanha turva, josta ei haluta luopua. Unilääkettä parempi hoitovaihtoehto on unihäiriöiden hoitoon perehtyneen henkilökunnan antama potilasohjaus. Riittävällä tuella, unettomuuden hoitoon kehitetyillä tekniikoilla ja lääkityksen seurannan järjestämisellä voidaan estää lyhytkestoisen häiriön muuttuminen pitkäkestoiseksi ongelmaksi. English summary > in english How to treat insomnia in elderly patients? Suomen Lääkärilehti 3/2012 vsk

6 TIETEESSÄ TIINA TALASLAHTI M.D., Deputy Associate Chief Psychiatrist HUCH, Department of Geriatric Psychiatry HANNA-MARI ALANEN ESA LEINONEN ENGLISH SUMMARY How to treat insomnia in elderly patients? Insomnia in the elderly cannot be considered a part of normal ageing. It can be a consequence of life stressors, somatic illnesses or psychiatric disorders (depression, mania, psychosis, anxiety). Changes in sleep architecture and psychological stressors such as loss of loved ones may disrupt sleep. The reasons for insomnia should be evaluated carefully and treated primarily with cognitive oriented therapies such as sleep restriction or stimulus control. Group therapy can also alleviate insomnia and relaxation techniques may be useful. Medium half-life benzodiazepines and benzodiazepine-like sedatives can be used as hypnotics in elderly patients for not more than one month. Adverse effects such as day-time sleepiness, risk of falls or mild memory loss should be taken into account. Small doses of antipsychotics or antidepressants can only be prescribed for psychotic disorder, depression or pain syndrome. Melatonin looks as though it might be a promising hypnotic for elderly patients, but more studies are needed. Suomen Lääkärilehti 3/2012 vsk a

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN UNI JA UNETTOMUUS

IÄKKÄIDEN UNI JA UNETTOMUUS Sirkka-Liisa Kivelä LKT, professori, ylilääkäri Turun yliopisto Turun yliopistollinen keskussairaala ja Satakunnan sairaanhoitopiiri IÄKKÄIDEN UNI JA UNETTOMUUS Iäkkäiden uni on pinnallista ja katkonaista

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus

Lisätiedot

Unettomuus. Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto

Unettomuus. Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto Unettomuus Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto Sidonnaisuudet Unettomuuden Käypä Hoito -työryhmä Koulutustilaisuuksia yhdessä lääkealan yritysten kanssa Takeda, asiantuntijapalkkio 1 Unihäiriöt

Lisätiedot

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Vanhusten uniapnea. LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala

Vanhusten uniapnea. LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala Vanhusten uniapnea LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala Kuka on vanhus? Vanhuus on tila, jossa ruumiilliset ja henkiset voimat alkavat heikentyä. Se johtaa lopulta kuolemaan. Vanhenemiseen liittyy solujen

Lisätiedot

Ariel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen

Ariel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen Ariel Gordin LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen Unessa on todettu olevan selvästi erilaisia tiloja, jotka vaihtelevat 90-100 minuutin jaksoissa.

Lisätiedot

Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys

Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys Seija Aaltonen, LT; psyk.el, kv-lääketieteen erityispätevyys KTO:n johtaja, johtava ylilääkäri Kehitysvammaisuuteen liittyvät erityispiirteet

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys

Lisätiedot

Vaikean unettomuuden hoito

Vaikean unettomuuden hoito tieteessä Timo Partonen psykiatrian dosentti, tutkimusprofessori THL, Terveysosasto timo.partonen@thl.fi Vaikean unettomuuden hoito Unettomuuden syyt tulee aktiivisesti etsiä ja hoitaa. Unilääkehoidolla

Lisätiedot

Henkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette?

Henkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette? Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri UNIKYSELYLOMAKE 2 sivu 1/7 Ohjeet vastaajalle: Rengastakaa / alleviivatkaa kysymyksen kohdalta parhaiten sopiva vaihtoehto tai kirjoittakaa tieto sille varattuun tilaan.

Lisätiedot

Ikämiesten seksuaalisuus

Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013 Hyvinvointia työstä Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 Uni, aivot stressi Sampsa Puttonen Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 2 Sisällys 1. Uni ja aivot - unen merkitys aivoille - miten huolehtia unesta

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja unettomuus. Työterveyslaitos, perjantai-meeting, 14.11.2014 Rea Lagerstedt, kliin.opettaja, Helsingin yliopisto

Työterveyshuolto ja unettomuus. Työterveyslaitos, perjantai-meeting, 14.11.2014 Rea Lagerstedt, kliin.opettaja, Helsingin yliopisto Työterveyshuolto ja unettomuus Työterveyslaitos, perjantai-meeting, 14.11.2014 Rea Lagerstedt, kliin.opettaja, Helsingin yliopisto 14.11.2014 1 sidonnaisuudet Unettomuuden Käypä Hoito työryhmä Koulutustilaisuuksia

Lisätiedot

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Pori 18.5.2015 Alli Puirava, Lääkehuollon lehtori www.proedu.fi Iäkkäillä paljon lääkkeitä ja suuret vaihtelut Vain n. 1% 75-vuotta täyttäneistä ei käytä mitään lääkettä

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka

OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka OTA-ohjauskartta Psykologi Riikka Turku riikka.turku@iki.fi Täydennyskoulutus 22.1.2015 OTA-ohjauskartta Yhdessä tekemisen kautta vastausprosentti

Lisätiedot

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni, LKT, neurologian dosentti Unilääketieteen erityispätevyys Biologisia rytmejä ja vireystaso Lmptila Kortisoli Vireystaso Somatotropiini Melatoniini 24 3 6 9 12 15 18

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta

Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta Tiina Talaslahti Psykiatrian el, vs. apulaisylilääkäri Hyks Vanhuspsykiatria SPGY 20 vuotta 8.10.2010 Iäkkäät skitsofreniapotilaat Yli 65-vuotiaita

Lisätiedot

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Tiedosta hyvinvointia 1 Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Sisältö Käytösoire missä

Lisätiedot

010612 Unettomuuden Käypä Hoito. Vaj, yl Juha Kemppinen

010612 Unettomuuden Käypä Hoito. Vaj, yl Juha Kemppinen 010612 Unettomuuden Käypä Hoito Vaj, yl Juha Kemppinen Unettomuuden Käypä Hoito Keskeinen sanoma Unettomuus on yleinen ja kansanterveydellisesti merkittävä ongelma, joka tulisi osata tunnistaa ja hoitaa

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Ikääntyneiden psyykenlääkkeet

Ikääntyneiden psyykenlääkkeet Näin hoidan Sirpa Hartikainen Ikääntyneiden psyykenlääkkeet Psyykenlääkkeitä käyttää joka kolmas kotona asuva iäkäs ja lähes kaikki laitoksissa asuvat. Suuri osa psyykenlääkkeistä käytetään oireenmukaisesti

Lisätiedot

Pyydämme teitä vastaamaan seuraaviin unta ja nukkumista koskeviin kysymyksiin. Rastittakaa sopivin vaihtoehto. Kaikki tiedot ovat luottamuksellisia.

Pyydämme teitä vastaamaan seuraaviin unta ja nukkumista koskeviin kysymyksiin. Rastittakaa sopivin vaihtoehto. Kaikki tiedot ovat luottamuksellisia. Unipoli Oy Sivu 1/6 UNIKYSELYKAAVAKE Pyydämme teitä vastaamaan seuraaviin unta ja nukkumista koskeviin kysymyksiin. Rastittakaa sopivin vaihtoehto. Kaikki tiedot ovat luottamuksellisia. Nimi: Henkilötunnus:

Lisätiedot

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993

Lisätiedot

Unettomuuden lääkkeetön hoito avoterveydenhuollossa

Unettomuuden lääkkeetön hoito avoterveydenhuollossa Unettomuuden lääkkeetön hoito avoterveydenhuollossa Heli Järnefelt PsL, terveyspsykologian erikoispsykologi Luennon aiheet Unettomuuden lääkkeettömän hoidon tutkimukset, hoitosuositukset ja mallit Lääkkeettömän

Lisätiedot

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki) Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat

Lisätiedot

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

Ohjelehtinen unettomuuden lääkkeellisestä ja lääkkeettömästä hoidosta kotihoidon työntekijöille yhteistyössä Tapiolan apteekin kanssa

Ohjelehtinen unettomuuden lääkkeellisestä ja lääkkeettömästä hoidosta kotihoidon työntekijöille yhteistyössä Tapiolan apteekin kanssa Ohjelehtinen unettomuuden lääkkeellisestä ja lääkkeettömästä hoidosta kotihoidon työntekijöille yhteistyössä Tapiolan apteekin kanssa Jukarainen, Neea Lautaporras, Emma Vironen, Johanna 2011 Otaniemi Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

UNIHÄIRIÖIDEN HOITOKEINOT LAPSUUSIÄSSÄ. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS

UNIHÄIRIÖIDEN HOITOKEINOT LAPSUUSIÄSSÄ. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS UNIHÄIRIÖIDEN HOITOKEINOT LAPSUUSIÄSSÄ Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS SISÄLTÖ Yleisiä hoitolinjauksia Unettomuus = unen jatkuvuuden ongelmat Aikaistunut ja viivästynyt unirytmi Havahtumisparasomniat

Lisätiedot

Uni ja vireystaso. Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja

Uni ja vireystaso. Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja Uni ja vireystaso Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja Miksi nukutaan? Elpyminen Varastoidaan energiaa seuraavaan päivää varten Aivojen määräaikaishuoltoa Muistitoimintojen

Lisätiedot

Henkinen kuormitus ja liikenne. Markku Partinen, LKT, neurol. dos

Henkinen kuormitus ja liikenne. Markku Partinen, LKT, neurol. dos Henkinen kuormitus ja liikenne Markku Partinen, LKT, neurol. dos Liikennelääketieteen- ja unilääketieteen erityispätevyys Helsingin uniklinikka, tutkimuskeskus Vitalmed Haartman instituutti, Helsingin

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

UNIKYSELY. 2. Sukunimi ja etunimi. 3. Henkilötunnus. 6. Ammatti tai työ. 9. Pituus (cm) Paino tällä hetkellä (kg)

UNIKYSELY. 2. Sukunimi ja etunimi. 3. Henkilötunnus. 6. Ammatti tai työ. 9. Pituus (cm) Paino tällä hetkellä (kg) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI UNIKYSELY Lukekaa koko kysymys ennen vastaamista. Valitkaa sopiva vaihtoehto tai kirjoittakaa kysytty tieto lähinnä viimeisen kolmen kuukauden ajalta. Merkitkää

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Miten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti 3.11.2015. Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste

Miten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti 3.11.2015. Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste Miten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti 3.11.2015 Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste FINGERin tuloksia Merkittävä läpimurto muistisairauksien ehkäisyssä Elintapaohjauksella (ravitsemusneuvonta,

Lisätiedot

Unen elvyttävä autuus haaveko vain?

Unen elvyttävä autuus haaveko vain? Unen elvyttävä autuus haaveko vain? Riittävä uni on osa hyvää elämänlaatua. Lapsen unen kaltaisesta onnellisuuden olotilasta moni aikuinen voi vain haaveilla. Suomalaisista 20 prosenttia nukkuu huonosti,

Lisätiedot

NUORET, MIKSI ON NUKUTTAVA?

NUORET, MIKSI ON NUKUTTAVA? NUORET, MIKSI ON NUKUTTAVA? Unta palloon teemavuodet Kirkkonummi 19.11.2014 FM, mth Johannes Kajava HYKS nuorisopsykiatria www.uniresepti.fi SISÄLTÖ 1. Unen tehtävistä nuoruusiässä 2. Nuoruusikäisen unen

Lisätiedot

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen

Lisätiedot

HALUATKO NUKKUA PAREMMIN? 1. UNEN TEHTÄVISTÄ 2. UNEN RAKENTEESTA 6.5.2015. Sisältö. Johannes Kajava, Unipalvelut / Hyks psykiatria

HALUATKO NUKKUA PAREMMIN? 1. UNEN TEHTÄVISTÄ 2. UNEN RAKENTEESTA 6.5.2015. Sisältö. Johannes Kajava, Unipalvelut / Hyks psykiatria HALUATKO NUKKUA PAREMMIN? Lohjan kaupungin työhyvinvointiteema 5.5.2015 [lyhennelmä] Johannes Kajava, Unipalvelut / Hyks psykiatria Sisältö 1. Unen tehtävistä 2. Unen rakenteesta 3. Unen häiriöistä 4.

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Koululaisten lepo ja uni

Koululaisten lepo ja uni Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miten käytän sykevälivaihtelun mittausta sairauksia potevilla ja lääkityksiä käyttävillä? Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos HRV- eri tekijöiden vaikutus Stressi Perimä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen

Lisätiedot

Muistisairaus ja ajokyky Tampere 25.1.2013

Muistisairaus ja ajokyky Tampere 25.1.2013 Muistisairaus ja ajokyky Tampere 25.1.2013 Markku Partinen Prof, neurologi, tutkimusjohtaja Liikennelääketieteen ja unilääketieteen erityispätevyys Tutkimuskeskus Vitalmed & Haartman Instituutti, HY Puheenjohtaja,

Lisätiedot

- MUISTISAIRAAN LÄÄKEHOIDON SEURANTA HOIVAKODISSA

- MUISTISAIRAAN LÄÄKEHOIDON SEURANTA HOIVAKODISSA WORKSHOP - MUISTISAIRAAN LÄÄKEHOIDON SEURANTA HOIVAKODISSA 1.HOIVAKOTIEN LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA - Tulee olla jokaisella toimintayksiköllä - Tarkoitus yhtenäistää monenkirjavia käytäntöjä, selkeyttää vastuunjakoa

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä Unettomuus DUODECIM 2008;124(15):1782 94 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun

Lisätiedot

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko

Lisätiedot

Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito. Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria

Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito. Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria Fyysisten ja psyykkisten sairauksien yhteyksistä Osa somaattisista sairauksista oirekuvaan kuuluu

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku 24.1.2013

Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku 24.1.2013 Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku 24.1.2013 Sidonnaisuudet Toiminut luennoitsijana ja /tai asiantuntijana koulutustilaisuuksien suunnittelussa lääkealan

Lisätiedot

UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!

UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä! LIITE 1/1(5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) I TAUSTATIETOJA

Lisätiedot

Miksi olen uneton? Ohjaava keskustelu vanhusten kanssa

Miksi olen uneton? Ohjaava keskustelu vanhusten kanssa Miksi olen uneton? Ohjaava keskustelu vanhusten kanssa Belfer, Dina Peussa, Jaana 2013 Otaniemi Laurea-ammattikorkeakoulu Otaniemi Miksi olen uneton? Ohjaava keskustelu vanhusten kanssa Belfer, Dina Peussa,

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto

Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Firstbeatin stressiseminaari, 20.5.2008 Uni ja palautuminen Unen tehtävät

Lisätiedot

Päihteet ja vanhuspsykiatria. SPGY 23.4.2015 Silja Runsten

Päihteet ja vanhuspsykiatria. SPGY 23.4.2015 Silja Runsten Päihteet ja vanhuspsykiatria SPGY 23.4.2015 Silja Runsten ikääntyneiden päihteiden käytöstä päihdeongelman tunnistamisesta ja hoidosta kaksoisdiagnoosi Päihteiden käyttö Riskikulutus Haitallinen käyttö

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 7.10.2011 Heli Järnefelt. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 7.10.2011 Heli Järnefelt. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Unettomuuden lääkkeetön hoito - kokemuksia unettomuuden ryhmähoidosta työterveyshuollossa Työterveyslaitoksen perjantaimeeting 7.10.2011 Heli Järnefelt 7.10.2011 Mitä unettomuus on

Lisätiedot

Unettomuuden diagnostiikka

Unettomuuden diagnostiikka Katsaus tieteessä Timo Partonen psykiatrian dosentti, tutkimusprofessori THL, Mielenterveys ja päihdepalvelut timo.partonen@thl.fi Unettomuuden diagnostiikka Unettomuuden syytä tulee etsiä aktiivisesti.

Lisätiedot

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen

Lisätiedot

Uniapnea liikennelentäjällä

Uniapnea liikennelentäjällä Uniapnea liikennelentäjällä Uniapnea (Käypä hoito suositus 2010) DGN: Anamneesi, kliininen tutkimus, yöpolygrafia Oireet: Levoton yöuni, unihäiriöt, unettomuus Yöhikoilu, lisääntynyt yöllinen virtsaneritys

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi Suomen Diabetesliitto/Yksi-elämä-hankkeet Diabetesfoorumi 2013 Onko mieli

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

AGGRESSIIVINEN VANHUS

AGGRESSIIVINEN VANHUS AGGRESSIIVINEN VANHUS SEHL Kevätopintopäivät Savonlinna 8.4.2016 Kati Auvinen 08.04.2016 1 Sidonnaisuudet ISSHP: Yleislääketieteen akuuttiosaston ylilääkäri Fimea: Osa-aikainen tutkijalääkäri ILMAtutkimuksessa

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä LT Marja Aira Helsinki 19.9.2013 Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä reseptilääkettä Vuonna 2011 65 84-vuotiaista

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Muistisairauksien koko kuva

Muistisairauksien koko kuva Muistisairauksien koko kuva Muistipotilaan käytösoireet Lääkehoidon mahdollisuudet Geriatri Pirkko Jäntti Kemijärvi 27.11.2012 Muistisairauksien keskeiset oireet Muistin heikkeneminen Muut kognitiiviset

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Saija Turtiainen Psykiatrian erikoislääkäri, HYKS Päihdepsykiatrian klinikka Asiantuntijalääkäri, Keva Asiantuntijalääkäri, Valvira 7.3.2014 Lopettaa vai

Lisätiedot

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden turvallisuuskokemus liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden liikenneturvallisuus Iäkkäiden aiheuttamat

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala

Mielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala Mielenterveysongelmien kuntoutus HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala Luennon rakenne Käypä hoito suositusten Depressio Kaksisuuntainen mielialahäiriö Epävakaa persoonallisuus Skitsofrenia Traumaperäiset

Lisätiedot

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Mitä vireystilalla tarkoitetaan? Vireys virkeys valppaus aktiivisuus Alertness vigilance arousal Vireystila

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin

Lisätiedot

1-3-vuotiaan lapsen uni ja arkiset univaikeudet. Juulia Ukkonen TtK, kätilö Vanhemmuuskeskus, Väestöliitto ry

1-3-vuotiaan lapsen uni ja arkiset univaikeudet. Juulia Ukkonen TtK, kätilö Vanhemmuuskeskus, Väestöliitto ry 1-3-vuotiaan lapsen uni ja arkiset univaikeudet Juulia Ukkonen TtK, kätilö Vanhemmuuskeskus, Väestöliitto ry Luennon sisältö 1. Lapsen unen tarve 2. Unirytmi 3. Tyypilliset uniongelmat / unihäiriöt 4.

Lisätiedot

Lääkehoito ja lähihoitaja 10 1.1 Lääkkeet ja yhteiskunta 10 1.2 Lääkkeet ja yksilö 13 1.3 Lähihoitajan rooli lääkehoidon toteuttajana 14

Lääkehoito ja lähihoitaja 10 1.1 Lääkkeet ja yhteiskunta 10 1.2 Lääkkeet ja yksilö 13 1.3 Lähihoitajan rooli lääkehoidon toteuttajana 14 Sisällys Esipuhe 3 Lääkehoito ja lähihoitaja 10 1.1 Lääkkeet ja yhteiskunta 10 1.2 Lääkkeet ja yksilö 13 1.3 Lähihoitajan rooli lääkehoidon toteuttajana 14 Lääke, APTEEKKI JA LÄÄKETIETO 16 2.1 Lääke ja

Lisätiedot

Konkret om sömnapné. Vad bör göras?

Konkret om sömnapné. Vad bör göras? Konkret om sömnapné. Lohja 16.11.2011 Pia Andersson ResMed Finland Oy Vad bör göras? Pia Andersson ResMed Finland Oy Normaali uni 1. 1 Hereillä olo 2. 2 Perusuni S1-S4 (Non-REM tai NREM) 3. 3 Vilkeuni

Lisätiedot

Vanhusten lääkehoidon turvallisuus 14.9.2011

Vanhusten lääkehoidon turvallisuus 14.9.2011 Vanhusten lääkehoidon turvallisuus 14.9.2011 Sisältö Yleistä vanhusten lääkityksestä Iäkkäillä vältettävät ja sopimattomat lääkkeet Lääkkeiden yhteisvaikutukset Lääketurvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Lääkkeet ja liikenne

Lääkkeet ja liikenne Lääkkeet ja liikenne 1 Suomen Apteekkariliitto 2008 2 Lääkkeet liikenteessä Joka toinen suomalainen käyttää päivittäin lääkkeitä. Monet niistä saattavat heikentää käyttäjän suorituskykyä liiken teessä.

Lisätiedot

Väsymys ja Parkinsonin tauti

Väsymys ja Parkinsonin tauti Väsymys ja Parkinsonin tauti Väsymyksen on tiedetty liittyvän Parkinsonin taudin oireistoon jo siitä lähtien, kun James Parkinson vuonna 1817 kuvasi tämän taudin. Hän kiinnitti huomiota Parkinsonin tautiin

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön

Lisätiedot