Ikääntyneiden psyykenlääkkeet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ikääntyneiden psyykenlääkkeet"

Transkriptio

1 Näin hoidan Sirpa Hartikainen Ikääntyneiden psyykenlääkkeet Psyykenlääkkeitä käyttää joka kolmas kotona asuva iäkäs ja lähes kaikki laitoksissa asuvat. Suuri osa psyykenlääkkeistä käytetään oireenmukaisesti unettomuuden, depressiivisten oireiden tai dementiaa sairastavien käytösoireiden hoitoon. Kun iäkäs potilas oirehtii psyykkisesti, on etsittävä oiretta aiheuttavaa fyysistä tai psyykkistä tautia, joihin hoito kohdistetaan, eikä määrättävä oireenmukaista lääkettä. Joskus oikea toimenpide voikin olla psyykenlääkkeen käytön lopettaminen. On hyvä muistaa, että lääkkeettömät hoitokeinot ovat ensisijaisia unettomuuden, masennuksen ja dementoituneiden käytösoireiden hoidossa. P syykenlääkkeitä käyttää joka kolmas suomalainen kotona asuva iäkäs, ja tiedot käytöstä muualla Euroopassa ovat samansuuntaisia (Hartikainen ym. 2003, Linden ym. 2004). Psyykenlääkkeitä käytetään säännöllisesti ja pitkään, valtaosaa vähintään vuoden ajan. Yleisimpiä ovat uni- ja rauhoittavat lääkkeet, joita käyttää lähes joka kolmas yli 74-vuotias. Kotona asuvilla kaikkien psyykenlääkkeiden käyttö näyttää yleistyvän aina vuoden ikään saakka, minkä jälkeen se alkaa vähetä (Hartikainen ja Klaukka 2004). Laitoshoidossa psyykenlääkkeet ovat yleisimmin käytetty lääkeryhmä; Jyrkän ym. (2006) aineistossa 86 % käytti vähintään yhtä psyykenlääkettä. Psyykenlääkkeiden kulutus Suomen laitoksissa vuonna 2005 oli 2 3 kertaista Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna. Kuitenkin Ruotsissa kolme neljästä hoiva-asukkaasta käytti vähintään yhtä psyykenlääkettä (Holmquist ym. 2005). Siirtyminen laitoshoitoon lisää psyykenlääkitystä: nukahtamislääkettä käyttänyt saa hoiva-asumiseen siirryttyään käyttöönsä myös uni-, masennus- ja psykoosilääkkeen. Kun iäkäs potilas oirehtii psyykkisesti, on etsittävä oiretta aiheuttavaa fyysistä tai psyykkistä tautia eikä määrättävä psyykenlääkettä. Joskus oikea toimenpide voikin olla niiden käytön lopettaminen (taulukko 1). Taulukko 1. Miten arvioida iäkkään psyykkistä oiretta ja sen lääkehoidon tarvetta? Selvitä potilaan pitkäaikaiset somaattiset sairaudet. Tutki, aiheutuuko oire somaattisesta tai psyykkisestä sairaudesta. Selvitä käytössä oleva lääkitys, määritä niiden käyttötarkoitukset ja mieti, ovatko käyttöaiheet edelleen voimassa. Selvitä johtuuko uusi tai vaikeutuva oire lääkehaitasta. Pohdi, onko oire hoidettavissa lääkkeettömin keinoin (esim. unihygienialla). Tutustu määräämiisi lääkkeisiin. Huomioi sopiva annos, annostustapa ja oletettu hoitoaika (lyhyt-/pitkäaikainen lääke). Määrätessäsi psyykenlääkettä, sovi tapaamisaika vasteen arviointia varten. Älä unohda lopettaa lääkitystä, kun sitä ei enää tarvita. Jos toivottu vaste puuttuu, tarkista diagnoosi. Jos diagnoosi on oikea ja lääke sopiva, suurenna annosta sen sijaan, että määräisit rinnalle toista psyykenlääkettä. Varmista, että potilaasi tai omaishoitaja tai hoitaja ymmärtää lääkkeen käyttötarkoituksen. Varmista, että potilas tietää, mihin ottaa yhteyttä, jos hänellä ilmenee lääkehaittoja. Tarkista säännöllisesti lääkityksen aiheellisuus ja sopivuus. Duodecim 2007;123:

2 Uni- ja rauhoittavat lääkkeet Vähintään joka kolmannella 80 vuotta täyttäneellä on jonkinlaisia univaikeuksia (Giron ym. 2002). Iän myötä uni kevenee ja lyhenee ja unen syvimmät vaiheet jäävät vähäisiksi. Lisäksi uni on katkonaisempaa ja lyhyitä unettomuusjaksoja esiintyy useammin. Kipu, yksinäisyys, huoli läheisistä ja vähäinen liikkuminen ovat iäkkäiden mielestä keskeisiä syitä unihäiriöille (Holmquist ym. 2005). Gironin ym. (2002) aineiston uniongelmaiset kokivat oman terveytensä huonoksi; he kärsivät kivuista ja masennuksesta ja käyttivät runsaasti lääkkeitä. Niillä, joiden vaivana olivat masennus ja univaikeudet, joka viides käytti masennuslääkettä, ja kivuista ja univaikeuksista kärsineistä kaksi kolmasosaa käytti kipulääkettä, ja molemmissa edellä mainituissa ryhmissä joka toinen käytti uni- tai rauhoittavia lääkkeitä. Univaikeuksien taustalla ovat iäkkäiden yleiset vaivat (taulukko 2). Potilas hyötyy enemmän, kun oireenmukaisen unilääkkeen sijasta etsitään ja hoidetaan kivun syytä, levottomia jalkoja, Taulukko 2. Iäkkään potilaan nukahtamisvaikeuksien tai yöllisen heräilyn selvittäminen. Perusteellinen unianamneesi, unipäiväkirja Syiden etsiminen kipu, nivelkivut aineenvaihdunnan taudit (diabetes, kilpirauhasen liikatai vajaatoiminta) verenkiertoelimistön häiriöt (sydämen vajaatoiminta, rytmihäiriöt, matala verenpaine) keuhkosairaudet (astma, emfyseema, keuhkoahtaumatauti) depressio uniapnea maha-suolikanavan taudit (närästys, gastroesofageaalinen refluksi) yöllinen tiheä virtsaamistarve levottomat jalat alkoholi, kofeiini lääkkeet: steroidit, diureetit, teofylliini, SSRI-lääkkeet, unilääkkeiden aiheuttama rebound-ilmiö Nukkumisympäristö melu lämpötila vuode Päiväaikainen vähäinen aktiivisuus Vähäinen oleskelu päivänvalossa depressiota, sydämen vajaatoimintaa, astmaa, keuhkoahtaumatautia, eturauhasen liikakasvua tai vaikkapa närästystä. Unihäiriön syyt voivat olla moninaiset, ja samalla henkilöllä unta saattaa häiritä niin lonkkakipu, sydämen vajaatoiminta kuin tihentynyt virtsaamistarvekin. Yhden vaivan helpottaminen ei aina riitä ratkaisuksi, vaan potilas on tutkittava kokonaisvaltaisesti ja haettava syitä niin fyysisen, psyykkisen kuin sosiaalisen toiminnan alueelta. Pahimmillaan yhden vaivan hoito esimerkiksi tulehduskipulääkkeellä, voi aiheuttaa uusia ongelmia, kuten maha-suolikanavan vuodon tai sydämen vajaatoiminnan pahenemisen. Potilaalla voi olla myös epärealistisia toiveita unen suhteen. Jos ei ole mitään tekemistä ja elämä tuntuu tyhjältä ja yksinäiseltä, toivotaan, että voisi nukkua kellon ympäri. Mielekäs tekeminen ja liikunnan lisääminen erityisesti vuorokauden valoisana aikana, toimivat unta antavina hoitoina myös huonokuntoisilla iäkkäillä (Alessi ym. 2005). Liikunnalla näyttää olevan myös unettomuudelta suojaavaa vaikutusta (Morgan 2003). Miellyttävänä sivuvaikutuksena se voi lisätä elämän mielekkyyttä ja sosiaalisia kontakteja. Kunnissa pitäisi olla liikuntaryhmiä, joihin voitaisiin ohjata myös huonokuntoisia iäkkäitä. Yhteisen tekemisen kautta syntyy ystävyyssuhteita sekä laatua ja mielekkyyttä elämään. Näitä emme pysty määräämään reseptillä. Unettomuutta on hoidettu menestyksellisesti uniklinikkahoidoilla, jotka perustuvat kognitiivis-behavioraaliseen toimintatapaan (Morgan ym. 2004). Kuudessa vajaan tunnin mittaisessa istunnossa käsitellään mm. unihygieniaa ja rentoutumista ja annetaan kognitiivisia hoitoja. Hoidon tuloksena uni ja elämänlaatu ovat parantuneet jo kolmen kuukauden kuluessa ja mielenterveys sekä fyysinen toiminta puolen vuoden aikana. Hyödyt ovat säilyneet vuoden seurannassa, eikä korkea ikä ole vähentänyt hyötyjä. Samalla on vähentynyt uni- ja rauhoittavien lääkkeiden käyttö. Julkisessa terveydenhuollossa on vain vähän uniklinikkapalveluja, mutta unilääkkeet ovat halpoja. Halpuus on kuitenkin suhteellista, ovathan unilääkkeet keskeisiä kaatumistapaturmien ja niistä aiheutuvien murtumien (esim. lonk S. Hartikainen

3 kamurtumien) riskitekijöitä (Hartikainen ym. julkaisematon tieto). Lisäksi bentsodiatsepiinit heikentävät iäkkäiden kognitiivista ja psyykkistä toimintakykyä (Paterniti ym. 2002). Uni- ja rauhoittavien lääkkeiden käytössä kehittyy toleranssi, jonka vuoksi unta antava vaikutus hiipuu jatkuvassa käytössä. Vasteen säilyttämiseksi unilääkkeitä pitäisi käyttää joko muutaman viikon kestoisina kuureina tai vain tarvittaessa. Kun säännöllisesti bentsodiatsepiinia käyttävälle henkilölle tulee uniongelmia, hänen on vasteen saamiseksi suurennettava annosta. Osa valmisteista, kuten lyhytvaikutteiset bentsodiatsepiinit (midatsolami ja triatsolami), voi itse aiheuttaa unettomuutta (rebound-ilmiö). Lisäksi bentsodiatsepiinit aiheuttavat pitkäaikaisessa käytössä fyysistä ja psyykkistä riippuvuutta, jonka vuoksi lääkehoito pitää lopettaa hitaasti oireita seuraten. Pitkävaikutteisen bentsodiatsepiinin vuosia kestäneen käytön lopettamiseen varataan aikaa vähintään 8 12 kuukautta, tarvittaessa enemmänkin (ks. tekstilaatikko). Lopetus voidaan aloittaa puolittamalla annos, ja sitä pienennetään edelleen muutamien kuukausien välein. Lopuksi voidaan ottaa lääkettä joka toinen ilta tai jopa harvemmin. Kirjallisessa ohjeessa tulee mainita tarkat päivämäärät, jolloin annosta pienennetään. Keskipitkävaikutteisten bentsodiatsepiinien (esim. oksatsepaami, tematsepaami) ja nukahtamislääkkeiden (tsolpideemi, tsopikloni, tsaleploni) käyttö voidaan lopettaa asteittain muutamassa kuukaudessa (taulukko 3). Annoksen hidas pienentäminen antaa potilaalle aikaa luopua lääkkeestä myös psyykkisesti ja hän voi todeta selviytyvänsä ilman niitä. Lopettamisen aikana potilaalle on varattava tapaamisaikoja joko lääkärille tai hoitajalle. Tällainen psyykkinen tai psykososiaalinen tuki on välttämätöntä, ja se parantaa lopetuksen onnistumista ja pysyvyyttä (Baillargeon ym. 2003). Bentsodiatsepiinien käytön lopettaminen näyttää onnistuvan. Curranin ym. (2004) aineistossa 80 % onnistui lopettamaan käytön, vaikka puolet oli käyttänyt bentsodiatsepiineja yli kymmenen vuotta ja joka neljäs yli 20 vuotta. Kannustavana tekijänä oli kognitiivisten ja psykomotoristen kykyjen koheneminen. Ikääntyneiden psyykenlääkkeet Esimerkki pitkävaikutteisen diatsepaamin käytön lopettamisesta Esitiedot Potilas on 82-vuotias nainen, joka on käyttänyt kymmenen vuoden ajan diatsepaamia vähintään 5 mg/vrk. Hänen kertomansa mukaan lääkitys aloitettiin antamaan unta. Potilaan fyysinen terveys on kohtalainen; vaivoja aiheuttavat sepelvaltimotauti ja silmänpohjan rappeuma. Viime aikoina fyysinen toimintakyky on heikentynyt, liikkuminen on vähentynyt ja portaiden nouseminen toisessa kerroksessa olevaan kotiin on työlästä. Potilaalla ei todeta depressiota, ahdistuneisuutta eikä merkittävää älyllisen toiminnan heikentymistä. Lopettamissuunnitelma Potilaalle perustellaan, miksi diatsepaami ei ole hänelle sopiva lääke tässä tilanteessa: se ei enää anna unta mutta heikentää lihasvoimia ja lisää kaatumisalttiutta. Kerrotaan, että lääkityksen lopettaminen hitaasti pienenevin annoksin sujuu turvallisesti. Annetaan selkeä kirjallinen ohje päivämäärineen. Tutkimuspäivä: puolikas 5 mg:n tabletista illalla 3 kk myöhemmin: yksi 2 mg:n tabletti illalla 5 kk myöhemmin: puolikas 2 mg:n tabletista illalla 9 kk myöhemmin: puolikas 2 mg:n tabletista joka toinen ilta 10 kk myöhemmin: puolikas 2 mg:n tabletista kaksi kertaa viikossa (ma,pe) 11 kk myöhemmin: käyttö päättyy Varataan aika hoitajalle muutaman viikon päähän ja annetaan hänen yhteystietonsa, jotta potilas saa yhteyden hoitajaan aina tarvittaessa. Sovitaan seuraava tapaamisaika parin kuukauden päähän. Kun iäkäs hakee apua useita öitä kestäneeseen unettomuuteen eikä sen taustalta löydy hoidettavaa syytä eikä häntä voi ohjata uniryhmään, on syytä käydä potilaan kanssa läpi unihygienia ohjeita. Univaikeudet saattavat pelottaa, ja lääkehoitoon liittyy usein epärealistisia odotuksia. On tärkeää rauhoittaa potilasta ja kertoa, mitä lääkehoidolla voidaan ja mitä ei voida saavuttaa. Unilääke ei poista mm. ikääntymisen aiheuttamaa lisääntynyttä yöllistä virtsan eritystä eikä siitä johtuvia herätyksiä. Jos univaikeudet ovat kestäneet pitkään ja ne selvästi heikentävät hyvinvointia, voidaan aloittaa lääkehoito kahdeksi viikoksi. Vaihtoehtoina ovat bentsodiatsepiinit ja niiden kaltaiset valmisteet. Yleisimmin käytössä olevista valmisteista tematsepaamia on tutkittu iäkkäiden unilääkkeenä, ja oksatsepaamin 2573

4 Taulukko 3. Esimerkkejä eri psyykenlääkkeiden käytön asteittaisesta lopettamisesta. Lääkkeiden annokset ovat käytännön esimerkkejä, ei suositeltuja annoksia. Käytössä tematsepaami 30 mg illalla Tutkimuspäivä 20 mg:n tabletti illalla 1 2 kk myöhemmin: 10 mg:n tabletti illalla 3 4 kk myöhemmin: puolikas 10 mg:n tabletista illalla 5 6 kk myöhemmin: puolikas 10 mg:n tabletista joka toinen ilta 6 7 kk myöhemmin: käyttö päättyy Käytössä tsopikloni 15 mg iltaisin Tutkimuspäivä: tsopikloni 7,5 mg:n tabletti iltaisin 1 kk myöhemmin: puolikas 7,5 mg:n tabletista iltaisin 2 kk myöhemmin: neljännes 3,75 mg:n tabletista iltaisin 3 kk myöhemmin: käyttö päättyy Käytössä sitalopraami 30 mg Tutkimuspäivä: 20 mg 1 kk myöhemmin: 10 mg 2 kk myöhemmin: puolikas 10 mg:n tabletista 2,5 3 kk myöhemmin: käyttö päättyy Käytössä melperoni 25 mg aamulla ja 50 mg illalla Tutkimuspäivää seuraa- 50 mg illalla vana päivänä: 2 viikkoa myöhemmin: 25 mg illalla 5 vk viikkoa myöhemmin: 10 mg illalla 7 vk viikkoa myöhemmin: käyttö päättyy Käytössä risperidoni 1 mg aamulla ja 2 mg illalla Tutkimuspäivää seuraa- 2 mg illalla vana päivänä 2 viikkoa myöhemmin: 1 mg illalla 4 viikkoa myöhemmin: 0,5 mg illalla 6 viikkoa myöhemmin: 0,25 mg illalla 8 viikkoa myöhemmin: käyttö päättyy etu on ensivaiheen metabolian puuttuminen. Erityisesti lyhytvaikutteisten bentsodiatsepiinien (midatsolaami, triatsolaami) ja bentsodiatsepiinien kaltaisten valmisteiden (tsopikloni, tsolpideemi, tsaleploni) haittavaikutuksena esiintyy amnesiaa, ja tämä on huomioitava lääkettä käytettäessä. Tosin muutkin bentsodiatsepiinit saattavat aiheuttaa amnesiaa. Bentsodiatsepiinit ja niiden kaltaiset valmisteet lisäävät myös kaatumisriskiä. Vaihtoehtoina tulevat kyseeseen bentsodiatsepiinin kaltaiset valmisteet pieninä annoksina (esim. tsopikloni 2,5 3,75 mg, tsolpideemi 5 mg) ja keskipitkävaikutteiset bentsodiatsepiinit (oksatsepaami 7,5 15 mg tai tematsepaami 5 10 mg). Sen sijaan pitkävaikutteiset bentsodiatsepiinit, kuten diatsepaami, ovat iän myötä pidentyvän puoliintumisajan (diatsepaamilla ad tuntia) takia sopimattomia. Potilaalle on kerrottava, että lääkkeestä ei ole hyötyä jatkuvassa käytössä se auttaa vain muutaman viikon kuurina tai tarvittaessa käytettynä. Sovittavalla vastaanottokäynnillä arvioidaan potilaan tilanne uudelleen. Tarkistetaan nukkumaanmenoaika, unen katkonaisuus ja tavat odottaa unta. Lääkärin nöyryys omien taitojen suhteen on hyvästä, saattoihan edellisellä kerralla jäädä löytymättä se unta oleellisesti häiritsevä sairaus tai vaiva. Uni- ja rauhoittavan lääkkeen pitkäaikaisen käytön tulee olla poikkeus. Masennus Masennuksen esiintyvyys on vaihdellut eri tutkimuksissa muutamasta prosentista joka kolmanteen iäkkääseen. Ristiriitaisia ovat myös tulokset masennuksen esiintyvyyden muutoksista iän myötä. Vaikka depressio on naisilla yleisempi kuin miehillä, niin korkeassa iässä sukupuolten väliset erot näyttävät tasoittuvan (Bergdahl ym. 2005). Masennuslääkkeitä käytetään masennuksen lisäksi hermoperäiseen kipuun, depressiivisiin oireisiin ja unettomuuteen. Vakavaan masennukseen lääkehoito auttaa, mutta lievä masennus tai depressiiviset oireet helpottuvat vähemmän (Roose ym. 2004). Lievää masennusta sairastavien yli 74-vuotiaiden aineistossa hoitotavoitteen saavutti kahdeksassa viikossa 35 % sitalopraamilla hoidetuista ja 33 % lumeryhmästä. Univaikeudet ovat usein masennuksen oire, mutta myös lääkkeen valinta vaikuttaa uneen (Ayalon ym. 2004). Serotoniinilääkkeillä (SSRI) hoidetuilla on todettu esiintyvän enemmän univaikeuksia kuin lääkkeitä käyttämättömillä. Kun SSRI-lääkkeitä määrättiin henkilöille, joilla ei ollut kliinistä depressiota, heillä ilmeni lyhyttä yöunta, unen katkonaisuutta, nukahtamisvaikeuksia ja toistuvaa heräilyä (Enslund ym. 2006). Käsittelen tässä vain lievää depressiota ja depressiivisiä oireita. Depression hoidon kulmakivi on potilaan kokonaisvaltainen arviointi 2574 S. Hartikainen

5 ja muutoksen hakeminen tilanteeseen. Iäkkäällä tilanteeseen liittyy usein fyysisiä sairauksia ja niiden aiheuttamaa liikunta- ja toimintakyvyn heikkenemisestä. Myös lääkkeiden (esim. kortisonikuurin) haittavaikutukset voivat tuoda esiin masennusoireita. Kaikkein vanhimmilla erakoitumista voi aiheuttaa ystävien kuoleminen. Lievien masennustilojen ensisijaiset hoidot ovat liikunta, erilaiset sosiaaliset interventiot ja psykososiaalinen tuki. Liikuntaryhmät voivat toimia sosiaalisesti hyväksyttävinä interventioina, ja niiden on todettu vähentäneen depressiivisiä oireita. Pitkäkestoisessa depressiossa tarvitaan myös terapiaa, jota on saatavissa iäkkäille aivan liian vähän. Sen sijaan lääkehoidon hyödyistä on selvää näyttöä vain keskivaikeassa ja vaikeassa depressiossa. Lääkehoito tukee toipumis- ja paranemisprosessia. Lääkevaihtoehtoja iäkkäille ovat serotoniiniaineenvaihduntaan vaikuttavat SSRIvalmisteet sekä serotoniini- ja noradrenergiseen järjestelmään vaikuttavat SNRI-lääkkeet. Hoito aloitetaan pienellä annoksella, ja vastetta tulee arvioida muutaman viikon välein, kunnes haluttu vaste saavutetaan. Lääkeannoksia suurennetaan vasteen mukaan. Iäkkäiden depression hoitoon ei suositella trisyklisiä valmisteitä. Myös pitkävaikutteiset ja runsaasti yhteisvaikutuksia aiheuttavat fluoksetiini ja fluvoksamiini tulee korvata iäkkäille turvallisemmilla valmisteilla. Käyttökelpoisia vaihtoehtoja ovat mm. sitalopraami (aloitusannos 5 10 mg) ja SNRI-lääkkeistä mirtatsapiini (aloitusannos 7,5 15 mg) tai venlafaksiini (aloitusannos 19 37,5 mg). Dementia ja psyykenlääkkeet Psyykenlääkkeisiin kohdistetaan osin epärealistisia odotuksia hoidettaessa dementoituneiden käytösoireita. On muistettava, että jokaisella on yksilölliset, vuosikymmenien aikana muotoutuneet käyttäytymispiirteensä, joihin voivat tuoda lisämausteen psykiatriset ongelmat, kuten persoonallisuushäiriöt. On epätodennäköistä, että vuosikymmeniä kestänyt kiivas ja äkkipikainen tapa reagoida muuttuisi sosiaalisesti hyväksyttävämpään suuntaan dementoivan sairauden myötä. Aiemman käyttäytymisen selvittäminen omaisilta voi vähentää dementiaan liittyvien käytöshäiriöiden ylidiagnostiikkaa. Dementoituneille on määrätty enemmän psyykenlääkkeitä kuin muille kotona asuville samanikäisille: masennuslääkkeitä kaksi kertaa ja psykoosilääkkeitä kuusi kertaa yleisemmin (Hartikainen ym. 2003). Alasen ym. (2006) laitosaineistossa psykoosidiagnoosit tai psykoottiset oireet eivät selittäneet psykoosilääkkeiden yleistä käyttöä. Merkittävämpää näytti olevan sosiaalisesti häiritsevä käyttäytyminen. Psykoosilääkkeet oli määrätty hallusinaatioiden, sanallisen ja fyysisen aggressiivisuuden, sosiaalisesti häiritsevän käytöksen, vaeltelun ja depressiivisten oireiden hoitoon. Vallitseva hoitokäytäntö poikkeaa yhdysvaltalaisen vanhuspsykiatrian asiantuntijaryhmän suosituksesta, jonka mukaan psykoosilääkkeiden käyttöaiheet ovat skitsofrenia, psykoottinen mania ja depressio, harhaluuloisuushäiriö ja dementoituneen agitaatio psykoottisin oirein (Alexopoulos ym. 2004). Lääkkeet ovat keskeisin hoito, vaikka dementoituneiden käytösoireiden y d i n a s i a t Etsi iäkkään psyykkisen oireen takaa fyysistä tai psyykkistä sairautta. Hoida iäkkään unettomuutta, masennusta ja käytösoireita ensisijaisesti lääkkeettömin keinoin. Kun määräät psyykenlääkettä, aloita pienellä annoksella ja arvioi aina hoitovaste. Psyykenlääkkeen tarve on arvioitava vähintään kerran vuodessa, dementoituneilla ja huonokuntoisilla vähintään puolen vuoden välein. Ikääntyneiden psyykenlääkkeet 2575

6 Taulukko 4. Dementoituneen potilaan käytösoireen syyn selvittely. Dementoivan sairauden diagnoosi ja vaikeusaste, kognitiivinen toimintakyky Muut sairaudet tulehdukset (virtsatiet, keuhkot ja suu) sydän ja verenkierto: sydämen vajaatoiminta, ortostatismi, matala verenpaine veren alhainen glukoosipitoisuus aistien toiminnan ongelmat: kuulo ja näkö eritystoiminta: ummetus, virtsaumpi, virtsaretentio Kipu Vammat, murtumat Kovakalvonalainen verenvuoto, TIA, aivoinfarkti Ravitsemustila (onko aliravitsemusta?) Lääkkeiden aiheuttamat haitat ortostatismi parkinsonismi, akatisia bentsodiatsepiinien aiheuttamat paradoksaaliset reaktiot antikolinergisten lääkkeiden aiheuttama ummetus, virtsaretentio yhden tai useamman lääkkeen liian iso annos Ympäristö Potilasta hoitavien henkilöiden käyttäytymisen havainnointi hoidossa ensisijaisena ratkaisuna tulisi olla käytösoireen syyn selvittäminen ja lääkkeettömien keinojen käyttö (Alzheimerin taudin diagnostiikka ja lääkehoito: Käypä hoito suositus 2006). Dementiaa sairastavilla esiintyy hyvin erilaisia käytösoireita, kuten aggressiivisuutta, levottomuutta, vaeltelua, uni-valverytmin häiriöitä, ahdistuneisuutta ja masennusta. Käytösoireiden hoidon tavoitteena on lyhentää oireiden kestoa ja harventaa niiden esiintymistä, keventää hoitajan stressiä, vähentää seurausvaikutuksia ja parantaa potilaan elämänlaatua. Usein on parempi tyytyä oireen lievittymiseen kuin pyrkiä sen täydelliseen poistamiseen. Käytösoireen taustalla tai sen laukaisevana tekijänä on usein sairaus tai sairauden oire: tulehdus (virtsatiet, hampaat), sairauden huono hoitotasapainon (astma, sydämen vajaatoiminta), kipu, eritystoiminnan ongelma (ummetus, virtsaumpi) tai matala verenpaine (taulukko 4). Ympäristön tulisi tukea hahmottamista, oman huoneen ja WC:n löytämistä. Hoitoympäristön meluisuus ja rauhattomuus puolestaan lisäävät dementoituneen levottomuutta. Hyväksyvä, rauhallinen ilmapiiri ja tarjolla olevat riittävät virikkeet tuottavat iloa ja onnistumisen kokemuksia. Ärtyneisyys on ymmärrettävää, jos dementiaa sairastava saa jatkuvasti kielteistä palautetta tyyliin:»älä mene sinne, älä temmo ovenkahvaa, älä tee sitä äläkä tätä». Käytösoireen takana voivat olla myös lääkehoidon haitat. Ei ole tavatonta, että dementoituneen systolinen verenpaine on seistessä alle 100 mmhg. Käytösoire voi helpottua, kun vähennetään verenpainetta alentavan sydän- tai psykoosilääkkeen annosta. Bentsodiatsepiinit voivat aiheuttaa paradoksaalisia reaktioita eli lisätä ahdistuneisuutta ja levottomuutta. Lääkkeistä johtuvat antikolinergiset oireet, kuten ummetus, virtsaamisvaikeudet, virtsaumpi ja suun kuivuminen, sekä alttius suun ja hampaiden infektioihin voivat olla dementoituneen käytösoireen syytekijöitä. Mitä pidempi käyttöaika tai mitä suurempi annos, sitä todennäköisemmin psykoosilääkkeet aiheuttavat Parkinsonin taudin kaltaisia oireita. Toisen polven psykoosilääkkeet näyttävät aiheuttavan vähemmän liikehäiriötä kuin vanhemmat psykoosilääkkeet. Erityisen hankala liikehäiriö on akatisia, liikkumispakko: potilas kävelee edestakaisin ja hiki valuu valtoimenaan mutta hän ei pysty lopettamaan. Ravitsemustila heikkenee, ja potilas voi kuivua, koska hän on kykenemätön keskittymään syömiseen ja juomiseen. Myös kaatumisriski kasvaa. Akatisia tulisi tunnistaa, sillä muutoin tätä lääkehaittaa yritetään hoitaa suurentamalla haittaa aiheuttavan psykoosilääkkeen annosta. Viime vuosina ovat nousseet esiin psykoosilääkkeiden kielteiset vaikutukset verenkiertoelimistöön. Suuri osa iäkkäistä sairastaa sydän- ja verisuonisairauksia, ja siksi verenkiertoelimistöön kohdistuvat riskit voivat iäkkäillä olla todellisia. Tärkeintä on selvittää, aiheutuuko oire somaattisista syistä, joihin voidaan kohdistaa syyn mukainen hoito (taulukko 5). Jos lisänä on delirium, tarvitaan myös oireiden hoitoa bentsodiatsepiinilla, esimerkiksi oksatsepaamille (7,5 30 mg/vrk), ja hankalimmissa tilanteissa myös psykoosilääkkeillä, kuten risperidonilla (0,25 1 mg/vrk), tai ketiapiinilla (12,5 75 mg/vrk). Oireenmukaisten lääkkeiden käyttö lopetetaan 2576 S. Hartikainen

7 sekavuuden hävittyä. On pyrittävä selvittämään myös oireen taustalla olevia käyttäytymisen psykologisia syitä. Jotta hoito onnistuisi, on määritettävä oire, jota hoidetaan. Oire on kuvattava, samoin sen esiintymistaajuus, jotta hoitovastetta voidaan arvioida. Lääkitysvaihtoehdoista löytyy tietoa viime vuonna ilmestyneestä Käypä hoito suosituksesta Alzheimerin taudin diagnostiikka ja lääkehoito. Ensisijaisena lääkevaihtoehtona dementoituneiden käytösoireeseen ovat asetyylikoliiniesteraasin estäjät riippumatta siitä, onko kyse Alzheimerin taudista, Lewyn kappale taudista vai vaskulaarisesta dementiasta. Psykoottisen oireen hoito aloitetaan Alzheimerin taudin lääkkeillä, ja jos niistä ei saada apua, käytetään psykoosilääkkeitä. Teho on arvioitava jo muutamien päivien kuluttua: onko oire hankaloitunut, lieventynyt vai pysynyt samana? Jos psykoottinen oire on voimistunut tai pysynyt samana, on syytä suurentaa annosta. Samalla on arvioitava, onko potilaalle ilmaantunut lääkehaittoja. Oireen lievennyttyä on syytä arvioida lääkehoitoa uudestaan muutaman kuukauden kuluessa. Suuri osa oireista häviää joka tapauksessa 3 6 kuukaudessa. Samaa arviointitapaa on syytä noudattaa hoidettaessa muitakin käytösoireita. Lopuksi Psyykkisten sairauksien ja oireiden hoidon tulisi mahdollistaa iäkkäälle hyvä elämänlaatu. Korkea ikä ei saa olla esteenä. Ongelmana on, että meiltä puuttuu tietoa monien hoitojen vaikuttavuudesta iäkkäillä. Tämä pätee erityisesti psyykenlääkkeiden käyttöön. Tarvittaisiin iäkkäillä tehtyjä satunnaistettuja ja kontrolloituja kliinisiä tutkimuksia, joissa arvioitaisiin hoidon vaikutuksia ja tehoa. Tämä on keskeinen haaste tavoiteltaessa iäkkäiden hyvää hoitoa ja laadukasta elämää. Kirjallisuutta Alanen H M, Santala M, Leinonen E. Psykoosilääkkeet dementiapotilaiden käytösoireiden hoidossa hyötyä vai haittaa? Suom Läkäril 2006;35: Alessi LA, Martin JL, Webber AP, ym. Randomized controlled trial of nonpharmacological intervention to improve abnormal sleep/ wake patterns in nursing home residents. J Am Geriatr Soc 2005; 53: Alexopoulos G, Streim J, Carpenter D, Docherty J. Expert Consensus Panel for Using Antipsychotic Drugs in Older Patients. J Clin Psychiatry 2004; 65 Suppl 2:5 99. Alzheimerin taudin diagnostiikka ja lääkehoito [verkkoversio]. Käypä hoito suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006 [päivitetty ]. Ayalon L, Liu L, Ancoli-Israel S. Diagnosing and treating sleep disorders in the older adult. Med Clin North Am 2004;88: Baillargeon L Lnadreville P, Verreault R, Beauchemin J P, Gregoire J P, Morin C. Discontinuation of benzodiazepines among older insomniac adults treated with cognitive-behavioural tgerapy combined with gardual tapering: a randomized control trial. CMAJ 2003;169: Bergdahl E, Gustavsson J, Kallin K, ym. Depression among the oldest old: The Umeå 85? study. International Psychogeriatrics 2005;17: Curran H, Collins R, Fletcher S, Kee S, Woods B, Iliffe S. Older adults and withdrawal from benzodiazepine hypnotics in general practice: effects on cognitive functioning, sleep, mood and quality of life. Psychological Med 2003;33: Enslund K, Blacwell M, Ancoli-Israel S, ym. Use of selective serotonin reuptake inhibitors and sleep disturbances in community-dwelling older women. J Am Geratr Soc 2006;54: Giron MS, Forsell Y, Bernsten C, Thorslund M, Winblad B, Fastbom J. Sleep problems in a very old population: drug use and clinical correlates. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2002;57:M Hartikainen S, Rahkonen T, Kautiainen H, Sulkava R. Kuopio 75+ Study: does advanced age predict more common use of psychotropics among the elderly. Int J Psychopharmacol 2003;18: Hartikainen S, Rahkonen T, Kautiainen H, Sulkava R. Use of psychotropics among home-dwelling nondemented and demented elderly. Int J Geriatr Psychiatry 2003;18: Hartikainen S, Klaukka T. Use of psychotropics is high among very old people. Eur J Clin Pharmacol 2004;59: Holmquist I B, Svensson B, Höglund P. Perceived anxiety, depression, and sleeping problems in relation to psychotropic drug use among elderly in assisted -living facilities. Eur J Clin Pharmacol 2005; 61: Jyrkkä J, Vartiainen L, Hartikainen S, Sulkava R, Enlund H. Increasing use of medicines in elderly persons: a five-year follow-up of the Kuopio 75+ Study. Eur J Clin Pharmacol 2006;62: Linden M, Bär T, Helmchen H. Prevalence and appropriateness of psychotropic drug use in old age: results from Berlin Aging Study (BASE). Int Psychogeriatr 2004;16: Martin JL, Marler MR, Harker JO, Josephson KR, Alessi CA. A multicomponent nonphramacological intervention improves activity rhythms among nursing home residents with disrupted sleep/wake patterns. J Gerontol A Biol Sci Med Sci. 2007;62: Morgan K. Daytime activity and risk factors for late life insomnia. J Sleep Res 2003;12: Morgan K, Dixon S, Mathers N, Thompson J, Tomeny M. Psychological treatment for insomnia in the regulation of long-term hypnotic drug use. Health Technol Assess 2004;8:III IV:1 68. Paterniti S, Dufouil C, Alperovitch A. Long-term benzodiazepine use and cognitive decline in the elderly: the epidemiology of vascular aging study. J Clin Psychopharmacol 2002;22: Roose SP, Sackeim HA, Krishnan KR, ym. Antidepressant pharmacotherapy in the treatment of depression in the very old: a randomized, placebo-controlled trial. Am J Psychiatry. 2004;161: SIRPA HARTIKAINEN, geriatrisen lääkehoidon professori Kuopion yliopisto, farmaseuttinen tiedekunta Geriatrisen hoidon kehityskeskus (Gerho) PL Kuopio 2577

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

AGGRESSIIVINEN VANHUS

AGGRESSIIVINEN VANHUS AGGRESSIIVINEN VANHUS SEHL Kevätopintopäivät Savonlinna 8.4.2016 Kati Auvinen 08.04.2016 1 Sidonnaisuudet ISSHP: Yleislääketieteen akuuttiosaston ylilääkäri Fimea: Osa-aikainen tutkijalääkäri ILMAtutkimuksessa

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Bentsodiatsepiinien käyttö ja käytön purkaminen. Sirpa Hartikainen LT Geriatrisen lääkehoidon professori Itä-Suomen Yliopisto

Bentsodiatsepiinien käyttö ja käytön purkaminen. Sirpa Hartikainen LT Geriatrisen lääkehoidon professori Itä-Suomen Yliopisto Bentsodiatsepiinien käyttö ja käytön purkaminen Sirpa Hartikainen LT Geriatrisen lääkehoidon professori Itä-Suomen Yliopisto Bentsodiatsepiinien ja niiden kaltaisten Kelan korvaamien RESEPTIlääkkeiden

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden

Lisätiedot

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Potilaan opas VALDOXAN Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Tässä oppaassa kerrotaan suosituksista maksan haittavaikutusten

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä

Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä Paula Timonen Proviisori LHKA paula.timonen@prodosis.fi Turvallinen lääkehoito Vaatii tietoa, ammattitaitoa, asennetta, suunnitelmallisuutta, sitoutumista ja seurantaa

Lisätiedot

Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015

Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Sairastuin diabetekseen, mistä huumeista minun tulisi luopua? vielä ei ole

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista Muistisairaudesta kärsivien potilaiden saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Geriatrian professori Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET

LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET UNIVERSITY OF TURKU LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilää ääkäri Turun yliopisto, yleislää ääketiede Turun yliopistollinen keskussairaala, yleislää ääketieteen yksikkö

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Muistisairauksien koko kuva

Muistisairauksien koko kuva Muistisairauksien koko kuva Muistipotilaan käytösoireet Lääkehoidon mahdollisuudet Geriatri Pirkko Jäntti Kemijärvi 27.11.2012 Muistisairauksien keskeiset oireet Muistin heikkeneminen Muut kognitiiviset

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Haasteellinen. opastan läheisiä?

Haasteellinen. opastan läheisiä? Haasteellinen käyttäytyminen yttäytyminen ytyminen miten opastan läheisiä? Lääkintöneuvos neuvos Pirkko JänttiJ 25.5.2016 Muistisairaudet ovat erilaisia lzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Vaskulaarinen

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

IKÄIHMISET, ALKOHOLI JA TERVEYS

IKÄIHMISET, ALKOHOLI JA TERVEYS IKÄIHMISET, ALKOHOLI JA TERVEYS Apulaisylilääkäri Sari Leinonen Riippuvuuspoliklinikka, P-KSSK 18.11.2013 1 Vanheneva elimistö ja alkoholi Alkoholi jakaantuu kehossa nestetilavuuteen Iän myötä keho kuivuu

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. 1 Hoitotahto Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Hoitotahdossa ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen

Lisätiedot

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kivun lääkehoidon seuranta Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto fifthvital singn viides elintärkeä toiminto Pulssi Hengitys Kehonlämpö, Diureesi RR K i p u Kivunhoidon portaat. mukaillen

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Vainoaminen. Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia

Vainoaminen. Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia Vainoaminen Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia Vainoaminen Määritelmään kuuluu ajatus tarkoituksenmukaisesta, toiseen kohdistuvasta ei-toivotusta ja toistuvasta käyttäytymisestä, joka koetaan häiritsevänä,

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Johdattelua Palvelutarveluokitus (MAPLe) vs. asiakasrakenneluokitus ( RUG-III/23) kotihoidon

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

TULE- vaivat, liikunta ja terveys

TULE- vaivat, liikunta ja terveys TULE- vaivat, liikunta ja terveys Jukka Pekka Kouri Kipuklinikan ylilääkäri, ORTON Fysiatrian ja yleislääket. erikoislääkäri Kivunhoidon erityispätevyys Kuntoutuksen erityispätevyys 2 Sisältö Tule- vaivojen

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari 24.1.2017 Liikkumisen ongelmat ja niiden tunnistaminen vanhustyössä Sari Arolaakso, lehtori, Geronomi-koulutus Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Selviytyminen

Lisätiedot

OSA VI: YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN TOIMISTA VALMISTEITTAIN. Priapismi

OSA VI: YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN TOIMISTA VALMISTEITTAIN. Priapismi OSA VI: YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN TOIMISTA VALMISTEITTAIN VI1 EPAR-yhteenvetotaulukkojen osiot VI1.1 Yhteenvetotaulukko turvallisuustiedoista Yhteenveto turvallisuustiedoista - Priapismi -

Lisätiedot

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Liikuntalääketieteen päivät 2015 Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto MIKSI? Ikääntyvien

Lisätiedot

Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen

Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen 1 LÄÄKKEET JOITA KÄYTETÄÄN TUPAKASTA VIEROITUKSEEN Nikotiinipurukumi Nikotiinipurukumi antaa aktiivista tukea ja auttaa lopettamaan tupakan

Lisätiedot

Inspiolto Respimat 2,5 mikrog/2,5 mikrog inhalaationeste Yanimo Respimat 2,5 mikrog/2,5 mikrog inhalaationeste

Inspiolto Respimat 2,5 mikrog/2,5 mikrog inhalaationeste Yanimo Respimat 2,5 mikrog/2,5 mikrog inhalaationeste Sivu 1 / 6 Inspiolto Respimat 2,5 mikrog/2,5 mikrog inhalaationeste Yanimo Respimat 2,5 mikrog/2,5 mikrog inhalaationeste RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO OSA VI.2 Osa VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA PROTELOS OSSEOR LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA (strontiumranelaatti) Tämä opas on osa Protelos -valmisteen riskinhallintasuunnitelmaa. Oppaan on tarkoitus antaa tietoa Protelos -valmisteen

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä Interventiotutkimuksen etiikkaa Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä 22.5.2013 Klassinen interventiotutkimus James Lind tekee interventiotutkimusta HMS Salisburyllä 1747 Keripukin hoitoa mm. siiderillä,

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Aivojen hyvinvointi työssä kurssi

Hyvinvointia työstä. Aivojen hyvinvointi työssä kurssi Hyvinvointia työstä Aivojen hyvinvointi työssä kurssi Miten työ vaikuttaa kognitiiviseen toimintakykyyn? Mikael Sallinen 7.4.2016 Työterveyslaitos Mikael Sallinen www.ttl.fi 2 1) Kognitiivinen toimintakyky

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista

Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista Jussi Ripsaluoma geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri 03.03.2015 Johdanto käytösoireita on lähes kaikilla muistisairailla

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

ADUCATE LHKA ADVANCED LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI JA KOKONAISARVIOINTI

ADUCATE LHKA ADVANCED LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI JA KOKONAISARVIOINTI ADUCATE LHKA ADVANCED LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI JA KOKONAISARVIOINTI Jokaisen potilaan lääkehoito tulee suunnitella yksilöllisesti. LHA + LHKA = LH Lääkehoidon kokonaisarvioinnilla edistetään rationaalisen

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne 11.11.2014 Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne Merja Rantakokko, TtT Gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Osallisuus Mukanaoloa, vaikuttamista sekä huolenpitoa ja

Lisätiedot

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT Jussi Huttunen Tampere 20.4.2016 LÄÄKETIETEEN MEGATRENDIT Väestö vanhenee ja sairauskirjo muuttuu Teknologia kehittyy - HOITOTEKNOLOGIA - tietoteknologia Hoito yksilöllistyy

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Nimi, luokka, päivämäärä

Nimi, luokka, päivämäärä Nimi, luokka, päivämäärä 1 Jätä nämä tällaisiksi. 2 Jätä nämä tällaisiksi. 3 Kirjoita itsestäsi kuvaus. 4 5 6 Esimerkki: Tutkimushenkilö käytti aikaa lepoon n. 9 tuntia päivässä, koulutyöhön ja läksyihin

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Carvedilol ratiopharm 6,25 mg tabletti Carvedilol ratiopharm 12,5 mg tabletti Carvedilol ratiopharm 25 mg tabletti.

PAKKAUSSELOSTE. Carvedilol ratiopharm 6,25 mg tabletti Carvedilol ratiopharm 12,5 mg tabletti Carvedilol ratiopharm 25 mg tabletti. PAKKAUSSELOSTE Carvedilol ratiopharm 6,25 mg tabletti Carvedilol ratiopharm 12,5 mg tabletti Carvedilol ratiopharm 25 mg tabletti Karvediloli Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin Sisällys I TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ 10 1 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen 12 Tulkinnat vaikuttavat tunteisiin Psyykkinen hyvinvointi on mielen hyvinvointia 12 13 Tunteet

Lisätiedot

Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta

Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta Geriatri Pirkko Jäntti 19.8.2015 Muistisairauden hoidon kokonaisuus - mitä diagnoosin jälkeen? Hoidon onnistumisen edellytyksenä saumaton yksilöllinen hoitoketju:

Lisätiedot