Ikääntyneiden psyykenlääkkeet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ikääntyneiden psyykenlääkkeet"

Transkriptio

1 Näin hoidan Sirpa Hartikainen Ikääntyneiden psyykenlääkkeet Psyykenlääkkeitä käyttää joka kolmas kotona asuva iäkäs ja lähes kaikki laitoksissa asuvat. Suuri osa psyykenlääkkeistä käytetään oireenmukaisesti unettomuuden, depressiivisten oireiden tai dementiaa sairastavien käytösoireiden hoitoon. Kun iäkäs potilas oirehtii psyykkisesti, on etsittävä oiretta aiheuttavaa fyysistä tai psyykkistä tautia, joihin hoito kohdistetaan, eikä määrättävä oireenmukaista lääkettä. Joskus oikea toimenpide voikin olla psyykenlääkkeen käytön lopettaminen. On hyvä muistaa, että lääkkeettömät hoitokeinot ovat ensisijaisia unettomuuden, masennuksen ja dementoituneiden käytösoireiden hoidossa. P syykenlääkkeitä käyttää joka kolmas suomalainen kotona asuva iäkäs, ja tiedot käytöstä muualla Euroopassa ovat samansuuntaisia (Hartikainen ym. 2003, Linden ym. 2004). Psyykenlääkkeitä käytetään säännöllisesti ja pitkään, valtaosaa vähintään vuoden ajan. Yleisimpiä ovat uni- ja rauhoittavat lääkkeet, joita käyttää lähes joka kolmas yli 74-vuotias. Kotona asuvilla kaikkien psyykenlääkkeiden käyttö näyttää yleistyvän aina vuoden ikään saakka, minkä jälkeen se alkaa vähetä (Hartikainen ja Klaukka 2004). Laitoshoidossa psyykenlääkkeet ovat yleisimmin käytetty lääkeryhmä; Jyrkän ym. (2006) aineistossa 86 % käytti vähintään yhtä psyykenlääkettä. Psyykenlääkkeiden kulutus Suomen laitoksissa vuonna 2005 oli 2 3 kertaista Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna. Kuitenkin Ruotsissa kolme neljästä hoiva-asukkaasta käytti vähintään yhtä psyykenlääkettä (Holmquist ym. 2005). Siirtyminen laitoshoitoon lisää psyykenlääkitystä: nukahtamislääkettä käyttänyt saa hoiva-asumiseen siirryttyään käyttöönsä myös uni-, masennus- ja psykoosilääkkeen. Kun iäkäs potilas oirehtii psyykkisesti, on etsittävä oiretta aiheuttavaa fyysistä tai psyykkistä tautia eikä määrättävä psyykenlääkettä. Joskus oikea toimenpide voikin olla niiden käytön lopettaminen (taulukko 1). Taulukko 1. Miten arvioida iäkkään psyykkistä oiretta ja sen lääkehoidon tarvetta? Selvitä potilaan pitkäaikaiset somaattiset sairaudet. Tutki, aiheutuuko oire somaattisesta tai psyykkisestä sairaudesta. Selvitä käytössä oleva lääkitys, määritä niiden käyttötarkoitukset ja mieti, ovatko käyttöaiheet edelleen voimassa. Selvitä johtuuko uusi tai vaikeutuva oire lääkehaitasta. Pohdi, onko oire hoidettavissa lääkkeettömin keinoin (esim. unihygienialla). Tutustu määräämiisi lääkkeisiin. Huomioi sopiva annos, annostustapa ja oletettu hoitoaika (lyhyt-/pitkäaikainen lääke). Määrätessäsi psyykenlääkettä, sovi tapaamisaika vasteen arviointia varten. Älä unohda lopettaa lääkitystä, kun sitä ei enää tarvita. Jos toivottu vaste puuttuu, tarkista diagnoosi. Jos diagnoosi on oikea ja lääke sopiva, suurenna annosta sen sijaan, että määräisit rinnalle toista psyykenlääkettä. Varmista, että potilaasi tai omaishoitaja tai hoitaja ymmärtää lääkkeen käyttötarkoituksen. Varmista, että potilas tietää, mihin ottaa yhteyttä, jos hänellä ilmenee lääkehaittoja. Tarkista säännöllisesti lääkityksen aiheellisuus ja sopivuus. Duodecim 2007;123:

2 Uni- ja rauhoittavat lääkkeet Vähintään joka kolmannella 80 vuotta täyttäneellä on jonkinlaisia univaikeuksia (Giron ym. 2002). Iän myötä uni kevenee ja lyhenee ja unen syvimmät vaiheet jäävät vähäisiksi. Lisäksi uni on katkonaisempaa ja lyhyitä unettomuusjaksoja esiintyy useammin. Kipu, yksinäisyys, huoli läheisistä ja vähäinen liikkuminen ovat iäkkäiden mielestä keskeisiä syitä unihäiriöille (Holmquist ym. 2005). Gironin ym. (2002) aineiston uniongelmaiset kokivat oman terveytensä huonoksi; he kärsivät kivuista ja masennuksesta ja käyttivät runsaasti lääkkeitä. Niillä, joiden vaivana olivat masennus ja univaikeudet, joka viides käytti masennuslääkettä, ja kivuista ja univaikeuksista kärsineistä kaksi kolmasosaa käytti kipulääkettä, ja molemmissa edellä mainituissa ryhmissä joka toinen käytti uni- tai rauhoittavia lääkkeitä. Univaikeuksien taustalla ovat iäkkäiden yleiset vaivat (taulukko 2). Potilas hyötyy enemmän, kun oireenmukaisen unilääkkeen sijasta etsitään ja hoidetaan kivun syytä, levottomia jalkoja, Taulukko 2. Iäkkään potilaan nukahtamisvaikeuksien tai yöllisen heräilyn selvittäminen. Perusteellinen unianamneesi, unipäiväkirja Syiden etsiminen kipu, nivelkivut aineenvaihdunnan taudit (diabetes, kilpirauhasen liikatai vajaatoiminta) verenkiertoelimistön häiriöt (sydämen vajaatoiminta, rytmihäiriöt, matala verenpaine) keuhkosairaudet (astma, emfyseema, keuhkoahtaumatauti) depressio uniapnea maha-suolikanavan taudit (närästys, gastroesofageaalinen refluksi) yöllinen tiheä virtsaamistarve levottomat jalat alkoholi, kofeiini lääkkeet: steroidit, diureetit, teofylliini, SSRI-lääkkeet, unilääkkeiden aiheuttama rebound-ilmiö Nukkumisympäristö melu lämpötila vuode Päiväaikainen vähäinen aktiivisuus Vähäinen oleskelu päivänvalossa depressiota, sydämen vajaatoimintaa, astmaa, keuhkoahtaumatautia, eturauhasen liikakasvua tai vaikkapa närästystä. Unihäiriön syyt voivat olla moninaiset, ja samalla henkilöllä unta saattaa häiritä niin lonkkakipu, sydämen vajaatoiminta kuin tihentynyt virtsaamistarvekin. Yhden vaivan helpottaminen ei aina riitä ratkaisuksi, vaan potilas on tutkittava kokonaisvaltaisesti ja haettava syitä niin fyysisen, psyykkisen kuin sosiaalisen toiminnan alueelta. Pahimmillaan yhden vaivan hoito esimerkiksi tulehduskipulääkkeellä, voi aiheuttaa uusia ongelmia, kuten maha-suolikanavan vuodon tai sydämen vajaatoiminnan pahenemisen. Potilaalla voi olla myös epärealistisia toiveita unen suhteen. Jos ei ole mitään tekemistä ja elämä tuntuu tyhjältä ja yksinäiseltä, toivotaan, että voisi nukkua kellon ympäri. Mielekäs tekeminen ja liikunnan lisääminen erityisesti vuorokauden valoisana aikana, toimivat unta antavina hoitoina myös huonokuntoisilla iäkkäillä (Alessi ym. 2005). Liikunnalla näyttää olevan myös unettomuudelta suojaavaa vaikutusta (Morgan 2003). Miellyttävänä sivuvaikutuksena se voi lisätä elämän mielekkyyttä ja sosiaalisia kontakteja. Kunnissa pitäisi olla liikuntaryhmiä, joihin voitaisiin ohjata myös huonokuntoisia iäkkäitä. Yhteisen tekemisen kautta syntyy ystävyyssuhteita sekä laatua ja mielekkyyttä elämään. Näitä emme pysty määräämään reseptillä. Unettomuutta on hoidettu menestyksellisesti uniklinikkahoidoilla, jotka perustuvat kognitiivis-behavioraaliseen toimintatapaan (Morgan ym. 2004). Kuudessa vajaan tunnin mittaisessa istunnossa käsitellään mm. unihygieniaa ja rentoutumista ja annetaan kognitiivisia hoitoja. Hoidon tuloksena uni ja elämänlaatu ovat parantuneet jo kolmen kuukauden kuluessa ja mielenterveys sekä fyysinen toiminta puolen vuoden aikana. Hyödyt ovat säilyneet vuoden seurannassa, eikä korkea ikä ole vähentänyt hyötyjä. Samalla on vähentynyt uni- ja rauhoittavien lääkkeiden käyttö. Julkisessa terveydenhuollossa on vain vähän uniklinikkapalveluja, mutta unilääkkeet ovat halpoja. Halpuus on kuitenkin suhteellista, ovathan unilääkkeet keskeisiä kaatumistapaturmien ja niistä aiheutuvien murtumien (esim. lonk S. Hartikainen

3 kamurtumien) riskitekijöitä (Hartikainen ym. julkaisematon tieto). Lisäksi bentsodiatsepiinit heikentävät iäkkäiden kognitiivista ja psyykkistä toimintakykyä (Paterniti ym. 2002). Uni- ja rauhoittavien lääkkeiden käytössä kehittyy toleranssi, jonka vuoksi unta antava vaikutus hiipuu jatkuvassa käytössä. Vasteen säilyttämiseksi unilääkkeitä pitäisi käyttää joko muutaman viikon kestoisina kuureina tai vain tarvittaessa. Kun säännöllisesti bentsodiatsepiinia käyttävälle henkilölle tulee uniongelmia, hänen on vasteen saamiseksi suurennettava annosta. Osa valmisteista, kuten lyhytvaikutteiset bentsodiatsepiinit (midatsolami ja triatsolami), voi itse aiheuttaa unettomuutta (rebound-ilmiö). Lisäksi bentsodiatsepiinit aiheuttavat pitkäaikaisessa käytössä fyysistä ja psyykkistä riippuvuutta, jonka vuoksi lääkehoito pitää lopettaa hitaasti oireita seuraten. Pitkävaikutteisen bentsodiatsepiinin vuosia kestäneen käytön lopettamiseen varataan aikaa vähintään 8 12 kuukautta, tarvittaessa enemmänkin (ks. tekstilaatikko). Lopetus voidaan aloittaa puolittamalla annos, ja sitä pienennetään edelleen muutamien kuukausien välein. Lopuksi voidaan ottaa lääkettä joka toinen ilta tai jopa harvemmin. Kirjallisessa ohjeessa tulee mainita tarkat päivämäärät, jolloin annosta pienennetään. Keskipitkävaikutteisten bentsodiatsepiinien (esim. oksatsepaami, tematsepaami) ja nukahtamislääkkeiden (tsolpideemi, tsopikloni, tsaleploni) käyttö voidaan lopettaa asteittain muutamassa kuukaudessa (taulukko 3). Annoksen hidas pienentäminen antaa potilaalle aikaa luopua lääkkeestä myös psyykkisesti ja hän voi todeta selviytyvänsä ilman niitä. Lopettamisen aikana potilaalle on varattava tapaamisaikoja joko lääkärille tai hoitajalle. Tällainen psyykkinen tai psykososiaalinen tuki on välttämätöntä, ja se parantaa lopetuksen onnistumista ja pysyvyyttä (Baillargeon ym. 2003). Bentsodiatsepiinien käytön lopettaminen näyttää onnistuvan. Curranin ym. (2004) aineistossa 80 % onnistui lopettamaan käytön, vaikka puolet oli käyttänyt bentsodiatsepiineja yli kymmenen vuotta ja joka neljäs yli 20 vuotta. Kannustavana tekijänä oli kognitiivisten ja psykomotoristen kykyjen koheneminen. Ikääntyneiden psyykenlääkkeet Esimerkki pitkävaikutteisen diatsepaamin käytön lopettamisesta Esitiedot Potilas on 82-vuotias nainen, joka on käyttänyt kymmenen vuoden ajan diatsepaamia vähintään 5 mg/vrk. Hänen kertomansa mukaan lääkitys aloitettiin antamaan unta. Potilaan fyysinen terveys on kohtalainen; vaivoja aiheuttavat sepelvaltimotauti ja silmänpohjan rappeuma. Viime aikoina fyysinen toimintakyky on heikentynyt, liikkuminen on vähentynyt ja portaiden nouseminen toisessa kerroksessa olevaan kotiin on työlästä. Potilaalla ei todeta depressiota, ahdistuneisuutta eikä merkittävää älyllisen toiminnan heikentymistä. Lopettamissuunnitelma Potilaalle perustellaan, miksi diatsepaami ei ole hänelle sopiva lääke tässä tilanteessa: se ei enää anna unta mutta heikentää lihasvoimia ja lisää kaatumisalttiutta. Kerrotaan, että lääkityksen lopettaminen hitaasti pienenevin annoksin sujuu turvallisesti. Annetaan selkeä kirjallinen ohje päivämäärineen. Tutkimuspäivä: puolikas 5 mg:n tabletista illalla 3 kk myöhemmin: yksi 2 mg:n tabletti illalla 5 kk myöhemmin: puolikas 2 mg:n tabletista illalla 9 kk myöhemmin: puolikas 2 mg:n tabletista joka toinen ilta 10 kk myöhemmin: puolikas 2 mg:n tabletista kaksi kertaa viikossa (ma,pe) 11 kk myöhemmin: käyttö päättyy Varataan aika hoitajalle muutaman viikon päähän ja annetaan hänen yhteystietonsa, jotta potilas saa yhteyden hoitajaan aina tarvittaessa. Sovitaan seuraava tapaamisaika parin kuukauden päähän. Kun iäkäs hakee apua useita öitä kestäneeseen unettomuuteen eikä sen taustalta löydy hoidettavaa syytä eikä häntä voi ohjata uniryhmään, on syytä käydä potilaan kanssa läpi unihygienia ohjeita. Univaikeudet saattavat pelottaa, ja lääkehoitoon liittyy usein epärealistisia odotuksia. On tärkeää rauhoittaa potilasta ja kertoa, mitä lääkehoidolla voidaan ja mitä ei voida saavuttaa. Unilääke ei poista mm. ikääntymisen aiheuttamaa lisääntynyttä yöllistä virtsan eritystä eikä siitä johtuvia herätyksiä. Jos univaikeudet ovat kestäneet pitkään ja ne selvästi heikentävät hyvinvointia, voidaan aloittaa lääkehoito kahdeksi viikoksi. Vaihtoehtoina ovat bentsodiatsepiinit ja niiden kaltaiset valmisteet. Yleisimmin käytössä olevista valmisteista tematsepaamia on tutkittu iäkkäiden unilääkkeenä, ja oksatsepaamin 2573

4 Taulukko 3. Esimerkkejä eri psyykenlääkkeiden käytön asteittaisesta lopettamisesta. Lääkkeiden annokset ovat käytännön esimerkkejä, ei suositeltuja annoksia. Käytössä tematsepaami 30 mg illalla Tutkimuspäivä 20 mg:n tabletti illalla 1 2 kk myöhemmin: 10 mg:n tabletti illalla 3 4 kk myöhemmin: puolikas 10 mg:n tabletista illalla 5 6 kk myöhemmin: puolikas 10 mg:n tabletista joka toinen ilta 6 7 kk myöhemmin: käyttö päättyy Käytössä tsopikloni 15 mg iltaisin Tutkimuspäivä: tsopikloni 7,5 mg:n tabletti iltaisin 1 kk myöhemmin: puolikas 7,5 mg:n tabletista iltaisin 2 kk myöhemmin: neljännes 3,75 mg:n tabletista iltaisin 3 kk myöhemmin: käyttö päättyy Käytössä sitalopraami 30 mg Tutkimuspäivä: 20 mg 1 kk myöhemmin: 10 mg 2 kk myöhemmin: puolikas 10 mg:n tabletista 2,5 3 kk myöhemmin: käyttö päättyy Käytössä melperoni 25 mg aamulla ja 50 mg illalla Tutkimuspäivää seuraa- 50 mg illalla vana päivänä: 2 viikkoa myöhemmin: 25 mg illalla 5 vk viikkoa myöhemmin: 10 mg illalla 7 vk viikkoa myöhemmin: käyttö päättyy Käytössä risperidoni 1 mg aamulla ja 2 mg illalla Tutkimuspäivää seuraa- 2 mg illalla vana päivänä 2 viikkoa myöhemmin: 1 mg illalla 4 viikkoa myöhemmin: 0,5 mg illalla 6 viikkoa myöhemmin: 0,25 mg illalla 8 viikkoa myöhemmin: käyttö päättyy etu on ensivaiheen metabolian puuttuminen. Erityisesti lyhytvaikutteisten bentsodiatsepiinien (midatsolaami, triatsolaami) ja bentsodiatsepiinien kaltaisten valmisteiden (tsopikloni, tsolpideemi, tsaleploni) haittavaikutuksena esiintyy amnesiaa, ja tämä on huomioitava lääkettä käytettäessä. Tosin muutkin bentsodiatsepiinit saattavat aiheuttaa amnesiaa. Bentsodiatsepiinit ja niiden kaltaiset valmisteet lisäävät myös kaatumisriskiä. Vaihtoehtoina tulevat kyseeseen bentsodiatsepiinin kaltaiset valmisteet pieninä annoksina (esim. tsopikloni 2,5 3,75 mg, tsolpideemi 5 mg) ja keskipitkävaikutteiset bentsodiatsepiinit (oksatsepaami 7,5 15 mg tai tematsepaami 5 10 mg). Sen sijaan pitkävaikutteiset bentsodiatsepiinit, kuten diatsepaami, ovat iän myötä pidentyvän puoliintumisajan (diatsepaamilla ad tuntia) takia sopimattomia. Potilaalle on kerrottava, että lääkkeestä ei ole hyötyä jatkuvassa käytössä se auttaa vain muutaman viikon kuurina tai tarvittaessa käytettynä. Sovittavalla vastaanottokäynnillä arvioidaan potilaan tilanne uudelleen. Tarkistetaan nukkumaanmenoaika, unen katkonaisuus ja tavat odottaa unta. Lääkärin nöyryys omien taitojen suhteen on hyvästä, saattoihan edellisellä kerralla jäädä löytymättä se unta oleellisesti häiritsevä sairaus tai vaiva. Uni- ja rauhoittavan lääkkeen pitkäaikaisen käytön tulee olla poikkeus. Masennus Masennuksen esiintyvyys on vaihdellut eri tutkimuksissa muutamasta prosentista joka kolmanteen iäkkääseen. Ristiriitaisia ovat myös tulokset masennuksen esiintyvyyden muutoksista iän myötä. Vaikka depressio on naisilla yleisempi kuin miehillä, niin korkeassa iässä sukupuolten väliset erot näyttävät tasoittuvan (Bergdahl ym. 2005). Masennuslääkkeitä käytetään masennuksen lisäksi hermoperäiseen kipuun, depressiivisiin oireisiin ja unettomuuteen. Vakavaan masennukseen lääkehoito auttaa, mutta lievä masennus tai depressiiviset oireet helpottuvat vähemmän (Roose ym. 2004). Lievää masennusta sairastavien yli 74-vuotiaiden aineistossa hoitotavoitteen saavutti kahdeksassa viikossa 35 % sitalopraamilla hoidetuista ja 33 % lumeryhmästä. Univaikeudet ovat usein masennuksen oire, mutta myös lääkkeen valinta vaikuttaa uneen (Ayalon ym. 2004). Serotoniinilääkkeillä (SSRI) hoidetuilla on todettu esiintyvän enemmän univaikeuksia kuin lääkkeitä käyttämättömillä. Kun SSRI-lääkkeitä määrättiin henkilöille, joilla ei ollut kliinistä depressiota, heillä ilmeni lyhyttä yöunta, unen katkonaisuutta, nukahtamisvaikeuksia ja toistuvaa heräilyä (Enslund ym. 2006). Käsittelen tässä vain lievää depressiota ja depressiivisiä oireita. Depression hoidon kulmakivi on potilaan kokonaisvaltainen arviointi 2574 S. Hartikainen

5 ja muutoksen hakeminen tilanteeseen. Iäkkäällä tilanteeseen liittyy usein fyysisiä sairauksia ja niiden aiheuttamaa liikunta- ja toimintakyvyn heikkenemisestä. Myös lääkkeiden (esim. kortisonikuurin) haittavaikutukset voivat tuoda esiin masennusoireita. Kaikkein vanhimmilla erakoitumista voi aiheuttaa ystävien kuoleminen. Lievien masennustilojen ensisijaiset hoidot ovat liikunta, erilaiset sosiaaliset interventiot ja psykososiaalinen tuki. Liikuntaryhmät voivat toimia sosiaalisesti hyväksyttävinä interventioina, ja niiden on todettu vähentäneen depressiivisiä oireita. Pitkäkestoisessa depressiossa tarvitaan myös terapiaa, jota on saatavissa iäkkäille aivan liian vähän. Sen sijaan lääkehoidon hyödyistä on selvää näyttöä vain keskivaikeassa ja vaikeassa depressiossa. Lääkehoito tukee toipumis- ja paranemisprosessia. Lääkevaihtoehtoja iäkkäille ovat serotoniiniaineenvaihduntaan vaikuttavat SSRIvalmisteet sekä serotoniini- ja noradrenergiseen järjestelmään vaikuttavat SNRI-lääkkeet. Hoito aloitetaan pienellä annoksella, ja vastetta tulee arvioida muutaman viikon välein, kunnes haluttu vaste saavutetaan. Lääkeannoksia suurennetaan vasteen mukaan. Iäkkäiden depression hoitoon ei suositella trisyklisiä valmisteitä. Myös pitkävaikutteiset ja runsaasti yhteisvaikutuksia aiheuttavat fluoksetiini ja fluvoksamiini tulee korvata iäkkäille turvallisemmilla valmisteilla. Käyttökelpoisia vaihtoehtoja ovat mm. sitalopraami (aloitusannos 5 10 mg) ja SNRI-lääkkeistä mirtatsapiini (aloitusannos 7,5 15 mg) tai venlafaksiini (aloitusannos 19 37,5 mg). Dementia ja psyykenlääkkeet Psyykenlääkkeisiin kohdistetaan osin epärealistisia odotuksia hoidettaessa dementoituneiden käytösoireita. On muistettava, että jokaisella on yksilölliset, vuosikymmenien aikana muotoutuneet käyttäytymispiirteensä, joihin voivat tuoda lisämausteen psykiatriset ongelmat, kuten persoonallisuushäiriöt. On epätodennäköistä, että vuosikymmeniä kestänyt kiivas ja äkkipikainen tapa reagoida muuttuisi sosiaalisesti hyväksyttävämpään suuntaan dementoivan sairauden myötä. Aiemman käyttäytymisen selvittäminen omaisilta voi vähentää dementiaan liittyvien käytöshäiriöiden ylidiagnostiikkaa. Dementoituneille on määrätty enemmän psyykenlääkkeitä kuin muille kotona asuville samanikäisille: masennuslääkkeitä kaksi kertaa ja psykoosilääkkeitä kuusi kertaa yleisemmin (Hartikainen ym. 2003). Alasen ym. (2006) laitosaineistossa psykoosidiagnoosit tai psykoottiset oireet eivät selittäneet psykoosilääkkeiden yleistä käyttöä. Merkittävämpää näytti olevan sosiaalisesti häiritsevä käyttäytyminen. Psykoosilääkkeet oli määrätty hallusinaatioiden, sanallisen ja fyysisen aggressiivisuuden, sosiaalisesti häiritsevän käytöksen, vaeltelun ja depressiivisten oireiden hoitoon. Vallitseva hoitokäytäntö poikkeaa yhdysvaltalaisen vanhuspsykiatrian asiantuntijaryhmän suosituksesta, jonka mukaan psykoosilääkkeiden käyttöaiheet ovat skitsofrenia, psykoottinen mania ja depressio, harhaluuloisuushäiriö ja dementoituneen agitaatio psykoottisin oirein (Alexopoulos ym. 2004). Lääkkeet ovat keskeisin hoito, vaikka dementoituneiden käytösoireiden y d i n a s i a t Etsi iäkkään psyykkisen oireen takaa fyysistä tai psyykkistä sairautta. Hoida iäkkään unettomuutta, masennusta ja käytösoireita ensisijaisesti lääkkeettömin keinoin. Kun määräät psyykenlääkettä, aloita pienellä annoksella ja arvioi aina hoitovaste. Psyykenlääkkeen tarve on arvioitava vähintään kerran vuodessa, dementoituneilla ja huonokuntoisilla vähintään puolen vuoden välein. Ikääntyneiden psyykenlääkkeet 2575

6 Taulukko 4. Dementoituneen potilaan käytösoireen syyn selvittely. Dementoivan sairauden diagnoosi ja vaikeusaste, kognitiivinen toimintakyky Muut sairaudet tulehdukset (virtsatiet, keuhkot ja suu) sydän ja verenkierto: sydämen vajaatoiminta, ortostatismi, matala verenpaine veren alhainen glukoosipitoisuus aistien toiminnan ongelmat: kuulo ja näkö eritystoiminta: ummetus, virtsaumpi, virtsaretentio Kipu Vammat, murtumat Kovakalvonalainen verenvuoto, TIA, aivoinfarkti Ravitsemustila (onko aliravitsemusta?) Lääkkeiden aiheuttamat haitat ortostatismi parkinsonismi, akatisia bentsodiatsepiinien aiheuttamat paradoksaaliset reaktiot antikolinergisten lääkkeiden aiheuttama ummetus, virtsaretentio yhden tai useamman lääkkeen liian iso annos Ympäristö Potilasta hoitavien henkilöiden käyttäytymisen havainnointi hoidossa ensisijaisena ratkaisuna tulisi olla käytösoireen syyn selvittäminen ja lääkkeettömien keinojen käyttö (Alzheimerin taudin diagnostiikka ja lääkehoito: Käypä hoito suositus 2006). Dementiaa sairastavilla esiintyy hyvin erilaisia käytösoireita, kuten aggressiivisuutta, levottomuutta, vaeltelua, uni-valverytmin häiriöitä, ahdistuneisuutta ja masennusta. Käytösoireiden hoidon tavoitteena on lyhentää oireiden kestoa ja harventaa niiden esiintymistä, keventää hoitajan stressiä, vähentää seurausvaikutuksia ja parantaa potilaan elämänlaatua. Usein on parempi tyytyä oireen lievittymiseen kuin pyrkiä sen täydelliseen poistamiseen. Käytösoireen taustalla tai sen laukaisevana tekijänä on usein sairaus tai sairauden oire: tulehdus (virtsatiet, hampaat), sairauden huono hoitotasapainon (astma, sydämen vajaatoiminta), kipu, eritystoiminnan ongelma (ummetus, virtsaumpi) tai matala verenpaine (taulukko 4). Ympäristön tulisi tukea hahmottamista, oman huoneen ja WC:n löytämistä. Hoitoympäristön meluisuus ja rauhattomuus puolestaan lisäävät dementoituneen levottomuutta. Hyväksyvä, rauhallinen ilmapiiri ja tarjolla olevat riittävät virikkeet tuottavat iloa ja onnistumisen kokemuksia. Ärtyneisyys on ymmärrettävää, jos dementiaa sairastava saa jatkuvasti kielteistä palautetta tyyliin:»älä mene sinne, älä temmo ovenkahvaa, älä tee sitä äläkä tätä». Käytösoireen takana voivat olla myös lääkehoidon haitat. Ei ole tavatonta, että dementoituneen systolinen verenpaine on seistessä alle 100 mmhg. Käytösoire voi helpottua, kun vähennetään verenpainetta alentavan sydän- tai psykoosilääkkeen annosta. Bentsodiatsepiinit voivat aiheuttaa paradoksaalisia reaktioita eli lisätä ahdistuneisuutta ja levottomuutta. Lääkkeistä johtuvat antikolinergiset oireet, kuten ummetus, virtsaamisvaikeudet, virtsaumpi ja suun kuivuminen, sekä alttius suun ja hampaiden infektioihin voivat olla dementoituneen käytösoireen syytekijöitä. Mitä pidempi käyttöaika tai mitä suurempi annos, sitä todennäköisemmin psykoosilääkkeet aiheuttavat Parkinsonin taudin kaltaisia oireita. Toisen polven psykoosilääkkeet näyttävät aiheuttavan vähemmän liikehäiriötä kuin vanhemmat psykoosilääkkeet. Erityisen hankala liikehäiriö on akatisia, liikkumispakko: potilas kävelee edestakaisin ja hiki valuu valtoimenaan mutta hän ei pysty lopettamaan. Ravitsemustila heikkenee, ja potilas voi kuivua, koska hän on kykenemätön keskittymään syömiseen ja juomiseen. Myös kaatumisriski kasvaa. Akatisia tulisi tunnistaa, sillä muutoin tätä lääkehaittaa yritetään hoitaa suurentamalla haittaa aiheuttavan psykoosilääkkeen annosta. Viime vuosina ovat nousseet esiin psykoosilääkkeiden kielteiset vaikutukset verenkiertoelimistöön. Suuri osa iäkkäistä sairastaa sydän- ja verisuonisairauksia, ja siksi verenkiertoelimistöön kohdistuvat riskit voivat iäkkäillä olla todellisia. Tärkeintä on selvittää, aiheutuuko oire somaattisista syistä, joihin voidaan kohdistaa syyn mukainen hoito (taulukko 5). Jos lisänä on delirium, tarvitaan myös oireiden hoitoa bentsodiatsepiinilla, esimerkiksi oksatsepaamille (7,5 30 mg/vrk), ja hankalimmissa tilanteissa myös psykoosilääkkeillä, kuten risperidonilla (0,25 1 mg/vrk), tai ketiapiinilla (12,5 75 mg/vrk). Oireenmukaisten lääkkeiden käyttö lopetetaan 2576 S. Hartikainen

7 sekavuuden hävittyä. On pyrittävä selvittämään myös oireen taustalla olevia käyttäytymisen psykologisia syitä. Jotta hoito onnistuisi, on määritettävä oire, jota hoidetaan. Oire on kuvattava, samoin sen esiintymistaajuus, jotta hoitovastetta voidaan arvioida. Lääkitysvaihtoehdoista löytyy tietoa viime vuonna ilmestyneestä Käypä hoito suosituksesta Alzheimerin taudin diagnostiikka ja lääkehoito. Ensisijaisena lääkevaihtoehtona dementoituneiden käytösoireeseen ovat asetyylikoliiniesteraasin estäjät riippumatta siitä, onko kyse Alzheimerin taudista, Lewyn kappale taudista vai vaskulaarisesta dementiasta. Psykoottisen oireen hoito aloitetaan Alzheimerin taudin lääkkeillä, ja jos niistä ei saada apua, käytetään psykoosilääkkeitä. Teho on arvioitava jo muutamien päivien kuluttua: onko oire hankaloitunut, lieventynyt vai pysynyt samana? Jos psykoottinen oire on voimistunut tai pysynyt samana, on syytä suurentaa annosta. Samalla on arvioitava, onko potilaalle ilmaantunut lääkehaittoja. Oireen lievennyttyä on syytä arvioida lääkehoitoa uudestaan muutaman kuukauden kuluessa. Suuri osa oireista häviää joka tapauksessa 3 6 kuukaudessa. Samaa arviointitapaa on syytä noudattaa hoidettaessa muitakin käytösoireita. Lopuksi Psyykkisten sairauksien ja oireiden hoidon tulisi mahdollistaa iäkkäälle hyvä elämänlaatu. Korkea ikä ei saa olla esteenä. Ongelmana on, että meiltä puuttuu tietoa monien hoitojen vaikuttavuudesta iäkkäillä. Tämä pätee erityisesti psyykenlääkkeiden käyttöön. Tarvittaisiin iäkkäillä tehtyjä satunnaistettuja ja kontrolloituja kliinisiä tutkimuksia, joissa arvioitaisiin hoidon vaikutuksia ja tehoa. Tämä on keskeinen haaste tavoiteltaessa iäkkäiden hyvää hoitoa ja laadukasta elämää. Kirjallisuutta Alanen H M, Santala M, Leinonen E. Psykoosilääkkeet dementiapotilaiden käytösoireiden hoidossa hyötyä vai haittaa? Suom Läkäril 2006;35: Alessi LA, Martin JL, Webber AP, ym. Randomized controlled trial of nonpharmacological intervention to improve abnormal sleep/ wake patterns in nursing home residents. J Am Geriatr Soc 2005; 53: Alexopoulos G, Streim J, Carpenter D, Docherty J. Expert Consensus Panel for Using Antipsychotic Drugs in Older Patients. J Clin Psychiatry 2004; 65 Suppl 2:5 99. Alzheimerin taudin diagnostiikka ja lääkehoito [verkkoversio]. Käypä hoito suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006 [päivitetty ]. Ayalon L, Liu L, Ancoli-Israel S. Diagnosing and treating sleep disorders in the older adult. Med Clin North Am 2004;88: Baillargeon L Lnadreville P, Verreault R, Beauchemin J P, Gregoire J P, Morin C. Discontinuation of benzodiazepines among older insomniac adults treated with cognitive-behavioural tgerapy combined with gardual tapering: a randomized control trial. CMAJ 2003;169: Bergdahl E, Gustavsson J, Kallin K, ym. Depression among the oldest old: The Umeå 85? study. International Psychogeriatrics 2005;17: Curran H, Collins R, Fletcher S, Kee S, Woods B, Iliffe S. Older adults and withdrawal from benzodiazepine hypnotics in general practice: effects on cognitive functioning, sleep, mood and quality of life. Psychological Med 2003;33: Enslund K, Blacwell M, Ancoli-Israel S, ym. Use of selective serotonin reuptake inhibitors and sleep disturbances in community-dwelling older women. J Am Geratr Soc 2006;54: Giron MS, Forsell Y, Bernsten C, Thorslund M, Winblad B, Fastbom J. Sleep problems in a very old population: drug use and clinical correlates. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2002;57:M Hartikainen S, Rahkonen T, Kautiainen H, Sulkava R. Kuopio 75+ Study: does advanced age predict more common use of psychotropics among the elderly. Int J Psychopharmacol 2003;18: Hartikainen S, Rahkonen T, Kautiainen H, Sulkava R. Use of psychotropics among home-dwelling nondemented and demented elderly. Int J Geriatr Psychiatry 2003;18: Hartikainen S, Klaukka T. Use of psychotropics is high among very old people. Eur J Clin Pharmacol 2004;59: Holmquist I B, Svensson B, Höglund P. Perceived anxiety, depression, and sleeping problems in relation to psychotropic drug use among elderly in assisted -living facilities. Eur J Clin Pharmacol 2005; 61: Jyrkkä J, Vartiainen L, Hartikainen S, Sulkava R, Enlund H. Increasing use of medicines in elderly persons: a five-year follow-up of the Kuopio 75+ Study. Eur J Clin Pharmacol 2006;62: Linden M, Bär T, Helmchen H. Prevalence and appropriateness of psychotropic drug use in old age: results from Berlin Aging Study (BASE). Int Psychogeriatr 2004;16: Martin JL, Marler MR, Harker JO, Josephson KR, Alessi CA. A multicomponent nonphramacological intervention improves activity rhythms among nursing home residents with disrupted sleep/wake patterns. J Gerontol A Biol Sci Med Sci. 2007;62: Morgan K. Daytime activity and risk factors for late life insomnia. J Sleep Res 2003;12: Morgan K, Dixon S, Mathers N, Thompson J, Tomeny M. Psychological treatment for insomnia in the regulation of long-term hypnotic drug use. Health Technol Assess 2004;8:III IV:1 68. Paterniti S, Dufouil C, Alperovitch A. Long-term benzodiazepine use and cognitive decline in the elderly: the epidemiology of vascular aging study. J Clin Psychopharmacol 2002;22: Roose SP, Sackeim HA, Krishnan KR, ym. Antidepressant pharmacotherapy in the treatment of depression in the very old: a randomized, placebo-controlled trial. Am J Psychiatry. 2004;161: SIRPA HARTIKAINEN, geriatrisen lääkehoidon professori Kuopion yliopisto, farmaseuttinen tiedekunta Geriatrisen hoidon kehityskeskus (Gerho) PL Kuopio 2577

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Tiedosta hyvinvointia 1 Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Sisältö Käytösoire missä

Lisätiedot

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993

Lisätiedot

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Pori 18.5.2015 Alli Puirava, Lääkehuollon lehtori www.proedu.fi Iäkkäillä paljon lääkkeitä ja suuret vaihtelut Vain n. 1% 75-vuotta täyttäneistä ei käytä mitään lääkettä

Lisätiedot

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan

Lisätiedot

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet

Lisätiedot

AGGRESSIIVINEN VANHUS

AGGRESSIIVINEN VANHUS AGGRESSIIVINEN VANHUS SEHL Kevätopintopäivät Savonlinna 8.4.2016 Kati Auvinen 08.04.2016 1 Sidonnaisuudet ISSHP: Yleislääketieteen akuuttiosaston ylilääkäri Fimea: Osa-aikainen tutkijalääkäri ILMAtutkimuksessa

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku 24.1.2013

Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku 24.1.2013 Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku 24.1.2013 Sidonnaisuudet Toiminut luennoitsijana ja /tai asiantuntijana koulutustilaisuuksien suunnittelussa lääkealan

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä LT Marja Aira Helsinki 19.9.2013 Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä reseptilääkettä Vuonna 2011 65 84-vuotiaista

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

Lääkkeet ja kuntoutuminen

Lääkkeet ja kuntoutuminen Lääkkeet ja kuntoutuminen Riitta Aejmelaeus Ylilääkäri Helsingin Sosiaalivirasto Toimeksianto; Lääkkeiden vaikutus Laskevat verenpainetta niin, että vanhus pyörtyy Jäykistävät Vievät tasapainon Sekoittavat

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Osio VI: Yhteenveto riskienhallintasuunnitelman toimista

Osio VI: Yhteenveto riskienhallintasuunnitelman toimista Osio VI: Yhteenveto riskienhallintasuunnitelman toimista VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osat Tietoa sairauden esiintyvyydestä Lääkevalmiste Dormix 12,5 mg ja 25 mg kalvopäällysteiset tabletit on tarkoitettu

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Muistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS

Muistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS Muistisairaan potilaan DELIRIUM Oirekuva, tunnistaminen ja hoito LT, Dos. HUS DE LIRA = pois raiteilta Tarkkaavaisuuden häiriö Muistihäiriö Uni-valverytmin häiriö Puheen häiriö Desorientaatio Psykomotoriikan

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄILLÄ VÄLTETTÄVÄ LÄÄKEAINE 1. Haittavaikutusriski suurempi kuin kliininen hyöty 2. Liian suuri annos 3. Liian pitkä käyttöaika

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN UNI JA UNETTOMUUS

IÄKKÄIDEN UNI JA UNETTOMUUS Sirkka-Liisa Kivelä LKT, professori, ylilääkäri Turun yliopisto Turun yliopistollinen keskussairaala ja Satakunnan sairaanhoitopiiri IÄKKÄIDEN UNI JA UNETTOMUUS Iäkkäiden uni on pinnallista ja katkonaista

Lisätiedot

Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys

Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys Seija Aaltonen, LT; psyk.el, kv-lääketieteen erityispätevyys KTO:n johtaja, johtava ylilääkäri Kehitysvammaisuuteen liittyvät erityispiirteet

Lisätiedot

Vanhusten lääkehoidon turvallisuus 14.9.2011

Vanhusten lääkehoidon turvallisuus 14.9.2011 Vanhusten lääkehoidon turvallisuus 14.9.2011 Sisältö Yleistä vanhusten lääkityksestä Iäkkäillä vältettävät ja sopimattomat lääkkeet Lääkkeiden yhteisvaikutukset Lääketurvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Tiedosta hyvinvointia 1 Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa Tarkistuslista 2 tarkistuslista Attentin 5mg tabletti

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Alkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito

Alkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito Päihteet, terveys ja erityispalvelut -ajankohtaispäivät Juvenes, Tampere Alkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito Pekka Heinälä 29.1.2010 ALKOHOLINKULUTUS SATAPROSENTTISENA ALKOHOLINA HS 151209 1 Käypä

Lisätiedot

Vanhusten kaksisuuntainen mielialahäiriö - sammunut tähti?

Vanhusten kaksisuuntainen mielialahäiriö - sammunut tähti? Vanhusten kaksisuuntainen mielialahäiriö - sammunut tähti? Valtakunnallinen vanhuspsykiatrian koulutuspäivä 8.10.2009 Tampere LT, ylilääkäri Hanna-Mari Alanen Neuro- ja vanhuspsykiatria, TAYS Yleistä väen

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Geriatrin ajatuksia lonkkamurtumapotilaan hoidosta 4.2.15 Maaria Seppälä

Geriatrin ajatuksia lonkkamurtumapotilaan hoidosta 4.2.15 Maaria Seppälä Geriatrin ajatuksia lonkkamurtumapotilaan hoidosta 4.2.15 Maaria Seppälä 13.2.2015 Esittäjän nimi 1 PÄIVYSTYKSESSÄ 13.2.2015 Esittäjän nimi 2 Jäävuori-ilmiö tiedossa olevat sairaudet hyvässä hoidossa olevat

Lisätiedot

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkehoidon haasteet - väestön ikääntyminen - (lääke)hoidon mahdollisuuksien laajeneminen uusiin sairauksiin

Lisätiedot

Muistisairaan lääkitys ja sen seuranta. Geriatri Pirkko Jäntti 6.5.2014

Muistisairaan lääkitys ja sen seuranta. Geriatri Pirkko Jäntti 6.5.2014 Muistisairaan lääkitys ja sen seuranta Geriatri Pirkko Jäntti 6.5.2014 Muistisairauden hoidon kokonaisuus - mitä diagnoosin jälkeen? Hoidon onnistumisen edellytyksenä saumaton yksilöllinen hoitoketju:

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko

Lisätiedot

Psyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito

Psyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito Psyykenlääkkeet Masennuslääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuslääkkeet Masennuslääkkeet Mielialan tasaajat Psykoosilääkkeet (Antipsykootit) Käypä hoito-suositus (2009) Masennustila Ahdistuneisuushäiriö 40-60%

Lisätiedot

Escitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit

Escitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit Escitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit 1.12.2014, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miten käytän sykevälivaihtelun mittausta sairauksia potevilla ja lääkityksiä käyttävillä? Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos HRV- eri tekijöiden vaikutus Stressi Perimä

Lisätiedot

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni, LKT, neurologian dosentti Unilääketieteen erityispätevyys Biologisia rytmejä ja vireystaso Lmptila Kortisoli Vireystaso Somatotropiini Melatoniini 24 3 6 9 12 15 18

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Vanhusten uniapnea. LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala

Vanhusten uniapnea. LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala Vanhusten uniapnea LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala Kuka on vanhus? Vanhuus on tila, jossa ruumiilliset ja henkiset voimat alkavat heikentyä. Se johtaa lopulta kuolemaan. Vanhenemiseen liittyy solujen

Lisätiedot

Ariel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen

Ariel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen Ariel Gordin LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen Unessa on todettu olevan selvästi erilaisia tiloja, jotka vaihtelevat 90-100 minuutin jaksoissa.

Lisätiedot

Lääkehoito ja lähihoitaja 10 1.1 Lääkkeet ja yhteiskunta 10 1.2 Lääkkeet ja yksilö 13 1.3 Lähihoitajan rooli lääkehoidon toteuttajana 14

Lääkehoito ja lähihoitaja 10 1.1 Lääkkeet ja yhteiskunta 10 1.2 Lääkkeet ja yksilö 13 1.3 Lähihoitajan rooli lääkehoidon toteuttajana 14 Sisällys Esipuhe 3 Lääkehoito ja lähihoitaja 10 1.1 Lääkkeet ja yhteiskunta 10 1.2 Lääkkeet ja yksilö 13 1.3 Lähihoitajan rooli lääkehoidon toteuttajana 14 Lääke, APTEEKKI JA LÄÄKETIETO 16 2.1 Lääke ja

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

- MUISTISAIRAAN LÄÄKEHOIDON SEURANTA HOIVAKODISSA

- MUISTISAIRAAN LÄÄKEHOIDON SEURANTA HOIVAKODISSA WORKSHOP - MUISTISAIRAAN LÄÄKEHOIDON SEURANTA HOIVAKODISSA 1.HOIVAKOTIEN LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA - Tulee olla jokaisella toimintayksiköllä - Tarkoitus yhtenäistää monenkirjavia käytäntöjä, selkeyttää vastuunjakoa

Lisätiedot

LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET

LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET UNIVERSITY OF TURKU LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilää ääkäri Turun yliopisto, yleislää ääketiede Turun yliopistollinen keskussairaala, yleislää ääketieteen yksikkö

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Iäkkäiden lääkehoidon onnistuminen. FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Iäkkäiden lääkehoidon onnistuminen. FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Iäkkäiden lääkehoidon onnistuminen FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Fimea Luennon sisältö 1) Ikääntyminen ja lääkehoito 2) Monilääkitys ja lääkkeiden kulutus 3) Monilääkitys

Lisätiedot

MASENNUSTILAT HOIDON KEHITTÄMISTARPEET

MASENNUSTILAT HOIDON KEHITTÄMISTARPEET UNIVERSITY OF TURKU MASENNUSTILAT HOIDON KEHITTÄMISTARPEET Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilää ääkäri Turun yliopisto, yleislää ääketiede Turun yliopistollinen keskussairaala, yleislää ääketieteen yksikkö

Lisätiedot

Psykoosien farmakologinen hoito. Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009

Psykoosien farmakologinen hoito. Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009 Psykoosien farmakologinen hoito Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009 Keskeinen sanoma Skitsofrenia on monimuotoinen psyykkinen sairaus, jonka ennustetta voidaan parantaa varhaisella

Lisätiedot

MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY

MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY MIKÄ ON MONILÄÄKITYSTÄ? Tutkimukset 5 tai yli 10 tai yli runsas

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria

Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria Pakko-oireinen häiriö Hamiltonin ahdistuneisuusasteikko/hama Y-BOCS NIMH-OC SCALE SCL-90 depression arviointi HAMD,

Lisätiedot

Kenelle kannattaisi tehdä lääkityksen arviointeja?

Kenelle kannattaisi tehdä lääkityksen arviointeja? Kenelle kannattaisi tehdä lääkityksen arviointeja? Fimean moniammatillisen verkoston työpaja 6.2.2014 Leena K Saastamoinen, FaT, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kenelle? Iäkkäille? Lääkekaton ylittäjille?

Lisätiedot

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS Jouko Laurila LT HUS, Marian sairaala ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ eli DELIRIUM Mikä se on? Kuinka yleinen se on? Mikä sen aiheuttaa? Miten sen tunnistaa? Voiko sitä

Lisätiedot

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki) Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

TieToa päihteistä ikäihmisille

TieToa päihteistä ikäihmisille Tietoa päihteistä IKÄIHMISILLE Tässä oppaassa kerrotaan alkoholin ja tupakan vaikutuksista kehoon, mieleen ja ympäristöön. Suomessa v. 2008 käytettiin puhdasta alkoholia 12,5 litraa jokaista yli 15-v.

Lisätiedot

OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka

OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka OTA-ohjauskartta Psykologi Riikka Turku riikka.turku@iki.fi Täydennyskoulutus 22.1.2015 OTA-ohjauskartta Yhdessä tekemisen kautta vastausprosentti

Lisätiedot

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen

Lisätiedot

Muistisairauksien koko kuva

Muistisairauksien koko kuva Muistisairauksien koko kuva Muistipotilaan käytösoireet Lääkehoidon mahdollisuudet Geriatri Pirkko Jäntti Kemijärvi 27.11.2012 Muistisairauksien keskeiset oireet Muistin heikkeneminen Muut kognitiiviset

Lisätiedot

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)

Lisätiedot

Psyykenlääkkeet voivat aiheuttaa ongelmia ikäihmisille

Psyykenlääkkeet voivat aiheuttaa ongelmia ikäihmisille Psyykenlääkkeet voivat aiheuttaa ongelmia ikäihmisille Psyykenlääkkeet aiheuttavat iäkkäille herkemmin haittavaikutuksia kuin nuoremmille. Ikäihmiset ovat erityisen alttiita psyykenlääkkeiden hermostoon

Lisätiedot

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Vanhuspotilaan lääkehoidon purkaminen

Vanhuspotilaan lääkehoidon purkaminen kättä pidempää Sirpa Hartikainen dosentti, geriatrisen lääkehoidon professori Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, farmasian laitos sirpa.hartikainen@uef.fi Jouni Ahonen FaT, proviisori,

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta

Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta Tiina Talaslahti Psykiatrian el, vs. apulaisylilääkäri Hyks Vanhuspsykiatria SPGY 20 vuotta 8.10.2010 Iäkkäät skitsofreniapotilaat Yli 65-vuotiaita

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi Suomen Diabetesliitto/Yksi-elämä-hankkeet Diabetesfoorumi 2013 Onko mieli

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

Miten hoidan vanhusten unettomuutta?

Miten hoidan vanhusten unettomuutta? KATSAUS TIETEESSÄ TIINA TALASLAHTI LL, psykiatrian erikoislääkäri, vs. apulaisylilääkäri HYKS, Helsingin ja vanhuspsykiatrian klinikkaryhmä HANNA-MARI ALANEN LT, ylilääkäri TAYS, Toimialue 5, Neuro- ja

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Liikunta ja terveys. Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta.

Liikunta ja terveys. Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta. Liikunta ja terveys Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta. Sairauksien ehkäisy, hoito ja kuntoutus liikunnan avulla 2-tyypin diabetes Kohonnut verenpaine

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu

Lisätiedot

Haasteellinen. opastan läheisiä?

Haasteellinen. opastan läheisiä? Haasteellinen käyttäytyminen yttäytyminen ytyminen miten opastan läheisiä? Lääkintöneuvos neuvos Pirkko JänttiJ 25.5.2016 Muistisairaudet ovat erilaisia lzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Vaskulaarinen

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Otetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet

Otetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet Otetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet S O S I A A L I - J A T E R V E Y S M I N I S T E R I Ö Esitteitä 2006:6 1 Otetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet Ikääntyminen tuo muutoksia

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista Muistisairaudesta kärsivien potilaiden saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Geriatrian professori Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on

Lisätiedot

LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI. Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita

LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI. Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita MIES 72 v Ongelmat alkaneet kesällä ja pahentuneet syyskesällä ja syksyllä - Laihtuminen, 178 cm, paino 54.6 kg - Käsien vapina, ajoittain

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot