Ikääntyneiden psyykenlääkkeet
|
|
- Mari Kivelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Näin hoidan Sirpa Hartikainen Ikääntyneiden psyykenlääkkeet Psyykenlääkkeitä käyttää joka kolmas kotona asuva iäkäs ja lähes kaikki laitoksissa asuvat. Suuri osa psyykenlääkkeistä käytetään oireenmukaisesti unettomuuden, depressiivisten oireiden tai dementiaa sairastavien käytösoireiden hoitoon. Kun iäkäs potilas oirehtii psyykkisesti, on etsittävä oiretta aiheuttavaa fyysistä tai psyykkistä tautia, joihin hoito kohdistetaan, eikä määrättävä oireenmukaista lääkettä. Joskus oikea toimenpide voikin olla psyykenlääkkeen käytön lopettaminen. On hyvä muistaa, että lääkkeettömät hoitokeinot ovat ensisijaisia unettomuuden, masennuksen ja dementoituneiden käytösoireiden hoidossa. P syykenlääkkeitä käyttää joka kolmas suomalainen kotona asuva iäkäs, ja tiedot käytöstä muualla Euroopassa ovat samansuuntaisia (Hartikainen ym. 2003, Linden ym. 2004). Psyykenlääkkeitä käytetään säännöllisesti ja pitkään, valtaosaa vähintään vuoden ajan. Yleisimpiä ovat uni- ja rauhoittavat lääkkeet, joita käyttää lähes joka kolmas yli 74-vuotias. Kotona asuvilla kaikkien psyykenlääkkeiden käyttö näyttää yleistyvän aina vuoden ikään saakka, minkä jälkeen se alkaa vähetä (Hartikainen ja Klaukka 2004). Laitoshoidossa psyykenlääkkeet ovat yleisimmin käytetty lääkeryhmä; Jyrkän ym. (2006) aineistossa 86 % käytti vähintään yhtä psyykenlääkettä. Psyykenlääkkeiden kulutus Suomen laitoksissa vuonna 2005 oli 2 3 kertaista Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna. Kuitenkin Ruotsissa kolme neljästä hoiva-asukkaasta käytti vähintään yhtä psyykenlääkettä (Holmquist ym. 2005). Siirtyminen laitoshoitoon lisää psyykenlääkitystä: nukahtamislääkettä käyttänyt saa hoiva-asumiseen siirryttyään käyttöönsä myös uni-, masennus- ja psykoosilääkkeen. Kun iäkäs potilas oirehtii psyykkisesti, on etsittävä oiretta aiheuttavaa fyysistä tai psyykkistä tautia eikä määrättävä psyykenlääkettä. Joskus oikea toimenpide voikin olla niiden käytön lopettaminen (taulukko 1). Taulukko 1. Miten arvioida iäkkään psyykkistä oiretta ja sen lääkehoidon tarvetta? Selvitä potilaan pitkäaikaiset somaattiset sairaudet. Tutki, aiheutuuko oire somaattisesta tai psyykkisestä sairaudesta. Selvitä käytössä oleva lääkitys, määritä niiden käyttötarkoitukset ja mieti, ovatko käyttöaiheet edelleen voimassa. Selvitä johtuuko uusi tai vaikeutuva oire lääkehaitasta. Pohdi, onko oire hoidettavissa lääkkeettömin keinoin (esim. unihygienialla). Tutustu määräämiisi lääkkeisiin. Huomioi sopiva annos, annostustapa ja oletettu hoitoaika (lyhyt-/pitkäaikainen lääke). Määrätessäsi psyykenlääkettä, sovi tapaamisaika vasteen arviointia varten. Älä unohda lopettaa lääkitystä, kun sitä ei enää tarvita. Jos toivottu vaste puuttuu, tarkista diagnoosi. Jos diagnoosi on oikea ja lääke sopiva, suurenna annosta sen sijaan, että määräisit rinnalle toista psyykenlääkettä. Varmista, että potilaasi tai omaishoitaja tai hoitaja ymmärtää lääkkeen käyttötarkoituksen. Varmista, että potilas tietää, mihin ottaa yhteyttä, jos hänellä ilmenee lääkehaittoja. Tarkista säännöllisesti lääkityksen aiheellisuus ja sopivuus. Duodecim 2007;123:
2 Uni- ja rauhoittavat lääkkeet Vähintään joka kolmannella 80 vuotta täyttäneellä on jonkinlaisia univaikeuksia (Giron ym. 2002). Iän myötä uni kevenee ja lyhenee ja unen syvimmät vaiheet jäävät vähäisiksi. Lisäksi uni on katkonaisempaa ja lyhyitä unettomuusjaksoja esiintyy useammin. Kipu, yksinäisyys, huoli läheisistä ja vähäinen liikkuminen ovat iäkkäiden mielestä keskeisiä syitä unihäiriöille (Holmquist ym. 2005). Gironin ym. (2002) aineiston uniongelmaiset kokivat oman terveytensä huonoksi; he kärsivät kivuista ja masennuksesta ja käyttivät runsaasti lääkkeitä. Niillä, joiden vaivana olivat masennus ja univaikeudet, joka viides käytti masennuslääkettä, ja kivuista ja univaikeuksista kärsineistä kaksi kolmasosaa käytti kipulääkettä, ja molemmissa edellä mainituissa ryhmissä joka toinen käytti uni- tai rauhoittavia lääkkeitä. Univaikeuksien taustalla ovat iäkkäiden yleiset vaivat (taulukko 2). Potilas hyötyy enemmän, kun oireenmukaisen unilääkkeen sijasta etsitään ja hoidetaan kivun syytä, levottomia jalkoja, Taulukko 2. Iäkkään potilaan nukahtamisvaikeuksien tai yöllisen heräilyn selvittäminen. Perusteellinen unianamneesi, unipäiväkirja Syiden etsiminen kipu, nivelkivut aineenvaihdunnan taudit (diabetes, kilpirauhasen liikatai vajaatoiminta) verenkiertoelimistön häiriöt (sydämen vajaatoiminta, rytmihäiriöt, matala verenpaine) keuhkosairaudet (astma, emfyseema, keuhkoahtaumatauti) depressio uniapnea maha-suolikanavan taudit (närästys, gastroesofageaalinen refluksi) yöllinen tiheä virtsaamistarve levottomat jalat alkoholi, kofeiini lääkkeet: steroidit, diureetit, teofylliini, SSRI-lääkkeet, unilääkkeiden aiheuttama rebound-ilmiö Nukkumisympäristö melu lämpötila vuode Päiväaikainen vähäinen aktiivisuus Vähäinen oleskelu päivänvalossa depressiota, sydämen vajaatoimintaa, astmaa, keuhkoahtaumatautia, eturauhasen liikakasvua tai vaikkapa närästystä. Unihäiriön syyt voivat olla moninaiset, ja samalla henkilöllä unta saattaa häiritä niin lonkkakipu, sydämen vajaatoiminta kuin tihentynyt virtsaamistarvekin. Yhden vaivan helpottaminen ei aina riitä ratkaisuksi, vaan potilas on tutkittava kokonaisvaltaisesti ja haettava syitä niin fyysisen, psyykkisen kuin sosiaalisen toiminnan alueelta. Pahimmillaan yhden vaivan hoito esimerkiksi tulehduskipulääkkeellä, voi aiheuttaa uusia ongelmia, kuten maha-suolikanavan vuodon tai sydämen vajaatoiminnan pahenemisen. Potilaalla voi olla myös epärealistisia toiveita unen suhteen. Jos ei ole mitään tekemistä ja elämä tuntuu tyhjältä ja yksinäiseltä, toivotaan, että voisi nukkua kellon ympäri. Mielekäs tekeminen ja liikunnan lisääminen erityisesti vuorokauden valoisana aikana, toimivat unta antavina hoitoina myös huonokuntoisilla iäkkäillä (Alessi ym. 2005). Liikunnalla näyttää olevan myös unettomuudelta suojaavaa vaikutusta (Morgan 2003). Miellyttävänä sivuvaikutuksena se voi lisätä elämän mielekkyyttä ja sosiaalisia kontakteja. Kunnissa pitäisi olla liikuntaryhmiä, joihin voitaisiin ohjata myös huonokuntoisia iäkkäitä. Yhteisen tekemisen kautta syntyy ystävyyssuhteita sekä laatua ja mielekkyyttä elämään. Näitä emme pysty määräämään reseptillä. Unettomuutta on hoidettu menestyksellisesti uniklinikkahoidoilla, jotka perustuvat kognitiivis-behavioraaliseen toimintatapaan (Morgan ym. 2004). Kuudessa vajaan tunnin mittaisessa istunnossa käsitellään mm. unihygieniaa ja rentoutumista ja annetaan kognitiivisia hoitoja. Hoidon tuloksena uni ja elämänlaatu ovat parantuneet jo kolmen kuukauden kuluessa ja mielenterveys sekä fyysinen toiminta puolen vuoden aikana. Hyödyt ovat säilyneet vuoden seurannassa, eikä korkea ikä ole vähentänyt hyötyjä. Samalla on vähentynyt uni- ja rauhoittavien lääkkeiden käyttö. Julkisessa terveydenhuollossa on vain vähän uniklinikkapalveluja, mutta unilääkkeet ovat halpoja. Halpuus on kuitenkin suhteellista, ovathan unilääkkeet keskeisiä kaatumistapaturmien ja niistä aiheutuvien murtumien (esim. lonk S. Hartikainen
3 kamurtumien) riskitekijöitä (Hartikainen ym. julkaisematon tieto). Lisäksi bentsodiatsepiinit heikentävät iäkkäiden kognitiivista ja psyykkistä toimintakykyä (Paterniti ym. 2002). Uni- ja rauhoittavien lääkkeiden käytössä kehittyy toleranssi, jonka vuoksi unta antava vaikutus hiipuu jatkuvassa käytössä. Vasteen säilyttämiseksi unilääkkeitä pitäisi käyttää joko muutaman viikon kestoisina kuureina tai vain tarvittaessa. Kun säännöllisesti bentsodiatsepiinia käyttävälle henkilölle tulee uniongelmia, hänen on vasteen saamiseksi suurennettava annosta. Osa valmisteista, kuten lyhytvaikutteiset bentsodiatsepiinit (midatsolami ja triatsolami), voi itse aiheuttaa unettomuutta (rebound-ilmiö). Lisäksi bentsodiatsepiinit aiheuttavat pitkäaikaisessa käytössä fyysistä ja psyykkistä riippuvuutta, jonka vuoksi lääkehoito pitää lopettaa hitaasti oireita seuraten. Pitkävaikutteisen bentsodiatsepiinin vuosia kestäneen käytön lopettamiseen varataan aikaa vähintään 8 12 kuukautta, tarvittaessa enemmänkin (ks. tekstilaatikko). Lopetus voidaan aloittaa puolittamalla annos, ja sitä pienennetään edelleen muutamien kuukausien välein. Lopuksi voidaan ottaa lääkettä joka toinen ilta tai jopa harvemmin. Kirjallisessa ohjeessa tulee mainita tarkat päivämäärät, jolloin annosta pienennetään. Keskipitkävaikutteisten bentsodiatsepiinien (esim. oksatsepaami, tematsepaami) ja nukahtamislääkkeiden (tsolpideemi, tsopikloni, tsaleploni) käyttö voidaan lopettaa asteittain muutamassa kuukaudessa (taulukko 3). Annoksen hidas pienentäminen antaa potilaalle aikaa luopua lääkkeestä myös psyykkisesti ja hän voi todeta selviytyvänsä ilman niitä. Lopettamisen aikana potilaalle on varattava tapaamisaikoja joko lääkärille tai hoitajalle. Tällainen psyykkinen tai psykososiaalinen tuki on välttämätöntä, ja se parantaa lopetuksen onnistumista ja pysyvyyttä (Baillargeon ym. 2003). Bentsodiatsepiinien käytön lopettaminen näyttää onnistuvan. Curranin ym. (2004) aineistossa 80 % onnistui lopettamaan käytön, vaikka puolet oli käyttänyt bentsodiatsepiineja yli kymmenen vuotta ja joka neljäs yli 20 vuotta. Kannustavana tekijänä oli kognitiivisten ja psykomotoristen kykyjen koheneminen. Ikääntyneiden psyykenlääkkeet Esimerkki pitkävaikutteisen diatsepaamin käytön lopettamisesta Esitiedot Potilas on 82-vuotias nainen, joka on käyttänyt kymmenen vuoden ajan diatsepaamia vähintään 5 mg/vrk. Hänen kertomansa mukaan lääkitys aloitettiin antamaan unta. Potilaan fyysinen terveys on kohtalainen; vaivoja aiheuttavat sepelvaltimotauti ja silmänpohjan rappeuma. Viime aikoina fyysinen toimintakyky on heikentynyt, liikkuminen on vähentynyt ja portaiden nouseminen toisessa kerroksessa olevaan kotiin on työlästä. Potilaalla ei todeta depressiota, ahdistuneisuutta eikä merkittävää älyllisen toiminnan heikentymistä. Lopettamissuunnitelma Potilaalle perustellaan, miksi diatsepaami ei ole hänelle sopiva lääke tässä tilanteessa: se ei enää anna unta mutta heikentää lihasvoimia ja lisää kaatumisalttiutta. Kerrotaan, että lääkityksen lopettaminen hitaasti pienenevin annoksin sujuu turvallisesti. Annetaan selkeä kirjallinen ohje päivämäärineen. Tutkimuspäivä: puolikas 5 mg:n tabletista illalla 3 kk myöhemmin: yksi 2 mg:n tabletti illalla 5 kk myöhemmin: puolikas 2 mg:n tabletista illalla 9 kk myöhemmin: puolikas 2 mg:n tabletista joka toinen ilta 10 kk myöhemmin: puolikas 2 mg:n tabletista kaksi kertaa viikossa (ma,pe) 11 kk myöhemmin: käyttö päättyy Varataan aika hoitajalle muutaman viikon päähän ja annetaan hänen yhteystietonsa, jotta potilas saa yhteyden hoitajaan aina tarvittaessa. Sovitaan seuraava tapaamisaika parin kuukauden päähän. Kun iäkäs hakee apua useita öitä kestäneeseen unettomuuteen eikä sen taustalta löydy hoidettavaa syytä eikä häntä voi ohjata uniryhmään, on syytä käydä potilaan kanssa läpi unihygienia ohjeita. Univaikeudet saattavat pelottaa, ja lääkehoitoon liittyy usein epärealistisia odotuksia. On tärkeää rauhoittaa potilasta ja kertoa, mitä lääkehoidolla voidaan ja mitä ei voida saavuttaa. Unilääke ei poista mm. ikääntymisen aiheuttamaa lisääntynyttä yöllistä virtsan eritystä eikä siitä johtuvia herätyksiä. Jos univaikeudet ovat kestäneet pitkään ja ne selvästi heikentävät hyvinvointia, voidaan aloittaa lääkehoito kahdeksi viikoksi. Vaihtoehtoina ovat bentsodiatsepiinit ja niiden kaltaiset valmisteet. Yleisimmin käytössä olevista valmisteista tematsepaamia on tutkittu iäkkäiden unilääkkeenä, ja oksatsepaamin 2573
4 Taulukko 3. Esimerkkejä eri psyykenlääkkeiden käytön asteittaisesta lopettamisesta. Lääkkeiden annokset ovat käytännön esimerkkejä, ei suositeltuja annoksia. Käytössä tematsepaami 30 mg illalla Tutkimuspäivä 20 mg:n tabletti illalla 1 2 kk myöhemmin: 10 mg:n tabletti illalla 3 4 kk myöhemmin: puolikas 10 mg:n tabletista illalla 5 6 kk myöhemmin: puolikas 10 mg:n tabletista joka toinen ilta 6 7 kk myöhemmin: käyttö päättyy Käytössä tsopikloni 15 mg iltaisin Tutkimuspäivä: tsopikloni 7,5 mg:n tabletti iltaisin 1 kk myöhemmin: puolikas 7,5 mg:n tabletista iltaisin 2 kk myöhemmin: neljännes 3,75 mg:n tabletista iltaisin 3 kk myöhemmin: käyttö päättyy Käytössä sitalopraami 30 mg Tutkimuspäivä: 20 mg 1 kk myöhemmin: 10 mg 2 kk myöhemmin: puolikas 10 mg:n tabletista 2,5 3 kk myöhemmin: käyttö päättyy Käytössä melperoni 25 mg aamulla ja 50 mg illalla Tutkimuspäivää seuraa- 50 mg illalla vana päivänä: 2 viikkoa myöhemmin: 25 mg illalla 5 vk viikkoa myöhemmin: 10 mg illalla 7 vk viikkoa myöhemmin: käyttö päättyy Käytössä risperidoni 1 mg aamulla ja 2 mg illalla Tutkimuspäivää seuraa- 2 mg illalla vana päivänä 2 viikkoa myöhemmin: 1 mg illalla 4 viikkoa myöhemmin: 0,5 mg illalla 6 viikkoa myöhemmin: 0,25 mg illalla 8 viikkoa myöhemmin: käyttö päättyy etu on ensivaiheen metabolian puuttuminen. Erityisesti lyhytvaikutteisten bentsodiatsepiinien (midatsolaami, triatsolaami) ja bentsodiatsepiinien kaltaisten valmisteiden (tsopikloni, tsolpideemi, tsaleploni) haittavaikutuksena esiintyy amnesiaa, ja tämä on huomioitava lääkettä käytettäessä. Tosin muutkin bentsodiatsepiinit saattavat aiheuttaa amnesiaa. Bentsodiatsepiinit ja niiden kaltaiset valmisteet lisäävät myös kaatumisriskiä. Vaihtoehtoina tulevat kyseeseen bentsodiatsepiinin kaltaiset valmisteet pieninä annoksina (esim. tsopikloni 2,5 3,75 mg, tsolpideemi 5 mg) ja keskipitkävaikutteiset bentsodiatsepiinit (oksatsepaami 7,5 15 mg tai tematsepaami 5 10 mg). Sen sijaan pitkävaikutteiset bentsodiatsepiinit, kuten diatsepaami, ovat iän myötä pidentyvän puoliintumisajan (diatsepaamilla ad tuntia) takia sopimattomia. Potilaalle on kerrottava, että lääkkeestä ei ole hyötyä jatkuvassa käytössä se auttaa vain muutaman viikon kuurina tai tarvittaessa käytettynä. Sovittavalla vastaanottokäynnillä arvioidaan potilaan tilanne uudelleen. Tarkistetaan nukkumaanmenoaika, unen katkonaisuus ja tavat odottaa unta. Lääkärin nöyryys omien taitojen suhteen on hyvästä, saattoihan edellisellä kerralla jäädä löytymättä se unta oleellisesti häiritsevä sairaus tai vaiva. Uni- ja rauhoittavan lääkkeen pitkäaikaisen käytön tulee olla poikkeus. Masennus Masennuksen esiintyvyys on vaihdellut eri tutkimuksissa muutamasta prosentista joka kolmanteen iäkkääseen. Ristiriitaisia ovat myös tulokset masennuksen esiintyvyyden muutoksista iän myötä. Vaikka depressio on naisilla yleisempi kuin miehillä, niin korkeassa iässä sukupuolten väliset erot näyttävät tasoittuvan (Bergdahl ym. 2005). Masennuslääkkeitä käytetään masennuksen lisäksi hermoperäiseen kipuun, depressiivisiin oireisiin ja unettomuuteen. Vakavaan masennukseen lääkehoito auttaa, mutta lievä masennus tai depressiiviset oireet helpottuvat vähemmän (Roose ym. 2004). Lievää masennusta sairastavien yli 74-vuotiaiden aineistossa hoitotavoitteen saavutti kahdeksassa viikossa 35 % sitalopraamilla hoidetuista ja 33 % lumeryhmästä. Univaikeudet ovat usein masennuksen oire, mutta myös lääkkeen valinta vaikuttaa uneen (Ayalon ym. 2004). Serotoniinilääkkeillä (SSRI) hoidetuilla on todettu esiintyvän enemmän univaikeuksia kuin lääkkeitä käyttämättömillä. Kun SSRI-lääkkeitä määrättiin henkilöille, joilla ei ollut kliinistä depressiota, heillä ilmeni lyhyttä yöunta, unen katkonaisuutta, nukahtamisvaikeuksia ja toistuvaa heräilyä (Enslund ym. 2006). Käsittelen tässä vain lievää depressiota ja depressiivisiä oireita. Depression hoidon kulmakivi on potilaan kokonaisvaltainen arviointi 2574 S. Hartikainen
5 ja muutoksen hakeminen tilanteeseen. Iäkkäällä tilanteeseen liittyy usein fyysisiä sairauksia ja niiden aiheuttamaa liikunta- ja toimintakyvyn heikkenemisestä. Myös lääkkeiden (esim. kortisonikuurin) haittavaikutukset voivat tuoda esiin masennusoireita. Kaikkein vanhimmilla erakoitumista voi aiheuttaa ystävien kuoleminen. Lievien masennustilojen ensisijaiset hoidot ovat liikunta, erilaiset sosiaaliset interventiot ja psykososiaalinen tuki. Liikuntaryhmät voivat toimia sosiaalisesti hyväksyttävinä interventioina, ja niiden on todettu vähentäneen depressiivisiä oireita. Pitkäkestoisessa depressiossa tarvitaan myös terapiaa, jota on saatavissa iäkkäille aivan liian vähän. Sen sijaan lääkehoidon hyödyistä on selvää näyttöä vain keskivaikeassa ja vaikeassa depressiossa. Lääkehoito tukee toipumis- ja paranemisprosessia. Lääkevaihtoehtoja iäkkäille ovat serotoniiniaineenvaihduntaan vaikuttavat SSRIvalmisteet sekä serotoniini- ja noradrenergiseen järjestelmään vaikuttavat SNRI-lääkkeet. Hoito aloitetaan pienellä annoksella, ja vastetta tulee arvioida muutaman viikon välein, kunnes haluttu vaste saavutetaan. Lääkeannoksia suurennetaan vasteen mukaan. Iäkkäiden depression hoitoon ei suositella trisyklisiä valmisteitä. Myös pitkävaikutteiset ja runsaasti yhteisvaikutuksia aiheuttavat fluoksetiini ja fluvoksamiini tulee korvata iäkkäille turvallisemmilla valmisteilla. Käyttökelpoisia vaihtoehtoja ovat mm. sitalopraami (aloitusannos 5 10 mg) ja SNRI-lääkkeistä mirtatsapiini (aloitusannos 7,5 15 mg) tai venlafaksiini (aloitusannos 19 37,5 mg). Dementia ja psyykenlääkkeet Psyykenlääkkeisiin kohdistetaan osin epärealistisia odotuksia hoidettaessa dementoituneiden käytösoireita. On muistettava, että jokaisella on yksilölliset, vuosikymmenien aikana muotoutuneet käyttäytymispiirteensä, joihin voivat tuoda lisämausteen psykiatriset ongelmat, kuten persoonallisuushäiriöt. On epätodennäköistä, että vuosikymmeniä kestänyt kiivas ja äkkipikainen tapa reagoida muuttuisi sosiaalisesti hyväksyttävämpään suuntaan dementoivan sairauden myötä. Aiemman käyttäytymisen selvittäminen omaisilta voi vähentää dementiaan liittyvien käytöshäiriöiden ylidiagnostiikkaa. Dementoituneille on määrätty enemmän psyykenlääkkeitä kuin muille kotona asuville samanikäisille: masennuslääkkeitä kaksi kertaa ja psykoosilääkkeitä kuusi kertaa yleisemmin (Hartikainen ym. 2003). Alasen ym. (2006) laitosaineistossa psykoosidiagnoosit tai psykoottiset oireet eivät selittäneet psykoosilääkkeiden yleistä käyttöä. Merkittävämpää näytti olevan sosiaalisesti häiritsevä käyttäytyminen. Psykoosilääkkeet oli määrätty hallusinaatioiden, sanallisen ja fyysisen aggressiivisuuden, sosiaalisesti häiritsevän käytöksen, vaeltelun ja depressiivisten oireiden hoitoon. Vallitseva hoitokäytäntö poikkeaa yhdysvaltalaisen vanhuspsykiatrian asiantuntijaryhmän suosituksesta, jonka mukaan psykoosilääkkeiden käyttöaiheet ovat skitsofrenia, psykoottinen mania ja depressio, harhaluuloisuushäiriö ja dementoituneen agitaatio psykoottisin oirein (Alexopoulos ym. 2004). Lääkkeet ovat keskeisin hoito, vaikka dementoituneiden käytösoireiden y d i n a s i a t Etsi iäkkään psyykkisen oireen takaa fyysistä tai psyykkistä sairautta. Hoida iäkkään unettomuutta, masennusta ja käytösoireita ensisijaisesti lääkkeettömin keinoin. Kun määräät psyykenlääkettä, aloita pienellä annoksella ja arvioi aina hoitovaste. Psyykenlääkkeen tarve on arvioitava vähintään kerran vuodessa, dementoituneilla ja huonokuntoisilla vähintään puolen vuoden välein. Ikääntyneiden psyykenlääkkeet 2575
6 Taulukko 4. Dementoituneen potilaan käytösoireen syyn selvittely. Dementoivan sairauden diagnoosi ja vaikeusaste, kognitiivinen toimintakyky Muut sairaudet tulehdukset (virtsatiet, keuhkot ja suu) sydän ja verenkierto: sydämen vajaatoiminta, ortostatismi, matala verenpaine veren alhainen glukoosipitoisuus aistien toiminnan ongelmat: kuulo ja näkö eritystoiminta: ummetus, virtsaumpi, virtsaretentio Kipu Vammat, murtumat Kovakalvonalainen verenvuoto, TIA, aivoinfarkti Ravitsemustila (onko aliravitsemusta?) Lääkkeiden aiheuttamat haitat ortostatismi parkinsonismi, akatisia bentsodiatsepiinien aiheuttamat paradoksaaliset reaktiot antikolinergisten lääkkeiden aiheuttama ummetus, virtsaretentio yhden tai useamman lääkkeen liian iso annos Ympäristö Potilasta hoitavien henkilöiden käyttäytymisen havainnointi hoidossa ensisijaisena ratkaisuna tulisi olla käytösoireen syyn selvittäminen ja lääkkeettömien keinojen käyttö (Alzheimerin taudin diagnostiikka ja lääkehoito: Käypä hoito suositus 2006). Dementiaa sairastavilla esiintyy hyvin erilaisia käytösoireita, kuten aggressiivisuutta, levottomuutta, vaeltelua, uni-valverytmin häiriöitä, ahdistuneisuutta ja masennusta. Käytösoireiden hoidon tavoitteena on lyhentää oireiden kestoa ja harventaa niiden esiintymistä, keventää hoitajan stressiä, vähentää seurausvaikutuksia ja parantaa potilaan elämänlaatua. Usein on parempi tyytyä oireen lievittymiseen kuin pyrkiä sen täydelliseen poistamiseen. Käytösoireen taustalla tai sen laukaisevana tekijänä on usein sairaus tai sairauden oire: tulehdus (virtsatiet, hampaat), sairauden huono hoitotasapainon (astma, sydämen vajaatoiminta), kipu, eritystoiminnan ongelma (ummetus, virtsaumpi) tai matala verenpaine (taulukko 4). Ympäristön tulisi tukea hahmottamista, oman huoneen ja WC:n löytämistä. Hoitoympäristön meluisuus ja rauhattomuus puolestaan lisäävät dementoituneen levottomuutta. Hyväksyvä, rauhallinen ilmapiiri ja tarjolla olevat riittävät virikkeet tuottavat iloa ja onnistumisen kokemuksia. Ärtyneisyys on ymmärrettävää, jos dementiaa sairastava saa jatkuvasti kielteistä palautetta tyyliin:»älä mene sinne, älä temmo ovenkahvaa, älä tee sitä äläkä tätä». Käytösoireen takana voivat olla myös lääkehoidon haitat. Ei ole tavatonta, että dementoituneen systolinen verenpaine on seistessä alle 100 mmhg. Käytösoire voi helpottua, kun vähennetään verenpainetta alentavan sydän- tai psykoosilääkkeen annosta. Bentsodiatsepiinit voivat aiheuttaa paradoksaalisia reaktioita eli lisätä ahdistuneisuutta ja levottomuutta. Lääkkeistä johtuvat antikolinergiset oireet, kuten ummetus, virtsaamisvaikeudet, virtsaumpi ja suun kuivuminen, sekä alttius suun ja hampaiden infektioihin voivat olla dementoituneen käytösoireen syytekijöitä. Mitä pidempi käyttöaika tai mitä suurempi annos, sitä todennäköisemmin psykoosilääkkeet aiheuttavat Parkinsonin taudin kaltaisia oireita. Toisen polven psykoosilääkkeet näyttävät aiheuttavan vähemmän liikehäiriötä kuin vanhemmat psykoosilääkkeet. Erityisen hankala liikehäiriö on akatisia, liikkumispakko: potilas kävelee edestakaisin ja hiki valuu valtoimenaan mutta hän ei pysty lopettamaan. Ravitsemustila heikkenee, ja potilas voi kuivua, koska hän on kykenemätön keskittymään syömiseen ja juomiseen. Myös kaatumisriski kasvaa. Akatisia tulisi tunnistaa, sillä muutoin tätä lääkehaittaa yritetään hoitaa suurentamalla haittaa aiheuttavan psykoosilääkkeen annosta. Viime vuosina ovat nousseet esiin psykoosilääkkeiden kielteiset vaikutukset verenkiertoelimistöön. Suuri osa iäkkäistä sairastaa sydän- ja verisuonisairauksia, ja siksi verenkiertoelimistöön kohdistuvat riskit voivat iäkkäillä olla todellisia. Tärkeintä on selvittää, aiheutuuko oire somaattisista syistä, joihin voidaan kohdistaa syyn mukainen hoito (taulukko 5). Jos lisänä on delirium, tarvitaan myös oireiden hoitoa bentsodiatsepiinilla, esimerkiksi oksatsepaamille (7,5 30 mg/vrk), ja hankalimmissa tilanteissa myös psykoosilääkkeillä, kuten risperidonilla (0,25 1 mg/vrk), tai ketiapiinilla (12,5 75 mg/vrk). Oireenmukaisten lääkkeiden käyttö lopetetaan 2576 S. Hartikainen
7 sekavuuden hävittyä. On pyrittävä selvittämään myös oireen taustalla olevia käyttäytymisen psykologisia syitä. Jotta hoito onnistuisi, on määritettävä oire, jota hoidetaan. Oire on kuvattava, samoin sen esiintymistaajuus, jotta hoitovastetta voidaan arvioida. Lääkitysvaihtoehdoista löytyy tietoa viime vuonna ilmestyneestä Käypä hoito suosituksesta Alzheimerin taudin diagnostiikka ja lääkehoito. Ensisijaisena lääkevaihtoehtona dementoituneiden käytösoireeseen ovat asetyylikoliiniesteraasin estäjät riippumatta siitä, onko kyse Alzheimerin taudista, Lewyn kappale taudista vai vaskulaarisesta dementiasta. Psykoottisen oireen hoito aloitetaan Alzheimerin taudin lääkkeillä, ja jos niistä ei saada apua, käytetään psykoosilääkkeitä. Teho on arvioitava jo muutamien päivien kuluttua: onko oire hankaloitunut, lieventynyt vai pysynyt samana? Jos psykoottinen oire on voimistunut tai pysynyt samana, on syytä suurentaa annosta. Samalla on arvioitava, onko potilaalle ilmaantunut lääkehaittoja. Oireen lievennyttyä on syytä arvioida lääkehoitoa uudestaan muutaman kuukauden kuluessa. Suuri osa oireista häviää joka tapauksessa 3 6 kuukaudessa. Samaa arviointitapaa on syytä noudattaa hoidettaessa muitakin käytösoireita. Lopuksi Psyykkisten sairauksien ja oireiden hoidon tulisi mahdollistaa iäkkäälle hyvä elämänlaatu. Korkea ikä ei saa olla esteenä. Ongelmana on, että meiltä puuttuu tietoa monien hoitojen vaikuttavuudesta iäkkäillä. Tämä pätee erityisesti psyykenlääkkeiden käyttöön. Tarvittaisiin iäkkäillä tehtyjä satunnaistettuja ja kontrolloituja kliinisiä tutkimuksia, joissa arvioitaisiin hoidon vaikutuksia ja tehoa. Tämä on keskeinen haaste tavoiteltaessa iäkkäiden hyvää hoitoa ja laadukasta elämää. Kirjallisuutta Alanen H M, Santala M, Leinonen E. Psykoosilääkkeet dementiapotilaiden käytösoireiden hoidossa hyötyä vai haittaa? Suom Läkäril 2006;35: Alessi LA, Martin JL, Webber AP, ym. Randomized controlled trial of nonpharmacological intervention to improve abnormal sleep/ wake patterns in nursing home residents. J Am Geriatr Soc 2005; 53: Alexopoulos G, Streim J, Carpenter D, Docherty J. Expert Consensus Panel for Using Antipsychotic Drugs in Older Patients. J Clin Psychiatry 2004; 65 Suppl 2:5 99. Alzheimerin taudin diagnostiikka ja lääkehoito [verkkoversio]. Käypä hoito suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006 [päivitetty ]. Ayalon L, Liu L, Ancoli-Israel S. Diagnosing and treating sleep disorders in the older adult. Med Clin North Am 2004;88: Baillargeon L Lnadreville P, Verreault R, Beauchemin J P, Gregoire J P, Morin C. Discontinuation of benzodiazepines among older insomniac adults treated with cognitive-behavioural tgerapy combined with gardual tapering: a randomized control trial. CMAJ 2003;169: Bergdahl E, Gustavsson J, Kallin K, ym. Depression among the oldest old: The Umeå 85? study. International Psychogeriatrics 2005;17: Curran H, Collins R, Fletcher S, Kee S, Woods B, Iliffe S. Older adults and withdrawal from benzodiazepine hypnotics in general practice: effects on cognitive functioning, sleep, mood and quality of life. Psychological Med 2003;33: Enslund K, Blacwell M, Ancoli-Israel S, ym. Use of selective serotonin reuptake inhibitors and sleep disturbances in community-dwelling older women. J Am Geratr Soc 2006;54: Giron MS, Forsell Y, Bernsten C, Thorslund M, Winblad B, Fastbom J. Sleep problems in a very old population: drug use and clinical correlates. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2002;57:M Hartikainen S, Rahkonen T, Kautiainen H, Sulkava R. Kuopio 75+ Study: does advanced age predict more common use of psychotropics among the elderly. Int J Psychopharmacol 2003;18: Hartikainen S, Rahkonen T, Kautiainen H, Sulkava R. Use of psychotropics among home-dwelling nondemented and demented elderly. Int J Geriatr Psychiatry 2003;18: Hartikainen S, Klaukka T. Use of psychotropics is high among very old people. Eur J Clin Pharmacol 2004;59: Holmquist I B, Svensson B, Höglund P. Perceived anxiety, depression, and sleeping problems in relation to psychotropic drug use among elderly in assisted -living facilities. Eur J Clin Pharmacol 2005; 61: Jyrkkä J, Vartiainen L, Hartikainen S, Sulkava R, Enlund H. Increasing use of medicines in elderly persons: a five-year follow-up of the Kuopio 75+ Study. Eur J Clin Pharmacol 2006;62: Linden M, Bär T, Helmchen H. Prevalence and appropriateness of psychotropic drug use in old age: results from Berlin Aging Study (BASE). Int Psychogeriatr 2004;16: Martin JL, Marler MR, Harker JO, Josephson KR, Alessi CA. A multicomponent nonphramacological intervention improves activity rhythms among nursing home residents with disrupted sleep/wake patterns. J Gerontol A Biol Sci Med Sci. 2007;62: Morgan K. Daytime activity and risk factors for late life insomnia. J Sleep Res 2003;12: Morgan K, Dixon S, Mathers N, Thompson J, Tomeny M. Psychological treatment for insomnia in the regulation of long-term hypnotic drug use. Health Technol Assess 2004;8:III IV:1 68. Paterniti S, Dufouil C, Alperovitch A. Long-term benzodiazepine use and cognitive decline in the elderly: the epidemiology of vascular aging study. J Clin Psychopharmacol 2002;22: Roose SP, Sackeim HA, Krishnan KR, ym. Antidepressant pharmacotherapy in the treatment of depression in the very old: a randomized, placebo-controlled trial. Am J Psychiatry. 2004;161: SIRPA HARTIKAINEN, geriatrisen lääkehoidon professori sirpa.hartikainen@uku.fi Kuopion yliopisto, farmaseuttinen tiedekunta Geriatrisen hoidon kehityskeskus (Gerho) PL Kuopio 2577
Tunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet
Page 1 of 6 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Tunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet Sirpa Hartikainen, Riitta Antikainen / Kirjoitettu 28.5.2018 / Julkaistu 14.8.2018 Lääkkeitä määrätessä
LisätiedotKäytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys
Tiedosta hyvinvointia 1 Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Sisältö Käytösoire missä
LisätiedotVanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015
Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotKalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa
Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin
LisätiedotMIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri
MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys
LisätiedotLääkkeet muistisairauksissa
Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90
1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi
LisätiedotPioglitazone Actavis
Tutustu Pioglitazone Actavis -valmisteyhteenvetoon ennen lääkkeen määräämistä Hoidollisten riskien minimointiohje Pioglitazone Actavis 15 mg ja 30 mg tabletit Päivitetty viimeksi 10/2018 Pioglitazone minimointiohje
LisätiedotUnesta ja unettomuudesta. Eeva Liedes
Unesta ja unettomuudesta Eeva Liedes 21.3.2019 Unen vaiheet ja rakenne nonrem uni: torke, kevyt uni, syvä uni nonrem uni lisääntyy ruumiillisen rasituksen jälkeen REM uni: unennäkemisen univaihe REM uni
LisätiedotOnko käytösoireiden lääkehoidon tehosta näyttöä? Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo
Onko käytösoireiden lääkehoidon tehosta näyttöä? Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa Koodi Näytön aste Selitys A B C D Vahva
LisätiedotVANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS
VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan
LisätiedotIäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat
Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Pori 18.5.2015 Alli Puirava, Lääkehuollon lehtori www.proedu.fi Iäkkäillä paljon lääkkeitä ja suuret vaihtelut Vain n. 1% 75-vuotta täyttäneistä ei käytä mitään lääkettä
LisätiedotAlzheimerin tautia sairastavien lääkitys käyttö ja riskit
Alzheimerin tautia sairastavien lääkitys käyttö ja riskit Sirpa Hartikainen, LT, Geriatrisen lääkehoidon professori Farmasian laitos, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Miltä suomalaisen Alzheimerin tautia sairastava
LisätiedotVanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012
Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993
LisätiedotIäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla
Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet
LisätiedotLääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista
Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Valmisteyhteenveto on luettava huolellisesti ennen Bupropion Sandoz -valmisteen
LisätiedotIKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö
IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%
LisätiedotAGGRESSIIVINEN VANHUS
AGGRESSIIVINEN VANHUS SEHL Kevätopintopäivät Savonlinna 8.4.2016 Kati Auvinen 08.04.2016 1 Sidonnaisuudet ISSHP: Yleislääketieteen akuuttiosaston ylilääkäri Fimea: Osa-aikainen tutkijalääkäri ILMAtutkimuksessa
LisätiedotDementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa?
Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa? Petteri Viramo Geriatrian ja yleislääketieteen el, LT Caritas Palvelut Oy GPF:n kevätkoulutus, Helsinki 5.5.2017 Taustaa Muistisairaudet
LisätiedotLiite III. Valmisteyhteenveto ja pakkausseloste, muutettavat kohdat
Liite III Valmisteyhteenveto ja pakkausseloste, muutettavat kohdat Huomaa: Kansallinen viranomainen voi myöhemmin päivittää valmisteyhteenvetoihin ja pakkausselosteisiin tehtäviä muutoksia yhteistyössä
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotBentsodiatsepiinien käyttö ja käytön purkaminen. Sirpa Hartikainen LT Geriatrisen lääkehoidon professori Itä-Suomen Yliopisto
Bentsodiatsepiinien käyttö ja käytön purkaminen Sirpa Hartikainen LT Geriatrisen lääkehoidon professori Itä-Suomen Yliopisto Bentsodiatsepiinien ja niiden kaltaisten Kelan korvaamien RESEPTIlääkkeiden
LisätiedotPotilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!
Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa
LisätiedotHyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti
Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotMuistipotilaan käytösoireiden lääkehoito. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku 24.1.2013
Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku 24.1.2013 Sidonnaisuudet Toiminut luennoitsijana ja /tai asiantuntijana koulutustilaisuuksien suunnittelussa lääkealan
LisätiedotLähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä
LT Marja Aira Helsinki 19.9.2013 Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä reseptilääkettä Vuonna 2011 65 84-vuotiaista
LisätiedotADHD:N LÄÄKEHOIDON SEURANTA PERUSTASOLLA (TERVEYSKESKUS/KOULUTERVEYDENHUOLTO)
ADHD:N LÄÄKEHOIDON SEURANTA PERUSTASOLLA (TERVEYSKESKUS/KOULUTERVEYDENHUOLTO) Yleistä - ADHD:n lääkehoitoa on tutkittu paljon ja näyttö lääkehoidon tehosta on vahva - lääkkeiden vaikutus perustuu ADHD:ssa
LisätiedotMonilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä
Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,
LisätiedotMirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos
Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan
LisätiedotAggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus
Tiedosta hyvinvointia 1 Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
Lisätiedotbukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58
10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet
LisätiedotSSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI
SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva
LisätiedotLääkehoidon kokonaisuuden hallinta iäkkäällä Lääkehoidon hallinta iäkkäillä
Lääkehoidon kokonaisuuden hallinta iäkkäällä 6.11.2018 Lääkehoidon hallinta iäkkäillä Kimmo Määttä Geriatri Rovaniemen Ikäosaamiskeskus Iäkäs on aikuinen, jonka hoidossa on huomioitava ikääntyminen ja
LisätiedotLääkkeet ja kuntoutuminen
Lääkkeet ja kuntoutuminen Riitta Aejmelaeus Ylilääkäri Helsingin Sosiaalivirasto Toimeksianto; Lääkkeiden vaikutus Laskevat verenpainetta niin, että vanhus pyörtyy Jäykistävät Vievät tasapainon Sekoittavat
LisätiedotNeuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)
Käytösoireet muistisairauksissa seminaari, 18.5.2017, Helsinki Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory) Ilona Hallikainen, PsT, psykologi, tutkija Itä-Suomen Yliopisto, Aivotutkimusyksikkö
LisätiedotMuistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito
Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin
LisätiedotVanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala
Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot 15.3.2017 Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala Lääkityksen tavoite (Koti ympärivuorokautinen tehostettu palveluasuminen) Hoitopäätösten
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotIÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea
IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄILLÄ VÄLTETTÄVÄ LÄÄKEAINE 1. Haittavaikutusriski suurempi kuin kliininen hyöty 2. Liian suuri annos 3. Liian pitkä käyttöaika
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotOsio VI: Yhteenveto riskienhallintasuunnitelman toimista
Osio VI: Yhteenveto riskienhallintasuunnitelman toimista VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osat Tietoa sairauden esiintyvyydestä Lääkevalmiste Dormix 12,5 mg ja 25 mg kalvopäällysteiset tabletit on tarkoitettu
LisätiedotEikö uni tule? AYL Sanna Mustonen Kivenlahden terveysasema. Kivenlahti Stensvik ry Asukasilta Kahvi-Kaisa
Eikö uni tule? AYL Sanna Mustonen Kivenlahden terveysasema Kivenlahti Stensvik ry Asukasilta 4.4.2017 Kahvi-Kaisa Kiitokset materiaalista ja taustatuesta! Duodecim Käypä hoito suositus unettomuudesta 3.12.2015
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotFirmagon eturauhassyövän hoidossa
Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa
LisätiedotMITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos
MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotMuistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys
Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys 23.11.2018 Muistisairauksien lääkkeetön hoito Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon
LisätiedotProscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen
LisätiedotIkääntyneen mielenterveys kotihoidossa
Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus
LisätiedotAttentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa
Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa Tarkistuslista 2 tarkistuslista Attentin 5mg tabletti
LisätiedotMuistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS
Muistisairaan potilaan DELIRIUM Oirekuva, tunnistaminen ja hoito LT, Dos. HUS DE LIRA = pois raiteilta Tarkkaavaisuuden häiriö Muistihäiriö Uni-valverytmin häiriö Puheen häiriö Desorientaatio Psykomotoriikan
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden
LisätiedotMuistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet
Muistisairaudet 1 Perustieto Termejä Yleisimpien muistisairauksien oireet Muistisairauksien hoito Käytösoireet Muistisairauden ennuste Syventävä tieto Riskitekijät CPS vs. MMSE Lääkehoito 2 Muistisairaus:
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
LisätiedotLääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito
Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkehoidon haasteet - väestön ikääntyminen - (lääke)hoidon mahdollisuuksien laajeneminen uusiin sairauksiin
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotTULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI
TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Maksimisyke Puuttuva syketieto tai mittaushäiriöt Mittauksen pituus Sairaudet Lääkitys LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotKehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys
Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys Seija Aaltonen, LT; psyk.el, kv-lääketieteen erityispätevyys KTO:n johtaja, johtava ylilääkäri Kehitysvammaisuuteen liittyvät erityispiirteet
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotVanhusten kaksisuuntainen mielialahäiriö - sammunut tähti?
Vanhusten kaksisuuntainen mielialahäiriö - sammunut tähti? Valtakunnallinen vanhuspsykiatrian koulutuspäivä 8.10.2009 Tampere LT, ylilääkäri Hanna-Mari Alanen Neuro- ja vanhuspsykiatria, TAYS Yleistä väen
LisätiedotNEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa
NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa Aika torstai 18.5.2017 klo 12.00 16.00 Biomedicum, luentosali 2, Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki Järjestäjät HY neurologian koulutusohjelma, HUS Neurologian
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
LisätiedotValdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille
Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset
LisätiedotVanhusten lääkehoidon turvallisuus 14.9.2011
Vanhusten lääkehoidon turvallisuus 14.9.2011 Sisältö Yleistä vanhusten lääkityksestä Iäkkäillä vältettävät ja sopimattomat lääkkeet Lääkkeiden yhteisvaikutukset Lääketurvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä
LisätiedotTULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI
TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Maksimisyke Puuttuva syketieto tai mittaushäiriöt Mittauksen pituus Sairaudet Lääkitys LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN
LisätiedotHYVÄ LÄÄKEHOITO TIETOA JA VINKKEJÄ LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖÖN
HYVÄ LÄÄKEHOITO TIETOA JA VINKKEJÄ LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖÖN Leena Astala Porin Asema-apteekki 16.5.2019 Esittäjän nimi 1 AVAIMET LÄÄKEHOIDON HALLINTAAN Lääkkeet lievittävät oireita, parantavat sairauksia tai
LisätiedotIÄKKÄIDEN UNI JA UNETTOMUUS
Sirkka-Liisa Kivelä LKT, professori, ylilääkäri Turun yliopisto Turun yliopistollinen keskussairaala ja Satakunnan sairaanhoitopiiri IÄKKÄIDEN UNI JA UNETTOMUUS Iäkkäiden uni on pinnallista ja katkonaista
LisätiedotKuinka hoidan aivoterveyttäni?
Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden
LisätiedotMuistisairaan lääkitys ja sen seuranta. Geriatri Pirkko Jäntti 6.5.2014
Muistisairaan lääkitys ja sen seuranta Geriatri Pirkko Jäntti 6.5.2014 Muistisairauden hoidon kokonaisuus - mitä diagnoosin jälkeen? Hoidon onnistumisen edellytyksenä saumaton yksilöllinen hoitoketju:
Lisätiedot12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm
Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille
LisätiedotIkääntyminen ja alkoholi
Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen
LisätiedotAlkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito
Päihteet, terveys ja erityispalvelut -ajankohtaispäivät Juvenes, Tampere Alkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito Pekka Heinälä 29.1.2010 ALKOHOLINKULUTUS SATAPROSENTTISENA ALKOHOLINA HS 151209 1 Käypä
LisätiedotHIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun
HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-positivisilla potilailla on suurentunut munuaisten vajaatoiminnan riski, joka edellyttää
LisätiedotSuositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.
Potilaan opas VALDOXAN Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Tässä oppaassa kerrotaan suosituksista maksan haittavaikutusten
LisätiedotDiabetes ja verenpaine - uudet suositukset
Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Ilkka Tikkanen Professori, osastonylilääkäri Sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, nefrologia, ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, depressio
1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi
LisätiedotLataa Lasten lääkkeiden käyttö ja siihen liittyvät ongelmat lasten ja vanhempiennäkökulmasta - Kati Sepponen
Lataa Lasten lääkkeiden käyttö ja siihen liittyvät ongelmat lasten ja vanhempiennäkökulmasta - Kati Sepponen Lataa Kirjailija: Kati Sepponen ISBN: 9789526103785 Sivumäärä: 102 Formaatti: PDF Tiedoston
Lisätiedot- MUISTISAIRAAN LÄÄKEHOIDON SEURANTA HOIVAKODISSA
WORKSHOP - MUISTISAIRAAN LÄÄKEHOIDON SEURANTA HOIVAKODISSA 1.HOIVAKOTIEN LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA - Tulee olla jokaisella toimintayksiköllä - Tarkoitus yhtenäistää monenkirjavia käytäntöjä, selkeyttää vastuunjakoa
LisätiedotPALLIATIIVINEN SEDAATIO
PALLIATIIVINEN SEDAATIO Juha Nevantaus Osastonylilääkäri Keski-Suomen Keskussairaala 28.11.2013 Päätös saattohoitoon siirtymisestä tehdään neuvotellen potilaan kanssa ja merkitään selkeästi sairauskertomukseen.
LisätiedotHYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI
HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Alkoholi Maksimisyke Sairaudet Lääkitys Puuttuva syketieto LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN Mittausjakso
LisätiedotGeriatrin ajatuksia lonkkamurtumapotilaan hoidosta 4.2.15 Maaria Seppälä
Geriatrin ajatuksia lonkkamurtumapotilaan hoidosta 4.2.15 Maaria Seppälä 13.2.2015 Esittäjän nimi 1 PÄIVYSTYKSESSÄ 13.2.2015 Esittäjän nimi 2 Jäävuori-ilmiö tiedossa olevat sairaudet hyvässä hoidossa olevat
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Miten käytän sykevälivaihtelun mittausta sairauksia potevilla ja lääkityksiä käyttävillä? Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos HRV- eri tekijöiden vaikutus Stressi Perimä
LisätiedotMuistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015
Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko
LisätiedotSukellus ja lääkehoito
Sukellus ja lääkehoito Yksi DANin lääkäreille useimmiten esitetyistä kysymyksistä liittyy siihen, onko turvallista sukeltaa silloin kun henkilöllä on käytössään jokin tietty lääke. Vastaus tähän kysymykseen
LisätiedotFarmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017
Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017 5 op 6 PBL tapausta Farmis Farmakodynamiikka ja Farmakokinetiikka Autonomisen hermoston farmakologia Neurologisten sairauksien hoidossa
LisätiedotPoikkeavan lääkevasteen riskitekijät
Vanhusten lääkehoidon ongelmakohtia Pekka Rauhala 2012 Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät Perimä Potilaan ikä Munuaisten ja maksan toimintahäiriöt Tupakointi Alkoholin käyttö Lääkeinteraktiot Elimistön
LisätiedotPsyykenlääkkeet voivat aiheuttaa ongelmia ikäihmisille
Psyykenlääkkeet voivat aiheuttaa ongelmia ikäihmisille Psyykenlääkkeet aiheuttavat iäkkäille herkemmin haittavaikutuksia kuin nuoremmille. Ikäihmiset ovat erityisen alttiita psyykenlääkkeiden hermostoon
LisätiedotDEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI
DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen
LisätiedotAriel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen
Ariel Gordin LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen Unessa on todettu olevan selvästi erilaisia tiloja, jotka vaihtelevat 90-100 minuutin jaksoissa.
LisätiedotPsyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito
Psyykenlääkkeet Masennuslääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuslääkkeet Masennuslääkkeet Mielialan tasaajat Psykoosilääkkeet (Antipsykootit) Käypä hoito-suositus (2009) Masennustila Ahdistuneisuushäiriö 40-60%
LisätiedotKuinka selvitä lääkehoidon haasteista. Mila Munsterhjelm Farmaseutti LHKA Hollolan apteekki
Kuinka selvitä lääkehoidon haasteista Mila Munsterhjelm Farmaseutti LHKA Hollolan apteekki Yleistä Väestö ikääntyy, syntyvyys laskee Joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias 2030 Joka toinen nyt syntyvä
LisätiedotUni ja sydän; sykevariaatio ja uni
Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni, LKT, neurologian dosentti Unilääketieteen erityispätevyys Biologisia rytmejä ja vireystaso Lmptila Kortisoli Vireystaso Somatotropiini Melatoniini 24 3 6 9 12 15 18
LisätiedotMuistipoliklinikan toiminnan kehittäminen
Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä
Lisätiedot