Vaikean unettomuuden hoito

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vaikean unettomuuden hoito"

Transkriptio

1 tieteessä Timo Partonen psykiatrian dosentti, tutkimusprofessori THL, Terveysosasto Vaikean unettomuuden hoito Unettomuuden syyt tulee aktiivisesti etsiä ja hoitaa. Unilääkehoidolla voidaan taustasyystä riippumatta lievittää rajuoireista unettomuutta hoidon alussa. Pitkäkestoisen unettomuuden ensisijainen hoito on lääkkeetön. Jos unettomuus ei lievene hoidon avulla, on hoitomyöntyvyyteen kiinnitettävä huomiota, tarkistettava diagnoosi ja tarpeen mukaan yhdistettävä hoitokeinoja. Vertaisarvioitu VV Unettomuus tarkoittaa kyvyttömyyttä nukkua, vaikka henkilö haluaa ja hänellä on mahdollisuus nukkua riittävän pitkät yöunet. Aivan aluksi henkilön unettomuutta arvioitaessa tuleekin unettomuus erottaa pelkästä univajeesta, joka johtuu siitä, että henkilö ei saa nukkua tai hän ei ehdi tai halua nukkua riittävän pitkään. On myös syytä tarkistaa, mitä henkilö tarkoittaa sanoessaan, ettei nuku. Terve aikuinen tavallisesti nukahtaa illalla 5 15 minuutissa ja on hereillä kesken uniensa noin 4 6 minuuttia (1). On muistettava, että ihmiset ovat yksilöllisiä niin yöunensa pituuden kuin yöunen kellonaikoihin ajoittumisen suhteen. On sekä lyhytunisia (alle 6 tuntia yössä) että pitkäunisia (yli 9 tuntia yössä) ihmisiä. On sekä aamuihmisiä (nukkumaan ennen kello 22) että iltaihmisiä (nukkumaan kello 24 jälkeen). Suurin osa ihmisistä nukkuu yöunensa näiden ääripäiden väliltä (2). Sairaudenasteisena unettomuus, yksin tai muiden sairauksien ohella, aiheuttaa huomattavaa kärsimystä tai haittaa suoriutumista päivittäisistä toiminnoista. Tällöin unettomuus vaatii Unettomuus muiden sairauksien yhteydessä Unettoman potilaan hoidossa keskeistä on tunnistaa unettomuuden syy. Syitä voi samanaikaisesti olla useampiakin. Unettomuus on tavallisimmin oire sairaudesta, joka tulisi tunnistaa, jotta potilas saisi asianmukaisen hoidon. Jos unettomuuden syyksi on tunnistettavissa tietty sairaus, hoito suunnitellaan kyseisen sairauden hoitolinjausten mukaan, eikä hoidon tule rajoittua pelkästään unettomuusoireen lievittämiseen. Mahdolliset muut syytekijät kuin sairaudet on myös otettava huomioon, ja potilasta on neuvottava, miten niihin voi itse vaikuttaa. Useimmiten unettomuutta aiheuttaa tai ylläpitää masennus, ahdistuneisuus tai päihteiden käyttö. Tämän takia unettomuuden hoidossa tavallisimmat keinot ovat samat, joita ensisijaisesti käytetään mielialahäiriöiden, ahdistuneisuushäiriöiden ja päihdehäiriöiden hoitoon. On kuitenkin hyvä muistaa, että potilas voi masennuksen lisäksi kärsiä unettomuudesta, joka ei poistu pelkästään masennuksen hoidolla, vaan vaatii huomiota ja saattaa vaatia myös spesifistä Psykoottiset häiriöt unettomuuden aiheuttajina on syytä arvioida potilasta tutkittaessa. Unettomuuden syitä selvitettäessä on pidettävä mielessä myös elimelliset häiriöt, kuten esimerkiksi astma, uniapnea ja kipua aiheuttavat sairaudet. Jos pitkäaikaisen unettomuuden syyksi ei voida osoittaa mielenterveyden häiriötä, muuta sairautta, lääkehoitoa tai päihteiden käyttöä, on kyseessä ei-elimellinen unettomuus (3,4). Hoitosuunnitelma Hoitosuunnitelma tulee laatia yhdessä potilaan kanssa. Diagnoosi ohjaa potilaan hoitoa ja siitä on apua, kun potilaalle laaditaan hoitosuunnitelma, sovitaan hoidon tavoitteet ja valitaan tarvittavat hoitokeinot. Hoitosuunnitelma yksilöi tarvittavan hoidon ja antaa sille aikajänteen. Jos tarvitaan lääkehoitoa, lääke valitaan syynmukaisesti. Unilääkkeet eivät sellaisenaan ole esimerkiksi masennuksen eivätkä uniapnean käypää Kun unettomuus koetaan vaikeaksi, se voi tarkoittaa, että unettomuus on alkanut äkillisesti rajuoireisena, se on kestänyt pitkään, tai että unettomuus ei lievene hoidon avulla. Äkillinen unettomuus Psykoosioireiset sairaudet, sekavuustilat ja vieroitusoireet voivat olla syy äkilliseen unetto 469

2 Kirjallisuutta 1 Harvey AG, Spielman AJ. Insomnia: diagnosis, assessment, and outcomes. Kirjassa: Kryger MH, Roth T, Dement WC, toim. Principles and practice of sleep medicine, 5. painos. St. Louis: Saunders 2011; Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Unitutkimus seura ry:n asettama työryhmä. Unettomuus, Käypä hoito -suositus (päivitetty , uusi päivitys valmistuu 2015).www.kaypahoito.fi/web/kh/ suositukset/naytaartikkeli/tunnus/ hoi Partonen T, Lauerma H. Unihäiriöt. Kirjassa: Lönnqvist J, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T, toim. Psykiatria. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2011; Partonen T. Unettomuuden diagnostiikka. Suom Lääkäril 2014;69: Huedo-Medina TB, Kirsch I, Middlemass J, Klonizakis M, Siriwardena AN. Effectiveness of non-benzodiazepine hypnotics in treatment of adult insomnia: metaanalysis of data submitted to the FDA. BMJ 2012;345:e Wilson SJ, Nutt DJ, Alford C ym. British Association for Psychopharmacology consensus statement on evidencebased treatment of insomnia, parasomnias and circadian rhythm disorders. J Psychopharmacol 2010;24: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Uni-valvepäiväkirja (päivitetty ). www. terveysportti.fi/xmedia/hoi/ hoi50067a.pdf 8 van Straten A, Cuijpers P. Self-help therapy for insomnia: a meta- analysis. Sleep Med Rev 2009;13: Krystal AD, Lankford A, Durrence HH ym. Efficacy and safety of doxepin 3 and 6 mg in a 35-day sleep laboratory trial in adults with chronic primary insomnia. Sleep 2011;34: Roth T, Rogowski R, Hull S ym. Efficacy and safety of doxepin 1 mg, 3 mg, and 6 mg in adults with primary insomnia. Sleep 2007;30: Sidonnaisuudet Kirjoittaja on ilmoittanut sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Timo Partonen: Luentopalkkiot (MCD-Team Oy, MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos, Servier Finland, YTHS), lisenssitulot ja tekijänoikeuspalkkiot (Kustannus Oy Duodecim, Oxford University Press). muuteen. Tällöin uni-valverytmi voi olla silminnähden poikkeava siten, että potilas nukkuu keskellä päivää ja valvoo keskellä yötä tai että potilas ei nuku lainkaan. Hoito määräytyy näissäkin tapauksissa syynmukaisesti, ja se on aloitettava heti ja vakavimmissa tapauksissa sairaalassa. Potilaan vointia on seurattava tiheästi. Hoidon ensisijaisena tavoitteena on riittävän unen turvaaminen. Unettomuutta on tällöin aluksi usein tarpeen lievittää myös unilääkkein. Bentsodiatsepiinit lievittävät ahdistusta, estävät kouristuksia, rentouttavat lihaksia ja heikentävät vireystilaa, ja siten niitä voidaan käyttää antotavasta ja annoksesta riippuen joko anksiolyytteinä, antiepilepteinä tai unilääkkeinä. Niiden suurimmat erot ovat farmakokineettisiä: keskimääräiset eliminaation puoliintumisajat ja arvioidut ekvivalenttiannokset on esitetty taulukossa 1. Bentsodiatsepiinien unilääkeannos vastaa tavallisesti 5 10 mg:aa diatsepaamia. Vanhuksilla sekä etenkin maksa- tai munuaistauteja sairastavilla nuoremmilla potilailla bentsodiatsepiinien eliminaatio voi hidastua huomattavasti, mikä on otettava huomioon annosta määrättäessä ja hoidon vaikutuksia seurattaessa. Uniapneapotilaita hoidettaessa bentsodiatsepiinien määräämistä on muistettava välttää. Bentsodiatsepiinien kaltaisia unilääkkeitä ovat tsopikloni, tsolpideemi ja tsaleploni, joita kutsutaan z-lääkkeiksi (taulukko 2). Ne poikkeavat rakenteeltaan bentsodiatsepiineista, mutta Taulukko 1. Bentsodiatsepiinien eliminaation puoliintumisajat ja viitteelliset ekvivalenttiannokset suun kautta annosteltuina. Lääkeaine vaikuttavat samoihin reseptoreihin, tosin hieman selektiivisemmin (5). Unilääkkeitä tulisi pyrkiä käyttämään mahdollisimman lyhytaikaisesti ja suosia vain pienimpiä, 10 tai 20 kappaleen pakkauksia. Unilääkkeen annos on tavallisesti 5 10 mg tsaleplonia, 5 10 mg tsolpideemia tai 3,75 15 mg tsopiklonia tai bentsodiatsepiinia siten, että sen annos vastaa 5 10 mg diatsepaamia. Bentsodiatsepiinien annoskoko tulee määrittää tarkoin, jotta liian voimakkaasta vaikutuksesta ei aiheutuisi potilaalle seuraavana päivänä haittaa, esimerkiksi muistivaikeuksia tai väsymystä. Unilääkkeen määräämistä pitkäaikaiseen käyttöön ei suositella. Toleranssin välttämiseksi tulisi potilasta kehottaa ottamaan unilääkettä vain tarvittaessa. Alle 10 prosentille potilaista kehittyy 1 2 viikon säännöllisen unilääkehoidon aikana toleranssi bentsodiatsepiineille. Tämä ilmenee siten, että potilas haluaa suurentaa unilääkkeen annosta. Se on myös merkki siitä, että syynmukainen hoito ei ole onnistunut eikä tehoa riittävästi. Tällöin hoitosuunnitelma on arvioitava uudelleen yhdessä potilaan kanssa. Noin 75 prosenttia potilaista tarvitsee unilääkettä alle kuukauden, ja alle 15 prosenttia potilaista jatkaa unilääkehoitoa yli vuoden. Unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö voi aiheuttaa unettomuutta. Unilääke lisää kevyen perusunen määrää, mutta vähentää sekä syvän perusunen että vilkeunen määrää. Uni ei tämän takia virkistä tavalliseen tapaan. Unilääkkeen pitkäaikaisen käytön lopettamiseen liittyy usein vieroitusoireita ja unettomuuden tilapäinen voimistuminen. Näiden haittojen välttämiseksi lääkärin tulisikin jo unilääkettä määrätessään ottaa potilaansa kanssa puheeksi unilääkehoidon lopettaminen sovitun ajan kuluttua. Puoliintumusaika, t Ekvivalenttiannos Alpratsolaami ,5 mg Diatsepaami mg Klooridiatsepoksidi mg Loratsepaami mg Nitratsepaami mg Oksatsepaami mg Tematsepaami mg 1 Huom! Metaboloituvat nordiatsepaamiksi (puoliintumisaika = t). Taulukko 2. Bentsodiatsepiinien kaltaisten unilääkkeiden eliminaation puoliintumisajat ja käytetyt hoitoannokset suun kautta annosteltuina. Lääkeaine Puoliintumisaika, t Hoitoannos Tsaleploni noin 1 t 5 10 mg Tsolpideemi 1,5 2,5 t 5 10 mg Tsopikloni 4 8 t 3,75 15 mg 470

3 tieteessä Unilääke vähentää syvän unen määrää, eikä uni tämän takia virkistä tavalliseen tapaan. Pitkäaikainen unettomuus Pitkäaikaisen unettomuuden hoito vaatii kärsivällisyyttä. Tiettyyn rajaan asti huonoa yöunta voi myös sietää. Tämä raja on tietenkin yksilöllisyydessään kuin veteen piirretty viiva. Jos unettomuuden syy tai vaikeusaste ei vaadi välitöntä hoitoa, unilääkehoidon aloittamisella ei ole kiire. Sen sijaan psykososiaaliset hoitokeinot ovat ensisijaisia (6). Pitkäaikaisen unettomuuden hoidossa tehokkaita keinoja ovat kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia, unirajoite ja ärsykehallinta. Näillä keinoin saavutetaan kliinisesti hyvä hoitovaste, joka yleensä säilyy pitkään tai jää jopa pysyväksi. Unirajoitteessa potilaalle annetaan ohjeet toimintamallista, jolla pyritään lisäämään unitehokkuutta. Se perustuu havaintoon, että mitä enemmän vuoteessa viettää aikaa, sen katkonaisempaa uni on. Unirajoitteen toteuttaminen vaatii aina saumatonta yhteistyötä ja uni-valvepäiväkirjan (7) viikoittaista tarkistamista yhdessä potilaan kanssa. Uni-valvepäiväkirja antaa paljon tietoa. Pitämällä uni-valvepäiväkirjaa 1 3 viikkoa on tarkoitus selvittää, kuinka säännölliset nukkumaanmeno- ja heräämisajat ovat. Uni-valvepäiväkirjan avulla saa myös tietoa, mitkä seikat huonontavat ja mitkä parantavat yöunen laatua. Se voi myös selittää alkoholin tai lääkkeiden merkityksen huonosti nukutuille öille. Uni valvepäiväkirjaa apuna käyttäen on aktiivisesti pyrittävä etsimään yhdessä potilaan kanssa syitä, jotka voisivat olla unettomuuden taustalla. Ärsykehallinnassa potilaalle annetaan noudatettavaksi selkeät ohjeet, joilla pyritään muuttamaan nukahtamista estäviä käyttäytymistapoja ja säännöllistämään uni-valverytmiä. Se on tehokas keino etenkin, kun ongelmana ovat unen saamisen ja unessa pysymisen vaikeus sekä katkonaisen unen seurauksena pitkittyneet valvejaksot yön aikana. Nukkumisolosuhteiden unihuolto ja erilaiset rentoutumiskeinot eivät ole riittävän tehokkaita pitkäaikaisen unettomuuden ainoana hoitokeinona, mutta niitä voi liittää muun hoidon osaksi (8). Pitkäaikaisen unettomuuden hoidossa voi joskus olla tarpeen käyttää unta edistävää lääkettä, jos unettomuutta ei muilla hoitokeinoilla saada riittävästi lievitettyä. Jos unettomuus ei helpota, mitä teen? Jotta potilas noudattaisi hoidosta saamiaan ohjeita, hänen täytyy olla vakuuttunut hoidon tarpeellisuudesta, vapautunut sitä kohtaan tuntemistaan ennakkoluuloista ja tietoinen sen perusteista. Tämä pätee niin lääkehoitoihin kuin psykososiaalisiin hoitoihin. Lääkärin on tärkeää kiinnittää huomionsa hoidon aikana siihen, miten hänen potilaansa noudattavat hoito-ohjeita. Potilaan huolien kuunteleminen ja hänen kanssaan keskusteleminen hoidon kuluessa kannattaa, sillä se lisää potilaan myöntyvyyttä hoitoa kohtaan ja lisää hoidon onnistumisen mahdollisuutta. Jos aloitettu lääkehoito ei tuota haluttua vaikutusta, lääke ei välttämättä ole tehoton, vaan taustalla voi olla lääkkeestä riippumattomia, yllättäviäkin syitä. Katso taulukosta 3, mitä asioita on tällöin selvitettävä. Aluksi on syytä tarkistaa, noudattaako potilas lääkkeen annostelusta saamiaan ohjeita. Unilääke tulisi muistaa ottaa illalla kerta-annoksena ennen puoltayötä. Voi olla, että potilas ei ole ymmärtänyt ohjeita oikein tai on huolissaan lääkkeen mahdollisista haittavaikutuksista, ja on siksi ottanut lääkettä ohjetta pienempiä määriä tai jättänyt sen kokonaan ottamatta. On myös mahdollista, että potilas voi pelätä lääkkeen aiheuttavan riippuvuutta, jos hän ottaa sitä säännöllisesti. Jos potilas on noudattanut lääkkeen annosteluohjeita, on syytä tarkistaa, onko hänelle määrätty jotakin toista lääkettä, esimerkiksi antibioottia tai sienilääkettä, joka voi vaikuttaa unilääkkeen kinetiikkaan. Lääkärin on myös syytä tarkistaa, onko potilaan diagnoosi oikein ja sen perusteella määritelty lääkehoito ollut pätevä, ennen kuin hän harkitsee lääkkeen annoksen suurentamista tai lääkkeen vaihtamista toiseen. Psykososiaalisten hoitojen ja unilääkehoidon yhdistämistä on tässä vaiheessa harkittava, jos sitä ei ole vielä tehty. Psyykenlääkkeiden yhdistämistä hoidon aikana tulisi kuitenkin mahdollisuuksien mukaan välttää. Usein yhdellä lääkkeellä voidaan saavuttaa kaikki lääkehoidolta halutut vaikutukset. Lääkeyhdistelmien käyttö vaikean unettomuuden hoitoon on mahdollista. Käytettävät lääkkeet on tällöin harkittava tapauskohtaisesti. Jos potilaalle kuitenkin määrätään useampi kuin yksi lääke, on tärkeää tuntea lääkkeiden 471

4 Taulukko 3. Jos lääkehoito ei auta unettomuuteen, selvitä seuraavat asiat. Kysymys Onko potilaalla muita samanaikaisia sairauksia? Mikä on potilaan hoitomyöntyvyys hoidolle? Millainen on lääkkeen annostelu? Onko potilaalla samanaikaisesti muuta lääkehoitoa? Onko potilaan diagnoosi oikea? Potilaan käyttämien lääkkeiden yhteisvaikutukset tulee selvittää unilääkettä määrättäessä. Toimenpide Tarkista mahdollisiin samanaikaisiin sairauksiin annettu hoito. Tarkista, onko potilas käyttänyt lääkehoitoa ohjeiden mukaan. Tarkista, onko lääkeannos liian suuri tai liian pieni unettomuuden hoitoon. Tarkista jokaisen lääkkeen annostelu erikseen ja arvioi yhteisvaikutukset. Tee sekä somaattinen että psyykkinen status ja tarkista diagnoosi. yhteisvaikutukset. Lääkkeiden tunnetut yhteisvaikutukset ja mahdolliset haitat on selvitettävä etukäteen. Lääkeaineiden yhteisvaikutuksista saa tietoa SFINX-tietokannasta esimerkiksi Terveysportin kautta (www.terveysportti.fi/terveysportti/sfinx. koti). Siellä voi myös tarkastella PHARAO-tietokannasta lääkkeen haittavaikutusprofiilia, kun potilaalle lisätään uusi lääke, ja arvioida haittavaikutusriskit osana lääkehoidon kokonaisuutta. Lääkkeelle hyväksytystä käyttöaiheesta poikkeava (off-label) lääkehoito ei ole suositeltavaa. Se on toki poikkeuksena mahdollista, jos käyttö on perusteltavissa luotettavalla tutkimustiedolla. Esimerkiksi masennuslääke doksepiinista on viime vuosina saatu hyviä tuloksia pitkäaikaisen unettomuuden hoidossa, kun lääke otetaan pienenä, alle 10 mg (sic!) kerta-annoksena illalla (9,10). Myös tässä yhteydessä on hyvä muistaa samat periaatteet kuin unilääkkeitä määrättäessä: lääkeresepteissä tulisi suosia vain pienintä lääkeainevahvuutta ja pienintä lääkepakkausta. Tavanomaisesta käyttöaiheesta poikkeavaan käyttöön on oltava selkeä peruste, ja se on kirjattava myös potilasasiakirjoihin. Unettomuuden lääkehoitoon esimerkiksi psykoosilääkkeellä voi liittyä vakavia haittavaikutuksia. Lopuksi Toimintakyvyn heikkenemistä tai päivittäisille toiminnoille haittaa aiheuttavaa unettomuutta on aiheellista hoitaa aktiivisella otteella ja syynmukaisesti. Unettomuudelle voi olla samanaikaisesti useampiakin syitä, ja psyykkiset sekä somaattiset syyt voivat olla läsnä samaan aikaan. Syiden selvittyä potilaan hoidon tulee noudattaa unettomuutta aiheuttavan sairauden käypää Unilääke ei ole unettomuuden ensisijainen hoitokeino, mutta jos sitä tarvitaan, sen aloittamisella on harvoin kiire. Poikkeuksen tästä tekee äkillisesti rajuoireisena alkanut unettomuus. Tällöin tulee muistaa jatkaa unettomuutta aiheuttavien sairauksien ja syiden aktiivista etsintää vielä sen jälkeenkin, kun unettomuus on oireena lievittynyt. n English summary > in english Treatment of severe insomnia 472

5 tieteessä english summary Timo Partonen Research Professor National Institute for Health and Welfare, Department of Mental Health and Substance Abuse Services (THL) Treatment of severe insomnia Insomnia that causes significant problems or distress in social, work, academic, or other major areas of life functioning needs attention. Causes of insomnia must be actively sought in order to initiate a cause-specific treatment without any unnecessary delay. Both psychiatric and somatic comorbid conditions are common, and the patient may have more than just one cause of insomnia. After the causes of insomnia have been identified, treatment should be targeted at the causative conditions and follow the current practice guidelines for each condition. Sleeping pills (i.e. benzodiazepines and their derivatives) are not the treatment of choice, but if they are needed there is seldom any hurry to prescribe them, except in the case of very severe acute insomnia. In such cases the search for potential causes of the insomnia needs to be carried on even after insomnia as a symptom has been alleviated. 472a

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Unettomuuden diagnostiikka

Unettomuuden diagnostiikka Katsaus tieteessä Timo Partonen psykiatrian dosentti, tutkimusprofessori THL, Mielenterveys ja päihdepalvelut timo.partonen@thl.fi Unettomuuden diagnostiikka Unettomuuden syytä tulee etsiä aktiivisesti.

Lisätiedot

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen

Lisätiedot

Alkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito

Alkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito Päihteet, terveys ja erityispalvelut -ajankohtaispäivät Juvenes, Tampere Alkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito Pekka Heinälä 29.1.2010 ALKOHOLINKULUTUS SATAPROSENTTISENA ALKOHOLINA HS 151209 1 Käypä

Lisätiedot

Bentsodiatsepiinien käyttö ja käytön purkaminen. Sirpa Hartikainen LT Geriatrisen lääkehoidon professori Itä-Suomen Yliopisto

Bentsodiatsepiinien käyttö ja käytön purkaminen. Sirpa Hartikainen LT Geriatrisen lääkehoidon professori Itä-Suomen Yliopisto Bentsodiatsepiinien käyttö ja käytön purkaminen Sirpa Hartikainen LT Geriatrisen lääkehoidon professori Itä-Suomen Yliopisto Bentsodiatsepiinien ja niiden kaltaisten Kelan korvaamien RESEPTIlääkkeiden

Lisätiedot

OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka

OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka OTA-ohjauskartta Psykologi Riikka Turku riikka.turku@iki.fi Täydennyskoulutus 22.1.2015 OTA-ohjauskartta Yhdessä tekemisen kautta vastausprosentti

Lisätiedot

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58 10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet

Lisätiedot

Mauri Aalto Professori, ylilääkäri TaY, THL, EPSHP

Mauri Aalto Professori, ylilääkäri TaY, THL, EPSHP Mauri Aalto Professori, ylilääkäri TaY, THL, EPSHP } Bentsodiatsepiineihin liittyvä fyysinen ja psyykkisen riippuvuuden kehittyminen, luonne ja vaikeusaste vaihtelevat potilaasta toiseen } Fyysinen riippuvuus

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Osio VI: Yhteenveto riskienhallintasuunnitelman toimista

Osio VI: Yhteenveto riskienhallintasuunnitelman toimista Osio VI: Yhteenveto riskienhallintasuunnitelman toimista VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osat Tietoa sairauden esiintyvyydestä Lääkevalmiste Dormix 12,5 mg ja 25 mg kalvopäällysteiset tabletit on tarkoitettu

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys

Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys Seija Aaltonen, LT; psyk.el, kv-lääketieteen erityispätevyys KTO:n johtaja, johtava ylilääkäri Kehitysvammaisuuteen liittyvät erityispiirteet

Lisätiedot

Lääkkeet ja liikenne

Lääkkeet ja liikenne Lääkkeet ja liikenne 1 Suomen Apteekkariliitto 2008 2 Lääkkeet liikenteessä Joka toinen suomalainen käyttää päivittäin lääkkeitä. Monet niistä saattavat heikentää käyttäjän suorituskykyä liiken teessä.

Lisätiedot

Ikäihmisten päihdetyö Marika Liehu

Ikäihmisten päihdetyö Marika Liehu Terveelle, yli 65-vuotiaalle Riskirajat suositellaan enintään 7 annosta viikossa, joista 2 annosta päivässä. Sairaalle ja vahvoja lääkkeitä käyttäville suositus on vieläkin pienempi. Ikäihmisten päihdetyö

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017

Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017 Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017 5 op 6 PBL tapausta Farmis Farmakodynamiikka ja Farmakokinetiikka Autonomisen hermoston farmakologia Neurologisten sairauksien hoidossa

Lisätiedot

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Psykoositietoisuustapahtuma

Psykoositietoisuustapahtuma Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,

Lisätiedot

Zopiclone Orion. Päivämäärä: , Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Zopiclone Orion. Päivämäärä: , Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Zopiclone Orion Päivämäärä: 16.11.2016, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Unettomuus on yleinen unihäiriö,

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Unilääketiede valtakunnalliset unilääketieteen koulutuspäivät

Unilääketiede valtakunnalliset unilääketieteen koulutuspäivät Unilääketiede 2017 19. valtakunnalliset unilääketieteen koulutuspäivät 30.10-31.10.2017 Paikka: Valkean talon auditorio, Ilkantie 4, 00401 Helsinki Kohderyhmä: Terveyskeskuslääkärit, työterveyslääkärit,

Lisätiedot

Uniapnea unettomuuden taustalla

Uniapnea unettomuuden taustalla Uniapnea unettomuuden taustalla Osastonylilääkäri ja Uni- ja hengityskeskuksen koordinoiva johtaja, Tyks, Medisiininen toimialue, Keuhkosairauksien vastuualue Vs. keuhkosairausopin professori, Turun yliopisto

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Saija Turtiainen Psykiatrian erikoislääkäri, HYKS Päihdepsykiatrian klinikka Asiantuntijalääkäri, Keva Asiantuntijalääkäri, Valvira 7.3.2014 Lopettaa vai

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Eikö uni tule? AYL Sanna Mustonen Kivenlahden terveysasema. Kivenlahti Stensvik ry Asukasilta Kahvi-Kaisa

Eikö uni tule? AYL Sanna Mustonen Kivenlahden terveysasema. Kivenlahti Stensvik ry Asukasilta Kahvi-Kaisa Eikö uni tule? AYL Sanna Mustonen Kivenlahden terveysasema Kivenlahti Stensvik ry Asukasilta 4.4.2017 Kahvi-Kaisa Kiitokset materiaalista ja taustatuesta! Duodecim Käypä hoito suositus unettomuudesta 3.12.2015

Lisätiedot

Uni ja vireystaso. Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja

Uni ja vireystaso. Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja Uni ja vireystaso Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja Miksi nukutaan? Elpyminen Varastoidaan energiaa seuraavaan päivää varten Aivojen määräaikaishuoltoa Muistitoimintojen

Lisätiedot

HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI

HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Alkoholi Maksimisyke Sairaudet Lääkitys Puuttuva syketieto LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN Mittausjakso

Lisätiedot

Klooridiatsepoksidi Risolid Klonatsepaami Rivatril Nitratsepaami Insomin (unilääke) Keskipitkävaikutteise t

Klooridiatsepoksidi Risolid Klonatsepaami Rivatril Nitratsepaami Insomin (unilääke) Keskipitkävaikutteise t Bentsodiatsepiinit Julkaistu 24.8.2017 Bentsodiatsepiinit ovat yleisimpiä rauhoittavia lääkeaineita, joita käytetään ahdistus- ja pelkooireiden sekä unihäiriöiden hoitoon. Tämän ryhmän lääkeaineita käytetään

Lisätiedot

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Tiedosta hyvinvointia 1 Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Sisältö Käytösoire missä

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Miten vieroittaa iäkäs unilääkkeistä. Ritva Lähteenmäki Satauni-tutkija, Yleislääketiede, TY

Miten vieroittaa iäkäs unilääkkeistä. Ritva Lähteenmäki Satauni-tutkija, Yleislääketiede, TY Miten vieroittaa iäkäs unilääkkeistä Ritva Lähteenmäki Satauni-tutkija, Yleislääketiede, TY 5.5.2017 Miksi iäkkäät kannattaa vieroittaa Ikä: yhteisvaikutusriski, jakautuminen kudoksiin, heikentynyt metabolia

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa

Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa Would you fly with this pilot? Markus Henriksson Dosentti, psykiatrian erikoislääkäri SOTLK/AMC (sivutoimi) Mielenterveyden ja sen häiriöiden

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ikääntyneillä. 24.5.2011 Silja Runsten psyk el

Päihteiden käyttö ikääntyneillä. 24.5.2011 Silja Runsten psyk el Päihteiden käyttö ikääntyneillä 24.5.2011 Silja Runsten psyk el Riskikulutus Haitallinen käyttö käyttötapa joka on aiheuttanut fyysisen tai psyykkisen terveyshaitan Päihderiippuvuus aine muodostuu tärkeämmäksi

Lisätiedot

Lataa Voimavaroja unesta - Sirkka-Liisa Kivelä. Lataa

Lataa Voimavaroja unesta - Sirkka-Liisa Kivelä. Lataa Lataa Voimavaroja unesta - Sirkka-Liisa Kivelä Lataa Kirjailija: Sirkka-Liisa Kivelä ISBN: 9789516075894 Sivumäärä: 174 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 10.87 Mb Professori Sirkka-Liisa Kivelä kertoo unen

Lisätiedot

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Unettomuus. Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto

Unettomuus. Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto Unettomuus Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto Sidonnaisuudet Unettomuuden Käypä Hoito -työryhmä Koulutustilaisuuksia yhdessä lääkealan yritysten kanssa Takeda, asiantuntijapalkkio 1 Unihäiriöt

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015 Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa

Lisätiedot

Arvioidaan tutkimustietoa ja sen luotettavuutta kriittisesti. Lääkäri

Arvioidaan tutkimustietoa ja sen luotettavuutta kriittisesti. Lääkäri Arvioidaan tutkimustietoa ja sen luotettavuutta kriittisesti Lääkäri2018 11.1.2018 Tavoitteet Kurssin jälkeen osallistuja ymmärtää tutkimustiedon kriittisen arvioinnin käsitteet. Hän osaa analysoida kliinisten

Lisätiedot

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet Psyykenlääkkeet Vaikutusmekanismi Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet voi lisätä synapsien kasvua Toimia alkup.välittäjäaineen kaltaisesti

Lisätiedot

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

1. Lääkevalmisteen nimi ZOPINOX 3,75 MG TABLETTI 2. Vaikuttavat aineet ja niiden määrät Tsopikloni 3,75 mg 3. Lääkemuoto Tabletti, kalvopäällysteinen

1. Lääkevalmisteen nimi ZOPINOX 3,75 MG TABLETTI 2. Vaikuttavat aineet ja niiden määrät Tsopikloni 3,75 mg 3. Lääkemuoto Tabletti, kalvopäällysteinen 1. Lääkevalmisteen nimi ZOPINOX 3,75 MG TABLETTI 2. Vaikuttavat aineet ja niiden määrät Tsopikloni 3,75 mg 3. Lääkemuoto Tabletti, kalvopäällysteinen Valmisteen kuvaus: sininen, päällystetty, kupera, pyöreä

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja unettomuus. Työterveyslaitos, perjantai-meeting, 14.11.2014 Rea Lagerstedt, kliin.opettaja, Helsingin yliopisto

Työterveyshuolto ja unettomuus. Työterveyslaitos, perjantai-meeting, 14.11.2014 Rea Lagerstedt, kliin.opettaja, Helsingin yliopisto Työterveyshuolto ja unettomuus Työterveyslaitos, perjantai-meeting, 14.11.2014 Rea Lagerstedt, kliin.opettaja, Helsingin yliopisto 14.11.2014 1 sidonnaisuudet Unettomuuden Käypä Hoito työryhmä Koulutustilaisuuksia

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Ariel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen

Ariel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen Ariel Gordin LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen Unessa on todettu olevan selvästi erilaisia tiloja, jotka vaihtelevat 90-100 minuutin jaksoissa.

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala

Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot 15.3.2017 Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala Lääkityksen tavoite (Koti ympärivuorokautinen tehostettu palveluasuminen) Hoitopäätösten

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

JOHDANTO FARMAKOLOGIAAN. Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto

JOHDANTO FARMAKOLOGIAAN. Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto JOHDANTO FARMAKOLOGIAAN Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Farmakologian opetuksen tavoite L2/H2-lukuvuonna: Oppia perusteet rationaalisen lääkehoidon

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Escitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit

Escitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit Escitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit 1.12.2014, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito. Sami Leppämäki psykiatrian dosentti, psykoterapeutti

ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito. Sami Leppämäki psykiatrian dosentti, psykoterapeutti ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito Sami Leppämäki 12.10.2017 psykiatrian dosentti, psykoterapeutti SIDONNAISUUDET KOLMEN VIIMEISEN VUODEN AJALTA Päätoimi yksityislääkäri Sivutoimet

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOIT- TAMINEN

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOIT- TAMINEN Ohje x.x.2017 6895/00.01.02/2016 x/2017 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOIT- TAMINEN Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut

Lisätiedot

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä LT Marja Aira Helsinki 19.9.2013 Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä reseptilääkettä Vuonna 2011 65 84-vuotiaista

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Lääkkeet ja alkoholi Suomen Apteekkariliitto 2006

Lääkkeet ja alkoholi Suomen Apteekkariliitto 2006 Lääkkeet ja alkoholi Suomen Apteekkariliitto 2006 2 Lääkkeen ja alkoholin samanaikainen käyttö voi aiheuttaa ongelmia Lääkkeitä käytettäessä alkoholia tulisi nauttia vain, jos niillä ei ole haitallisia

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 Lohjan sairaanhoitoalueella eri mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys aikuisväestössä Depressiota potevia naisia 2.400 (8,2 %) Depressiota potevia miehiä 1.300 (4,5

Lisätiedot

Terveysportti ammattilaisen apuna

Terveysportti ammattilaisen apuna Terveysportti ammattilaisen apuna Tietokannat päivittäisen työsi tueksi Terveysportti-verkkopalvelu helpottaa ja nopeuttaa tervey - denhuollon ammattilaisten päivittäistä työtä tarjoamalla työssä tarvittavan

Lisätiedot

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Hyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia

Hyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia Neurofarmakologia Farmakologian perusteiden kertausta Pekka Rauhala Syksy 2012 Koulu, Mervaala & Tuomisto, 8. painos, 2012 Kappaleet 11-30 (pois kappale 18) tai vastaavat asiat muista oppikirjoista n.

Lisätiedot

Unettomuuden hoitaminen työterveyshuollossa Työterveyslaitoksen ja YLE:n työterveyshuollon yhteistyöprojekti

Unettomuuden hoitaminen työterveyshuollossa Työterveyslaitoksen ja YLE:n työterveyshuollon yhteistyöprojekti Unettomuuden hoitaminen työterveyshuollossa Työterveyslaitoksen ja YLE:n työterveyshuollon yhteistyöprojekti Heli Järnefelt, psykologi Työterveyslaitos Unettomuus työterveyshuollossa Unettomuus työterveyshuollossa

Lisätiedot

Kuka tietää lääkityksesi?

Kuka tietää lääkityksesi? Kuka tietää lääkityksesi? Tunne lääkkeesi valtakunnallinen Lääkehoidon päivä 16.3.2017 Diasarjassa kuvataan Mikä on lääkityslista Miksi ajantasainen lääkityslista on tärkeä Miten ajantasaista lääkitystietoa

Lisätiedot

Sanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO

Sanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO LIIKUNTA JA LEPO MITEN SINÄ PALAUDUT? SUORITUKSESTA PALAUTUMINEN PALAUTUMISELLA TARKOITETAAN ELIMISTÖN RAUHOITTUMISTA, JOLLOIN AKTIIVISUUSTASO LASKEE ULKOISET JA SISÄISET STRESSITEKIJÄT VÄHENEVÄT TAI HÄVIÄVÄT

Lisätiedot

INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS KERTA-ANNOSPAKKAUS Intranasaalinen fentanyylisumute

INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS KERTA-ANNOSPAKKAUS Intranasaalinen fentanyylisumute ETUKANSI INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS KERTA-ANNOSPAKKAUS Intranasaalinen fentanyylisumute TÄRKEÄÄ TURVALLISUUSTIETOA INSTANYL -VALMISTEESTA Tutustu huolellisesti tähän oppaaseen ja lue lääkepakkauksessa

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 21.4.2011 Jani Ruotsalainen. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 21.4.2011 Jani Ruotsalainen. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Cochrane Suomessa suomalaisille COSH-ryhmän avajaiset, Helsinki 15.4.2011 Jani Ruotsalainen Miten hyödynnän cochrane-katsauksia? Miten pääsen tekemään cochrane katsauksia? Mitä hyötyä

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013 Hyvinvointia työstä Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 Uni, aivot stressi Sampsa Puttonen Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 2 Sisällys 1. Uni ja aivot - unen merkitys aivoille - miten huolehtia unesta

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot