Vaikean unettomuuden hoito
|
|
- Hannes Tuominen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 tieteessä Timo Partonen psykiatrian dosentti, tutkimusprofessori THL, Terveysosasto Vaikean unettomuuden hoito Unettomuuden syyt tulee aktiivisesti etsiä ja hoitaa. Unilääkehoidolla voidaan taustasyystä riippumatta lievittää rajuoireista unettomuutta hoidon alussa. Pitkäkestoisen unettomuuden ensisijainen hoito on lääkkeetön. Jos unettomuus ei lievene hoidon avulla, on hoitomyöntyvyyteen kiinnitettävä huomiota, tarkistettava diagnoosi ja tarpeen mukaan yhdistettävä hoitokeinoja. Vertaisarvioitu VV Unettomuus tarkoittaa kyvyttömyyttä nukkua, vaikka henkilö haluaa ja hänellä on mahdollisuus nukkua riittävän pitkät yöunet. Aivan aluksi henkilön unettomuutta arvioitaessa tuleekin unettomuus erottaa pelkästä univajeesta, joka johtuu siitä, että henkilö ei saa nukkua tai hän ei ehdi tai halua nukkua riittävän pitkään. On myös syytä tarkistaa, mitä henkilö tarkoittaa sanoessaan, ettei nuku. Terve aikuinen tavallisesti nukahtaa illalla 5 15 minuutissa ja on hereillä kesken uniensa noin 4 6 minuuttia (1). On muistettava, että ihmiset ovat yksilöllisiä niin yöunensa pituuden kuin yöunen kellonaikoihin ajoittumisen suhteen. On sekä lyhytunisia (alle 6 tuntia yössä) että pitkäunisia (yli 9 tuntia yössä) ihmisiä. On sekä aamuihmisiä (nukkumaan ennen kello 22) että iltaihmisiä (nukkumaan kello 24 jälkeen). Suurin osa ihmisistä nukkuu yöunensa näiden ääripäiden väliltä (2). Sairaudenasteisena unettomuus, yksin tai muiden sairauksien ohella, aiheuttaa huomattavaa kärsimystä tai haittaa suoriutumista päivittäisistä toiminnoista. Tällöin unettomuus vaatii Unettomuus muiden sairauksien yhteydessä Unettoman potilaan hoidossa keskeistä on tunnistaa unettomuuden syy. Syitä voi samanaikaisesti olla useampiakin. Unettomuus on tavallisimmin oire sairaudesta, joka tulisi tunnistaa, jotta potilas saisi asianmukaisen hoidon. Jos unettomuuden syyksi on tunnistettavissa tietty sairaus, hoito suunnitellaan kyseisen sairauden hoitolinjausten mukaan, eikä hoidon tule rajoittua pelkästään unettomuusoireen lievittämiseen. Mahdolliset muut syytekijät kuin sairaudet on myös otettava huomioon, ja potilasta on neuvottava, miten niihin voi itse vaikuttaa. Useimmiten unettomuutta aiheuttaa tai ylläpitää masennus, ahdistuneisuus tai päihteiden käyttö. Tämän takia unettomuuden hoidossa tavallisimmat keinot ovat samat, joita ensisijaisesti käytetään mielialahäiriöiden, ahdistuneisuushäiriöiden ja päihdehäiriöiden hoitoon. On kuitenkin hyvä muistaa, että potilas voi masennuksen lisäksi kärsiä unettomuudesta, joka ei poistu pelkästään masennuksen hoidolla, vaan vaatii huomiota ja saattaa vaatia myös spesifistä Psykoottiset häiriöt unettomuuden aiheuttajina on syytä arvioida potilasta tutkittaessa. Unettomuuden syitä selvitettäessä on pidettävä mielessä myös elimelliset häiriöt, kuten esimerkiksi astma, uniapnea ja kipua aiheuttavat sairaudet. Jos pitkäaikaisen unettomuuden syyksi ei voida osoittaa mielenterveyden häiriötä, muuta sairautta, lääkehoitoa tai päihteiden käyttöä, on kyseessä ei-elimellinen unettomuus (3,4). Hoitosuunnitelma Hoitosuunnitelma tulee laatia yhdessä potilaan kanssa. Diagnoosi ohjaa potilaan hoitoa ja siitä on apua, kun potilaalle laaditaan hoitosuunnitelma, sovitaan hoidon tavoitteet ja valitaan tarvittavat hoitokeinot. Hoitosuunnitelma yksilöi tarvittavan hoidon ja antaa sille aikajänteen. Jos tarvitaan lääkehoitoa, lääke valitaan syynmukaisesti. Unilääkkeet eivät sellaisenaan ole esimerkiksi masennuksen eivätkä uniapnean käypää Kun unettomuus koetaan vaikeaksi, se voi tarkoittaa, että unettomuus on alkanut äkillisesti rajuoireisena, se on kestänyt pitkään, tai että unettomuus ei lievene hoidon avulla. Äkillinen unettomuus Psykoosioireiset sairaudet, sekavuustilat ja vieroitusoireet voivat olla syy äkilliseen unetto 469
2 Kirjallisuutta 1 Harvey AG, Spielman AJ. Insomnia: diagnosis, assessment, and outcomes. Kirjassa: Kryger MH, Roth T, Dement WC, toim. Principles and practice of sleep medicine, 5. painos. St. Louis: Saunders 2011; Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Unitutkimus seura ry:n asettama työryhmä. Unettomuus, Käypä hoito -suositus (päivitetty , uusi päivitys valmistuu 2015). suositukset/naytaartikkeli/tunnus/ hoi Partonen T, Lauerma H. Unihäiriöt. Kirjassa: Lönnqvist J, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T, toim. Psykiatria. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2011; Partonen T. Unettomuuden diagnostiikka. Suom Lääkäril 2014;69: Huedo-Medina TB, Kirsch I, Middlemass J, Klonizakis M, Siriwardena AN. Effectiveness of non-benzodiazepine hypnotics in treatment of adult insomnia: metaanalysis of data submitted to the FDA. BMJ 2012;345:e Wilson SJ, Nutt DJ, Alford C ym. British Association for Psychopharmacology consensus statement on evidencebased treatment of insomnia, parasomnias and circadian rhythm disorders. J Psychopharmacol 2010;24: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Uni-valvepäiväkirja (päivitetty ). www. terveysportti.fi/xmedia/hoi/ hoi50067a.pdf 8 van Straten A, Cuijpers P. Self-help therapy for insomnia: a meta- analysis. Sleep Med Rev 2009;13: Krystal AD, Lankford A, Durrence HH ym. Efficacy and safety of doxepin 3 and 6 mg in a 35-day sleep laboratory trial in adults with chronic primary insomnia. Sleep 2011;34: Roth T, Rogowski R, Hull S ym. Efficacy and safety of doxepin 1 mg, 3 mg, and 6 mg in adults with primary insomnia. Sleep 2007;30: Sidonnaisuudet Kirjoittaja on ilmoittanut sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Timo Partonen: Luentopalkkiot (MCD-Team Oy, MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos, Servier Finland, YTHS), lisenssitulot ja tekijänoikeuspalkkiot (Kustannus Oy Duodecim, Oxford University Press). muuteen. Tällöin uni-valverytmi voi olla silminnähden poikkeava siten, että potilas nukkuu keskellä päivää ja valvoo keskellä yötä tai että potilas ei nuku lainkaan. Hoito määräytyy näissäkin tapauksissa syynmukaisesti, ja se on aloitettava heti ja vakavimmissa tapauksissa sairaalassa. Potilaan vointia on seurattava tiheästi. Hoidon ensisijaisena tavoitteena on riittävän unen turvaaminen. Unettomuutta on tällöin aluksi usein tarpeen lievittää myös unilääkkein. Bentsodiatsepiinit lievittävät ahdistusta, estävät kouristuksia, rentouttavat lihaksia ja heikentävät vireystilaa, ja siten niitä voidaan käyttää antotavasta ja annoksesta riippuen joko anksiolyytteinä, antiepilepteinä tai unilääkkeinä. Niiden suurimmat erot ovat farmakokineettisiä: keskimääräiset eliminaation puoliintumisajat ja arvioidut ekvivalenttiannokset on esitetty taulukossa 1. Bentsodiatsepiinien unilääkeannos vastaa tavallisesti 5 10 mg:aa diatsepaamia. Vanhuksilla sekä etenkin maksa- tai munuaistauteja sairastavilla nuoremmilla potilailla bentsodiatsepiinien eliminaatio voi hidastua huomattavasti, mikä on otettava huomioon annosta määrättäessä ja hoidon vaikutuksia seurattaessa. Uniapneapotilaita hoidettaessa bentsodiatsepiinien määräämistä on muistettava välttää. Bentsodiatsepiinien kaltaisia unilääkkeitä ovat tsopikloni, tsolpideemi ja tsaleploni, joita kutsutaan z-lääkkeiksi (taulukko 2). Ne poikkeavat rakenteeltaan bentsodiatsepiineista, mutta Taulukko 1. Bentsodiatsepiinien eliminaation puoliintumisajat ja viitteelliset ekvivalenttiannokset suun kautta annosteltuina. Lääkeaine vaikuttavat samoihin reseptoreihin, tosin hieman selektiivisemmin (5). Unilääkkeitä tulisi pyrkiä käyttämään mahdollisimman lyhytaikaisesti ja suosia vain pienimpiä, 10 tai 20 kappaleen pakkauksia. Unilääkkeen annos on tavallisesti 5 10 mg tsaleplonia, 5 10 mg tsolpideemia tai 3,75 15 mg tsopiklonia tai bentsodiatsepiinia siten, että sen annos vastaa 5 10 mg diatsepaamia. Bentsodiatsepiinien annoskoko tulee määrittää tarkoin, jotta liian voimakkaasta vaikutuksesta ei aiheutuisi potilaalle seuraavana päivänä haittaa, esimerkiksi muistivaikeuksia tai väsymystä. Unilääkkeen määräämistä pitkäaikaiseen käyttöön ei suositella. Toleranssin välttämiseksi tulisi potilasta kehottaa ottamaan unilääkettä vain tarvittaessa. Alle 10 prosentille potilaista kehittyy 1 2 viikon säännöllisen unilääkehoidon aikana toleranssi bentsodiatsepiineille. Tämä ilmenee siten, että potilas haluaa suurentaa unilääkkeen annosta. Se on myös merkki siitä, että syynmukainen hoito ei ole onnistunut eikä tehoa riittävästi. Tällöin hoitosuunnitelma on arvioitava uudelleen yhdessä potilaan kanssa. Noin 75 prosenttia potilaista tarvitsee unilääkettä alle kuukauden, ja alle 15 prosenttia potilaista jatkaa unilääkehoitoa yli vuoden. Unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö voi aiheuttaa unettomuutta. Unilääke lisää kevyen perusunen määrää, mutta vähentää sekä syvän perusunen että vilkeunen määrää. Uni ei tämän takia virkistä tavalliseen tapaan. Unilääkkeen pitkäaikaisen käytön lopettamiseen liittyy usein vieroitusoireita ja unettomuuden tilapäinen voimistuminen. Näiden haittojen välttämiseksi lääkärin tulisikin jo unilääkettä määrätessään ottaa potilaansa kanssa puheeksi unilääkehoidon lopettaminen sovitun ajan kuluttua. Puoliintumusaika, t Ekvivalenttiannos Alpratsolaami ,5 mg Diatsepaami mg Klooridiatsepoksidi mg Loratsepaami mg Nitratsepaami mg Oksatsepaami mg Tematsepaami mg 1 Huom! Metaboloituvat nordiatsepaamiksi (puoliintumisaika = t). Taulukko 2. Bentsodiatsepiinien kaltaisten unilääkkeiden eliminaation puoliintumisajat ja käytetyt hoitoannokset suun kautta annosteltuina. Lääkeaine Puoliintumisaika, t Hoitoannos Tsaleploni noin 1 t 5 10 mg Tsolpideemi 1,5 2,5 t 5 10 mg Tsopikloni 4 8 t 3,75 15 mg 470
3 tieteessä Unilääke vähentää syvän unen määrää, eikä uni tämän takia virkistä tavalliseen tapaan. Pitkäaikainen unettomuus Pitkäaikaisen unettomuuden hoito vaatii kärsivällisyyttä. Tiettyyn rajaan asti huonoa yöunta voi myös sietää. Tämä raja on tietenkin yksilöllisyydessään kuin veteen piirretty viiva. Jos unettomuuden syy tai vaikeusaste ei vaadi välitöntä hoitoa, unilääkehoidon aloittamisella ei ole kiire. Sen sijaan psykososiaaliset hoitokeinot ovat ensisijaisia (6). Pitkäaikaisen unettomuuden hoidossa tehokkaita keinoja ovat kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia, unirajoite ja ärsykehallinta. Näillä keinoin saavutetaan kliinisesti hyvä hoitovaste, joka yleensä säilyy pitkään tai jää jopa pysyväksi. Unirajoitteessa potilaalle annetaan ohjeet toimintamallista, jolla pyritään lisäämään unitehokkuutta. Se perustuu havaintoon, että mitä enemmän vuoteessa viettää aikaa, sen katkonaisempaa uni on. Unirajoitteen toteuttaminen vaatii aina saumatonta yhteistyötä ja uni-valvepäiväkirjan (7) viikoittaista tarkistamista yhdessä potilaan kanssa. Uni-valvepäiväkirja antaa paljon tietoa. Pitämällä uni-valvepäiväkirjaa 1 3 viikkoa on tarkoitus selvittää, kuinka säännölliset nukkumaanmeno- ja heräämisajat ovat. Uni-valvepäiväkirjan avulla saa myös tietoa, mitkä seikat huonontavat ja mitkä parantavat yöunen laatua. Se voi myös selittää alkoholin tai lääkkeiden merkityksen huonosti nukutuille öille. Uni valvepäiväkirjaa apuna käyttäen on aktiivisesti pyrittävä etsimään yhdessä potilaan kanssa syitä, jotka voisivat olla unettomuuden taustalla. Ärsykehallinnassa potilaalle annetaan noudatettavaksi selkeät ohjeet, joilla pyritään muuttamaan nukahtamista estäviä käyttäytymistapoja ja säännöllistämään uni-valverytmiä. Se on tehokas keino etenkin, kun ongelmana ovat unen saamisen ja unessa pysymisen vaikeus sekä katkonaisen unen seurauksena pitkittyneet valvejaksot yön aikana. Nukkumisolosuhteiden unihuolto ja erilaiset rentoutumiskeinot eivät ole riittävän tehokkaita pitkäaikaisen unettomuuden ainoana hoitokeinona, mutta niitä voi liittää muun hoidon osaksi (8). Pitkäaikaisen unettomuuden hoidossa voi joskus olla tarpeen käyttää unta edistävää lääkettä, jos unettomuutta ei muilla hoitokeinoilla saada riittävästi lievitettyä. Jos unettomuus ei helpota, mitä teen? Jotta potilas noudattaisi hoidosta saamiaan ohjeita, hänen täytyy olla vakuuttunut hoidon tarpeellisuudesta, vapautunut sitä kohtaan tuntemistaan ennakkoluuloista ja tietoinen sen perusteista. Tämä pätee niin lääkehoitoihin kuin psykososiaalisiin hoitoihin. Lääkärin on tärkeää kiinnittää huomionsa hoidon aikana siihen, miten hänen potilaansa noudattavat hoito-ohjeita. Potilaan huolien kuunteleminen ja hänen kanssaan keskusteleminen hoidon kuluessa kannattaa, sillä se lisää potilaan myöntyvyyttä hoitoa kohtaan ja lisää hoidon onnistumisen mahdollisuutta. Jos aloitettu lääkehoito ei tuota haluttua vaikutusta, lääke ei välttämättä ole tehoton, vaan taustalla voi olla lääkkeestä riippumattomia, yllättäviäkin syitä. Katso taulukosta 3, mitä asioita on tällöin selvitettävä. Aluksi on syytä tarkistaa, noudattaako potilas lääkkeen annostelusta saamiaan ohjeita. Unilääke tulisi muistaa ottaa illalla kerta-annoksena ennen puoltayötä. Voi olla, että potilas ei ole ymmärtänyt ohjeita oikein tai on huolissaan lääkkeen mahdollisista haittavaikutuksista, ja on siksi ottanut lääkettä ohjetta pienempiä määriä tai jättänyt sen kokonaan ottamatta. On myös mahdollista, että potilas voi pelätä lääkkeen aiheuttavan riippuvuutta, jos hän ottaa sitä säännöllisesti. Jos potilas on noudattanut lääkkeen annosteluohjeita, on syytä tarkistaa, onko hänelle määrätty jotakin toista lääkettä, esimerkiksi antibioottia tai sienilääkettä, joka voi vaikuttaa unilääkkeen kinetiikkaan. Lääkärin on myös syytä tarkistaa, onko potilaan diagnoosi oikein ja sen perusteella määritelty lääkehoito ollut pätevä, ennen kuin hän harkitsee lääkkeen annoksen suurentamista tai lääkkeen vaihtamista toiseen. Psykososiaalisten hoitojen ja unilääkehoidon yhdistämistä on tässä vaiheessa harkittava, jos sitä ei ole vielä tehty. Psyykenlääkkeiden yhdistämistä hoidon aikana tulisi kuitenkin mahdollisuuksien mukaan välttää. Usein yhdellä lääkkeellä voidaan saavuttaa kaikki lääkehoidolta halutut vaikutukset. Lääkeyhdistelmien käyttö vaikean unettomuuden hoitoon on mahdollista. Käytettävät lääkkeet on tällöin harkittava tapauskohtaisesti. Jos potilaalle kuitenkin määrätään useampi kuin yksi lääke, on tärkeää tuntea lääkkeiden 471
4 Taulukko 3. Jos lääkehoito ei auta unettomuuteen, selvitä seuraavat asiat. Kysymys Onko potilaalla muita samanaikaisia sairauksia? Mikä on potilaan hoitomyöntyvyys hoidolle? Millainen on lääkkeen annostelu? Onko potilaalla samanaikaisesti muuta lääkehoitoa? Onko potilaan diagnoosi oikea? Potilaan käyttämien lääkkeiden yhteisvaikutukset tulee selvittää unilääkettä määrättäessä. Toimenpide Tarkista mahdollisiin samanaikaisiin sairauksiin annettu hoito. Tarkista, onko potilas käyttänyt lääkehoitoa ohjeiden mukaan. Tarkista, onko lääkeannos liian suuri tai liian pieni unettomuuden hoitoon. Tarkista jokaisen lääkkeen annostelu erikseen ja arvioi yhteisvaikutukset. Tee sekä somaattinen että psyykkinen status ja tarkista diagnoosi. yhteisvaikutukset. Lääkkeiden tunnetut yhteisvaikutukset ja mahdolliset haitat on selvitettävä etukäteen. Lääkeaineiden yhteisvaikutuksista saa tietoa SFINX-tietokannasta esimerkiksi Terveysportin kautta ( koti). Siellä voi myös tarkastella PHARAO-tietokannasta lääkkeen haittavaikutusprofiilia, kun potilaalle lisätään uusi lääke, ja arvioida haittavaikutusriskit osana lääkehoidon kokonaisuutta. Lääkkeelle hyväksytystä käyttöaiheesta poikkeava (off-label) lääkehoito ei ole suositeltavaa. Se on toki poikkeuksena mahdollista, jos käyttö on perusteltavissa luotettavalla tutkimustiedolla. Esimerkiksi masennuslääke doksepiinista on viime vuosina saatu hyviä tuloksia pitkäaikaisen unettomuuden hoidossa, kun lääke otetaan pienenä, alle 10 mg (sic!) kerta-annoksena illalla (9,10). Myös tässä yhteydessä on hyvä muistaa samat periaatteet kuin unilääkkeitä määrättäessä: lääkeresepteissä tulisi suosia vain pienintä lääkeainevahvuutta ja pienintä lääkepakkausta. Tavanomaisesta käyttöaiheesta poikkeavaan käyttöön on oltava selkeä peruste, ja se on kirjattava myös potilasasiakirjoihin. Unettomuuden lääkehoitoon esimerkiksi psykoosilääkkeellä voi liittyä vakavia haittavaikutuksia. Lopuksi Toimintakyvyn heikkenemistä tai päivittäisille toiminnoille haittaa aiheuttavaa unettomuutta on aiheellista hoitaa aktiivisella otteella ja syynmukaisesti. Unettomuudelle voi olla samanaikaisesti useampiakin syitä, ja psyykkiset sekä somaattiset syyt voivat olla läsnä samaan aikaan. Syiden selvittyä potilaan hoidon tulee noudattaa unettomuutta aiheuttavan sairauden käypää Unilääke ei ole unettomuuden ensisijainen hoitokeino, mutta jos sitä tarvitaan, sen aloittamisella on harvoin kiire. Poikkeuksen tästä tekee äkillisesti rajuoireisena alkanut unettomuus. Tällöin tulee muistaa jatkaa unettomuutta aiheuttavien sairauksien ja syiden aktiivista etsintää vielä sen jälkeenkin, kun unettomuus on oireena lievittynyt. n English summary > in english Treatment of severe insomnia 472
5 tieteessä english summary Timo Partonen Research Professor National Institute for Health and Welfare, Department of Mental Health and Substance Abuse Services (THL) Treatment of severe insomnia Insomnia that causes significant problems or distress in social, work, academic, or other major areas of life functioning needs attention. Causes of insomnia must be actively sought in order to initiate a cause-specific treatment without any unnecessary delay. Both psychiatric and somatic comorbid conditions are common, and the patient may have more than just one cause of insomnia. After the causes of insomnia have been identified, treatment should be targeted at the causative conditions and follow the current practice guidelines for each condition. Sleeping pills (i.e. benzodiazepines and their derivatives) are not the treatment of choice, but if they are needed there is seldom any hurry to prescribe them, except in the case of very severe acute insomnia. In such cases the search for potential causes of the insomnia needs to be carried on even after insomnia as a symptom has been alleviated. 472a
Unesta ja unettomuudesta. Eeva Liedes
Unesta ja unettomuudesta Eeva Liedes 21.3.2019 Unen vaiheet ja rakenne nonrem uni: torke, kevyt uni, syvä uni nonrem uni lisääntyy ruumiillisen rasituksen jälkeen REM uni: unennäkemisen univaihe REM uni
LisätiedotIkääntyminen ja alkoholi
Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen
LisätiedotUnettomuuden diagnostiikka
Katsaus tieteessä Timo Partonen psykiatrian dosentti, tutkimusprofessori THL, Mielenterveys ja päihdepalvelut timo.partonen@thl.fi Unettomuuden diagnostiikka Unettomuuden syytä tulee etsiä aktiivisesti.
LisätiedotHyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti
Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen
LisätiedotMiten käytän oikein melatoniinia?
Miten käytän oikein melatoniinia? Timo Partonen tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto (HY) Melatoniini on yöhormoni. C 13 H 16 N 2 O 2 Melatoniini
LisätiedotAlkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito
Päihteet, terveys ja erityispalvelut -ajankohtaispäivät Juvenes, Tampere Alkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito Pekka Heinälä 29.1.2010 ALKOHOLINKULUTUS SATAPROSENTTISENA ALKOHOLINA HS 151209 1 Käypä
LisätiedotBentsodiatsepiinien käyttö ja käytön purkaminen. Sirpa Hartikainen LT Geriatrisen lääkehoidon professori Itä-Suomen Yliopisto
Bentsodiatsepiinien käyttö ja käytön purkaminen Sirpa Hartikainen LT Geriatrisen lääkehoidon professori Itä-Suomen Yliopisto Bentsodiatsepiinien ja niiden kaltaisten Kelan korvaamien RESEPTIlääkkeiden
LisätiedotOTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka
OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka OTA-ohjauskartta Psykologi Riikka Turku riikka.turku@iki.fi Täydennyskoulutus 22.1.2015 OTA-ohjauskartta Yhdessä tekemisen kautta vastausprosentti
LisätiedotSyvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon. Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä!
Syvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä! Hyvää yötä, kauniita unia Moni meistä toivoo, että voisi nukkua niin kuin
LisätiedotLiite III. Valmisteyhteenveto ja pakkausseloste, muutettavat kohdat
Liite III Valmisteyhteenveto ja pakkausseloste, muutettavat kohdat Huomaa: Kansallinen viranomainen voi myöhemmin päivittää valmisteyhteenvetoihin ja pakkausselosteisiin tehtäviä muutoksia yhteistyössä
Lisätiedotbukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58
10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet
LisätiedotPotilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!
Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa
LisätiedotMETADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ
Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin
LisätiedotLääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista
Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Valmisteyhteenveto on luettava huolellisesti ennen Bupropion Sandoz -valmisteen
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotKehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys
Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys Seija Aaltonen, LT; psyk.el, kv-lääketieteen erityispätevyys KTO:n johtaja, johtava ylilääkäri Kehitysvammaisuuteen liittyvät erityispiirteet
LisätiedotEettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto
Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava
LisätiedotMauri Aalto Professori, ylilääkäri TaY, THL, EPSHP
Mauri Aalto Professori, ylilääkäri TaY, THL, EPSHP } Bentsodiatsepiineihin liittyvä fyysinen ja psyykkisen riippuvuuden kehittyminen, luonne ja vaikeusaste vaihtelevat potilaasta toiseen } Fyysinen riippuvuus
LisätiedotIkäihmisten päihdetyö Marika Liehu
Terveelle, yli 65-vuotiaalle Riskirajat suositellaan enintään 7 annosta viikossa, joista 2 annosta päivässä. Sairaalle ja vahvoja lääkkeitä käyttäville suositus on vieläkin pienempi. Ikäihmisten päihdetyö
LisätiedotOsio VI: Yhteenveto riskienhallintasuunnitelman toimista
Osio VI: Yhteenveto riskienhallintasuunnitelman toimista VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osat Tietoa sairauden esiintyvyydestä Lääkevalmiste Dormix 12,5 mg ja 25 mg kalvopäällysteiset tabletit on tarkoitettu
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotLääkkeet ja liikenne
Lääkkeet ja liikenne 1 Suomen Apteekkariliitto 2008 2 Lääkkeet liikenteessä Joka toinen suomalainen käyttää päivittäin lääkkeitä. Monet niistä saattavat heikentää käyttäjän suorituskykyä liiken teessä.
LisätiedotTraumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista
Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon
LisätiedotPropyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen
Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti
LisätiedotUnilääketiede valtakunnalliset unilääketieteen koulutuspäivät
Unilääketiede 2017 19. valtakunnalliset unilääketieteen koulutuspäivät 30.10-31.10.2017 Paikka: Valkean talon auditorio, Ilkantie 4, 00401 Helsinki Kohderyhmä: Terveyskeskuslääkärit, työterveyslääkärit,
LisätiedotMIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri
MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys
LisätiedotTunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet
Page 1 of 6 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Tunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet Sirpa Hartikainen, Riitta Antikainen / Kirjoitettu 28.5.2018 / Julkaistu 14.8.2018 Lääkkeitä määrätessä
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotUni- ja vireystilapotilaan hoitopolku
Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku 5.2.2019 klo 9:05-9:15 Juha Markkula, LT Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, unilääketieteen erityispätevyys Apulaisylilääkäri, TYKS Uni- ja hengityskeskus/
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotZopiclone Orion. Päivämäärä: , Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Zopiclone Orion Päivämäärä: 16.11.2016, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Unettomuus on yleinen unihäiriö,
LisätiedotARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90
1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi
LisätiedotMIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015
MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotHMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism
HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings
LisätiedotFarmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017
Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017 5 op 6 PBL tapausta Farmis Farmakodynamiikka ja Farmakokinetiikka Autonomisen hermoston farmakologia Neurologisten sairauksien hoidossa
LisätiedotOpioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?
Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Saija Turtiainen Psykiatrian erikoislääkäri, HYKS Päihdepsykiatrian klinikka Asiantuntijalääkäri, Keva Asiantuntijalääkäri, Valvira 7.3.2014 Lopettaa vai
Lisätiedot8 UNI JA LEPO. sivut 85-91
8 UNI JA LEPO sivut 85-91 Mene janalle oikeaan kohtaan Kuinka paljon nukuit viime yönä? Kuinka paljon nukuit la-su välisenä yönä? Minkälainen vireystilasi on juuri nyt? Oletko aamu- vai iltaihminen? ABC:
LisätiedotG2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.
G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20
LisätiedotMirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos
Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotMiten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?
Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden
LisätiedotTULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI
TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Maksimisyke Puuttuva syketieto tai mittaushäiriöt Mittauksen pituus Sairaudet Lääkitys LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN
LisätiedotEikö uni tule? AYL Sanna Mustonen Kivenlahden terveysasema. Kivenlahti Stensvik ry Asukasilta Kahvi-Kaisa
Eikö uni tule? AYL Sanna Mustonen Kivenlahden terveysasema Kivenlahti Stensvik ry Asukasilta 4.4.2017 Kahvi-Kaisa Kiitokset materiaalista ja taustatuesta! Duodecim Käypä hoito suositus unettomuudesta 3.12.2015
LisätiedotUniapnea unettomuuden taustalla
Uniapnea unettomuuden taustalla Osastonylilääkäri ja Uni- ja hengityskeskuksen koordinoiva johtaja, Tyks, Medisiininen toimialue, Keuhkosairauksien vastuualue Vs. keuhkosairausopin professori, Turun yliopisto
LisätiedotUni ja mielenterveyshäiriöt HUS
Uni ja mielenterveyshäiriöt HUS 12.09.2018 Gabriele Sved neurologian erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Helsingin uniklinikka, Tutkimuskeskus Vitalmed, Helsinki Markku Partinen Sisältö Unihäiriöt
LisätiedotHYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI
HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Alkoholi Maksimisyke Sairaudet Lääkitys Puuttuva syketieto LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN Mittausjakso
LisätiedotUni ja vireystaso. Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja
Uni ja vireystaso Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja Miksi nukutaan? Elpyminen Varastoidaan energiaa seuraavaan päivää varten Aivojen määräaikaishuoltoa Muistitoimintojen
LisätiedotKlooridiatsepoksidi Risolid Klonatsepaami Rivatril Nitratsepaami Insomin (unilääke) Keskipitkävaikutteise t
Bentsodiatsepiinit Julkaistu 24.8.2017 Bentsodiatsepiinit ovat yleisimpiä rauhoittavia lääkeaineita, joita käytetään ahdistus- ja pelkooireiden sekä unihäiriöiden hoitoon. Tämän ryhmän lääkeaineita käytetään
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
Lisätiedot4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake
1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille
LisätiedotKäytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys
Tiedosta hyvinvointia 1 Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Sisältö Käytösoire missä
LisätiedotMiten vieroittaa iäkäs unilääkkeistä. Ritva Lähteenmäki Satauni-tutkija, Yleislääketiede, TY
Miten vieroittaa iäkäs unilääkkeistä Ritva Lähteenmäki Satauni-tutkija, Yleislääketiede, TY 5.5.2017 Miksi iäkkäät kannattaa vieroittaa Ikä: yhteisvaikutusriski, jakautuminen kudoksiin, heikentynyt metabolia
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotEsityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito
KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen
LisätiedotUni ja ikääntyminen. Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
Uni ja ikääntyminen Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Science 2013;342:373-7. Tältä näyttää uni. Unessa on monta vaihetta mutta
Lisätiedot1. Lääkevalmisteen nimi ZOPINOX 3,75 MG TABLETTI 2. Vaikuttavat aineet ja niiden määrät Tsopikloni 3,75 mg 3. Lääkemuoto Tabletti, kalvopäällysteinen
1. Lääkevalmisteen nimi ZOPINOX 3,75 MG TABLETTI 2. Vaikuttavat aineet ja niiden määrät Tsopikloni 3,75 mg 3. Lääkemuoto Tabletti, kalvopäällysteinen Valmisteen kuvaus: sininen, päällystetty, kupera, pyöreä
LisätiedotPäihteiden käyttö ikääntyneillä. 24.5.2011 Silja Runsten psyk el
Päihteiden käyttö ikääntyneillä 24.5.2011 Silja Runsten psyk el Riskikulutus Haitallinen käyttö käyttötapa joka on aiheuttanut fyysisen tai psyykkisen terveyshaitan Päihderiippuvuus aine muodostuu tärkeämmäksi
LisätiedotVanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015
Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus
LisätiedotLataa Voimavaroja unesta - Sirkka-Liisa Kivelä. Lataa
Lataa Voimavaroja unesta - Sirkka-Liisa Kivelä Lataa Kirjailija: Sirkka-Liisa Kivelä ISBN: 9789516075894 Sivumäärä: 174 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 10.87 Mb Professori Sirkka-Liisa Kivelä kertoo unen
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotPäihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015
Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotUnettomuus. Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto
Unettomuus Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto Sidonnaisuudet Unettomuuden Käypä Hoito -työryhmä Koulutustilaisuuksia yhdessä lääkealan yritysten kanssa Takeda, asiantuntijapalkkio 1 Unihäiriöt
LisätiedotTULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI
TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Maksimisyke Puuttuva syketieto tai mittaushäiriöt Mittauksen pituus Sairaudet Lääkitys LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN
LisätiedotVaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet
Psyykenlääkkeet Vaikutusmekanismi Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet voi lisätä synapsien kasvua Toimia alkup.välittäjäaineen kaltaisesti
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotMini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto
Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla
LisätiedotDepression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli
Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -
LisätiedotAriel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen
Ariel Gordin LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen Unessa on todettu olevan selvästi erilaisia tiloja, jotka vaihtelevat 90-100 minuutin jaksoissa.
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotRISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT
RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotHyvinvointia työstä. 21.4.2011 Jani Ruotsalainen. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Cochrane Suomessa suomalaisille COSH-ryhmän avajaiset, Helsinki 15.4.2011 Jani Ruotsalainen Miten hyödynnän cochrane-katsauksia? Miten pääsen tekemään cochrane katsauksia? Mitä hyötyä
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotLähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä
LT Marja Aira Helsinki 19.9.2013 Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä reseptilääkettä Vuonna 2011 65 84-vuotiaista
LisätiedotPotilasopas TREVICTA
Potilasopas TREVICTA Miten pitkävaikutteinen psykoosilääke toimii? Pitkävaikutteisella psykoosilääkkeellä saadaan vakaa veren lääkepitoisuus. Lääke vapautuu tasaisesti ja saavuttaa pitkäkestoisen vaikutuksen
LisätiedotPÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011
PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 Lohjan sairaanhoitoalueella eri mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys aikuisväestössä Depressiota potevia naisia 2.400 (8,2 %) Depressiota potevia miehiä 1.300 (4,5
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotKaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP
Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford
LisätiedotVanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala
Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot 15.3.2017 Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala Lääkityksen tavoite (Koti ympärivuorokautinen tehostettu palveluasuminen) Hoitopäätösten
LisätiedotIÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDON MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI. Yleislääkäripäivät LL Kati Auvinen
IÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDON MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI Yleislääkäripäivät 29.11.2018 LL Kati Auvinen MIKSI LÄÄKITYKSIÄ TÄYTYY ARVIOIDA? sosteri.fi 2 TAUSTAA Väestön ikääntyminen ja palvelujen tarpeen kasvu on
LisätiedotJOHDANTO FARMAKOLOGIAAN. Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto
JOHDANTO FARMAKOLOGIAAN Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Farmakologian opetuksen tavoite L2/H2-lukuvuonna: Oppia perusteet rationaalisen lääkehoidon
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:
LisätiedotLääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOIT- TAMINEN
Ohje x.x.2017 6895/00.01.02/2016 x/2017 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOIT- TAMINEN Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut
LisätiedotAivosairaudet kalleimmat kansantautimme
Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain
LisätiedotSSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI
SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva
LisätiedotPsykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO
Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen
LisätiedotKuka tietää lääkityksesi?
Kuka tietää lääkityksesi? Tunne lääkkeesi valtakunnallinen Lääkehoidon päivä 16.3.2017 Diasarjassa kuvataan Mikä on lääkityslista Miksi ajantasainen lääkityslista on tärkeä Miten ajantasaista lääkitystietoa
LisätiedotTyöterveyshuolto ja unettomuus. Työterveyslaitos, perjantai-meeting, 14.11.2014 Rea Lagerstedt, kliin.opettaja, Helsingin yliopisto
Työterveyshuolto ja unettomuus Työterveyslaitos, perjantai-meeting, 14.11.2014 Rea Lagerstedt, kliin.opettaja, Helsingin yliopisto 14.11.2014 1 sidonnaisuudet Unettomuuden Käypä Hoito työryhmä Koulutustilaisuuksia
LisätiedotEscitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit
Escitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit 1.12.2014, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä
LisätiedotADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito. Sami Leppämäki psykiatrian dosentti, psykoterapeutti
ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito Sami Leppämäki 12.10.2017 psykiatrian dosentti, psykoterapeutti SIDONNAISUUDET KOLMEN VIIMEISEN VUODEN AJALTA Päätoimi yksityislääkäri Sivutoimet
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotLääkehoidon kokonaisuuden hallinta iäkkäällä Lääkehoidon hallinta iäkkäillä
Lääkehoidon kokonaisuuden hallinta iäkkäällä 6.11.2018 Lääkehoidon hallinta iäkkäillä Kimmo Määttä Geriatri Rovaniemen Ikäosaamiskeskus Iäkäs on aikuinen, jonka hoidossa on huomioitava ikääntyminen ja
LisätiedotResults on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data
Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE
Lisätiedot