Unen elvyttävä autuus haaveko vain?
|
|
- Tero Laakso
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Unen elvyttävä autuus haaveko vain? Riittävä uni on osa hyvää elämänlaatua. Lapsen unen kaltaisesta onnellisuuden olotilasta moni aikuinen voi vain haaveilla. Suomalaisista 20 prosenttia nukkuu huonosti, Parkinsonin tautiin sairastuneista unihäiriöitä esiintyy jopa 75 prosentilla. Ihminen nukkuu kolmasosan elämästään. Keskimäärin aikuinen ihminen tarvitsee 6-7,5 tuntia unta vuorokaudessa, vastasyntynyt peräti tuntia. Vähiten ihmiset nukkuvat keski-iässä, ja vanhana unentarve taas jonkin verran lisääntyy. Miksi ihminen tarvitsee unta? Uni on elimistöä elvyttävä toiminto. Sekä ihmisen aivot että ruumis tarvitsevat unen tuomaa lepoa. Jos ihminen nukkuu jatkuvasti luonnollista unentarvettaan vähemmän, alttius sairastua erilaisiin infektiotauteihin ja hormonitoiminnan häiriöihin lisääntyy. Ihminen tarvitsee unta myös muistaakseen ja oppiakseen, sillä aivot käsittelevät unen aikana tietoainesta, jota ihminen päivän mittaan painaa mieleensä. Uni näyttää olevan välttämätöntä myös ihmisen mielenterveydelle: unessa ihminen käy läpi edellisinä päivinä ja viikkoina tapahtuneita asioita sekä ongelmia, vaikka ei välttämättä muistakaan sitä herätessään. Unettomuus heikentää selkeästi elämänlaatua, lisää mielenterveyshäiriöitä, onnettomuuksiin joutumisen riskiä ja johtaa hoitamattomana työkyvyttömyyteen. Unen vaiheet Uni jakaantuu neljään NREM-univaiheesaan (non-rem = ei-rem) ja viidenteen eli REM-univaiheeseen. Nimi tulee englannin sanoista Rapid Eye Movements (nopeat silmänliikkeet). Ensimmäistä univaihetta sanotaan S1-vaiheeksi; torkeuneksi. Tässä vaiheessa lihakset alkavat rentoutua ja silmänliikkeet hidastua. Ihminen ei itse koe vielä nukkuvansa. Kakkosvaiheessa (S2) silmän liikkeet loppuvat, hengitys alkaa tasaantua, pulssi laskee, aivosähkötoiminta hidastuu ja lihasjännitys heikkenee edelleen. Tässä vaiheessa ihminen saattaa vielä kuulla ympäristöääniä. Unirekisteröinnissä todetaan niin sanottuja unispindeleitä. Kakkosvaiheen jälkeen ihminen vaipuu kolmannen (S3) ja neljännen asteen (S4) uneen. Näiden univaiheiden aikana aivosähkötoiminta on hyvin hidasta, pulssi rauhallinen, verenpaine laskea ja ihminen hengittää rauhallisesti ihminen nukkuu kuin tukki. Kun ihminen on nukkunut noin 90 minuuttia, ilmaantuu ensimmäinen REM-univaihe eli viides univaihe, joka kestää muutamasta minuutista 20 minuuttiin. Tämän vaiheen aikana ihminen näkee suurimman osan unistaan. REM-unessa aivosähkötoiminta muistuttaa hyvin paljon valvetta: aivojen aineenvaihdunta vilkastuu, pulssi vaihtelee ja voi välillä olla hyvinkin nopea, silmät liikkuvat vilkkaasti luomien alla. REM- unen aikana sydämen rytmihäiriöitä ja hengityskatkoksia voi ilmaantua terveelläkin ihmisellä, samoin verenpaineen vaihtelua. REM-unelle on tyypillistä lihasjänteyden (lihastonus) häviäminen poikkijuovaisista lihaksista. REM-univaiheen jälkeen ihminen saattaa havahtua hetkellisesti hereille muistamatta sitä. Tämän jälkeen univaiheet alkavat uudelleen ja univaiheet toistuvat yön aikana 4-5 kertaa. Alkuyöstä ihminen nukkuu enemmän syvää unta, aamuyötä lähestyttäessä syvän unen vaiheet jäävät yleensä pois ja REM-unta esiintyy suhteellisesti enemmän.
2 Parkinsonin tautia sairastavan unihäiriöt Parkinsonin tautia sairastavien unihäiriöiden vaikeusaste ja esiintyvyys ovat yhteydessä Parkinsonin taudin kestoon. Joskus unihäiriöiden ilmaantuminen voi olla merkki alkavasta Parkinsonin taudista. Yöunen katkonaisuus tai liian aikaisin herääminen ovat unihäiriöistä tavallisimpia. Osa Parkinsonin tautiin sairastuneiden unihäiriöistä liittyy lihasjäykkyyteen ja/tai vapinaan, osa selkeästi sairauden hoidossa käytettäviin lääkkeisiin. Unihäiriöt voivat johtua myös masennuksesta. Jos Parkinsonin tautia sairastavan yöuni on jatkuvasti huonolaatuista, hänen elintoimintonsa eivät ehdi unen aikana elpyä riittävästi. Sairastuneen heikon aamukunnon syynä voikin silloin olla huonosti nukuttu yö. Aamujäykkyys ja liikkeellelähtö todennäköisesti helpottuvat, jos yöunen laatua pystytään hoitojärjestelyin parantamaan. Levottomat jalat Levottomat jalat oireyhtymä on yksi tyypillinen Parkinsonin tautiin sairastuneiden unta häiritsevä vaiva. Tämä neurologinen raajojen liikehäiriö johtuu aivojen dopamiinijärjestelmän heikkenemisestä, ja sitä esiintyy noin 19 prosentilla Parkinsonin tautiin sairastuneista. Aikuisväestöstä vaivasta kärsii Suomessa 3-8 prosenttia, ja 15 prosenttia iäkkäiden ihmisten unihäiriöistä johtuu levottomista jaloista. Parkinsonin tautiin sairastuneiden raajaliikehäiriöiden oireista suurin osa liittyy jäykkyyteen. Joskus levottomat jalat -oireyhtymä voi olla myös varhainen oire Parkinsonin taudista. Levottomat jalat vaivaavat erityisesti illalla ennen nukkumaanmenoa mutta myös yöllä. Jaloissa, lähinnä pohkeissa, jalkaterissä tai säärissä esiintyy epämiellyttäviä tuntemuksia: pistelyä, kramppeja, repivää tai polttavaa tunnetta, ja raaja voi tuntua painavalta tai kireältä. Joskus oireisiin liittyy myös kipu. Oireista kärsivä tuntee pakonomaista tarvetta liikuttaa jalkojaan, ja liikuttelu helpottaakin hetkellisesti oireita. Unenaikaiset jaksottaiset liikkeet (PLM; periodic limb movements; yöllinen myoklonus) aiheuttaa unen aikana lihasnykäyksiä. Jalat voivat nytkähdellä. Tyypillisesti jalkaterä ja isovarvas nousevat ylöspäin jaksoittain. Oireet voivat olla toispuolisia tai niitä voi esiintyä molemmilla puolilla. Diagnoosi voidaan varmistaa kokoyön unirekisteröinnissä, josta lasketaan niin sanottu PLM-indeksi. Hoidoksi suositellaan pitkävaikutteista levodopaa, joka selkeästi parantaa levottomista jaloista kärsivien yöunen laatua. Hyviksi lääkkeiksi vaivan hoidossa ovat osoittautuneet dopamiiniagonistit, erityisesti pramipeksoli. Pramipeksoli (SifrolR) saattaa kuitenkin aiheuttaa päiväaikaista väsymystä ja nukahtelua. Suuria annoksia lääkettä keskipäivällä käyttävän onkin syytä tarkkailla itseään esim. autoa ajaessaan. Parkinson-lääkkeiden aiheuttamat unihäiriöt Parkinsonin taudin hoidossa käytettävät lääkkeet häiritsevät selvästi yöunta. Levodopa saattaa aluksi piristää ja jopa vähentää unentarvetta. Joillakin se taas aiheuttaa väsymystä ja lisää päiväunien tarvetta. Levodopan annostelu on vaikeaa pitkälle edennyttä Parkinsonin tautia hoidettaessa. Toisaalta levodopa parantaa selkeästi yöunen laatua, mutta kun sitä joudutaan käyttämään suurina annoksina, unennäkö häiriintyy. Koska levodopa kiihottaa dopamiinin tuotantoa ja dopamiini puolestaan mielikuvitusta, sairastuneella voi esiintyä painajaisunia ja hallusinaatioita (aistiharhoja). Hallusinaatiot voivat olla hyvinkin epätodellisia, vaikka ne näkijän mielestä olisivat todentuntuisia. Levodopaa enemmän hallusinaatioita aiheuttavat kuitenkin dopamiiniagonistit. Hoidoksi suositellaan silloin dopamiiniago-nistiannoksen pienentämistä tai valmisteen vaihtamista toiseen. Rinnakkaislääkkeenä voidaan käyttää hankalissa tapauksissa myös nykyaikaista psyykelääkettä, jos ongelmaksi lääkkeitä vaihdettaessa muodostuu paha jäykkyys. Hyvin valittu iltalääkitys on tärkeä osa Parkinsonin tautia sairastavan uniongelmien hoitoa. Monien yöunta rauhoittaa illalla otettu pitkävaikutteinen levodopa.
3 REM-unen käytöshäiriö Normaalisti ihmisen lihakset rentoutuvat unen aikana ja ovat REM-unen aikana yleensä täysin veltot. Harvinaisen ja huonosti tunnetun REM-unen käytöshäiriön aikana lihasjännitys ei kuitenkaan häviä, vaan lihakset toimivat kuten valvetilassa. Ihminen voi näkemäänsä unta toteuttaessaan loukata itsensä pahasti yrittäessään esim. välttää onnettomuutta, johon unessa on joutumassa. REM-unen käytöshäiriöitä esiintyy mm. aivorungon aivoinfarktin saaneilla, mutta joskus myös Parkinsonin tautiin sairastuneilla. Alkava Parkinsonin tauti Joskus unihäiriöiden ilmaantuminen voi olla merkki alkavasta Parkinsonin taudista. Potilas hakeutuu neurologin vastaanotolle unihäiriöiden takia, ja tarkemmissa tutkimuksissa havaitaan piirteitä alkavasta Parkinsonin taudista: usein selvää jäykkyyttä mutta ei vapinaa eikä muita parkinsonoireita. Näissä tapauksissa hoito aloitetaan aina pienellä dopamiiniagonisti- tai selegiliiniannoksella. Lääke parantaa usein myös yöunen laatua. Koska selegiliinillä on piristävä vaikutus, lääke kannattaa ottaa jo aamulla, viimeistään puolilta päivin, ettei yöuni häiriinny. Jäykkyys ja vapina Joidenkin Parkinsonin tautia sairastavien kevyttä unta häiritsee vapina, joka voi häiritä nukahtamista. Vapina loppuu yleensä syvän unen vaiheessa, mutta saattaa yöllä herätessä vaikeuttaa uudelleen nukahtamista. Vapinaa enemmän unta häiritsevät kuitenkin jäykkyys ja hitaus, jotka vaikeuttavat yöllä vuoteessa kääntymistä, vaikka elimistö viestittääkin raajojen puutumista. Suhteellisen kova patja ja lantion alle pedattu satiininen liukulakana helpottavat kääntymistä. Myös yöasuna voi käyttää liukkaasta materiaalista tehtyä yöpukua. Vuoteen viereen tai laitaan voi kiinnittää kahvan, johon tarttuminen auttaa kääntymisessä. Masennus Uneen pääsemistä voi vaikeuttaa myös Parkinsonin taudin yhteydessä esiintyvä masennus, joka usein aiheuttaa toistuvia heräämisiä yöaikaan tai herättää liian varhain. Yölliset nukkumisvaikeudet taas pahentavat päiväaikaista väsymystä. Mielialaa parantava lääkitys on usein unilääkettä parempi vaihtoehto. Uniapnea Uniapneaa sairastaa arviolta yli suomalaista, Parkinsonin tautia sairastavista neljä prosenttia nukkuu huonosti uniapnean takia. Uniapnealla tarkoitetaan yli 10 sekunnin hengityskatkosta nukkuessa. Happivajeen aiheuttaman vireystilan laskun seurauksia ovat mm. nukahtelutaipumus ja voimakas väsymys. Unihäiriöiden tutkimus Unihäiriöpotilaan tutkiminen aloitetaan huolellisella haastattelulla, jossa kiinnitetään huomiota myös potilaan mielialan selvittämiseen. Haastattelun jälkeen lääkäri tutkii potilaan terveydentilan. Unihäiriöitä voidaan tutkia kotirekisteröintien tai vaativien laboratoriotutkimusten avulla. Esim. aktigrafia-tutkimus voidaan tehdä kotioloissa. Tutkittava pitää ranteessaan kellon tapaista laitetta; liikeanturia, jonka avulla voidaan päätelmiä univalverytmistä, unijakson pituudesta ja laadusta. Suppeassa yöpolygrafia-tutkimus on tarkoitettu erilaisten unenaikaisten hengityshäiriöiden (mm. kuorsauksen ja uniapneoiden eli hengityskatkosten) tutkimiseen. Tutkimuksella voidaan selvittää myös yöllistä myoklonusta (yöunta häiritseviä jaksottaisia raajaliikkeitä).
4 Vaativat unirekisteröinnit tehdään unilaboratoriossa. Ongelmallisissa tapauksissa tehdään täydellinen koko yön kestävä unipolygrafia, jossa rekisteröidään aina myös aivojen sähköistä toimintaa (EEG), lihasten toimintaa (EMG) ja silmien liikkeitä (EOG). Erityistutkimuksia ovat vireystasoa ja nukahtamisviivettä mittaavat päiväuni- (MSLT) ja hereilläpysymistutkimus (MWT) sekä ajosimulaattoritutkimus. Levottomat jalat oireyhtymä ja yöllinen REM-unen käytöshäiriö vaativat aina täydellisen koko yön kestävän unipolygrafia-tutkimuksen. Yöllisiin liikehäiriöihin liittyviä unitutki-muksia tehdään esim. Haagan Neurologisen Tutkimuskeskus Neuron uniklinikalla Helsingissä sekä Turun ja Tampereen yliopistollisissa keskussairaaloissa. Myös eräissä keskussairaaloissa on riittävä asiantuntemus diagnostiikassa vaadittavien unirekisteröintien tekemiseen ja löydösten tulkintaan. Unihäiriöistä kärsivän potilaan kannattaa kääntyä ensisijaisesti oman hoitavan neurologin puoleen. Neurologian erikoislääkäri ohjaa potilaan sitten tarvittaviin lisätutkimuksiin. Halutessaan potilas voi hakeutua myös suoraan valtakunnallisia palveluja tuottavaan Haagan Neuron unihäiriöpoliklinikalle ja unilaboratorioon. Myös yksityisneurologien kautta voi hakeutua tarkempiin selvityksiin ja hoitoon. Unihäiriöiden hoito Unilääkkeet Unilääkkeet vähentävät tärkeitä univaiheita, toisaalta syvää ja toisaalta REM-unta. Osa ihmisistä tulee nopeasti, jopa viikossa, riippuvaiseksi unilääkkeistä. Unilääkkeen teho saattaa myös heikentyä ja unen saamiseksi tarvitaan yhä suurempia annoksia. Tämän takia unilääkkeitä tulisi pääsääntöisesti käyttää vain lyhyitä aikoja ja mahdollisimman pieninä annoksina. Muutamien öiden unettomuudesta ei ole ihmiselle mitään haittaa. Useimmiten unettomuus korjaantuu itsestään unettomuutta ylläpitävän häiriötekijän hävittyä. Häiriötekijä on useimmiten stressi, elämänmuutos, kriisi. Kun ihminen on käsitellyt kriisiä riittävästi, alkaa uni taas parantua. Huono uni/runsas unien näkeminen liittyy terveellä ihmisellä kriisitilanteisiin. Mikäli unettomuus jatkuu pitkään voidaan turvautua nykyaikaisiin unilääkkeisiin. Tällaisia lääkeaineita ovat esimerkiksi tematsepaami, tsaleploni, tsolpideemi ja tsopikloni, Jokaisella unilääkkeellä on oma hiukan erilainen vaikutustapa (vaikutuksen alku ja kesto). Unilääke tulee valita aina unettomuuden tyypin mukaan. Hyvin lyhytvaikutteinen tsaleploni sopii lähinnä aamuyön heräämisten tilapäisenä hoitona. Tsaleplonin vaikutus loppuu jo 3-5 tunnin kuluttua, joten aamutokkuran riski on pieni. Jos uneton ottaa pidempivaikutteista unilääkettä aamuyöllä on esimerkiksi autolla ajamista vältettävä liki puoleen päivään saakka (kunnes on kulunut vähintään 7-8 tuntia lääkkeen ottamisesta). Missään tapauksessa unilääkkeen määrääminen ei saisi jäädä kuitenkaan ainoaksi unettoman potilaan hoidoksi. Lääkärin on tuettava potilasta ja yhdessä tulisi paneutua muihin tapoihin parantaa unen laatua. Parkinsonin tautiin sairastaville ei suositella lyhytvaikutteisia bentsodiatsepiinivalmisteita kuten midatsolaamia ja triatsolaamia. Näiden lääkkeiden vaikutus on lyhyt ja riippuvaisuus niihin voi muodostua nopeasti. Eri unilääkkeiden yhteisvaikutuksista parkinsonlääkkeiden kanssa on varsin vähän tutkimuksia. Suurista ongelmista ei ainakaan Haagan neurologisen tutkimuskeskuksen unihäiriöpoliklinikalle ole tullut tietoja. Pääsääntöisesti kuitenkin Parkisnonin tautia sairastavan tulisi välttää samanaikaista unilääkekäyttöä. Ensisijaisesti unen laatua pitäisi parantaa muilla keinoin. Erityisesti tulee varoa lisäämästä unilääkeannoksia. Jos alun perin määrätyt annokset eivät riitä, on se yleensä merkkinä siitä, ettei unilääke ole lainkaan ratkaisuna kyseisen potilaan unihäiriöön.
5 Apua kognitiivisesta terapiasta Unihäiriöitä voi yrittää hoitaa myös kognitiivisella- eli oppimis/käyttäytymisterapialla. Parkinsonin tautia sairastavien unihäiriöiden hoidossa terapiahoitojen tulokset eivät ole kovin hyviä, mutta joskus toistuvat painajaiset saadaan loppumaan käyttäytymisterapian avulla. Painajainen on epäonnistunut REM-uni, jossa aivot eivät onnistu käsittelemään ihmisen mieltä vaivaavaa asiaa, vaan juuttuvat toistamaan samaa kerta toisensa jälkeen. Jos painajaisista kärsivä pystyy puhumaan paina-jaisen taustalla olevista ongelmista, voi asian läpikäyminen nykyhetkessä lopettaa painajaiset, jotka korvautuvat sen jälkeen normaalilla unella. Melatoniini Melatoniinihormonia muodostuu ja erittyy ihmisen käpyrauhasessa. Iäkkäiden ihmisten melatoniin tuotanto voi olla alentunut, koska melatoonia tuottava käpylisäke rappeutuu ihmisten vanhetessa. Melatoniinin unensaantia parantavista vaikutuksista on jonkin verran näyttöä. Annostus 0,5-1mg. Melatoniinireseptin saa lääkäriltä. Melatoniini ei ole mikään ihmelääke ja sen käyttöön on suhtauduttava kriittisesti aivan kuten kaikkiin muihinkin lääkkeisiin. Valeriaana eli rohtovirmajuuri Rauhoittava, helpottaa unensaantia tilapäisissä unihäiriöissä. Vaikutuksesta on saatu jonkin verran näyttöä myös joissakin tutkimuksissa Valeriaanaa saa apteekeista rohdos- (esim. teenä) ja lääkevalmisteena ilman reseptiä. Kauranversouute Perimätiedon ja kirjojen mukaan rauhoittava ja unensaantia helpottava. Tuloksia ei ole vahvistettu tieteellisissä tutkimusasetelmissa. Saa apteekeista ilman reseptiä. Kärsimyskukkauute Rauhoittava, unensaantia helpottava (varsinkin, jos liittyy kiputuntemuksia). Toistaiseksi ei tieteellisesti todistettua näyttöä. Saa apteekista ilman reseptiä. Estrogeenikorvaushoito Estrogeenikorvaushoito parantaa usein vaihdevuosi-ikäisten naisten yöunta. Tästä on saatu myös selvää tieteellistä näyttöä. Ruokailu Unihäiriöistä kärsivän kannattaa kiinnittää huomiota myös syömiseen ja ruokailuajankohtiin. Hiilihydraattipitoisten ruokien syöminen illalla saattaa edesauttaa nukkumista ja uneen pääsyä. Pääruoka kannattaakin syödä alkuillasta ja tyytyä päivällä kevyempään. Ohjeen noudattaminen pitää myös painon kurissa, kun ruoan päivittäinen kalorimäärä ei nouse, vaan painottuu iltaan. Myös iltapäiväväsymys lievittyy. Yömaito Yöllä lypsetyn lehmänmaidon juominen näyttää parantavan jonkin verran unen laatua. Sitä, perustuuko yömaidon unenlaatua parantava vaikutus pelkästään melatoniiniin, ei vielä tarkkaan tiedetä. Kuopion yliopisto on tutkinut yhdessä Haagan Neurologisen Tutkimuskeskuksen Uniklinikan tutkijoiden kanssa jonkin verran yömaidon vaikutuksia. Epäsuorien näyttöjen perusteella voidaan olettaa, että osa yömaidon unta parantavista vaikutuksista perustuu yömaidon homogenoimattomuuteen eli siihen, ettei yömaidon rasvamolekyylejä ole rikottu. Yömaidossa ovat tallella kaikki maidon luonnolliset valkuaiset. Unilääkkeenä kannattaakin kokeilla yömaitoa (tai ehkä homogenisoimatonta luomumaitoa) ja voileipää.
6 Kahvi Kahvia unihäiriöistä kärsivän ei kannata juoda enää lounaan jälkeen. Iltapäiväkahvinkin voi jättää väliin, sillä kahvin piristävät ominaisuudet vaikuttavat elimistössä pitkään. Alkoholi Alkoholi, korkeintaan kahtena ravintola-annoksena, saattaa rentouttaa ja helpottaa uneen pääsyä. Suuremmat määrät alkoholia lisäävät unien levottomuutta. Liikunta Liikunta on hyväksi yöunelle (17-20 välisenä aikana), joten harrasta liikuntaa voinnin ja mahdollisuuksien mukaan. Muista, että liian myöhään illalla tehdyn kävelylenkin piristävä vaikutus voi viivästyttää unentuloa. Unihygienia Unettomuuden hoidon yhteydessä puhutaan myös unta häiritseviä asioita poistavista unihygieniaohjeista. Tässä muutamia: Valitse hyvä vuode, vaahtokumipatja tai painon mukaan yksilöllisesti valittu joustinpatja ja liukulakanat. Vältä runsasta juomista myöhään illalla, ettei virtsaamistarve turhaan herätä kesken yöunen. Mene vuoteeseen vasta kun olet väsynyt ja nouse sieltä, kun ei enää nukuta. Pidä kiinni säännöllisestä unirytmistä ja noudata sitä myös viikonloppuisin. Yritä välttää päiväunia, jos et nuku hyvin yöllä. Pidä makuuhuone riittävän viileänä; astetta, pimeänä ja meluttomana. Yritä unohtaa murheet ennen sänkyyn menoa. Jos häiritsevät asiat pyörivät päätöksestä huolimatta vielä illalla myöhään mielessä, kirjoita ne vaikka paperille tai sanele nauhalle odottamaan seuraavaa päivää. ARJA PASILA Parkinson-postia 2/2000 Lähde: Artikkeli perustuu unihäiriöihin perehtyneen, neurologian dosentti Markku Partisen haastatteluun. Markku Partinen on Haagan Neurologisen Tutkimuskeskuksen johtaja ja Uniliitto ry:n sekä Levottomat Jalat Restless Legs ry:n puheenjohtaja. Lisätietoa unettomuudesta ja sen hoidosta: Uniliitto, Mäkipellontie 15, Helsinki, puh. (09) , faksi (09) Uniliitto on uniongelmaisten ja unihäiriöistä kärsivien potilasyhdistysten yhteinen kattojärjestö. Uniliitto järjestää mm. koulutus- ja tiedotus- ja neuvontatilaisuuksia ja julkaisee Univiesti-lehteä. Uniliittoon kuuluvat seuraavat yhdistykset: Levottomat Jalat Restless Legs ry, puh. (09) , faksi (09) Potilasyhdistys Unettomat ry puh. (03) ma-to Suomen Uniapneayhdistys ry puh ma-ke 11-13, faksi (09) Suomen Narkolepsiayhdistys Puh. (09) to-pe Unihäiriöiden hoidosta saat tietoa myös mm. seuraavilta kotisivuista: (Uniliitto ry ja sen jäsenjärjestöt) (USA:n Uniliiton sivut unihäiriöistä) (Suomen unitutkimusseura ry) (Haagan Neurologisen tutkimuskeskuksen sivut)
Unesta ja unettomuudesta. Eeva Liedes
Unesta ja unettomuudesta Eeva Liedes 21.3.2019 Unen vaiheet ja rakenne nonrem uni: torke, kevyt uni, syvä uni nonrem uni lisääntyy ruumiillisen rasituksen jälkeen REM uni: unennäkemisen univaihe REM uni
LisätiedotAriel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen
Ariel Gordin LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen Unessa on todettu olevan selvästi erilaisia tiloja, jotka vaihtelevat 90-100 minuutin jaksoissa.
LisätiedotSyvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon. Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä!
Syvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä! Hyvää yötä, kauniita unia Moni meistä toivoo, että voisi nukkua niin kuin
LisätiedotUni ja sydän; sykevariaatio ja uni
Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni, LKT, neurologian dosentti Unilääketieteen erityispätevyys Biologisia rytmejä ja vireystaso Lmptila Kortisoli Vireystaso Somatotropiini Melatoniini 24 3 6 9 12 15 18
LisätiedotPalautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry
Palautuminen ja unen merkitys 17.4.2018 Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Arjessa jaksaminen Kuormitus ja palautuminen tulee olla tasapainossa Pääosin tekijöihin pystyy vaikuttamaan itse Palautuminen
LisätiedotEikö uni tule? AYL Sanna Mustonen Kivenlahden terveysasema. Kivenlahti Stensvik ry Asukasilta Kahvi-Kaisa
Eikö uni tule? AYL Sanna Mustonen Kivenlahden terveysasema Kivenlahti Stensvik ry Asukasilta 4.4.2017 Kahvi-Kaisa Kiitokset materiaalista ja taustatuesta! Duodecim Käypä hoito suositus unettomuudesta 3.12.2015
LisätiedotOpiskelijan unipäiväkirja
LIITE 7. Opiskelijan unipäiväkirja Opiskelijan unipäiväkirja Nimi: Henkilötunnus: Ohjeet: Täyttöohjeet: nukuttu aika (myös päiväunet) vuoteeseen meno ylösnousuaika lyhyt herääminen yöllä Unen laatu: 1
LisätiedotUni ja mielenterveyshäiriöt HUS
Uni ja mielenterveyshäiriöt HUS 12.09.2018 Gabriele Sved neurologian erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Helsingin uniklinikka, Tutkimuskeskus Vitalmed, Helsinki Markku Partinen Sisältö Unihäiriöt
LisätiedotUni ja vireystaso. Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja
Uni ja vireystaso Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja Miksi nukutaan? Elpyminen Varastoidaan energiaa seuraavaan päivää varten Aivojen määräaikaishuoltoa Muistitoimintojen
LisätiedotHerää joka aamu säännöllisesti samaan aikaan
Pieni uniopas Konstit on monet! Hyvän yön perusta rakennetaan jo aamulla edellisen yön unilta herätessä. Sen jälkeen päivän mittaan voi tehdä monta asiaa sen eteen, että seuraavana yönä unestaan saisi
LisätiedotHyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti
Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen
Lisätiedot8 UNI JA LEPO. sivut 85-91
8 UNI JA LEPO sivut 85-91 Mene janalle oikeaan kohtaan Kuinka paljon nukuit viime yönä? Kuinka paljon nukuit la-su välisenä yönä? Minkälainen vireystilasi on juuri nyt? Oletko aamu- vai iltaihminen? ABC:
LisätiedotSanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO
LIIKUNTA JA LEPO MITEN SINÄ PALAUDUT? SUORITUKSESTA PALAUTUMINEN PALAUTUMISELLA TARKOITETAAN ELIMISTÖN RAUHOITTUMISTA, JOLLOIN AKTIIVISUUSTASO LASKEE ULKOISET JA SISÄISET STRESSITEKIJÄT VÄHENEVÄT TAI HÄVIÄVÄT
Lisätiedot9. Kuinka monta tuntia nukut keskimäärin vuorokaudessa päiväunet mukaan lukien?
Unikysely Lue koko kysymys ennen vastaamista. Valitse sopiva vaihtoehto tai kirjoita kysytty tieto lähinnä viimeisen kolmen kuukauden ajalta. Merkitse myös kieltävä vastaus näkyviin. 1. Lomakkeen täyttämispäivämäärä
LisätiedotUNI perusasiat pillereitä, terapiaa vai elintapamuutos. Eija Partanen-Kivinen, Sari Aalto ja Aki
UNI perusasiat pillereitä, terapiaa vai elintapamuutos Eija Partanen-Kivinen, Sari Aalto ja Aki Happonenunikirjat lähteenä 24h rytmi = sirkadiaani (circa=noin, dies=päivä) *keskeisessä asemassa uneen liittyen
LisätiedotKoululaisten lepo ja uni
Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan
LisätiedotUni on TURVALLISUUTTA. Uni on OPPIMISTA
UNTA PALLOON! 1 MITÄ UNI ON? Uni on pakollinen juttu meille jokaiselle. Ihmisten lisäksi myös kaikki eläimet ja kasvit, jopa puut nukkuvat. Alakoululainen tarvitsee unta noin 10 tuntia vuorokaudessa. 10-vuotias
LisätiedotSUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY
SUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY NARKOLEPSIA Narkolepsia on neurologinen sairaus, jolle on luonteenomaista väsymys ja nukahtelualttius. Tunnereaktioiden laukaisemat katapleksiakohtaukset (äkilliset lihasvoimien
LisätiedotOpaslehtinen unesta ikäihmiselle
Opaslehtinen unesta ikäihmiselle Ikäneuvola Ruori Ikääntyvien neuvolamallin käynnistys ja pilotointi -hanke Oppaan löydät myös sähköisesti sivulta: www.jns.fi/ruori Sisältö: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun
LisätiedotUni, lepo ja vireys Soili Järvilehto ja Raija Kiiski toim. Vappu Laine Kuntoutussäätiö 2010
Uni, lepo ja vireys Soili Järvilehto ja Raija Kiiski toim. Vappu Laine Kuntoutussäätiö 2010 Uni Unen merkitystä ei täysin tunneta. Valveillaolon ja unen vaihtelu on välttämätöntä. Ihminen tarvitsee unta
LisätiedotESITIETOKAAVAKE UNIAPNEAEPÄILYN VUOKSI TUTKIMUKSIIN TAI VASTAANOTOLLE TULEVALLE
ESITIETOKAAVAKE UNIAPNEAEPÄILYN VUOKSI TUTKIMUKSIIN TAI VASTAANOTOLLE TULEVALLE Lukekaa kysymykset huolellisesti ja pyrkikää vastaamaan kaikkiin kysymyksiin. Kysymykset selvittävät teillä epäiltyyn sairauteen
LisätiedotREM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE FT Nils Sandman
REM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE 30.10.2018 FT Nils Sandman SISÄLTÖ REM-unen erityispiirteet Lihasatonia Lihasatoniaan liittyvät häiriöt REM-unen merkitys Unennäkö Tutkijatohtori FT Nils Sandman Nils.Sandman@utu.fi
LisätiedotHenkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette?
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri UNIKYSELYLOMAKE 2 sivu 1/7 Ohjeet vastaajalle: Rengastakaa / alleviivatkaa kysymyksen kohdalta parhaiten sopiva vaihtoehto tai kirjoittakaa tieto sille varattuun tilaan.
LisätiedotAmbulatorinen suppea yöpolygrafia. Antti Kinnunen, erikoislääkäri Meilahden KNF (alkup.esitys Jukka Vanhanen 2015, muokannut AK)
Ambulatorinen suppea yöpolygrafia Antti Kinnunen, erikoislääkäri Meilahden KNF (alkup.esitys Jukka Vanhanen 2015, muokannut AK) Sisällysluettelo Mitä tauteja suppealla yöpolygrafialla tutkitaan? Lyhyesti
LisätiedotUniapnea liikennelentäjällä
Uniapnea liikennelentäjällä Uniapnea (Käypä hoito suositus 2010) DGN: Anamneesi, kliininen tutkimus, yöpolygrafia Oireet: Levoton yöuni, unihäiriöt, unettomuus Yöhikoilu, lisääntynyt yöllinen virtsaneritys
LisätiedotMiten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti 3.11.2015. Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste
Miten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti 3.11.2015 Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste FINGERin tuloksia Merkittävä läpimurto muistisairauksien ehkäisyssä Elintapaohjauksella (ravitsemusneuvonta,
Lisätiedot(Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) 1. Nimesi:
1 (5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) Lomakkeen
LisätiedotLähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä
LT Marja Aira Helsinki 19.9.2013 Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä reseptilääkettä Vuonna 2011 65 84-vuotiaista
LisätiedotUni ja unihäiriöt. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 9.osa
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 9.osa Uni ja unihäiriöt. Uni Uni on ihmisen aivotoiminnan tila, jossa tietoinen yhteys olemassaoloon on poikki. Unen aikana elimistö elpyy ja lepää, ja
LisätiedotLiite III. Valmisteyhteenveto ja pakkausseloste, muutettavat kohdat
Liite III Valmisteyhteenveto ja pakkausseloste, muutettavat kohdat Huomaa: Kansallinen viranomainen voi myöhemmin päivittää valmisteyhteenvetoihin ja pakkausselosteisiin tehtäviä muutoksia yhteistyössä
LisätiedotIÄKKÄIDEN UNI JA UNETTOMUUS
Sirkka-Liisa Kivelä LKT, professori, ylilääkäri Turun yliopisto Turun yliopistollinen keskussairaala ja Satakunnan sairaanhoitopiiri IÄKKÄIDEN UNI JA UNETTOMUUS Iäkkäiden uni on pinnallista ja katkonaista
LisätiedotUNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!
LIITE 1/1(5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) I TAUSTATIETOJA
LisätiedotSh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka
Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka 10.2.2017 Vireystila UNI UNIPAINE VÄLITTÄJÄAINEET VALVE Vireystilan hienosäätöön Vireyttä lisäävät Unta tuottavat osallistuvat o Noradrenaliini o GABA o Sytokiini
LisätiedotHENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA
HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA Sisältö Johdanto... 3 Yleinen kotihoito... 4 Nuhakuume... 7 Keuhkoputkentulehdus... 8 Kurkunpääntulehdus... 9 Milloin
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen
LisätiedotItsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö
Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista
LisätiedotPramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA
LisätiedotUnilääketiede valtakunnalliset unilääketieteen koulutuspäivät
Unilääketiede 2017 19. valtakunnalliset unilääketieteen koulutuspäivät 30.10-31.10.2017 Paikka: Valkean talon auditorio, Ilkantie 4, 00401 Helsinki Kohderyhmä: Terveyskeskuslääkärit, työterveyslääkärit,
LisätiedotOnko sinulla sairauden riski? Helppokäyttöinen opas, jonka avulla voit selvittää riskisi sairastaa uniapneaa
Onko sinulla sairauden riski? Helppokäyttöinen opas, jonka avulla voit selvittää riskisi sairastaa uniapneaa Uniapnean arviointiopas: selvitä sairauden riskisi a Ylset merkit ja oireet b Mikä on uniapnea?
LisätiedotUNIKYSELY. 2. Sukunimi ja etunimi. 3. Henkilötunnus. 6. Ammatti tai työ. 9. Pituus (cm) Paino tällä hetkellä (kg)
HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI UNIKYSELY Lukekaa koko kysymys ennen vastaamista. Valitkaa sopiva vaihtoehto tai kirjoittakaa kysytty tieto lähinnä viimeisen kolmen kuukauden ajalta. Merkitkää
LisätiedotHeräätkö jatkuvasti yöllä tyhjentämään rakkoa?
Heräätkö jatkuvasti yöllä tyhjentämään rakkoa? Jos heräät jatkuvasti tyhjentämään rakkoa useammin kuin kerran yössä, sinulla saattaa olla nokturia eli yöllinen tihentynyt virtsaamistarve.1 Nokturia on
LisätiedotSISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI
SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen
Lisätiedot- PALAUTUMALLA MENESTYKSEEN -
- PALAUTUMALLA MENESTYKSEEN - Technopolis Business Breakfast Kuopio 17.2.2017 Henri Tuomilehto, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Somnologist Eurooppalainen
LisätiedotALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN
ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN
LisätiedotNUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN
NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....
LisätiedotReumasairaus ja väsymys - monen tekijän summa
Reumasairaus ja väsymys - monen tekijän summa Reuma-lehti 4/17 Teksti: Henna Laitio Reumasairauksiin liittyvän väsymyksen taustalla vaikuttaa monen tekijän vyyhti. Väsymys mainitaan monen reumasairauden
LisätiedotUniapnean rekisteröintilaitteen pukeminen, rekisteröinnin aloittaminen illalla sekä lopettaminen aamulla
1 Potilasohje: uniapnean seulontatutkimus (yöpolygrafia) Resmed ApneaLink Air on erittäin potilasystävällinen ja pienikokoinen rekisteröintilaite, jolla voidaan seuloa unenaikaisia hengityshäiriöitä sairastavia
LisätiedotCase: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto
Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Firstbeatin stressiseminaari, 20.5.2008 Uni ja palautuminen Unen tehtävät
LisätiedotOireet päivällä. a Uniapnean yleiset merkit ja oireet
a Uniapnean ylset merkit ja oireet Usmmat ihmiset vät tiedä, onko hllä uniapnea. Sairauden huomaa usn vuodekumppani, joka havaitsee oireet. Oireet päivällä Nukahtelu kesken rutiinitoimien Päänsärky aikaisin
LisätiedotAktigrafia. Anniina Alakuijala. LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS)
Aktigrafia Anniina Alakuijala LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS) KNF-hoitajayhdistyksen ja Unihoitajaseuran kevätkoulutus 19.4.2018 Aktigrafi
LisätiedotHenkinen kuormitus ja liikenne. Markku Partinen, LKT, neurol. dos
Henkinen kuormitus ja liikenne Markku Partinen, LKT, neurol. dos Liikennelääketieteen- ja unilääketieteen erityispätevyys Helsingin uniklinikka, tutkimuskeskus Vitalmed Haartman instituutti, Helsingin
LisätiedotUNI JA UNIHÄIRIÖIDEN VAIKUTUS MUISTIIN. Salla Lamusuo LT, neurologian el UnilääkeAeteen erityispätevyys
UNI JA UNIHÄIRIÖIDEN VAIKUTUS MUISTIIN Salla Lamusuo LT, neurologian el UnilääkeAeteen erityispätevyys Ihminen nukkuu kolmasosan elämästään Unen häiriytymisen vaikutukset ovat siten suuruudeltaan sen mukaiset
LisätiedotVäsymys ja Parkinsonin tauti
Väsymys ja Parkinsonin tauti Väsymyksen on tiedetty liittyvän Parkinsonin taudin oireistoon jo siitä lähtien, kun James Parkinson vuonna 1817 kuvasi tämän taudin. Hän kiinnitti huomiota Parkinsonin tautiin
LisätiedotCase Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit
Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)
LisätiedotYÖPOLYGRAFIA. Anniina Alakuijala LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys
YÖPOLYGRAFIA Anniina Alakuijala LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys 30.8.2018 1 POIKKEAVAN PÄIVÄVÄSYMYKSEN SYITÄ Riittämätön unen määrä yksilölliseen tarpeeseen
LisätiedotUnettomuus ja muistisairaudet HUS Gabriele Sved
Unettomuus ja muistisairaudet HUS 12.9.2018 Gabriele Sved neurologian erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Helsingin uniklinikka, Tutkimuskeskus Vitalmed, Helsinki Markku Partinen Unen säätelystä
LisätiedotKonkret om sömnapné. Vad bör göras?
Konkret om sömnapné. Lohja 16.11.2011 Pia Andersson ResMed Finland Oy Vad bör göras? Pia Andersson ResMed Finland Oy Normaali uni 1. 1 Hereillä olo 2. 2 Perusuni S1-S4 (Non-REM tai NREM) 3. 3 Vilkeuni
LisätiedotEDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO
EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jonka oireita ovat liikkeiden hitaus, lepovapina, lihasjäykkyys ja tasapainovaikeudet. Oireet johtuvat aivojen mustan
LisätiedotSELKOESITE UUDEN PARKINSON- POTILAAN OPAS
SELKOESITE UUDEN PARKINSON- POTILAAN OPAS SELKOESITE Uuden Parkinson-potilaan opas 2014 Anne-Maria Kuopio LT, neurologi Materiaali tuotettu yhteistyössä Kuurojen Palvelusäätiön kanssa. 3 Mikä Parkinsonin
LisätiedotOhjelma! Tervetuloa & hankkeen taustat - Jukka Suovanen, toimitusjohtaja, Odum
Ohjelma 9-9.15 9.15-9.40 9.40.9.55 9.55-10.25 10.25-12.00 Tervetuloa & hankkeen taustat - Jukka Suovanen, toimitusjohtaja, Odum AlvinOne - Tekoäly on jo täällä - Johanna Varje, markkinointijohtaja, Odum
LisätiedotPyydämme teitä vastaamaan seuraaviin unta ja nukkumista koskeviin kysymyksiin. Rastittakaa sopivin vaihtoehto. Kaikki tiedot ovat luottamuksellisia.
Unipoli Oy Sivu 1/6 UNIKYSELYKAAVAKE Pyydämme teitä vastaamaan seuraaviin unta ja nukkumista koskeviin kysymyksiin. Rastittakaa sopivin vaihtoehto. Kaikki tiedot ovat luottamuksellisia. Nimi: Henkilötunnus:
LisätiedotNUKKUMALLA MENESTYKSEEN
NUKKUMALLA MENESTYKSEEN Henri Tuomilehto, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Somnologist Eurooppalainen unilääketieteen pätevyys Uniopastuksen tavoitteita
LisätiedotUniapnean rekisteröintilaitteen pukeminen, rekisteröinnin aloittaminen illalla sekä lopettaminen aamulla
Potilasohje: uniapnean seulontatutkimus (yöpolygrafia) Tutkimuksessa käytetään Resmed ApneaLink Air rekisteröintilaitetta, jolla voidaan seuloa unenaikaisia hengityshäiriöitä kotioloissa. ApneaLink Air
LisätiedotKokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th
Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu
LisätiedotOsio VI: Yhteenveto riskienhallintasuunnitelman toimista
Osio VI: Yhteenveto riskienhallintasuunnitelman toimista VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osat Tietoa sairauden esiintyvyydestä Lääkevalmiste Dormix 12,5 mg ja 25 mg kalvopäällysteiset tabletit on tarkoitettu
LisätiedotLöydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.
Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta
LisätiedotUnen fysiologiaa ja tavallisimmat unihäiriöt. Salla Lamusuo Neurologian erikoislääkäri, TYKS Unilääketieteen erityispätevyys
Unen fysiologiaa ja tavallisimmat unihäiriöt Salla Lamusuo Neurologian erikoislääkäri, TYKS Unilääketieteen erityispätevyys Unen merkitys Mihin unta tarvitaan Lähes kaikki eläimet nukkuvat jopa yksi-soluisilla
LisätiedotSISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n
SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.
LisätiedotCase Insinööri. Hyvinvointianalyysi
Case Insinööri Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Case Insinööri Kartoituksen alkupäivämäärä 03.09.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho
LisätiedotTarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)
Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat
LisätiedotHyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia
LisätiedotTehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?
Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut
LisätiedotHyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen
Hyvinvointianalyysi Essi Salminen ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Essi Salminen Kartoituksen alkupäivämäärä 11.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho
LisätiedotCase CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi
Case CrossFit-urheilija Firstbeat Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Crossfit urheilija Case Kartoituksen alkupäivämäärä 14.07.2014 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden
LisätiedotKuinka hoidan aivoterveyttäni?
Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden
LisätiedotNimi, luokka, päivämäärä
Nimi, luokka, päivämäärä 1 Jätä nämä tällaisiksi. 2 Jätä nämä tällaisiksi. 3 Kirjoita itsestäsi kuvaus. 4 5 6 Esimerkki: Tutkimushenkilö käytti aikaa lepoon n. 9 tuntia päivässä, koulutyöhön ja läksyihin
LisätiedotHyvinvointianalyysi ja kehonkoostumusmittaus ravintovalmennuksessa. - Olli Patja - www.fairpro.fi
Hyvinvointianalyysi ja kehonkoostumusmittaus ravintovalmennuksessa - Olli Patja - www.fairpro.fi Ravintovalmentajan sudenkuopat Sanat eivät riitä kertomaan Tarvitaan tietoa todellisesta tilasta Kuinka
LisätiedotLAPSEN VANHEMMILLE. Yli 6 kk:n ikäisen lapsen uni- ja valverytmitykseen kotona
LAPSEN VANHEMMILLE Yli 6 kk:n ikäisen lapsen uni- ja valverytmitykseen kotona 1 TÄMÄN OHJELEHTISEN TARKOITUS: antaa ohjeita ja tukea kotona toteutettavaan uni valverytmitykseen ohjeet ovat suuntaa antavia,
LisätiedotKlaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.
Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,
Lisätiedot2016 Case. Hyvinvointianalyysi
2016 Case Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Case Kartoituksen alkupäivämäärä 08.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho on mielestäni
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotUNIKOULU OSASTOLLA B 21
UNIKOULU OSASTOLLA B 21 UNIKOULU OSASTOLLA B 21 Unenseurant alomake lapselle Nimi Täyttöohjeet * Nukkumisajat = * Herääminen yöllä / päiväunilla X nukahtaa itsekseen О nukahtaa saatuaan tutin T nukahtaa
LisätiedotALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI
ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen
LisätiedotMiten vauvan unirytmi kehittyy?
Miten vauvan unirytmi kehittyy? Perheaikaa.fi nettiluento Juulia Ukkonen - Kätilö, TtK 25.1.2013 Uni-valverytmin kehittyminen Vauvan uni-valverytmi kehittyy vähitellen ensimmäisten 3-4 kuukauden aikana.
LisätiedotCase Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit
Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)
LisätiedotLasten unesta ja unihäiriöistä. Anne Huutoniemi Helsingin uniklinikka
Lasten unesta ja unihäiriöistä Anne Huutoniemi Helsingin uniklinikka 12.9.2018 Unen kypsyminen Vastasyntyneen uni kypsyy vähitellen. Aktiivinen uni, joka assosioidaan REM-uneen Hiljainen uni eli NREM uni
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotSh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka Mikkeli
Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka Mikkeli 13.9.2017 Uni ja valve Säännöllistä, rytmistä vireystilan vaihtelua Niin nukut kuin valvot Vireystilan rytmisyyteen vaikuttavat: neurofysiologiset tekijät
LisätiedotLääkkeettömät kivunhoitomenetelmät
Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät Mihin lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä tarvitaan? Lääkehoidon tueksi ei välttämättä korvaajaksi! Krooninen kipu on monimuotoinen ja vaikea ongelma ei ole olemassa yhtä
LisätiedotHYVÄ ARKI. Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi, kevät 2017 Osastonhoitaja Riitta Salomäki YTHS
HYVÄ ARKI Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi, kevät 2017 Osastonhoitaja Riitta Salomäki YTHS Hyvä arki * Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä sekä lisätä
LisätiedotHyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen
Hyvinvointianalyysi Essi Salminen HYVINVOINTIANALYYSI Reaktion voimakkuus Ikä Henkilö: Essi Salminen Pituus (cm) Paino (kg) Painoindeksi 27 165 63 23.1 Aktiivisuusluokka Leposy Maksimisy 6.0 () 50 193
LisätiedotOhjelehtinen unettomuuden lääkkeellisestä ja lääkkeettömästä hoidosta kotihoidon työntekijöille yhteistyössä Tapiolan apteekin kanssa
Ohjelehtinen unettomuuden lääkkeellisestä ja lääkkeettömästä hoidosta kotihoidon työntekijöille yhteistyössä Tapiolan apteekin kanssa Jukarainen, Neea Lautaporras, Emma Vironen, Johanna 2011 Otaniemi Laurea-ammattikorkeakoulu
LisätiedotNeuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)
Käytösoireet muistisairauksissa seminaari, 18.5.2017, Helsinki Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory) Ilona Hallikainen, PsT, psykologi, tutkija Itä-Suomen Yliopisto, Aivotutkimusyksikkö
LisätiedotSuositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.
Potilaan opas VALDOXAN Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Tässä oppaassa kerrotaan suosituksista maksan haittavaikutusten
LisätiedotLAPSI SAIRASTAA. Opas vanhemmille
LAPSI SAIRASTAA Opas vanhemmille LUKIJALLE Tässä oppaassa kerrotaan lasten sairauksista. Oppaassa on ohjeita, miten hoidat lasta kotona. Lisäksi neuvotaan, milloin täytyy soittaa terveysasemalle, kun lapsi
LisätiedotTERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT
Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia
LisätiedotKeski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt
Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CIWA-AR-VIEROITUSOIREIDEN ARVIOINTIASTEIKKO /. Lievät vieroitusoireet, CIWA-Ar-pisteet
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotUNIHÄIRIÖIDEN HOITOKEINOT LAPSUUSIÄSSÄ. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS
UNIHÄIRIÖIDEN HOITOKEINOT LAPSUUSIÄSSÄ Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS SISÄLTÖ Yleisiä hoitolinjauksia Unettomuus = unen jatkuvuuden ongelmat Aikaistunut ja viivästynyt unirytmi Havahtumisparasomniat
Lisätiedot