Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät t laboratoriossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät t laboratoriossa"

Transkriptio

1 Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät t laboratoriossa Lasse Uotila Meilahden sairaalan laboratorio, HUSLAB Helsingin yliopisto, Kliininen kemia 1

2 Ateroskleroosi Verisuonen seinämän n tulehdus, joka johtaa ateroomaplakkien muodostumiseen makrofageihin kertyy kolesterolia, solut aktivoituvat, seurauksena myös sidekudosreaktio endoteeli vaurioituu, plakki repeää Riskitekijöit itä: : Korkea kolesteroli ja LDL-Kol Kol, tupakointi, insuliiniresistenssi jne Kohonnut LDL-lipoproteiini vie kolesterolia periferisiin kudoksiin. HDL-lipoproteiini tuo periferisistä kudoksista maksaan 2

3 3

4 4

5 5

6 6

7 Riskitekijät riskitekijää ään n vaikuttaminen estää taudin puhkeamista tai etenemistä sukupuoli, ikä,, tupakointi, verenpaine, LDL- ja kokonaiskolesteroli, matala HDL-kolesteroli kolesteroli, triglyseridit, mahdolli- nen diabetes (kohonnut paasto- glukoosi), sukurasitus valtimotautien suhteen, ylipaino Sydän- ja verisuonitautien kokonaisriski SCORE-tutkimusten seuranta-aineistot aineistot (Eurooppa, Suomessa FINRISKI, USA:ssa Framingham Risk Score) SCORE: suuren riskin alaraja = 5%:n kuolemanvaara 10 v. seuranta-aikana aikana hoidon perustana kokonaisriskin arviointi hoito aloitettava varhain suuren riskin potilailla 7

8 Kolesterolipitoisuudet 1970-luvulta pitoisuudet pienentyneet % pitoisuudet hieman kohonneet kun Kol nousee 5.0 6,5 niin riski 2 x ja Kol 8.0-arvolla riski 4 x LDL-kolesteroli lipideistä voimakkain valtimo- ahtaumataudin riskitekijä seuraavaksi merkittävin riskitekijä on matala HDL-Kol (< 1.0 mmol/l) TRIGLY: tavoitealue < 2.0 mmol/l 8

9 Tavoitearvot- ei viitearvot! Luonnonkansoilla kolesteroli mmol/l = tavoite? Suomessa 80 %:lla väestv estöstä Kol yli 5.0 mmol/l ja 30 %:lla yli 6.4 mmol/l M 85 %:lla ja N 81 %:lla LDL-Kol yli 3.0 mmol/l HDL-Kol < 1.0 mmol/l M 29 %:lla, N 11%:lla TRIGLY > 2.0 mmol/l M 31%:lla, N 14%:lla alle 65 v. Plasman kolesteroli Aterogeeniset lipoproteiinit (ei-hdl- kolesteroli, non-hdl cholesterol) Kylomikronit (CM), CM-tähteet << 1 % VLDL, VLDL-tähteet 5-15 % IDL n. 1 % LDL % Lipoproteiini (a) n. 1,5 % Anti-aterogeeniset HDL % 9

10 LDL-kolesterolin määritys Ultrasentrifugointi Lipidielektroforeesi Saostusmenetelmät: t: LDL-lipoproteiinit saostetaan spesifisesti (esim. dekstraani- tai polyvinyyli- sulfaatilla). Menetelmät t vaikea automatisoida. CDC:n referenssimenetelmä -kvantifikaatio (ultrasentrifugointi + saostus) Laskenta Friedewaldin kaavalla: Kol-LDL = Kol - Kol-HDL - Trigly/2.2 yleisin menetelmä,, suuri kliininen kokemus. Kaava toimii, jos VLDL:n Kol = Trigly/2.2. Jos Trigly yli 4 mmol/l, ei toimi. Suorat määm ääritykset (3. sukupolvi) ritys (Sugiuchi ym, kaupallinen sovellus Kyowa Medex, Roche) Suora automatisoitu Kol-LDL LDLmääritys Kolesteroli solubilisoidaan lipoproteiineista ionisoitumattoman detergentin läsnäollessa Kolesterolin reagoivuus lipoproteiini-frak frak- tioissa: : HDL< Kylomikronit < VLDL < LDL Kylomikronien ja VLDL:n Kol:n reaktio estyy täysin Mg-ionin ja negatiivisesti varautuneen sokeriyhdisteen ( -cyclodextrin( sulfate) ) avulla LDL-Kol määritetään detergentin (POE-POP) POP) läsnäollessa (etenkin HDL:n Kol-reaktio estyy) spesifisesti entsymaattisesti (kolesteroli- oksidaasi, kolesteroliesteraasi, peroksidaasi) 10

11 Suoran LDL-Kol Kol-määrityksen etuja laskentaan verrattuna Friedewaldin kaavalla virhe liian suuri, jos Trigly yli 4 mmol/l. Suora menetelmä toimiva Trigly-arvoon 14 mmol/l asti, laimennetusta näytteestn ytteestä korkeammissakin pitoisuuksissa Matala Kol (alle 2 mmol/l) johtaa epäluotettaviin, jopa negatiivisiin Friedewald-laskentatuloksiin laskentatuloksiin.. Suoralla menetelmäll llä oikea tulos. Laskenta vaatii kolme määm ääritystä,, joita ei muuten aina tarvittaisi. Kolmen määm äärityksen virheet helposti summautuvat, suurentavat LDL-Kol:n virhettä. Laskenta vaatii ehdotonta 12 h paastoa Trigly-tuloksen vuoksi. Suora määm ääritys voidaan tehdä ilman paastoa. Kolesteroli Kokonais-Kol Kol: : Tavoitearvo < 5,0 mmol/l (suuren riskin potilaalla < 4,5 tai < 4,0 mmol/l) LDL-kolesteroli < 3,0 mmol/l (suuri riski < 2,5 tai < 2,0 mmol/l). Suurimman riskin potilailla < 1,8 mmol/l (Käypä hoito, dyslipidemiat 2009) USA 2004 LDL-Kol < 1,8 (suuri riski) Valtimotautia sairastavat diabeetikot < 1,8 mmol/l (Käyp ypä hoito, diabetes 2007) Kol:n ja LDL-Kol:n väestölle määritetyt viite- alueet ovat tavoitearvoja selvästi sti korkeampia 11

12 Lipidimää ääritysten muistisää ääntö Perustaso 2 eri määm ääritystä,, väli v ainakin viikko (Trigly( Trigly, LDL-Kol Kol, HDL-Kol miel. 3 määritystä) Kol < 5.0 mmol/l (< 4.5, < 4.0) Kol/HDL HDL-Kol -suhde < 4 LDL-Kol < 3.0 mmol/l (< 2.5, < 2.0, < 1.8) Trigly < 2.0 mmol/l HDL-Kol > 1.0 mmol/l Poikkeama yhdessä tai useammassa = dyslipidemia Tilapäiset iset syyt Paastoaminen, vakavat sairaudet (infektiot, sydäninfarkti, stroke) LDL- Kol ja HDL-Kol Raskaudessa nousee Kol, LDL-Kol ja TRIGLY. HDL-Kol nousee lievemmin Alkoholi TRIGLY 12

13 Sairaalassa Rasvat otettava heti sairaalaan tullessa (< 24 tuntia) (iskeeminen( aivohalvaus, sepelvaltimotautikohtaus) pitoisuudet alentuneet näissn issä sairauksissa 2 vk - 3 kk Primaarisia hyperlipidemioita, joihin liittyy korkea LDL-Kol Familiaalinen kombinoitu hyperlipidemia (FCHL) Familiaalinen hyperlipidemia (FH-tauti) Polygeeninen hyperkolesterolemia (yleisin) Familiaalinen apo B:n poikkeavuus Tyypin III hyperlipidemia (dys-beta- hyperlipoproteinemia) 13

14 Matala HDL Tavoitearvo > 1.0 mmol/l (Ruotsin Läke- medelsverket M > 1.0, N > 1.3 mmol/l) Itsenäinen riskitekijä Liikunta ja painonpudotus kohottavat Pieni alkoholin käyttk yttö, niasiini (20-30 %), fibraatit ( %), statiinit (5-10 %) nostavat Apolipoproteiini A1 tärkein t proteiiniosa (> 1.2 g/l tavoitearvo) Matala metabolisessa syndroomassa, diabetek- sessa,, ylipainon johdosta, sappistaasissa HDL usein kääk ääntäen verrannollinen Trigly-arvoon 14

15 Hypertriglyseridemia Kylomikronit ja VLDL paastonäyte 12 t, ei alkoholia Yli 2.0 mmol/l tasoon liittyy lisää ääntynyt riski (Ruotsissa tavoitearvo alle 1.7 mmol/l /l) Liikunta, painonlasku, oikea dieetti alentavat Yli 5-10 mmol/l arvoilla akuutin pankreatiitin riski Useissa perinnöllisiss llisissä hyperlipidemioissa (I, V, IV, III, FCHL) Trigly 5-10 mmol/l, jopa mmol/l Trigly 2-5 mmol/l: metabolinen syndrooma (HDL( HDL- Kol,, TRIGLY, insuliiniresistenssi, kohonnut verenpaine, vyötärölihavuus), diabetes, alkoholismi, hypotyreoosi,, lihavuus, sappistaasi,, munuaisten vajaatoiminta, pankreatiitti 15

16 Geenit Familiaalinen hyperkolesterolemia (Kol LDL-partikkelien oksidaatio Kol > 8.0 mmol/l, mahdollinen > 6.5 mmol/l) 1:500 autosomaalinen kodominantti 2-33 x LDL tasot LDL-reseptorin mutaation osoitus (geenitesti löytl ytää suomalaisilta 93 %) tai lymfosyyttien toimintakoe Suomessa founder-mutaatioita (valtamutaatiot FH- Helsinki, FH-Pohjois Pohjois-Karjala, FH-Turku Turku, FH-Pori Pori, FH- Pogosta,, FH-Fin11, Fin11, FH-Fin12 Fin12). Geenitesti löytl ytää nämä,, toimintakokeella löytyvl ytyvät t muutkin FH-muodot Radikaalit hapettavat ensisijaisesti LDL-partikkelien monityydyttämätt ttömiä rasvahappoja (PUFA). Lipidiperoksidaatio.. Vapautuu mm. aldehydejä (malondialdehydi,, 4-hydroksinonenaali), 4 jotka sitoutuvat apo B:n -aminoryhmiin (lysiini) Oksidoitunut LDL verisuonen seinämäss ssä on riskitekijä,, edistää ateroskleroosia, immunogeeninen OxLDL oleellinen LDL:n kolesterolin pääp ääsemiselle makrofagien sisää ään n scavenger-reseptorien reseptorien kautta, maksan LDL-reseptori ei juuri sido OxLDL:ää OxLDL toksinen suonten endoteelille, kemo- attraktantti monosyyteille, edistää niiden muutosta makrofageiksi,, estää solujen poistumista valtimon seinäst stä,, johtaa makrofagien muuttumiseen kolesteroli-täyteisiksi vaahtosoluiksi (foam cells) Tutkimuskäyt ytössä menetelmiä OxLDL:n määritykseen 16

17 Liikunta HDL-Kol 5 % LDL-Kol 5 % ja TRIGLY 4 % laihduttaminen tai ruokavaliomuutokset voivat tehostaa edullisia muutoksia Ateroskleroottisen verisuoni- taudin riski ja apolipoproteiinimääritykset 1. LDL-kolesterolin pitoisuus on lipidimää äärityk- sistä paras valtimotautien riskimittari Oikeasti tärkein t riskiparametri on veressä kiertävien, valtimoseinämiin miin pääp ääsevien aterogeenisten partikkelien lukumää äärä Jokainen aterogeeninen lipoproteiinipartikkeli (LDL, VLDL, IDL, Lp(a), CM) sisält ltää yhden apo B-molekyylin, joten tämän t n pitoisuus on suora riskimittari 17

18 Ateroskleroottisen verisuoni- taudin riski ja apolipoproteiinimääritykset 2. Apo B lipoproteiinipartikkeleissa Apo B-määrityksen tulisi täydentt ydentää tai osin korvatakin LDL-kolesteroli kolesteroli-määrityksiä sekä riskimittarina että mm. statiini- ja muiden hoitojen seurannassa Apo B:llä ei KäypK ypä hoito-suosituksen tavoite-arvoja. arvoja. HUSLABin tavoitearvo < 1100 mg/l. Kanadassa riskipotilaiden tavoitearvo < 900 mg/l tai < 800 mg/l ADA:n ja ACC:n yhteinen suositus: apo B- ja non- HDL-Kol Kol-määrityksiä tulee käyttk yttää LDL-Kol:n ohella statiinihoidon seurantaan. Apo B usein vaikein saada hoitotavoitteeseen (Diabetes Care 2008;31: ) 822) VLDL, IDL, LDL ja Lp(a) ) sisält ltävät t kukin yhden apo B-100-molekyylin partikkelia kohti; kylomik- ronit yhden apo B-48-molekyylin partikkelia kohti apo B-100:n molekyylipaino , apo B-48:n JälkimmJ lkimmäinen inen muodostaa 2152 amino- terminaalisinta aminohappoa edellisen 4500:sta Immunokemiallinen määritys mittaa sekä apo B- 100:n että apo B-48:n Useimmilla potilailla apo B määm äärittää pääosin (> 90 %:sti) LDL:n apo B:tä. Hyperlipidemioissa tavallista suurempi osa apo B:stä voi olla VLDL:ss :ssä (IDL:ssä, lipo(a):ssa), ), mutta apo B silloinkin aterogeenisten partikkelien mittari 18

19 Miksi LDL-Kolesteroli Kolesteroli-määritys ei yhtä hyvä riskimittari kuin apo B? LDL-partikkeleissa on aina yksi apo B-molekyyli, mutta niiden Kol-pitoisuudet vaihtelevat terveellä yksilöll llä 25 %, hyperlipidemioissa suurempikin ero Kol-pitoisuuksissa mahdollinen; LDL-Kol ei kuvaa partikkelien määrää hyvin LDL-Kol Kol-määrityksen informaatio olisi parempi, jos erottelisi partikkelikoon mukaan kahteen (LB- ja SD-LDL) tai kolmeen kokoryhmää ään (pienet partikkelit aterogeenisimmat) USA:ssa käytettyk non-hdl HDL-Kol (Kol - HDL-Kol Kol) on aterogeenisen Kol:n mittarina informatiivi- sempi kuin LDL-Kol Kol,, mutta ei apo B:n veroinen Apo B, apo A1 Jos LDL-Kol normaali tai lievästi koholla ja apo B korkea,, LDL todennäköisesti sisält ltää paljon pieniä tiheitä (SD)-partikkeleita partikkeleita.. NämäN sisält ltävät vähemmän Kol,, mutta ovat aterogeenisimmat. (Helppo tunkeutuminen valtimoseinämää ään, LDL:n hapettumistaipumus lisää ääntynyt). DM tyyppi 2! 2 Apo A1 HDL:n tärkein apolipoproteiini,, voi korvata HDL-Kol Kol-määrityksiä Apo B/Apo A1-suhde kuvaa aterogeenisten ja anti-aterogeenisten aterogeenisten partikkelien suhdetta plasmassa. TämäT tärkeämpi riskimittari kuin suhteet Kol/HDL HDL-Kol tai LDL-Kol Kol/HDL-Kol, jotka myös s tulisi laskea Kol-mää ääritysten yhteydessä 19

20 ApoE-genotyypit Geneettinen polymorfia. Alleelit E2, E3 ja E4. Genotyypit E 2-2, 2 2, E 2-3, 2 E 2-4, 2 E 3-3, 3 3, E 3-4, 3 E 4-44 E3 yleisin, yli 70 %:lla (3-3, 3, 2-3, 2 3-4). 3 Suomessa E4 tavallista yleisempi (yli 20 %) ja E2 harvinainen. apo E liittyy dyslipoproteinemiaan (tyyppi III), Kol ja TRIGLY mmol/l Kolesterolin absorptio on runsainta apo E4:ll :llä (4-3, 4-4 4). TällT llöin ruokavaliomuutokset voivat merkittävästi alentaa Kol-arvoa arvoa. Apo E2: : vähäisinv absorptio Apo E4:ssä maksan LDL-reseptorin downregulaatiota (Kol nousee), E2:ssa upregulaatiota (Kol laskee) Apo E 4-alleeli: riskisuhde 3-5 x Alzheimerin tautiin fenotyyppi elfor+immunofiksaatio 20

21 Lipoproteiini (a), Lp(a) Muistuttaa LDL-partikkelia partikkelia. Apo B-100:aan liittyy spesifinen apo(a)-proteiini proteiini disulfidisidoksella Apo(a):lla sekvenssihomologia plasminogeenin kanssa.. Lisäksi kringle-domeeni, jonka polymeri- saatioaste ja apo (a):n molekyylikoko vaihtelee Itsenäinen riskitekijä vaskulaaritauteihin! (Pitoisuudella > 250 mg/l, mutta riskitekijätulokset tulokset ristiriitaisia) Hyytymisen esto? LDL-reseptori reseptori-interaktio? LDL-Kol:n alentaminen ei vaikuta Lp(a)-tasoihin Muita riskitekijöit itä Homokysteiini Tulehdus- herkkä CRP Koholla oleva HbA1c 21

22 Homokysteiini 22

23 Homokysteiini Hoitotavoite < 10 µmol/l, viitealue 5-15 µmol/l pitoisuutta voidaan alentaa antamalla vitamiineja: foolihappo + B 12 -vitamiini + B 6 -vitamiini kohonneella pitoisuudella yhteys sydän- ja verisuonisairauksiin ja trombooseihin interventiokokeiden vaikutus kuolleisuuden laskuun näyttäisi olevan olematon? Indikaatiot: B 12 -vitamiinin puute (esim. maharesektion jälkeen), B 6 -vitamiinin puute, foolihapon puute, valtimotautien riski, laskimotromboositaipumus, rikkipitoisten aminohappojen aineenvaihdunnan geneettinen häiriö Määritys: HPLC, immunomääritykset, entsymaattinen Valtimotaudin kulku Infektio/inflammaatio verisuonen seinäss ssä. Endoteelivaurio LDL-Kol Kol-uptake; kolesterolikertymä makrofageihin (vaahtosolut), johtaa plakkiin plakki rupturoituu = tukos solukuolema = elimen, esim. sydämen toiminnan vajaus 23

24 Tulehdus herkkä-crp CRP, hs-crp CRP klassinen (bakteeri)tulehduksen( merkkiaine, jonka synteesiä sytokiinit indusoivat maksassa hs-crp:n kohonnut arvo viittaa piilevää ään tulehdukseen, mahdolliseen aterogeneesiin CRP:n aterogeneesiin liittävi viä havaintoja: - liittyy endoteelisolun dysfunktioon - lisää endoteelisolujen adheesiomolekyylejä - lisää monosyyttien kemoattraktiota - lisää makrofagien LDL-ottoa ottoa; Circul. 2001; 103: lisää oxldl:n ottoa makrofageihin ja apoptoosia; PNAS 2002; 99: ; 103:

25 hs-crp:n nousu osoitettu riskitekijä: koronaaritauti, sydäninfarkti aivovaltimotauti (stroke( stroke) perifeerinen valtimotauti diabetes mellitus (tyyppi 2) ja metabolinen oireyhtymä hypertensio kokonaiskuolleisuus,, sydäntautikuolleisuus Statiinit alentavat CRP:tä ja riskiä Viitealue alle 3 mg/l (n), alle 2,5 mg/l (m) Meier-Ewert et al Clin Chem 2001;47:

26 Ridker et al 2002 COMPARISON OF C-REACTIVE C PROTEIN AND LOW-DENSITY LIPOPROTEIN CHOLESTEROL LEVELS IN THE PREDICTION OF FIRST CARDIOVASCULAR EVENTS PAUL M.RIDKER,M.D., NADER RIFAI,PH.D., LYNDA ROSE,M.S., JULIE E.BURING N Engl J Med,Vol.347,N.20 November 14,2002 C-reactive protein and LDL cholesterol were measured at baseline in 27,939 apparently healthy American women 26

27 Ridker et al Circ 2003 (N=14719F, 8 yrs) Yeh and Willerson

28 Herkkä CRP riskitekijänä 2 määm ääritystä,, vähintv hintään n 2 viikon välein; v keskiarvoa käytetk ytetään n riskin arviointiin (AHA/CDC:n suositus) seurantatutkimukset pelkän n CRP:n osoittaman riskin alentamisesta puuttuvat 28

29 Yhteenveto Apo B merkittävä riskitekijä,, määm äärityksiä tulisi lisätä.. Saatavuus aikaisemmin huono, tulos hitaasti. HUSLAB tekee nyt nopeasti.. Kliininen kokemus vähäinen v verrattuna LDL-Kol:iin Perinteisistä lipideistä LDL-Kol tärkein riskitekijä, seuraavina kokonais-kol Kol,, matala HDL-Kol ja koholla oleva Trigly. Ei-HDL HDL-Kol:ia tulisi seurata! Kol/HDL HDL-Kol- (< 4) tai LDL-Kol Kol/HDL-Kol (< 3) suhteita tulisi seurata LDL-Kol:n ohella, mutta apo B/apo A1 -suhde (tavoitealue < 0.8 N/ < 0.9 M) vielä tärkeämpi Herkkä CRP merkittävä itsenäinen inen riskitekijä Homokysteiinin alentaminen ei vähentv hentänytnyt kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin 29

5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1

5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Apolipoproteiinit p p metabolisen häiriön ennustajina Jaana Leiviskä, THL Labquality-päivät 5.2.2010 5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Energiatasapaino i Energian saanti = energian kulutus

Lisätiedot

Verisuonitaudin riskitekijät

Verisuonitaudin riskitekijät Verisuonitaudin riskitekijät Timo Kouri, LKT, dosentti, oyl, vastuuyksikön päällikkö HUSLAB, Kl.kemia ja hematologia, Meilahden sairaalan laboratorio 30.11.2012 T.Kouri, HUSLAB 1 Laskimotukoksen patofysiologia

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi)

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi) EMA/577184/2015 Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi) Tämä on Repatha-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden avulla

Lisätiedot

Kuinka ateroskleroosi kehittyy

Kuinka ateroskleroosi kehittyy Sepelvaltimotautikuolleisuus Suomessa 25 64-vuotiaat miehet ja naiset Per 100 000 Kuinka ateroskleroosi kehittyy Katariina Öörni Wihurin tutkimuslaitos Sepelvaltimotautikuolemat Suomessa yhä iäkkäämmillä

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä 1 (6) Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä diaesitys on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisten työn tueksi potilasohjaukseen. Esitys on ladattavissa internetistä osoitteesta www.benecol.fi/ammattilaiset

Lisätiedot

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit

Lisätiedot

Sydänsairauksien laboratoriotutkimukset

Sydänsairauksien laboratoriotutkimukset Sydänsairauksien laboratoriotutkimukset Päivi Lakkisto, LT, EL Vs. kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Syksy 2012 Sisältö Sydäninfarkti ja ACS Sydämen vajaatoiminta

Lisätiedot

Matti Uusitupa 18.5.2011. Uusinta tutkimustietoa rasvoista Mikä on muuttunut vai onko mikään?

Matti Uusitupa 18.5.2011. Uusinta tutkimustietoa rasvoista Mikä on muuttunut vai onko mikään? Matti Uusitupa 18.5.2011 Uusinta tutkimustietoa rasvoista Mikä on muuttunut vai onko mikään? Luennon pääasiallinen sisältö Ateroskleroosin patogeneesi ja LDL-kolesteroli Mistä rasvakeskustelu sai taas

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Lena Thorn HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka, Biomedicum Helsinki Sipoon terveyskeskus VIII Valtakunnallinen diabetespäivä 12.11.2009, Dipoli, Espoo Väitöskirjan

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

DYSLIPIDEMIAN EHKÄISYN JA HOIDON MERKITYS SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSISSA. Professori Antero Kesäniemi Oulun yliopistollinen sairaala

DYSLIPIDEMIAN EHKÄISYN JA HOIDON MERKITYS SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSISSA. Professori Antero Kesäniemi Oulun yliopistollinen sairaala DYSLIPIDEMIAN EHKÄISYN JA HOIDON MERKITYS SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSISSA Professori Antero Kesäniemi Oulun yliopistollinen sairaala 15.1.2010 Sidonnaisuudet: Olen tehnyt koulutus-, tutkimus- ja konsultaatioyhteistyötä

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot

Julkisen yhteenvedon osiot Lipistad 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Lipistad 20 mg kalvopäällysteiset tabletit Lipistad 40 mg kalvopäällysteiset tabletit Lipistad 80 mg kalvopäällysteiset tabletit 27.11.2015, versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN

Lisätiedot

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset

Lisätiedot

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit

Lisätiedot

Onnistummeko HIV-potilaiden kardiovaskulaaririskien hoidossa? Pia Kivelä 11.2.2015

Onnistummeko HIV-potilaiden kardiovaskulaaririskien hoidossa? Pia Kivelä 11.2.2015 Onnistummeko HIV-potilaiden kardiovaskulaaririskien hoidossa? Pia Kivelä 11.2.2015 Mitä HIV-potilaiden kardiovaskulaaritautien riskit ovat? Mitä pitäisi tehdä ja kenelle? Olemmeko onnistuneet? Mitä voisimme

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

KOKONAISKOLESTEROLITASON PREANA- LYYTTISET TEKIJÄT

KOKONAISKOLESTEROLITASON PREANA- LYYTTISET TEKIJÄT KOKONAISKOLESTEROLITASON PREANA- LYYTTISET TEKIJÄT Mari Kuusinen Opinnäytetyö Lokakuu 2015 Bioanalytiikan koulutusohjelma 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Bioanalytiikan

Lisätiedot

RASVAN LAADUN JA KUIDUN VAIKUTUKSET VLDL- PARTIKKELEIHIN

RASVAN LAADUN JA KUIDUN VAIKUTUKSET VLDL- PARTIKKELEIHIN 1 RASVAN LAADUN JA KUIDUN VAIKUTUKSET VLDL- PARTIKKELEIHIN Interventiotutkimus terveellisestä pohjoismaisesta ruokavaliosta Alisa Alanne Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Lihavuusleikkausmillä. LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010

Lihavuusleikkausmillä. LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010 Lihavuusleikkausmillä indikaatiolla? LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010 Lihavuuden hoitomenetelmän valintaperusteet (Käypä hoito) Painoindeksi ja lisätekijät Perushoito (ryhmä) ENED 1) ja

Lisätiedot

Luennon sisältö. Mitä liporoteiinit tekevät? Mitä liporoteiinit ovat? METABONOMIIKKA, LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT JA NIIDEN MERKITYS ATEROSKLEROOSISSA

Luennon sisältö. Mitä liporoteiinit tekevät? Mitä liporoteiinit ovat? METABONOMIIKKA, LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT JA NIIDEN MERKITYS ATEROSKLEROOSISSA Luennon sisältö METABONOMIIKKA, LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT JA NIIDEN MERKITYS ATEROSKLEROOSISSA SKKY:n ja sairaalakemistit ry:n koulutuspäivä Helsingin Messukeskus 24.3.2011 Taustaa Liporoteiinit, lipidit

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus CARDIOVASCULAR RISK FACTORS, AGING AND DEMENTIA - Sydän- ja verisuonitautien Riskitekijät, t, Ikää ääntyminen ja Dementia Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Lisätiedot

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät DIABETES JA SYDÄN Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Diabetes nostaa sydän- ja verisuonitautien riskin 2-4 kertaiseksi. Riskiin voi vaikuttaa elämäntavoillaan. Riskiä vähentää diabeteksen hyvä hoito,

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Matti Tolonen ja Pentti Raaste SYDÄN- TAUTIEN EHKÄISY JA ITSEHOITO

Matti Tolonen ja Pentti Raaste SYDÄN- TAUTIEN EHKÄISY JA ITSEHOITO Matti Tolonen ja Pentti Raaste SYDÄN- TAUTIEN EHKÄISY JA ITSEHOITO 1 "KEISARIN UUDET VAATTEET" RAVINTORASVAT, KOLESTEROLI, SYDÄNTAUDIT LÄÄKETIETEELLISTEN JA BIOLOGISTEN TERMIEN SELITYKSIÄ - "Mutta eihän

Lisätiedot

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT Jussi Huttunen Tampere 20.4.2016 LÄÄKETIETEEN MEGATRENDIT Väestö vanhenee ja sairauskirjo muuttuu Teknologia kehittyy - HOITOTEKNOLOGIA - tietoteknologia Hoito yksilöllistyy

Lisätiedot

Matti Tolonen ja Pentti Raaste SYDÄN- TAUTIEN EHKÄISY JA ITSEHOITO

Matti Tolonen ja Pentti Raaste SYDÄN- TAUTIEN EHKÄISY JA ITSEHOITO Matti Tolonen ja Pentti Raaste SYDÄN- TAUTIEN EHKÄISY JA ITSEHOITO 1 "KEISARIN UUDET VAATTEET" RAVINTORASVAT, KOLESTEROLI, SYDÄNTAUDIT LÄÄKETIETEELLISTEN JA BIOLOGISTEN TERMIEN SELITYKSIÄ - "Mutta eihän

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen ruokavalion välillä.

Lisätiedot

STATIINIEN KÄYTTÖ MATALAN RISKIN POTILAILLA

STATIINIEN KÄYTTÖ MATALAN RISKIN POTILAILLA STATIINIEN KÄYTTÖ MATALAN RISKIN POTILAILLA Jenni Koskela Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Kansanterveystieteen laitos Marraskuu 2014 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO,

Lisätiedot

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa LL Sergei Iljukov Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Terveys on täydellinen fyysisen,

Lisätiedot

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Dyslipidemiat

Käypä hoito -suositus. Dyslipidemiat Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 8.4.2013 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetesepidemia aikamme tsunami Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetes on valtava terveysongelma maailmassa 2014 2035 Suomessa on n. 500,000

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin

Lisätiedot

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Lääkärikeskuksen 13. Lääkäripäivät 5.3.2011 Marit Granér, LT Sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Sydän- ja verisuonisairaudet

Lisätiedot

Praluent. 08-2015, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Praluent. 08-2015, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Praluent 08-2015, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Praluent-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa

Lisätiedot

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lihavuus ja liitännäissairaudet Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lisätiedot

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Keiju Alentaja Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Levite henkilöille, jotka haluavat alentaa veren kolesterolitasoaan 03/2014 Hyvä

Lisätiedot

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Keiju Alentaja Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite. 07/2015

Lisätiedot

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Mitä kolesteroli on ja mihin sitä tarvitaan? Eläinperäiset elintarvikkeet Maksa Elimistön oma kolesterolin tuotanto Kolesteroli D-vitamiinin tuotantoon

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Aikuiset: Suositusannos on yksi 160 mg fenofibraattia sisältävä kapseli kerran päivässä.

VALMISTEYHTEENVETO. Aikuiset: Suositusannos on yksi 160 mg fenofibraattia sisältävä kapseli kerran päivässä. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Fenosup Lidose 160 mg kapseli, kova. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi kapseli sisältää 160 mg fenofibraattia. Yksi Fenosup kapseli sisältää 8 mg natriumia.

Lisätiedot

Statiinien eli 3-hydroksi-3-metyyliglutaryylikoentsyymi

Statiinien eli 3-hydroksi-3-metyyliglutaryylikoentsyymi Lääkevaaka Statiinien oheisvaikutukset Ari Palomäki Suurten etenevien ennustetutkimusten mukaan statiinit vähentävät merkitsevästi sydänja verisuonitauteihin liittyvää kuolleisuutta ja sairastavuutta.

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN ITSEHOIDON OPAS. Laatineet Matti Tolonen ja Pentti Raaste

SYDÄNPOTILAAN ITSEHOIDON OPAS. Laatineet Matti Tolonen ja Pentti Raaste SYDÄNPOTILAAN ITSEHOIDON OPAS Laatineet Matti Tolonen ja Pentti Raaste 1 SEPELVALTIMOTAUTIKUOLLEISUUS EU:N ERI MAISSA SYDÄN- JA VERISUONITAUDIT TAPAUKSIA 100 000 ASUKASTA KOHTI 0-140 140-180 180-288 288-387

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

Alajärven kaupunki Kutsu

Alajärven kaupunki Kutsu Alajärven kaupunki Kutsu 10.1.2012 Tiedotusvälineille Kaupunginhallituksen tiedotustilaisuus Aika Tiistai 17.1.2012 klo 13.00 Paikka Asiat Kaupunginhallituksen kokoushuone Perusturva tiedottaa: - Rasvasairauksien

Lisätiedot

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset

Lisätiedot

Terveellinen elämäntapa painotuksella ruokavaliollisiin tekijöihin

Terveellinen elämäntapa painotuksella ruokavaliollisiin tekijöihin Terveellinen elämäntapa painotuksella ruokavaliollisiin tekijöihin Todistettuja strategioita sydän-, verisuoni ja diabetes -tautien riskien vähentämiseen Osallistuin vähän aikaa sitten mielenkiintoiseen

Lisätiedot

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Vähähiilihydraattinen Ruokavalio

Vähähiilihydraattinen Ruokavalio KARPPAUS PELASTAA Vähähiilihydraattinen ruokavalio Raahen Kauppaporvarin Raahesali, Kirkkokatu 28 Keskiviikkona 9.11.2011 klo 18.30 Pyry-Pekka Suonsivu, Lääketieteen Lisensiaatti Vähähiilihydraattinen

Lisätiedot

LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa

LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa Susanna Laivoranta-Nyman ylilääkäri, terveyspalvelujen palvelulinjajohtaja Perusturvakuntayhtymä Akseli Tino-Taneli Tanttu terveysliikunnan

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Lipidien aineenvaihduntaan vaikuttavat lääkeaineet

Lipidien aineenvaihduntaan vaikuttavat lääkeaineet 44. Lipidien aineenvaihduntaan vaikuttavat lääkeaineet Lipidien aineenvaihduntaan vaikuttavat lääkeaineet Hyperlipidemioilla tarkoitetaan rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä, joissa kolesterolia tai triglyseridejä

Lisätiedot

Terveellinen ja monipuolinen riittääkö tämä lääketieteen opetuksessa ja vastaanotolla?

Terveellinen ja monipuolinen riittääkö tämä lääketieteen opetuksessa ja vastaanotolla? Terveellinen ja monipuolinen riittääkö tämä lääketieteen opetuksessa ja vastaanotolla? Riitta Korpela Biolääketieteen laitos Lääketieteellinen ravitsemusfysiologia "Ruoka olkoon lääkkeenne Hippokrates

Lisätiedot

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Omat hoitotavoitteet Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen

Lisätiedot

NuvaRing. N.V. Organon. 20.1.2014, versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

NuvaRing. N.V. Organon. 20.1.2014, versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO NuvaRing N.V. Organon 20.1.2014, versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Etonogestreelia ja etinyyliestradiolia

Lisätiedot

Yleisimmät sydän- ja verenkiertoelinten

Yleisimmät sydän- ja verenkiertoelinten Koonnut: Sanna Muukka Sydän- ja verisuonitautien osuus kaikista kuolemansyistä on noin puolet ja sepelvaltimotaudin yksinään vajaa 30 prosenttia. Vaikka suomalaisten sydän- ja verisuoniterveys on parantunut

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Numeta G16E, Numeta G19E 2332015, Versio 30 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2 Julkisen yhteenvedon osiot VI21 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Joillakin sairaalapotilailla ei välttämättä

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Miten tähän on tultu?

Miten tähän on tultu? Miten tähän on tultu? Dec 11th 2003 From The Economist print edition Dec 11th 2003 The Economist Mitä ylipaino ja huono kunto/ vähäinen liikunta aiheuttaa? Tyypin 2 diabetes (moninkertaistuu) Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

MIKÄ ON TÄRKEINTÄ RUOKAVALIOSSA RASVAN MÄÄRÄ VAI LAATU. Matti Uusitupa 15.012010

MIKÄ ON TÄRKEINTÄ RUOKAVALIOSSA RASVAN MÄÄRÄ VAI LAATU. Matti Uusitupa 15.012010 MIKÄ ON TÄRKEINTÄ RUOKAVALIOSSA RASVAN MÄÄRÄ VAI LAATU Matti Uusitupa 15.012010 Ruokavalio ja rasvan laatu Veren rasva arvot ja lipoproteiinit +++ Verenpaine + Endoteelifunktio + Insuliiniherkkyys + Tulehdustekijät

Lisätiedot

POTILASLAIN JA DYSLIPIDEMIOIDEN KÄYPÄ HOITO - SUOSITUKSEN TOTEUTUMINEN DYSLIPIDEMIOIDEN STATIINIHOIDOSSA

POTILASLAIN JA DYSLIPIDEMIOIDEN KÄYPÄ HOITO - SUOSITUKSEN TOTEUTUMINEN DYSLIPIDEMIOIDEN STATIINIHOIDOSSA POTILASLAIN JA DYSLIPIDEMIOIDEN KÄYPÄ HOITO - SUOSITUKSEN TOTEUTUMINEN DYSLIPIDEMIOIDEN STATIINIHOIDOSSA Piela Litmanen Pro Gradu -tutkielma Kansanterveystiede Itä-Suomen yliopisto Lääketieteen laitos

Lisätiedot

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL Luonnonmarjat ja kansanterveys Raija Tahvonen MTT/BEL 15.8.2013 Jos poimit marjat itse, saat Liikuntaa Luonnossa liikkumisen hyvät vaikutukset aivoille Marjasi tuoreena Varman tiedot, mistä marjat ovat

Lisätiedot

Hyperkolesterolemian uudet hoitovaihtoehdot

Hyperkolesterolemian uudet hoitovaihtoehdot Katsaus tieteessä Niina Matikainen LT, endokrinologian ja sisätautien erikoislääkäri HUS, Meilahden sairaala, endokrinologian klinikka niina.matikainen@hus.fi Hyperkolesterolemian uudet hoitovaihtoehdot

Lisätiedot

Maksakokeiden viiterajat

Maksakokeiden viiterajat Maksakokeiden viiterajat - ovatko ne kohdallaan? Päivikki Kangastupa erikoistuva kemisti, tutkija Mistä tulen? Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kliinisen kemian laboratorio Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Aikuiset: Suositusannos on yksi 160 mg fenofibraattia sisältävä kapseli kerran päivässä.

VALMISTEYHTEENVETO. Aikuiset: Suositusannos on yksi 160 mg fenofibraattia sisältävä kapseli kerran päivässä. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI CIL 160 mg kapseli, kova. VALMISTEYHTEENVETO 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi kapseli sisältää 160 mg fenofibraattia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3. LÄÄKEMUOTO

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot. VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Julkisen yhteenvedon osiot. VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Rosuvastatin Stada 5 mg tabletti, kalvopäällysteinen Rosuvastatin Stada 10 mg tabletti, kalvopäällysteinen Rosuvastatin Stada 20 mg tabletti, kalvopäällysteinen Rosuvastatin Stada 40 mg tabletti, kalvopäällysteinen

Lisätiedot

Sydäntä. keventävää. asiaa

Sydäntä. keventävää. asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonneet veren kolesteroliarvot 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa kertyä

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

ELL, tutkija Ninja Karikoski Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto Helsingin yliopisto 23.11.2011

ELL, tutkija Ninja Karikoski Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto Helsingin yliopisto 23.11.2011 ELL, tutkija Ninja Karikoski Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto Helsingin yliopisto 23.11.2011 Skotlantilainen tutkimus (Wyseet al 2008): 45% ratsuhevosista lihavia tai todella lihavia (kuntoluokka

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin ja dementiaan

Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin ja dementiaan CARDIOVASCULAR RISK FACTORS, AGING AND INCIDENCE OF DEMENTIA - Sydän- ja verisuonitautien Riskitekijät, Ikääntyminen ja Dementia www.uef.fi/caide Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin

Lisätiedot