Yleisimmät sydän- ja verenkiertoelinten

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yleisimmät sydän- ja verenkiertoelinten"

Transkriptio

1 Koonnut: Sanna Muukka Sydän- ja verisuonitautien osuus kaikista kuolemansyistä on noin puolet ja sepelvaltimotaudin yksinään vajaa 30 prosenttia. Vaikka suomalaisten sydän- ja verisuoniterveys on parantunut tuntuvasti viime vuosikymmenien aikana, nämä sairaudet ovat meillä silti yleisempiä kuin useimmissa muissa läntisen Euroopan maissa. Sydän- ja verisuonisairaudet ovat edelleen väestömme suurin kuolleisuuden ja tärkeä ennenaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttaja. Sydän- ja verisuonitaudit ovat erilaisia sydämeen ja verisuoniin vaikuttavia häiriötiloja. Yleisimmät sydän- ja verenkiertoelinten sairaudet ovat kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja aivoverenkierron häiriöt. Monet elintapoihin liittyvät tekijät, kuten epäterveellinen ravinto, tupakointi ja vähäinen liikunta lisäävät näiden tautien vaaraa. Kohonnut verenpaine Verenpaine tarkoittaa valtimoissa vallitsevaa painetta. Se syntyy sydämen supistuessa ja pumpatessa verta eteenpäin valtimoihin. Verenpaine ilmoitetaan kahdella luvulla. Isompi luku kuvaa painetta supistumisvaiheen aikana, systolinen paine. Sydämen supistusten välillä olevan lepovaiheen aikana paine on diastolinen paine. Verenpaineen mittayksikkö on elohopeamillimetri (mmhg). Kohonnut verenpaine on yksi kolmesta tärkeimmästä sepelvaltimotaudin riskitekijöistä. Muut ovat korkea kolesteroli ja tupakointi. Kohonnut verenpaine on todennäköisesti myös tärkein aivohalvauksen vaaratekijä. Selvästi kohonneeseen verenpaineeseen liittyy lisäksi sydämen vajaatoiminnan ja munuaisten vajaatoiminnan riski. Kohonnut verenpaine on usein oireeton. Oireita aiheuttavat ne sairaudet, joita kohonnut verenpaine voi aiheuttaa. Kohonneelle verenpaineelle altistavia tekijöitä ovat: runsas ruokasuolan käyttö liikapaino, etenkin keskivartalolihavuus alkoholin liikakäyttö runsas rasvojen käyttö lakritsituotteiden runsas käyttö e-pillereiden käyttö stressi lähisukulaisilla esiintyvät sydänja verisuonisairaudet tupakointi vähäinen liikunta diabetes sokeriaineenvaihdunnan häiriöt Kohonneen verenpaineen hoidossa pyritään aina verenpainetta alentaviin elintapojen muutoksiin. Hoitoratkaisuissa otetaan lisäksi huomioon potilaan muut sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät, muut sairauden sekä mahdollisesti kohonneen verenpaineen aiheuttaman elinvauriot. Terveellinen ravinto, tupakoinnin lopettaminen, runsaan alkoholinkäytön vähentäminen, painon hallinta ja riittävä päivittäinen liikunta ovat oleellinen osa myös kohonneen verenpaineen lääkehoitoa, sillä ne tehostavat lääkehoidon toteutumista. Elintapamuutosten tavoitteena on alentaa verenpainetta ja vaikuttaa edullisesti muihin sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöihin ja pienentää sydän- ja verisuonisairauksien kokonaisvaaraa. Pääosin ruokavaliomuutosten takia vuotiainen miesten ja naisten ikävakioitu sepelvaltimo- ja aivohalvauskuolleisuus ovat 20 vuodessa pienentyneet noin 60 %. Sepelvaltimotauti Sepelvaltimotaudissa sydämen omasta verenkierrosta ja hapensaannista huolehtivien sepelvaltimoiden verenkierto häiriintyy. Syynä on valtimoiden kovettuminen eli ateroskleroosi. Ateroskleroosissa valtimoiden sisäseinämiin kertynyt rasva, pääasiassa kolesteroli, kovettuu pesäkkeiksi. Ne pienenevät vähitellen verisuonen läpimittaa ja estävät verta virtaamasta. Valtimoiden kovettumista esiintyy myös mm. aivovaltimoissa ja alaraajojen valtimoissa. Sepelval- SYDÄN- JA 6HIEROJA

2 timot ovat sydämen pinnalla kulkevia suonia. Ne tuovat hapekasta verta sydänlihakseen sen omaa energiantarvetta varten. Kun sepelvaltimot ahtautuvat, alkaa sydänlihaksen toimintakyky kärsiä hapen puutteesta. Sepelvaltimoiden ahtautumiseen johtava ateroskleroosi saa alkunsa jo lapsuudessa ja kehittyy yleensä hitaasti vuosikymmenien kuluessa oireita antavaksi. Ateroskleroosin kehittymisnopeuteen vaikuttavat sairauden vaaratekijät ja ihmisen yksilölliset ominaisuudet. Vaikka sepelvaltimotaudin riskitekijöitä tunnetaan suuri joukko, kolme ylivoimaisesti tärkeintä ovat korkea kolesteroli, tupakointi ja kohonnut verenpaine. Muita sepelvaltimotaudin riskitekijöitä ovat mm. seuraavat: ikä miessukupuoli lihavuus pieni hyvän kolesterolin (HDL) määrä diabetes epäterveellisiä rasvoja sisältävä ruokavalio runsas alkoholin käyttö liikunnan vähäisyys sekä suvussa esiintyvä sepelvaltimotauti Oireet: Sepelvaltimotauti on luonteeltaan salakavala sairaus, joka antaa oireita yleensä vasta silloin, kun sepelvaltimot ovat jo pitkälle ahtautuneet. Sepelvaltimotaudin oireet ilmenevät yleensä vasta keski-iässä. Oireita alkaa esiintyä, kun sepelvaltimoista noin 50 % on ahtautunut. Oireet ilmenevät yleensä rasituksessa. Sepelvaltimotaudilla voi olla monenlaisia oireita: Rasitusrintakipu eli angina pectoris Angina pectoris kipu on sydänlihaksen hapenpuutteesta johtuva rintakipu, joka ilmenee useimmiten ruumiillisen tai henkisen rasituksen yhteydessä. Jos sepelvaltimo on ahtautunut ateroskleroosin vuoksi ja myös valtimospasmi on esiintynyt, verenkierto saattaa riittää vain liikkumattomaan tai hieman liikuntaa sisältävään elämäntapaan. Kun sydämen työskentelyä kuormitetaan enemmän, esim. lihastyöskentelyn, raskaan aterian tai stressaavien tilanteiden takia, verenkierto ei ehkä ole riittävä lisäämään veren läpikiertoa sydänlihaksessa. Potilas kokee rintakipuja ja hengästyneisyyttä työskennellessään. Kipu on yksilöllistä, mutta yleensä se tuntuu puristavana tai vannemaisena kiputuntemuksena rintalastan takana ja voi säteillä etenkin käsivarsiin, hartioihin ja kaulalle. Kipu on yleensä laaja-alainen ja epämääräinen, eikä sitä voida tarkkaan paikallistaa. Kipu ei ole koskaan pistävä tai terävä. Kipu helpottaa rasituksen loppuessa toisin kuin infarktikipu. On olemassa useita lääkkeitä, jotka auttavat angina pectoris-kipuihin. Sydäninfarktin riski on tällöin kuitenkin kasvanut. Angina pectoris ja sydäninfarkti voidaan kumpikin luokitella sepelvaltimotaudiksi (CAD ja CHD). Sydänveritulppa eli sydäninfarkti Sydäninfarktille altistavia tekijöitä: Se- jatkuu seuraavalla sivulla... VERISUONITAUDIT HIEROJA

3 ...jatkoa pelvaltimotauti, angina pectoris, sydämen vajaatoiminta, diabetes, kohonnut verenpaine, tupakointi. Äkillisen sydäninfarktin tyypillisin oire on voimakas rintakipu, joka ei mene ohi edes nitrolla. Muita oireita ovat pahoinvointi, kylmänhikisyys ja tuskaisuus. Kipu tuntuu laaja-alaisesti painavana tai puristavana rintakehän keskiosissa. Se säteilee tavallisesti molempiin tai ainakin vasempaan käsivarteen, usein myös kaulalle ja jopa leukaperiin asti ja siihen liittyy usein hengenahdistusta, hikoilua ja pelon tunnetta. Kipu voi toisinaan tuntua myös ylävatsassa tai selässä. Sepelvaltimon epävakaan ateroskleroottisen tukoksen yllättävä puhkeaminen, mihin liittyy akuutin punaisen tromboosin muodostuminen, on sydäninfarktin yleisin syy. Kun näin tapahtuu, verihiutaleista vapautuu kemiallisia yhdisteitä, jotka laukaisevat supistuksen valtimossa. Valtimon akuutti ahtautuminen yhdessä tromboosin kanssa pysäyttää sepelvaltimon verenkierron, jolloin tämä valtimo ei tuo sydänlihakseen happea ja ravinteita. Muutaman minuutin kuluessa sydänlihassolut lakkaavat toimimasta normaalisti. Potilaalla on paineen tunnetta tai voimakkaita kipuja rinnassa. Sydämen pumppaaminen häiriytyy vakavasti ja potilas hengästyy. Sähkövirta ei enää kulje tasaisesti sydänlihaksen läpi, ja saattaa esiintyä vaarallisia rytmihäiriöitä. Nämä akuutit rytmihäiriöt johtavat äkkikuolemaan, koska sydämen nopea ja epäsäännöllinen pumppaaminen estää veren normaalin läpivirtauksen aivoissa. Jos potilas selviytyy sydäninfarktin akuutista vaiheesta, korvautuvat vaurioituneet sydänlihassolut muutaman päivän tai viikon kuluessa arpikudoksella, joka ei pysty osallistumaan veren pumppaamiseen. Pumpussa tai sydämessä esiintyy tästä syystä häiriöitä, ja väsymys ja hengästyneisyys estävät potilasta tekemästä yhtä paljon fyysistä työtä kuin ennen. Sydäninfarktista selvinneillä on kohonnut riski saada uusi infarkti. Lääkehoidolla ja ruokavaliolla voi olla tehokas vaikutus riskien pienentämisessä, mutta infarktin vaurioittama sydänlihas on menetetty pysyvästi eikä se uusiudu. Sydäninfarkti eli myokardiaalinen infarkti (MI) on syynä yli 50 prosenttiin kehittyneiden maiden kokonaiskuolleisuudesta. Yleinen suorituskyvyn heikkeneminen, hengenahdistus, yleinen ahdistus, huimaus ja rytmihäiriöt Sepelvaltimotauti ei aina oireile angina pectoris-kipuna, vaan se voi tuntua 8HIEROJA yleisenä suorituskyvyn heikkenemisenä ja rasituksen aiheuttamana hengenahdistuksena, yleisenä ahdistuksena tai huimauksena. Myös rytmihäiriöiden lisääntyminen voi olla merkki sepelvaltimotaudista. Sydämen rytmihäiriöt ovat luonteeltaan erilaisia ja eri syistä johtuvia. Niiden hoidossa käytetään useita eri mekanismilla vaikuttavia lääkkeitä. Rytmihäiriöt pyritään hoitamaan niiden perussyyn mukaan, mikäli syyn selvittäminen on mahdollista. Monet rytmihäiriöistä ovat vaarattomia, eikä niiden hoitamiseksi tarvita lääkitystä, elleivät ne aiheuta potilaalle liiaksi oireita. Sepelvaltimotauti voidaan usein todeta rasitussydänfilmistä, ennen kuin potilaalla on mitään oireita. Sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminnalla tarkoitetaan tilaa, jossa sydänlihas on rasittunut eikä jaksa pumpata riittävästi verta. Tällöin verta kertyy keuhkoihin ja mahdollisesti myös muualle elimistöön. Vajaatoiminnan oireita ovat väsymys, hengenahdis-

4 tus ja turvotukset. Taudin edetessä hengenahdistusta ilmaantuu jo levossa. Tavallisin syy sydämen vajaatoimintaan on sydämen pumpputoiminnan huononeminen, jonka on aiheuttanut infarktiin liittyvä sydänlihaksen vaurio. Lievässä muodossaan se parantuu usein kokonaan. Vajaatoiminta voi liittyä myös verenpainetautiin, rytmihäiriöihin, sydänlihaksen muihin sairauksiin tai sydämen läppäjärjestelmän vaurioihin. Sydämen vajaatoiminnan syitä: sepelvaltimotauti krooninen verenpainetauti läppäviat synnynnäiset sydänviat sydänlihastulehdus sydänlihaksen rappeuma alkoholin aiheuttaman sydänlihaksen rappeuma sydänlihaksen aineenvaihduntasairaudet kroonisten keuhkosairauksien aiheuttama kuormitus sydänlihaksen jäykkyyteen johtavat sairaudet Sepelvaltimotaudin hoito Sepelvaltimotaudin hoito riippuu taudin ilmenemismuodosta. Vähäoireista sepelvaltimotautia hoidetaan ensisijaisesti lääkityksellä. Jos lääkehoito ei riitä pitämään oireita kurissa, harkitaan sepelvalimoiden varjoainekuvausta pallolaajennus- tai ohitusleikkaustarpeen arvioimiseksi. Pysyvät elintapamuutokset ovat onnistuneen hoidon perusta. Sepelvaltimotautipotilaan ravinnon tulisi olla vähärasvaista ja runsaasti kuitua sisältävää. Liikunta on hyväksi ja se voi olla reipastakin, mutta liiallinen rehkiminen ei ole hyväksi. Ylipainoa tulisi välttää. Tupakointia tulisi ehdottomasti välttää tai ainakin sitä tulisi pyrkiä vähentämään. Tupakoinnin lopettaminen alentaa aikaa myöten sydäninfarktin riskiä noin 65 prosentilla. Pienistä alkoholimääristä on havaittu olevan vähäisessä määrin jopa etua sairauden kannalta, mutta selvästi tätä suuremmat alkoholimäärät ovat taas haitallisia terveydelle yleensä. Pienet alkoholimäärät pienentävät verihiutaleiden taipumusta muodostaa hyytymä. Pieni alkoholimäärä on yksi tai korkeintaan kaksi alkoholiannosta päivässä. Sydänhalvaus Sydänhalvaus on sydänpysähdyksestä johtuva äkkikuolema. Sen syynä on usein sydäninfarkti tai sydänlihaksen hapenpuutteesta laukaisema paha rytmihäiriö eli ns. kammiovärinä. Aivoveritulppa eli aivoinfarkti Aivoinfarkti on ateroskleroottisen valtimon tukkeuman aiheuttama infarkti osassa aivoja. Mekanismi, johon kuuluu myös epävakaan tulpan repeäminen, on hyvin samanlainen kuin sydäninfarktissa. Vaurioitunut valtimo on yleensä aivojen ulkopuolella, kaulassa, mutta myös aivoissa olevat valtimot voivat olla ateroskleroottisia. Kun aivovaltimo on kokonaan tai osittain tukkeutunut, potilas kokee oireita siinä aivojen osassa, joka saa verta tämän valtimon kautta. Oireet voivat olla pääasiassa motorisia, kuten jalkojen tai käsien lihasvoiman menetys, mutta niihin voi kuulua myös näönmenetystä, vakavia tasapainohäiriöitä ja muita oireita. Useimmiten infarkti vaikuttaa vain kehon toisen puoliskon motorisiin toimintoihin. Jos oikeaan aivopuoliskoon verta kuljettava valtimo tukkeutuu, halvausoireet koetaan kehon vasemmalla puolella, mitä kutsutaan hemiplegiaksi. Tämä johtuu siitä, että lihaksia kontrolloivat hermot menevät ristiin aivorungossa. Halvausoireet voivat parantua kliinisesti täydellisesti 24 tunnin sisällä, tai oireet voivat olla myös pysyviä. Ensimmäistä halvaustyyppiä kutsutaan ohimeneväksi aivoverenkiertohäiriöksi (TIA). Vaikka kaikki oireet häviäisivätkin pian, TIA:n ilmeneminen ennustaa pysyvää halvausta, joka tulee esiin yleensä muutamien kuukausien kuluessa. On erittäin tärkeää, että aivoinfarkti estetään tehokkaalla hoidolla. Pysyvässä halvauksessa hoito keskittyy pääasiassa vammautuneen potilaan kuntouttamiseen, jotta hän pystyisi sopeutumaan sairaalan ulkopuoliseen elämään. Katkokävely eli klaudikaatio Ateroskleroosin esiintymismuoto on myös klaudikaatio. Klaudikaatio tarkoittaa toisessa tai kummassakin jalassa, yleensä pohkeissa, kävellessä esiintyvää kipua, joka ei häviä kävelyn jatkuessa ja helpottaa vain levossa. Kävellessä esiintyvä kipu johtuu valtimoiden verenkierron heikentymisestä, jonka syynä on ateroskleroottinen ahtautuminen tai tukkeuma. Näin ollen lihaksilla ei ole tarpeeksi happea ja ravinteita tehdä työtänsä. Lepotilassa potilailla ei juuri ole oireita. Monille kuitenkin kehittyy kroonisia haavoja, jotka eivät parane helposti, ja monilla esiintyy myös kuolioita, joka edellyttää lopulta amputointia. Riskien vähentämisen ja ruokavalion lisäksi hoito perustuu liikuntaan. Potilaita kannustetaan kävelemään useita kertoja päivässä, kunnes saavutetaan lähes maksimaalinen kipu. Yleensä liikunta parantaa kävelykykyä niin, että myös päivittäiset toimet onnistuvat helpommin ja kivuttomammin. Sopeutuminen liikuntaan saattaa lisätä jalkalihasten verenkiertoa ateroskleroottisen tukoksen ohittavien sivuvaltimoiden muodostumisen ansiosta. Liikunnan ansiosta jalkalihasten verenkierto paranee ja muodostuu sivuvaltimoita, jotka ohittavat ateroskleroottisen tukoksen. Lähteet: jatkuu seuraavalla sivulla... HIEROJA

5 MITÄ KOLESTEROLI ON? Kolesteroli on elimistölle välttämätön rasva-aine, jota tarvitaan solujen seinämien rakennusaineena ja muun muassa D-vitamiinin, hormonien ja sappihappojen muodostumiseen. Ihmisen maksa tuottaa kolesterolia itse, ja lisäksi sitä saadaan eläinperäisestä ruoasta (kuten lihasta, maidosta, juustosta, voista ja kananmunasta). HDL- ja LDL- kolesteroli Kolesteroli ei liukene veteen vaan kulkee verenkierrossa tiettyjen kantoaineiden avulla. Näistä tärkeimmät ovat HDL- ja LDLkolesteroli. Yleinen käsitys on, että HDLkolesteroli (high density lipoprotein) on ns. hyvä kolesteroli, koska veren korkea HDLkolesterolipitoisuus laskee ja matala pitoisuus puolestaan nostaa sydäntautiriskiä. LDL-kolesteroli (low density lipoprotein) on ns. paha kolesteroli, koska se kertyy valtimoiden seinämiin ja aiheuttaa verisuonten ahtautumista eli ateroskleroosia. Mitä korkeampi veren LDL-kolesterolitaso on, sitä suurempi on sydäntautien riski. Muistisääntö: HDL-arvon tulisi olla korkea eli High ja LDL-arvon matala eli Low. Lisäksi elimistössä on triglyseridejä, jotka sisältävät rasvaa ja ovat elimistön energianlähteenä. Mitkä tekijät voivat lisätä riskiä? Sydän- ja verisuonisairauksien riskiä lisäävät paitsi kohonnut LDL-kolesteroli myös seuraavat tekijät: matala HDL-kolesteroli korkea triglyseridipitoisuus kohonnut verenpaine tyypin 2 diabetes eli aikuisiän diabetes tupakointi sukutausta (lähisukulaisessa sepelvaltimotauti työikäisenä) ikä (miehet yli 45 vuotta, naiset yli 55 vuotta) lihavuus/vatsakkuus (vyötärön ympärys miehillä > 100 cm, naisilla > 90 cm vähäinen liikunta Tavoiteltavat kolesteroliarvot: kokonaiskolesteroli alle 5 mmol/l LDL-kolesteroli alle 3 mmol/l * triglyseridi alle 2 mmol/l HDL-kolesteroli yli 1 mmol/l * korkean riskin potilailla LDL alle 2,6 mmol/l Mikä aiheuttaa kohonneen kolesterolin? Korkea kolesteroli voi johtua useista eri tekijöistä. Joihinkin niistä voit vaikuttaa itse ja toisiin taas et. Perimä (eli geenisi) määrää sen, kuinka paljon kolesterolia elimistösi tuottaa ja kuinka paljon kolesterolia imeytyy elimistöösi. Tämä vaikuttaa osaltaan kolesteroliarvoihisi. Erityisesti kovaa eläinrasvaa sisältävät ruoat lisäävät LDLkolesterolia. Liikunnalla voit lisätä hyvän HDL-kolesterolisi määrää. Miksi kohonnut kolesteroli on niin haitallista? Kohonnut kolesteroli lisää verisuonten kalkkeutumista eli ateroskleroosia. Ateroskleroosissa kolesterolia kertyy verisuonen seinämään ahtauttaen niitä. Verisuonet muuttuvat kapeammiksi ja jäykemmiksi, jolloin verenkierto heikkenee. Yleisin ahtautuman sijainti on sydämen pinnalla kulkevissa sepelvaltimoissa. Tämä johtaa lisääntyneeseen riskiin saada sydäninfarkti. Kun ahtautuneet verisuonet eivät pysty kuljettamaan riittävästi verta, seurauksena on hapenpuute sillä sydänlihaksen alueella, jota ahtautunut verisuoni ravitsee. Tämä aistitaan rintakipuna tai hengenahdistuksena (angina pectoris). Jos sydämen ahtautunut sepelvaltimo tukkeutuu kokonaan ja äkillisesti, seurauksena on lihasvaurio (sydäninfarkti) tai jopa äkkikuolema. Vastaavanlainen tapahtuma aivovaltimoissa voi aiheuttaa aivohalvauksen. Ahtaumia voi olla myös alaraajoihin vievissä verisuonissa, jolloin seurauksena saattaa olla mm. katkokävelyä aiheuttava alaraajojen verenkiertohäiriö. Kohonneen kolesterolin hoito siis kannattaa. Kuinka yleistä kohonnut kolesteroli on? Kohonnut kolesteroli on merkittävä sydänja verisuonisairauksien riskitekijä. Terveys 2000-tutkimuksen mukaan yli 80 prosentilla suomalaisista LDL-kolesteroli oli yli tavoitearvon (yli 3 mmol/l). Työikäisessä väestössä sydänsairauksien määrä on kuitenkin vähentynyt huomattavasti huippuluvuista. Sydäntaudit eivät silti ole hävinneet, vaan niiden ilmaantuminen on siirtynyt myöhemmäksi. EU-tasoisessa vertailussa Suomi kuuluu sydänsairastavuudessa kolmen kärkimaan joukkoon Irlannin ja Iso-Britannian kanssa. Vuosittain Suomessa kuolee sydän- ja verisuonisairauksiin ihmistä. Sydän- ja verisuonisairaudet ovat edelleen suuri kansanterveydellinen ongelma. Kohonneen kolesterolin hoitosuositukset Yleinen tavoite veren korkean kolesterolin hoidossa on sydän- ja verisuonisairauden riskin vähentäminen, sillä on vankkaa näyttöä siitä, että korkea kolesteroli aiheuttaa sydän- ja verisuonisairauksia ja kolesterolin alentaminen vähentää niiden riskiä. Tämä on tärkeää niiden potilaiden kannalta, joilla on todettu ateroskleroottinen sairaus. Tällöin on kyse sekundaaripreventiosta. Sama koskee primaaripreventiota eli potilaita, joilla ei vielä ole sydän- ja verisuonitautia, mutta joilla on suuri riski sen kehittymiseen. Tutkimuksissa on osoitettu, että sydän- ja verisuonitautien riskiä vähentämällä on mahdollista vähentää ja ehkäistä invalidisoitumista ja pidentää elinikää. Sekä primaari- että sekundaariprevention yleisenä tavoitteena on vaikuttaa sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin elämäntapamuutoksen ja tarvittaessa lääkehoidon avulla. Elämäntapamuutokset Kohonneen kolesterolin hoitosuosituksissa todetaan, että kaikkia potilaita tulee neuvoa: Tupakoinnin lopettamiseen, terveellisiin ruokavalintoihin sekä liikunnan lisäämiseen. Ylipainoisia potilaita tulee rohkaista painonpudotukseen se auttaa myös alentamaan verenpainetta, kolesterolitasoja ja verensokeria. Diabetespotilaat tarvitsevat tukea päästäkseen oikealle verensokeritasolle ja pysyäkseen siellä. Verenpaineen tulisi pysyä 140/98 mmhg:n alapuolella. Tavoitetaso on matalampi, jos potilaalla on samanaikaisesti muita sairauksia, esim. diabetes. Jos tavoitetasolle ei päästä, tulee harkita lääkehoitoa. Lääkehoito voidaan aloittaa, jos potilaat eivät pääse kolesterolin tavoitetasolleen elämäntapamuutoksilla ja muilla hoitomuodoilla. Jos potilaalla on ennenaikainen sepelvaltimotauti (miehet < 55 v ja naiset< 65 v), hänen lähisukulaisensa tulee seuloa sepelvaltimotaudin riskitekijöiden kartoittamiseksi. Lääkehoito Jos kokonaiskolesterolin ja LDL-kolesterolin tavoitteisiin ei päästä elämäntapamuutoksilla, tulee aloittaa lääkehoito. Kolesterolin alentamiseen on saatavilla erilaisia lääkkeitä, esim. MHG-CoA-reduktaasi-inhibiittorit (statiinit), resiinit, fibraatit ja kolesterolia sitovat lääkkeet. Joskus pelkillä elämäntapamuutoksilla ei saada riittävää kolesterolitason laskua. Silloin lääkäri määrää potilaalle kolesterolitasoa pienentävää lääkettä. Tehokkaaksi turvalliseksi osoittautunut lääkeryhmä pienentää kolesterolituotantoa maksassa. Tätä lääkeryhmää kutsutaan statiineiksi. Elämäntapamuutokset on kuitenkin aina syytä muistaa. Elämäntapamuutokset yhdessä lääkityksen kanssa auttavat potilasta saamaan kolesterolin oikealle tasolle. Lähde: HIEROJA

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonisairaudet

Sydän- ja verisuonisairaudet 1 Sydän- ja verisuonisairaudet Mikko Vestola Koulun nimi TT1-Terveystiedon tutkielma 10.1.2002 Arvosana: Erinomainen 2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 AKTIIVINEN LIIKUNTA ON VÄHENTYNYT... 3 1.2 HUONO

Lisätiedot

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä 1 (6) Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä diaesitys on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisten työn tueksi potilasohjaukseen. Esitys on ladattavissa internetistä osoitteesta www.benecol.fi/ammattilaiset

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa Erkki Vartiainen, professori, Terveysosaston johtaja 11.10.2016 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A. Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) kotihoito-ohjeet

Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A. Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) kotihoito-ohjeet Pallolaajennetun potilaan 1 (16) Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) et Pallolaajennetun potilaan 2 (16) Sisältö 1. Mikä on sepelvaltimotauti?

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Mitä kolesteroli on ja mihin sitä tarvitaan? Eläinperäiset elintarvikkeet Maksa Elimistön oma kolesterolin tuotanto Kolesteroli D-vitamiinin tuotantoon

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Ehkäisee tutkitusti sydänkohtauksen ja aivoinfarktin riskiä Mikä valtimotauti on? Elimistömme mm. sydän ja aivot tarvitsevat toimiakseen happea, jota kuljettaa

Lisätiedot

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Ehkäisee tutkitusti sydänkohtauksen ja aivoinfarktin riskiä Mikä valtimotauti on? Elimistömme mm. sydän ja aivot tarvitsevat toimiakseen happea, jota kuljettaa

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Terve sydän. Sydänliitto. koko elämäksi. Nainen ja sepelvaltimotauti

Terve sydän. Sydänliitto. koko elämäksi. Nainen ja sepelvaltimotauti Terve sydän koko elämäksi Nainen ja sepelvaltimotauti Sydänliitto SISÄLTÖ TERVE SYDÄN KOKO ELÄMÄKSI 2 NAINEN JA SEPELVALTIMOTAUTI 2 Sydän ja verenkierto 3 Sepelvaltimotauti 3 Sepelvaltimotauti ilmenee

Lisätiedot

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI Hypoglykemia tarkoittaa tilaa, jossa verensokerin taso on alle 3,9 mmol/l tai 70 mg/dl 1, tosin tarkka lukema voi vaihdella yksilöllisesti. Hypoglykemia voi johtua useista syistä, ja sen yleisin aiheuttaja

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot

Julkisen yhteenvedon osiot Ezetimib Stada 10 mg tabletit 13.7.2016, versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Ezetimib Stada 10 mg tabletit VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat.

Julkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat. RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORIDIP 10 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORIDIP 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.3.2016, VERSIO 1.1 VI.2 Julkisen yhteenvedon

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Symbicort Turbuhaler. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Symbicort Turbuhaler. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Symbicort Turbuhaler Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Astma Astma on yleinen hengitysteiden tulehdussairaus,

Lisätiedot

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi)

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi) EMA/577184/2015 Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi) Tämä on Repatha-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden avulla

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

TerveysInfo. Efter en hjärtoperation Tietoa ja käytännön neuvoja ohitus ja läppäleikkauksesta kuntoutuvalle ja hänen läheisilleen.

TerveysInfo. Efter en hjärtoperation Tietoa ja käytännön neuvoja ohitus ja läppäleikkauksesta kuntoutuvalle ja hänen läheisilleen. TerveysInfo sydän ja verisuonitaudit Amanda ja Tomi Lyhytelokuva Amandasta, joka on menossa sydänleikkaukseen. Sairaalassa Amanda saa Tomi nimisen ystävän. Sydänlapset ja aikuiset ry elokuva https://www.youtube.com/watch?v=joq6r0wcwsy

Lisätiedot

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa LL Sergei Iljukov Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Terveys on täydellinen fyysisen,

Lisätiedot

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT Jussi Huttunen Tampere 20.4.2016 LÄÄKETIETEEN MEGATRENDIT Väestö vanhenee ja sairauskirjo muuttuu Teknologia kehittyy - HOITOTEKNOLOGIA - tietoteknologia Hoito yksilöllistyy

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

OPAS SYDÄNLEIKKAUKSEEN MENEVÄLLE

OPAS SYDÄNLEIKKAUKSEEN MENEVÄLLE 1 (16) OPAS SYDÄNLEIKKAUKSEEN MENEVÄLLE 2 (16) Lukijalle Teille tai läheisellenne on sydämen sepelvaltimoiden varjoainetutkimuksen ja muiden tutkimusten perusteella päädytty tekemään sydänleikkaus, joko

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä Ylipainoinen sydänpotilas Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä 27.10.2016 Miksi nimenomaan sydänpotilas hyötyy ylipainon hoidosta

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

ELÄMÄÄ ETEISVÄRINÄN KANSSA

ELÄMÄÄ ETEISVÄRINÄN KANSSA ELÄMÄÄ ETEISVÄRINÄN KANSSA Miksi eteisvärinän hoito on tärkeää? Eteisvärinä on rytmihäiriö, jossa sydämen eteisten aktiivinen supistelu lakkaa, jolloin eteisten sopukoihin muodostuu verihyytymiä. Hyytymä

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA Sydäntä keventävää asiaa Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolestero- lipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa kertyä

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen ruokavalion välillä.

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden.

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden. Primaarinen biliaarinen kolangiitti, aikaisemmin primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC), on harvinainen maksasairaus, joka saattaa joskus olla oireeton. Kun merkkejä ja oireita PBC:stä esiintyy, niiden

Lisätiedot

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,

Lisätiedot

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

LIIKAPAINO, LIHAVUUS

LIIKAPAINO, LIHAVUUS LIIKAPAINO, LIHAVUUS Lihavuus altistaa monille sairauksille tyypin 2 diabetes kohonnut verenpaine sepelvaltimotauti kihti polvinivelrikko rasvamaksa astma eräät syöpämuodot Mistä lihavuus johtuu? Ihminen

Lisätiedot

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? tiimipäällikkö Kirsi Ahola, työterveyspsykologian dosentti Stressi on elimistön reaktio haasteisiin. haasteita sisältävä tilanne

Lisätiedot

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 TOUKOKUU 2016 1982 2012 Päälöydökset Miesten tupakointi väheni eniten ylimmässä koulutusryhmässä. Naisten tupakointi lisääntyi alimmassa koulutusryhmässä ja väheni ylimmässä.

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi

Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi Tärkeää tietoa lääkehoidosta PRILIGY-valmistetta käytetään 18 64-vuotiaiden miesten ennenaikaisen siemensyöksyn hoitoon. Ota PRILIGY-tabletti 1 3 tuntia ennen seksuaalista

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

NuvaRing. N.V. Organon. 20.1.2014, versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

NuvaRing. N.V. Organon. 20.1.2014, versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO NuvaRing N.V. Organon 20.1.2014, versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Etonogestreelia ja etinyyliestradiolia

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

BLAISE: LIIKUNTA (T4318-T4319)

BLAISE: LIIKUNTA (T4318-T4319) BLAISE: LIIKUNTA (T4318-T4319) 1) TUT_PVM LITE_TESTIPVM 2) Testipvm LITE_SEULA1 3) SEULA1 Tutkimuksen pvm, tarkista oikeaksi, jos ei tämä päivä / / Testauksen pvm / / Onko Teillä jokin sydän-, verenkierto-

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Terveystieto, minimipaketti

Terveystieto, minimipaketti Terveystieto, minimipaketti Opiskelijan nimi: Ryhmä: Tekijä Miia Siukola Koulutuskeskus Sedu Lehtori, liikunta ja terveystieto Lähteet Kalaja S, Länsikallio R, Porevirta J, Tanhuanpää S. 2010: Lukion terveystieto,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

ENERGIAINDEKSI

ENERGIAINDEKSI ENERGIAINDEKSI 02.04.2015 Essi Esimerkki 2h 33min 12h 53min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaa-aikaan.

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? '' Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? Kuinka kauan kipsiä pidetään jalassa? Saako kipeälle

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT VAIKUTTAVAA TERVEYSPALVELUA Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Coronary Event Risk Test eli CERT on uusi tutkimus, jonka avulla voidaan arvioida henkilön sydäninfarktiriskiä.

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

TERVEYS KANNATTAA - sanoista tekoihin

TERVEYS KANNATTAA - sanoista tekoihin TERVEYS KANNATTAA - sanoista tekoihin Tule mukaan tekemään itsellesi, läheisillesi ja kunnallesi terveempi tulevaisuus Terveys on ihmisen elämän tärkeimpiä arvoja ja hyvinvoinnin tärkeä osatekijä. Politiikkaohjelma

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

Työn nimi: Kuntoutusta Suurella Sydämellä työikäisten sydänkurssi Kuopion Sydänyhdistys ry:lle

Työn nimi: Kuntoutusta Suurella Sydämellä työikäisten sydänkurssi Kuopion Sydänyhdistys ry:lle SAVONIA- AMMATTIKORKEAKOULU Terveysala, Kuopio OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusohjelma: Fysioterapian koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehto: Työn tekijä(t): Tuija Hakkarainen, Henna Kärki Työn nimi:

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS . KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos. Johdanto Suomalaisen terveyttä ja sydän- ja verisuonisairauksien

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle 1 Tieteelliset päätelmät Ottaen huomioon arviointiraportin, jonka lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC)

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot