Yleisimmät sydän- ja verenkiertoelinten

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yleisimmät sydän- ja verenkiertoelinten"

Transkriptio

1 Koonnut: Sanna Muukka Sydän- ja verisuonitautien osuus kaikista kuolemansyistä on noin puolet ja sepelvaltimotaudin yksinään vajaa 30 prosenttia. Vaikka suomalaisten sydän- ja verisuoniterveys on parantunut tuntuvasti viime vuosikymmenien aikana, nämä sairaudet ovat meillä silti yleisempiä kuin useimmissa muissa läntisen Euroopan maissa. Sydän- ja verisuonisairaudet ovat edelleen väestömme suurin kuolleisuuden ja tärkeä ennenaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttaja. Sydän- ja verisuonitaudit ovat erilaisia sydämeen ja verisuoniin vaikuttavia häiriötiloja. Yleisimmät sydän- ja verenkiertoelinten sairaudet ovat kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja aivoverenkierron häiriöt. Monet elintapoihin liittyvät tekijät, kuten epäterveellinen ravinto, tupakointi ja vähäinen liikunta lisäävät näiden tautien vaaraa. Kohonnut verenpaine Verenpaine tarkoittaa valtimoissa vallitsevaa painetta. Se syntyy sydämen supistuessa ja pumpatessa verta eteenpäin valtimoihin. Verenpaine ilmoitetaan kahdella luvulla. Isompi luku kuvaa painetta supistumisvaiheen aikana, systolinen paine. Sydämen supistusten välillä olevan lepovaiheen aikana paine on diastolinen paine. Verenpaineen mittayksikkö on elohopeamillimetri (mmhg). Kohonnut verenpaine on yksi kolmesta tärkeimmästä sepelvaltimotaudin riskitekijöistä. Muut ovat korkea kolesteroli ja tupakointi. Kohonnut verenpaine on todennäköisesti myös tärkein aivohalvauksen vaaratekijä. Selvästi kohonneeseen verenpaineeseen liittyy lisäksi sydämen vajaatoiminnan ja munuaisten vajaatoiminnan riski. Kohonnut verenpaine on usein oireeton. Oireita aiheuttavat ne sairaudet, joita kohonnut verenpaine voi aiheuttaa. Kohonneelle verenpaineelle altistavia tekijöitä ovat: runsas ruokasuolan käyttö liikapaino, etenkin keskivartalolihavuus alkoholin liikakäyttö runsas rasvojen käyttö lakritsituotteiden runsas käyttö e-pillereiden käyttö stressi lähisukulaisilla esiintyvät sydänja verisuonisairaudet tupakointi vähäinen liikunta diabetes sokeriaineenvaihdunnan häiriöt Kohonneen verenpaineen hoidossa pyritään aina verenpainetta alentaviin elintapojen muutoksiin. Hoitoratkaisuissa otetaan lisäksi huomioon potilaan muut sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät, muut sairauden sekä mahdollisesti kohonneen verenpaineen aiheuttaman elinvauriot. Terveellinen ravinto, tupakoinnin lopettaminen, runsaan alkoholinkäytön vähentäminen, painon hallinta ja riittävä päivittäinen liikunta ovat oleellinen osa myös kohonneen verenpaineen lääkehoitoa, sillä ne tehostavat lääkehoidon toteutumista. Elintapamuutosten tavoitteena on alentaa verenpainetta ja vaikuttaa edullisesti muihin sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöihin ja pienentää sydän- ja verisuonisairauksien kokonaisvaaraa. Pääosin ruokavaliomuutosten takia vuotiainen miesten ja naisten ikävakioitu sepelvaltimo- ja aivohalvauskuolleisuus ovat 20 vuodessa pienentyneet noin 60 %. Sepelvaltimotauti Sepelvaltimotaudissa sydämen omasta verenkierrosta ja hapensaannista huolehtivien sepelvaltimoiden verenkierto häiriintyy. Syynä on valtimoiden kovettuminen eli ateroskleroosi. Ateroskleroosissa valtimoiden sisäseinämiin kertynyt rasva, pääasiassa kolesteroli, kovettuu pesäkkeiksi. Ne pienenevät vähitellen verisuonen läpimittaa ja estävät verta virtaamasta. Valtimoiden kovettumista esiintyy myös mm. aivovaltimoissa ja alaraajojen valtimoissa. Sepelval- SYDÄN- JA 6HIEROJA

2 timot ovat sydämen pinnalla kulkevia suonia. Ne tuovat hapekasta verta sydänlihakseen sen omaa energiantarvetta varten. Kun sepelvaltimot ahtautuvat, alkaa sydänlihaksen toimintakyky kärsiä hapen puutteesta. Sepelvaltimoiden ahtautumiseen johtava ateroskleroosi saa alkunsa jo lapsuudessa ja kehittyy yleensä hitaasti vuosikymmenien kuluessa oireita antavaksi. Ateroskleroosin kehittymisnopeuteen vaikuttavat sairauden vaaratekijät ja ihmisen yksilölliset ominaisuudet. Vaikka sepelvaltimotaudin riskitekijöitä tunnetaan suuri joukko, kolme ylivoimaisesti tärkeintä ovat korkea kolesteroli, tupakointi ja kohonnut verenpaine. Muita sepelvaltimotaudin riskitekijöitä ovat mm. seuraavat: ikä miessukupuoli lihavuus pieni hyvän kolesterolin (HDL) määrä diabetes epäterveellisiä rasvoja sisältävä ruokavalio runsas alkoholin käyttö liikunnan vähäisyys sekä suvussa esiintyvä sepelvaltimotauti Oireet: Sepelvaltimotauti on luonteeltaan salakavala sairaus, joka antaa oireita yleensä vasta silloin, kun sepelvaltimot ovat jo pitkälle ahtautuneet. Sepelvaltimotaudin oireet ilmenevät yleensä vasta keski-iässä. Oireita alkaa esiintyä, kun sepelvaltimoista noin 50 % on ahtautunut. Oireet ilmenevät yleensä rasituksessa. Sepelvaltimotaudilla voi olla monenlaisia oireita: Rasitusrintakipu eli angina pectoris Angina pectoris kipu on sydänlihaksen hapenpuutteesta johtuva rintakipu, joka ilmenee useimmiten ruumiillisen tai henkisen rasituksen yhteydessä. Jos sepelvaltimo on ahtautunut ateroskleroosin vuoksi ja myös valtimospasmi on esiintynyt, verenkierto saattaa riittää vain liikkumattomaan tai hieman liikuntaa sisältävään elämäntapaan. Kun sydämen työskentelyä kuormitetaan enemmän, esim. lihastyöskentelyn, raskaan aterian tai stressaavien tilanteiden takia, verenkierto ei ehkä ole riittävä lisäämään veren läpikiertoa sydänlihaksessa. Potilas kokee rintakipuja ja hengästyneisyyttä työskennellessään. Kipu on yksilöllistä, mutta yleensä se tuntuu puristavana tai vannemaisena kiputuntemuksena rintalastan takana ja voi säteillä etenkin käsivarsiin, hartioihin ja kaulalle. Kipu on yleensä laaja-alainen ja epämääräinen, eikä sitä voida tarkkaan paikallistaa. Kipu ei ole koskaan pistävä tai terävä. Kipu helpottaa rasituksen loppuessa toisin kuin infarktikipu. On olemassa useita lääkkeitä, jotka auttavat angina pectoris-kipuihin. Sydäninfarktin riski on tällöin kuitenkin kasvanut. Angina pectoris ja sydäninfarkti voidaan kumpikin luokitella sepelvaltimotaudiksi (CAD ja CHD). Sydänveritulppa eli sydäninfarkti Sydäninfarktille altistavia tekijöitä: Se- jatkuu seuraavalla sivulla... VERISUONITAUDIT HIEROJA

3 ...jatkoa pelvaltimotauti, angina pectoris, sydämen vajaatoiminta, diabetes, kohonnut verenpaine, tupakointi. Äkillisen sydäninfarktin tyypillisin oire on voimakas rintakipu, joka ei mene ohi edes nitrolla. Muita oireita ovat pahoinvointi, kylmänhikisyys ja tuskaisuus. Kipu tuntuu laaja-alaisesti painavana tai puristavana rintakehän keskiosissa. Se säteilee tavallisesti molempiin tai ainakin vasempaan käsivarteen, usein myös kaulalle ja jopa leukaperiin asti ja siihen liittyy usein hengenahdistusta, hikoilua ja pelon tunnetta. Kipu voi toisinaan tuntua myös ylävatsassa tai selässä. Sepelvaltimon epävakaan ateroskleroottisen tukoksen yllättävä puhkeaminen, mihin liittyy akuutin punaisen tromboosin muodostuminen, on sydäninfarktin yleisin syy. Kun näin tapahtuu, verihiutaleista vapautuu kemiallisia yhdisteitä, jotka laukaisevat supistuksen valtimossa. Valtimon akuutti ahtautuminen yhdessä tromboosin kanssa pysäyttää sepelvaltimon verenkierron, jolloin tämä valtimo ei tuo sydänlihakseen happea ja ravinteita. Muutaman minuutin kuluessa sydänlihassolut lakkaavat toimimasta normaalisti. Potilaalla on paineen tunnetta tai voimakkaita kipuja rinnassa. Sydämen pumppaaminen häiriytyy vakavasti ja potilas hengästyy. Sähkövirta ei enää kulje tasaisesti sydänlihaksen läpi, ja saattaa esiintyä vaarallisia rytmihäiriöitä. Nämä akuutit rytmihäiriöt johtavat äkkikuolemaan, koska sydämen nopea ja epäsäännöllinen pumppaaminen estää veren normaalin läpivirtauksen aivoissa. Jos potilas selviytyy sydäninfarktin akuutista vaiheesta, korvautuvat vaurioituneet sydänlihassolut muutaman päivän tai viikon kuluessa arpikudoksella, joka ei pysty osallistumaan veren pumppaamiseen. Pumpussa tai sydämessä esiintyy tästä syystä häiriöitä, ja väsymys ja hengästyneisyys estävät potilasta tekemästä yhtä paljon fyysistä työtä kuin ennen. Sydäninfarktista selvinneillä on kohonnut riski saada uusi infarkti. Lääkehoidolla ja ruokavaliolla voi olla tehokas vaikutus riskien pienentämisessä, mutta infarktin vaurioittama sydänlihas on menetetty pysyvästi eikä se uusiudu. Sydäninfarkti eli myokardiaalinen infarkti (MI) on syynä yli 50 prosenttiin kehittyneiden maiden kokonaiskuolleisuudesta. Yleinen suorituskyvyn heikkeneminen, hengenahdistus, yleinen ahdistus, huimaus ja rytmihäiriöt Sepelvaltimotauti ei aina oireile angina pectoris-kipuna, vaan se voi tuntua 8HIEROJA yleisenä suorituskyvyn heikkenemisenä ja rasituksen aiheuttamana hengenahdistuksena, yleisenä ahdistuksena tai huimauksena. Myös rytmihäiriöiden lisääntyminen voi olla merkki sepelvaltimotaudista. Sydämen rytmihäiriöt ovat luonteeltaan erilaisia ja eri syistä johtuvia. Niiden hoidossa käytetään useita eri mekanismilla vaikuttavia lääkkeitä. Rytmihäiriöt pyritään hoitamaan niiden perussyyn mukaan, mikäli syyn selvittäminen on mahdollista. Monet rytmihäiriöistä ovat vaarattomia, eikä niiden hoitamiseksi tarvita lääkitystä, elleivät ne aiheuta potilaalle liiaksi oireita. Sepelvaltimotauti voidaan usein todeta rasitussydänfilmistä, ennen kuin potilaalla on mitään oireita. Sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminnalla tarkoitetaan tilaa, jossa sydänlihas on rasittunut eikä jaksa pumpata riittävästi verta. Tällöin verta kertyy keuhkoihin ja mahdollisesti myös muualle elimistöön. Vajaatoiminnan oireita ovat väsymys, hengenahdis-

4 tus ja turvotukset. Taudin edetessä hengenahdistusta ilmaantuu jo levossa. Tavallisin syy sydämen vajaatoimintaan on sydämen pumpputoiminnan huononeminen, jonka on aiheuttanut infarktiin liittyvä sydänlihaksen vaurio. Lievässä muodossaan se parantuu usein kokonaan. Vajaatoiminta voi liittyä myös verenpainetautiin, rytmihäiriöihin, sydänlihaksen muihin sairauksiin tai sydämen läppäjärjestelmän vaurioihin. Sydämen vajaatoiminnan syitä: sepelvaltimotauti krooninen verenpainetauti läppäviat synnynnäiset sydänviat sydänlihastulehdus sydänlihaksen rappeuma alkoholin aiheuttaman sydänlihaksen rappeuma sydänlihaksen aineenvaihduntasairaudet kroonisten keuhkosairauksien aiheuttama kuormitus sydänlihaksen jäykkyyteen johtavat sairaudet Sepelvaltimotaudin hoito Sepelvaltimotaudin hoito riippuu taudin ilmenemismuodosta. Vähäoireista sepelvaltimotautia hoidetaan ensisijaisesti lääkityksellä. Jos lääkehoito ei riitä pitämään oireita kurissa, harkitaan sepelvalimoiden varjoainekuvausta pallolaajennus- tai ohitusleikkaustarpeen arvioimiseksi. Pysyvät elintapamuutokset ovat onnistuneen hoidon perusta. Sepelvaltimotautipotilaan ravinnon tulisi olla vähärasvaista ja runsaasti kuitua sisältävää. Liikunta on hyväksi ja se voi olla reipastakin, mutta liiallinen rehkiminen ei ole hyväksi. Ylipainoa tulisi välttää. Tupakointia tulisi ehdottomasti välttää tai ainakin sitä tulisi pyrkiä vähentämään. Tupakoinnin lopettaminen alentaa aikaa myöten sydäninfarktin riskiä noin 65 prosentilla. Pienistä alkoholimääristä on havaittu olevan vähäisessä määrin jopa etua sairauden kannalta, mutta selvästi tätä suuremmat alkoholimäärät ovat taas haitallisia terveydelle yleensä. Pienet alkoholimäärät pienentävät verihiutaleiden taipumusta muodostaa hyytymä. Pieni alkoholimäärä on yksi tai korkeintaan kaksi alkoholiannosta päivässä. Sydänhalvaus Sydänhalvaus on sydänpysähdyksestä johtuva äkkikuolema. Sen syynä on usein sydäninfarkti tai sydänlihaksen hapenpuutteesta laukaisema paha rytmihäiriö eli ns. kammiovärinä. Aivoveritulppa eli aivoinfarkti Aivoinfarkti on ateroskleroottisen valtimon tukkeuman aiheuttama infarkti osassa aivoja. Mekanismi, johon kuuluu myös epävakaan tulpan repeäminen, on hyvin samanlainen kuin sydäninfarktissa. Vaurioitunut valtimo on yleensä aivojen ulkopuolella, kaulassa, mutta myös aivoissa olevat valtimot voivat olla ateroskleroottisia. Kun aivovaltimo on kokonaan tai osittain tukkeutunut, potilas kokee oireita siinä aivojen osassa, joka saa verta tämän valtimon kautta. Oireet voivat olla pääasiassa motorisia, kuten jalkojen tai käsien lihasvoiman menetys, mutta niihin voi kuulua myös näönmenetystä, vakavia tasapainohäiriöitä ja muita oireita. Useimmiten infarkti vaikuttaa vain kehon toisen puoliskon motorisiin toimintoihin. Jos oikeaan aivopuoliskoon verta kuljettava valtimo tukkeutuu, halvausoireet koetaan kehon vasemmalla puolella, mitä kutsutaan hemiplegiaksi. Tämä johtuu siitä, että lihaksia kontrolloivat hermot menevät ristiin aivorungossa. Halvausoireet voivat parantua kliinisesti täydellisesti 24 tunnin sisällä, tai oireet voivat olla myös pysyviä. Ensimmäistä halvaustyyppiä kutsutaan ohimeneväksi aivoverenkiertohäiriöksi (TIA). Vaikka kaikki oireet häviäisivätkin pian, TIA:n ilmeneminen ennustaa pysyvää halvausta, joka tulee esiin yleensä muutamien kuukausien kuluessa. On erittäin tärkeää, että aivoinfarkti estetään tehokkaalla hoidolla. Pysyvässä halvauksessa hoito keskittyy pääasiassa vammautuneen potilaan kuntouttamiseen, jotta hän pystyisi sopeutumaan sairaalan ulkopuoliseen elämään. Katkokävely eli klaudikaatio Ateroskleroosin esiintymismuoto on myös klaudikaatio. Klaudikaatio tarkoittaa toisessa tai kummassakin jalassa, yleensä pohkeissa, kävellessä esiintyvää kipua, joka ei häviä kävelyn jatkuessa ja helpottaa vain levossa. Kävellessä esiintyvä kipu johtuu valtimoiden verenkierron heikentymisestä, jonka syynä on ateroskleroottinen ahtautuminen tai tukkeuma. Näin ollen lihaksilla ei ole tarpeeksi happea ja ravinteita tehdä työtänsä. Lepotilassa potilailla ei juuri ole oireita. Monille kuitenkin kehittyy kroonisia haavoja, jotka eivät parane helposti, ja monilla esiintyy myös kuolioita, joka edellyttää lopulta amputointia. Riskien vähentämisen ja ruokavalion lisäksi hoito perustuu liikuntaan. Potilaita kannustetaan kävelemään useita kertoja päivässä, kunnes saavutetaan lähes maksimaalinen kipu. Yleensä liikunta parantaa kävelykykyä niin, että myös päivittäiset toimet onnistuvat helpommin ja kivuttomammin. Sopeutuminen liikuntaan saattaa lisätä jalkalihasten verenkiertoa ateroskleroottisen tukoksen ohittavien sivuvaltimoiden muodostumisen ansiosta. Liikunnan ansiosta jalkalihasten verenkierto paranee ja muodostuu sivuvaltimoita, jotka ohittavat ateroskleroottisen tukoksen. Lähteet: jatkuu seuraavalla sivulla... HIEROJA

5 MITÄ KOLESTEROLI ON? Kolesteroli on elimistölle välttämätön rasva-aine, jota tarvitaan solujen seinämien rakennusaineena ja muun muassa D-vitamiinin, hormonien ja sappihappojen muodostumiseen. Ihmisen maksa tuottaa kolesterolia itse, ja lisäksi sitä saadaan eläinperäisestä ruoasta (kuten lihasta, maidosta, juustosta, voista ja kananmunasta). HDL- ja LDL- kolesteroli Kolesteroli ei liukene veteen vaan kulkee verenkierrossa tiettyjen kantoaineiden avulla. Näistä tärkeimmät ovat HDL- ja LDLkolesteroli. Yleinen käsitys on, että HDLkolesteroli (high density lipoprotein) on ns. hyvä kolesteroli, koska veren korkea HDLkolesterolipitoisuus laskee ja matala pitoisuus puolestaan nostaa sydäntautiriskiä. LDL-kolesteroli (low density lipoprotein) on ns. paha kolesteroli, koska se kertyy valtimoiden seinämiin ja aiheuttaa verisuonten ahtautumista eli ateroskleroosia. Mitä korkeampi veren LDL-kolesterolitaso on, sitä suurempi on sydäntautien riski. Muistisääntö: HDL-arvon tulisi olla korkea eli High ja LDL-arvon matala eli Low. Lisäksi elimistössä on triglyseridejä, jotka sisältävät rasvaa ja ovat elimistön energianlähteenä. Mitkä tekijät voivat lisätä riskiä? Sydän- ja verisuonisairauksien riskiä lisäävät paitsi kohonnut LDL-kolesteroli myös seuraavat tekijät: matala HDL-kolesteroli korkea triglyseridipitoisuus kohonnut verenpaine tyypin 2 diabetes eli aikuisiän diabetes tupakointi sukutausta (lähisukulaisessa sepelvaltimotauti työikäisenä) ikä (miehet yli 45 vuotta, naiset yli 55 vuotta) lihavuus/vatsakkuus (vyötärön ympärys miehillä > 100 cm, naisilla > 90 cm vähäinen liikunta Tavoiteltavat kolesteroliarvot: kokonaiskolesteroli alle 5 mmol/l LDL-kolesteroli alle 3 mmol/l * triglyseridi alle 2 mmol/l HDL-kolesteroli yli 1 mmol/l * korkean riskin potilailla LDL alle 2,6 mmol/l Mikä aiheuttaa kohonneen kolesterolin? Korkea kolesteroli voi johtua useista eri tekijöistä. Joihinkin niistä voit vaikuttaa itse ja toisiin taas et. Perimä (eli geenisi) määrää sen, kuinka paljon kolesterolia elimistösi tuottaa ja kuinka paljon kolesterolia imeytyy elimistöösi. Tämä vaikuttaa osaltaan kolesteroliarvoihisi. Erityisesti kovaa eläinrasvaa sisältävät ruoat lisäävät LDLkolesterolia. Liikunnalla voit lisätä hyvän HDL-kolesterolisi määrää. Miksi kohonnut kolesteroli on niin haitallista? Kohonnut kolesteroli lisää verisuonten kalkkeutumista eli ateroskleroosia. Ateroskleroosissa kolesterolia kertyy verisuonen seinämään ahtauttaen niitä. Verisuonet muuttuvat kapeammiksi ja jäykemmiksi, jolloin verenkierto heikkenee. Yleisin ahtautuman sijainti on sydämen pinnalla kulkevissa sepelvaltimoissa. Tämä johtaa lisääntyneeseen riskiin saada sydäninfarkti. Kun ahtautuneet verisuonet eivät pysty kuljettamaan riittävästi verta, seurauksena on hapenpuute sillä sydänlihaksen alueella, jota ahtautunut verisuoni ravitsee. Tämä aistitaan rintakipuna tai hengenahdistuksena (angina pectoris). Jos sydämen ahtautunut sepelvaltimo tukkeutuu kokonaan ja äkillisesti, seurauksena on lihasvaurio (sydäninfarkti) tai jopa äkkikuolema. Vastaavanlainen tapahtuma aivovaltimoissa voi aiheuttaa aivohalvauksen. Ahtaumia voi olla myös alaraajoihin vievissä verisuonissa, jolloin seurauksena saattaa olla mm. katkokävelyä aiheuttava alaraajojen verenkiertohäiriö. Kohonneen kolesterolin hoito siis kannattaa. Kuinka yleistä kohonnut kolesteroli on? Kohonnut kolesteroli on merkittävä sydänja verisuonisairauksien riskitekijä. Terveys 2000-tutkimuksen mukaan yli 80 prosentilla suomalaisista LDL-kolesteroli oli yli tavoitearvon (yli 3 mmol/l). Työikäisessä väestössä sydänsairauksien määrä on kuitenkin vähentynyt huomattavasti huippuluvuista. Sydäntaudit eivät silti ole hävinneet, vaan niiden ilmaantuminen on siirtynyt myöhemmäksi. EU-tasoisessa vertailussa Suomi kuuluu sydänsairastavuudessa kolmen kärkimaan joukkoon Irlannin ja Iso-Britannian kanssa. Vuosittain Suomessa kuolee sydän- ja verisuonisairauksiin ihmistä. Sydän- ja verisuonisairaudet ovat edelleen suuri kansanterveydellinen ongelma. Kohonneen kolesterolin hoitosuositukset Yleinen tavoite veren korkean kolesterolin hoidossa on sydän- ja verisuonisairauden riskin vähentäminen, sillä on vankkaa näyttöä siitä, että korkea kolesteroli aiheuttaa sydän- ja verisuonisairauksia ja kolesterolin alentaminen vähentää niiden riskiä. Tämä on tärkeää niiden potilaiden kannalta, joilla on todettu ateroskleroottinen sairaus. Tällöin on kyse sekundaaripreventiosta. Sama koskee primaaripreventiota eli potilaita, joilla ei vielä ole sydän- ja verisuonitautia, mutta joilla on suuri riski sen kehittymiseen. Tutkimuksissa on osoitettu, että sydän- ja verisuonitautien riskiä vähentämällä on mahdollista vähentää ja ehkäistä invalidisoitumista ja pidentää elinikää. Sekä primaari- että sekundaariprevention yleisenä tavoitteena on vaikuttaa sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin elämäntapamuutoksen ja tarvittaessa lääkehoidon avulla. Elämäntapamuutokset Kohonneen kolesterolin hoitosuosituksissa todetaan, että kaikkia potilaita tulee neuvoa: Tupakoinnin lopettamiseen, terveellisiin ruokavalintoihin sekä liikunnan lisäämiseen. Ylipainoisia potilaita tulee rohkaista painonpudotukseen se auttaa myös alentamaan verenpainetta, kolesterolitasoja ja verensokeria. Diabetespotilaat tarvitsevat tukea päästäkseen oikealle verensokeritasolle ja pysyäkseen siellä. Verenpaineen tulisi pysyä 140/98 mmhg:n alapuolella. Tavoitetaso on matalampi, jos potilaalla on samanaikaisesti muita sairauksia, esim. diabetes. Jos tavoitetasolle ei päästä, tulee harkita lääkehoitoa. Lääkehoito voidaan aloittaa, jos potilaat eivät pääse kolesterolin tavoitetasolleen elämäntapamuutoksilla ja muilla hoitomuodoilla. Jos potilaalla on ennenaikainen sepelvaltimotauti (miehet < 55 v ja naiset< 65 v), hänen lähisukulaisensa tulee seuloa sepelvaltimotaudin riskitekijöiden kartoittamiseksi. Lääkehoito Jos kokonaiskolesterolin ja LDL-kolesterolin tavoitteisiin ei päästä elämäntapamuutoksilla, tulee aloittaa lääkehoito. Kolesterolin alentamiseen on saatavilla erilaisia lääkkeitä, esim. MHG-CoA-reduktaasi-inhibiittorit (statiinit), resiinit, fibraatit ja kolesterolia sitovat lääkkeet. Joskus pelkillä elämäntapamuutoksilla ei saada riittävää kolesterolitason laskua. Silloin lääkäri määrää potilaalle kolesterolitasoa pienentävää lääkettä. Tehokkaaksi turvalliseksi osoittautunut lääkeryhmä pienentää kolesterolituotantoa maksassa. Tätä lääkeryhmää kutsutaan statiineiksi. Elämäntapamuutokset on kuitenkin aina syytä muistaa. Elämäntapamuutokset yhdessä lääkityksen kanssa auttavat potilasta saamaan kolesterolin oikealle tasolle. Lähde: HIEROJA

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Valtimotaudin ABC 2016

Valtimotaudin ABC 2016 Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

Mikä on valtimotauti?

Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Tietoa eteisvärinästä

Tietoa eteisvärinästä Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää

Lisätiedot

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje. Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonisairaudet

Sydän- ja verisuonisairaudet 1 Sydän- ja verisuonisairaudet Mikko Vestola Koulun nimi TT1-Terveystiedon tutkielma 10.1.2002 Arvosana: Erinomainen 2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 AKTIIVINEN LIIKUNTA ON VÄHENTYNYT... 3 1.2 HUONO

Lisätiedot

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Mitä kolesteroli on ja mihin sitä tarvitaan? Hyvä ja paha kolesteroli Liika kolesteroli kertyy valtimoiden seinämiin Tavoiteltavat kolesterolitasot Tavoiteltava

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä 1 (6) Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä diaesitys on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisten työn tueksi potilasohjaukseen. Esitys on ladattavissa internetistä osoitteesta www.benecol.fi/ammattilaiset

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

Voimaa arkeen. Sepelvaltimotauti. Sydänhoitaja Aino Rantamäki

Voimaa arkeen. Sepelvaltimotauti. Sydänhoitaja Aino Rantamäki Voimaa arkeen Sepelvaltimotauti Sydänhoitaja Aino Rantamäki Sydän Sydämen rakenne Sydämen rytminen toiminta perustuu sähköilmiöön. Jokainen sydänlihassolu sisältää sähkövarauksen, jonka muutos saa sydänlihaksen

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Keski-ikä oli 38,5 vuotta.

Keski-ikä oli 38,5 vuotta. Väestö Vuosina 1800-1950 Suomen väestö kaksinkertaistui aina 50 vuodessa. Vuosina 1950-1990 väestön lisäys on ollut 1 miljoona eikä se enää juuri muutu. Alle työikäisiä on noin 1 milj. ja yli 65-vuotiaita

Lisätiedot

Omahoito ja valtimotaudin riskitekijät

Omahoito ja valtimotaudin riskitekijät Omahoito ja valtimotaudin riskitekijät 2017 Virittäytyminen (10 min) Miten olet hoitanut itseäsi viimeisen viikon aikana? Mieti hetki yksin ja kirjaa asiat ylös Keskustelkaa asiasta ryhmässä tai Liiku

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Yksityiskohtaiset mittaustulokset

Yksityiskohtaiset mittaustulokset Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi

Lisätiedot

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Monia aineenvaihduntasairauksia, joissa veren sokeripitoisuus kohoaa liian korkeaksi Useimmiten syynä on haiman erittämän insuliinihormonin vähäisyys tai sen puuttuminen

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN

ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN Dehkon 2D-hanke (Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyhanke) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kakkostyypin diabetesta ehkäisevät Painonhallinta Hyvät ruokavalinnat kuitu

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A. Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) kotihoito-ohjeet

Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A. Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) kotihoito-ohjeet Pallolaajennetun potilaan 1 (16) Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) et Pallolaajennetun potilaan 2 (16) Sisältö 1. Mikä on sepelvaltimotauti?

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Alkoholi. lisää syövän vaaraa. Niillä, jotka kuluttavat säännöllisesi neljä alkoholiannosta päivässä, on. Alkoholi voi aiheuttaa ainakin

Alkoholi. lisää syövän vaaraa. Niillä, jotka kuluttavat säännöllisesi neljä alkoholiannosta päivässä, on. Alkoholi voi aiheuttaa ainakin Alkoholi lisää syövän vaaraa Alkoholi on yksi merkittävimmistä elintapoihin liittyvistä syöpäriskeistä. Mitä enemmän alkoholia käyttää, sitä suurempi on riski sairastua syöpään. Myös kohtuullinen alkoholinkäyttö

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Mitä kolesteroli on ja mihin sitä tarvitaan? Eläinperäiset elintarvikkeet Maksa Elimistön oma kolesterolin tuotanto Kolesteroli D-vitamiinin tuotantoon

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa Erkki Vartiainen, professori, Terveysosaston johtaja 11.10.2016 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa

Lisätiedot

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät DIABETES JA SYDÄN Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Diabetes nostaa sydän- ja verisuonitautien riskin 2-4 kertaiseksi. Riskiin voi vaikuttaa elämäntavoillaan. Riskiä vähentää diabeteksen hyvä hoito,

Lisätiedot

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Ehkäisee tutkitusti sydänkohtauksen ja aivoinfarktin riskiä Mikä valtimotauti on? Elimistömme mm. sydän ja aivot tarvitsevat toimiakseen happea, jota kuljettaa

Lisätiedot

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Ehkäisee tutkitusti sydänkohtauksen ja aivoinfarktin riskiä Mikä valtimotauti on? Elimistömme mm. sydän ja aivot tarvitsevat toimiakseen happea, jota kuljettaa

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Omat hoitotavoitteet Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen

Lisätiedot

Firmagon eturauhassyövän hoidossa

Firmagon eturauhassyövän hoidossa Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OMAHOITOLOMAKE Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OTA VASTAANOTOLLE MUKAAN: Täytetty omahoitolomake + lääkelistasi

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

VOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori

VOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori VOIMAA ARKEEN 5.9.2019 4.9.2019 Helena Vähävuori Diabeteshoitaja Helena Vähävuori 1 Yleinen sairaus, esiintyvyys kasvussa Vakava ja kallis sairaus; hoito haasteellista Riskitekijät tunnetaan Vahva näyttö

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten

Lisätiedot

STATIINIT kohonneen kolesterolin hoidossa

STATIINIT kohonneen kolesterolin hoidossa STATIINIT kohonneen kolesterolin hoidossa Orion on suomalainen avainlippuyritys. SISÄLLYSLUETTELO Kenelle määrätään statiineja?...4 Mitä kolesteroli tekee verisuonille?...6 Miten statiinit vaikuttavat?...8

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot

Julkisen yhteenvedon osiot Ezetimib Stada 10 mg tabletit 13.7.2016, versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Ezetimib Stada 10 mg tabletit VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Terve sydän. Sydänliitto. koko elämäksi. Nainen ja sepelvaltimotauti

Terve sydän. Sydänliitto. koko elämäksi. Nainen ja sepelvaltimotauti Terve sydän koko elämäksi Nainen ja sepelvaltimotauti Sydänliitto SISÄLTÖ TERVE SYDÄN KOKO ELÄMÄKSI 2 NAINEN JA SEPELVALTIMOTAUTI 2 Sydän ja verenkierto 3 Sepelvaltimotauti 3 Sepelvaltimotauti ilmenee

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

ILMOITTAUDU KEVÄÄN OPINTOPÄIVILLE!

ILMOITTAUDU KEVÄÄN OPINTOPÄIVILLE! ILMOITTAUDU KEVÄÄN OPINTOPÄIVILLE! TÄSSÄ LEHDESSÄ MM. HIERONTATERAPEUTIKSI USA:SSA LÄHTISITKÖ OPISKELEMAAN? ARTIKKELI SYDÄN- JA VERISUONI- TAUDEISTA TIETOA NISKA- JA OLKAPÄÄKIVUISTA TUTKIMUSMATKA IHMISEN

Lisätiedot

SYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT

SYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT SYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT Tupakoinnin ja sydän- ja verenkiertoelinten tautien syy-yhteys on tunnettu jo 1950-luvulta. Tupakointi on merkittävin ennaltaehkäistävissä oleva sydän- ja verenkiertoelinten

Lisätiedot

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan Mikä on diabetes? Diabetes on tila, jossa elimistön on vaikea muuttaa nautittua ravintoa energiaksi Diabeteksessa veressä on liikaa glukoosia

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

OHJEET SYDÄMEN JA VERISUONIEN TERVEYTEEN. Kuopiolaistutkimus: Sydänperäinen äkkikuolema kaataa myös nuoria ja kovakuntoisia

OHJEET SYDÄMEN JA VERISUONIEN TERVEYTEEN. Kuopiolaistutkimus: Sydänperäinen äkkikuolema kaataa myös nuoria ja kovakuntoisia OHJEET SYDÄMEN JA VERISUONIEN TERVEYTEEN Kuopiolaistutkimus: Sydänperäinen äkkikuolema kaataa myös nuoria ja kovakuntoisia Kymmenvaiheinen ohjelma sepelvaltimoiden terveyden ylläpitoon luontaishoidoilla

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa Professori Tiina Laatikainen 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin

Lisätiedot

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Lääkärikeskuksen 13. Lääkäripäivät 5.3.2011 Marit Granér, LT Sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Sydän- ja verisuonisairaudet

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Labquality Days Jaana Leiviskä

Labquality Days Jaana Leiviskä Labquality Days 8.2.2018 1 LIPIDIMÄÄRITYKSET TARVITAANKO PAASTOA? JAANA LEIVISKÄ DOSENTTI, SAIRAALAKEMISTI HUSLAB 2 LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT Pääosa rasvoista saadaan ravinnosta Elimistö valmistaa erilaisia

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat.

Julkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat. RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORIDIP 10 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORIDIP 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.3.2016, VERSIO 1.1 VI.2 Julkisen yhteenvedon

Lisätiedot

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset

Lisätiedot

Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät

Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Sidonnaisudet Entinen työnantaja: Suomen Sydänliitto ry. Osakeomistus: RemoteA Oy, PlusTerveys

Lisätiedot

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Koiran sydämen vajaatoiminta

Koiran sydämen vajaatoiminta Koiran sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoimintaa voidaan hoitaa ja pidentää odotettavissa olevaa elinaikaa. Koirankin sydän voi sairastua Koiran sydänsairauksista Sydämen vajaatoiminta on yleinen vaiva

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes ja keho

Tyypin 2 diabetes ja keho ROB TAUB Robilla on tyypin 2 diabetes Tyypin 2 diabetes ja keho Miten diabetes vaikuttaa kehoosi DENISE TROUTMAN Denisellä on tyypin 2 diabetes ROGÉRIO SILVA Rogériolla on tyypin 2 diabetes PORTUGAL tyypin

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia. Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia. Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles Ravitsemusalan tutkimuspalveluyritys Kliiniset tutkimuspalvelut Elintarvikelääke- terveys-

Lisätiedot

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Suolan terveyshaitat ja kustannukset Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

s upersankari M UN UAINEN TAISTELEE! Suojele sitä VASTUsTAJILTA www.supersankarimunuainen.fi

s upersankari M UN UAINEN TAISTELEE! Suojele sitä VASTUsTAJILTA www.supersankarimunuainen.fi s upersankari M UN UAINEN TAISTELEE! Suojele sitä VASTUsTAJILTA www.supersankarimunuainen.fi SISÄLL YS: 3 Supersankarimunuaisen supervoimat 4 Supersankarimunuainen 5 Vastustaja 1: YLIPAINO 6 Supersankarimunuainen

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Huolehdi sydämestäsi! Sydän- ja verisuonisairauksien yhteydet reumasairauksiin

Huolehdi sydämestäsi! Sydän- ja verisuonisairauksien yhteydet reumasairauksiin Huolehdi sydämestäsi! Sydän- ja verisuonisairauksien yhteydet reumasairauksiin Reuma-lehti 3/17 Teksti: Teija Riikola Reumasairaudet luovat otollisen alustan sydän- ja verisuonitaudeille. Hyvät elintavat

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

Symbicort Turbuhaler. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Symbicort Turbuhaler. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Symbicort Turbuhaler Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Astma Astma on yleinen hengitysteiden tulehdussairaus,

Lisätiedot

MIKÄ KUVIA YHDISTÄÄ? Apetta aivoille avaimia aivoterveyteen -hanke

MIKÄ KUVIA YHDISTÄÄ? Apetta aivoille avaimia aivoterveyteen -hanke MIKÄ KUVIA YHDISTÄÄ? LÄHTEET Pusa Tuija 2017. Kuitu monipuolisen ruuan osana. https://sydan.fi/ruoka-ja-liikunta/kuitu-monipuolisen-ruuan-osana Pusa Tuija 2017. Suolaa vain kohtuudella. https://sydan.fi/ruoka-ja-liikunta/suolaa-vain-kohtuudella

Lisätiedot

15/02/2012. Perimään ja elintapoihin liittyvä sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöiden summa

15/02/2012. Perimään ja elintapoihin liittyvä sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöiden summa Perimään ja elintapoihin liittyvä sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöiden summa Sairaanhoitaja, Farmaseutti Susanna Hannikka Kohonnut verenpaine Kohonneet veren rasva-arvot Heikentynyt sokerinsieto

Lisätiedot