Moderni satama kehittää toimintaansa jatkuvasti
|
|
- Johanna Jääskeläinen
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Moderni satama kehittää toimintaansa jatkuvasti Vuosikertomus 29
2 TALOUS, miljoonaa euroa Liikevaihto 81,2 95,4 95, 81,8 78,5 Liikeylijäämä 14,5 39,4 41,9 31,1 27,6 Tilikauden ylijäämä 14,8 11,1,,, Investoinnit 23,7 145,3 168,6 126,3 81,7 Taseen loppusumma 621,1 61,1 51,3 335,7 313,3 TUNNUSLUVUT Liikevaihdon muutos, % -14,9,4 16,1 4,2 1, Liikeylijäämä-%, liikevaihdosta 17,8 41,3 44,1 38, 35,2 Liikevaihto/henkilö, 1 euroa Sijoitetun pääoman tuotto, % 2,5 7,5 11, 11,1 11,1 Omavaraisuusaste, % 59,3 59,5 66,9 89,7 87,9 Helsingin Sataman markkinaosuudet Suomen liikenteestä 29 Tuonti 37 % Vienti 19 % Kontit 33 % Kumipyörät 56 % Matkustajat (Manner-Suomi) 74 % Helsingin Sataman jäsenyydet Baltic Ports Organization (BPO) Cruise Europe (CE) International Association of Cities and Ports (AIVP) International Association of Ports and Harbors (IAPH) International Harbour Masters Association (IHMA) The World Association for Waterborne Transport Infrastructure (PIANC) Helsingin Satama lyhyesti Helsinki on nykyaikainen, yksiköidyn tavara- ja matkustajaliikenteen pääsatama Suomessa. Keskeinen sijainti elinkeinoelämän, tuotannon, kulutuksen ja väestön ytimessä takaa satamalle tasapainoisen tuonti- ja vientiliikenteiden virran luoden hyvät puitteet myös Venäjälle suuntautuvalle kautta kulkuliikenteelle. Helsingin Satama edistää monipuolisesti Helsingin seudun elinkeinoelämää ja hyvinvointia. Liiketoimintaympäristön aktiivisena kehittäjänä Helsingin Satama luo puitteet ja koordinoi toimintoja satamassa. Helsingin Sataman arvoina ovat asiakaslähtöisyys, tuloksellisuus, luotettavuus, kehitys hakuisuus ja ympäristövastuullisuus. Helsinki on myös maamme vilkkain matkustajasatama, josta on päivittäiset matkustajayhteydet Viroon, Ruotsiin ja Saksaan sekä viikoittaiset yhteydet Puolaan. Säännöllisen linjaliikenteen lisäksi Helsinki on kesäaikaan houkutteleva kansainvälisten risteilyalusten vierailusatama. 2 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 29
3 Tehokas, toimiva ja turvallinen Helsingin satama on Suomen merkittävin yleissatama. Sen tavaraliikenteen sydämestä, Vuosaaren satamasta, on hioutunut ensimmäisen kokonaisen toimintavuotensa aikana yhtenäinen satamayhteisö. Tämä on osaltaan auttanut Helsingin satamaa vakiinnuttamaan asemaansa Itämeren piirissä yksiköidyn tavaraliikenteen kuuden johtavan sataman joukossa sekä kolmanneksi vilkkaimpana matkustajasatamana. Itämeri kuntoon aktiivisesti pumpaten s. 6 Satama kuuntelee herkällä korvalla s. 12 Satama tutkii maasähkön käyttömahdollisuuksia s. 21 Vuosaaressa kiikaroidaan linnustoa ja kalastoa s. 26 Päästöjen määrät tarkassa syynissä s. 3 Lajittelua tehostamalla jätemäärät laskuun s. 32 Sisältö Satama lyhyesti 3 Satamajohtajan katsaus 4 Vuosi 29 8 Tilastot 14 Liikenne 22 Henkilöstö 23 Tavarasatamatoiminta 24 Laadunvalvonta 27 Turvallisuus 28 Talous 33 Organisaatio 36 Tapahtumat 38 Vuosikertomus 29 HELSINGIN SATAMA 3
4 Satamajohtajan katsaus Olosuhteisiin nähden varsin onnistunut vuosi Kokemukset Vuosaaren sataman ensimmäisestä täydestä vuodesta olivat positiivisia. Satama on teknisesti ja liikennejärjestelyiltään hyvin toimiva. Varustamot ovat kokeneet satamaoperaattorien välisen kilpailun todellisena, joskin ennakoitua pienemmät tavaramäärät ovat johtaneet lomautuksiin ja sitä kautta alentuneeseen palvelutasoon liikennehuippujen aikana. Rahtaajien kannalta on ollut positiivista, että alusliikenteen frekvenssi on alentuneista lastimääristä huolimatta pysynyt korkeana. Korkea frekvenssi yhdessä tiheän vasta satama verkoston kanssa on yksi Helsingin sataman perusvahvuuksista. Finnlines korvasi Puolan Gdyniaan liikennöineet alukset ropax-aluksilla, joten yli kahden kymmenen vuoden tauon jälkeen Helsingistä on taas matkustajille laivayhteys Puolaan. Vuosaaren meriväylä on osoittanut toimivuutensa eikä sataman raskas liikenne ole ruuhkauttanut Kehä III:sta. Ratayhteys pitkää tunnelia pitkin pääradalle toimii pienten alkuhankaluuksien jälkeen moitteettomasti. Ulkomaan merikuljetukset Suomen rannikkosatamien kautta vähenivät vuonna 29 lähes 2 prosenttia, samalle tasolle kuin vuonna 22. Talouden taantuman vaikutukset eri satamissa vaihtelivat suuresti. Ne satamat, joiden kautta kuljetettava tavara on pääosin bulkkitavaraa, pärjäsivät paremmin kuin satamat, joissa tuonti koostuu kulutustavaroista sekä teollisuuden puolivalmisteista ja viennin osalta korkean jalostusasteen teollisuustuotteista. Erityisen voimakkaasti väheni Suomen kautta Venäjälle konteissa kuljetettu tavara sekä autot, mikä näkyy Hangon, Kotkan ja Haminan satamien tilastoissa. Metsäteollisuuden valmiiden tuotteiden ja raaka-aineiden osuus Suomen merikuljetuksista on noin 3 prosenttia. Metsäteollisuuden tuotannon supistukset heijastuvat hyvin laajasti koko Suomen logistiseen järjestelmään. VR on jo ennakoinut tämän uudessa tavara liikennestrategiassaan. Supistukset tulevat vaikuttamaan myös suomalaisiin satamiin metsäteollisuuden miettiessä mahdollisimman kustannustehokasta ja toimintavarmaa kuljetusketjua, joka sopii niiden globaaliin tuotantorakenteeseen. Aika näyttää mitkä vaikutukset tällä on Vuosaaren sataman tavaravirtoihin, mutta yleinen arvio on, että Vuosaaren satama ei ole ainakaan häviäjä tässä uudessa kuljetusreittien uusjaossa. 4 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 29
5 Loppuvuosi 29 ennakoi jo parempaa vuodelle 21, joten positiivisin mielin mennään taas tästä eteenpäin kaikki yhdessä. Helsingin sataman yksiköidyn tavaran kuljetukset vähenivät 21 prosenttia. Joulukuu oli jo sekä viennissä että tuonnissa positiivinen vuoden 28 joulukuuhun verrattuna. Markkinaosuutemme paranivat sekä konttien että rekkojen ja perävaunujen määrissä. Matkustajaliikenne saavutti uuden ennätyksen. Linjaliikenteen matkustajien määrä Helsingin satamassa oli ensimmäistä kertaa yli yhdeksän miljoonaa, kasvua hieman yli yksi prosentti. Risteilyliikenteen aluskäyntien lukumäärä oli 263. Näistä 23 käyntiin liittyi matkustajien vaihto. Risteilymatkustajien määrä pysyi vuoden 28 tasolla. Helsingin Sataman tilikauden 29 liikevaihto oli 81,2 miljoonaa euroa, liikeylijäämä 14,5 miljoonaa euroa ja tilikauden ylijäämä 14,8 miljoonaa euroa. Talouden yleinen taantuma huomioiden tulosta voidaan pitää vähintäänkin tyydyttävänä. Tavaramaksuista saatavat tulot sekä lasti yksiköiden ulkovarastoinnista kertyneet maksut olivat merkittävästi alemmat kuin elokuussa 28 laaditussa talousarviossa osattiin ennustaa. Tuloslaskelmassa nämä toisaalta kompensoituivat merkittävästi alentuneina korkomenoina. Helsingin Satama organisoitiin uudelleen niin, että rungon muodostaa kaksi toiminnallista perusyksikköä, Matkustajasatamat ja Vuosaaren satamakeskus. Vuosaaren satama keskus toimii ns. landlordperi aatteella. Asiakkaisiin päin kaikesta palveluntarjonnasta vastaavat yksityiset yritykset ja suurin osa teknisistä kunnossapito- ja ylläpitopalveluista ostetaan ulkopuolisilta palvelun tarjoajilta. Keskustassa Satama omistaa matkustajaterminaalit ja operoi niitä. Lisäksi Satama tuottaa aluksille annettavat palvelut. Uskomme, että uusi organisaatiomallimme ja uusi tapa toimia Vuosaaressa tukee hyvin myös asiakkaidemme toimintaa. Loppuvuosi 29 ennakoi jo parempaa vuodelle 21, joten positiivisin mielin mennään taas tästä eteenpäin kaikki yhdessä. Helsingin Sataman ja omasta puolestani haluan kiittää asiakkaitamme, sidosryhmiämme ja henkilökuntaa olosuhteisiin nähden hyvin onnistuneesta vuodesta 29. Heikki Nissinen satamajohtaja Vuosikertomus 29 HELSINGIN SATAMA 5
6 Jätehuolto Ympäristölupiin liittyvät jätehuoltosuunnitelmat laadittiin jokaisesta satamanosasta erikseen. Jätehuolto jakautuu kiinteistöjätteeseen, alusjätteeseen ja erityisjätteisiin. Erityisjätteitä ovat ongelmajätteet, joista suurimman osan muodostavat aluksista vastaanotetut öljyiset jätteet. Alusjätevedet kaupungin viemäriverkkoon Alusjätelainsäädännön mukaan alusten on jätettävä satamaan aluksista peräisin oleva jäte, jota ei Marpol 73/78-yleissopimuksen tai Helsingin sopimuksen perusteella saa päästää mereen Itämeren alueella. Kiinteistä jätteistä ja öljyisistä jätteistä satamien tulee periä aluksilta jätehuoltomaksu, vaikka alus ei jättäisi satamaan jätettä. Tällä ei erityismaksua -järjestelmällä pyritään vähentämään laitonta jätteiden mereen laittamista. Säännöllisessä liikenteessä olevat alukset voivat saada Merenkulkulaitokselta vapautuksen jätteiden jättöpakosta, jos niillä on jätehuoltosopimus pätevän jätehuoltoyrityksen kanssa. Helsingin satamaan säännöllisesti liikennöivät alukset hoitavatkin jätehuoltonsa suoraan jätehuoltoyritysten kanssa, joten Helsingin Satama välittää jätehuollon lähinnä vain kansainvälisille risteilyaluksille ja joillekin rahtialuksille. Alusjätelainsäädännön mukaan kansainvälisessä liikenteessä olevat alukset voivat tyhjentää käsittelemättömät käymäläjätevedet mereen yli 12 meripeninkulman ja käsitellyt käymäläjätevedet yli kolmen meripenin kulman etäisyydellä lähimmästä rannikosta. Tietynlaisen käsittelylaitteiston kautta alukset saavat laskea käymäläjätevedet mereen ilman rajoituksia. Vaikka alusjätelainsäädäntö mahdollistaa jätevesien pumppaamisen mereen, alukset tuovat yhä enenemässä määrin sekä käymäläjätevedet että muut aluksella syntyvät jätevedet maihin käsiteltäväksi. Helsingin ja Turun kaupunginjohtajat käynnistivät vuonna 28 kampanjan, Itämerihaasteen, merialueen suojelemiseksi. Kampanjan yksi toimenpide oli laivajätevesien pumppaaminen kaupungin viemäriverkkoon ja sitä kautta johtaminen jäte veden puhdistamolle. Jo vuonna 29 kaikki säännöllisen matkustajaliikenteen alukset pumppasivat jätevettä viemäri verkkoon satamassa oloaikansa puitteissa. Risteily aluksien jättämä jätevesimäärä kasvoikin edellis vuodesta noin 4 %. Erityisesti kansainvälisiä risteilyaluksia kannustettiin pumppaamaan mustat ja harmaat jätevetensä sataman viemäriverkkoon. Loistoristeilijä Celebrity Constallation sai keväällä 29 Miamin Seatrade-messuilla Green Attitude -huomionosoituksen kiitoksena siitä, että se jätti ensimmäisenä kansainvälisenä risteilyaluksena laivajätevesiä Helsinkiin sekä on ollut mukana kehittämässä Helsingin vastaanottolaitteistoa. Jätevesien pumppaaminen maihin aiheutti puolestaan hajuhaittoja satama-alueella ja sen lähiympäristössä. Ongelman ratkaisemiseksi varustamot ovat ottaneet käyttöön Eteläsatamaan säännöllisesti liikennöivillä matkustajalaivoilla jätevesien esikäsittelyn, jonka vaikutusta on seurattu yhdessä Helsingin Veden kanssa. Hajuhaittoja ei esiintynyt vuonna 29. Helsingin Sataman vastaanottamat alusjätteet, tonnia Kiinteä alusjäte Öljyinen jäte Viemäriin pumpatut laivajätevedet Helsingissä, m Risteilyalukset Matkustajalaivat HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 29
7 Vuonna 29 kaikki säännöllisen matkustajaliikenteen alukset pumppasivat jätevettä Helsingin viemäriverkkoon satamassa oloaikansa puitteissa ilman erillistä jätevesimaksua. Itämerihaasteeseen on tartuttu aktiivisesti pumpaten Vuosikertomus 29 HELSINGIN SATAMA 7
8 Vuosi 29 oli haasteita täynnä Maailmantalous vajosi syvään taantumaan, jonka vaikutukset ulottuivat koko painollaan myös Suomen talouteen. Viennistä riippuvaisena teollisuusmaana Suomi joutui kokemaan maailmankaupan romahduksen useita muita maita voimakkaammin. Suomen viennin rakenne painottuu investointitavaroihin ja tuotantohyödykkeisiin, joiden osalta kysyntä on heikkoa pysähdyksessä olevan investointitoiminnan seurauksena. Tästä johtuen arvioidaan, että taloutemme elpyy muiden maiden talouksia hitaammin. Talouden taantuma varjosti Helsingin sataman toimintaa. Vuosi oli vaikea kaikille sataman toimijoille. Useassa asiakasorganisaatiossa jouduttiin kustannuksia karsimaan henkilöstön lomautuksilla, ja jossain määrin jouduttiin turvautumaan irtisanomisiin. Helsingin sataman liikenteen kehitystä säätelevät myös asiakasyritysten logistiset ratkaisut. Taantuman ja teollisuuden rakennemuutoksen seurauksena tuonti- ja vientivirrat ohenivat entisestään. Sen odotettiin johtavan kuljetusten reititysten muutoksiin ja kuljetusten keskittymiseen muutamaan harvaan pääsatamaan, mm. Helsingin satamaan. Näin ei kuitenkaan vielä vuoden 29 aikana tapahtunut, vaan satamat ja varustamot jatkoivat toimintaansa kuten ennen taantumaa. 8 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 29
9 Helsingin sataman tavaraliikenteen arvo edustaa 4 % Suomen meritse kuljetetun ulkomaankaupan arvosta. Matkustajaliikennettä talouden taantuma puolestaan piristi. Lyhytkestoiset ja hinnaltaan edulliset merimatkat tarjosivat halutun irtioton arjesta. Laivaliikenne Helsingin satamassa kävi vuoden aikana 263 eri alusta, kaikkiaan 8 74 kertaa. Laivatyypeittäin jaoteltuina matkustajalauttoja kävi eniten eli 3 93 kertaa. Matkustajaliikenteessä kävi lisäksi pika-aluksia kertaa ja muita matkustajalaivoja 34 kertaa. Rorolauttoja kävi 2 26 kertaa ja konttilaivoja 898 kertaa. Bulkki liikenteessä kävi kuivalastialuksia, kemikaalisäiliöaluksia, säiliöaluksia ja hiekkajaaloja. Aluskäynnit vähenivät edellisvuoteen verrattuna. Alusten keskimääräinen koko sen sijaan kasvoi. Muutos oli seurausta pika-aluskäyntien määrän vähenemisestä ja isokokoisten nopeiden alusten yleistymisestä Tallinnan liikenteessä. Linjaliikenneyhteydet Helsingin sataman linja liikenneverkosto on Suomen laajin ja monipuolisin. Satamalla on tiheät, säännöllisen aikataulun mukaiset yhteydet Itämeren, Pohjanmeren ja Atlantin satamiin. Lähisatamiin kuten Tallinnan ja Tukholman satamiin yhteyksiä on useita päivässä ja Trave mündeen, Hampuriin, Bremerhaveniin sekä Rotterdamiin päivittäin. Linjaliikenteen alusten lähtöjä oli Helsingistä 131 viikossa (tammikuu 21). Niistä rorolaivoilla oli 37, konttilaivoilla 17 ja matkustajalautoilla 77 lähtöä. Viikoittaisia yhteyksiä kohdesatamiin oli huomattavasti enemmän, sillä reiteillään alukset poikkeavat useassa kohdesatamassa. Yksinomaan Tallinnaan tavaraa kuljettavilla aluksilla oli 88 lähtöä viikossa. Tavaraliikenne Helsingin satama toimii neljässä sataman osassa. Tavara satamatoiminnot on keskitetty Vuosaaren satamaan. Eteläsatama on matkustajasatama, jonka kautta kulkee matkustajien lisäksi matkustajalautoilla kuljetettavaa tavaraa. Länsisataman Länsiterminaali palvelee Tallinnan matkustaja- ja rahtiliikennettä. Öljysatama toimii Laajasalossa vuoden 21 loppuun saakka. Helsingin sataman kokonais tavaraliikenne oli määrältään 9,8 miljoonaa tonnia. Tavaraliikenteen ydinosa, 88 %, muodostuu yksiköidystä tavara liikenteestä. Tavara koostuu tuonnissa elintarvikkeista, kulutus- ja kestokulutustavaroista, tuotannollisesta tuonnista sekä investointi tavaroista. Vienti koostuu suurelta osin metsä teollisuuden ja metallituoteteollisuuden tuotteista sekä koneista ja laitteista. Lisäksi Helsingin sataman kautta tuodaan ja viedään bulkkitavaraa kuten kivihiiltä ja öljytuotteita sekä hiekkaa ja rakennusaineita sähköntuotannon, lämmityksen, liikenteen ja rakentamisen tarpeisiin. Bulkkiliikenteen osuus oli 12 % tavaraliikenteestä. Helsingin sataman yksiköity tavara koostuu jalostetuista tuotteista. Tavara on arvoltaan 3 4 kertaa keskimääräistä tuonti- ja vientitavaraa arvokkaampaa. Muutoin sataman tavaraliikenne kuvastaa pitkälti koko Suomen ulkomaankaupan profiilia. Helsingin sataman tavaraliikenteen arvo edustaa noin 3 % Suomen koko ulkomaankaupan arvosta ja 4 % Suomen meritse kuljetetun ulkomaankaupan arvosta. Helsingin sataman liikenne kohdistuu Itämeren ja Pohjanmeren satamiin. Noin neljäsosa tavarasta jatkaa matkaansa tai on lähtöisin Euroopan ulkopuolelta Amerikasta tai Aasiasta. Tämä tavara jälleenlaivataan aluksesta toiseen eurooppalaisessa konttikeskuksessa kuten Hampurin, Bremerhavenin, Rotterdamin tai Antwerpenin satamissa. Suurimmat tavaravirrat kuljetettiin Helsingin ja Saksan satamien välillä. Vuosikertomus 29 HELSINGIN SATAMA 9
10 Helsingin sataman markkinaosuus kaikkien satamien käsittelemistä konteista oli 33 %. Saksan satamien osuus oli 38 % Helsingin sataman yksiköidystä tavaraliikenteestä, vaikka määrä väheni 27 %. Helsingin ja Viron välinen liikenne taantui 16 % useiden kasvun vuosien jälkeen. Ainoastaan Helsingin ja Tukholman välinen liikenne pysyi ennallaan. Tavara kulkee yksiköitynä Helsingin satama on Suomen elinkeinoelämän pääsatama. Yksiköity tavaraliikenne koostui 98-prosenttisesti Suomen oman ulko maan kaupan tuonnista ja viennistä. Helsingin sataman tuonti- ja vientitavara kuljetetaan pääsääntöisesti kuljetusyksiköissä kuten konteissa, rekoissa ja perävaunuissa, lauttavaunuissa ja muissa vastaavissa yksiköissä. Yksiköidyn tavaraliikenteen määrä oli vuonna 29 8,6 miljoonaa tonnia. Määrä väheni 21 % edellisvuodesta. Talouden taantuma alkoi vaikuttaa liikennemääriä vähentävästi vuoden 28 lokakuusta lähtien. Yksiköidystä tavaraliikenteestä 29 % kuljetettiin konttialuksilla ja 71 % roroaluksilla. Roroalukset jakautuvat matkustajalauttoihin, joilla kuljetettiin 24 % tavaraliikenteestä ja lastilauttoihin mukaan lukien ropax-alukset, joilla kuljetettiin 47 % tavaraliikenteestä. Yksiköidystä tavaraliikenteestä 35 % kuljetettiin konteissa, 31 % rekoissa, 3 % perävaunuissa ja 4 % muissa suuryksiköissä kuten aluskalustoon kuuluvissa lauttavaunuissa tai vastaavissa yksiköissä. Yksiköidyn tavaraliikenteen rungon muodostivat tuonnin osalla kulutusja kestokulutustavarat, elintarvikkeet sekä tuotantotarvikkeet ja investointitavarat. Viennissä tärkeimmät tavaralajit olivat metsä- ja metalliteollisuuden tuotteet, koneet ja laitteet sekä elektroniikkaa. Helsinki oli myös tekstiili-, vaate-, huonekalu-, lasi- ja elintarviketeollisuuden viennin keskus. Konttiliikenne Helsingin sataman kautta kuljetettiin kaikkiaan 36 TEU kontteja (TEU = twenty feet equivalent unit). Lastikontteja oli 286 TEU ja niissä kuljetettiin tavaraa 3, miljoonaa tonnia eli 35 % sataman yksiköidystä tavaraliikenteestä. Helsingin sataman markkinaosuus kaikkien satamien käsittelemistä konteista oli 33 %. Konttien määrä väheni edellisvuodesta lähes 17 % ja niissä kuljetettu tavaramäärä 19 %. Helsingin sataman konttiliikenne oli tuonnin ja viennin suhteen tasapainossa. Kaksi kolmasosaa konteista kuljetettiin nk. syöttö- eli feederliiken teessä. Feeder-liikenteessä kontit jälleenlaivataan Euroopan kontti keskuksiiin vietäväksi edelleen kaukaisempiin kohteisiin, tuonnin osalla järjestys on luonnollisesti päinvastainen. Kolmasosa konteista kuljetettiin Euroopan sisäisessä liikenteessä. Helsingin sataman konttiliikenteen tärkeimmät kohdesatamat olivat Hampuri, Rotterdam, Bremerhaven ja Antwerpen. Kumipyöräliikenne Helsingin sataman kautta kuljetettiin kaikkiaan 432 rekkaa, perävaunua tai niihin rinnastettavaa kalustoa. Kuljetusajoneuvojen määrä väheni 16 % edellisvuoteen verrattuna. Niissä kuljetettiin tavaraa 5,2 miljoonaa tonnia, 61 % sataman yksiköidyn tavaraliikenteen määrästä. Tavaramäärä väheni 2 %. Helsingin sataman markkinaosuus Suomen satamien kumipyöräliikenteestä oli 55 %. Helsingin sataman kautta tuodaan myös autoja sekä Suomen että Venäjän markkinoille. Tuotujen autojen määrä puolittui taloudellisen tilanteen heikennyttyä. Suurimmat tavaravirrat kuljetettiin Tallinnan, Travemünden, Rostockin, Tukholman ja Gdynian liikenteessä. Bulkkitavaraliikenne Bulkkitavaraliikenne oli määrältään 1,2 miljoonaa tonnia. Se koostui kivihiilen tuonnista Helsingin Energian tarpeisiin sekä öljytuotteiden tuonnista Laajasalon öljy-yhtiöille ja Helsingin Energialle. Kotimainen liikenne sisälsi hiekan ja rakennusaineiden tuontia rakennustuotantoa varten. 1 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 29
11 Öljytuotteet tuodaan osin Laajasalon öljysatamaan suoraan ulkomaisilta jalostamoilta ja osin rannikkoteitse kotimaisilta jalostamoilta. Kaikkiaan öljytuotteita kuljetettiin lähes,4 miljoonaa tonnia paikallisen liikenteen, kiinteistöjen ja voimalaitosten tarpeisiin. Bulkkitavara kuljetetaan pääsääntöisesti irtolastina kuivalastialuksissa, säiliö- ja kemikaalisäiliöaluksissa tai hiekkajaaloilla. Transito- eli kauttakulkuliikenne Helsingin satamaan liikennöivillä aluksilla kuljetetaan muun lastin joukossa myös Venäjän markkinoille tarkoitettua tavaraa kuten kulutustavaroita, autoja ja elektroniikkaa sekä elin tarvikkeita. Helsingin kautta kuljetettu transitotavara jatkaa matkaansa maanteitse itärajalle ja sieltä Pietarin seudulle. Tavaramäärä oli,2 miljoonaa tonnia eli 2 % sataman yksiköidyn tavaraliikenteen määrästä. Matkustajaliikenne Helsingin satama palvelee matkustajaliikennettä viidessä terminaalissa. Eteläsatamassa Tallinnan ja Tukholman liikennettä hoidetaan Olympiaterminaalissa ja Katajanokan terminaalissa sekä Tallinnan pikaliikennettä Makasiiniterminaalissa. Länsiterminaalissa hoidetaan Tallinnan matkustajaliikennettä. Vuosaaren Hansaterminaali palvelee ropax-aluksilla matkaavia. Matkustajaliikenteessä saavutettiin uusi ennätys ja 9, miljoonan matkustajan raja linjaliikenteessä rikkoutui. Suurin matkustajavirta oli Helsingin ja Tallinnan välisessä liikenteessä, jossa matkustajia oli 6,4 miljoonaa ja kasvua 1 % edellisvuoteen. Vuosi 29 oli ensimmäinen täysi vuosi Tallinnan liikenteen uusille, ympäri vuoden liikennöiville nopeille, aikaisempia pika-aluksia suuremmille aluksille. Myös Helsingin ja Tukholman välinen tiivis liikenne jatkui, matkus tajia oli 2,4 miljoonaa ja kasvua 1 %. Matkustaminen Helsingin ja Trave münden välillä piristyi, matkustajia oli 141 henkilöä. Rostockin linjalla matkasi 97 henkilöä. Uusi matkustajayhteys avattiin kesällä Puolan Gdyniaan ja reitillä matkusti 15 matkustajaa. Matkustajamäärien kasvua nopeammin kasvoi aluksissa kuljetettujen henkilöautojen määrä. Matkustajia kuljettavissa laivoissa kuljetettiin matkustajien omia henkilöautoja kaikkiaan Kasvua oli 9 % edellisvuoteen verrattuna. Tallinnan liikenteessä Matkustajaliikenteessä saavutettiin uusi ennätys ja 9 miljoonan matkustajan raja linjaliikenteessä rikkoutui. noin joka seitsemännellä matkustajalla oli auto mukanaan. Linja-autoja kuljetettiin kaikkiaan Matkustajaliikenteessä kiinnitetään vuoden 21 aikana erityistä huomiota matkustajaterminaalien ulkoiseen ilmeeseen parantamalla niiden palvelu-, viihtyisyys- ja siisteystasoa. Risteilyliikenne Kansainvälinen risteilyliikenne jatkui edellisvuoden kaltaisena. Matkustajia oli 36. Heistä 4 oli vaihtomatkustajia eli he joko aloittivat tai päättivät risteilynsä Helsingissä. Risteilyaluskäyntejä kirjattiin 263. Suomenlahdella Helsinki jakaa matkus tajien mielenkiinnon Pietarin ja Tallinnan kanssa. Kantvikin satama Kirkkonummella sijaitseva Kantvikin satama muodostuu kahdesta osasta, joista toista Helsingin Satama hallinnoi ja vuokraa. Noin viiden hehtaarin kokoisen alueen satamaoperaattorina toimii Oy Kantvik Shipping Ltd. Kantvikin satama palvelee Finnsementin sementtijakelua sekä Vantaan Energian, Gyproc Oy:n, Kuusakoski Oy:n ja Kontino Oy:n kuljetuksia. Liikenne oli voimakkaasti tuontipainotteista. Tuonti koostui kipsikivestä, sementistä, kivihiilestä, rapsista ja sokerista. Vienti koostui metalliromusta ja kipsilevyistä. Vuonna 29 Kantvikin sataman tavaraliikenne oli 645 tonnia. Vuosikertomus 29 HELSINGIN SATAMA 11
12 Ilmanlaadun mittaus Katajanokalla Helsingin satamien ympäristöluvat velvoittavat osallistumaan pää kaupunki seudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Vuonna 29 jatkuvatoiminen mittausasema oli Katajanokalla, jossa ilmanlaatu on pääosin hyvä tai tyydyttävä ja selvästi parempi kuin Helsingin keskustan vilkasliikenteisillä alueilla. Typpioksidipitoisuudet, vuosikeskiarvio (μg/m 3 ) 5 Laiva- ja autoliikenteen päästöt näkyvät Katajanokan ilmanlaadussa, mutta ne eivät aiheuta normiylityksiä. Myöskään pienhiukkasten raja-arvo ei yleensä ylity, mutta WHO:n vuorokauden ohjearvo ylittyy muutamina päivinä vuodessa koko pää kaupunkiseudulla pääosin kaukokulkeuman vuoksi. Näihin korkeahkoihin, lyhytaikaisiin pitoisuushuippuihin vaikuttavat sekä auto- että laivaliikenteen päästöt erityisesti tyynellä säällä. Typpidioksidin vuosikeskiarvot ovat Katajanokalla keskikaupungin arvoja matalammat ja reilusti alle rajaarvojen Mannerheimintie Hämeentie Vallila Kallio Katajanokka Vartiokylä Luukki Raja-arvo Melumallinnus liikenteen nykytasolle Eniten valituksia lähiympäristön asukkailta tulee satamatoiminnan melusta. Siksi jokaisen uuden matkustaja-aluksen melutaso mitattiin. Tulokset vaikuttivat aluksen laivapaikkaan. Mikäli alus yöpyi Helsingissä, se sijoitettiin yöksi asutuksesta kauempana olevalle laivapaikalle. Vuosaaren satamatoiminnan melun leviämismallinnukset ja niiden pohjalta laaditut melun tarkkailusuunnitelmat toimitettiin ympäristöviranomaisille. Helsingin Satama osallistui myös Länsisataman melumallinnuksien laatimiseen Jätkä saaren ja Hernesaaren kaavoitusta varten. Rikkidioksidipitoisuudet, kuukausikeskiarvio (μg/m 3 ) Katajanokka Vallila Luukki Rikkidioksidin kuukausikeskiarvot ovat koko pääkaupunkiseudulla alle raja- ja ohjearvojen, mutta laivaliikenteen vaikutus näkyy Katajanokalla. 12 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 29
13 Satama kuuntelee herkällä korvalla Meluhaitat ja ilman päästö pitoisuudet ovat erityistarkkailussa. Vuosikertomus 29 HELSINGIN SATAMA 13
14 Liikenteen kehitys kuvastaa Suomen ulkomaankauppaa Kokonaistavaraliikenne, milj. tonnia Rannikkoliikenne Ulkomainen bulkki Yksiköity tavaratuonti Yksiköity tavaravienti Yksiköity tavaraliikenne, milj. tonnia 15 1 Tavaraliikenne Tavaraliikenne, tonnia Muutos-% Yksiköity tavara -21, Tuonti -2, Vienti -21, Bulkkitavaraliikenne 37, Tuonti 35, Vienti Ulkomainen tavaraliikenne -17, Rannikkoliikenne -57, Kokonaistavaraliikenne yht. -17, Matkustajaliikenne Muutos-% Linjaliikenne, matkustajat 1, Kansainväliset risteilyt, matkustajat, Alukset, kpl -16, Transito Tuonti Vienti 14 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 29
15 Yksiköidyn tavaraliikenteen profiili Tuonti 25 % 65 % 1 % Yksiköity tavaraliikenne Yksiköity tavaraliikenne, tonnia Muutos-% Yksiköity tavaraliikenne yhteensä -21, Ulkomaankaupan kuljetukset -18, Tuonti -19, Vienti -22, Kauttakulkuliikenne yhteensä -31, Vienti Raaka-aineet ja tuotantotarvikkeet Investointitavarat Kulutustavarat 5 % 15 % 3 % Helsingin markkinaosuus, % Tuonti Vienti Helsingin markkinaosuus ilman transitoa, % Tuonti Vienti Konttiliikenne 3 % Metsäteollisuus Metalli- ja metallituoteteollisuus Koneet ja laitteet Elektroniikka- ja sähköteollisuus Elintarvike-, kemian ja muu teollisuus 2 % Lastikontit Muutos-% Lastikontit, TEU -19, Tyhjät kontit yhteensä, TEU -2, TEU yhteensä -16, Lastia konteissa, tonnia -19, Yksiköity tavara kuljetusmuodoittain osuudet määrästä 29 % Helsingin markkinaosuus, % Osuus lastikonteista TEU Osuus lastikonteista ilman transitoa TEU Osuus tyhjistä konteista Osuus kaikista konteista TEU % Rorolaivat Konttilaivat 4 % 31 % 35 % Rekat Puoliperävaunut Kontit Muut 3 % Vuosikertomus 29 HELSINGIN SATAMA 15
16 Kumipyöräliikenne Kuorma-auto- ja perävaunuliikenne Muutos-% Kuorma-autot, kpl -9, Perävaunut, kpl -23, Lastissa olevat paketti- ym. autot -21, Kuorma-autot ja perä vaunut yht. -16, Lastia ajoneuvoissa, tonnia -2, Yksiköity tavara suunnittain osuudet määrästä Tallinna 24 % Travemünde 22 % Hampuri 8 % Rotterdam 8 % Antwerpen 7 % Tukholma 6 % Bremerhaven 5 % Gdynia 4 % Rostock 4 % Århus 4 % Muut 8 % Helsingin markkinaosuus-% Kuorma-autot, kpl Perävaunut, kpl Yhteensä, kpl Autotuonti, autot, kpl Uudet autot Transitoautot Yhteensä Yksiköidyn tavaraliikenteen lähtö- ja kohdemaat Tonnia, maa Muutos-% Ruotsi, Tanska -28, Venäjä -4, Viro -16, Puola -32, Saksa -27, Iso-Britannia -25, Alankomaat -5, Belgia -16, Muut -1, Yhteensä -21, HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 29
17 Helsingin sataman linjaliikenneyhteydet Rorolautat Yhteensä 37 lähtöä viikossa Lähdöt viikossa Finnlines Travemünde Helsinki 7 Gdynia Rostock Helsinki 3 Hull Amsterdam Helsinki 1 Immingham Hull Amsterdam Antwerpen 2 Wallhamn Kalundborg (transit) Århus 1 (Halmstad) Kalundborg Århus Malmö 1 Bilbao Göteborg Antwerpen Helsinki 1 Eckerö Line Tallinna 1 Navirail Helsinki Tallinna (Muuga) 11 Konttilaivat Yhteensä 17 lähtöä viikossa Lähdöt viikossa CMA-CGM Hampuri Hamina Kotka Helsinki 1 Containerships Gdansk 1 6 Ghent 1 Hampuri 2 Klaipeda 3 Pietari 4 Riika 1 Rotterdam 4 Teesport 3 Tilbury 2 Århus 3 MSC Kotka Hamina Helsinki Antwerpen 2 Bremerhaven TeamLines (Rauma) Kotka Helsinki Hampuri Rotterdam 2 Unifeeder Bremerhaven Hampuri (Muuga) Helsinki 2 Zeebrugge Antwerpen Rotterdam Helsinki 2 Tschudilines Helsinki Muuga Klaipeda (Esbjerg) Immingham Rotterdam 2 Matkustaja-autolautat Yhteensä 77 lähtöä viikossa Lähdöt viikossa Tallink Silja Tukholma 7 Tallinna 42 Viking Line Tukholma 7 Tallinna 14 Eckerö Line Tallinna 7 Vuosikertomus 29 HELSINGIN SATAMA 17
18 Bulkkitavaraliikenne, milj. tonnia 1,5 1,, Rannikkoliikenne Ulkomainen liikenne Yksiköity tavara satamanosittain osuudet määrästä 12 % 14 % Bulkkitavaraliikenne Ulkomainen, tonnia Muutos-% Tuonti Kivihiili Öljytuotteet Muut Tuonti yhteensä Vienti Öljytuotteet 1 2 Muut 1 3 Vienti yhteensä Ulkomainen bulkkiliikenne yht Rannikkoliikenne Muutos-% Tuonti Öljy Muu Vienti Rannikkoliikenne yhteensä Bulkkiliikenne yhteensä % Eteläsatama Länsisatama Vuosaari Tavaraliikenne satamanosittain Milj. tonnia (muutos-%) Yksiköity tavara 1,16 (-78 %) Bulkkitavara, ulkom.,4 (62 %) Rannikkoliikenne,2 (-85 %) Yhteensä, milj.tonnia Matkustajat, milj. matk 1,58 (-72 %) 4,4 (7 %) (Sulkeissa muutos-% edelliseen vuoteen.) Sörnäinen,41 (-14 %),41 (-91 %) Länsisatama Eteläsatama Laaja salo Vuo saari -,98 (-1 %) -,5 (27 %),99 (-1 %) - 4,67 (-2 %) -,31 (225 %),5 (18 %),47 (164 %) - 6,43 (1 58 %),8 (16 %),4 (432 %) 6,44 (1 57 %) -,28 (3 278 %) Vuosi 29 Kontit, TEU 1 (-99 %) Kuorma-autot ja perävaunut, kpl (Sulkeissa muutos-% edelliseen vuoteen.) 16 (-49 %) Sörnäinen Länsisatama Eteläsatama Vuo saari (1 58 %) (-1 %) 83 (2 %) 243 (1 163 %) 18 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 29
19 Matkustajaliikenne linjaliikenne, milj. matkustajaa 1, 7,5 5, 2,5 Matkustajaliikenne terminaaleittain, milj. matkustajaa 4,5 3, 1, Viro Ruotsi Olympiaterminaali Makasiiniterminaali Kanavaterminaali Saksa Muut Katajanokan terminaali Länsiterminaali Hansaterminaali Risteilyliikenne Itämerellä, aluskäynnit Matkustajaliikenne Linjaliikenne Muutos-% Tukholma Ruotsi, muut Tallinna Pietari Travemünde Rostock Gdynia Riika Muut Matkustajat yhteensä 1, Matkustajien mukanaan kuljettamat autot Muutos-% Henkilöautot Linja-autot Tukholma Tallinna Travemünde Rostock Gdynia Yhteensä Risteilymatkustajat Muutos-% Kansainväliset risteilymatkustajat Matkustajaliikenne kohteittain Tallinna Tukholma Travemünde 141 Rostock 97 Linjaliikenne yhteensä Pietari Tukholma Kööpenhamina Helsinki Tallinna Riika Tukholma Helsinki Tallinna Risteilyliikenne Itämerellä, matkustajat 6 Travemünde Rostock Pietari Tukholma Kööpenhamina Helsinki Tallinna Vuosikertomus 29 HELSINGIN SATAMA 19
20 Alusliikenne Kpl Milj. nt Markkinaosuudet Suomen liikenteestä, % 8 Laivaliikenne Alustyypit ja -käynnit Roroalukset Konttialukset Matkustajalautat Pika-alukset Muut matkustaja-alukset Risteilyalukset Kuivalastialukset Säiliöalukset Muut Yhteensä Yksiköity tavara Kontit TEU Kumipyöräyks. Matkustajat Alukset Muutos-% Ulkomaanliikenne (kpl) Ulkomaanliikenne (nt) Rannikkoliikenne (kpl) Rannikkoliikenne (nt) Alusliikenne yhteensä (kpl) Alusliikenne yhteensä (nt) Alusten nettovetoisuus tarkoittaa alusten lastitilojen tilavuutta, jonka mittayksikkö on nettotonni (nt). 2 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 29
Hyvä naapuri ottaa ympäristönsä huomioon
Hyvä naapuri ottaa ympäristönsä huomioon Helsingin Satama tarkkailee satama-alueiden ilmanlaatua, melutasoa ja energiankäyttöä. Satamatoiminnan vaikutusta vesistöihin, linnustoon ja kalastoon mitataan.
Hyvä naapuri edistää aktiivista yhteistyötä
Hyvä naapuri edistää aktiivista yhteistyötä Vuosikertomus 21 Suomen satamien edelläkävijä ja halutuin kumppani Helsingin satama on Suomen merkittävin yleissatama edistäen monipuolisesti Helsingin seudun
Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori
Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta
Itämeren satamien edelläkävijä ja halutuin yhteistyökumppani
VUOSIKERTOMUS 2012 Mikael Kaplar / Studio POiNT Mikael Kaplar / Studio POiNT Itämeren satamien edelläkävijä ja halutuin yhteistyökumppani Helsingin satama on Suomen yksiköidyn tavara- ja matkustajaliikenteen
LOGISTIIKKAKESKUSTEN NYKYTILAN KARTOITUS
LOGISTIIKKAKESKUSTEN NYKYTILAN KARTOITUS Yritysten parhaat käytännöt Case: Helsingin satama, Vuosaari ELLO Etelä-Suomen logistiikka WP4: EcoHub konseptin kehittäminen Forssa, 4.8.2010 Virpi Pennanen Virpi
SISÄLTÖ ITÄMEREN SATAMIEN EDELLÄKÄVIJÄ JA HALUTUIN YHTEISTYÖKUMPPANI. Helsingin Satama
SISÄLTÖ 4 6 12 14 18 Satama-ala kehittyy monella rintamalla Helsingin satama edelleen merkittävässä roolissa Suomen talouden ytimessä Haluamme varmistaa sujuvan liikenteen Satama uudistuu jatkuvasti Suunnitelmallinen
VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI
VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen
Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M
Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä
Helsingin Sataman VUOSIKERTOMUS
2008 VUOSIKERTOMUS 37 Länsisatama 2008. Kuva: Juha Peurala, Taideteollinen korkeakoulu Sisällysluettelo Helsingin satama.............................. 3 Satamajohtajan katsaus........................ 4
RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013
RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA 2 TOIMINTAKERTOMUS 2013 1. Yleistietoja Suomen satamista ja niiden liikenteestä Suomen satamien ulkomaanliikenne v. 2013
Ulkomaankaupan kuljetukset 2014
Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;
Oulun Satama Valtuustokoulutus Kari Himanen
Oulun Satama 2013 Valtuustokoulutus Kari Himanen www.ouluport.com Visio Oulun Satama on pohjoisen Euroopan johtava satama www.ouluport.com Palvelut Hallinto Talous Henkilöstö Aluspalvelut 24/7 Nosturipalvelut
Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen
Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden
FORWARD TOGETHER TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS SISÄLTÖ TALOUS LIIKENNE 2014
VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 3 Forward together satamajohtajan katsaus 4 Tehtävämme ja arvomme 5 Me olemme Helsingin Satama 6 Satama on tekoja 8 Satama tonneina, prosentteina ja lukuina 12 Iso ja vastuullinen
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN
Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010
Kauppa 2011 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,4; 8 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 3 % Muut kuljetukset;
ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla
1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla Yleisellä tasolla uhka-arviota on käsitelty Monialaisiin Merionnettomuuksiin Varautumisen yhteistoimintasuunnitelmassa. Suomenlahden meripelastuslohkolla
Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla
Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus
Helsingin Satama Suomen ulkomaankaupan pääsatama
Helsingin Satama Suomen ulkomaankaupan pääsatama 2013 Tavaraliikenne 10,5 milj. tonnia Kappaletavara 9,6 milj. tonnia markkinaosuus 25 % (määrä) markkinaosuus 40 % (arvo) Matkustajaliikenne Linjaliikenne
Ulkomaankaupan kuljetukset 2012
Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2017 2 SUOMEN JA
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-6) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.8.2017 2 SUOMEN JA
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2017 2 SUOMEN
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Logistiikan koulutusohjelma / merikuljetukset ja satamaoperaatiot. Saara Moisio MERIKULJETUSTEN TAVARAVIRRAT
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Logistiikan koulutusohjelma / merikuljetukset ja satamaoperaatiot Saara Moisio MERIKULJETUSTEN TAVARAVIRRAT Opinnäytetyö 2011 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU
Finnsteve Vuosaaren satamassa. Vuosaaren satama. Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio!
Finnsteve Vuosaaren satamassa Vuosaaren satama Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio! 1 Suomen ulkomaankaupan keskus Säännöllisen linjaliikenteen suuryksikköjen satamapalveluihin erikoistunut
KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU
KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ
Ulkomaankaupan kuljetukset 2011
Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;
MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä
MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti
VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa
28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia
Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen
Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen 1 Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Tutkimusotos: suuret huolinta- ja kuljetusyritykset
KUINKA TALOUSKRIISI NÄKYY ITÄMEREN MERIKULJETUKSISSA
KUINKA TALOUSKRIISI NÄKYY ITÄMEREN MERIKULJETUKSISSA Antti Saurama Itämeri-foorumi, Turku, 15.5.2009 0 Esityksen sisältö Itämeren merikuljetukset ja kehityskuva Talouskriisi merellä Suomen tilanne 1 ITÄMEREN
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 28.2.217
Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17
Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus
Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan?
Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka - tutkimuskeskus 161008 0/20 Mihin merenkulkuosaamista
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti
TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009
TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.4.29 Päätutkimuskysymys Minkälaisia lisäarvopalveluja Suomen transitoliikenteessä on käytössä ja millaiset ovat lisäarvopalvelujen
SARJA B 2012:10. Helsingin Sataman kehittämisohjelma 2022 HELSINGIN SATAMAN JULKAISU
SARJA B 2012:10 Helsingin Sataman kehittämisohjelma 2022 HELSINGIN SATAMAN JULKAISU 29.10.2012 1(15) Helsingin Sataman kehittämisohjelma 2022 1. Johdanto Liikenneyhteyksien ja satamaliikenteen kehittyminen
BIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002
BIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002 Liikevaihto nousi 88,33 miljoonaan euroon (86,93 euroa vuonna 2001). Liiketulos parani 27 %:lla 18,70 miljoonaan euroon (14,66 miljoonaa euroa). Tulos ennen tilinpäätössiirtoja
1. 2. 3. 4. 5. 6. LNG
1. Meriskenaariot 2. Meriliikenteen strategia 3. Tieyhteydet 4. Rautatiet 5. Rikkidirektiivi 6. LNG 7. Merenkulun väylämaksut 8. Luotsaus 9. EU:n satamapolitiikka 10.Transito ja kansainvälinen kilpailukyky
Helsingin kaupunki Esityslista 19/2014 1 (7) Kaupunginvaltuusto Kj/21 26.11.2014
Helsingin kaupunki Esityslista 19/2014 1 (7) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 17.11.2014 1195 HEL 2014-008244 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa
Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 7.2.217
SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI -
SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - Kymenlaakson kauppakamari / logistiikkapäivä 24.5.2010 Toimitusjohtaja Markku Mylly Suomen Satamaliitto Kurssi kohti tulevaa Mitä
Puoli vuotta VUOSAAREEN - OPERAATTORIN PALVELUT. LOGISTICS 2008 17.4.2008 Tapio Orne
Puoli vuotta VUOSAAREEN - OPERAATTORIN PALVELUT LOGISTICS 2008 17.4.2008 Tapio Orne PELIKENTTÄMME ON PUOLEN VUODEN KULUTTUA VUOSAARI TARJOAMME ASIAKKAILLEMME VUOSAARESSA SAMAT PALVELUT KUIN NYKYISISSÄ
HSL:n satamatutkimuksen tulokset syksyltä 2015
HSL:n satamatutkimuksen tulokset syksyltä 2015 2016 Sampo Kantele Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Satamien henkilöliikennetutkimus 2015 Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä haastatteluaineistoa mistä
Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010
Russian railways Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit Sementti
Meripelastusseuran 110-vuotisjuhlaseminaari Thomas Franck Page 1
Meripelastusseuran 110-vuotisjuhlaseminaari 31.8.2007 31.8.2007 Page 1 Varustamotoiminta Itämerellä Bore 31.8.2007 Page 2 Bore on perustettu 1897 hoitamaan matkustajaliikennettä Suomen ja Ruotsin välillä
Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016
SARJA B 2012:10. Helsingin satamanosien kehittämisohjelma 2022 HELSINGIN SATAMAN JULKAISU
SARJA B 2012:10 Helsingin satamanosien kehittämisohjelma 2022 HELSINGIN SATAMAN JULKAISU 13.11.2012 1(17) Helsingin satamanosien kehittämisohjelma 2022 Sivu 1. Johdanto..2 2. Ennuste markkinoiden ja kysynnän
Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Toukokuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 299 000 yöpymistä, joista suomalaisille 135 000 ja ulkomaalaisille 164 000 yötä (venäläiset
Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.
LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy KUVIA 1950-LUVULTA - MILLAINEN ON KUVA TULEVAISUUDESTA? http://suomenmuseotonline.fi/ ja Kuljetusliike
Suomi English Русский
Suomi English Русский Nurmiselle kuljetettavan tuotteen koko tai määränpään kaukaisuus eivät ole ongelma. Kaikki logistiikka-alan palvelut yhdeltä tiskiltä Nurminen Logistics tarjoaa asiakkailleen kaikki
Russian railways..today..in the future
Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit
Verkostoidu Porin seudulla -hanke
Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto Satamatoimintaa hyödyntävälle Teollisuudelle Kaupalle Logistiikka-alan yrityksille Rakentuu olemassa olevan teollisuuden ja teollisuusklustereiden ympärille Satakunta
KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010
KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla
Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa
Satamien operatiivisen toiminnan tehostaminen konttikäsittelyssä
Satamien operatiivisen toiminnan tehostaminen konttikäsittelyssä TransGof Final Seminar Kotka Maritime Research Centre, Mussalo Island, Kotka November 29. 2007 Petri Niiranen & Jorma Rytkönen Esityksen
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla. EK:n työmarkkinasektori
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan lakonuhka Ahtausalan työehtosopimus päättyi 31.1.2010 Sopijapuolet:
SISÄLTÖ LIIKENNE 2015 TALOUS. Vuosaari. Katajanokka. Eteläsatama. Länsisatama Hernesaari
VUOSIKERTOMUS 2015 SISÄLTÖ 01 Kilpailun kiristyessä Helsingin sataman liikenne kasvaa 3 Toimitusjohtajan katsaus 02 Vastuullista ja tuloksekasta satamatoimintaa yhteistyöllä 4 03 Kehityshankkeita laajalla
LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00
LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos
Turun Satama Oy. Jätehuoltosuunnitelma (luonnos)
15.9.2015 Turun Satama Oy Jätehuoltosuunnitelma (luonnos) TURUN SATAMA OY, Juhana Herttuan puistokatu 21, 20100 Turku, puh. 02 2674 111, faksi 02 2674 110 ÅBO HAMN AB, Hertig Johans parkgata 21, 20100
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT ELOKUU 2016 Yöpymiset vähenivät vajaan prosentin Elokuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 404 000 yöpymistä, joista suomalaisille 157 000 ja ulkomaalaisille 247 000 yötä. Suomalaisten
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset
ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA
ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS Toiminta Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää kustannustehokkaasti
Majoitusmyynti alueella kasvoi 14 prosenttia ja oli 27 miljoonaa euroa. Yöpymisen keskihinta kesäkuussa 2016 oli 77,39 euroa (+ 8 %).
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT KESÄKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Kesäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 353 000 yöpymistä, joista suomalaisille 138 000 ja ulkomaalaisille 215 000 yötä. Eniten
Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala
Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa
Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.
Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin
KULJETUSSUORITE ASUKASTA KOHTI EU-MAISSA
1836 2557 383 1947 3326 292 1512 1618 1828 1176 617 187 495 1646 1596 294 3835 2882 139 1198 5289 245 1512 1131 1338 1 2 3 4 5 6 Belgia Britania Espanja Hollanti Irlanti Italia Itävalta Kreikka Kypros
Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.
3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu
SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS
SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 3.9.23 ESITYS 22.1.23 Liikevaihdon jakautuma 1-9/23 Joustopakkaukset 51,4 milj. euroa 42,8 % Nauhatuotteet 9,5 milj. euroa 7,9 % 12,3 milj. euroa Kuitukankaat
HINNASTO. Port of Helsinki 2014. www.portofhelsinki.fi YOUR PO RT O F EXC ELLENCE HELSINGIN SATAMA
HELSINGIN SATAMA Olympiaranta 3, PL 800, 00099 Helsingin kaupunki Tel. +358 9 310 1621 Fax +358 9 310 33802 Port of Helsinki 2014 HINNASTO www.portofhelsinki.fi YOUR PO RT O F EXC ELLENCE Sisällysluettelo
TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010
TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan
Trafin julkaisuja 4-2014. Itämeren yhteistyöpöytäkirjan soveltaminen Suomen ro-ro-aluskuljetuksissa. Valtteri Laine
Trafin julkaisuja 4-2014 Itämeren yhteistyöpöytäkirjan soveltaminen Suomen ro-ro-aluskuljetuksissa Valtteri Laine Trafin julkaisuja Trafis publikationer Trafi Publications 5/2014 Trafiksäkerthetsverket
Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/
Helsingin kaupunki Esityslista 10/2017 1 (5) 2 Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 2016 (a-asia) HEL 2017-003541 T 08 00 00 Hankenumero 0861_3 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut Yleistä
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset
Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa
Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20
Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry
Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa
Transitokuljetukset, maaliskuu 2013
Kauppa 2013 Handel Trade Transitokuljetukset, maaliskuu 2013 250 Kuvio 1. Transitokuljetukset itään kuukausittain 2011-2013 2,5 200 2 Mijl. kiloa 150 100 1,5 1 Mrd. 50 0,5 0 01 02 03 04 05 06 07 08 09
Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä
Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
4,5 miljoonaa risteilyvieraskäyntiä Itämeren alueella kaudessa, risteilyvieraita n Yksi nopeimmin kasvavista risteilymarkkina-alueista
4,5 miljoonaa risteilyvieraskäyntiä Itämeren alueella kaudessa, risteilyvieraita n. 500 000 Yksi nopeimmin kasvavista risteilymarkkina-alueista varustamot estsivät uusia satamia ja kohteita Destinaationa
Ulkomaankaupan kuljetukset 2015
Kauppa 2016 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2015 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus %) Maantiekuljetukset; 2,9; 6,8 % Rautatiekuljetukset; 0,5; 1,2 % Muut kuljetukset;
6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.
6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu
UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011
UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 29.8.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti
SUPERSATAMA LOGISTIIKKAKETJUSSA. Kymenlaakson kauppakamarin Logistiikkapäivä Kotka 30.5.2011 tj. Kimmo Naski HaminaKotka Satama Oy
SUPERSATAMA LOGISTIIKKAKETJUSSA Kymenlaakson kauppakamarin Logistiikkapäivä Kotka 30.5.2011 tj. Kimmo Naski HaminaKotka Satama Oy Port of HaminaKotka Suomen suurin SATAMA * HaminaKotka TARJOAMME: Erinomaisen
BIRKA LINE ABP:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2001
BIRKA LINE ABP:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2001 Liikevaihto laski 5 % 86,93 miljoonaan euroon (91,78 miljoonaa euroa vuonna 2000). Liiketulokseksi muodostui 14,66 miljoonaa euroa (19,92 miljoonaa euroa). Tulos
Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013
m/s Sally Albatross m/s Silja Opera 1992-1994 2002 -
m/s Sally Albatross m/s Silja Opera 1992-1994 2002 - Matkustajaristeilylaiva Rakennettu: 1992, Finnyards Oy, Rauma (#309) Bruttovetoisuus: 25 076 Brt Nettovetoisuus: 12 407 Nrt Kantavuus: 1 707 dwt Pituus:
HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS
HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2012 HKLjk 23.8.2012 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Raitioliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Liikenteen toteutuminen: tammi-kesäkuussa
Atria Oyj 1.1. 30.6.2009
Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8
Liikenneväylät kuluttavat
Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen