SISÄLTÖ LIIKENNE 2015 TALOUS. Vuosaari. Katajanokka. Eteläsatama. Länsisatama Hernesaari

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2015

2 SISÄLTÖ 01 Kilpailun kiristyessä Helsingin sataman liikenne kasvaa 3 Toimitusjohtajan katsaus 02 Vastuullista ja tuloksekasta satamatoimintaa yhteistyöllä 4 03 Kehityshankkeita laajalla rintamalla 6 04 Ympäristövastuullista satamatoimintaa 9 05 Vahvaa osaamista, tuoreita näkemyksiä Liikenne Tallinnaan rikkoi ennätyksiä Ensimmäinen tulos osakeyhtiönä hyvä Ensimmäisen yhtiövuoden tapahtumia Helsingin Sataman organisaatio Vuosaari Katajanokka Eteläsatama Länsisatama Hernesaari LIIKENNE 2015 TALOUS Miljoona euroa Liikevaihto 86,9 90,8 89,0 87,2 86,5 Investoinnit 18,8 15,6 13,3 15,9 13,9 Taseen loppusumma 575,6 592,6 593,7 600,0 612,8 Tunnusluvut Liikevaihdon -4,2 1,9 2,1 0,8-0,2 muutos % Liikevaihto/henkilö, euroa Sijoitetun 2,8 4,2 3,6 3,2 3,2 pääoman tuotto % Omavaraisuusaste % 54,9 72,2 68,8 65,5 62,5 Tavaraliikenne, tonnia Yksiköity tavara Tuonti Vienti Bulkkitavaraliikenne Ulkomainen liikenne Rannikkoliikenne Kokonaistavaraliikenne Yksiköity tavara Kontit, TEU Rekat, perävaunut ja muut, kpl Matkustajaliikenne Linjaliikennematkustajia Risteilymatkustajia

3 01 KILPAILUN KIRISTYESSÄ N LIIKENNE KASVAA TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2015 oli seitsemäs perättäinen laiha vuosi Suomen taloudessa. Suomen talouden tila näkyy varsin suoraan myös satamien kehittymisessä. Suomen satamien tavaraliikenne laski viime vuonna yli 7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli kymmenisen prosenttia vuoden 2008 tasoa perässä. Liikennemäärien laskulla on suora vaikutus viime vuoden alusta yhtiömuotoon siirtyneiden satamien liiketoimintaan. Samanaikaisesti satamayhtiöt ovat joutuneet etsimään kustannussäästöjä ja se on näkynyt muun muassa henkilöstövähennyksinä. Tämän lisäksi kilpailu satamien välillä kiristyy, kun satamayhtiöt tavoittelevat väheneviä tavaravirtoja. Perustellusti onkin kysytty, tarvitaanko pienien liikennemäärien maassa näin laajaa satamaverkkoa. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että asiakkaat ovat keskittämässä omaa tavaraliikennettään pääreiteille. Esimerkiksi Helsingin Sataman tavaraliikennemäärä kasvoi viime vuonna yli 5 % ja matkustajaliikennekin yli 2 %. Varmasti myös alan sisällä joudutaan ottamaan asiaan kantaa tulevien vuosien aikana. Vuoden 2015 alusta voimaan tullut rikkidirektiivi on puhuttanut alaa useita vuosia. Varustamot ovat kukin tehneet omat ratkaisunsa ja tulevat vuodet näyttävät, mitkä niistä muodostuvat kilpailukykyisimmiksi. Halpa öljyn hinta on hieman laimentanut käytävää keskustelua, mutta valitettavasti esimerkkiasemassa olevan Suomen kilpailuasema useisiin maihin verrattuna heikkeni huomattavasti. Tulevaisuus tulee myös näyttämään, miten eri polttoaineiden saatavuus ja hinta tulevat kehittymään. Vielä ei ole lopullisten johtopäätösten aika. Helsingin Satama Oy:ssa kulunut vuosi oli ensimmäinen yhtiömuodossa. Jo ensimmäisen vuoden osalta voidaan todeta, että hallintomalli istuu alalle hyvin. Toimintaan on saatu lisää ketteryyttä ja tarkoituksenmukaisuutta, mutta tiedonkulku omistajan, eli Helsingin kaupungin kanssa säilyi hyvänä. Jatkossakin avoimuus on yksi keinoistamme edistää hyviä käytäntöjä ja satamatoiminnan hyvää laatua. Vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta viime vuosi toi mukanaan myös monia hyviä asioita. Metsä Fibre päätyi Äänekosken biotuotetehtaan tuotekuljetusten osalta käyttämään Vuosaaren satamaa ja aloitimme valmistelevat työt vuonna 2017 alkavaa liikennettä varten. Vuosaarta kehitetään varsin laajamittaisesti vastaamaan tulevia tarpeita. Vaikka nämä muutostyöt saattavat aiheuttaa joillekin operaattoreille hetkellistä päänvaivaa, tullaan Vuosaaresta kehittämään yhä toimivampi kokonaisuus, jossa kaikille toimijoille on riittävästi mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämisessä. Myös matkustajasatamatoiminnassa otettiin uusi askel eteenpäin, kun uuden Länsiterminaalin rakentamisesta päätettiin ja rakennustyöt aloitettiin. Vaikka laihojen vuosien jälkeen näköpiirissä ei ole erityisen lihavaa vuotta, on ilmassa siis monia positiivisia asioita. Helsingin Satama menestyy, kun satamassa toimivat yritykset ja sinne liikennöivät varustamot menestyvät, joten tiivistä ja rakentavaa yhteistyötä heidän kanssaan jatketaan myös tulevaisuudessa. Helsingin Satamalla oli hyvä vuosi, ja kiitos siitä kuuluu asiakkaillemme, yhteistyökumppaneillemme ja omalle henkilökunnallemme. Kiitos hyvästä yhteistyöstä, kiitos hyvin tehdystä työstä. Kimmo Mäki satamajohtaja 3

4 02 VASTUULLISTA JA TULOKSEKASTA SATAMATOIMINTAA YHTEISTYÖLLÄ Helsingin satama on Suomen ulkomaankaupan ja matkustajaliikenteen pääsatama. Johdamme ja kehitämme satamatoimintaa pitkäjänteisesti yhdessä satamassa toimivien kumppaniemme kanssa. Tarjoamme toiminnalle hyvät puitteet ja tuotamme palveluita, jotka täydentävät satamatoimintojen kokonaisuutta ja tuottavat arvoa myös yhteistyökumppaneillemme. Maamme ykkössatamana ja alansa edelläkävijänä Helsingin Satama kantaa jokapäiväisessä toiminnassaan vastuuta ihmisistä ja ympäristöstä. Osallistumme aktiivisesti yhteiskunnassa käytävään alan keskusteluun ja yhteistyöhön päättäjien, vaikuttajien ja viranomaisten kanssa. Haluamme osaltamme viedä eteenpäin toimialaamme ja auttaa siihen sidoksissa olevia yrityksiä ja ympäröivää yhteiskuntaa ymmärtämään satama-alan ja merenkulun liiketoimintaa ja sen vaikutuksia Suomen talouteen ja hyvinvointiin. Helsingin Satama tukee koko Helsingin seudun elinkeinoelämää ja hyvinvointia. Kauttamme kuljetetun tavaran arvo on kolmasosa Suomen ulkomaankaupan arvosta ja 40 % merikuljetusten arvosta. Helsingin Sataman markkinaosuus Suomen satamien kappaletavaraliikenteestä on 26 % ja matkustajaliikenteestä 79 %. Vahvuuksiamme ovat tiheä linjaliikenne, tasapainoinen tuonti ja vienti sekä erikoistuminen suuryksikköliikenteeseen. 4

5 VUORO- VAIKUTUKSELLA HYVIN TULOKSIIN Menestymme, kun asiakkaamme menestyvät. Vuoden 2015 alusta Helsingin Satamasta tuli Helsingin kaupungin omistama osakeyhtiö, mikä loi meille entistä joustavammat mahdollisuudet edistää yhdessä tekemisen kulttuuria, joka hyödyttää kaikkien osapuolien liiketoimintaa. Forward Together -slogan tehdään todeksi jokapäiväisessä työssämme. Käymme jatkuvaa vuoropuhelua yhteistyökumppaniemme kanssa ja tutkimme säännöllisesti asiakkaidemme tyytyväisyyttä toimintamme. Käymme jatkuvaa vuoropuhelua yhteistyökumppaniemme kanssa ja tutkimme säännöllisesti asiakkaidemme tyytyväisyyttä toimintaamme. Vuonna 2015 saimme asiakastyytyväisyydestä hyvällä tasolla olevan arvosanan 7,95 skaalalla Tulos on 0,27 matalampi kuin edellisessä mittauksessa Loppuvuodesta Helsingin Satama perusti yhdessä Jätkäsaaren ja Länsisataman alueiden asukkaiden kanssa yhteisen Satamaraadin pohtimaan alueiden erityiskysymyksiä. Satama ja kaupungin keskustaan saapuvat laivat ovat kiinteä osa Helsingin kaupunkia. Helsingin Satama haluaa olla helsinkiläisille hyvä naapuri, joka pitää keskusteluyhteyden auki ja tekee aktiivista yhteistyötä lähiseutujensa asukkaiden ja kaupunginosayhdistysten kanssa. Odotamme myös yhteistyökumppaneiltamme vastuullista toimintatapaa ennen kaikkea ympäristöasioissa. Lisäksi Helsingin Satama on vahvasti verkottunut alan järjestöissä kotimaassa ja kansainvälisesti. Näin varmistamme oman edunvalvontamme sekä ajankohtaisten aiheiden ja uusimman tiedon ajan tasalla pysymisen. AKTIIVISTA YMPÄRISTÖTYÖTÄ Helsingin Sataman hallinnoimia satamanosia ovat Eteläsatama, Katajanokka, Länsisatama ja Vuosaaren satama sekä osa Kantvikin satamasta. Satamatoiminnalla on ympäristövaikutuksia, mutta kehitämme toimintaamme jatkuvasti ympäristön paremmin huomioon ottavaksi. Kaikilla satamanosilla on toimintaa ohjaava ja voimassa oleva ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa, joilla säädellään mm. melu- ja päästötasoja sekä jätehuoltoa. Odotamme myös yhteistyökumppaneiltamme vastuullista toimintatapaa ennen kaikkea ympäristöasioissa. ARVOMME Tuloksellisuus Sitoudumme toiminnallemme asetettuihin selkeisiin laadullisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Teemme oikeita asioita keskittyen olennaiseen ja mittaamme työssämme onnistumista. Kehitämme ja uudistamme toimintaamme parempien tuloksien saavuttamiseksi. Vastuullisuus Toimimme vastuuntuntoisesti osana ympäristöä ja yhteiskuntaa ympäristöä kunnioittaen. Otamme vastuun satamayhteisöstämme edistääksemme asiakkaan menestystä. Turvallisuus on toimintamme perusta. Yhteistyö Toimimme yhdessä asiakkaidemme ja satamassa toimivien yritysten kanssa saavuttaaksemme päämäärämme. Kehitämme työyhteisöämme kannustavaksi ja vuorovaikutteiseksi toistemme työtä arvostaen. Kehitämme yhteistyötä ulkopuolisten sidosryhmien kanssa. 5

6 03 KEHITYSHANKKEITA LAAJALLA RINTAMALLA Helsingin Sataman merkittävimmät kehityskohteet vuonna 2015 olivat Länsisataman laajennusalueen ja uuden matkustajaterminaalin rakentaminen. Vuosaaren sataman tavaraliikenne kasvoi merkittävästi ja kasvu painottui konttiliikenteeseen. LÄNSITERMINAALI 2 -PROJEKTI VUOSIKYMMENEN MERKITTÄVIN HANKE Länsiterminaali 2 -projekti on olennainen osa koko Jätkäsaaren kaupunginosan kehittämistä. Kokonaisuudessaan Länsisataman uudistustyöt kattavat uuden terminaalin lisäksi liikenteen vaatimia laituri- ja kenttäjärjestelyjä sekä alueen katu- ja pysäköintijärjestelyjen uudistuksia. Länsiterminaali 2 sai rakennusluvan syyskuussa. YIT Rakennus Oy valittiin toteuttamaan terminaalin projektinjohtourakan ja urakkasopimus allekirjoitettiin lokakuussa. Uusi terminaali pääsi hyvään alkuun, kun peruskivi muurattiin juhlallisin menoin marraskuussa. Uusi terminaali tuo lisäkapasiteettia erityisesti Helsingin ja Tallinnan väliselle nopealle vuoroliikenteelle, joka kasvaa vahvasti. Helsingin ja Tallinnan välinen laivayhteys on yksi koko Euroopan ja maailman vilkkaimmista yhteyksistä. Tallinna ja Helsinki muodostavat Sujuva matkustaminen on etusijalla Länsiterminaali 2:ssa. Havainnekuva: PES-Arkkitehdit Oy. 6

7 yhteisen yrittämisen ja työssäkäyntien alueen, käytännöllisesti katsoen kaksoiskaupungin, jonka taloudellinen merkitys kasvaa molemmin puolin Suomenlahtea. Kaupunkien alueella asuu yhteensä yli asukasta. Länsisataman uudessa terminaalissa panostetaan niin arkkitehtuuriin, ympäristöystävällisyyteen kuin myös matkustusmukavuuteen. Matkustajat pääsevät laivaan ja laivasta ulos sujuvasti ja nopeasti. Terminaaliin toteutetaan hyvät julkisen liikenteen yhteydet, mikä vähentää osaltaan henkilöautoliikennettä ja samalla myös alueen ylimääräistä ruuhkautumista laivojen tullessa satamaan. Uusi matkustajaterminaali valmistuu maaliskuun 2017 loppuun mennessä. Satamien välinen liikenne sujuvammaksi Twin-Port -yhteistyöllä Helsingin ja Tallinnan välisen liikennemäärän kasvaessa jatkuvasti on satamien yhteistyö ja liikenteen sujuvoittaminen erittäin tärkeää, jotta kaksoiskaupunkialue voi kehittyä. Rahoitusta yhteisiin liikennehankkeisiin on saatu myös EU:lta. Merkittävimmät EU-rahoitushankkeet olivat EU TEN-t -hankkeiden kokonaisuuteen kuuluva TWIN-PORT I ja Verkkojen Eurooppa (CEF) rahoitusohjelmaan kuuluva TWIN-PORT II. Vuoden Länsisatama on Suomen vilkkain matkustajasatama. Matkustajamäärät ovat lähes samaa luokkaa kuin reitillä Hongkong-Macao lopussa päättyneen ensimmäisen TWIN-PORT-projektin avulla kehitettiin Helsingin Länsisatamaa ja Tallinnan Vanhankaupungin satamaa. Helsingin Sataman osuus koko projektista oli 42,7 miljoona euroa ja rahoitustuen lopulliseksi määräksi muodostuu 20 % toteutuneista kokonaiskustannuksista. TWIN-PORT II -hankkeessa mukana on Helsingin ja Tallinnan Satamien lisäksi myös Tallink Group. Uuden nopean liikenteen Länsiterminaali 2 lisäksi hankkeeseen kuuluu ramppirakenteiden, porttijärjestelyiden ja katuyhteyden rakentamista. Helsingin Sataman kokonaisinvestointi tulee olemana noin 64 milj. euroa, josta rahoitustuen määrä on 30 %. Automaattiset laivojenkiinnitysjärjestelmät Länsisatamaan ensimmäisinä Suomessa Länsisatamaan saapui marraskuussa kuusi automaattista MoorMaster-yksikköä, joiden avulla alusten laituriin kiinnitys ja irrotus nopeutuvat. Samalla vähenevät alusten polttoaineen kulutus ja päästöt. Laitteiden toiminta perustuu alipaineistettuihin kiinnityspaneeleihin, joilla tartutaan aluksen kyljestä kiinni. MoorMastereita tulevat alkuvaiheessa käyttämään Tallinkin Star ja Superstar -alukset sekä uusi vuonna 2017 liikenteeseen tuleva Megastar. VUOSAAREN SATAMAN LIIKENNE VOIMAKKAASSA KASVUSSA Vuosaaren sataman tavaraliikenne kasvoi merkittävästi ja kasvu painottui konttiliikenteeseen. Vuoden 2015 alussa aloittaneen rahtia kuljettavan Sea Wind aluksen liikennemäärät ylsivät tavoitetasolle ja linja vakiinnutti asemansa osana kehittyvää Helsingin ja Tallinnan välistä liikennettä. Vuosaaresta lähtöjä on arkipäivisin kahdesti ja viikonloppuisin tehdään yksi edestakainen matka. Selluliikenteen valmistelu alkoi Helsingin Satama ja Metsä Fibre allekirjoittivat syksyllä 2014 aiesopimuksen, jonka perusteella Äänekoskelle suunnitellun uuden biotuotetehtaan sellun- 7

8 viennin kuljetukset tullaan hoitamaan Vuosaaren sataman kautta. Kuljetukset lisäävät Vuosaaren liikennettä 2017 vuodesta alkaen merkittävästi. Uusien vientikuljetusten vaatimat rakennustyöt aloitettiin loppuvuodesta Vientiterminaalille valmistellaan noin kuuden hehtaarin tonttia. Metsä Fibren tuleva terminaali ja sen tontti ovat niin suuria, että satama-alueella on toteutettava mittavia toimintojen ja liikenneväylien siirtoja. melumuurin itäpäähän asennettiin loppuvuodesta 72 aurinkopaneelia, jotka tullaan ottamaan käyttöön alkuvuodesta Paneliston vuotuinen sähköntuotto on kwh eli 15,5 MWh. Laskettu hiilidioksidipäästöjen alenema on noin 4000 kg/vuosi. Meriväylän syventämishanke eteni kennettiin valmiiksi pinnoitteiden ja viemäröintien osalta syksyllä Ei uutta voimalaitosta Loppuvuodesta 2015 selvisi, ettei Helen Oy rakenna Vuosaareen monipolttovoimalaitosta. Helsingin Sataman puolesta jäädään odottamaan uuden hankkeen selkeytymistä. Uusi massatavaraterminaali otettiin käyttöön SA-TU Logistics rakensi erityisesti metalliteollisuuden ja mekaanisen metsäteollisuuden vientikontituksia palvelevan terminaalin Vuosaaren satamaan. Uusi m 2 massatavaraterminaali otettiin käyttöön kesällä Massatavaraterminaalissa keskitytään ensisijaisesti sahatavaran, vanerin, liimapuun, erilaisten terästen sekä projektien ja muun vastaavan teollisen tavaran lyhytaikaiseen välivarastointiin, kontittamiseen ja konttien purkuun. Massatavaraterminaalissa on käytössä Vuosaaren sataman ensimmäinen load plate -laite, jolla kontitus pystytään toteuttamaan puoliautomaattisesti. Aurinkoenergialla alempiin hiilidioksidipäästöihin Vuosaaren satamassa on tavoitteena energiankäytön ja CO 2 päästöjen vähentäminen. Käyttöjärjestelmiä ja toimintatapoja kehitetään aktiivisesti ja sataman Uudenmaan ELY-keskus päätti kesäkuussa, ettei Vuosaareen johtavan meriväylän ja Vuosaaren sataman vesiliikennealueen syventämisessä sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Hankkeessa jätettiin vesilupahakemus lokakuussa ja se käsitellään Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Hakemuksen mukaan väylää syvennetään 11 metrin kulkusyvyydestä 13 metrin kulkusyvyyteen yhdeksällä ruoppausalueella. Väylän linjaus tulee säilymään entisellään. Satamassa syvennetään kahta vesialuetta. Työn arvioidaan valmistuvan Lisää kenttätilaa valmistumassa Vanhan, vuonna 1974 rakennetun telakka-altaan täyttö aloitettiin Vuosaaren satamassa. Altaan täyttämiseksi tarvitaan lähes m 3 maamassaa. Täytön ja päällystyksen jälkeen alueesta saadaan kenttätilaa muun muassa konttidepot-toimintaan. Telakka-altaan länsipuolella sijaitseva kenttäalue ra- Vuosaaren satama 2015 Kontteja, TEU Trailereita ja rekkoja Laivakäyntejä Matkustajia Keskustan matkustajasatamat 2015 Matkustajia linjaliikenteessä Matkustajia kansainvälisessä risteilyliikenteessä Ajoneuvoja Laivakäyntejä

9 04 YMPÄRISTÖVASTUULLISTA SATAMATOIMINTAA Helsingin Satama toimii ainutlaatuisella tavalla merellisen ja kaupunkiympäristön rajapinnassa. Ympäristön huomioiminen kaikessa toiminnassa kuuluu yhtiön lähtökohtiin. Helsingin Satamalla on sertifioitu toimintajärjestelmä, joka täyttää ympäristöstandardi ISO vaatimukset. Helsingin kaikilla satamanosilla on toimintaa ohjaava ja voimassa oleva ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Luvilla säädellään melu- ja päästötasoja sekä jätehuoltoa, ja niissä määritellään velvoitteet raportoida ja tarkkailla toiminnan ympäristövaikutuksia. KESKEISET YMPÄRISTÖ- VAIKUTUKSET Päästöt ilmaan Vuosi 2015 oli satamien välivuosi pääkaupunkiseudun ilmanlaadun yhteistarkkailussa. Ilmanlaatua parantavia toimia kuitenkin jatkettiin. Katajanokalla Viking Linen alukset MS Mariella ja MS Gabriella käyttävät maasähköä ollessaan laiturissa pidempiä aikoja kerrallaan. Kyseiset alukset käyttivät vuonna 2015 sähköä 2527,6 MWh. Maasähköliitynnän ansiosta alusten ei tarvitse laiturissa ollessaan käyttää apukoneita ja ilmanpäästöt ja melu Katajanokalla vähenevät. Vuoden 2015 alusta voimaan astunut rikkidirektiivin muutos on myös vähentänyt alusten rikkipäästöjä. Lisäksi Helsingin Satama oli mukana Aeromon Oy:n, TRAFIn; TEKESin Ilmatieteenlaitoksen ja VTT:n MeriSOx-hankkeessa, missä mitattiin kesän 2015 aikana Vuosaaren satamassa saapuvien ja lähtevien alusten rikkipäästöjä. Toiminnan aiheuttama melu Helsingin Satama teettää säännöllisesti meluselvityksiä, joissa tarkastellaan satamatoiminnan melupäästöjä erilaisissa tilanteissa ja verrataan meluarvoja satamien ympäristöluvissa määriteltyihin arvoihin. Vuonna 2015 selvityksiä tehtiin erityisesti Länsisataman toiminnan tehostamiseksi. Helsingin Satama on aktiivisesti mukana myös sataman lähelle suunniteltujen asuinalueiden meluselvityksissä. Alusten jätehuolto Kun laiva kytketään laiturilla maasähköön, apukoneita ei tarvitse käyttää. Alukset jättivät vuonna 2015 Helsingin satamaan 3460 t jätettä ja m 3 jätevettä. Suurimmat jätejaelajit olivat öljyiset vedet (2070 t) sekä poltettava sekajäte (850 t). Aluksia kannustetaan jättämään jätteensä maihin veloittamalla niiltä alusjätemaksu riippumatta siitä, jättävätkö ne jätteitä satamaan. Lähes kaikki säännöllisessä liikenteessä olevat alukset hoitavat jätehuoltonsa suoraan jätehuoltoyritysten kautta. Helsingin Satama välitti vuonna 2015 jätehuoltoa lähinnä kansainvälisille risteilyaluksille ja joillekin rahtialuksille. Risteilykauden aikana satamassa käyviä kansainvälisiä risteilijöitä palveli jätehuoltoyrityksen jäteneuvoja. Menettelyllä pystyttiin parantamaan kierrätettävien jätejakeiden erottelua ja vähentämään sekajätteeseen menevää jätemäärää. Myös jätehuollosta tiedottamista ja jätemäärien raportointia risteilyvarustamoille parannettiin entisestä. Alukset jättävät yhä useammin sekä käymäläjätevedet että muut aluksella syntyvät jätevedet satamaan, josta ne johdetaan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Alusjätevesien vastaanotosta ei peritä erillistä maksua. Kaikki Helsinkiin säännöllisesti liikennöivät alukset jättävät laivalla syntyvät jätevedet satamiin. Vaikutukset vesistöihin Eri satamanosien vaikutuksia mereen ja kalastoon tarkkaillaan osana koko pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailua. Satamatoiminnalla ei ole havaittu olevan merkittäviä suoria vaikutuksia vesistöihin tai kalakantoihin. Satamien lähistöllä vesi on usein sameampaa kuin ympäröivillä merialueilla ja veden happipitoisuudet toisinaan ympäristöään matalammat. 9

10 TEHOKKAILLA RATKAISUILA MINIMOIDAAN YMPÄRISTÖ- VAIKUTUKSIA Helsingin Satama pyrkii jatkuvasti entistä energiatehokkaammaksi. Yhtiön kokonaisenergiakulutus vuonna 2015 oli MWh, mistä MWh kului Eteläsatamassa ja Länsisatamassa ja 4200 MWh Vuosaaren satamassa. Pääosa energiankulutuksesta syntyi kenttävalaistuksesta sekä kiinteistöjen lämmityksestä. Kokonaisenergiankulutus väheni edelliseen vuoteen verrattuna vajaat 8 %. Useissa matkustajasatamien rakennuksissa on viime vuoden aikana muutettu kellaritilojen, porraskäytävien ja matkustajakäytävien valaisimia led-tekniikalle ja liiketunnistimilla ohjatuiksi. Lisäksi kenttävalaistuksessa on otettu osittain käyttöön led-polttimoita. Energiankäytön tehostamisen lisäksi kulutuksen vähentymistä selittää tiettyjen tilojen siirtyminen Helsingin kaupungin hallintaan. Vuosaaren sataman sähköenergiankulutus on pudonnut alle puoleen vuoden 2009 luvuista Vuosaaren satamassa on koko sataman olemassaolon ajan pyritty aktiivisesti tehostamaan energiankulutusta. Vuodesta 2009 vuoteen 2015 sataman sähköenergiankulutus on pudonnut alle puoleen. Muun muassa aluevalaistuksen ohjaus- ja käyttömuutoksilla on tehty merkittäviä parannuksia. Lisäksi matkustajaterminaaleissa on viime vuosien aikana muutettu useiden tilojen valaisinratkaisuja liiketunnistimilla ohjatuiksi led-valaisimiksi. Energiatehokkuuslain mukainen suuryrityksen energiakatselmus toteutettiin loppuvuodesta. Katselmuksessa selvitettiin Helsingin Sataman energiankulutuskohteita sekä tunnistettiin ja suunniteltiin tulevia energiansäästömahdollisuuksia. Uusiutuvilla eteenpäin Uusiutuvan energian paikallistuotannon mahdollisuutta Vuosaaren satamassa selvitettiin vuonna Ensimmäiset aurinkopaneelit asennettiin Vuosaaren sataman melumuurille loppuvuodesta. Aurinkopaneelit otetaan käyttöön alkuvuodesta Aurinkopaneelien energiantuotantoa ja vaikutusta hiilidioksidipäästöihin tullaan seuraamaan reaaliajassa. Jätevesikannustin puhtaamman Itämeren puolesta Helsingin Satama luopui jätevesimaksuista vuonna Siitä saakka alukset ovat voineet pumpata kaikilla laivapaikoilla jätevetensä vastaanottolaitteisiin ilman eri veloitusta. Tehostaakseen jätevesien vastaanottoa etenkin risteilyaluksilta, Helsingin Satama teki päätöksen alusjätehinnoitteluun tehtävistä taloudellisista kannustimista, jotka astuvat Risteilyaluksista lähes 80 % jätti jätevesiä Helsinkiin voimaan vuodesta 2016 eteenpäin. Helsingin Sataman tavoitteena on, että tulevaisuudessa kaikki laivat jättävät jätevetensä satamaan. Puhtaampien polttoaineiden tukeminen LNG Helsingin Satama tukee alusten siirtymistä kohti puhtaampia polttoaineita. Nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä käytettäessä alusten päästöt ilmaan ovat huomattavasti pienemmät kuin perinteisillä polttoaineilla. Olemme on mukana EU-hankkeessa selvittämässä LNG:n bunkrausmahdollisuuksia. Aktiivista ympäristöyhteistyötä Teemme yhteistyötä useissa eri ympäristöasioissa sekä paikallisesti, kansallisesti että kansainvälisesti. Olemme mukana Itämeren satamien ympäristöryhmässä, Helsingin ja Turun kaupunkien Itämerihaasteessa, Satamaliiton ympäristötyöryhmässä sekä useissa Helsingin kaupungin ja pääkaupunkiseudun ympäristöfoorumeissa. Helsingin Satama tekee aktiivista yhteistyötä myös asukkaiden ja kaupunginosayhdistysten kanssa. Kuvassa ylhäällä: Vuosaaren sataman melumuurille asennettin aurinkopaneeleja loppuvuodesta

11 VUOSAAREN SATAMA, SATAMAN OMA SÄHKÖNKULUTUS, MWh N VASTAANOTTAMAT ALUSJÄTEVEDET m Matkustajaja rahtialukset Risteilyalukset

12 05 VAHVAA OSAAMISTA, TUOREITA NÄKEMYKSIÄ Helsingin Satama on vastuullinen työnantaja ja pitää huolta henkilöstönsä hyvinvoinnista ja osaamisen kehittämisestä. Hyvä johtaminen ja esimiestoiminta, oikeudenmukaisuus ja kannustava palkkaus sekä yhteistyö ja vuorovaikutus ovat vahva tuki yhtiön tavoitteiden saavuttamiselle. Yhtiö on osa Helsingin kaupunkikonsernia ja noudattaa konsernin henkilöstöpoliittisia linjauksia. Helsingin Sataman sitoutunut henkilöstö on yhdistelmä pitkän linjan osaamista ja uusia, tuoreita näkemyksiä. Vakinaisen henkilökunnan määrä oli vuoden 2015 lopussa 150. Henkilöstömäärä väheni vuoden aikana kymmenellä, eli runsaat 6 %. Eläkkeelle jäi vuoden kuluessa 11 henkilöä ja uusia vakituisia työntekijöitä palkattiin 6. Määräaikaisia työntekijöitä oli vuoden lopulla 21. Henkilöstöstä oli naisia 25 % ja miehiä 75 %. Koko henkilöstön keski-ikä oli 47,5 vuotta; naisten 50,0 vuotta ja miesten 46,7 vuotta. Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä oli 50,4 vuotta; naisten 52,7 ja miesten oli 49,6 vuotta. KESKITYIMME KOULUTUKSEEN JA TYÖHYVINVOINTIIN Helsingin Satama -liikelaitoksen henkilökunta siirtyi yhtiön palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Keskeiset työsuhteen edut säilytettiin ja kaikkien työsopimukset uusittiin. Henkilöstön osaamisen kehittämiseksi tarjottiin koulutusta 481 päivää, eli 2,8 päivää Työtapaturmataajuus laski edellisestä vuodesta lähes puoleen henkilöä kohden. Koulutuskustannukset ilman palkkamenoja olivat euroa. Henkilöstön kehittämisen painopisteinä olivat talous- ja yhtiöittämisasiat, hankinnat ja turvallisuuskoulutus. Lisäksi tarjottiin eri alojen ajankohtais- ja täydennyskoulutusta. Lähes koko henkilökunta osallistui Forward Together -valmennukseen, jossa käsiteltiin työelämätaitoja ja yhteistoimintaa. Henkilöstön työkykyä ja hyvinvointia tuettiin hyvällä työterveyshuollolla ja työsuojelulla, kehittämällä henkilöstön osaamista sekä järjestämällä TYHY-päiviä ja yhteisiä henkilöstötilaisuuksia. Myös henkilöstöliikuntaa ja kerho- ja harrastustoimintaa tuettiin edellisten vuosien tapaan. SATAMAN TÖISSÄ VIIHDYTÄÄN Työilmapiiriä kartoitettiin uudistetulla henkilöstökyselyllä. Sen perusteella työtyytyväisyys oli varsin hyvällä tasolla ja lisääntynyt edellisistä vuosista kaikkien osatekijöiden kohdalla. Helsingin Sataman palveluksessa viihdytään: keskimääräinen työsuhteen pituus on 19,7 vuotta. 12

13 TYÖTAPATURMIEN MÄÄRÄ SELVÄSSÄ LASKUSUUNNASSA Työtapaturmien ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi laadittiin erillinen työhyvinvoinnin tehostamisohjelma. Työtapaturmat vähenivät selvästi loppuvuotta kohden ja työtapaturmataajuus laski edellisestä vuodesta lähes puoleen. Työtapaturmataajuus oli 40,2, kun edellisenä vuonna se oli 74,5. Työtapaturmataajuudella tarkoitetaan vähintään yhden poissaolopäivän aiheuttaneiden työtapaturmien lukumäärää miljoonaa työtuntia kohden. N HENKILÖSTÖ Vakituiset Määräaikaiset YHTEENSÄ Toimitusjohtaja 1 Matkustajasatamat Vuosaaren satama Markkinointi ja viestintä 6 6 Hallinto ja talous Tekniset palvelut YHTEENSÄ

14 06 LIIKENNE TALLINNAAN RIKKOI ENNÄTYKSIÄ Vuonna 2015 Helsingin Sataman tavaraliikenne oli määrältään 11,4 miljoonaa tonnia. Suurimmat tavaravirrat kuljetettiin edellisvuosista poiketen Helsingin ja Tallinnan välisessä liikenteessä. Suomen satamien tavaraliikenne laski viime vuonna yli 7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Silti Helsingin satamien vienti kehittyi poikkeuksellisen hyvin. Helsingin Sataman kautta kulkeneiden matkustajien määrä kohosi uuteen 11,17 miljoonan matkustajan ennätykseen. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 2,5 %. Myös matkustajaliikenteessä Tallinna oli edelleen vetovoimaisin matkailukohde. Tavara liikkuu Helsingin Sataman kautta pääasiassa suuryksiköissä: rekoissa, perävaunuissa ja konteissa. Sen lisäksi tavaraa kulkee jonkun verran irtotavarana, bulkkina. Vuosaaren satamaan kulkee rautatie, jonka kautta kuljetettavan tavaran määrä oli noin 8 % Vuosaaren sataman maakuljetuksista. Lisäksi Helsingin satamanosiin tuodaan vähäisiä määriä Venäjän markkinoille tarkoitettua transitotavaraa. LINJALIIKENNE- VERKOSTO lähtöä viikossa St Petersburg Grangemouth Stockholm Tallinn Ust-Luga Teesport Aarhus Riga Moscow 14 Bilbao Ferrol Santander Hull Immingham Felixtowe Tilbury Sheerness Zeebrugge Ghent Rouen Kiel Bremerhaven Hamburg Amsterdam Rotterdam Antwerp Rostock Travemünde Lübeck Gdynia Klaipeda

15 YKSIKÖITY TAVARALIIKENNE KASVOI Yksiköityä ulkomaista tavaraliikennettä oli 10,4 miljoonaa tonnia, 5 % enemmän kuin edellisvuonna. Määrä jakaantui tasapainoisesti tuontiin ja vientiin. Tavaraliikenteestä tuontia oli 46,5 % ja vientiä 53,5 %. Tuonti koostui kulutus- ja kestokulutustavaroista, elintarvikkeista sekä tuotantotarvikkeista ja investointitavaroista. Viennin tärkeimmät tavaralajit olivat kemiallisen ja mekaanisen metsäteollisuuden tuotteet, metallituotteet, koneet ja laitteet sekä elektroniikka. Helsinki oli myös tekstiili-, vaate-, huonekalu-, lasija elintarviketeollisuuden viennin keskus. Kumipyöräliikenne Sataman tavaraliikenteen maakuljetukset hoidettiin pääasiassa kumipyörä-kuljetuksina. Sataman kautta kulki Tallinnan tavaraliikenteen määrä kasvoi 14 % kaikkiaan rekkaa, perävaunua ja vastaavaa ajoneuvoa. Niissä kuljetettiin 6,6 miljoonaa tonnia tavaraa, mikä oli 63 % sataman yksiköidyn tavaraliikenteen määrästä. Kuljetusajoneuvojen määrä kasvoi 3 % ja niissä kuljetettu lasti kasvoi 2 % edellisvuoteen verrattuna. Suurimmat tavaravirrat kuljetettiin Tallinnan, Travemünden ja Tukholman liikenteessä. Markkinaosuutemme Suomen satamien kumipyöräliikenteen ajoneuvoista oli 54 % ja markkinaosuus kumipyörillä kuljetetusta tavaramäärästä oli 48 %. Konttiliikenne Helsingin sataman kautta kuljetettiin vuonna 2015 kontteja kaikkiaan TEU -yksikköä. Lastissa olevia kontteja oli TEU ja niissä kuljetettiin tavaraa 3,4 miljoonaa tonnia, mikä oli 33 % sataman yksiköidystä tavaraliikenteestä. Konttien kokonais-teu-määrä kasvoi 7,5 % ja konteissa kuljetettu lastin määrä kasvoi 6 % edellisestä vuodesta. Konttiliikenne oli tuonnin ja viennin suhteen hyvässä tasapainossa. Helsingin Sataman markkinaosuus satamien yhteenlasketusta konttimäärästä oli 31 %. Konttiliikenne suuntautui syöttöliikenteenä Euroopan suurin satamiin, joista noin 60 % jälleenlaivattiin ja kuljetettiin Euroopan ulkopuolelle. BULKKITAVARA- LIIKENNE ENTISELLÄ TASOLLA Bulkkitavaraliikenne oli määrältään 0,8 miljoonaa tonnia. Se koostui pääosin kivihiilen tuonnista Helen Oy:n tarpeisiin. Sen lisäksi satamaan tuotiin 0,2 miljoonaa tonnia kotimaan rannikkoliikennettä. 15

16 TAVARALIIKENNE TAVARALIIKENNE Milj. tonnia Tonnia Muutos % /14 Yksiköity tavara % Tuonti % Vienti % Bulkkitavaraliikenne % Ulkomainen liikenne % Rannikkoliikenne % Yksiköity vienti Yksiköity tuonti Bulkkiliikenne Kokonaistavaraliikenne % TALLINNA TÄRKEIN TAVARALIIKENTEEN KOHDEKAUPUNKI Helsingin Sataman linjaliikenneverkosto on Suomen laajin ja monipuolisin. Meillä on tiheät ja säännölliset yhteydet Itämeren, Pohjanmeren ja Atlantin satamiin. Tallinnan ja Tukholman satamiin yhteyksiä on useita kertoja päivässä. Satamasta oli rahtia kuljettavia linjaliikenteen lähtöjä keskimäärin 140 viikossa. Tavaraliikenne kohdistuu Itämeren ja Pohjanmeren satamiin, missä tavara jälleenlaivataan aluksesta toiseen eurooppalaisissa konttikeskuksissa Hampurissa, Bremerhavenissa, Rotterdamissa tai Antwerpenissa. Suurimmat tavaravirrat kuljetettiin edellisvuosista poiketen Helsingin ja Tallinnan välisessä liikenteessä. Yksistään Tallinnan-liikenteessä kuljetettiin 3,5 miljoonaa tonnia yksiköityä tavaraa, joka oli 34 % sataman koko yksiköidystä tavaraliikenteestä. Määrä kasvoi 14 % edellisvuodesta. Aiempina vuosina piikkipaikkaa pitänyt Saksa jäi toiseksi 3,4 miljoonan tonnilla: Helsingin ja Saksan välisen liikenteen osuus yksiköidystä tavaraliikenteestä oli 33 %. Merkittävimmät muutokset tavaraliikenteessä johtuvat uuden Vuosaari Tallinna -linjan aloittamisesta sekä 75 % matkustajista kulkee Helsinki-Tallinna reitillä Rostockin liikenteen osittaisesta siirtymisestä Hangon reitille. Baltian suunnan kasvuun on vaikuttanut yhtä aikaa monia eri tekijöitä, mm. rikkidirektiivin käyttöönoton aiheuttama kilpailuasetelman muutos merirahtien ja tiekuljetuksien välillä sekä Venäjän talouden muutoksen aiheuttama tyhjien konttien pula Suomessa, joka on osaltaan vaikuttanut merirahdin kilpailukyvyn heikkenemiseen. YKSIKÖITY TAVARALIIKENNE N MARKKINAOSUUDET milj. tonnia Viro 3,55 Markkinaosuus % Saksa 3,43 Alankomaat 1,10 Ruotsi 0,67 80 Belgia 0,50 Tanska 0,39 60 Puola 0,31 Iso-Britannia 0,31 40 Venäjä 0,03 Espanja 0,04 20 Ranska 0,04 Muut 0,04 Yhteensä 10,41 0 Yksiköity tuonti tonnia Yksiköity vienti tonnia Kontit TEU Rekat ja trailerit kpl Matkustajat henk. 16

17 ENNÄTYSVILKAS MATKUSTAJA- LIIKENNE Laivamatkailu oli edelleen erittäin suosittua. Matkustajien määrä kohosi uuteen ennätykseen: 11,17 miljoonaan matkustajaan. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 2,5 %. Tallinna oli edelleen vetovoimaisin matkailukohde tiheiden ja nopeiden laivayhteyksien sekä kohtuullisten matkakustannusten ansiosta. Helsingin ja Tallinnan välillä matkasi yhteensä 8,4 miljoonaa matkustajaa, mikä on 75 % kaikista linjaliikenteen matkustajista. Tallinnan matkustajaliikenteen kasvutahti oli koko matkustajaliikennettä suurempi, 2,8 %. Valtaosa Tallinnan linjalla matkaavista on suomalaisia ja vapaa-ajan matkalla. Helsingin ja Tallinnan kaupungit muodostavat kuitenkin myös yhä tiivistyvän kaksoiskaupungin ja yhteisen työpaikka-alueen. Jo kolmasosa kaupunkien välisestä matkanteosta Suomenlahden yli on työperäistä. Myös Kaukoidästä saapuvat turistit ovat löytäneet reitin. Matkustaminen Helsingin ja Tukholman välisellä reitillä on vuodesta toiseen säilyttänyt suosionsa. Matkustajia matkasi reitillä 2,3 miljoonaa. Määrä on pysynyt lähes vakiona aina 1990-luvun alkupuolelta lähtien. MATKUSTAJALIIKENNE Milj. matkustajaa Ruotsi Viro Muut 17

18 Helsingin ja Pietarin välinen matkustajaliikenne taantui toista vuotta peräkkäin Venäjän talousvaikeuksien, ruplan heikkenemisen ja poliittisen ilmapiirin muutosten seurauksena. Linjalla matkasi vuoden aikana kaikkiaan matkustajaa. Moni automatkailija ylitti Itämeren RoPax-aluksilla. Helsingin Vuosaaren ja Travemünden välillä matkasi matkustajaa. Helsingin Sataman matkustajaliikenteen markkinaosuus Manner-Suomen merisatamien matkustajaliikenteestä oli 79 %. KANSAINVÄLINEN RISTEILYLIIKENNE KASVAA KANTVIKIN SATAMA Kantvikin satama muodostuu kahdesta satamanosasta, joista toista, noin 5 hehtaarin aluetta Helsingin Satama hallinnoi. Alue on vuokrattu Oy Kantvik Shipping Ltd:lle, joka toimii alueella satamaoperaattorina. Kantvikin sataman liikenne muodostui pääasiassa bulkkitavaran tuonnista. Määrältään se oli noin tonnia. RISTEILYLIIKENNE Kansainvälinen risteilyliikenne Itämerellä kasvaa. Yleensä Pietari on risteilyn pääkohde. Helsingissä risteilykäyntejä oli 254 ja matkustajia aluksilla ennätykselliset , mikä oli 4 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Yhä suuremmat alukset selittävät ennätyksellistä matkustajamäärää, aluskäyntejä oli edelliseen vuoteen verrattuna 7 vähemmän Aluskäynnit Matkustajat MATKUSTAJALIIKENNE Linjaliikenne Muutos % /14 Tukholma % Ruotsi, muut % Tallinna % Pietari % Travemünde % Rostock % Muut YHTEENSÄ %

19 07 ENSIMMÄINEN TULOS OSAKEYHTIÖNÄ HYVÄ Helsingin Sataman varsinainen satamaliiketoiminta kehittyi vuonna 2015 positiivisesti. Helsingin satamien kautta kuljetetun tavaramäärän kehitys oli erittäin myönteistä, vaikka liikenne Suomen satamissa yleensä oli vaisua. Vuosi 2015 oli Helsingin Sataman ensimmäinen toimintavuosi osakeyhtiönä. Toimintavuoden liikevaihto oli 86,9 milj. euroa. INVESTOINNIT (M ) ,8 15,6 13,3 15,9 13,9 Liikevaihto (M ) ,9 90,8 89,0 87,2 86,5 TULOS Vuoden 2015 voitto ennen tilinpäätössiirtoja oli 3,5 milj. euroa. Tilikauden tulos verojen jälkeen oli 2,8 milj. euroa. Yhtiön hyvään tulokseen vaikuttivat tavara- ja matkustajaliikenteen hyvä kehitys ja toiminnan tehostaminen. Sen lisäksi tulos sisältää kertaluontoisia eriä. KHO antoi Helsingin Sataman kannalta myönteisen päätöksen Tullin valvontatilojen laajuudesta Vuosaaressa. Vuosien laskuttamattomat vuokrat kirjattiin liiketoiminnan muihin tuloihin. Oikaistun tuloslaskelman voitto ennen tilinpäätössiirtoja oli 1,7 milj. euroa. INVESTOINNIT Investointeja tehtiin yhteensä 18,8 miljoonalla eurolla, mikä on 3,2 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Merkittävimmät investoinnit liittyivät Länsisataman laajennusalueen, valtamerilaituri LJ8:n ja uuden Länsisatama 2 -matkustajaterminaalin rakentamiseen. Vuosaaren satamassa aloitettiin mittavat toimintojen ja liikenneväylien siirrot, joilla valmistaudutaan Metsä Fibren Ääneskoskelle suunnitteleman tehtaan selluvientiin. 19

20 TILINPÄÄTÖS TULOSLASKELMA (M ) TASE (M ) Liikevaihto 87 Valmistus omaan käyttöön 1 Liiketoiminnan muut tuotot 1 Aineet, tarvikkeet, varsinaisen toiminnan vuokrat -13 Palveluostot -11 Henkilöstökulut -10 Poistot -37 Muut kulut -4 Liikevoitto 15 Rahoitustuotot 1 Rahoituskulut -12 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja 4 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 164 Aineelliset hyödykkeet 303 Sijoitukset 0 VAIHTUVAT VASTAAVAT Pitkäaikaiset saamiset 0 Lyhytaikaiset saamiset 67 Rahoitusarvopaperit 40 Rahat ja pankkisaamiset 0 YHTEENSÄ 576 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 100 SVOP 204 Tilikauden voitto 3 Poistoero 0 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen 133 Pääomalaina 98 Lyhytaikainen 37 YHTEENSÄ

21 08 ENSIMMÄISEN YHTIÖVUODEN TAPAHTUMIA Vuoden 2015 alusta Helsingin Satamasta tuli Helsingin kaupungin omistama osakeyhtiö. Yhtiöittämisen myötä otettiin käyttöön uusi brändi-ilme sekä Forward Together -tunnuslause, joka kertoo Helsingin Sataman halusta kehittyä entistä paremmaksi juuri yhteistyön avulla. Länsiterminaali 2:n peruskivi muurattiin Helsingin Sataman vuosikymmenen mittavin hanke saavutti merkittävän virstanpylvään, kun Länsiterminaali 2:n peruskivi muurattiin juhlallisin menoin Länsisataman uuden laajennusalueen uusi LJ7-laituri koekäytettiin jo heinäkuun alussa, ja sen ensimmäinen iso alus oli Yhdysvaltojen laivaston USS Jason Dunham. Satama kaupungin sydämenä Helsingin ja Tallinnan välinen säännöllinen laivaliikenne täytti heinäkuussa 50 vuotta ja sitä juhlittiin helsinkiläisten kanssa Jätkäsaaressa koko perheen ulkoilmatapahtumassa, Satamahulinoissa. Keväällä Helsingin Satama lahjoitti heijastinliiviä Katajanokka-Kruununhaka sekä Ruoholahti-Jätkäsaari alueiden päiväkotien lapsille. Kesäkuussa Helsingin Satama ja Itä-Helsingin kalakerho järjestivät jälleen leppoisan Nyt Nappaa - ongintatapahtuman suurelle yleisölle Vuosaaren sataman melumuurin kupeessa. Helsingin silakkamarkkinoiden ja Helsingin Sataman 30 vuotinen yhteinen taival sen sijaan päättyi, kun markkinoiden järjestelyvastuu siirtyi Helsingin Satamalta Helsingin Tukkutorille. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner, Viron suurlähettiläs Margus Laidre, Helsingin Sataman hallituksen puheenjohtaja Pia Pakarinen sekä Helsingin Sataman toimitusjohtaja Kimmo Mäki olivat mukana muuraamassa Länsiterminaali 2 peruskiveä. 21

22 Merkittäviä vierailuja Helsingin Satama isännöi huhtikuussa European Sea Ports Organizationin kokouksia Satamatalolla. Yli 30 eurooppalaisen sataman johdon edustajat kokoontuivat muodostamaan yhteisen Eurooppa-järjestön kannanottoja ajankohtaisiin asioihin. Euroopan parlamentin delegaatio tutustui kesäkuussa Länsiterminaalilla Rajavartiolaitoksen toimintaan ja EU tietojärjestelmäviraston venäläisten rajatarkastusta koskevaan pilottihankkeeseen. Myös Vuosaaren satama sai kesäkuussa korkea-arvoisen vieraan, kun Tansanian presidentti Jakaya Mrisho Kikwete tutustui tavarasataman toimintaan. Vahvaa verkostoitumista Helsingin Satama osallistui marraskuussa järjestettyyn Slush-tapahtumaan yhdessä Helsingin kaupungin Merit älykäs meriteollisuus -hankkeen kanssa, jonka tavoitteena on tehdä suomalaisesta meriteknologian osaamisesta kansainvälinen brändi. Lisäksi asiakkaita ja alan ihmisiä tavattiin yhdessä yhteistyökumppaniemme kanssa mm. Logy Conference Helsinki, 2nd Finnish-German Logistics Day Hampuri, Transrussia Moskova, Transport Logistics München, Logistiikka ja Kuljetus Helsinki sekä Seatrade Miami -tapahtumissa. Tapio Nirkko pronssille Trofeo Princesa Sofia regatassa Huhtikuussa Finnjollapurjehtija Tapio Nirkko ylsi kolmanneksi Palma de Mallorcan Trofeo Princesa Sofia -regatassa. Helsingin Satama ja Nirkko ovat tehneet yhteistyötä jo kymmenen vuoden ajan. Vuonna 2016 Nirkko osallistuu Rio de Janeiron olympialaisiin. Kuvassa vasemmalla: Helsingin Satama lahjoitti heijastinliiviä Katajanokka-Kruununhaka sekä Ruoholahti-Jätkäsaari alueiden päiväkotien lapsille. Kuvassa oikealla: Vuosaaren satama sai kesäkuussa korkea-arvoisen vieraan, kun Tansanian presidentti Jakaya Mrisho Kikwete tutustui tavarasataman toimintaan. 22

23 09 N ORGANISAATIO 2015 HALLITUS ORGANISAATIO PORT OF HELSINKI Puheenjohtaja Pia Pakarinen Varapuheenjohtaja Seppo Kanerva Dan Koivulaakso Matti Kyytsönen Jyrki Lohi Jan D. Oker-Blom Julia Ormio Antti Pankakoski Tuula Saxholm MATKUSTAJA- SATAMAT JOHTAJA Kari Noroviita TOIMITUSJOHTAJA Kimmo Mäki HALLINTO JA TALOUS Talousjohtaja Pekka Meronen TEKNISET PALVELUT Johtaja Timo Laitinen VUOSAAREN SATAMA JOHTAJA Jukka Kallio Hallituksen esittelijänä toimii toimitusjohtaja Kimmo Mäki ja sihteerinä talousjohtaja Pekka Meronen. MARKKINOINTI JA VIESTINTÄ Kimmo Mäki Kuvassa vasemmalta: Timo Laitinen, Kari Norovita, Kimmo Mäki, Pekka Meronen ja Jukka Kallio. 23

24 Olympiaranta 3 PL Helsinki Finland Puh. (09) port.helsinki@portofhelsinki.fi Kuvat: Mikael Kaplar, Maria Marttinen, Tuula Palaste, Andreas Slotte, Veikko Somerpuro, STT-Lehtikuva ja Helsingin Satama Graafinen suunnittelu ja taitto: Angelina Luzhina Paino: Edita Prima Oy, 2016