Helsingin Sataman VUOSIKERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin Sataman VUOSIKERTOMUS"

Transkriptio

1 2008 VUOSIKERTOMUS 37

2 Länsisatama Kuva: Juha Peurala, Taideteollinen korkeakoulu Sisällysluettelo Helsingin satama Satamajohtajan katsaus Helsingin Satama liikelaitos Toimiva satama Suurten muutosten vuosi Tavaraliikenne Matkustajaliikenne Vuosaaren satamassa kiihkeä loppurutistus Turvallinen satama Ympäristöasioiden hallinta yhä tärkeämpää Henkilöstö Talous Helsingin sataman liikenne Suomen satamien liikenne vuonna Helsingin sataman liikenne tilastoina

3 Helsingin satama Helsinki on yksiköidyn tavaraliikenteen ja matkustajaliikenteen pääsatama Suomessa. Helsingin satama toimii Suomen elinkeinoelämän, väestön, kulutuksen ja tuotannon ytimessä. Sataman keskeisen sijainnin ansiosta sataman asiakaskunta on poikkeuksellisen laaja ja varmistaa satamalle tiiviin linja verkoston, tasaisen ja voimakkaan liikennevirran sekä tuonnin ja viennin keskinäisen tasapainon. Helsingin satama on lähes kaikilla mittareilla mitattuna Suomen ykkössatama. Itämeren alueella Helsingin satama on johtavien satamien joukossa. Menestyksen avaimia ovat sujuvuus ja yhteistyö sataman sisällä sekä joustavuus ja asiakaslähtöisyys. jäsenyydet Baltic Ports Organization (BPO) Cruise Europe (CE) International Association of Cities and Ports (IACP) International Association of Ports and Harbors (IAPH) International Harbour Masters Association (IHMA) International Navigation Association (PIANC) Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoiden Stadin satama -valokuva näyttelyn satoa on käytetty tämän vuosikertomuksen kansien ja sisäsivujen sivun kokoisiin värikuviin. Lisää tietoa näyttelystä sivulla 10. AVAINTIEDOT TALOUS, miljoona euroa Liikevaihto 95,4 95,0 81,8 78,5 77,8 Liikeylijäämä 39,4 41,9 31,1 27,6 28,1 Tilikauden ylijäämä 11,1 0,0 0,0 0,0 0,0 Investoinnit 145,3 168,6 126,3 81,7 50,0 Taseen loppusumma 610,1 501,3 335,7 313,3 280,0 TUNNUSLUVUT Liikevaihdon muutos, % 0,4 16,1 4,2 1,0 7,5 Liikeylijäämä-%, liikevaihdosta 41,3 44,1 38,0 35,2 36,1 Liikevaihto/henkilö, euroa Sijoitetun pääoman tuotto, % 7,5 11,0 11,1 11,1 12,5 Omavaraisuusaste, % 59,5 66,9 89,7 87,9 90,1 Helsingin sataman markkinaosuus Suomen liikenteestä 2008 (2007) (35 %) (21 %) (28 %) (59 %) (71 %) 19 % 33 % 27 % 55 % 73 % Tuonti Vienti Kontit Kumipyörät Matkustajat (Manner-Suomi) Oslo Tukholma Helsinki Tallinna Pietari 1800-luku Teesport Hull Immingham Felixstowe Tilbury Zeebrugge Aarhus Kööpenhamina Göteborg Helsingborg Travemünde RostockGdynia Bremerhaven Lübeck Szczecin Hampuri Amsterdam Rotterdam Antwerpen Klaipeda Baltijsk Gdansk Riika 3

4 Satamajohtajan katsaus Suomen satamien liikenteestä yli 90 % on Suomen ulkomaankaupan vientiä ja tuontia. Transitokuljetusten osuus satamien liikenteestä on noin 8 %. Näin Suomen satamien liikenteen kehitys kertoo hyvin sen, mitä voimakkaasti viennistä riippuvaisen Suomen talou dessa tapahtuu. Vuosi 2008 oli tästä hyvä esimerkki. Alkuvuonna viennin merikuljetukset lisääntyivät ja kääntyivät laskuun vuoden puolessa välissä negatiivisen kehityksen kiihtyessä loppuvuonna. Vaikka Suomen satamien vienti jäi vain noin 1 % miinukselle, vuoden 2008 kahden viimeisen kuukauden vientimäärät supistuivat 12 % vuoden 2007 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Tuonnin kappaletavaramäärät alkoivat laskea jo maaliskuussa. Väheneminen kiihtyi siten, että joulukuussa väheneminen vuoden 2007 joulukuuhun verrattuna oli jo 20 %. Helsingin sataman liikenteestä vain noin 2 % on transitokuljetuksia. Tullin arvion mukaan noin 8 % on Venäjälle menevää ns. jälleenvientiä eli tavaraa, joka käytännössä on transitokuljetusten tapaan vain läpikulku matkalla Venäjälle. Helsingin sataman kautta kuljetetut tavarat ovat tyypillisiä vientiteollisuuden tuotteita ja myös tuotteiden painomääräinen jakauma vastaa varsin tarkkaan poikkileikkausta suomalaisesta vientiteollisuudesta. Tuonnista noin 60 % on kulutustavaraa ja lopusta 40 %:sta suurin osa teollisuudelle tulevia komponentteja, puolivalmisteita ja raakaaineita. Niinpä Helsingin sataman liikenteen kehitys viime vuoden eri kuukausina kuvasi hyvin maailmanlaajuisen finanssikriisin kehittymistä laskusuhdanteeksi ja voimakkaaksi taantumaksi monissa Suomen kauppakumppanimaissa. Vuoden 2008 kolmen viimeisen kuukauden kaltaista tavaraliikenteen vähenemistä ei Helsingin satamassa ole tapahtunut yli 40 vuoteen. Tammikuun 2009 liikenneluvut Helsingin ja monen muun suomalaisen sataman osalta osoittavat, että Suomen vientiteollisuuspainotteinen talous on ajautumassa yhä syvempään taantumaan. Tuskin olisi täysin väärin käyttää vaikka termiä lama. Helsingin sataman toisella tukijalalla eli matkustajaliikenteellä vuosi oli positiivinen. Helsingin ja Tallinnan välisen liikenteen uudet suuret, nopeat ja ympäri vuoden liikennöivät matkustajalautat osoittivat kaupunkien välisen kaksoiskaupunkiajatuksen toimivuuden. Tallinnan liikenteen ohella kansainvälinen risteilyliikenne saavutti uudet ennätysluvut. Aluskäyntejä oli 270 ja matkustajia Helsinkiä käytettiin 17 kertaa risteilyalusten matkustajien vaihtosatamana. Tämäkin oli uusi ennätys. taloudellinen tulos vuodelta 2008 ylitti ennakkoarviot. Vaikka tulos oli hieman vuotta 2007 pienempi, sitä voidaan pitää tyydyttävänä. Vuosaaren sataman rakentaminen ja liikenteen siirtyminen sinne marraskuussa tekee vuosien 2007 ja 2008 vertailun vaikeaksi. Vertailu on vielä vaikeampaa vuonna Vuosaaren satama avattiin liikenteelle marraskuun 24. päivänä, vuosikymmeniin pahimmassa lumimyrskyssä. Ennakkoon tiedettiin, että satamatoimintojen massiivinen, lähes yhdessä yössä tapahtuva siirto Sörnäisten satamasta ja Länsisatamasta asettaa erityisiä haasteita teknisten ja erityisesti ICT-järjestelmien toimivuudelle. Pienten alkuhankaluuksien jälkeen sataman toimivuus parani samaa tahtia kuin 30 senttimetrinen lumipeite suli. Sataman virallisia avajaisia vietettiin 28. marraskuuta luvun alku

5 Kun Vuosaaren satamasta on kokemuksia muutaman kuukauden ajalta, monet rakenteelliset ja tekniset yksityiskohdat ovat osoittaneet toimivuutensa, eikä käytännössä ole ilmennyt mitään, mitä olisi pitänyt alun perin suunnitella ja toteuttaa täysin toisin. Myös strateginen valinta toimia varsin puhtaasti landlordperiaatteella yksityisten yritysten vastatessa palveluntarjonnasta ja superstruktuurin investoinneista on osoittautunut onnistuneeksi. Kolmen satamaoperaattorin välinen kilpailu sataman sisällä on saanut erityistä kiitosta varustamoasiakkailta. Koska toimintatapa Vuosaaren satamassa on uutta, on ymmärrettävää, että yhteistoiminta hakee vielä muotoaan ja vaatii hiomista. Hyvän yhteistyön aikaansaaminen on yksi lähiajan ydintehtävistä Vuosaaressa. uusi toimintamalli Vuosaaressa on vaikuttanut myös henkilöstöön. Osa aluspalvelutoiminnan määräaikaisista siirtyi yksityiseen palveluyritykseen. Myös osa rakentamisen ammattilaisista siirtyi kaupungin uuteen Rakentamispalvelut-virastoon palvelemaan koko kaupungin eri rakennuskohteissa. Kiitän asiakkaitamme ja työntekijöitämme vuodesta Koska tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa, voi vain toivoa maailmantaloudessa käännettä parempaan. Heikki Nissinen satamajohtaja Helsingin sataman kautta kuljetetut tavarat ovat tyypillisiä vientiteollisuuden tuotteita ja myös tuotteiden painomääräinen jakauma vastaa varsin tarkkaan poikkileikkausta suomalaisesta vientiteollisuudesta. 5

6 Helsingin Satama liikelaitos Helsingin Satama kuuluu ylipormestari Jussi Pajusen rooteliin. Satamalautakunta valvoi, että Helsingin Satama toimi vahvistetun talousarvion puitteissa. Se myös asetti tavoitteita kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen ohella ja seurasi niiden toteutumista. Satamalautakunta kokoontui viime vuonna 20 kertaa. Vuosi 2008 oli satamalautakunnan viimeinen vuosi. johtokunta aloitti toimintansa vuoden 2009 alussa. Satamalautakunnan sihteerinä toimi toimistopäällikkö Eve Tuomola-Oinonen. Esittelijät: Satamajohtaja Heikki Nissinen, tuotantojohtaja Heikki Lampinen, talousjohtaja Tauno Sieranoja, tekninen johtaja Aarno Ahti, Vuosaaren satamakeskuksen johtaja Kari Noroviita, satamakapteeni Jukka Kallio sekä projektinjohtaja Antti Mäkinen. Lautakunnan kokouksiin osallistuivat myös satamalakimies Tero Leponiemi ja viestintäpäällikkö Eeva Hietanen. Satamalautakunta Puheenjohtaja Henkilökohtainen varajäsen Timo Jaatinen (Kok.) Jukka Kyröhonka (Kok.) Varapuheenjohtaja Henkilökohtainen varajäsen Kalle Kallio (SDP) Maarit Mu Ashekele (SDP) Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Tuovi Allén (SDP) Timo Puska (SDP) Kaarin Taipale (SDP) Antti Ojala (SDP) Esko Riihelä (Kok.) Markku Murros (Kok.) Milla Wiksten (Kok.) Tiina Vallila (Kok.) Johanna Hautakorpi (Vihr.) Irma Sippola (Vihr.) saakka saakka Irma Sippola (Vihr.) Marjatta Donner (Vihr.) alkaen alkaen Jari Kallioniemi (Vihr.) Petri Suninmäki (Vihr.) Göran Åhman (RKP) Ann-Lousie Laaksonen (RKP) Kaupunginhallituksen edustaja Varaedustaja Jukka Lindeman Outi Ojala Heikki Lampinen, tuotantojohtaja Tauno Sieranoja, talousjohtaja Aarno Ahti, tekninen johtaja Antti Mäkinen, projektijohtaja, Vuosaaren sataman rakentamisprojekti Kari Noroviita, Vuosaaren satama - keskuksen johtaja Jukka Kallio, satamakapteeni 6 Satamalautakunnan jäseniä vasemmalta: Tuovi Allén, Kalle Kallio, Irma Sippola, Jari Kallioniemi, Kaarin Taipale, Esko Riihelä, Timo Jaatinen, Milla Wiksten, Jukka Lindeman ja Göran Åhman.

7 Länsisatama Kuva: Niklas Kullström, Taideteollinen korkeakoulu Menestyksen avaimia ovat sujuvuus ja yhteistyö sataman sisällä sekä joustavuus ja asiakaslähtöisyys. Toimiva satama Suurten muutosten vuosi Tavaraliikenne Matkustajaliikenne

8 Toimiva satama Tavaraliikenteessä Helsingin satama on Suomen logistisen verkon laajakaista kaikkialle maailmaan. Myös matkustajaliikenteen yhteydet ovat Suomen vilkkaimmat ja matkustajamäärät suurimmat. Helsingin sataman linjaliikenneverkosto on Suomen laajin ja monipuolisin. Satamalla on tiheät säännöllisen aikataulun mukaiset yhtey det Itämeren, Pohjan meren ja Atlantin satamiin. Lähisatamiin kuten Tallinnan ja Tukholman satamiin yhteyk siä on useita päivässä ja Travemündeen, Hampuriin, Bremerhaven iin sekä Rotterdamiin päivittäin. Linjaliikenteen alusten lähtöjä oli Helsingistä 144 viikossa. Niistä roro-laivoilla oli 46, konttilaivoilla 21 ja matkustajalautoilla 77. Luvut eivät sisällä pika-aluskäyntejä. Viikottaisia yhteyksiä kohdesatamiin oli huomattavasti enemmän, sillä reiteillään alukset poikkea vat useassa kohdesatamassa. Yksinomaan Tallinnaan on tavaraa kuljettavilla aluksilla 84 lähtöä viikossa. Alusliikenne jatkui vilkkaana, vaikka alusten määrä laski mm. pika-aluskäyntien vähenemisen seurauksena. Alukset olivat keskimäärin kookkaampia, mikä taas näkyy alusten nettovetoisuuden kasvuna. Aluskäyntien määrä oli kaikkiaan Satamajäänmurtokausi jäi kuluneelta vuodelta ensimmäistä kertaa sataman historiassa nollaan tuntiin. Satamajäänmurtoon ei ollut tarvetta koko talven aikana. Viralliselle laivastovierailulle saapui viisi alusta: Hollannista, Ruotsista, Venäjältä, Virosta ja Yhdysvalloista. Toimintaa monessa satamanosassa Länsisataman konttiterminaalit muodostivat konttiliikenteen keskuksen. Länsiterminaali palveli Tallin - nan matkustaja- ja rahtiliikennettä. Matkustajaliikenne tavarakuljetuksineen jatkaa Länsiterminaalissa. Länsisataman Salmisaaressa ja Sörnäisten sataman Hanasaaressa toimivat voimalaitoksia palvelevat hiili satamat. Hiekkasatama toimii Länsisatamassa Saukonpaadella. Sörnäisten satama oli lastilauttaliikenteen keskus. Eteläsatama on matkustajasatama, joka palvelee matkustajien lisäksi matkustajalautoilla kuljetettavaa tavaraa. Matkustajaliikenne suuntautuu Tukholmaan ja Tallinnaan. Öljysatama toimii Laajasalossa. Kantvikin satama Kirkkonummella oli vuokrattu Finnsteve Oy Ab:lle, joka toimi siellä satamaoperaattorina. Vuosaaren satama avattiin liikenteelle ja terminaalissa Helsingin Satama palvelee matkustajaliikennettä seitsemässä matkustajaterminaalissa. Eteläsatamassa Tallinnan ja Tukholman liikenne kulkee Olympiatermi naalin ja Katajanokan terminaalin kautta. Tallinnan pikaliikenteen matkustajat käyttävät Makasiiniterminaalia ja Kanavaterminaalia. Länsiterminaalissa hoidetaan Tallinnan matkustajaliikennettä. Saksan liikenne kulki marraskuuhun saakka Sompasaaren Hansaterminaalissa ja sen jälkeen siirtyi Vuosaaren Hansaterminaaliin luku

9 Toiminnan laatua mitataan Toimintajärjestelmän tehokkuus ja toimivuus tarkistetaan vuosittain johdon katselmuksissa ja sisäisten auditointien avulla. Ulkopuolisen auditoinnin on suorittanut Det Norske Veritas viimeksi joulukuussa Vuodelle 2008 asetetut laatutavoitteet toteutuivat yli 90 prosenttisesti. Ympäristötavoitteet sisältyivät ympäristöohjelmaan, joka toteutui n. 80 prosenttisesti. Tavoitteiden toteutumista seurattiin johdon katselmuksissa kaksi kertaa vuodessa. asiakastyytyväisyyttä mitattiin. Mittausmenetelmä perustuu asiakkaille tehtyyn syvähaastatteluun ja sen pohjalta valittuihin mitattaviin kriteereihin. Näitä seurattiin vuonna 2008 kaksi kertaa, touko- ja lokakuussa. Asiakastyytyväisyys ilmaistiin ns. Tutkamittarilla. Tutkalla mitattu asiakastyytyväisyys oli kouluasteikolla 8,30 toukokuussa ja 8,04 lokakuussa Tutkalukemat huononivat edellisestä vuodesta. Sovituista tutkatoimenpiteistä toteutettiin kaikki tavoitteen ollessa 80 %. Asiakaspalautteiden seuraamiseksi ja käsittelyn helpottamiseksi hankittiin sähköinen asiakaspalautejärjestelmä, joka saatiin loppuvuodesta koekäyttöön. Palveluiden laatu on kilpailutekijä, jonka merkitys vain kasvaa. 9

10 Suurten muutosten vuosi Vuosaaren sataman avautuminen ja raskaimman satamaliikenteen siirtyminen pois kaupungin ydinkeskustasta avasi tilaa matkustajasatamien kasvulle ja palveluiden kehitykselle. Vuosaaren satama avattiin liikenteelle marraskuussa. Sen myötä valmistauduttiin luopumaan Sörnäisten ja Länsi sataman tavaraliikenteen käytössä olleista alueista, jotka siirtyivät vuoden lopussa kiinteistövirastolle. Sataman investoinnit kantakaupungissa suunnattiin matkustajasatamiin. Uusien aluksien liikennöinnin aloittaminen merkitsee pääsääntöisesti muutoksia laitureissa ja terminaalirakennuksissa. Viking Linen uuden XPRS-aluksen tarpeisiin valmistui Katajanokan termi naalin laajennus maihinnoususiltoineen sekä uusi autotarkastusrakennus. Liikennejärjestelyjä parannettiin asukasviihtyisyyden lisäämiseksi. Myyntisopimus Länsisataman ja Sörnäisten sataman kolmesta pukkinosturista ja kahdesta monitoiminosturista saatiin päätökseen lokakuussa. Kaksi pukkinosturia ja Mobile-nosturi siirrettiin syksyllä Vuosaaren uuteen tavarasatamaan. Hernesaaren risteilijälaiturilla vesisyvyyttä lisättiin odotettavissa olevien entistä suurempien alusten vastaanottamiseksi. Samassa yhteydessä tehtiin laiturin peruskorjausta. Laitureita peruskorjattiin myös Jäänmurtajalaiturilla ja työt Eteläsataman lauttapaikka EM 4:llä aloitettiin. hoitoon kuuluvaa Pohjoisrannassa sijaitsevaa yli satavuotiasta Halkolaituria ei ollut enää mahdollista kunnostaa. Vanha laituri purettiin vaiheittain, jotta se voisi työnkin aikana toimia perinnealusten kotisatamana. Uuden laiturin vaiheittainen rakentaminen aloitettiin. Tapahtumat ja messut Logistiikkaseminaarin kontaktifoorumi Tallink Siljalla (2/2008) Logistics 2008, Wanha Satama (4/2008) TransRussia 2008, Moskova (4/2008) Saksalais-suomalainen logistiikkafoorumi, Hampuri (5/2008) RORO 2008, Göteborg (5/2008) Volvo Custom Pro, Vantaa (8/2008) Power Truck Show, Alahärmä (8/2008) Sponsorointi Olympiapurjehtija Tapio Nirkko Vuosaarelainen jalkapallojoukkue FC Viikingit (miesten joukkue ja alle 12-vuotiaiden tyttöjen ja poikien joukkueet) Stadin satama Helsingin Satama teetti Taideteollisella korkeakoululla valokuvanäyttelyn dokumentoimaan tavarasatamia, jotka siirtyvät Vuosaareen sekä Vuosaaren sataman rakentamista. Stadin satama -näyttely oli esillä Kaupunkisuunnitteluviraston näyttelytila Laiturilla Näyttelyyn tutustui n henkilöä. Näyttely on sen jälkeen esillä seuraavasti: Länsiterminaali, Olympiaterminaali ja Katajanokan terminaali. Kotkan Merikeskus Vellamo haluaa näyttelyn omaan satamanäyttelyynsä vuonna

11 Tavaraliikenne Matkustajaliikenne Yksiköity tavaraliikenne on Helsingin sataman keskeisintä ydinliikennettä ja se kattaa 92 % sataman kokonaistavaraliikenteestä. Helsingin sataman yksiköidyn tavaraliikenteen määrä jäi jo alkuvuonna edellisvuoden määrää pienemmiksi. Vuonna 2007 Hangosta Helsinkiin siirtynyt ja suuria kuljetusmääriä mukanaan tuonut Helsingin ja Rostockin välinen laivalinja sai Hangossa uuden kilpailijan. Näin syntynyt kilpailu sai kaksi merkittävää kuljetusyritystä jättämään Helsingin. Toisaalta oli myös tiedossa, että Puolaan suuntautuvaa paperivientiä siirtyy pois Helsingistä. Loppusyksyn talouden taantuma heikensi merkittävästi tilannetta. Loppuvuoden liikenneluvut olivat synkkiä: marraskuussa kuljetetun tavaran määrä oli 20 % pienempi kuin edellisvuoden marraskuussa ja joulukuussa vastaava vähennys edellisvuoden joulukuuhun oli jopa 26 %. Helsingin sataman yksiköidyn tavaraliikenteen määrä supistui kaikkiaan 8,6 % ja määrä jäi 10,85 miljoonaan tonniin. Helsingin sataman markkinaosuus yksiköidyn tavaraliikenteen määrässä pieneni vuoden aikana 1,2 % yksikköä lukuun 24,3 %. Helsingin sataman kokonaistavaraliikenne oli määrältään 11,8 miljoonaa tonnia. Matkustajaliikenteen vuosi oli positiivinen. Matkustajien määrä kohosi säännöllisessä linjaliikenteessä. Linja liikenteessä matkustajien määrä kohosi 8,9 miljoonaan, kasvua edellisvuoteen oli 4,6 %. Matkustaja-alusliikenteessä tapahtui paljon muutoksia vuonna Tallink Siljan Tallinnan liikenteeseen valmistui toukokuussa toinen nopeakulkuinen sukkulaalus MS Superstar. Varustamo otti kesällä käyttöön uuden aluksen MS Baltic Princess, joka korvasi Tukholman ja Tallinnan välille siirtyneen MS Galaxyn. Viking Linelle valmistui Tallinnan liikenteeseen Viking XPRS -alus huhtikuussa. Alus korvasi MS Rosellan. Stella Line aloitti matkustajalauttaliikenteen Pietariin elokuussa, mutta se loppui vajaan kuukauden kuluttua. Super- SeaCat-varustamo ajautui konkurssiin syksyllä. Kansainvälisen risteilyliikenteen kesäkausi sujui hyvin. Matkustajien määrä kasvoi yli 30 % edellisvuodesta, matkustajia oli kaikkiaan Matkustajien lähtö ja/tai määräsatamana Helsinki oli 17 risteilykäynnillä. Risteilyaluskäyntejä kirjattiin kaikkiaan 270. Helsingin satama on Itämeren suurimpia kansainvälisten risteilyjen kohdesatamia. Liikennetilastot sivuilla

12 Vuosaaren satama Kuva: Kalle Kataila, Taideteollinen korkeakoulu Uusi toimintatapa satamassa Vuosaaren satama toimii puhtaasti landlord-periaatteella. Yksityiset yritykset vastaavat kokonaan palvelu tarjonnasta ja superstruktuurista. Satamassa toimii tällä hetkellä kolme satama operaattoria, jotka kilpailevat varustamoasiakkaista sekä yksi, joka palvelee omistaja varustamoaan. Sataman tehtä vänä on infrastruktuurin ylläpito ja hyvien toimintaedellytysten luominen alueen yrityksille

13 Vuosaaren satamassa kiihkeä loppurutistus Vuosaaren sataman avautuminen aika taulussa on edellyttänyt saumatonta yhteistoimintaa useiden toimijoiden ja rakennusprojektien kesken. Useimmat rakennuskohteet olivat yksittäisinä kohteinakin merkittävän suuria. Loppu kiri vaiheessa koordinaation merkitys vain korostui. Satamakeskuksen toiminnallista suunnitelmaa kehitettiin edelleen vuonna 2008 yhteistyössä sataman käyttäjien kanssa. Tärkeimmät yhteistyökumppanit olivat Finnsteve Oy Ab (sataman itäosa) sekä Multi-Link Terminals Ltd Oy ja Steveco Oy (sataman länsiosa). Entisen telakka-altaan pohjoispuolinen alue varattiin tyhjien konttien operointia varten. Alueelta vuokrattiin alueet konttikorjaamoja varten. Myös entiseen telakka-altaaseen kaavailtiin tyhjien konttien varastointia. Vuoden 2008 aikana Vuosaaren sataman ja yritysalueen rakentaminen eteni suotuisasti niin, että satama voitiin ottaa käyttöön koko laajuudessaan marraskuussa. Merkittävimpiä rakennustöitä olivat mm. laitureiden rakentaminen, sataman länsiosan aluetyöt, tullin käyttöön tulevien rakennusten rakentaminen, kaksikerrosramppien rakentaminen ja koekäyttö, valaistusjärjestelmän toteuttaminen, porttialueen jalankulkusillan ja Finnsteven tiloihin johtavan ramppisillan sekä kallioväestönsuojan rakentaminen sekä kaapelointi-, rata- ja asfaltointityöt. Sataman käyttöönoton kannalta kriittisen porttialueen kulunvalvontajärjestelmän toteuttamiseen ja koekäyttöön panostettiin huomattavasti resursseja. Joitakin satamakeskuksen viimeistelyyn liittyviä töitä jäi vielä tehtäväksi vuonna Sponda Oyj:n sataman pääportin vieressä sijaitsevat toimisto- ja palvelurakennus eli Gatehouse, matkustajaterminaali (Hansaterminaali) ja pysäköintilaitos otettiin käyttöön samalla, kun satama avautui. Sponda Oyj:n logistiikka-alueen ensimmäinen vaihe valmistui sataman avaamiseen mennessä. Alueen toiselle vaiheelle saatiin rakennuslupa. Sponda Oyj:n kohde, sataman länsiosaa erityisesti palveleva Vuosaari Service Center valmistui vuoden lopussa. John Nurminen Oy:n logistiikkakeskus valmistui kokonaisuudessaan sataman avaamiseen mennessä. Suomen Merimieskirkko ry:n ja Merimiespalvelutoimiston yhteisen Merimiespalvelukeskuksen (Helsinki Seafarers Centre) valmistuminen siirtyi tammi kuuhun Rahtarinkadun viereisessä korttelissa rakennettiin kahta raskaan liikenteen huolto- ja korjaustoimintaan liittyvää kohdetta, joiden valmistuminen siirtyi vuoden 2009 alkuun. tehtävänä Vuosaaressa on sataman ja siihen liittyvän yritysalueen ja infrastruktuurin ylläpito ja kehittäminen sekä hyvien toimintaedellytysten luominen satamassa toimiville yrityksille. Satamatie tunneleineen avattiin liikenteelle helmikuussa. Meriväylä otettiin käyttöön vuoden 2008 alussa. Satamaradan liikenne aloitettiin samalla, kun satama avattiin. Satamahanke herätti edelleen vuonna 2008 runsaasti mielenkiintoa. Satamahankkeeseen tutustui vuoden mittaan tuhansia vierailijoita. Hankkeen netti sivut olivat myös vilkkaassa käytössä. Satamahankkeesta

14 julkaistiin syksyllä kaksi kirjaa: Vuosaaren satama ja ympäristö sekä Telakasta satamakeskukseksi. Satamatomintaa landlord-periaatteella Vuoden 2008 aikana tavarasatamien siirrosta ja Vuosaaren sataman toiminnallisesta valmistelusta vastasi Vuosaaren satamakeskus -yksikkö. Sen tärkeimpiä tehtäviä ovat Vuosaaren sataman ja siihen liittyvän yritys alueen kehittäminen ja infrastruktuurin ylläpito sekä hyvien toimintaedellytysten luominen alueelle sijoittuville yrityksille. Vuoden aikana valmisteltiin ylläpitosopimukset sähköverkon, tie- ja kenttäalueiden, vesi- ja viemärijärjestelmän, raiteiston ym. perusrakenteiden huollosta ja kunnossapidosta. Palvelusopimuksia valmisteltiin. Vartioinnin ja aluspalvelujen palvelusopimuksia valmisteltiin yksityisten yritysten kanssa. Sataman toimijoiden kanssa jatkettiin toiminnallista suunnittelua ja aluejärjestelyjen viimeistelyä. Satama operaattoreille voitiin osoittaa liikennetarpeita vastaavat alueet. Loppuvuodesta varauduttiin myös Tallink Silja Oy:n Saksan liikenteen siirtoon Vuosaaren satamaan varaamalla yhtiölle terminaalialue sataman länsi osasta. Satama-altaassa sijaitsevaa pistolaituria laivapaikkoineen ei ole nimetty millekään toimijalle, joten se pystyy palvelemaan joustavasti tarvittaessa kaikkien satamaoperaattoreiden liikennettä. Tavarasatamien siirto Vuosaaren satamaan toteutettiin satamaoperaattoreiden kanssa siten, että palvelut säilyivät siirron aikana varsin hyvällä tasolla ottaen huomioon siirto-operaation massiivisuuden. Siirtoa helpotti se, että satamaoperaattorit investoivat Vuosaaren sataman kalustoon hankkimalla kuusi uutta konttinosturia, joista viisi oli valmiina paikalla sataman Satamaoperaattorit investoivat kuuteen uuteen konttinosturiin. toiminnan käynnistyessä. Länsisatamasta siirrettiin Vuosaareen neljä konttinosturia, joista kaksi oli Multi- Link Terminalsin ja kaksi omistamaa nosturia. omistamista nostureista toinen myytiin Multi-Link Terminalsille ja toinen Finnstevelle. rakennuttamat tai vuokraamat monipuoliset tilat luovutettiin tullin käyttöön porttialueella, Gatehousessa ja Hansaterminaalissa. Suurin osa tiloista on vastikkeetta luovutettavaa valvontatilaa. Vuosaaren sataman käyttöönotto tapahtui vaikeissa sääolosuhteissa marraskuun lopussa. Ensimmäisen viikon jälkeen liikenne saatiin sujumaan ja vuoden loppuun mennessä eri toiminnot ja järjestelmät sujuivat ilman viiveitä. Vuosaaren rakentamisesta vastannut VUOSA-projekti päättyi vuoden 2008 lopussa. Sataman rakentamisen loppuun saattaminen ja viimeistely jatkuvat kuitenkin vielä vuoden 2009 aikana. Tunnustukset: Vuoden 2008 betonirakenne, meluseinä (Suomen Betoniyhdistys) Rakentamisen Ruusu 2008 satamahankkeen keskeisille toimijoille (Helsingin rakennuslautakunta) Vuoden 2008 RIL-palkinto (Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL) Vuoden 2009 Logistiikka-palkinto (Suomen Logistiikka foorum) 14

15 Länsisatama kesäkuussa Kuva: Juha Peurala, Taideteollinen korkeakoulu Turvallinen satama Ympäristöasioiden hallinta yhä tärkeämpää

16 Turvallinen satama Vuoden loppupuolella tarkastettiin ja uudistettiin kaikki ISPS-turvaarviot ja turvasuunnitelmat. ISPS-säännöstö edellyttää, että turva-arviot ja turvasuunnitelmat tarkastetaan viiden vuoden välein tai kun toimintaympäristössä tapahtuu merkittäviä muutoksia. Toimintaympäristö muuttui vuoden aikana merkittävästi. Rajavartioviranomaiset poistuivat satamasta vuoden 2007 lopussa ja vuoden 2008 aikana valta osa tavara liikenteestä siirtyi Vuosaaren satamaan. ISPS-säännöstön edellyttämiä harjoituksia toteutettiin satamarakenteissa vaatimusten mukaan. Pääpaino harjoituksissa oli matkustajaliikenteen satamarakenteissa, joissa harjoituksia pidettiin yhteensä 16 kappaletta. Vuoden pääharjoitus toteutettiin helmikuussa. Siinä käytiin läpi satamarakenteiden turvasuunnitelmien toimivuus itsearviointina. Vuoden aikana suoritettiin pistokokein turvatarkastuksia lähteville laivamatkustajille. Tarkastukset toteutettiin ostopalveluna, jonka toimitti Palmia. Vartionnin painopiste oli porttivartioinnissa, jota tuettiin yöaikaan piirivartioinnilla. Vartiointiohjeet tarkastettiin vuoden lopulla vastaamaan uutta tilannetta. Suurimpana muutoksena oli tavaraliikenteen siirtyminen Vuosaaren satamaan, jolloin vartiointi Sörnäisten sataman portilla loppui kokonaan ja vartiointitarve Länsisatamassa muuttui olennaisesti. Vartiointipalvelu tilattiin Turvatiimi Oyj:ltä. Vuoden 2007 lopussa Palmian kanssa laadittu sopimus järjestyksenvalvonnasta ja turvatarkastuksista terminaaleissa uusittiin vuodeksi eteenpäin alkaen. Järjestyksenvalvontapalvelu on osoittautunut erittäin tarpeelliseksi. Risteilyalusten vartiointiin panostettiin edellisten vuosien tapaan. Kulkua jokaiselle risteilyalukselle valvottiin yhden ja joissain tapauksissa kahden vartijan voimin. Toiminnasta on saatu hyvää palautetta ja se on ollut omiaan lisäämään positiivista julkisuuskuvaa turvallisena risteilysatamana. Vaarallisten aineiden käsittely ja varastointi Vaarallisten aineiden varastointitoiminta loppui Länsisatamassa syyskuussa ja varasto oli kokonaisuudessa tyhjä joulukuun lopussa, jolloin rakennus siirtyi kiinteistöviraston hallintaan. Vaarallisten aineiden kuljetusten ja varastoinnin yhteydessä ei sattunut onnettomuuksia, joten henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahingoilta vältyttiin. Luokiteltuja vaarallisia aineita kuljetettiin Helsingin Sataman kautta kappaletavarana 0,329 miljoonaa tonnia, joka oli samaa luokkaa kuin vuonna Vaarallisten aineiden kuljetusten VAK-tehovalvontaryhmä suoritti Helsingin Satamassa kahdeksana päivänä tarkastuksia eri kuljetusyksiköihin. Tarkastukset ajoittuivat koko vuodelle ja kohteina oli sekä tuontiettä vientiyksiköitä. Liikenteen- ja pysäköinninvalvonta ja lupahallinto Helmikuun alussa pysäköinninvalvonnasta vastaava esimies nimitettiin johtavan pysäköinnintarkastajan virkaan ja pysäköinninvalvontaa suorittavat henkilöt pysäköinnintarkastajan virkoihin. Virkanimitysten myötä he ovat toiminnallisissa asioissa suoraan kunnallisen pysäköinninvalvojan alaisia. Hallinnollisesti he kuuluvat yhä henkilökuntaan. Työssään heillä on sama toimivalta kuin muilla kunnallisen pysäköinninvalvojan apulaisilla. He käyttävät myös samaa virkapukua. Kuljetuspalvelu Länsiterminaalin automatkustajille Länsiterminaalin ja pitkäaikaisen pysäköintialueen välillä toteutettiin edellisten vuosien tapaan. Palvelun toimitti Helsingin KTK. Palvelua tarjottiin päivittäin aamuisin ja iltaisin yhdellä pikkubussilla. Vuoden aikana kuljetettiin yhteensä noin matkustajaa. Nousua edelliseen vuoteen verrattuna oli 14 %. Palvelusta saatu palaute on ollut erittäin myönteistä

17 Ympäristöasioiden hallinta yhä tärkeämpää ympäristöasioi den hallinta perustuu ISO ympäristöjärjestelmä standardin ja ISO 9001/2000 -laadunhallinta järjestelmästandardin mukaiseen integroituun toimintajärjestelmään, joka otettiin käyttöön vuonna Toimintajärjestelmässä on määritelty sataman toimintapolitiikka, ympäristö periaatteet, merkittävät ympäristönäkökohdat sekä ympäristöasioihin liittyvät mittaus- ja toiminta tavat. Vuosittain laadittava ympäristöohjelma ohjaa ympäristö vaikutusten vähentämistä. Alusjätehuolto Alusjätelainsäädännön mukaan alusten on jätettävä satamaan aluksista peräisin oleva jäte, jota ei Marpol 73/78 -yleissopimuksen tai Helsingin sopimuksen perusteella saa päästää mereen Itämeren alueella. Kiinteistä jätteistä ja öljyisistä jätteistä satamien tulee periä aluksilta jätehuoltomaksu, vaikka alus ei jättäisi satamaan jätettä. Tällä ei erityismaksua -järjestelmällä pyritään vähentämään laitonta jätteiden mereen laittamista. Säännöllisessä liikenteessä olevat alukset voivat saada Helsingin sataman vastaanottamat alusjätteet tonnia Kiinteä alusjäte Öljyinen jäte Merenkulkulaitokselta vapautuksen jätteiden jättöpakosta, jos niillä on jätehuoltosopimus pätevän jätehuoltoyrityksen kanssa. Helsingin Satamaan säännöllisesti liikennöivät alukset hoitavatkin jätehuoltonsa suoraan jätehuoltoyritysten kanssa, joten Helsingin Satama välittää jätehuollon lähinnä vain kansainvälisille risteilyaluksille ja joillekin rahtialuksille. Kampanja alusjätevesien pumppaamiseksi viemäriverkkoon Alusjätelainsäädännön mukaan kansainvälisessä liikenteessä olevat alukset voivat tyhjentää käsittelemättömät käymäläjätevedet mereen yli 12 meripeninkulman ja käsitellyt käymäläjätevedet yli 3 meripeninkulman etäisyydellä lähimmästä rannikosta. Tietynlaisen käsittelylaitteiston kautta saavat alukset laskea käymäläjätevedet mereen ilman rajoituksia. Vaikka alusjätelainsäädäntö mahdollistaa jätevesien mereen pumppaamisen, tuovat alukset yhä enenemässä määrin sekä käymäläjätevedet että muut aluksella syntyvät jätevedet maihin käsiteltäväksi. Helsingin ja Turun kaupunginjohtajat käynnistivät vuonna 2007 kampanjan Itämeren suojelemiseksi, Itämerihaasteen. Siinä yksi toimenpide oli laivajäte vesien pumppaaminen kaupungin viemäverkkoon ja sitä kautta johtaminen jätevedenpuhdistamolle. Vuonna 2008 kaikki säännöllisen matkustajaliikenteen alukset pumppasivat jätevettä viemäriverkkoon satamassaoloaikansa puitteissa. Erityisesti kansainvälisiä risteilyaluksia kannustettiin pumppaamaan aluksien mustat ja harmaat jätevedet sataman viemäriverkkoon. Risteilyvarustamoille lähetettiin ylipormestari Jussi Helsingin ja Turun kaupunginjohtajat käynnistivät Itämerihaasteen. 17

18 Pajusen kirje, jossa kehotettiin ottamaan vastaan tämä haaste Itämeren suojelemiseksi. Kampanja onnistuikin hyvin. Risteilyaluksilta viemäriin pumpattujen jätevesien määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna yli kolminkertaiseksi. Tätä palvelua käytti 26 laivaa edellisenä vuonna laivojen määrän ollessa 9. Vuonna 2008 ei risteilyaluksilta peritty jätevesimaksua. Jätevesien pumppaaminen maihin on aiheuttanut hajuhaittoja satama-alueella ja sen lähi ympäristössä. Ongelman ratkaisemiseksi varustamot ovat ottaneet käyttöön Eteläsatamaan säännöllisesti liikennöivillä matkustajalaivoilla jätevesien esikäsittelyn, jonka vaikutusta on seurattu yhdessä Helsingin Veden kanssa. Hajuhaittoja ei vuonna 2008 esiintynyt muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Satamatoiminnan pakokaasupäästöt Satamatoiminnan ja alusliikenteen keskeisimpiä ilmapäästöjä ovat typpioksidit (NOX), hiilidioksidi (CO 2 ) ja rikkidioksidi (SO 2 ) sekä hiukkaspäästöt kuten noki. Erityisesti rikkidioksidipäästöt ovat tyypillisiä laivaliikenteelle, sillä tieliikenteen polttoaineet ovat nykyään rikittömiä. Laivojen rikkidioksidipäästöt riippuvat käytettyjen polttoaineiden rikkipitoisuuksista sekä liikenteen määrästä. Alusten käyttämän polttoöljyn rikkipitoisuusraja tiukkeni Itämerellä alkaen, kun Marpol 73/78 -yleissopimuksen ilmansuojeluliite tuli kansainvälisesti voimaan ja Itämeren alue hyväksyttiin rikin oksidipäästöjen valvonta-alueeksi. Itämerellä käytettävän poltto öljyn rikkipitoisuusraja muut tui < 1,5 painoprosenttiin tai vaihtoehtoisesti aluksen on käytettävä teknistä menetelmää, jolla rikin oksidi päästöt laskevat tietylle tasolle. Helsinkiin säännöllisesti liikennöivien matkustaja-alusten poltto aineiden rikkipitoisuus on tällä hetkellä 0,1 1,0 %, joten rikki pitoisuusrajan tiukkeneminen vaikutti lähinnä kansainvälisten risteilyalusten ja rahtialusten päästöihin. Helsingin Satama antoi alennusta alusmaksusta säännöllisessä linjaliikenteessä oleville matkustaja-aluksille, joiden käyttämän polttoaineen rikkipitoisuus on korkeintaan 1,0 painoprosenttia. Päästölaskennan kehittämiseksi ja vertailukelpoisuuden varmistamiseksi on vuodesta 2007 alkaen satamatoiminnan päästöt laskettu mallilla, joka perustuu Port- Netista saatuihin alustietoihin. Maasähkön käytön lisäämistä selvitettiin Helsingin Satama selvitti yhdessä varustamoiden ja Helsingin Energian kanssa matkustajalaivojen maasähkön käyttömahdollisuuksia. Tavoitteena on, että Eteläsataman matkustaja-autolautat voisivat kytkeytyä maasähköön laiturissa ollessaan. Tähän mennessä tämä on ollut mahdollista ainoastaan Etelä satamasta liiken- Viemäriin pumpatut laivajätevedet m Risteilyalukset Matkustajalaivat Alusten pakokaasupäästöt Helsingin satamissa Tonnia aluskäynnit Nox CO 2 /100 SO 2 Aluskäynnit

19 nöivillä pika-aluksilla. Pakkahuoneen laiturille aloitettiin maasähköliitynnän rakentaminen, jota voisivat käyttää Helsingissä vierailevat puolustusvoimien alukset. Maan ja sedimenttien pilaantuneisuutta tutkittiin Länsisatamassa ja Sörnäisten satamassa jatkettiin maan pilaantumisen selvittämistä kaupunkisuunnitteluviraston (KSV) toimesta. Tutkimukset liittyvät ko. alueiden suunnitteluun ja kunnostamiseen tulevaa asunto- ja toimistorakentamista varten. Vuonna 2008 tutkittiin sedimenttien haitta-ainepitoisuudet ruoppaustöiden yhteydessä. Tutkimuksissa mitattiin TBT-, PCB-, raskasmetalli- ja öljypitoisuuksia. Läjitysalueiden sekä Vuosaaren sataman rakentamisen vesistö- ja kalataloustarkkailuja jatkettiin. Lisäksi Vuosaaren rakentamisen vaikutuksia linnustoon seurattiin. Vuosaaren satamahankkeen vuoden 2008 linnusto-, vesistö- ja kalatalousseuranta tullaan julkaisemaan erillisenä raporttina kesäkuussa Melumittauksia jatkettiin Uusien alusten melutaso mitattiin ja melumallinnukset päivitettiin vastaamaan liikenteen nykytasoa. Aluksen melutaso vaikutti aluksen laivapaikkaan. Mikäli alus jostain syystä yöpyi Helsingissä, sijoitettiin se yöksi asutuksesta kauempana olevalle laivapaikalle. Länsisatamassa oltiin mukana melumallinnuksien laatimisessa Jätkäsaaren ja Hernesaaren kaavoitusta varten. Vuosaaren satamatoiminnan melun leviämislaskelmat ja niiden pohjalta laaditut melun tarkkailusuunnitelmat toimitettiin ympäristöviranomaisille. Länsisatamassa mitattiin ilmanlaatua Helsingin Satamien ympäristöluvat velvoittavat osallistumaan pääkaupunkiseudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun. YTV seurasi ilmanlaatua Tarmonkujalla vuoden 2008 ajan siirrettävällä ilmanlaadun mittausasemalla, jolla mitattiin ilmasta pienhiukkasten, typen oksidien ja rikkidioksidin pitoisuuksia. Ilmanlaatu oli Länsisatamassa suurimman osan vuotta hyvä tai tyydyttävä. Ajoittain laivaliikenteen päästöt ja pienhiukkasten kaukokulkeu mat heikensivät ilmanlaadun välttäväksi ja harvoin huonoksi tai erittäin huonoksi. Ilmanlaatu Länsisatamassa % kuukauden tunneista 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 1 Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono 19

20 Ympäristövastuun keskeisiä tuloksia vuonna 2008 Helsingin Satamalla on voimassa olevat toiminnan ympäristöluvat koskien Eteläsataman, Länsisataman, Sörnäisten sataman ja Vuosaaren sataman toimintaa. Vuosaaren sataman toiminnan käynnistyttyä marraskuussa, loppui tavarasatamatoiminta Länsisatamassa ja Sörnäisten satamassa. Helsingin Satama toimitti Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon ympäristölupien edellyttämät selvitykset satamien lopettamiseen liittyvistä toimista koskien maaperänpuhdistusta ja rakennusten purkamista. Helsingin Satama tutki mereen johdettavien hule vesien laatua Etelä- ja Länsisatamassa. Satamatoiminnan melumallinnukset päivitettiin vastaamaan liikennettä Vuosaaren sataman melumallinnus teetettiin. Eteläsataman ilmapäästöjen vähentämissuunnitelma päivitettiin ja toimitettiin Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle. Osallistuttiin pääkaupunkiseudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun Länsisatamassa sijainneen mittausaseman osalta. Muissa satamanosissa ilmanlaatua seurattiin passiivikeräinten avulla. Vuosaaren sataman rakentamisen linnusto-, vesi- ja kalataloustarkkailua jatkettiin entisellä laajuudella. Taulukarin ja Mustakuvun läjitysalueiden tarkkailua jatkettiin. Taulukarin läjitysalue sai uuden vesiluvan ja Mustakuvun jatkolupahakemus jätettiin. Halkolaiturin saneerauksen vaikutuksia vesistöön selvitettiin ja vesistötarkkailua tehtiin työn kuluessa. Jätettiin vesilupahakemus koskien Länsisataman laajennusta. Vastuullinen ympäristötoiminta edellyttää monien eri alojen asiantuntijoiden toimintaa. Ympäristövaatimukset ovat aikojen myötä monipuolistuneet ja tiukentuneet

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Hyvä naapuri ottaa ympäristönsä huomioon

Hyvä naapuri ottaa ympäristönsä huomioon Hyvä naapuri ottaa ympäristönsä huomioon Helsingin Satama tarkkailee satama-alueiden ilmanlaatua, melutasoa ja energiankäyttöä. Satamatoiminnan vaikutusta vesistöihin, linnustoon ja kalastoon mitataan.

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/2008 1(5) SATAMALAUTAKUNTA 18.11.2008

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/2008 1(5) SATAMALAUTAKUNTA 18.11.2008 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/2008 1(5) Kokousaika Tiistaina kello 8.00 8.50 Paikka Satamalautakunnan kokoushuone Olympiaranta 3 Läsnä Jäsenet Jaatinen Timo puheenjohtaja Kallio Kalle varapuheenjohtaja

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 9/2008 1 SATAMALAUTAKUNTA 20.5.2008

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 9/2008 1 SATAMALAUTAKUNTA 20.5.2008 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 9/2008 1 20.5.2008 SATAMALAUTAKUNNAN KOKOUS Kokousaika Tiistaina 20.5.2008 kello 8.00 Paikka Satamalautakunnan kokoushuone Olympiaranta 3 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 9/2008

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

Hyvä naapuri edistää aktiivista yhteistyötä

Hyvä naapuri edistää aktiivista yhteistyötä Hyvä naapuri edistää aktiivista yhteistyötä Vuosikertomus 21 Suomen satamien edelläkävijä ja halutuin kumppani Helsingin satama on Suomen merkittävin yleissatama edistäen monipuolisesti Helsingin seudun

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

Moderni satama kehittää toimintaansa jatkuvasti

Moderni satama kehittää toimintaansa jatkuvasti Moderni satama kehittää toimintaansa jatkuvasti Vuosikertomus 29 TALOUS, miljoonaa euroa 29 28 27 26 25 Liikevaihto 81,2 95,4 95, 81,8 78,5 Liikeylijäämä 14,5 39,4 41,9 31,1 27,6 Tilikauden ylijäämä 14,8

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 Kiint.Oy Peiponaho T U L O S L A S K E L M A Sivu 1 Y-tunnus 9017024-8 1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013 Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 LIIKEVAIHTO

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

Henkilökunta vuoden lopussa 378 Henkilökunnan muutos % 10,2 Henkilökunta keskimäärin 364

Henkilökunta vuoden lopussa 378 Henkilökunnan muutos % 10,2 Henkilökunta keskimäärin 364 TOIMINTA LYHYESTI 1999-2000 Liikevaihto mmk 2682 Liikevoitto mmk 86 % / Liikevaihto % 3,2 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja mmk 124 % / Liikevaihto % 4,6 Tilikauden voitto mmk 86 % / Liikevaihto

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Yrityksen perustiedot Malliyritys Oy Yritystie 5 00100 Helsinki Y-tunnus 011111111 Kaupparekisterinumero Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin 01.01.2000

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

LIITTYJÄT 0,93 % VOLYYMIT m 3 /a TASE-ENNUSTE MAKSUT alv 0 % 2,0 % 2012 TULOSLASKELMAENNUSTE

LIITTYJÄT 0,93 % VOLYYMIT m 3 /a TASE-ENNUSTE MAKSUT alv 0 % 2,0 % 2012 TULOSLASKELMAENNUSTE Askolan vesihuoltolaitos LIITTYJÄT,93 % Väkiluku as 4 988 Vesijohdon liittymis-% % 65 % Vesijohtoon liittyneet as 3 242 Viemärin liittymis-% % 34 % Viemäriin liittyneet as 1 696 VOLYYMIT m 3 /a Veden pumppaus

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA 2 TOIMINTAKERTOMUS 2013 1. Yleistietoja Suomen satamista ja niiden liikenteestä Suomen satamien ulkomaanliikenne v. 2013

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1.

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1. TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005-30.11.2005 Konsernin kehitys Turkistuottajat-konsernin tilikauden ensimmäinen neljännes on kulupainotteista joulukuussa käynnistyvän myyntikauden valmistelua.

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

TULOSLASKELMAN RAKENNE

TULOSLASKELMAN RAKENNE TULOSLASKELMAN RAKENNE Liiketoiminnan tuotot Toiminnan kulut Liikevoitto VÄHENNETÄÄN Liikevaihdon ansaintaan liittyvät kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Tilinpäätösjärjestelyt Tilikauden voitto Verot

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY 2010 2010 1 Sisältö Sisältö.................................... 2 Hallituksen toimintakertomus.................... 3 Tuloslaskelma...............................

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74

Lisätiedot

Toimipaikan osoite Kauppakatu 1 150578-666A 10 10 000 00 020252-666T 110 5 000 20 6606408-2 30 600 00 241280-111C 60 8 989 89

Toimipaikan osoite Kauppakatu 1 150578-666A 10 10 000 00 020252-666T 110 5 000 20 6606408-2 30 600 00 241280-111C 60 8 989 89 6606441-0 Oy Tyvi-testiaineisto 2008-2011 Ab Yki Yhteyshenkilö Yrityksen katuosoite 12 B 00100 HELSINKI 01032010 28022011 123 Tilitoimistot Toimipaikan osoite Kauppakatu 1 FI2312345600123454 NDEAFIHH Ville

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?

Lisätiedot

LOGISTIIKKAKESKUSTEN NYKYTILAN KARTOITUS

LOGISTIIKKAKESKUSTEN NYKYTILAN KARTOITUS LOGISTIIKKAKESKUSTEN NYKYTILAN KARTOITUS Yritysten parhaat käytännöt Case: Helsingin satama, Vuosaari ELLO Etelä-Suomen logistiikka WP4: EcoHub konseptin kehittäminen Forssa, 4.8.2010 Virpi Pennanen Virpi

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

Transkokko Oy - 17124311. Pvm Rating Limiitti

Transkokko Oy - 17124311. Pvm Rating Limiitti Standard 2014-05-16 10:52 Teppo Testi TRANSKOKKO OY POSTIOSOITE: TESTITIE 17,99999 TESTILÄ, SUOMI Y-TUNNUS. 1712431-1 D&B D-U-N-S NR. 46-111-2222 PUHELIN 99-123456 TILINPÄÄTÖS 201212 A Luottokelpoinen

Lisätiedot

Puutarhatalous (EU-tukihakemusta noudatteleva)

Puutarhatalous (EU-tukihakemusta noudatteleva) Puutarhatalous (EU-tukihakemusta noudatteleva) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111)

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

Itämeren satamien edelläkävijä ja halutuin yhteistyökumppani

Itämeren satamien edelläkävijä ja halutuin yhteistyökumppani VUOSIKERTOMUS 2012 Mikael Kaplar / Studio POiNT Mikael Kaplar / Studio POiNT Itämeren satamien edelläkävijä ja halutuin yhteistyökumppani Helsingin satama on Suomen yksiköidyn tavara- ja matkustajaliikenteen

Lisätiedot

KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006

KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006 KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006 2 Kangasalan Lämpö Oy Tyrnimarjankuja 3 36220 Kangasala Kotipaikka Kangasala Y-tunnus 0510578-4 TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. 31.12.2006 SISÄLLYS SIVU Tuloslaskelma

Lisätiedot

Vastaavat 150 Vaihto-omaisuus 150 Aineet ja tarvikkeet 1500 Aineet ja tarvikkeet 151 Keskeneräiset tuotteet

Vastaavat 150 Vaihto-omaisuus 150 Aineet ja tarvikkeet 1500 Aineet ja tarvikkeet 151 Keskeneräiset tuotteet Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Kehittämismenot 103 Aineettomat oikeudet 1030 Aineettomat oikeudet

Lisätiedot

ao oo TILII{PAATOS ST$Rurllfr-l-\-@ TTLTKAUSL 1.4.2009-31.3.2010

ao oo TILII{PAATOS ST$Rurllfr-l-\-@ TTLTKAUSL 1.4.2009-31.3.2010 ao oo TILII{PAATOS oo ST$Rurllfr-l-\-@ TTLTKAUSL 1.4.2009-31.3.2010 Sivu: Tulostethr: I 16.07.10 Jakso: 01.04.2009-31.03.2010 Tuloslaskelma xjl-x"xjfi)ffi XJL.XJL;fiXX LIIKEVAIHTO Valmiiden ja keskenetäisten

Lisätiedot

Asunto Oy - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Asunto Oy - Asteri kirjanpidon tulostusmalli T A S E V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Omistuskiinteistöt

Lisätiedot

BIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002

BIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002 BIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002 Liikevaihto nousi 88,33 miljoonaan euroon (86,93 euroa vuonna 2001). Liiketulos parani 27 %:lla 18,70 miljoonaan euroon (14,66 miljoonaa euroa). Tulos ennen tilinpäätössiirtoja

Lisätiedot

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 Hyvigolf Oy Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2024 asti Tilinpäätöksen toteutti: Visma Services Oy Helsinki

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja

Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Toimintaympäristön kehitys 1-9/2011 Suunnittelupalveluiden ja teknisen tuoteinformaation kysynnän kasvu jatkui koko katsauskauden ajan.

Lisätiedot

ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS Toiminta Espoo Talouspalvelut liikelaitos jakaantuu hankintapalvelut -palveluyksikköön sekä

Lisätiedot

Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020

Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Kehittämismenot 103 Aineettomat oikeudet 1030 Aineettomat oikeudet

Lisätiedot

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. LIIKEVAIHTO M 2014 % 2013 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 220,6 42,2 217,0 41,5 Teollisuuspalvelut 72,8 13,9 70,7 13,5 Kiinteistöpalvelut 229,1 43,9 235,4 45,0 Yhteensä 522,5 100,0 523,1

Lisätiedot

AS Asteri Asunto Oy - laaja tase AS14L.WTR

AS Asteri Asunto Oy - laaja tase AS14L.WTR T A S E V A S T A A V A A Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Perustamismenot Tutkimusmenot Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineettomat hyödykkeet

Lisätiedot

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS tuhatta euroa 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009 Liikevaihto 9 862 6 920 Liiketoiminnan muut tuotot 4 3 Aineiden ja tarvikkeiden käyttö ( ) -557-508 Työsuhde-etuuksista

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2009 1(7) HELSINGIN SATAMAN JOHTOKUNTA 10.2.2009

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2009 1(7) HELSINGIN SATAMAN JOHTOKUNTA 10.2.2009 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2009 1(7) Kokousaika Tiistaina kello 8.00 9.00 Paikka Vuosaaren satamakeskus, Gatehouse Komentosilta 1, 00980 HELSINKI Läsnä Jäsenet Jaatinen Timo puheenjohtaja Aalto Olli

Lisätiedot

Listautuvien yhtiöiden, KONE Oyj:n ja Cargotec Oyj:n, pro forma -luvut tammi maaliskuulta 2004 sekä vuosilta 2004 ja 2003

Listautuvien yhtiöiden, KONE Oyj:n ja Cargotec Oyj:n, pro forma -luvut tammi maaliskuulta 2004 sekä vuosilta 2004 ja 2003 m êëëáíáéççíé= 20. huhtikuuta 2005 Listautuvien yhtiöiden, KONE Oyj:n ja Cargotec Oyj:n, pro forma -luvut tammi maaliskuulta 2004 sekä vuosilta 2004 ja 2003 Jakautumissuunnitelman mukaisesti KONE jakautuu

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Finnsteve Vuosaaren satamassa. Vuosaaren satama. Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio!

Finnsteve Vuosaaren satamassa. Vuosaaren satama. Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio! Finnsteve Vuosaaren satamassa Vuosaaren satama Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio! 1 Suomen ulkomaankaupan keskus Säännöllisen linjaliikenteen suuryksikköjen satamapalveluihin erikoistunut

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO KuntaPro Oy vuonna 2014... 2 Keskeiset tuotanto- ja talousluvut... 3 KuntaPro Oy:n hallinto... 3 Johdon palkitseminen... 3 Henkilöstö... 3 Tuloslaskelma 2014... 4 Tase

Lisätiedot

Rahoituslaskelma 1 000 EUR 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010

Rahoituslaskelma 1 000 EUR 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010 Rahoituslaskelma 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010 Liiketoiminnan rahavirta Liiketulos 4 163,1 27 575,2 Oikaisut liikevoittoon: Suunnitelman mukaiset poistot Realisoitumattomat kurssivoitot ja tappiot 61,8

Lisätiedot

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Nordkalk Oyj Abp: osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2005 liikevaihto laski 123,3 (1-6/:131,9) miljoonaan euroon (-7 %) voitto ennen satunnaiseriä laski 3,5

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy Y-tunnus: 0582075-3 Kotipaikka: Joensuu Säilytä 31.12.2024 asti Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus

Lisätiedot

Gumböle Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. PL 111 02771 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 1637407-4

Gumböle Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. PL 111 02771 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 1637407-4 Gumböle Golf Oy PL 111 02771 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 1637407-4 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Gumböle Golf ry 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00 Julkaistu: 2006-05-10 08:00:03 CEST Wulff - Pörssitiedote BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS

Lisätiedot

Liikevaihto 4 179 5 607-25,47 % Liikevoitto 278 170 63,53 % Voitto ennen veroja 413 156 164,74 % Tilikauden tulos 305 162 88,27 %

Liikevaihto 4 179 5 607-25,47 % Liikevoitto 278 170 63,53 % Voitto ennen veroja 413 156 164,74 % Tilikauden tulos 305 162 88,27 % SAV Rahoitus Oyj OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1.7. 31.12.2008 osavuosikatsaus (tilintarkastamaton).n osakekohtainen tulos kasvoi 100 % Välitilinpäätös lyhyesti: Voitto ennen veroja oli 413 tuhatta euroa (ed.

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2010. Toimintakertomus. Tilinpäätös

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2010. Toimintakertomus. Tilinpäätös VESIOSUUSKUNTA UHKOILA Y-tunnus 2009335-5 1 TASEKIRJA 31.12.2010 Toimintakertomus Tilinpäätös VESIOSUUSKUNTA UHKOILA Sisällyslueftelo: Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2 Tase 3-4 Liitetiedot 5-6 Päiväys

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2009 1(1) HELSINGIN SATAMAN JOHTOKUNTA 9.6.2009

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2009 1(1) HELSINGIN SATAMAN JOHTOKUNTA 9.6.2009 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2009 1(1) Kokousaika Tiistaina kello 8.00 9.15 Paikka Johtokunnan kokoushuone Salonki Olympiaranta 3 Läsnä Jäsenet Jaatinen Timo puheenjohtaja Aalto Olli varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Veroperust. varausten

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot