Helsingin Sataman VUOSIKERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin Sataman VUOSIKERTOMUS"

Transkriptio

1 2008 VUOSIKERTOMUS 37

2 Länsisatama Kuva: Juha Peurala, Taideteollinen korkeakoulu Sisällysluettelo Helsingin satama Satamajohtajan katsaus Helsingin Satama liikelaitos Toimiva satama Suurten muutosten vuosi Tavaraliikenne Matkustajaliikenne Vuosaaren satamassa kiihkeä loppurutistus Turvallinen satama Ympäristöasioiden hallinta yhä tärkeämpää Henkilöstö Talous Helsingin sataman liikenne Suomen satamien liikenne vuonna Helsingin sataman liikenne tilastoina

3 Helsingin satama Helsinki on yksiköidyn tavaraliikenteen ja matkustajaliikenteen pääsatama Suomessa. Helsingin satama toimii Suomen elinkeinoelämän, väestön, kulutuksen ja tuotannon ytimessä. Sataman keskeisen sijainnin ansiosta sataman asiakaskunta on poikkeuksellisen laaja ja varmistaa satamalle tiiviin linja verkoston, tasaisen ja voimakkaan liikennevirran sekä tuonnin ja viennin keskinäisen tasapainon. Helsingin satama on lähes kaikilla mittareilla mitattuna Suomen ykkössatama. Itämeren alueella Helsingin satama on johtavien satamien joukossa. Menestyksen avaimia ovat sujuvuus ja yhteistyö sataman sisällä sekä joustavuus ja asiakaslähtöisyys. jäsenyydet Baltic Ports Organization (BPO) Cruise Europe (CE) International Association of Cities and Ports (IACP) International Association of Ports and Harbors (IAPH) International Harbour Masters Association (IHMA) International Navigation Association (PIANC) Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoiden Stadin satama -valokuva näyttelyn satoa on käytetty tämän vuosikertomuksen kansien ja sisäsivujen sivun kokoisiin värikuviin. Lisää tietoa näyttelystä sivulla 10. AVAINTIEDOT TALOUS, miljoona euroa Liikevaihto 95,4 95,0 81,8 78,5 77,8 Liikeylijäämä 39,4 41,9 31,1 27,6 28,1 Tilikauden ylijäämä 11,1 0,0 0,0 0,0 0,0 Investoinnit 145,3 168,6 126,3 81,7 50,0 Taseen loppusumma 610,1 501,3 335,7 313,3 280,0 TUNNUSLUVUT Liikevaihdon muutos, % 0,4 16,1 4,2 1,0 7,5 Liikeylijäämä-%, liikevaihdosta 41,3 44,1 38,0 35,2 36,1 Liikevaihto/henkilö, euroa Sijoitetun pääoman tuotto, % 7,5 11,0 11,1 11,1 12,5 Omavaraisuusaste, % 59,5 66,9 89,7 87,9 90,1 Helsingin sataman markkinaosuus Suomen liikenteestä 2008 (2007) (35 %) (21 %) (28 %) (59 %) (71 %) 19 % 33 % 27 % 55 % 73 % Tuonti Vienti Kontit Kumipyörät Matkustajat (Manner-Suomi) Oslo Tukholma Helsinki Tallinna Pietari 1800-luku Teesport Hull Immingham Felixstowe Tilbury Zeebrugge Aarhus Kööpenhamina Göteborg Helsingborg Travemünde RostockGdynia Bremerhaven Lübeck Szczecin Hampuri Amsterdam Rotterdam Antwerpen Klaipeda Baltijsk Gdansk Riika 3

4 Satamajohtajan katsaus Suomen satamien liikenteestä yli 90 % on Suomen ulkomaankaupan vientiä ja tuontia. Transitokuljetusten osuus satamien liikenteestä on noin 8 %. Näin Suomen satamien liikenteen kehitys kertoo hyvin sen, mitä voimakkaasti viennistä riippuvaisen Suomen talou dessa tapahtuu. Vuosi 2008 oli tästä hyvä esimerkki. Alkuvuonna viennin merikuljetukset lisääntyivät ja kääntyivät laskuun vuoden puolessa välissä negatiivisen kehityksen kiihtyessä loppuvuonna. Vaikka Suomen satamien vienti jäi vain noin 1 % miinukselle, vuoden 2008 kahden viimeisen kuukauden vientimäärät supistuivat 12 % vuoden 2007 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Tuonnin kappaletavaramäärät alkoivat laskea jo maaliskuussa. Väheneminen kiihtyi siten, että joulukuussa väheneminen vuoden 2007 joulukuuhun verrattuna oli jo 20 %. Helsingin sataman liikenteestä vain noin 2 % on transitokuljetuksia. Tullin arvion mukaan noin 8 % on Venäjälle menevää ns. jälleenvientiä eli tavaraa, joka käytännössä on transitokuljetusten tapaan vain läpikulku matkalla Venäjälle. Helsingin sataman kautta kuljetetut tavarat ovat tyypillisiä vientiteollisuuden tuotteita ja myös tuotteiden painomääräinen jakauma vastaa varsin tarkkaan poikkileikkausta suomalaisesta vientiteollisuudesta. Tuonnista noin 60 % on kulutustavaraa ja lopusta 40 %:sta suurin osa teollisuudelle tulevia komponentteja, puolivalmisteita ja raakaaineita. Niinpä Helsingin sataman liikenteen kehitys viime vuoden eri kuukausina kuvasi hyvin maailmanlaajuisen finanssikriisin kehittymistä laskusuhdanteeksi ja voimakkaaksi taantumaksi monissa Suomen kauppakumppanimaissa. Vuoden 2008 kolmen viimeisen kuukauden kaltaista tavaraliikenteen vähenemistä ei Helsingin satamassa ole tapahtunut yli 40 vuoteen. Tammikuun 2009 liikenneluvut Helsingin ja monen muun suomalaisen sataman osalta osoittavat, että Suomen vientiteollisuuspainotteinen talous on ajautumassa yhä syvempään taantumaan. Tuskin olisi täysin väärin käyttää vaikka termiä lama. Helsingin sataman toisella tukijalalla eli matkustajaliikenteellä vuosi oli positiivinen. Helsingin ja Tallinnan välisen liikenteen uudet suuret, nopeat ja ympäri vuoden liikennöivät matkustajalautat osoittivat kaupunkien välisen kaksoiskaupunkiajatuksen toimivuuden. Tallinnan liikenteen ohella kansainvälinen risteilyliikenne saavutti uudet ennätysluvut. Aluskäyntejä oli 270 ja matkustajia Helsinkiä käytettiin 17 kertaa risteilyalusten matkustajien vaihtosatamana. Tämäkin oli uusi ennätys. taloudellinen tulos vuodelta 2008 ylitti ennakkoarviot. Vaikka tulos oli hieman vuotta 2007 pienempi, sitä voidaan pitää tyydyttävänä. Vuosaaren sataman rakentaminen ja liikenteen siirtyminen sinne marraskuussa tekee vuosien 2007 ja 2008 vertailun vaikeaksi. Vertailu on vielä vaikeampaa vuonna Vuosaaren satama avattiin liikenteelle marraskuun 24. päivänä, vuosikymmeniin pahimmassa lumimyrskyssä. Ennakkoon tiedettiin, että satamatoimintojen massiivinen, lähes yhdessä yössä tapahtuva siirto Sörnäisten satamasta ja Länsisatamasta asettaa erityisiä haasteita teknisten ja erityisesti ICT-järjestelmien toimivuudelle. Pienten alkuhankaluuksien jälkeen sataman toimivuus parani samaa tahtia kuin 30 senttimetrinen lumipeite suli. Sataman virallisia avajaisia vietettiin 28. marraskuuta luvun alku

5 Kun Vuosaaren satamasta on kokemuksia muutaman kuukauden ajalta, monet rakenteelliset ja tekniset yksityiskohdat ovat osoittaneet toimivuutensa, eikä käytännössä ole ilmennyt mitään, mitä olisi pitänyt alun perin suunnitella ja toteuttaa täysin toisin. Myös strateginen valinta toimia varsin puhtaasti landlordperiaatteella yksityisten yritysten vastatessa palveluntarjonnasta ja superstruktuurin investoinneista on osoittautunut onnistuneeksi. Kolmen satamaoperaattorin välinen kilpailu sataman sisällä on saanut erityistä kiitosta varustamoasiakkailta. Koska toimintatapa Vuosaaren satamassa on uutta, on ymmärrettävää, että yhteistoiminta hakee vielä muotoaan ja vaatii hiomista. Hyvän yhteistyön aikaansaaminen on yksi lähiajan ydintehtävistä Vuosaaressa. uusi toimintamalli Vuosaaressa on vaikuttanut myös henkilöstöön. Osa aluspalvelutoiminnan määräaikaisista siirtyi yksityiseen palveluyritykseen. Myös osa rakentamisen ammattilaisista siirtyi kaupungin uuteen Rakentamispalvelut-virastoon palvelemaan koko kaupungin eri rakennuskohteissa. Kiitän asiakkaitamme ja työntekijöitämme vuodesta Koska tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa, voi vain toivoa maailmantaloudessa käännettä parempaan. Heikki Nissinen satamajohtaja Helsingin sataman kautta kuljetetut tavarat ovat tyypillisiä vientiteollisuuden tuotteita ja myös tuotteiden painomääräinen jakauma vastaa varsin tarkkaan poikkileikkausta suomalaisesta vientiteollisuudesta. 5

6 Helsingin Satama liikelaitos Helsingin Satama kuuluu ylipormestari Jussi Pajusen rooteliin. Satamalautakunta valvoi, että Helsingin Satama toimi vahvistetun talousarvion puitteissa. Se myös asetti tavoitteita kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen ohella ja seurasi niiden toteutumista. Satamalautakunta kokoontui viime vuonna 20 kertaa. Vuosi 2008 oli satamalautakunnan viimeinen vuosi. johtokunta aloitti toimintansa vuoden 2009 alussa. Satamalautakunnan sihteerinä toimi toimistopäällikkö Eve Tuomola-Oinonen. Esittelijät: Satamajohtaja Heikki Nissinen, tuotantojohtaja Heikki Lampinen, talousjohtaja Tauno Sieranoja, tekninen johtaja Aarno Ahti, Vuosaaren satamakeskuksen johtaja Kari Noroviita, satamakapteeni Jukka Kallio sekä projektinjohtaja Antti Mäkinen. Lautakunnan kokouksiin osallistuivat myös satamalakimies Tero Leponiemi ja viestintäpäällikkö Eeva Hietanen. Satamalautakunta Puheenjohtaja Henkilökohtainen varajäsen Timo Jaatinen (Kok.) Jukka Kyröhonka (Kok.) Varapuheenjohtaja Henkilökohtainen varajäsen Kalle Kallio (SDP) Maarit Mu Ashekele (SDP) Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Tuovi Allén (SDP) Timo Puska (SDP) Kaarin Taipale (SDP) Antti Ojala (SDP) Esko Riihelä (Kok.) Markku Murros (Kok.) Milla Wiksten (Kok.) Tiina Vallila (Kok.) Johanna Hautakorpi (Vihr.) Irma Sippola (Vihr.) saakka saakka Irma Sippola (Vihr.) Marjatta Donner (Vihr.) alkaen alkaen Jari Kallioniemi (Vihr.) Petri Suninmäki (Vihr.) Göran Åhman (RKP) Ann-Lousie Laaksonen (RKP) Kaupunginhallituksen edustaja Varaedustaja Jukka Lindeman Outi Ojala Heikki Lampinen, tuotantojohtaja Tauno Sieranoja, talousjohtaja Aarno Ahti, tekninen johtaja Antti Mäkinen, projektijohtaja, Vuosaaren sataman rakentamisprojekti Kari Noroviita, Vuosaaren satama - keskuksen johtaja Jukka Kallio, satamakapteeni 6 Satamalautakunnan jäseniä vasemmalta: Tuovi Allén, Kalle Kallio, Irma Sippola, Jari Kallioniemi, Kaarin Taipale, Esko Riihelä, Timo Jaatinen, Milla Wiksten, Jukka Lindeman ja Göran Åhman.

7 Länsisatama Kuva: Niklas Kullström, Taideteollinen korkeakoulu Menestyksen avaimia ovat sujuvuus ja yhteistyö sataman sisällä sekä joustavuus ja asiakaslähtöisyys. Toimiva satama Suurten muutosten vuosi Tavaraliikenne Matkustajaliikenne

8 Toimiva satama Tavaraliikenteessä Helsingin satama on Suomen logistisen verkon laajakaista kaikkialle maailmaan. Myös matkustajaliikenteen yhteydet ovat Suomen vilkkaimmat ja matkustajamäärät suurimmat. Helsingin sataman linjaliikenneverkosto on Suomen laajin ja monipuolisin. Satamalla on tiheät säännöllisen aikataulun mukaiset yhtey det Itämeren, Pohjan meren ja Atlantin satamiin. Lähisatamiin kuten Tallinnan ja Tukholman satamiin yhteyk siä on useita päivässä ja Travemündeen, Hampuriin, Bremerhaven iin sekä Rotterdamiin päivittäin. Linjaliikenteen alusten lähtöjä oli Helsingistä 144 viikossa. Niistä roro-laivoilla oli 46, konttilaivoilla 21 ja matkustajalautoilla 77. Luvut eivät sisällä pika-aluskäyntejä. Viikottaisia yhteyksiä kohdesatamiin oli huomattavasti enemmän, sillä reiteillään alukset poikkea vat useassa kohdesatamassa. Yksinomaan Tallinnaan on tavaraa kuljettavilla aluksilla 84 lähtöä viikossa. Alusliikenne jatkui vilkkaana, vaikka alusten määrä laski mm. pika-aluskäyntien vähenemisen seurauksena. Alukset olivat keskimäärin kookkaampia, mikä taas näkyy alusten nettovetoisuuden kasvuna. Aluskäyntien määrä oli kaikkiaan Satamajäänmurtokausi jäi kuluneelta vuodelta ensimmäistä kertaa sataman historiassa nollaan tuntiin. Satamajäänmurtoon ei ollut tarvetta koko talven aikana. Viralliselle laivastovierailulle saapui viisi alusta: Hollannista, Ruotsista, Venäjältä, Virosta ja Yhdysvalloista. Toimintaa monessa satamanosassa Länsisataman konttiterminaalit muodostivat konttiliikenteen keskuksen. Länsiterminaali palveli Tallin - nan matkustaja- ja rahtiliikennettä. Matkustajaliikenne tavarakuljetuksineen jatkaa Länsiterminaalissa. Länsisataman Salmisaaressa ja Sörnäisten sataman Hanasaaressa toimivat voimalaitoksia palvelevat hiili satamat. Hiekkasatama toimii Länsisatamassa Saukonpaadella. Sörnäisten satama oli lastilauttaliikenteen keskus. Eteläsatama on matkustajasatama, joka palvelee matkustajien lisäksi matkustajalautoilla kuljetettavaa tavaraa. Matkustajaliikenne suuntautuu Tukholmaan ja Tallinnaan. Öljysatama toimii Laajasalossa. Kantvikin satama Kirkkonummella oli vuokrattu Finnsteve Oy Ab:lle, joka toimi siellä satamaoperaattorina. Vuosaaren satama avattiin liikenteelle ja terminaalissa Helsingin Satama palvelee matkustajaliikennettä seitsemässä matkustajaterminaalissa. Eteläsatamassa Tallinnan ja Tukholman liikenne kulkee Olympiatermi naalin ja Katajanokan terminaalin kautta. Tallinnan pikaliikenteen matkustajat käyttävät Makasiiniterminaalia ja Kanavaterminaalia. Länsiterminaalissa hoidetaan Tallinnan matkustajaliikennettä. Saksan liikenne kulki marraskuuhun saakka Sompasaaren Hansaterminaalissa ja sen jälkeen siirtyi Vuosaaren Hansaterminaaliin luku

9 Toiminnan laatua mitataan Toimintajärjestelmän tehokkuus ja toimivuus tarkistetaan vuosittain johdon katselmuksissa ja sisäisten auditointien avulla. Ulkopuolisen auditoinnin on suorittanut Det Norske Veritas viimeksi joulukuussa Vuodelle 2008 asetetut laatutavoitteet toteutuivat yli 90 prosenttisesti. Ympäristötavoitteet sisältyivät ympäristöohjelmaan, joka toteutui n. 80 prosenttisesti. Tavoitteiden toteutumista seurattiin johdon katselmuksissa kaksi kertaa vuodessa. asiakastyytyväisyyttä mitattiin. Mittausmenetelmä perustuu asiakkaille tehtyyn syvähaastatteluun ja sen pohjalta valittuihin mitattaviin kriteereihin. Näitä seurattiin vuonna 2008 kaksi kertaa, touko- ja lokakuussa. Asiakastyytyväisyys ilmaistiin ns. Tutkamittarilla. Tutkalla mitattu asiakastyytyväisyys oli kouluasteikolla 8,30 toukokuussa ja 8,04 lokakuussa Tutkalukemat huononivat edellisestä vuodesta. Sovituista tutkatoimenpiteistä toteutettiin kaikki tavoitteen ollessa 80 %. Asiakaspalautteiden seuraamiseksi ja käsittelyn helpottamiseksi hankittiin sähköinen asiakaspalautejärjestelmä, joka saatiin loppuvuodesta koekäyttöön. Palveluiden laatu on kilpailutekijä, jonka merkitys vain kasvaa. 9

10 Suurten muutosten vuosi Vuosaaren sataman avautuminen ja raskaimman satamaliikenteen siirtyminen pois kaupungin ydinkeskustasta avasi tilaa matkustajasatamien kasvulle ja palveluiden kehitykselle. Vuosaaren satama avattiin liikenteelle marraskuussa. Sen myötä valmistauduttiin luopumaan Sörnäisten ja Länsi sataman tavaraliikenteen käytössä olleista alueista, jotka siirtyivät vuoden lopussa kiinteistövirastolle. Sataman investoinnit kantakaupungissa suunnattiin matkustajasatamiin. Uusien aluksien liikennöinnin aloittaminen merkitsee pääsääntöisesti muutoksia laitureissa ja terminaalirakennuksissa. Viking Linen uuden XPRS-aluksen tarpeisiin valmistui Katajanokan termi naalin laajennus maihinnoususiltoineen sekä uusi autotarkastusrakennus. Liikennejärjestelyjä parannettiin asukasviihtyisyyden lisäämiseksi. Myyntisopimus Länsisataman ja Sörnäisten sataman kolmesta pukkinosturista ja kahdesta monitoiminosturista saatiin päätökseen lokakuussa. Kaksi pukkinosturia ja Mobile-nosturi siirrettiin syksyllä Vuosaaren uuteen tavarasatamaan. Hernesaaren risteilijälaiturilla vesisyvyyttä lisättiin odotettavissa olevien entistä suurempien alusten vastaanottamiseksi. Samassa yhteydessä tehtiin laiturin peruskorjausta. Laitureita peruskorjattiin myös Jäänmurtajalaiturilla ja työt Eteläsataman lauttapaikka EM 4:llä aloitettiin. hoitoon kuuluvaa Pohjoisrannassa sijaitsevaa yli satavuotiasta Halkolaituria ei ollut enää mahdollista kunnostaa. Vanha laituri purettiin vaiheittain, jotta se voisi työnkin aikana toimia perinnealusten kotisatamana. Uuden laiturin vaiheittainen rakentaminen aloitettiin. Tapahtumat ja messut Logistiikkaseminaarin kontaktifoorumi Tallink Siljalla (2/2008) Logistics 2008, Wanha Satama (4/2008) TransRussia 2008, Moskova (4/2008) Saksalais-suomalainen logistiikkafoorumi, Hampuri (5/2008) RORO 2008, Göteborg (5/2008) Volvo Custom Pro, Vantaa (8/2008) Power Truck Show, Alahärmä (8/2008) Sponsorointi Olympiapurjehtija Tapio Nirkko Vuosaarelainen jalkapallojoukkue FC Viikingit (miesten joukkue ja alle 12-vuotiaiden tyttöjen ja poikien joukkueet) Stadin satama Helsingin Satama teetti Taideteollisella korkeakoululla valokuvanäyttelyn dokumentoimaan tavarasatamia, jotka siirtyvät Vuosaareen sekä Vuosaaren sataman rakentamista. Stadin satama -näyttely oli esillä Kaupunkisuunnitteluviraston näyttelytila Laiturilla Näyttelyyn tutustui n henkilöä. Näyttely on sen jälkeen esillä seuraavasti: Länsiterminaali, Olympiaterminaali ja Katajanokan terminaali. Kotkan Merikeskus Vellamo haluaa näyttelyn omaan satamanäyttelyynsä vuonna

11 Tavaraliikenne Matkustajaliikenne Yksiköity tavaraliikenne on Helsingin sataman keskeisintä ydinliikennettä ja se kattaa 92 % sataman kokonaistavaraliikenteestä. Helsingin sataman yksiköidyn tavaraliikenteen määrä jäi jo alkuvuonna edellisvuoden määrää pienemmiksi. Vuonna 2007 Hangosta Helsinkiin siirtynyt ja suuria kuljetusmääriä mukanaan tuonut Helsingin ja Rostockin välinen laivalinja sai Hangossa uuden kilpailijan. Näin syntynyt kilpailu sai kaksi merkittävää kuljetusyritystä jättämään Helsingin. Toisaalta oli myös tiedossa, että Puolaan suuntautuvaa paperivientiä siirtyy pois Helsingistä. Loppusyksyn talouden taantuma heikensi merkittävästi tilannetta. Loppuvuoden liikenneluvut olivat synkkiä: marraskuussa kuljetetun tavaran määrä oli 20 % pienempi kuin edellisvuoden marraskuussa ja joulukuussa vastaava vähennys edellisvuoden joulukuuhun oli jopa 26 %. Helsingin sataman yksiköidyn tavaraliikenteen määrä supistui kaikkiaan 8,6 % ja määrä jäi 10,85 miljoonaan tonniin. Helsingin sataman markkinaosuus yksiköidyn tavaraliikenteen määrässä pieneni vuoden aikana 1,2 % yksikköä lukuun 24,3 %. Helsingin sataman kokonaistavaraliikenne oli määrältään 11,8 miljoonaa tonnia. Matkustajaliikenteen vuosi oli positiivinen. Matkustajien määrä kohosi säännöllisessä linjaliikenteessä. Linja liikenteessä matkustajien määrä kohosi 8,9 miljoonaan, kasvua edellisvuoteen oli 4,6 %. Matkustaja-alusliikenteessä tapahtui paljon muutoksia vuonna Tallink Siljan Tallinnan liikenteeseen valmistui toukokuussa toinen nopeakulkuinen sukkulaalus MS Superstar. Varustamo otti kesällä käyttöön uuden aluksen MS Baltic Princess, joka korvasi Tukholman ja Tallinnan välille siirtyneen MS Galaxyn. Viking Linelle valmistui Tallinnan liikenteeseen Viking XPRS -alus huhtikuussa. Alus korvasi MS Rosellan. Stella Line aloitti matkustajalauttaliikenteen Pietariin elokuussa, mutta se loppui vajaan kuukauden kuluttua. Super- SeaCat-varustamo ajautui konkurssiin syksyllä. Kansainvälisen risteilyliikenteen kesäkausi sujui hyvin. Matkustajien määrä kasvoi yli 30 % edellisvuodesta, matkustajia oli kaikkiaan Matkustajien lähtö ja/tai määräsatamana Helsinki oli 17 risteilykäynnillä. Risteilyaluskäyntejä kirjattiin kaikkiaan 270. Helsingin satama on Itämeren suurimpia kansainvälisten risteilyjen kohdesatamia. Liikennetilastot sivuilla

12 Vuosaaren satama Kuva: Kalle Kataila, Taideteollinen korkeakoulu Uusi toimintatapa satamassa Vuosaaren satama toimii puhtaasti landlord-periaatteella. Yksityiset yritykset vastaavat kokonaan palvelu tarjonnasta ja superstruktuurista. Satamassa toimii tällä hetkellä kolme satama operaattoria, jotka kilpailevat varustamoasiakkaista sekä yksi, joka palvelee omistaja varustamoaan. Sataman tehtä vänä on infrastruktuurin ylläpito ja hyvien toimintaedellytysten luominen alueen yrityksille

13 Vuosaaren satamassa kiihkeä loppurutistus Vuosaaren sataman avautuminen aika taulussa on edellyttänyt saumatonta yhteistoimintaa useiden toimijoiden ja rakennusprojektien kesken. Useimmat rakennuskohteet olivat yksittäisinä kohteinakin merkittävän suuria. Loppu kiri vaiheessa koordinaation merkitys vain korostui. Satamakeskuksen toiminnallista suunnitelmaa kehitettiin edelleen vuonna 2008 yhteistyössä sataman käyttäjien kanssa. Tärkeimmät yhteistyökumppanit olivat Finnsteve Oy Ab (sataman itäosa) sekä Multi-Link Terminals Ltd Oy ja Steveco Oy (sataman länsiosa). Entisen telakka-altaan pohjoispuolinen alue varattiin tyhjien konttien operointia varten. Alueelta vuokrattiin alueet konttikorjaamoja varten. Myös entiseen telakka-altaaseen kaavailtiin tyhjien konttien varastointia. Vuoden 2008 aikana Vuosaaren sataman ja yritysalueen rakentaminen eteni suotuisasti niin, että satama voitiin ottaa käyttöön koko laajuudessaan marraskuussa. Merkittävimpiä rakennustöitä olivat mm. laitureiden rakentaminen, sataman länsiosan aluetyöt, tullin käyttöön tulevien rakennusten rakentaminen, kaksikerrosramppien rakentaminen ja koekäyttö, valaistusjärjestelmän toteuttaminen, porttialueen jalankulkusillan ja Finnsteven tiloihin johtavan ramppisillan sekä kallioväestönsuojan rakentaminen sekä kaapelointi-, rata- ja asfaltointityöt. Sataman käyttöönoton kannalta kriittisen porttialueen kulunvalvontajärjestelmän toteuttamiseen ja koekäyttöön panostettiin huomattavasti resursseja. Joitakin satamakeskuksen viimeistelyyn liittyviä töitä jäi vielä tehtäväksi vuonna Sponda Oyj:n sataman pääportin vieressä sijaitsevat toimisto- ja palvelurakennus eli Gatehouse, matkustajaterminaali (Hansaterminaali) ja pysäköintilaitos otettiin käyttöön samalla, kun satama avautui. Sponda Oyj:n logistiikka-alueen ensimmäinen vaihe valmistui sataman avaamiseen mennessä. Alueen toiselle vaiheelle saatiin rakennuslupa. Sponda Oyj:n kohde, sataman länsiosaa erityisesti palveleva Vuosaari Service Center valmistui vuoden lopussa. John Nurminen Oy:n logistiikkakeskus valmistui kokonaisuudessaan sataman avaamiseen mennessä. Suomen Merimieskirkko ry:n ja Merimiespalvelutoimiston yhteisen Merimiespalvelukeskuksen (Helsinki Seafarers Centre) valmistuminen siirtyi tammi kuuhun Rahtarinkadun viereisessä korttelissa rakennettiin kahta raskaan liikenteen huolto- ja korjaustoimintaan liittyvää kohdetta, joiden valmistuminen siirtyi vuoden 2009 alkuun. tehtävänä Vuosaaressa on sataman ja siihen liittyvän yritysalueen ja infrastruktuurin ylläpito ja kehittäminen sekä hyvien toimintaedellytysten luominen satamassa toimiville yrityksille. Satamatie tunneleineen avattiin liikenteelle helmikuussa. Meriväylä otettiin käyttöön vuoden 2008 alussa. Satamaradan liikenne aloitettiin samalla, kun satama avattiin. Satamahanke herätti edelleen vuonna 2008 runsaasti mielenkiintoa. Satamahankkeeseen tutustui vuoden mittaan tuhansia vierailijoita. Hankkeen netti sivut olivat myös vilkkaassa käytössä. Satamahankkeesta

14 julkaistiin syksyllä kaksi kirjaa: Vuosaaren satama ja ympäristö sekä Telakasta satamakeskukseksi. Satamatomintaa landlord-periaatteella Vuoden 2008 aikana tavarasatamien siirrosta ja Vuosaaren sataman toiminnallisesta valmistelusta vastasi Vuosaaren satamakeskus -yksikkö. Sen tärkeimpiä tehtäviä ovat Vuosaaren sataman ja siihen liittyvän yritys alueen kehittäminen ja infrastruktuurin ylläpito sekä hyvien toimintaedellytysten luominen alueelle sijoittuville yrityksille. Vuoden aikana valmisteltiin ylläpitosopimukset sähköverkon, tie- ja kenttäalueiden, vesi- ja viemärijärjestelmän, raiteiston ym. perusrakenteiden huollosta ja kunnossapidosta. Palvelusopimuksia valmisteltiin. Vartioinnin ja aluspalvelujen palvelusopimuksia valmisteltiin yksityisten yritysten kanssa. Sataman toimijoiden kanssa jatkettiin toiminnallista suunnittelua ja aluejärjestelyjen viimeistelyä. Satama operaattoreille voitiin osoittaa liikennetarpeita vastaavat alueet. Loppuvuodesta varauduttiin myös Tallink Silja Oy:n Saksan liikenteen siirtoon Vuosaaren satamaan varaamalla yhtiölle terminaalialue sataman länsi osasta. Satama-altaassa sijaitsevaa pistolaituria laivapaikkoineen ei ole nimetty millekään toimijalle, joten se pystyy palvelemaan joustavasti tarvittaessa kaikkien satamaoperaattoreiden liikennettä. Tavarasatamien siirto Vuosaaren satamaan toteutettiin satamaoperaattoreiden kanssa siten, että palvelut säilyivät siirron aikana varsin hyvällä tasolla ottaen huomioon siirto-operaation massiivisuuden. Siirtoa helpotti se, että satamaoperaattorit investoivat Vuosaaren sataman kalustoon hankkimalla kuusi uutta konttinosturia, joista viisi oli valmiina paikalla sataman Satamaoperaattorit investoivat kuuteen uuteen konttinosturiin. toiminnan käynnistyessä. Länsisatamasta siirrettiin Vuosaareen neljä konttinosturia, joista kaksi oli Multi- Link Terminalsin ja kaksi omistamaa nosturia. omistamista nostureista toinen myytiin Multi-Link Terminalsille ja toinen Finnstevelle. rakennuttamat tai vuokraamat monipuoliset tilat luovutettiin tullin käyttöön porttialueella, Gatehousessa ja Hansaterminaalissa. Suurin osa tiloista on vastikkeetta luovutettavaa valvontatilaa. Vuosaaren sataman käyttöönotto tapahtui vaikeissa sääolosuhteissa marraskuun lopussa. Ensimmäisen viikon jälkeen liikenne saatiin sujumaan ja vuoden loppuun mennessä eri toiminnot ja järjestelmät sujuivat ilman viiveitä. Vuosaaren rakentamisesta vastannut VUOSA-projekti päättyi vuoden 2008 lopussa. Sataman rakentamisen loppuun saattaminen ja viimeistely jatkuvat kuitenkin vielä vuoden 2009 aikana. Tunnustukset: Vuoden 2008 betonirakenne, meluseinä (Suomen Betoniyhdistys) Rakentamisen Ruusu 2008 satamahankkeen keskeisille toimijoille (Helsingin rakennuslautakunta) Vuoden 2008 RIL-palkinto (Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL) Vuoden 2009 Logistiikka-palkinto (Suomen Logistiikka foorum) 14

15 Länsisatama kesäkuussa Kuva: Juha Peurala, Taideteollinen korkeakoulu Turvallinen satama Ympäristöasioiden hallinta yhä tärkeämpää

16 Turvallinen satama Vuoden loppupuolella tarkastettiin ja uudistettiin kaikki ISPS-turvaarviot ja turvasuunnitelmat. ISPS-säännöstö edellyttää, että turva-arviot ja turvasuunnitelmat tarkastetaan viiden vuoden välein tai kun toimintaympäristössä tapahtuu merkittäviä muutoksia. Toimintaympäristö muuttui vuoden aikana merkittävästi. Rajavartioviranomaiset poistuivat satamasta vuoden 2007 lopussa ja vuoden 2008 aikana valta osa tavara liikenteestä siirtyi Vuosaaren satamaan. ISPS-säännöstön edellyttämiä harjoituksia toteutettiin satamarakenteissa vaatimusten mukaan. Pääpaino harjoituksissa oli matkustajaliikenteen satamarakenteissa, joissa harjoituksia pidettiin yhteensä 16 kappaletta. Vuoden pääharjoitus toteutettiin helmikuussa. Siinä käytiin läpi satamarakenteiden turvasuunnitelmien toimivuus itsearviointina. Vuoden aikana suoritettiin pistokokein turvatarkastuksia lähteville laivamatkustajille. Tarkastukset toteutettiin ostopalveluna, jonka toimitti Palmia. Vartionnin painopiste oli porttivartioinnissa, jota tuettiin yöaikaan piirivartioinnilla. Vartiointiohjeet tarkastettiin vuoden lopulla vastaamaan uutta tilannetta. Suurimpana muutoksena oli tavaraliikenteen siirtyminen Vuosaaren satamaan, jolloin vartiointi Sörnäisten sataman portilla loppui kokonaan ja vartiointitarve Länsisatamassa muuttui olennaisesti. Vartiointipalvelu tilattiin Turvatiimi Oyj:ltä. Vuoden 2007 lopussa Palmian kanssa laadittu sopimus järjestyksenvalvonnasta ja turvatarkastuksista terminaaleissa uusittiin vuodeksi eteenpäin alkaen. Järjestyksenvalvontapalvelu on osoittautunut erittäin tarpeelliseksi. Risteilyalusten vartiointiin panostettiin edellisten vuosien tapaan. Kulkua jokaiselle risteilyalukselle valvottiin yhden ja joissain tapauksissa kahden vartijan voimin. Toiminnasta on saatu hyvää palautetta ja se on ollut omiaan lisäämään positiivista julkisuuskuvaa turvallisena risteilysatamana. Vaarallisten aineiden käsittely ja varastointi Vaarallisten aineiden varastointitoiminta loppui Länsisatamassa syyskuussa ja varasto oli kokonaisuudessa tyhjä joulukuun lopussa, jolloin rakennus siirtyi kiinteistöviraston hallintaan. Vaarallisten aineiden kuljetusten ja varastoinnin yhteydessä ei sattunut onnettomuuksia, joten henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahingoilta vältyttiin. Luokiteltuja vaarallisia aineita kuljetettiin Helsingin Sataman kautta kappaletavarana 0,329 miljoonaa tonnia, joka oli samaa luokkaa kuin vuonna Vaarallisten aineiden kuljetusten VAK-tehovalvontaryhmä suoritti Helsingin Satamassa kahdeksana päivänä tarkastuksia eri kuljetusyksiköihin. Tarkastukset ajoittuivat koko vuodelle ja kohteina oli sekä tuontiettä vientiyksiköitä. Liikenteen- ja pysäköinninvalvonta ja lupahallinto Helmikuun alussa pysäköinninvalvonnasta vastaava esimies nimitettiin johtavan pysäköinnintarkastajan virkaan ja pysäköinninvalvontaa suorittavat henkilöt pysäköinnintarkastajan virkoihin. Virkanimitysten myötä he ovat toiminnallisissa asioissa suoraan kunnallisen pysäköinninvalvojan alaisia. Hallinnollisesti he kuuluvat yhä henkilökuntaan. Työssään heillä on sama toimivalta kuin muilla kunnallisen pysäköinninvalvojan apulaisilla. He käyttävät myös samaa virkapukua. Kuljetuspalvelu Länsiterminaalin automatkustajille Länsiterminaalin ja pitkäaikaisen pysäköintialueen välillä toteutettiin edellisten vuosien tapaan. Palvelun toimitti Helsingin KTK. Palvelua tarjottiin päivittäin aamuisin ja iltaisin yhdellä pikkubussilla. Vuoden aikana kuljetettiin yhteensä noin matkustajaa. Nousua edelliseen vuoteen verrattuna oli 14 %. Palvelusta saatu palaute on ollut erittäin myönteistä

17 Ympäristöasioiden hallinta yhä tärkeämpää ympäristöasioi den hallinta perustuu ISO ympäristöjärjestelmä standardin ja ISO 9001/2000 -laadunhallinta järjestelmästandardin mukaiseen integroituun toimintajärjestelmään, joka otettiin käyttöön vuonna Toimintajärjestelmässä on määritelty sataman toimintapolitiikka, ympäristö periaatteet, merkittävät ympäristönäkökohdat sekä ympäristöasioihin liittyvät mittaus- ja toiminta tavat. Vuosittain laadittava ympäristöohjelma ohjaa ympäristö vaikutusten vähentämistä. Alusjätehuolto Alusjätelainsäädännön mukaan alusten on jätettävä satamaan aluksista peräisin oleva jäte, jota ei Marpol 73/78 -yleissopimuksen tai Helsingin sopimuksen perusteella saa päästää mereen Itämeren alueella. Kiinteistä jätteistä ja öljyisistä jätteistä satamien tulee periä aluksilta jätehuoltomaksu, vaikka alus ei jättäisi satamaan jätettä. Tällä ei erityismaksua -järjestelmällä pyritään vähentämään laitonta jätteiden mereen laittamista. Säännöllisessä liikenteessä olevat alukset voivat saada Helsingin sataman vastaanottamat alusjätteet tonnia Kiinteä alusjäte Öljyinen jäte Merenkulkulaitokselta vapautuksen jätteiden jättöpakosta, jos niillä on jätehuoltosopimus pätevän jätehuoltoyrityksen kanssa. Helsingin Satamaan säännöllisesti liikennöivät alukset hoitavatkin jätehuoltonsa suoraan jätehuoltoyritysten kanssa, joten Helsingin Satama välittää jätehuollon lähinnä vain kansainvälisille risteilyaluksille ja joillekin rahtialuksille. Kampanja alusjätevesien pumppaamiseksi viemäriverkkoon Alusjätelainsäädännön mukaan kansainvälisessä liikenteessä olevat alukset voivat tyhjentää käsittelemättömät käymäläjätevedet mereen yli 12 meripeninkulman ja käsitellyt käymäläjätevedet yli 3 meripeninkulman etäisyydellä lähimmästä rannikosta. Tietynlaisen käsittelylaitteiston kautta saavat alukset laskea käymäläjätevedet mereen ilman rajoituksia. Vaikka alusjätelainsäädäntö mahdollistaa jätevesien mereen pumppaamisen, tuovat alukset yhä enenemässä määrin sekä käymäläjätevedet että muut aluksella syntyvät jätevedet maihin käsiteltäväksi. Helsingin ja Turun kaupunginjohtajat käynnistivät vuonna 2007 kampanjan Itämeren suojelemiseksi, Itämerihaasteen. Siinä yksi toimenpide oli laivajäte vesien pumppaaminen kaupungin viemäverkkoon ja sitä kautta johtaminen jätevedenpuhdistamolle. Vuonna 2008 kaikki säännöllisen matkustajaliikenteen alukset pumppasivat jätevettä viemäriverkkoon satamassaoloaikansa puitteissa. Erityisesti kansainvälisiä risteilyaluksia kannustettiin pumppaamaan aluksien mustat ja harmaat jätevedet sataman viemäriverkkoon. Risteilyvarustamoille lähetettiin ylipormestari Jussi Helsingin ja Turun kaupunginjohtajat käynnistivät Itämerihaasteen. 17

18 Pajusen kirje, jossa kehotettiin ottamaan vastaan tämä haaste Itämeren suojelemiseksi. Kampanja onnistuikin hyvin. Risteilyaluksilta viemäriin pumpattujen jätevesien määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna yli kolminkertaiseksi. Tätä palvelua käytti 26 laivaa edellisenä vuonna laivojen määrän ollessa 9. Vuonna 2008 ei risteilyaluksilta peritty jätevesimaksua. Jätevesien pumppaaminen maihin on aiheuttanut hajuhaittoja satama-alueella ja sen lähi ympäristössä. Ongelman ratkaisemiseksi varustamot ovat ottaneet käyttöön Eteläsatamaan säännöllisesti liikennöivillä matkustajalaivoilla jätevesien esikäsittelyn, jonka vaikutusta on seurattu yhdessä Helsingin Veden kanssa. Hajuhaittoja ei vuonna 2008 esiintynyt muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Satamatoiminnan pakokaasupäästöt Satamatoiminnan ja alusliikenteen keskeisimpiä ilmapäästöjä ovat typpioksidit (NOX), hiilidioksidi (CO 2 ) ja rikkidioksidi (SO 2 ) sekä hiukkaspäästöt kuten noki. Erityisesti rikkidioksidipäästöt ovat tyypillisiä laivaliikenteelle, sillä tieliikenteen polttoaineet ovat nykyään rikittömiä. Laivojen rikkidioksidipäästöt riippuvat käytettyjen polttoaineiden rikkipitoisuuksista sekä liikenteen määrästä. Alusten käyttämän polttoöljyn rikkipitoisuusraja tiukkeni Itämerellä alkaen, kun Marpol 73/78 -yleissopimuksen ilmansuojeluliite tuli kansainvälisesti voimaan ja Itämeren alue hyväksyttiin rikin oksidipäästöjen valvonta-alueeksi. Itämerellä käytettävän poltto öljyn rikkipitoisuusraja muut tui < 1,5 painoprosenttiin tai vaihtoehtoisesti aluksen on käytettävä teknistä menetelmää, jolla rikin oksidi päästöt laskevat tietylle tasolle. Helsinkiin säännöllisesti liikennöivien matkustaja-alusten poltto aineiden rikkipitoisuus on tällä hetkellä 0,1 1,0 %, joten rikki pitoisuusrajan tiukkeneminen vaikutti lähinnä kansainvälisten risteilyalusten ja rahtialusten päästöihin. Helsingin Satama antoi alennusta alusmaksusta säännöllisessä linjaliikenteessä oleville matkustaja-aluksille, joiden käyttämän polttoaineen rikkipitoisuus on korkeintaan 1,0 painoprosenttia. Päästölaskennan kehittämiseksi ja vertailukelpoisuuden varmistamiseksi on vuodesta 2007 alkaen satamatoiminnan päästöt laskettu mallilla, joka perustuu Port- Netista saatuihin alustietoihin. Maasähkön käytön lisäämistä selvitettiin Helsingin Satama selvitti yhdessä varustamoiden ja Helsingin Energian kanssa matkustajalaivojen maasähkön käyttömahdollisuuksia. Tavoitteena on, että Eteläsataman matkustaja-autolautat voisivat kytkeytyä maasähköön laiturissa ollessaan. Tähän mennessä tämä on ollut mahdollista ainoastaan Etelä satamasta liiken- Viemäriin pumpatut laivajätevedet m Risteilyalukset Matkustajalaivat Alusten pakokaasupäästöt Helsingin satamissa Tonnia aluskäynnit Nox CO 2 /100 SO 2 Aluskäynnit

19 nöivillä pika-aluksilla. Pakkahuoneen laiturille aloitettiin maasähköliitynnän rakentaminen, jota voisivat käyttää Helsingissä vierailevat puolustusvoimien alukset. Maan ja sedimenttien pilaantuneisuutta tutkittiin Länsisatamassa ja Sörnäisten satamassa jatkettiin maan pilaantumisen selvittämistä kaupunkisuunnitteluviraston (KSV) toimesta. Tutkimukset liittyvät ko. alueiden suunnitteluun ja kunnostamiseen tulevaa asunto- ja toimistorakentamista varten. Vuonna 2008 tutkittiin sedimenttien haitta-ainepitoisuudet ruoppaustöiden yhteydessä. Tutkimuksissa mitattiin TBT-, PCB-, raskasmetalli- ja öljypitoisuuksia. Läjitysalueiden sekä Vuosaaren sataman rakentamisen vesistö- ja kalataloustarkkailuja jatkettiin. Lisäksi Vuosaaren rakentamisen vaikutuksia linnustoon seurattiin. Vuosaaren satamahankkeen vuoden 2008 linnusto-, vesistö- ja kalatalousseuranta tullaan julkaisemaan erillisenä raporttina kesäkuussa Melumittauksia jatkettiin Uusien alusten melutaso mitattiin ja melumallinnukset päivitettiin vastaamaan liikenteen nykytasoa. Aluksen melutaso vaikutti aluksen laivapaikkaan. Mikäli alus jostain syystä yöpyi Helsingissä, sijoitettiin se yöksi asutuksesta kauempana olevalle laivapaikalle. Länsisatamassa oltiin mukana melumallinnuksien laatimisessa Jätkäsaaren ja Hernesaaren kaavoitusta varten. Vuosaaren satamatoiminnan melun leviämislaskelmat ja niiden pohjalta laaditut melun tarkkailusuunnitelmat toimitettiin ympäristöviranomaisille. Länsisatamassa mitattiin ilmanlaatua Helsingin Satamien ympäristöluvat velvoittavat osallistumaan pääkaupunkiseudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun. YTV seurasi ilmanlaatua Tarmonkujalla vuoden 2008 ajan siirrettävällä ilmanlaadun mittausasemalla, jolla mitattiin ilmasta pienhiukkasten, typen oksidien ja rikkidioksidin pitoisuuksia. Ilmanlaatu oli Länsisatamassa suurimman osan vuotta hyvä tai tyydyttävä. Ajoittain laivaliikenteen päästöt ja pienhiukkasten kaukokulkeu mat heikensivät ilmanlaadun välttäväksi ja harvoin huonoksi tai erittäin huonoksi. Ilmanlaatu Länsisatamassa % kuukauden tunneista 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 1 Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono 19

20 Ympäristövastuun keskeisiä tuloksia vuonna 2008 Helsingin Satamalla on voimassa olevat toiminnan ympäristöluvat koskien Eteläsataman, Länsisataman, Sörnäisten sataman ja Vuosaaren sataman toimintaa. Vuosaaren sataman toiminnan käynnistyttyä marraskuussa, loppui tavarasatamatoiminta Länsisatamassa ja Sörnäisten satamassa. Helsingin Satama toimitti Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon ympäristölupien edellyttämät selvitykset satamien lopettamiseen liittyvistä toimista koskien maaperänpuhdistusta ja rakennusten purkamista. Helsingin Satama tutki mereen johdettavien hule vesien laatua Etelä- ja Länsisatamassa. Satamatoiminnan melumallinnukset päivitettiin vastaamaan liikennettä Vuosaaren sataman melumallinnus teetettiin. Eteläsataman ilmapäästöjen vähentämissuunnitelma päivitettiin ja toimitettiin Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle. Osallistuttiin pääkaupunkiseudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun Länsisatamassa sijainneen mittausaseman osalta. Muissa satamanosissa ilmanlaatua seurattiin passiivikeräinten avulla. Vuosaaren sataman rakentamisen linnusto-, vesi- ja kalataloustarkkailua jatkettiin entisellä laajuudella. Taulukarin ja Mustakuvun läjitysalueiden tarkkailua jatkettiin. Taulukarin läjitysalue sai uuden vesiluvan ja Mustakuvun jatkolupahakemus jätettiin. Halkolaiturin saneerauksen vaikutuksia vesistöön selvitettiin ja vesistötarkkailua tehtiin työn kuluessa. Jätettiin vesilupahakemus koskien Länsisataman laajennusta. Vastuullinen ympäristötoiminta edellyttää monien eri alojen asiantuntijoiden toimintaa. Ympäristövaatimukset ovat aikojen myötä monipuolistuneet ja tiukentuneet

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 19/ SATAMALAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 19/ SATAMALAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 19/2008 1 2.12.2008 SATAMALAUTAKUNNAN KOKOUS Kokousaika Tiistaina 2.12.2008 kello 8.00 Paikka Satamalautakunnan kokoushuone Olympiaranta 3 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2011 HKLjk 18.8.2011 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: 1.1. 30.6.2011 Toimintaympäristö ja toiminta Metron automatisoinnista ja

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2012 HKLjk 23.8.2012 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Raitioliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Liikenteen toteutuminen: tammi-kesäkuussa

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO Eestinmäen Palvelukeskus Oy T U L O S L A S K E L M A Y-tunnus 0315218-1 1.1.2016 1.1.2015 Rahayksikkö EURO - 31.3.2016-31.3.2015 Vastikkeet 13 621,92 13 621,92 Kiinteistön tuotoista suoritettava arvonlisävero

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 HKLjk 2.5.2013 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä

Lisätiedot

LIITTYJÄT 0,93 % VOLYYMIT m 3 /a TASE-ENNUSTE MAKSUT alv 0 % 2,0 % 2012 TULOSLASKELMAENNUSTE

LIITTYJÄT 0,93 % VOLYYMIT m 3 /a TASE-ENNUSTE MAKSUT alv 0 % 2,0 % 2012 TULOSLASKELMAENNUSTE Askolan vesihuoltolaitos LIITTYJÄT,93 % Väkiluku as 4 988 Vesijohdon liittymis-% % 65 % Vesijohtoon liittyneet as 3 242 Viemärin liittymis-% % 34 % Viemäriin liittyneet as 1 696 VOLYYMIT m 3 /a Veden pumppaus

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Tampereen Veden talous

Tampereen Veden talous 3.3 Tampereen Veden tase VASTAAVAA 31.12.2015 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 8 205 474,19 8 661 352,05 Kiinteät rakenteet ja laitteet 103 247 712,04 99 123 603,03 Koneet

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO Y-tunnus 1086342-4 Omistusosuudet: Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/2008 1(5) SATAMALAUTAKUNTA 18.11.2008

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/2008 1(5) SATAMALAUTAKUNTA 18.11.2008 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/2008 1(5) Kokousaika Tiistaina kello 8.00 8.50 Paikka Satamalautakunnan kokoushuone Olympiaranta 3 Läsnä Jäsenet Jaatinen Timo puheenjohtaja Kallio Kalle varapuheenjohtaja

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2015 HKLjk 5.5.2015 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Hewlett-Packard Oy VUOSIKERTOMUS

Hewlett-Packard Oy VUOSIKERTOMUS VUOSIKERTOMUS 1.11.1997 31.10.1998 TOIMINTA LYHYESTI Toiminnan tulos milj. mk 1998 1997 150 100 50 0 Voitto ennen veroja Voitto Liikevaihto mmk 2 227 1 687 Liikevaihdon muutos % +31.9 +28.0 Käyttökate

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista. Emoyhtiön LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 136 700 145,50 132 775 734,25 Käyttökorvaukset 205 697,92 128 612,96 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY 2010 2010 1 Sisältö Sisältö.................................... 2 Hallituksen toimintakertomus.................... 3 Tuloslaskelma...............................

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA 2 TOIMINTAKERTOMUS 2013 1. Yleistietoja Suomen satamista ja niiden liikenteestä Suomen satamien ulkomaanliikenne v. 2013

Lisätiedot

Winled Oy Ltd, Tilinpäätös Muut pitkävaikutteiset menot ,13 0,00. Koneet ja kalusto , ,67

Winled Oy Ltd, Tilinpäätös Muut pitkävaikutteiset menot ,13 0,00. Koneet ja kalusto , ,67 Winled Oy Ltd, 0806098-0 Tilinpäätös 1.3.2015-29.2.2016 TASE 29.2.2016 28.2.2015 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 140 589,13 0,00 Aineettomat hyödykkeet yhteensä

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

1-4/2016 Liikevaihto ,72. Liiketoiminnan muut tuotot 200,00

1-4/2016 Liikevaihto ,72. Liiketoiminnan muut tuotot 200,00 1-4/2016 Liikevaihto 840 677,72 300, Yleiset myyntitilit 840 677,72 3000, Myynti 840 677,72 Liiketoiminnan muut tuotot 200,00 3980, Muut tuotot 200,00 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Lisätiedot

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutuksen tuotot Valmennuksen tuotot Kilpailutuotot Nuorison tuotot Tiedotuksen tulot Julkaisujen tuotot Kansainväliset tuotot Hallinnon tuotot Muut vars. toim. tuotot

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2015 HKLjk 13.8.2015 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Raitioliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Liikenteen toteutuminen: tammi-kesäkuussa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2008 1(11) SATAMALAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2008 1(11) SATAMALAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2008 1(11) Kokousaika Tiistaina kello 8.00 9.52 Paikka VUOSAn toimitilat Vuosaaren satama Laivanrakentajantie 2 B, 00980 HELSINKI Läsnä Jäsenet Jaatinen Timo puheenjohtaja

Lisätiedot

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0 1. Liikevaihto M 2015 % 2014 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 226,8 42,1 220,6 42,2 Teollisuuspalvelut 73,6 13,6 72,8 13,9 Kiinteistöpalvelut 238,9 44,4 229,1 43,9 Yhteensä 539,3 100,0 522,5

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %

Lisätiedot

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet Oy Yritys Ab 1.1.2009-31.12.2013 TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1209 KUM TOT. 1210 KUM TOT. 1211 KUM

Lisätiedot

Tilinpäätös Tammi joulukuu

Tilinpäätös Tammi joulukuu Tilinpäätös Tammi joulukuu 10.2.2010 Tammi joulukuu Toimistokalustekysyntä laski selvästi viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 95,3 milj. euroa (141,2), jossa oli laskua

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 88,8 miljoonaa euroa (88,9 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2010).

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 88,8 miljoonaa euroa (88,9 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2010). Tiedote 1 (9) Osuuskunta KPY -konsernin osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2011 Tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 88,8 miljoonaa euroa (88,9 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2010). Konsernin voitto

Lisätiedot

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Veroperust. varausten

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO KuntaPro Oy vuonna 2014... 2 Keskeiset tuotanto- ja talousluvut... 3 KuntaPro Oy:n hallinto... 3 Johdon palkitseminen... 3 Henkilöstö... 3 Tuloslaskelma 2014... 4 Tase

Lisätiedot

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Nordkalk Oyj Abp: osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2005 liikevaihto laski 123,3 (1-6/:131,9) miljoonaan euroon (-7 %) voitto ennen satunnaiseriä laski 3,5

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2016 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 957,8 989,4 *Maksut liiketoiminnan kuluista -865,2-844,3 *Saadut korot 0,5 0,8

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Leijona Catering Oy Palkitsemistiedot vuodelta 2012 30.5.2013 1

Leijona Catering Oy Palkitsemistiedot vuodelta 2012 30.5.2013 1 Leijona Catering Oy Palkitsemistiedot vuodelta 2012 30.5.2013 1 Yleistä Vuosi 2012 oli Leijona Catering Oy:n perustamisvuosi. Puolustusvoimien kumppanina yrityksemme juuret ulottuvat kuitenkin syvälle

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 1 / 9 Taaleritehdas Oyj Liite tulostiedotteeseen, taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 31.12.2013. TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Taaleritehdas-konserni 1.7.-31.12.2013 1.7.-31.12.2012

Lisätiedot

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden

Lisätiedot

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake " 5,81 5,29 4,77 Osinko/osake " 0,20 *) 0,20 -

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake  5,81 5,29 4,77 Osinko/osake  0,20 *) 0,20 - 2012 2011 2010 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 483,3 519,0 480,8 Liikevoitto milj. euroa 29,4 35,0 32,6 (% liikevaihdosta) % 6,1 6,7 6,8 Rahoitusnetto milj. euroa -5,7-5,5-3,1 (% liikevaihdosta)

Lisätiedot

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot tilikauden aikana , ,00

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot tilikauden aikana , ,00 Konsernin LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 137 267 442,47 133 221 948,96 Käyttökorvaukset 369 976,17 297 155,70 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. - 31.03.2016 SISÄLLYS SIVU Toimintakertomus 2 Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot 6 Toimintakertomustiedot (OYL) 7 Kirjanpitokirjat 7 Tositelajit

Lisätiedot

Yh16 - Aatteellinen yhdistys - Asterin malli

Yh16 - Aatteellinen yhdistys - Asterin malli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Verotusper. varausten

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2009 1(7) HELSINGIN SATAMAN JOHTOKUNTA 10.2.2009

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2009 1(7) HELSINGIN SATAMAN JOHTOKUNTA 10.2.2009 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2009 1(7) Kokousaika Tiistaina kello 8.00 9.00 Paikka Vuosaaren satamakeskus, Gatehouse Komentosilta 1, 00980 HELSINKI Läsnä Jäsenet Jaatinen Timo puheenjohtaja Aalto Olli

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 103,0 miljoonaa euroa (88,8 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2011).

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 103,0 miljoonaa euroa (88,8 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2011). Tiedote 1 (9) Osuuskunta KPY -konsernin osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2012 Tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 103,0 miljoonaa euroa (88,8 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2011). Konsernin voitto

Lisätiedot

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot:

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: Suomen Yliopistokiinteistöt Oy KONSERNIN LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 1) Liikevaihto Vuokrat 139 199 578,93 137 267 442,47 Käyttökorvaukset 416 079,10

Lisätiedot

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr U3 Asteri urheiluseurau314.wtr TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset

Lisätiedot

TOIMINTA LYHYESTI. Henkilöstö tilikauden päättyessä. Toiminnan tulos mmk. Liikevaihdon kehitys mmk. Hewlett-Packard Oy

TOIMINTA LYHYESTI. Henkilöstö tilikauden päättyessä. Toiminnan tulos mmk. Liikevaihdon kehitys mmk. Hewlett-Packard Oy TOIMINTA LYHYESTI Toiminnan tulos mmk 140 120 100 80 60 40 20 0 90 92 94 96 98 2500 2000 1500 1000 500 Voitto ennen veroja Voitto Liikevaihdon kehitys mmk 1999 1998 Liikevaihto mmk 2348 2230 Liikevaihdon

Lisätiedot

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus 2.10.2015 2.10.2015 Page 1 Oman vesihuollon yhtiöittäminen 2.10.2015 Page 2 Taustatiedot Vesihuollon tuloslaskelma TP 2014 ja TA 2015, tase TP

Lisätiedot

MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-9 / lokakuuta 2012

MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-9 / lokakuuta 2012 MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-9 / 26. lokakuuta TAMMI SYYSKUU Konsernin tammi-syyskuun liikevaihto oli 101,9 milj. euroa (91,7), jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 11,1 prosenttia. Liikevaihtoa kasvatti vuoden

Lisätiedot

BIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002

BIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002 BIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002 Liikevaihto nousi 88,33 miljoonaan euroon (86,93 euroa vuonna 2001). Liiketulos parani 27 %:lla 18,70 miljoonaan euroon (14,66 miljoonaa euroa). Tulos ennen tilinpäätössiirtoja

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211)

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutustoiminta Valmennustoiminta Kilpailutoiminta Nuorisotoiminta Tiedotustoiminta Julkaisutoiminta Kansainvälinen toiminta Hallinto Muu varsinainen toiminta Poistot

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS

FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS 30.9.2010 Tulos ja tase, FAS (Toteuma) Finavia konserni TULOSLASKELMA, FAS EUR 1.1.-30.9.2010 1.1.-30.9.2009 LIIKEVAIHTO 231 834 836,24 241 094 465,00 Valmiiden

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313)

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset

Lisätiedot

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6 2014 2013 2012 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 426,3 475,8 483,3 Liikevoitto/ -tappio milj. euroa -18,6 0,7 29,3 (% liikevaihdosta) % -4,4 0,1 6,1 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä milj.

Lisätiedot

TASEKIRJA VIRPINIEMI GOLF OY

TASEKIRJA VIRPINIEMI GOLF OY TASEKIRJA 31.12.2015 VIRPINIEMI GOLF OY Virpiniemi Golf Oy Y-tunnus 1892969-4 kotipaikka OULU TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 01.01.2015 31.12.2015 Sisällys: Sivu Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2 Tase 3-4 Liitetiedot

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot:

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: Suomen Yliopistokiinteistöt Oy KONSERNIN LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 1) Liikevaihto Vuokrat 144 543 408,84 139 199 578,93 Käyttökorvaukset 209 446,66

Lisätiedot

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto 1 (6) Asiakastieto Group Oyj, pörssitiedotteen liite 5.5.2015 klo 16.00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2014 Tässä liitteessä esitetyt Asiakastieto Group Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset

Lisätiedot

TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO , ,03

TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO , ,03 1. a) Yhtiön nimi: Hevosopisto Oy b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 25 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä Yhtiön toimialana on hevosalan sekä ravi- ja ratsastusurheilun korkeatasoinen koulutustoiminta,

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2011 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JE-Siir to O y Lyhennelmä tilinpäätöstiedoista 2006 Sisältö Hallituksen toimintaker tomus... 2 Tuloslaskelma................ 4 Tase........................ 5 R ahoituslaskelma.............. 6 HALLITUKSEN

Lisätiedot

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 LIIKEVAIHTO 7 800 884,11 7 480 643,09

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 LIIKEVAIHTO 7 800 884,11 7 480 643,09 1. a) Yhtiön nimi: Hevosopisto Oy b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 25 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä Yhtiön toimialana on hevosalan sekä ravi- ja ratsastusurheilun korkeatasoinen koulutustoiminta,

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUSI

TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUSI TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 Yleistä yhtiöstä Yhtiö on 18.12.1998 allekirjoittanut maanvuokrasopimuksen, jolla yhtiö vuokraa Suomen valtiolta Inarin kunnan Laanilan valtionmaasta Kaunispään

Lisätiedot

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 Kaupunginvaltuusto 25.5.20015 Liite 1 56 Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 - Puhdistamohankkeen rahoituksesta on sovittu seuraavaa 2009. Veden käyttömaksuja korotetaan etukäteen

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot