SISÄLTÖ ITÄMEREN SATAMIEN EDELLÄKÄVIJÄ JA HALUTUIN YHTEISTYÖKUMPPANI. Helsingin Satama
|
|
- Lotta Järvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 SISÄLTÖ Satama-ala kehittyy monella rintamalla Helsingin satama edelleen merkittävässä roolissa Suomen talouden ytimessä Haluamme varmistaa sujuvan liikenteen Satama uudistuu jatkuvasti Suunnitelmallinen tehtävänkierto laajentaa osaamista ITÄMEREN SATAMIEN EDELLÄKÄVIJÄ JA HALUTUIN YHTEISTYÖKUMPPANI Helsingin satama on Suomen yksiköidyn tavara- ja matkustaja liikenteen pääsatama. Se toimii Suomen elinkeinoelämän, väestön, kulutuksen ja tuotannon ytimessä. Helsingin satama tarjoaa yksikkö liikenteen palveluja Suomen ulkomaan kaupan yrityksille. Sen vahvuuksia ovat tiheä ja monipuolinen linjaliikenne, tasapainoinen tuonti ja vienti sekä erikoistuminen suuryksikköliikenteeseen. Liiketoimintaympäristön aktiivisena kehittäjänä Helsingin Satama luo puitteet toiminnalle, ja erinomaisen lopputuloksen tarjoavat hyvät yhteistyökumppanimme. Helsingin Satama tukee Helsingin seudun elinkeinoelämää ja hyvinvointia. 20 Kannamme vastuuta ympäristöstä Helsingin Satama 24 Tulostavoitteet ylitettiin 28 Organisaatio ja johtokunta Länsisatama Hernesaari Katajanokan satama Eteläsatama 30 Vuoden aikana tapahtunutta 2 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 2013
3 Tehtävä Helsingin Satama on Suomen ulkomaankaupan ja matkustajaliikenteen pääsatama. Helsingin Satama luo puitteet satamatoiminnalle, kehittää liiketoimintaympäristöä, ohjaa toimintaa sekä tuottaa satama toimintaan liittyviä palveluja. Tavoitetila Helsingin Satama on Itämeren satamien edelläkävijä ja halutuin yhteistyökumppani. Arvot asiakaslähtöisyys tuloksellisuus luotettavuus yhteistyö ympäristö- ja yhteiskuntavastuu Jäsenyydet Baltic Ports Organization (BPO) Cruise Europe (CE) Cruise Baltic European Shortsea Network International Association of Cities and Ports (AIVP) International Association of Ports and Harbours (IAPH) International Harbour Masters Association (IHMA) Limowa Maritime Global Net Suomen Satamaliitto The World Association for Waterborne Transport Infrastructure (PIANC) Liikenne, 2013 Tavaraliikenne, tonnia Yksiköity tavaraliikenne Tuonti Vienti Bulkkitavaraliikenne Kokonaistavaraliikenne Yksiköity tavara Kontit Rekat ja perävaunut Matkustajaliikenne Matkustajia Risteilymatkustajia Vuosaaren satama TUNNUSLUVUT Liikevaihdon muutos, % 2,1 0,8-0,2 6,7-14,9 Liikeylijäämä-%, liikevaihdosta 23,5 20,6 21,2 18,5 17,8 Liikevaihto/henkilö, euroa Sijoitetun pääoman tuotto, % 3,6 3,2 3,2 2,7 2,5 Omavaraisuusaste, % 68,8 65,5 62,5 60,2 59,3 TALOUS, miljoona euroa Liikevaihto 89,0 87,2 86,5 86,7 81,2 Liikeylijäämä 20,9 17,9 18,4 16,0 14,5 Tilikauden ylijäämä 25,7 22,0 21,1 17,0 14,8 Investoinnit 13,3 15,9 13,9 10,4 23,7 Taseen loppusumma 593,7 600,0 612,8 619,9 621,1 Vuosikertomus 2013 HELSINGIN SATAMA 3
4 SATAMA-ALA KEHITTYY MONELLA RINTAMALLA Satamajohtajan katsaus Viime vuosia kestänyt talouden hitaan kehittymisen kausi jatkui Suomessa myös vuonna Tämä näkyi myös Helsingin Sataman tavaraliikennemäärissä, yksiköidyn tavaraliikenteen määrän jäädessä 1 % edellisvuotta pienemmäksi. Positiivista oli taas se, että tavaraliikenne lähti erityisesti viennin osalta loppuvuodesta kasvuun. Toivottavasti tämä kuvaa myös sitä, että Suomen talouden kehittymisessä pohja on takana. Matkustajaliikenteen osalta voidaan taas ilolla todeta, että saavutimme jälleen kasvua, jo kuudennen vuoden peräkkäin. Vuoden 2013 aikana moni satamakenttää uudistava asia otti askeleen eteenpäin. Eduskunta hyväksyi muutoksen kuntalakiin, joka käytännössä edellyttää satamia siirtymään osakeyhtiömuotoon 2014 loppuun mennessä. Tätä päätöstä on jo odotettu vuosia ja tilanteen selkeytymistä voidaan pitää hyvänä asiana. Toivottavasti yhtiömuotoon siirtyminen lisää aidosti satamien ja reittien välistä kilpailua ja siten ohjaa kokonaisuutta yhä taloudellisempaan suuntaan. Suomen tavaravirrat ovat sen verran ohuita, että kuljetusjärjestelmän on toimit tava tehokkaasti, jotta Suomi pystyy kilpailemaan lähempänä päämarkkinoita sijaitsevien maiden kanssa. Vuoden 2013 aikana LVM valmisteli uutta meriliikennestrategiaa, johon työhön myös Helsingin Satama osallistui aktiivisesti. Tätä kirjoitusta laatiessani strategiaan tehdään vielä viimeisiä tarkennuksia, mutta jo nyt on syytä todeta strategian valmistelun sujuneen erinomaisesti. LVM:n avoin ja keskusteleva asenne on varmistanut sen, että kaikki näkökulmat ovat tulleet varmasti huomioiduksi. Toisaalta tämä lähestymistapa on johtanut siihen, että merkittävien rakenteellisten muutosten tekeminen on hankalampaa, kun eri tahot puolustavat nykyisen mallin etuja voimakkaasti. Toivottavasti työssä esille tulleita hyviä ehdotuksia saadaan vietyä eteenpäin. Myös Euroopan satamakentässä on tapahtumassa muutoksia, kun Euroopan Parlamentti ja neuvosto antoivat ehdotuksen uudeksi asetukseksi koskien taloudellista läpinäkyvyyttä ja markkinoillepääsyä satamissa. Asetuksella tuskin tulee olemaan radikaalia vaikutusta Suomen satamiin. Esimerkiksi Helsingin Sataman kaupallinen toiminta on jo nyt läpinäkyvää ja se pystyy tarjoamaan varsin hyvät edellytykset eri toimijoille päästä markkinoille. Asetus ei tässä vaiheessa koske ahtaus- ja matkustajapalveluiden tuottamista. Helsingin Satama teki viime vuonna aktiivista yhteistyötä eri tahojen kanssa, myös kansainvälisesti. Hyvänä esimerkkinä tästä voidaan pitää Tallinnan Sataman kanssa aloitettua yhteisprojektia, johon myös EU myönsi 11,3 M rahoituksen. Projektin tarkoituksena on kehittää Helsingin päässä Länsisatamaa ja Tallinnan päässä Vanhaa satamaa vastaamaan kasvavia roroliikenteen tarpeita. Työ Länsisataman kehittämisessä tulee jatkumaan aina vuosikymmenen loppuun saakka. Helsingin Sataman organisaatio ta ja toimintaa kehitettiin myös viime vuonna aktiivisesti. Aluspalveluhenkilö- 4 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 2013
5 kunta siirtyi uuteen työaikamalliin ja organisaation toimintaa kehitettiin entistä kustannus tehokkaampaan ja asiakaslähtöisempään suuntaan. Tästä saatiin myös hyviä tuloksia alentuneina kustannuksina ja parantuneena asiakastyytyväisyytenä. Työ on kuitenkin edelleen kesken ja sitä jatketaan myös tulevina vuosina. Vuosaaren satamayksikkö on toiminut nyt yli viisi vuotta ja se on osoittautunut erittäin toimivaksi satamanosaksi. Tämä on iloksemme ollut myös asiakkaidemme käsitys. Toisaalta asiakkaat ovat toivoneet, että Helsingin Satamalla voisi olla nykyistä aktiivisempi rooli Vuosaaressa. Asiakkaiden toivomuksesta Helsingin Satama aloitti aluspalveluiden tuottamisen myös Vuosaaressa, muiden sataman osien lisäksi. Helsingin Satama pystyy nyt tarjoamaan merimiehille ja Vuosaaren satamaa käyttäville varustamoille ilmaisen miehistön kuljetuspalvelun turvatoimialueen läpi. Vuosaaren sataman rakentaminen oli Helsingin Sataman viime vuosikymmenen merkittävin hanke. Tämän vuosikymmenen osalta kehitystyö keskittyy Länsisatamaan, jonne rakennetaan 2 3 uutta laivapaikkaa, uusi matkustajaterminaali ja muu tarpeellinen infrastruktuuri. Vuoden 2013 aikana Hel singin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden strategia ohjelman, johon uuden terminaalin rakentamisen lisäksi on kirjattu vaihtoehtojen kartoittaminen Länsisataman saavutettavuuden, erityisesti katuverkon, parantamiseksi. Tällä hetkellä Vuosaaren satamaan on erinomainen yhteys Kehä III pitkin ja keskustan satamanosiin erinomaiset julkiset kulku yhteydet palvelevat kasvavaa matkustajaliikennettä. Kun katuverkkoa ja julkisia kulku yhteyksiä myös Länsisatamaan vielä parannetaan, satamiin alkaa olla helppo päästä. Suuret kiitokset Helsingin Sataman asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja henkilöstölle vuoden 2013 aikana tehdystä työstä ja yhteisten asioiden kehittämisestä. Viime vuoden aikana tehtyjen ponnistelujen jälkeen Helsingin Satama on entistä valmiimpi vastaamaan teidän toiveisiinne. Kimmo Mäki satamajohtaja Organisaatio KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS JOHTOKUNTA Matkustajasatamat Kari Noroviita Satamajohtaja Kimmo Mäki Hallinto ja talous Tauno Sieranoja Vuosaaren satama Jukka Kallio Tekniset palvelut Aarno Ahti Timo Laitinen Markkinointi ja viestintä Kimmo Mäki Vuosikertomus 2013 HELSINGIN SATAMA 5
6 HELSINGIN SATAMA ON SUOMEN TALOUSKEHITYKSEN HERKKÄ MITTARI 6 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 2013
7 Helsingin satama on yksiköidyn tavaraja matkustajaliikenteen pää satama Suomessa. Helsingin satama toimii Suomen elinkeinoelämän, väestön, kulutuksen ja tuotannon ytimessä. Keskeisen sijaintinsa ansiosta sataman asiakaskunta on monipuolinen ja laaja. Eteläinen Suomi muodostaa Helsingin Sataman ensisijaisen vaikutusalueen. Koko maata Helsingin satama palvelee erityisesti elintarvikkeiden tuonnissa ja useiden teollisuuden alojen viennissä. Helsingin sataman kautta kulkeva tavaraliikenne on arvoltaan 3 4 kertaa keskimääräistä tuonti- ja vienti tavaraa arvokkaampaa. Helsingin sataman tavara liikenteen arvo edustaa noin 30 % Suomen koko ulkomaankaupan arvosta ja noin 40 % Suomen meritse kuljetetun ulkomaankaupan arvosta. TAVARALIIKENNE Helsingin sataman tavaraliikenne oli vuonna 2013 määrältään 10,5 mil joo naa tonnia. Yksiköityä ulkomaista tavaraliikennettä oli 9,6 miljoonaa tonnia. Se jakaantui tasapainoisesti tuontiin ja vientiin. Määrä väheni 1 % edellisestä vuodesta. Yksiköimätöntä ulkomaista bulkkiliikennettä oli 0,8 miljoonaa tonnia, josta valtaosa oli kivihiilen tuontia. Sen lisäksi satamaan tuotiin 0,1 miljoonaa tonnia kotimaista rannikkoliikennettä. Helsingin sataman kautta kuljetettiin myös Venäjän markkinoille tarkoitettua tavaraa kuten autoja, kodinkonei ta, elektro niikkaa sekä elintarvikkeita. Transiton määrä on ollut 1 2 % luokkaa tavaraliikenteestä. Vuonna 2013 transiton määrä oli tonnia. Yksiköity tavaraliikenne Yksiköidyn tavaraliikenteen määrä oli 9,6 miljoonaa tonnia. Määrä väheni 1 % edellisvuodesta. Yksiköidyn tuontitavaraliikenteen pääosa koostui kulutus- ja kestokulutustavaroista, elintarvikkeista sekä tuotantotarvikkeista ja investointitavaroista. Viennin tärkeimmät tavaralajit olivat kemiallisen ja mekaanisen metsäteollisuuden tuotteet, metallituotteet, koneet ja laitteet sekä elektroniikka. Helsinki oli myös tekstiili-, vaate-, huonekalu-, lasi- ja elintarviketeollisuuden viennin keskus. Helsingin sataman yksiköity tavaraliikenne ja Suomen bruttokansantuote ovat kehittyneet 2000-luvulla lähes identtisesti, joskin vuoden 2009 taantuman jälkeen tavaraliikenteen kasvu on hidastunut BKT:hen verrattuna. BKT on arvoperusteinen, kun taas Helsingin sataman tavaraliikenne on tonniperusteinen. Helsingin sataman yksiköidystä tavaraliikenteestä 33 % kuljetettiin konteissa, 63 % rekoissa ja perävaunuissa sekä 4 % aluskalustoon lukeutuvissa lauttavaunuissa tai muissa lastiyksiköissä. Yksiköidystä tavaraliikenteestä 28 % kuljetettiin konttialuksilla ja 72 % roroaluksilla. Konttiliikenne Helsingin sataman kautta kuljetettiin kontteja kaikkiaan TEU-yksikköä (TEU= twenty foot equivalent unit). Lasti kontteja oli TEU ja niissä kuljetettiin tavaraa 3,2 miljoonaa tonnia, mikä oli 33 % sataman yksiköidystä tavara liikenteestä. Helsingin sataman markkinaosuus kaikkien Suomen satamien käsittelemistä konteista oli 28 %. Konttiyksiköiden määrä kasvoi alle 1 % ja niissä kuljetettu tavaramäärä kasvoi runsaan 1 % edellisvuoden tasosta. Helsingin sataman konttiliikenne oli tuonnin ja viennin suhteen tasapainossa. Kontteja kuljetettiin feeder- eli syöttöliikenteenä ja Euroopan sisäisenä liikenteenä. Feeder-liikenteessä Suomesta lähteneet kontit jälleenlaivataan Euroopan konttikeskuksissa vietäviksi edelleen kaukaisempiin kohteisiin. Tuontikontit käsitellään päinvastaisessa järjestyksessä. Konttikuljetuksista runsas puolet on feeder-liikennettä ja Euroopan sisäistä liikennettä vajaa puolet. Helsingin sataman konttiliikenteen tärkeimmät kohdesatamat olivat Rotterdam, Hampuri, Bremerhaven ja Antwerpen. Kumipyöräliikenne Helsingin sataman kautta kuljetettiin kaikkiaan rekkaa ja perävaunua. Niissä kuljetettiin 6,5 miljoonaa tonnia tavaraa, mikä oli 63 % sataman yksiköidyn tavaraliikenteen määrästä. Kuljetusajoneuvojen määrä kuten myös niissä kuljetetun lastin määrä väheni 3 % edellisvuoteen verrattuna. Eniten tavaraa kuljetettiin Tallinnan, Trave münden ja Tukholman liikenteessä. Helsingin sataman markkinaosuus Suomen satamien kumipyöräliikenteen ajoneuvoista oli 54 % ja markkinaosuus kumipyörillä kuljetetusta tavaramäärästä oli 48 %. Rautatiekuljetukset Tavaraa kuljetettiin satamaan ja satamasta pois pääasiassa kumipyörillä. Vuosaaren satamaan on rautatieyhteys, jota pitkin vuonna 2013 kuljetettiin junavaunua ja tonnia tavaraa. Vuosaaren sataman vientitavarasta 13 % tuotiin satamaan rautateitse. Autotuonti Uusien autojen tuonti väheni edellisvuodesta. Venäjän markkinoille ei mennyt transito autoja vuonna Tavaraliikenteen lähtö- ja kohdemaat Helsingin sataman tavaraliikenteen kohde satamat sijaitsevat Itämerellä ja Vuosikertomus 2013 HELSINGIN SATAMA 7
8 Kokonaistavaraliikenne , milj. tonnia Rannikkoliikenne Bulkkiliikenne Yksiköity tavaratuonti Yksiköity tavaravienti Yksiköity tavaraliikenne , milj. tonnia 15 Tavaraliikenne Tavaraliikenne, tonnia Muutos-% 2013/ Yksiköity tavara Tuonti Vienti Bulkkitavaraliikenne Ulkomainen tavaraliikenne Rannikkoliikenne Kokonaistavaraliikenne yht Yksiköity tavaraliikenne 2013 Tuonti 40 % 6 % 4 % 6 % 17 % Vienti 37 % 8 % 8 % 14 % 10 5 % 6 % 5 22 % 22 % 8 % Tuonti Vienti Tekstiilit, lasi ja posliini Kemian teollisuuden tuotteet ja mineraalituotteet Metallituotteet ja koneet Sekalaiset Elintarvikkeet Muut kulutus- ja investointitavarat Paperi, sellu ja sahatavara Sahatavara ja vaneri Kemian teollisuuden tuotteet ja mineraalituotteet Metallituotteet ja koneet Sekalaiset Elintarvikkeet Muut teollisuustuotteet Paperi ja kartonki BKT ja Helsingin sataman yksiköity tavaraliikenne, v. 2000= Konttiliikenne Lastikontit Muutos-% 2013 / Lastikontit, TEU Tyhjät kontit yhteensä, TEU TEU yhteensä Lastia konteissa, tonnia BKT Yksiköity tavaraliikenne, tonnia Helsingin markkinaosuus, % Osuus lastikonteista TEU Osuus lastikonteista ilman transitoa TEU Osuus tyhjistä konteista Osuus kaikista konteista TEU Tonnit HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 2013
9 Kumipyöräliikenne Kuorma-auto- ja perävaunuliikenne Muutos-% 2013 / Kuorma-autot ja perä vaunut yht Kuorma-autot, kpl Perävaunut, kpl Lastissa olevat paketti- ym. autot, kpl Lastia ajoneuvoissa, tonnia Suomen markkinaosuus, % Kuorma-autot, kpl Perävaunut, kpl Yhteensä, kpl Tonnit Autot, kpl, Autot, kpl Uudet autot Transitoautot Yhteensä Kontti- ja kumipyöräliikenne Linjaliikenne Eurooppaan ja matkustajaliikenne kohteittain 2013 Pietari Tallinna Tukholma Rostock Travemünde Linjaliikenne yhteensä Teesport Hull Immingham Sheerness Zeebrugge Århus Esbjerg Travemünde Bremerhaven Hampuri Rostock Amsterdam Rotterdam Antwerpen Ghent Södertälje Göteborg Malmö Oulu Tampere Rauma HELSINKI Hamina Tukholma Turku Hanko Kotka Gdynia Gdansk Klaipeda Tallinna Kuopio Jyväskylä Riika Pietari Kontit (TEU) Kuorma-autot ja perävaunut (kpl) Tavaraliikenteen profiili % 7 % 4 % 4 % 29 % 5 % 6 % Helsingin sataman matkustajaliikenne Muutos-% Linjaliikenne 2013 / Tukholma Ruotsi, muut Tallinna Pietari Travemünde % 7 % 8 % Tallinna Travemünde Rotterdam Hampuri Bremerhaven 20 % Tukholma Rostock Antwerpen Århus Gnydia Muut Rostock Gdynia Ust-Luga Matkustajat yhteensä Kansainväliset risteilymatkustajat Vuosikertomus 2013 HELSINGIN SATAMA 9
10 Alusliikenne Risteilyliikenne Aluskäynnit Milj. nettotonnia Aluskäynnit Matkustajat Alustyypit ja laivakäynnit Alukset Muutos-% 2013 / Roro-alukset Konttialukset Matkustajalautat Pika-alukset Muut matkustaja-alukset Risteilyalukset Kuivalastialukset Säiliöalukset Muut Ulkomaanliikenne Rannikkoliikenne Aluskäynnit, yhteensä Suomen kokonaisliikenteeltään suurimmat satamat (ulkomaanliikenne ilman rannikkoliikennettä) Sija Tuonti Vienti Yhteensä 1. Sköldvik 11,9 (-1 %) HaminaKotka 8,5 (-1 %) Sköldvik 20,4 (6 %) 2. Helsinki 5,5 (-5 %) Sköldvik 8,5 (19 %) HaminaKotka 13,0 (0 %) 3. HaminaKotka 4,5 (3 %) Kokkola 5,6 (13 %) Helsinki 10,4 (-2 %) 4. Naantali 4,2 (11 %) Helsinki 4,9 (1 %) Kokkola 7,4 (8 %) 5. Raahe 3,6 (-12 %) Rauma 4,0 (0 %) Rauma 5,9 (0 %) 6. Pori 2,7 (31 %) Hanko 1,9 (12 %) Naantali 5,8 (8 %) 7. Rauma 1,9 (-1 %) Naantali 1,6 (0 %) Raahe 4,3 (-11 %) 8. Kokkola 1,8 (-5 %) Oulu 1,5 (5 %) Pori 3,9 (23 %) 9. Hanko 1,7 (8 %) Turku 1,2 (9 %) Hanko 3,5 (10 %) 10. Oulu 1,5 (-2 %) Pori 1,1 (7 %) Oulu 3,0 (1 %) Kaikki satamat 49,3 (1 %) 10 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 2013
11 Pohjanmerellä. Noin viidesosa tavarasta jatkaa matkaansa tai on lähtöisin Euroopan ulkopuolelta Amerikasta tai Aasiasta. Tämä tavara jälleenlaivataan aluksesta toiseen eurooppalaisissa konttikeskuksissa Rotterdamissa, Hampurissa, Bremerhavenissa tai Antwerpenissa. Suurimmat tavaravirrat kuljetettiin edelleen Helsingin ja Saksan satamien välillä, liikennettä oli 3,7 miljoonaa tonnia ja osuus oli 38 % Helsingin sataman yksiköidystä tavaraliikenteestä. Helsingin ja Viron välillä tavaraa kuljetettiin 2,8 miljoonaa tonnia, mikä oli 29 % Helsingin sataman yksiköidystä tavaraliikenteestä. Linjaliikenneyhteydet Helsingin sataman linjaliikenneverkosto on laajin ja monipuolisin Suomen satamista. Helsingistä on tiheät, säännöllisten aikataulujen mukaiset yhteydet Itämeren, Pohjan meren ja Atlantin satamiin. Tallinnan ja Tukholman satamiin yhteyksiä on useita päivässä, Travemündeen ja Hampuriin päivittäin. Bulkkitavaraliikenne Bulkkitavaraliikennettä oli 0,9 miljoonaa tonnia. Se koostui pääosin kivi hiilen tuonnista Helsingin Energian tarpeisiin. Kotimainen liikenne sisälsi hiekan ja rakennus aineiden tuontia paikallista rakennustuotantoa varten. Bulkkitavara kuljetetaan pääsääntöisesti irtolastina kuivalastialuksissa, säiliö- ja kemikaalisäiliöaluksissa tai hiekkajaaloilla. MATKUSTAJALIIKENNE Matkustajien määrä kohosi uuteen ennätykseen 10,7 miljoonaan matkustajaan. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 1 %. Linjaliikenne Tallinna oli edelleen vetovoimaisin matkailu kohde, jonne varustamot tarjosivat tiheitä ja nopeita laivayhteyksiä kohtuullisilla matka kustannuksilla. Linjalla matkasi 7,9 miljoonaa matkustajaa. Sekä työperäinen matkan teko että vapaa-ajan matkailu kasvoivat yhteensä 4 %. Selvitysten mukaan noin % matkustajista on työmatkalaisia. Matkustaminen Helsingin ja Tukholman välisellä reitillä on säilyttänyt suosionsa vuodesta toiseen. Matkustajia matkasi reitillä 2,4 miljoonaa kuten edellisenäkin vuonna. Määrä on pysynyt lähes vakiona aina 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Helsingin ja Pietarin välinen matkustajalaivayhteys jatkui menestyksellisesti. Linjalla matkasi vuoden aikana kaikkiaan matkustajaa. Helsingin ja Travemünden välillä matkasi matkustajaa. Rostockin linjan matkustajamäärä oli matkustajaa. Kansainvälinen risteilyliikenne Kansainvälisen risteilyliikenteen kehitys Itämerellä oli suotuisaa. Kansainvälinen risteilyliikenne on yksi Helsingin ja lähialueen elinkeinoelämän piristysruiskeista kesäaikana. Risteilyaluskäyntejä oli Helsingissä ennätykselliset 283 ja matkustajia aluksilla oli kaikkiaan Helsingin kesää värittäneet risteilyvieraat toivat oman lisänsä matkailuelinkeinolle. Kymmenen viime vuoden aikana risteilymatkustajien määrä on ollut kasvussa. Sen sijaan aluskäyntien määrä ei ole kasvanut samalla tavalla, vaan alusten koot ovat kasvaneet ja matkustajien määrä käyntiä kohden on noussut. Viime kesänä kansainvälisen risteilyliikenteen kiinnityksissä kokeiltiin ensimmäistä kertaa ostopalveluja. Laivaliikenne Helsingin satamassa kävi vuoden aikana 230 eri alusta. Laivakäyntejä oli kaikkiaan 8 126, keskimäärin 23 laivaa päivässä. Aluskäyntien määrä pieneni hieman, kun alusten keskimääräinen koko sen sijaan kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Kantvikin satama Helsingin Satama hallinnoi Kantvikissa noin viiden hehtaarin aluetta. Helsingin Satama on vuokrannut alueen Oy Kantvik Shipping Ltd:lle, joka toimii alueella satamaoperaattorina. Kantvikin satama palvelee Finnsementin sementtijakelua sekä Vantaan Energian ja Gyproc Oy:n, Kuusakoski Oy:n ja Kontino Oy:n kuljetuksia. Liikenne oli voimakkaasti tuontipainotteista koostuen kipsikivestä, sementistä, kivihiilestä, rapsista ja sokerista. Vienti koostui metalliromusta ja kipsi levyistä. Vuonna 2013 Kantvikin sataman koko liikenne oli määrältään tonnia. Suomen satamien liikenne Suomen merikuljetusten määrä oli vuonna 2013 kaikkiaan 96,3 miljoonaa tonnia, 3 % enemmän kuin edellisvuonna. Tuontikuljetuksia oli 49,3 miljoonaa tonnia, kasvua oli 1 %. Vientikuljetusten määrä oli 47 miljoonaa tonnia, kasvua oli 6 %. Suomen merikuljetuksia hoidettiin noin 50 satamassa. Kilpilahden (Sköldvik) öljysatama oli volyymiltaan suurin. Seuraavat suuret satamat olivat Hamina- Kotka, Helsinki ja Kokkola. Transitokuljetuksia oli 7,5 miljoonaa tonnia, 6 % enemmän kuin edellisvuonna. Transiton osuus satamien koko liikennemäärästä oli 8 %. Tuonti väheni 13 % ja vienti kasvoi 13 %. Transitokuljetukset keskittyivät Hamina Kotkan ja Kokkolan satamiin. Jonkin verran transitoa kuljetettiin myös Hangon ja Helsingin satamien kautta. Linjaliikenteen aluksilla kulki yhteensä 17,3 miljoonaa matkustajaa. Ruotsin liikenteessä matkusti 9,0 miljoonaa matkustajaa ja Viron liikenteessä 7,9 miljoonaa matkustajaa. Ruotsin liikenne väheni 1 % ja Viron liikenne kasvoi 4 %. Suomen satamien kappaletavaraliikenteen määrä oli 39,4 miljoonaa tonnia, saman verran kuin edellisvuonna. Tuontia oli 13,5 miljoonaa tonnia (-4 %) ja vientiä 25,9 miljoonaa tonnia (2 %). Kontteja kuljetettiin kaikkiaan 1,5 miljoonaa TEU, kasvua oli 2 %. Lastia konteissa kuljetettiin 12,3 miljoonaa tonnia, 2 % enemmän kuin edellisvuonna. Kuorma-autoja ja perävaunuja satamien kautta kuljetettiin 0,9 miljoonaa, määrä kasvoi 1 %. Lastia niissä kuljetettiin 12,5 miljoonaa tonnia, määrä kasvoi 2 %. Vuosikertomus 2013 HELSINGIN SATAMA 11
12 HALUAMME VARMISTAA SUJUVAN LIIKENTEEN 12 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 2013
13 Satama on osa kaupunkia. Suoraan Helsingin sydämeen saapuvat laivat ovat Helsingin sataman ja kaupungin ylpeys. Tämä on myös olennainen osa matkustamisen mukavuutta ja miellyttävyyttä. Sataman sijainti keskellä kaupunkia on erityisesti viime vuosina edellyttänyt Helsingin Satamalta entistä tiiviimpää osallistumista kaupunkirakentamiseen ja -suunnitteluun. Suuret Eteläsataman ja Katajanokan alueiden hankkeet koskevat useimmiten myös satamatoimintaa. Samalla Helsingin Satama on mukana vaikuttamassa elävän ja mielenkiintoisen kaupungin kehittämisessä. Matkustajaliikenne on viime vuosina yhä edelleen osoittanut kasvua, huolimatta talouden yleisestä hiljaiselosta, joka tavaraliikenteen puolella on vaikuttanut enemmänkin alavireiseen suuntaan. Sataman liikenteen kasvu on keskittynyt Länsisatamaan ja nimenomaan Tallinnan linjoille. Myös Pietarin liikenne on kehittynyt myönteisesti. Vuosittain matkustajia Länsisatamassa kulkee 6,2 miljoonaa, autoja ja rekkoja 1,1 miljoonaa. Laivojen lähtöjä voi olla jopa 17 yhden päivän aikana. Länsi satama toimii tällä hetkellä kapasiteettinsa äärirajoilla. Terminaalitoiminnot yksistään työllistävät lähes 200 henkeä ja laivat lisäksi reilut 650 henkeä. Samalla viereinen asuin- ja toimistoalueen rakentaminen tuo lisähaasteita liikenteen sujumiselle ja matkustamisen myönteisenä kokemiselle. Helsingin satamanosien kehittämissuunnitelma 2022, joka hyväksyttiin jo edellisvuonna, pohjusti suunnitelmat satamatoiminnan kehittämiselle ja mahdollisti hankkeiden käynnistämisen. Kaupunkisuunnitteluvirasto valmistelee Länsisataman alueen asemakaavaluonnosta, joka ehtinee lautakuntaan vasta 2014 alussa. Asemakaava on Länsisataman kehittämishankkeen edellytys. Asemakaavan vahvistaminen siirtyy vuoden 2015 alkuun. Rakentamisen aikataululle tämä ei käytännössä aiheuta ongelmia. Helsingin Sataman tavoitteena on saada Länsisatamaan suunnitteilla oleva uusi matkustajaterminaali valmiiksi vuoden 2017 aikana. Nyt sen valmistumista on siirretty keväälle 2018 ennen parhaan matkustajasesongin alkua. Katuliikenteen parannukset ja julkisen liikenteen lisääminen ovat sataman, koko kaupungin ja sen asiakkaiden etu. Tutkimuksen mukaan vain noin 10 % Länsilinkin liikenteestä johtuu satamasta. Satama tarvitsee lisätilaa toiminnoilleen, mistä johtuen maata täytettiin Valtamerilaiturin ympäristöstä maamassoilla kuuden hehtaarin alalta. Työhön liittyvä ruoppaustyö valmistui lokakuussa Helsingin Satama tarkasteli myös Länsisataman liikenteen kannalta keskeisen Porkkalankadun ja Mechelininkadun risteyksen liikennöintivaihto ehtoja yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Tyynenmerenkadulle sovittiin lisäkaistasta, joka rakennetaan vuoden 2014 aikana. Uuden matkustajaterminaalin kaavoituksen viitesuunnitelma vahvistui asemakaavaa varten ja terminaalin suunnittelu aloitettiin. Pihlajasaaren kiertoväylän parantamisen suunnittelu aloitettiin, ja sen avulla on tarkoitus helpottaa laivaliikennettä. Automaattisen check in -järjestelmän käyttömahdollisuutta selvitettiin yhteistyössä varustamojen kanssa. Myös automaattisen laivankiinnitysjärjestelmän, automooringin, käyttöönottoa selvitettiin. Twin-Port-yhteistyössä on tulevaisuus Helsingin ja Tallinnan satamien välinen yhteistyö on tiivistynyt tulossa olevan rikkidirektiivin, aiempaa kalliimpien polttoainekustannusten ja valmiiksi lyhyen välimatkan ansiosta. Helsingin ja Tallinnan satamat ovat myös osa EU:n ydinsatamien runkoverkostoa. Molemmissa kaupungeissa ja erityisesti niiden satamissa yhteistyö nähdään liikenteen ja kehittämisen kannalta etuna sekä satamien yhteistoiminnan kannalta mahdollisuutena kehittää ja tehostaa niiden toimintoja. Satamien yhteinen ohjausryhmä on kokoontunut jo vuodesta 2012 lähtien ja vuoden 2013 syksyllä Twin-Port-projekti sai TEN-T-rahoituksen EU:lta. Koko hanke sai yhteensä 11,3 miljoonaa euroa, josta Helsingin osuus oli 76 %. Twin-Port-hanke on osa Motorways of the Sea -projektia EU:n liikennekomissaari Siim Kallas allekirjoitti hankkeen saamaan rahoitustuen Tallinnassa pidetyillä TEN-T-päivillä. Twin-Port-hankkeella parannetaan Helsingin ja Tallinnan tavaraliikenteen sujuvuutta molemmissa satamissa. Helsingissä hankkeen painopiste on Länsisataman kehittämisessä ja Tallinnassa Vanhan kaupunkisataman kapasiteetin lisäämisessä. Myös reitin tulevia liikennevirtoja ja alusteknologiaa tutkitaan. Länsisatamassa toteutetaan LJ5- lauttapaikan muutostyöt, kuuden hehtaarin täyttöalue ja sille rakennettavat kaksi lauttapaikkaa. Laivojen liikennöintimahdollisuuksia parannetaan rakentamalla Pihlajasaaren kiertoväylä ja poistamalla kääntöpaikan viereinen matala. Länsisataman maapuolen liikenneyhteyksien parantamiseen kiinnitetään hankkeessa erityistä huomiota. Tallinnan Satamassa hankkeeseen kuuluvat maaliikenneyhteyksien parantaminen A-, B- ja D-terminaaleihin. Vuosikertomus 2013 HELSINGIN SATAMA 13
14 SATAMA UUDISTUU JATKUVASTI 14 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 2013
15 Tavoitteenamme on luoda asiakkaillemme ja risteilymatkustajille mahdollisimman helppo, palveleva ja viihtyisä vierailukokemus. Samalla teemme satamasta sujuvan ja turvallisen työskentely- ja toimintaympäristön. Rakennusten kunnostus ja uudet laituripaikat Länsisatamaan rakennettiin uusi maihinnousurakennus palvelemaan Länsisataman Tallinnan liikennettä. Tämä helpotti välittömästi aikataulutusta ja paransi matkustajakokemusta. Länsisataman Tallinnan liikenteessä yhä suurempi osa matkustajista kulkee uudentyyppisillä, nopeilla matkustajalautoilla, joilla matkustajasillat sijaitsevat perinteisiä laivoja korkeammalla. Lisäksi laituri LJ7 rakennettiin sekä laituri LJ8:n ruoppaus valmistui ja täyttötyöt aloitettiin. Keväällä alkoi EO2-laiturin perusparannustyön ensimmäinen vaihe, joka päättyy kesällä Korjaukset tehdään kahdessa osassa vaiheittain siten, että laituri on jatkuvasti alusliikenteen käytössä. Nyt meneillään oleva laiturin korjaustyö valmistuu ensi kesänä, jonka jälkeen alkaa korjaustyön vaihe 2. Potkurivirtojen aiheuttama haittoja korjattiin LP 6:lla. Katajanokan terminaalin ympäristö ja sisätilat kunnostettiin. Terminaalin edustan jalankulku- ja pysäköintialueet uusittiin sekä rakennettiin pätkä pyörätietä. Kivi- ja asfaltointityöt sekä valaistus alueella valmistuivat. Istutukset ja kadun kalusteet sekä tarvittavat kaiteet asennetaan ensi keväänä. Myös terminaalin kolmannen kerroksen, Cafe Terminuksen vieressä sijaitsevat wc-tilat uudistettiin maaliskuussa Maasähkö Maasähkön käyttöönotosta tuli kuluneeksi vuosi. Järjestelmän toimivuudesta tehtiin kattava selvitys. Laitteisto on toiminnaltaan vastannut odotuksia. Sekä melu- että pakokaasupäästöjen väheneminen on ollut lähialueilla huomattavaa. Taloudellisesti maasähkön käyttö on kilpailukykyinen vaihtoehto polttoöljyn hinnan ollessa nykyisellä korkealla tasolla. Maasähkövalmiuksia tullaan laajentamaan seuraavaksi Länsisataman alueella. Kehittyvä check in Matkustajaliikenteen check in -toimintoja kehitettiin valmistelemalla yhdessä varustamojen kanssa pilottihanketta, jossa automatkustajien ja raskaan liikenteen lipuntarkastukseen liittyvät toiminnot voidaan tehdä itsepalvelukioskeissa. Hankkeen tietoteknistä valmistelua tehtiin vuoden 2013 aikana. Jäänmurto Satamajäänmurtoa suoritettiin talvikaudella yhteensä 166 tuntia. Ensimmäinen jäänmurto kirjattiin ja viimeinen Loppu vuosi 2013 oli lauha ja jäänmurtoa ei tarvittu. Jäänmurto Vuosaaren satamassa ja matkustajasatamissa jakautui tasaisesti. Vuosaaren aluspalvelut Helsingin Sataman sopimus aluspalveluiden tuottamisesta FL Port Service Oy:n kanssa päättyi , jonka jälkeen Helsingin Satama aloitti aluspalvelujen tarjoamisen Vuosaaressa omalla henkilökunnallaan. Aluspalveluihin kuuluu alusten kiinnitys ja irrotus, vedenanto aluksille, jäteveden vastaanotto aluksilta sekä merimiesten kuljetukset. Toimintaympäristön muutokset Helsinki Tallinna-lähtöjen määrä kaksinkertaistui kesäliikenteessä. Viking Line lisäsi kapasiteettiaan reitillä Suomen lipun alla liikennöivällä M/S Isabellalla. Päivittäisiä lähtöjä yhdessä Viking XPRS:n kanssa oli kahdeksan. Eckerö Linen uusi laiva M/S Finlandia aloitti liikennöinnin Finlandian myötä matka-aika Tallinnaan lyhenee kahteen ja puoleen tuntiin. M/S Nordlandian tavoin Finlandia seilaa Suomen lipun alla. Vuoden 2013 aikataulun mukaan Finlandialla oli kaksi päivittäistä lähtöä sekä Helsingistä että Tallinnasta. Finnlines uudisti aluskantaansa myös vuonna 2013 ja viimeiset Kiinassa valmistuneet alukset otettiin käyttöön. Vuosaaren sataman ja Muugan sataman välistä liikennettä ei saatu vielä aloitettua vuoden 2013 aikana. Alueiden ja palveluiden kehitys Niin sanottu Volvo-halli purettiin Hernesaaressa risteilylaiturin toimintaan liittyviä ajoneuvoliikennejärjestelyjä helpottamaan. Nimensä mukaisesti halli toimi vielä 1970-luvulla Volvo-autojen maahantuontivarastona ja viime vuodet Hernesaaren matkamuistomyymälöiden varastotilana. Hallin tieltä vapautui noin 4000 m 2 kenttätilaa risteilyliikennettä palvelevien linja-autojen käyttöön. Helsingin Satama teetti alueelle uuden asfalttipinnan ja uudet ISPS aita- ja porttijärjestelyt. Vuosaaren meriväylä Helsingin Satama esitti Liikennevirastolle Vuosaaren satamaan johtavan väylän syventämistä, koska konttialusten koot ovat kasvaneet. Suuremman kokoluokan aluskuljetuksiin siirtyminen synnyttää aluskustannussäästöjä ja kattaa hankkeen investointikustannukset. Hankkeen kannattavuutta tukevat myös vähenevät energiankulutusluvut ja hiilidioksidipäästöt. Helsingin Satama ja Vuosikertomus 2013 HELSINGIN SATAMA 15
16 Liikennevirasto solmivat joulukuussa 2013 yhteistoiminta sopimuksen hankkeen vastuu- ja kustannusrajoista. Liikennevirasto vastaa väylästä ja Helsingin Satama sataman vesialueista. Vetytankkauskokeilu Tekesin hallinnoimassa Demo2013 polttokennosovellusten kokeiluhankkeessa järjestettiin Vuosaaren satamassa starttiseminaari, jossa esiteltiin muun muassa polttokennotoiminen, vetyä polttoaineenaan käyttävä henkilöauto sekä Oy Woikoski Ab:n vedyn tankkausaseman prototyyppi. Woikoskelle on varattu paikka Vuosaaren sataman porttialueelta vedyn tankkausasemaa varten. Tankkausasema tulee käyttökuntoon alkuvuonna 2014 ja alkuvaiheessa sitä käyttää Woikosken omistama, tällä hetkellä Suomen ainoa vetykäyttöinen henkilöauto. Vuosaaren vedyn tankkausasema on Woikoskella avatun tankkausaseman jälkeen toinen Suomessa. Tankkausasemakokeilu jatkunee ainakin vuoden 2016 loppuun saakka. Kunnossapito Vuosaaressa pyritään tehostamaan sähkönkulutusta. Valaistuksen sähkönkulutuksessa saavutettiin huomattavia säästöjä vuonna 2013, kun satama-alueen valaistuksen ohjausjärjestelmiä päivitettiin. Asfalttipintoja tehtiin, uusittiin ja kunnostettiin vuoden aikana noin m 2 laajuisella alueella. Asfalttit öihin liittyen maalattiin erilaisia kenttäalueita ja kaistoja. Vuosaaren sataman melumuurin takaisen alueen, mereen johtavan luiskan ehostaminen saatiin suurelta osin valmiiksi vuoden 2013 aikana. Kaikki vedenalaiset laiturirakenteiden ja satama-altaiden pohjat kaikuluodattiin. Rakenteiden todettiin olevan hyvässä kunnossa. Satama-altaiden pohjassa havaittiin, että joissakin laituri-alueissa olivat massat liikkuneet. Kuitenkin niin vähän, ettei toimen piteisiin ryhdytty. Joustavampi oma toiminta Helsingin Satama siirtyi vuorotyöstä jaksotyöhön matkustajaterminaali- ja aluspalvelujen osalta. Muutos helpotti asiakkaiden tarpeisiin vastaamista ja saadun palautteen perusteella toiminnassa onnistuttiin asetettujen tavoitteiden mukaisesti (oikea-aikaisuus, resurssien järkevä käyttö). Liikenteen lisääntymisen myötä on myös tarve palveluille kasvanut. Uudet järjestelyt mahdollistivat palveluiden sujuvan tuottamisen ja esimerkiksi Vuosaaren aluspalvelun aloittamisen. Pitkäjänteinen asiakas- ja yhteistyökumppanityytyväisyyden mittaus Helsingin Sataman asiakastyytyväisyyttä on seurattu TUTKA-mittarilla jo vuodesta 2003 alkaen. Tutkittavia aihealueita olivat muun muassa sataman toimivuus, toiminnan koordinointi ja kehittäminen, viestintä ja yhteydenpito, asiakkaan toiminnan tuki ja sataman maine. Haastateltavat koostuvat eri asiakasryhmien kuten varustamoiden, satamaoperaattoreiden, lastinantajien ja logistiikka-alan yritysten edustajista. Helsingin Satama asetti vuoden 2013 sitovaksi toiminnalliseksi tavoitteekseen, että TUTKA-luku on vähintään 8,0 (4 10-asteikolla). Tulos saavutettiin ja koko Helsingin Sataman arvosana oli 8,12, mikä oli 0,06 enemmän kuin edellisvuonna. Saatujen arvosanojen lisäksi asiakastyytyväisyyskyselyssä saadut sanalliset palautteet ovat toiminnan kehittämisen pohjana. Messuja , Logistics 13, Helsinki , Logistiikka 2013, Tampere , Transrussia 2013, Moskova , Kuljetus 2013, Jyväskylä , Transport Logistic 2013, München , Power Truck Show 2013, Alahärmä Vuosaaren sataman toimintaa esiteltiin vuoden aikana kaikkiaan 88 ryhmälle. Kokonaisvaltainen turvallisuus Vaarallisia aineita kuljetettiin Helsingin sataman kautta yhteensä tonnia, joka oli noin 2 % sataman kokonaisliikennemäärästä. Yksiköissä vaarallisia aineita kulki Helsingin satamien läpi yhteensä kappaletta. Turvallisuusarviot ja -suunnitelmat päivitettiin vuoden aikana ja valvova viranomainen hyväksyi ne. Koko sataman alueen vartiointi- ja turvapalvelut kilpailutettiin. 16 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 2013
17 Vaarallisten aineiden onnettomuus Vuosaaren satamassa sattui yksi varteenotettava onnettomuus, kun konttialuksella havaittiin voimakkaasti savuava/höyryävä kontti. Kontti nostettiin laiturialueelle ja jäähdytystä jatkettiin. Pelastuslaitos aloitti asiasta oman onnettomuustutkintansa. Satama selvittää osaltaan, miten vaarallisten aineiden ilmoitusmenettelyn valmiuksia voitaisiin parantaa. Onnettomuudesta ei koitunut haittaa lähiympäristön asukkaille tai luonnolle. Säännölliset turvallisuusharjoitukset Vuosaaren satamassa järjestettiin 19 eritasoista turvallisuusharjoitusta vuoden aikana. Harjoituksiin osallistui myös poliisin, tullin ja Trafin edustajia. Länsisatama Vuosaaren satama Vuosikertomus 2013 HELSINGIN SATAMA 17
18 SUUNNITELMALLINEN TEHTÄVÄNKIERTO LAAJENTAA OSAAMISTA 18 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 2013
19 Helsingin Sataman henkilökuntamäärä oli vuoden 2013 lopussa 164, 11 henkilöä eli 6 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Eläkkeelle jäi vuoden kuluessa 9 henkilöä. Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden lopussa kolme henkilöä. Uusia vakituisia työntekijöitä palkattiin kolme. Sisäisiä rekrytointeja tehtiin useita ja yksiköiden välistä tehtäväkiertoa toteutettiin. Liikenteen ruuhkahuippujen tasaamisessa käytettiin tilapäisiä ja osa-aikaisia työntekijöitä. Henkilökunnan keski-ikä oli 50,4 vuotta. Henkilöstöstä oli neljännes naisia 25 ja loput miehiä. Matkustajasatamissa siirryttiin palvelujen tehostamiseksi jaksotyöhön. Jaksotyön yhteydessä aloitettiin suunnitelmallinen tehtäväkierto. Terminaalien henkilökunnan tehtäväkierto eri sataman osissa on laajentanut ammattitaitoa ja osaamista. Henkilöstön osaamisen kehittämiseksi tarjottiin koulutusta 465 päivää eli 2,8 päivää henkilöä kohden. Koulutukseen osallistui 93 % henkilöstöstä. Koulutuskustannukset ilman palkkamenoja olivat euroa. Henkilöstön kehittämisessä painopisteinä olivat IT- ja talousasiat, turvallisuus sekä eri alojen ajankohtais- ja täydennyskoulutus. Myös henkilöstön omaehtoista, vapaa-ajalla tapahtuvaa opiskelua tuettiin. Henkilöstön työkykyä ja hyvinvointia edistettiin työterveyshuollon, työsuojelun ja henkilöstön kehittämisen keinoin sekä järjestämällä TYHY-päiviä. Työilmapiiriä ja sisäistä viestintää kartoitettiin henkilöstökyselyillä. Henkilöstöliikuntaa ja kerho- ja harrastustoimintaa tuettiin. Helsingin Sataman henkilöstön jakautuma 24 % 18 % 3 % 10 % 45 % Matkustajasatamat 73 Vuosaaren satama 16 Hallinto ja talous 30 Tekniset palvelut 39 Markkinointi ja viestintä 5 Satamajohtaja 1 Yhteensä 164 Vuosikertomus 2013 HELSINGIN SATAMA 19
20 KANNAMME VASTUUTA YMPÄRISTÖSTÄ 20 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 2013
21 Ympäristöjärjestelmä Helsingin Satamalla on ympäristöjärjestelmä, joka perustuu ISO 14001:2004 sertifiointiin. Ympäristöjärjestelmän ulkoinen auditointi toteutettiin elokuussa Ympäristöluvat Helsingin sataman kaikilla kolmella sataman osalla Eteläsatama ja Katajanokka, Länsisatama ja Hernesaari sekä Vuosaaren satama on voimassa oleva, erillinen ympäristölupa. Kaikkien sataman osien ympäristölupien lupaehtojen tarkistamishakemukset olivat vuonna 2013 käsiteltävinä Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Päästöt ilmaan Satamatoiminnan ja alusliikenteen myötä keskeisimmin ilman laatuun vaikuttavat typpioksidit (NO X ), hiilidioksidi (CO 2 ) ja rikkidioksidi (SO 2 ) sekä hiukkaspäästöt. Erityisesti rikkidioksidipäästöt ovat tyypillisiä alusliikenteelle, sillä maaliikenteessä käytettävät polttoaineet ovat nykyään käytännössä rikittömiä. Alusten rikkidioksidipäästöt riippuvat käytettyjen polttoaineiden rikkipitoisuuksista sekä liikenteen määrästä. Kansainväliset säännökset määräävät aluksissa käytettävän polttoaineen laadun. Mikäli alus viipyy satamassa yli kaksi tuntia, sen on käytettävä enintään 0,1 painoprosenttia rikkiä sisältävää poltto ainetta tai kytkeydyttävä maasähköön. Katajanokalla Viking Linen Tukholman linjan alukset, Mariella ja Gabriella, ovat käyttäneet syksystä 2012 lähtien säännöllisesti maasähköä laiturissa ollessaan, mikä vähentää paikallisesti alusten ilmapäästöjen ohella myös melupäästöjä. Vuonna 2015 Itämerellä tulee voimaan niin sanottu rikkidirektiivi, joka pienentää alusten rikkipäästöjä myös kulussa. Direktiivin vaatimukset voidaan täyttää joko käyttämällä aluksissa polttoainetta, jonka rikkipitoisuus on enintään 0,1 painoprosenttia tai ottamalla käyttöön pakokaasujen rikkipesurit tai muut vastaavan tasoiset pakokaasujen puhdistusmenetelmät. Satamissa käytettävistä työ koneista ja satamien maaliikenteestä syntyy myös ilmanpäästöjä. Työkoneiden päästöt vastaavat luonteeltaan raskaan tieliikenteen päästöjä. Helsingin keskustassa sijaitsevissa matkustajasatamissa työkoneita on vähän, mutta Vuosaaren satamassa huomattava määrä. Satamien maaliikenteen päästöt syntyvät satama-alueiden kumipyöräliikenteestä ja Vuosaaren satamassa myös raide liikenteestä. Sekä työkoneiden että kumipyörä liikenteen osalta päästöt pienenevät kaluston uusiutumisen myötä. Satamatoiminnan päästöt ilmaan laskettiin Portensys-mallilla satamanosittain. Laskennassa ovat alusten lisäksi mukana satamien työkoneet ja maaliikenne. Vuoden 2013 laskennassa on otettu huomioon Katajanokalla toteutunut merkittävä maasähkön käyttö. Kokemuksia Katajanokan maasähköliitynnästä Viking Linen käyttämän Katajanokan maasähköliitynnän kokemuksista laadittiin selvitys vuoden 2013 loppuun mennessä. Kyseisen varustamon alukset käyttivät maasähköä MWh vuodessa, mikä vastaa noin 600 tonnin (noin 700 kuutiometrin) polttoainemäärää ja noin 600 kilogramman rikkikuormaa. Maasähköliitynnän ansiosta alusten aiheuttamat päästöt ilmaan ja melu ovat Katajanokan alueella aikaisempaa vähäisempiä. Nykyisillä polttoaineen ja sähkön hinnoilla maasähkö on ollut myös taloudellisesti kilpailukykyinen vaihtoehto. Saatujen kokemusten perusteella laitteisto on toiminut teknisesti pääsääntöisesti hyvin tai vähintään tyydyttävästi. Melu Helsingin Satama selvittää uusien säännölliseen liikenteeseen tulevien matkustaja-alusten melutasot aina etukäteen. Melutaso vaikuttaa aluksen laivapaikan valintaan erityisesti yöpymisten osalta; mikäli alus jostain syystä yöpyy satamassa, se sijoitetaan tarvittaessa mahdollisuuksien mukaan yöksi asutuksesta kauempana olevalle laivapaikalle. Uusia Helsingin Sataman liikenteeseen vuonna 2013 tulleita aluksia olivat muun muassa Finlandia ja Turku Tukholma liikenteessä aikaisemmin ollut Europa. Voimakkaasti kehittyvälle Länsisataman alueelle laadittiin vuoden 2013 aikana melutarkastelut koskien vuosijaksoa sekä vuotta Myös Vuosaaren sataman meluselvitys päivitettiin. Lisäksi Katajanokan Jäänmurtajalaiturissa olevien Arctia Shipping Oy:n alusten aiheuttamaa melua ja alueen muita melulähteitä selvitettiin mittauksilla. Jätehuolto Kaikkien satamanosien jätehuoltosuunnitelmat päivitettiin viimeksi vuonna 2012 ja seuraavan kerran ne päivitetään vuonna Satamien jätehuolto jakautuu kiinteistö-, alus- ja erityisjätteisiin. Erityis jätteitä ovat muun muassa vaaralliset jätteet, joista suurimman osan muodostavat aluksista vastaanotetut öljyiset jätteet. Alusjätehuolto Merenkulun ympäristönsuojelulain ja -asetuksen mukaan alusten on jätettävä satamaan aluksista peräisin oleva jäte, jota ei Marpol 73/78 -yleissopimuksen tai Helsingin sopimuksen perusteella saa päästää mereen Itämeren alueella. Vuosikertomus 2013 HELSINGIN SATAMA 21
22 Satamatoiminnan SO 2 -päästöt Eteläsatama Länsisatama Vuosaari Satamatoiminnan NO X -päästöt Eteläsatama Länsisatama Vuosaari Satamatoiminnan hiilidioksidipäästöt Eteläsatama Länsisatama Vuosaari Helsingin Sataman vastaanottama alusjäte, Kansainvälinen ruokajäte Kaatopaikkajäte/poltettava sekajäte Öljyinen jäte Helsingin Sataman vastaanottamat alusjätevedet, tonnia, Matkustajalaivat Risteilijät Liikenteen pakokaasupäästöjä on tarkasteltu laskennallisella Portensys-mallilla. Laskennassa ovat mukana myös satama-alueella työskentelevien operaattoreiden työkoneiden päästöt sekä maaliikenteen päästöt. Kiinteistä jätteistä ja öljyisistä jätteistä satamat perivät aluksilta jätehuoltomaksua, vaikka alus ei jättäisi satamaan jätettä. Tällä ei erityismaksua eli no special fee järjestelmällä pyritään vähentämään laitonta jätteiden päästämistä mereen. Säännöllisessä liikenteessä olevat alukset voivat saada Liikenteen turvallisuusvirastolta (Trafi) vapautuksen jätteiden jättöpakosta, jos niillä on jätehuoltosopimus pätevän jätehuoltoyrityksen kanssa. Helsingin Satamaan säännöllisesti liikennöivät alukset hoitavatkin pääsääntöisesti jätehuoltonsa suoraan jätehuoltoyritysten kanssa, joten Helsingin Satama välitti jätehuollon lähinnä vain kansainvälisille risteilyaluksille ja joillekin rahtialuksille. Alusjätevedet Merenkulun ympäristölainsäädännön mukaan kansainvälisessä liikenteessä olevat alukset voivat tyhjentää käsittelemättömät käymäläjätevedet mereen yli 12 meripeninkulman (noin 22,2 kilometrin) ja käsitellyt käymäläjätevedet yli 3 meripeninkulman (noin 5,6 kilometrin) etäisyydellä lähimmästä rannikosta. Tietynlaisen käsittelylaitteiston kautta saavat alukset laskea käymäläjätevedet mereen ilman rajoituksia. Vaikka lainsäädäntö mahdollistaa jätevesien pumppaamisen mereen, jättä vät alukset yhä enenemässä määrin sekä käymäläjätevedet että muut aluksella syntyvät jätevedet satamaan, josta ne johdetaan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Vuonna 2013 alusjätevesiä vastaan otettiin 3 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuosittain vastaan- 22 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 2013
23 otetun alusjätevesimäärän vaihtelu on ollut matkustajasatamissa suhteellisen vähäistä. Vuosaaren satamassa vastaanotetut alusjätevesimäärät olivat pieniä verrattuna matkustajasatamiin ja alusjätevesimäärän vaihtelu oli suhteellisesti suurempaa. Suurin osa niin sanotusta mustasta jätevedestä tulee matkustaja-aluksilta. Risteilyalusten pumppaamat jätevedet ovat pääasiallisesti harmaata jätevettä, koska useimmilla risteilyaluksilla on omat jätevedenpuhdistamot. Helsingin Sataman alusjätevesien vastaanottokapasiteetti on liikennemäärään nähden riittävä. Energiankulutus Helsingin Satamalla oli tavoitteena Helsingin kaupungin hallintokuntien energiansäästötavoitteiden mukaisesti oman kokonaisenergiankulutuksen (sähkö ja lämpö) pienentäminen kahdella prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Tavoite saavutettiin. Ympäristöyhteistyö Helsingin Satama oli vuonna 2013 mukana Clean Baltic Sea Shipping, Baltic LNG ja Penta -EU-projekteissa, joissa on pyritty selvittämän ratkaisuja satamatoiminnan ympäristöasioihin ja niiden mittaamiseen. Lisäksi Helsingin Satama on mukana kansallisissa ympäristötutkimuksissa ja työryhmissä sekä Itämerihaasteessa. Helsingin Satama työskentelee tiiviisti myös Helsingin kaupungin ympäristötyöryhmissä osallistuen muun muassa ilmansuojelu-, meluntorjunta-, vieraslaji-, ympäristöjohtamis- ja energiansäästötyöskentelyyn. Vesistö- ja kalataloustarkkailut Helsingin Sataman eri satamanosien ja meriläjitysalueiden vesistötarkkailua jatkettiin vuonna 2013 voimassa olleiden tarkkailuohjelmien mukaisesti. Koko pääkaupunkiseudun merialuetta koskeva uusi vesistön yhteistarkkailuohjelmaehdotus toimitettiin Uudenmaan ELYkeskuk seen hyväksyttäväksi joulukuussa Uuden ohjelman mukaista vesistötarkkailua on tarkoitus toteuttaa vuodesta 2014 alkaen. Helsingin Satama osallistui vuonna 2013 Helsingin ja Espoon merialueen edustan kalataloudelliseen yhteistarkkailuun. Ilmanlaadun mittaus Helsingin Sataman ympäristöluvat velvoittavat osallistumaan pääkaupunkiseudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Vuonna 2013 ilmanlaadun mittausasema sijaitsi Katajanokanrannassa, jossa ilmanlaatu oli vuosikeskiarvona hyvä. Rikkidioksidipitoisuus oli alhainen, mutta hieman pääkaupunkiseudun keskiarvoa korkeampi. Typpidioksidin ja hiukkasten pitoisuudet eivät poikenneet muualla pääkaupunkiseudulla vallinneesta tasosta. Helsingin edustan meriläjitysaluehanke Helsingin Sataman suunnitteleman uuden meriläjitysalueen ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA-menettely) päättyi Uudenmaan ELY-keskuksen antamaan lausuntoon. YVAmenettelyn yhteydessä tehtyjä selvityksiä täydennettiin vuoden 2013 aikana neljällä uudella selvityksellä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle vuonna 2014 jätettävää lupahakemusta varten. Nesteytetty maakaasu Helsingin Satama on mukana Baltic LNG -hankkeessa, jonka tavoitteena on löytää yhteinen näkemys nesteytetyn maakaasun eli LNG:n tankkauksesta aluksiin Itämeren alueen satamissa. Baltic LNG -hanke valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. LNG:tä käytettäessä alusten päästöt ilmaan ovat huomattavasti pienempiä kuin perinteisillä polttoaineilla. Helsingin Satama, Rajavartiolaitos ja LNG:n tuottaja ovat selvittäneet sitä, miten Rajavartiolaitoksen uusi ulkovartiointialus Turva voitaisiin tankata Vuosaaren satamassa maakaasulla. Tankkauksesta laadittiin riskikartoituksia ja analyysejä, ja Helsingin Satama laatii tankkauksesta turvallisuusmanuaalin. LNG:n tankkaaminen on yhtä turvallista kuin perinteisen aluspolttoaineen, mutta tankkauksen toteutus eroaa teknisesti perinteisestä. Rajavartiolaitoksen uusi Turva-alus otetaan käyttöön keväällä Konttiliikenteen rekkakokeilu Hiilidioksidipäästöjen merkittävään vähentämiseen tähtäävä konttiliikenteen rekkakokeilu käynnistyi Suomessa marraskuussa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi myönsi viiden vuoden kokeilu luvan yhdelle Speed Oy:n suurikapasiteettiselle moduuliyhdistelmälle reitille Vuosaaren satama Lahti Vuosaaren satama. Kyseisen rekan kokonaismassa on maksimissaan 80 tonnia ja pituus 33,5 metriä. Kuljetuskapasiteetiltaan tavallista suuremman rekan akselipainot, kääntyvyys ja korkeus eivät poikkea normaaleista yhdistelmistä, joten muutoksia olemassa oleviin raskaalle liikenteelle mitoitettuihin teihin, liittymiin, alikulkuihin tai siltoihin ei tarvita. Vuosikertomus 2013 HELSINGIN SATAMA 23
Itämeren satamien edelläkävijä ja halutuin yhteistyökumppani
VUOSIKERTOMUS 2012 Mikael Kaplar / Studio POiNT Mikael Kaplar / Studio POiNT Itämeren satamien edelläkävijä ja halutuin yhteistyökumppani Helsingin satama on Suomen yksiköidyn tavara- ja matkustajaliikenteen
LisätiedotVIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI
VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen
LisätiedotAhtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori
Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta
LisätiedotFORWARD TOGETHER TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS SISÄLTÖ TALOUS LIIKENNE 2014
VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 3 Forward together satamajohtajan katsaus 4 Tehtävämme ja arvomme 5 Me olemme Helsingin Satama 6 Satama on tekoja 8 Satama tonneina, prosentteina ja lukuina 12 Iso ja vastuullinen
LisätiedotRAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013
RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA 2 TOIMINTAKERTOMUS 2013 1. Yleistietoja Suomen satamista ja niiden liikenteestä Suomen satamien ulkomaanliikenne v. 2013
LisätiedotMERI JA MAAILMA ULOTTUVILLASI
MERI JA MAAILMA ULOTTUVILLASI HELSINKI SATAMAKSI SYNTYNYT Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin vuonna 1550 satamaksi, kilpailemaan Itämeren merikuljetuksista. Kaupunki rakennettiin sataman ympärille.
LisätiedotModerni satama kehittää toimintaansa jatkuvasti
Moderni satama kehittää toimintaansa jatkuvasti Vuosikertomus 29 TALOUS, miljoonaa euroa 29 28 27 26 25 Liikevaihto 81,2 95,4 95, 81,8 78,5 Liikeylijäämä 14,5 39,4 41,9 31,1 27,6 Tilikauden ylijäämä 14,8
LisätiedotOulun Satama Valtuustokoulutus Kari Himanen
Oulun Satama 2013 Valtuustokoulutus Kari Himanen www.ouluport.com Visio Oulun Satama on pohjoisen Euroopan johtava satama www.ouluport.com Palvelut Hallinto Talous Henkilöstö Aluspalvelut 24/7 Nosturipalvelut
Lisätiedot1. 2. 3. 4. 5. 6. LNG
1. Meriskenaariot 2. Meriliikenteen strategia 3. Tieyhteydet 4. Rautatiet 5. Rikkidirektiivi 6. LNG 7. Merenkulun väylämaksut 8. Luotsaus 9. EU:n satamapolitiikka 10.Transito ja kansainvälinen kilpailukyky
LisätiedotHelsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M
Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä
LisätiedotTRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009
TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.4.29 Päätutkimuskysymys Minkälaisia lisäarvopalveluja Suomen transitoliikenteessä on käytössä ja millaiset ovat lisäarvopalvelujen
LisätiedotHyvä naapuri ottaa ympäristönsä huomioon
Hyvä naapuri ottaa ympäristönsä huomioon Helsingin Satama tarkkailee satama-alueiden ilmanlaatua, melutasoa ja energiankäyttöä. Satamatoiminnan vaikutusta vesistöihin, linnustoon ja kalastoon mitataan.
LisätiedotKaikkialle maailmaan HaminaKotkan satamasta
Kaikkialle maailmaan HaminaKotkan satamasta HaminaKotka Satama Oy:n omistavat Kotkan ja Haminan kaupungit Kotka 60% Hamina 40% 2018 henkilöstömäärä 66, liikevaihto noin 39,5 milj. Tavaraliikenne HaminaKotkan
LisätiedotHyvä naapuri edistää aktiivista yhteistyötä
Hyvä naapuri edistää aktiivista yhteistyötä Vuosikertomus 21 Suomen satamien edelläkävijä ja halutuin kumppani Helsingin satama on Suomen merkittävin yleissatama edistäen monipuolisesti Helsingin seudun
LisätiedotMERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä
MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua
LisätiedotFaktaa ja fiktiota merenkulun ympäristövaikutuksista. Studia Maritima MKK Petra Erkkola
Faktaa ja fiktiota merenkulun ympäristövaikutuksista Studia Maritima MKK Petra Erkkola 11-2018 Baseline 2018 * N 50 000 alusta (yli 1000 GRT) kansainvälisessä liikenteessä * Kansainvälinen laivaliikenne
LisätiedotKONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU
KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ
LisätiedotMeriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen
Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 19/2014 1 (7) Kaupunginvaltuusto Kj/21 26.11.2014
Helsingin kaupunki Esityslista 19/2014 1 (7) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 17.11.2014 1195 HEL 2014-008244 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa
LisätiedotGASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA.
GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. Uudet tuulet puhaltavat Itämeren meriliikenteessä. Luonnonkaasu on nopeasti vallannut uusia käyttöalueita ympäristönormien kiristyessä ja perinteisten polttoaineiden
LisätiedotVerkostoidu Porin seudulla -hanke
Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto Satamatoimintaa hyödyntävälle Teollisuudelle Kaupalle Logistiikka-alan yrityksille Rakentuu olemassa olevan teollisuuden ja teollisuusklustereiden ympärille Satakunta
LisätiedotONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla
1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla Yleisellä tasolla uhka-arviota on käsitelty Monialaisiin Merionnettomuuksiin Varautumisen yhteistoimintasuunnitelmassa. Suomenlahden meripelastuslohkolla
LisätiedotSISÄLTÖ LIIKENNE 2015 TALOUS. Vuosaari. Katajanokka. Eteläsatama. Länsisatama Hernesaari
VUOSIKERTOMUS 2015 SISÄLTÖ 01 Kilpailun kiristyessä Helsingin sataman liikenne kasvaa 3 Toimitusjohtajan katsaus 02 Vastuullista ja tuloksekasta satamatoimintaa yhteistyöllä 4 03 Kehityshankkeita laajalla
LisätiedotLIITE 2 TAUSTATIETOJA VIENTI- JA TUONTIVOLYYMIEN KEHITTYMISESTÄ
LIITE 2 TAUSTATIETOJA VIENTI- JA TUONTIVOLYYMIEN KEHITTYMISESTÄ SISÄLTÖ Suomen ja Kiinan välisen kaupankäynnin volyymeja euroina Suomen ja Kiinan välisen kaupankäynnin volyymeja tonneina ja TEU:ina LVM:n
LisätiedotFINNGULF LNG LNG TERMINAALI
FINNGULF LNG LNG TERMINAALI YVA-selostus 19.8.2015 Gasum Gasumin vuosi 2014 Liikevaihto 1 079 milj. euroa Liikevoitto 5,1 milj. euroa Taseen loppusumma 1 621 milj. euroa Investoinnit 51,5 milj. euroa Gasumin
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset 2012
Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;
LisätiedotTULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen
TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,
LisätiedotKotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen
Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen 1 Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Tutkimusotos: suuret huolinta- ja kuljetusyritykset
LisätiedotSuomi - saari Euroopan sisämeren rannalla
Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus
LisätiedotJohtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja
Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Kestävästi parempaa kannattavuutta Liikevaihto 2014 85 M Liikevoitto 2014 16,0 M Henkilöstö 226 2 Asiakaskuntamme
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset 2011
Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;
LisätiedotSARJA B 2012:10. Helsingin Sataman kehittämisohjelma 2022 HELSINGIN SATAMAN JULKAISU
SARJA B 2012:10 Helsingin Sataman kehittämisohjelma 2022 HELSINGIN SATAMAN JULKAISU 29.10.2012 1(15) Helsingin Sataman kehittämisohjelma 2022 1. Johdanto Liikenneyhteyksien ja satamaliikenteen kehittyminen
LisätiedotMerenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013
Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu
LisätiedotSATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI -
SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - Kymenlaakson kauppakamari / logistiikkapäivä 24.5.2010 Toimitusjohtaja Markku Mylly Suomen Satamaliitto Kurssi kohti tulevaa Mitä
LisätiedotSuomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007
Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten
LisätiedotSARJA B 2012:10. Helsingin satamanosien kehittämisohjelma 2022 HELSINGIN SATAMAN JULKAISU
SARJA B 2012:10 Helsingin satamanosien kehittämisohjelma 2022 HELSINGIN SATAMAN JULKAISU 13.11.2012 1(17) Helsingin satamanosien kehittämisohjelma 2022 Sivu 1. Johdanto..2 2. Ennuste markkinoiden ja kysynnän
LisätiedotRautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17
Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus
LisätiedotSatamien rooli logistiikkaketjussa, sekä elinkeinoelämän ja liikennepolitiikan määrittelyn välinen yhteys
Satamien rooli logistiikkaketjussa, sekä elinkeinoelämän ja liikennepolitiikan määrittelyn välinen yhteys Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja satamien
LisätiedotRikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry
Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa
LisätiedotEUROPORTS FINLAND. Tehokasta sahatavaran käsittelyä Länsirannikolla
EUROPORTS FINLAND Tehokasta sahatavaran käsittelyä Länsirannikolla EUROPORTS GROUP Euroports on yksi suurimmista merenkulun toimitusketjuratkaisujen toimijoista Euroopassa. Kehitämme, operoimme ja hallinnoimme
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset 2002
Ulkomaankauppa 2003:M11 Utrikeshandel Foreign Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2002 Maantiekulj. (2,5 milj. t) 6,4 % Rautatiekulj. (0,6 milj. t) 1,6 % Muut kulj. (0,2 milj. t) 0,5 % VIENTI Laivakulj. (36,1
LisätiedotSuuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot
Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut
LisätiedotBIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002
BIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002 Liikevaihto nousi 88,33 miljoonaan euroon (86,93 euroa vuonna 2001). Liiketulos parani 27 %:lla 18,70 miljoonaan euroon (14,66 miljoonaa euroa). Tulos ennen tilinpäätössiirtoja
LisätiedotLiikenneväylät kuluttavat
Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset 2014
Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN
LisätiedotSAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ
SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen
LisätiedotHelsingin Sataman VUOSIKERTOMUS
2008 VUOSIKERTOMUS 37 Länsisatama 2008. Kuva: Juha Peurala, Taideteollinen korkeakoulu Sisällysluettelo Helsingin satama.............................. 3 Satamajohtajan katsaus........................ 4
LisätiedotSuomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa
Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja niiden toimintaympäristö Lapin satamat 1 Liikenneviraston
LisätiedotHelsingin Satama. Länsisataman uusi matkustajaterminaali. Kehittämissuunnitelma
Helsingin Satama Länsisataman uusi matkustajaterminaali Kehittämissuunnitelma Matkustajasatamat 21.11.2013 1 LÄNSISATAMAN UUDEN MATKUSTAJATERMINAALIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1. KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TAUSTAT...
LisätiedotMETSÄTEOLLISUUDEN ODOTUKSIA VÄYLILTÄ JA VÄYLÄLTÄ
METSÄTEOLLISUUDEN ODOTUKSIA VÄYLILTÄ JA VÄYLÄLTÄ Väylä 2019 sidosryhmätilaisuus 8.2.2019 Timo Jaatinen, toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry 8.2.2019 2 Metsäteollisuuden tuotantoluvut vielä hyvällä tasolla
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-7) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 28.9.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-5) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.7.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-1) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 29.3.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-3) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-2) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 30.4.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-10) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.12.2018 1/23 SUOMEN
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2019 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2015-2019(1-2) Mrd. 7 6 5 4 3 2 1 0-1 2015 2016 2017 2018 2019 Kauppatase Vienti Tuonti 30.4.2019 1/23 SUOMEN
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2019 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2015-2019(1-3) Mrd. 7 6 5 4 3 2 1 0-1 2015 2016 2017 2018 2019 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2019 1/23 SUOMEN
LisätiedotKUINKA TALOUSKRIISI NÄKYY ITÄMEREN MERIKULJETUKSISSA
KUINKA TALOUSKRIISI NÄKYY ITÄMEREN MERIKULJETUKSISSA Antti Saurama Itämeri-foorumi, Turku, 15.5.2009 0 Esityksen sisältö Itämeren merikuljetukset ja kehityskuva Talouskriisi merellä Suomen tilanne 1 ITÄMEREN
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010
Kauppa 2011 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,4; 8 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 3 % Muut kuljetukset;
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset 2000
SVT Ulkomaankauppa 2001:M08 Utrikeshandel Foreign Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2000 TUONTI Rautatiekulj. (11,7 milj. t) 20,4 % Muut kulj. (3,3 milj. t) 5,7 % Maantiekulj. (3,7 milj. t) 6,4 % Laivakulj.
LisätiedotHelsingin Satama Suomen ulkomaankaupan pääsatama
Helsingin Satama Suomen ulkomaankaupan pääsatama 2013 Tavaraliikenne 10,5 milj. tonnia Kappaletavara 9,6 milj. tonnia markkinaosuus 25 % (määrä) markkinaosuus 40 % (arvo) Matkustajaliikenne Linjaliikenne
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2017 2 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-6) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.8.2017 2 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2017 2 SUOMEN
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015
LisätiedotJOHDANTO SYVÄSATAMA. Voimakkaasti kehittyvä satama
JOHDANTO Saimaan Satamat Oy on kaupungin 100 % omistama osakeyhtiö. Yhtiö on perustettu 1.5.2012. Saimaan Satamat Oy toimii satamanpitäjänä jonka toimintaan kuuluu mm. satama-alueen ja siihen liittyvän
LisätiedotGLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA
GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun
@Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset
LisätiedotKeskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto
Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015
LisätiedotKULJETUSSUORITE ASUKASTA KOHTI EU-MAISSA
1836 2557 383 1947 3326 292 1512 1618 1828 1176 617 187 495 1646 1596 294 3835 2882 139 1198 5289 245 1512 1131 1338 1 2 3 4 5 6 Belgia Britania Espanja Hollanti Irlanti Italia Itävalta Kreikka Kypros
LisätiedotLogistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput
Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Vienti- ja tuontilogistiikan haasteet seminaari, Tampereen Messu- ja urheilukeskus, 13.10.2011, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuusko auringonlaskun
LisätiedotVUOSAAREN MERIVÄYLÄN JA VUOSAAREN SATAMAN VESILIIKENNEALUEEN SYVENTÄMINEN
VUOSAAREN MERIVÄYLÄN JA VUOSAAREN SATAMAN VESILIIKENNEALUEEN SYVENTÄMINEN Hankkeen esittelytilaisuus 7.12.2015 7.12.2015 Page 1 VUOSAAREN VÄYLÄN JA SATAMAN SYVENTÄMINEN Väylän ja sataman nykytilanne &
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Logistiikan koulutusohjelma / merikuljetukset ja satamaoperaatiot. Saara Moisio MERIKULJETUSTEN TAVARAVIRRAT
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Logistiikan koulutusohjelma / merikuljetukset ja satamaoperaatiot Saara Moisio MERIKULJETUSTEN TAVARAVIRRAT Opinnäytetyö 2011 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotPuoli vuotta VUOSAAREEN - OPERAATTORIN PALVELUT. LOGISTICS 2008 17.4.2008 Tapio Orne
Puoli vuotta VUOSAAREEN - OPERAATTORIN PALVELUT LOGISTICS 2008 17.4.2008 Tapio Orne PELIKENTTÄMME ON PUOLEN VUODEN KULUTTUA VUOSAARI TARJOAMME ASIAKKAILLEMME VUOSAARESSA SAMAT PALVELUT KUIN NYKYISISSÄ
LisätiedotKotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009
Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet
LisätiedotTrafin julkaisuja 4-2014. Itämeren yhteistyöpöytäkirjan soveltaminen Suomen ro-ro-aluskuljetuksissa. Valtteri Laine
Trafin julkaisuja 4-2014 Itämeren yhteistyöpöytäkirjan soveltaminen Suomen ro-ro-aluskuljetuksissa Valtteri Laine Trafin julkaisuja Trafis publikationer Trafi Publications 5/2014 Trafiksäkerthetsverket
LisätiedotToimivat satamat, sujuva arki
Toimivat satamat, sujuva arki Suomi kulkee satamien kautta Toimivat satamat, sujuva arki Suomen talous nojaa vientiin. Lähes koko viennin (90 %) ja valtaosa tuonnin määrästä (70 %) kulkee satamien kautta.
LisätiedotHE 3/2017 vp Hallituksen esitys MARPOLyleissopimukseen
HE 3/2017 vp Hallituksen esitys MARPOLyleissopimukseen tehtyjen muutosten hyväksymisestä sekä laeiksi muutosten kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja merenkulun ympäristönsuojelulain muuttamisesta
LisätiedotFinnsteve Vuosaaren satamassa. Vuosaaren satama. Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio!
Finnsteve Vuosaaren satamassa Vuosaaren satama Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio! 1 Suomen ulkomaankaupan keskus Säännöllisen linjaliikenteen suuryksikköjen satamapalveluihin erikoistunut
LisätiedotTurun Satama Oy. Jätehuoltosuunnitelma (luonnos)
15.9.2015 Turun Satama Oy Jätehuoltosuunnitelma (luonnos) TURUN SATAMA OY, Juhana Herttuan puistokatu 21, 20100 Turku, puh. 02 2674 111, faksi 02 2674 110 ÅBO HAMN AB, Hertig Johans parkgata 21, 20100
LisätiedotSataman tarpeet ja näkökulma
Sataman tarpeet ja näkökulma Sähköistymisen hyödyt satamille ja varustamoille Matti Esko, Toimitusjohtaja, Kvarken Ports Ltd Perusteet Kvarken Ports on osakeyhtiö, joka yhdistää Vaasan ja Uumajan satamat
LisätiedotBOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle
BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien
Lisätiedot4,5 miljoonaa risteilyvieraskäyntiä Itämeren alueella kaudessa, risteilyvieraita n Yksi nopeimmin kasvavista risteilymarkkina-alueista
4,5 miljoonaa risteilyvieraskäyntiä Itämeren alueella kaudessa, risteilyvieraita n. 500 000 Yksi nopeimmin kasvavista risteilymarkkina-alueista varustamot estsivät uusia satamia ja kohteita Destinaationa
LisätiedotYsiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta
1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto
LisätiedotRautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010
Russian railways Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit Sementti
LisätiedotTUNNUSLUKUJA Liikenne 5,95 (milj. tonnia) Liikevoitto 28,3% Sijoitetun pääoman tuotto 4,1% Maksuvalmius 1,7 (QR) Omavaraisuusaste 56%
VUOSIKERTOMUS 2017 TUNNUSLUKUJA 2017 Sijoitetun pääoman tuotto 4,1% Liikevoitto 28,3% Liikenne 5,95 (milj. tonnia) Maksuvalmius 1,7 (QR) Omavaraisuusaste 56% 2 RAUMAN SATAMA Vuoden lopun henkilömäärä 29
LisätiedotLUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.
LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan
LisätiedotSuomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen
LisätiedotLIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy KUVIA 1950-LUVULTA - MILLAINEN ON KUVA TULEVAISUUDESTA? http://suomenmuseotonline.fi/ ja Kuljetusliike
LisätiedotYmpäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella
Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Lolan Eriksson Hallitusneuvos Liikenne- ja viestintäministeriö Matala murtovesiallas, jossa vesi vaihtuu hitaasti
Lisätiedot6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.
6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu
LisätiedotRikkidirektiivin toimeenpano
Rikkidirektiivin toimeenpano Jorma Kämäräinen Johtava asiantuntija Meriympäristö ja turva-asiat Teollisuuden polttonesteet Tampere, 9.-10.9.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. LUENNON AIHEET
LisätiedotLOGISTIIKKAKESKUSTEN NYKYTILAN KARTOITUS
LOGISTIIKKAKESKUSTEN NYKYTILAN KARTOITUS Yritysten parhaat käytännöt Case: Helsingin satama, Vuosaari ELLO Etelä-Suomen logistiikka WP4: EcoHub konseptin kehittäminen Forssa, 4.8.2010 Virpi Pennanen Virpi
LisätiedotSatamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala
Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa
LisätiedotRussian railways..today..in the future
Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit
LisätiedotKaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät
Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:
LisätiedotYöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten
LisätiedotMerikuljetukset maailmankaupan ja liikennejärjestelmän osana. Professori Jorma Mäntynen
Merikuljetukset maailmankaupan ja liikennejärjestelmän osana Professori Jorma Mäntynen Alderton 2005: Port Management and Operations Maailman meriliikenne The Geography of Transport Systems http://people.hofstra.edu/geotrans/eng/ch1en/appl1en/img/map_strategic_passages.pdf
Lisätiedot