Satamien operatiivisen toiminnan tehostaminen konttikäsittelyssä

Transkriptio

1 Satamien operatiivisen toiminnan tehostaminen konttikäsittelyssä TransGof Final Seminar Kotka Maritime Research Centre, Mussalo Island, Kotka November Petri Niiranen & Jorma Rytkönen

2 Esityksen Sisältö Työpaketti 2:n tausta ja tavoitteet Kyselytutkimuksen suorittamisesta Logistinen ajattelu ja kilpailukyky Konttiliikenteen kehitys Tehokkuus ja tuottavuus Konttisataman tehokkuus Nosturien ja laiturien käytön tehokkuus Tutkimuksen löydöksiä KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen

3 Työpaketti 2: Satamatoimintojen ja satamatoimintojen logistiikan kehittäminen (WP2-3) Yleiset tavoitteet: A.) Satamien operatiivisen toiminnan kehittäminen konttikäsittelyssä; -paitsi teknisin ratkaisuin myös työn organisointia ja operatiivisia prosesseja sekä koulutusta (WP3) kehittämällä. -Tässä tutkimuksessa pyrittiin löytämään syitä eroihin tehokkuudessa ja tätä kautta antamaan mahdollisia kehitysehdotuksia. KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen

4 Työpaketti 2: Satamatoimintojen ja satamatoimintojen logistiikan kehittäminen (WP2-3) Yleiset tavoitteet: B.) Yhteistoiminnan kehittäminen kuljetusketjun yritysten välillä; - Työpaketissa tutkittiin organisaatioiden rajapintojen vaikutusta toiminnan tehokkuuteen ja sujuvuuteen sekä ketjun pitkittäissuunnassa (vertikaalinen yhteistoiminta) että sivusuunnassa mm. kilpailevien operaattoreiden kesken (horisontaalinen yhteistoiminta). C.) Satamatyön turvallisuuden (security) kehittäminen; - turvallisuuden kehittäminen liittyy erityisesti voimakkaasti kasvaviin kansainvälisiin konttikuljetuksiin KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen

5 Toteutus: Kirjallisuuskatsaus, tekijä P. Niiranen Asiantuntijahaastattelut: - syksy 2006 talvi 2006/ asiantuntijaa 36 organisaatiosta - raportointi talvi 2006/2007 syksy loppuraportointi, julkaisun viimeistely, Jorma Rytkönen KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen

6 Haastattelukysymyksiä 1/2 Onko tehokkuuden merkitys konttiterminaalioperoinnissa mielestänne viimeisen 3-5 vuoden aikana mielestänne lisääntynyt, vähentynyt vai pysynyt ennallaan? Onko tehokkuuden kehitys samana ajanjaksona mielestänne lisääntynyt, vähentynyt vai pysynyt ennallaan? Mikä on mielestänne tärkein yksittäinen tekijä reitinvalinnassa? (Kysymykseen annettu lisäohjeistusta tarvittaessa, mutta ei kuitenkaan vastausvaihtoehtoja). Mitä pidätte tärkeimpänä yksittäisenä kehityskohteena konttiterminaalioperaattorien toiminnassa? (Kysymykseen annettu lisäohjeistusta tarvittaessa, mutta ei kuitenkaan vastausvaihtoehtoja). KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen

7 Haastattelukysymyksiä 2/2 Toiminnan kuvaus satamittain: Tehokkuus, Tehottomuus, Joustavuus, Joustamattomuus, Luotettavuus, Sujuvuus, Hankaluus? Logistinen kokonaisajattelu ja osaaminen satamissa Viranomaistoiminnan rooli kuljetusketjun kilpailukykytekijänä Satamien rooli kuljetusketjussa Konttiterminaalien merkitys kuljetusketjun kilpailukykytekijänä Konttiterminaalien yleiset kehityssuunnat ja ydinosaamiset Konttiterminaalien ongelmakohdat ja kehitystarpeet Tehokkuuden rooli konttiterminaalien toiminnassa ja kilpailukyvyssä KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen

8 Kyselyssä mukana olleet yritykset Anaika Group Ltd. Oy AS Tallink Group AS Refetra CMA-CGM Finland Oy Ab DFDS Transport Finland Oy Delta Shipping Line Eimskip Eurogate Gmbh & Co Finnlines Oyj Finnsteve Oy Hamina Multimodal Terminals Ky Haminan Satama Hangon Satama Helsingin Satama Hyundai Merchant Maritime Scandinavia Itella Oyj John Nurminen Oy Karl Geuther & Co Kotkan Satama Kuehne + Nagel Ltd Oy Oy Langh Ship Ab Maersk Finland Oy Merenkulkulaitos KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen

9 Kyselyssä mukana olleet yritykset MSC Finland Oy Multi-Link Terminals Ltd Neste Oil Oyj OOCL Ltd Oulun Satama Outokumpu Oyj Porin Satama Port of Tallinn Rauman Satama Oy Rauma Stevedoring Ltd. Oy Saimaa Lines Ltd Schenker Oy Simetron Oy Spliethoff B.V. Steveco Oy Stora Enso Oyj Team Lines Gmbh & Co Ab Transatlantic Tullilaitos Turun Satama Unifeeder A/S UPM Kymmene Oyj USS United Shipping Services Ab VR KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen

10 Haastateltujen toimialat 2 % 2 % % % 34 % Varustamo Operaattori Satama Viranomaistoiminta % 28 % Muu KUVIO 2. Haastateltujen toimialat KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen

11 Logistinen ajattelu ja kilpailukyky Määrittely, esim. LVM6/2005 pohjautuen? Tai Logistiikka on tavaran kuljettamista, säilyttämistä ja käsittelyä, joka liittyy yrityksen läpi virtaavan materiaalin hallintaan. Toisaalta siihen liittyy läheisesti myös tavaroihin liittyvien tietojen käsittely ja siirtäminen, sekä niihin liittyvien rahavirtojen suunnittelu ja toteuttaminen. Logistiikkaa voidaan ajatella myös palvelutuotteena, jota voidaan tuottaa yrityksen sisällä tai ostaa siihen erikoistuneelta yritykseltä. Logistiikkapalvelulta, kuten miltä tahansa muultakin palvelulta, vaaditaan seuraavia asioita: virheettömyys, nopeus, luotettavuus, joustavuus ja kustannustehokkuus KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen

12 Logistinen ajattelu ja kilpailukyky Suomen logistinen asema Satamien rooli logistisessa järjestelmässä: -palvelukokonaisuus, osa kuljetusketjua, -intermodalismi, -telematiikka, -terminaali, erikoistuminen, - konttiliikenne, -frequency traffic, Itämeren allas Logistiset kilpailukykytekijät (ELA, 1999) KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen

13 Globalisaation yksi ilmenemä on, että monet palvelut voidaan tuottaa maan rajojen ulkopuolella edullisemman työvoiman maissa, logistiikka on kuitenkin pitkälti sidottu paikkaan. Lähde: LVM52/2005 KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen

14 Konttiliikenteen kehitys Suuryksikkökuljetuksella tarkoitetaan tavaran kuljettamista kuormattuna suuryksikköön. Näitä suuryksiköitä ovat lähinnä kontit, vaihtokorit ja puoliperävaunut. Logistiikan kehityssuuntaukset vaikuttavat myös Suomen kansainvälisiin kuljetusketjuihin. Tässä kehityksessä erilaisten suuryksikköjen, erityisesti konttien, käyttö kansainvälisissä kuljetuksissa tulee edelleen lisääntymään (LVM 52/2005). Konttien standardinmukainen leveys on 8 jalkaa (2,44 metriä) ja korkeus 8,6 jalkaa (2,59 metriä). Kontteja on laajemmassa käytössä kolmea eri kokoa, 20 (6,05 metriä), 40 (12,19 metriä) ja 45 jalkaa (n. 13,7 metriä) pitkiä. KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen

15 Maailman konttisatamissa käsitellyt kontit (Drewry Shipping Consultants, 2006) [MTEU] Yhteensä Port to port Tyhjät Edelleenlaivaus ,9 57,4 14, ,1 92,1 20,8 32, ,6 136,7 36,8 62, ,2 231,3 59,7 108, ,7 356,7 91,2 179, vs % +151% +187% +235% 2010 vs % +54% +53% +66% KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen

16 Konttiliikenteen kehitysvaiheet Lähde: Ashar, 2002 KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen

17 Konttiliikenteen kehitys satamittain Konttiliikenne satamittain TEU Rauma Helsinki Kotka Hamina KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen

18 Konttiliikenteen totuuksia Konttikuljetukset ovat tyypillisesti suurten volyymien liiketoimintaa, jossa on pienet marginaalit ja katteet. Konttiyksikköä on vaikea hyödyntää, mikäli tavaramäärät ovat pieniä. Konttien käsittely on nopeaa mikä vähentää alusten seisonta-aikaa satamissa. Tehokas konttiliikenne vaatii kuitenkin kehittynyttä lastinkäsittelyteknologiaa. Nopeimmat konttialukset ovat erittäin nopeita, mutta aluksen kulkunopeuttakin merkittävämpi tekijä on lastin käsittelyn nopeus ja tätä kautta satamassaoloajan minimointi Nykyisillä polttoaineen hinnoilla ajonopeuden kasvattaminen onkin huomattavasti kalliimpi tapa kasvattaa feeder-alusten tuottavuutta kuin satamatoimintojen nopeuttaminen. KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen

19 Tehokkuus Yksinkertaisimmillaan tehokkuus voidaan terminä määritellä saavutettujen tulosten ja käytettyjen resurssien väliseksi suhteeksi. Tehokkuus-käsitteen lähtökohtana lienee ollut fysiikan yhteydessä määritelty tehon käsite. Taloudellisessa keskustelussa tehokkuudella tarkoitetaan yleensä kykyä suorittaa määritellyt tehtävät annetussa ajassa. KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen

20 Tuottavuus Tuottavuuden voidaan yksinkertaistettuna määritellä olevan tuotoksen ja panoksen suhde. Tuotoksen muodostavat aikaansaatujen tuotteiden ja palveluiden määrä ja laatu. Panos puolestaan tarkoittaa tuotoksen aikaansaamiseksi käytettyjen panosten määrää ja laatua. Tuottavuudella ja kannattavuudella on kiinteä suhde, mutta korkea tuottavuus ei kuitenkaan välttämättä tarkoita korkeaa kannattavuutta. Määritelmä: tuottavuus on osa yrityksen laajempaa suorituskykyä, moniulotteisuus, tilanne-toimialakohtaisuus SINK/Suorituskyky: tuloksellisuus, tehokkuus, laatu, kannattavuus, tuottavuus, työelämän laatu ja uudistuminen KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen

21 Konttisataman tehokkuus Konttiterminaalien tuottavuus muodostuu karkeasti kolmen resurssin tehokkaasta yhdistämisestä. Nämä resurssit ovat työvoima, koneet ja maa. Yleisimmin käytetty tehokkuuden mittari mittaa nosturikohtaista tehoa tiettynä ajanjaksona. Mittayksikkönä tässä mittarissa käytetään nosturikohtaista nostojen määrä per tunti. Maa-alan käytön tehokkuutta mitataan vuotuisella konttien läpivirtausmäärällä hehtaaria kohti. Parempi mittari on vuotuinen konttien läpivirtausmäärä jaettuna laiturimetrien määrällä. Työvoiman käytön tehokkuutta on yleisesti mitattu konttien lukumäärällä per miestyötunti. KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen

22 Katsaus tehokkuusselvityksiin /satamat Haastattelut (Rauma, Helsinki, Kotka ja Hamina) Konttiterminaalit, Suomen kilpailukyky, reitinvalintaan liittyvät tekijät, tehokkuuden merkitys ja kehitys, terminaalioperointi, kehitystarpeet KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen

23 Nosturikohtainen tuottavuus eri satamissa Nosturikohtainen tuottavuus satamittain Rauma Helsinki Kotka Hamina KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen

24 Nosturikohtainen tuottavuus ESPO:n tekemän selvityksen mukaan alle miljoona TEU:ta käsittelevistä eurooppalaisista satamissa parhaimmat pääsevät n TEU:n nosturikohtaiseen tuottavuuteen vuositasolla huonoimpien jäädessä alle TEU:n. Selvityksessä esille tulleen huomattavan suuren vaihteluvälin eri satamien välillä mainitaan johtuvan mm. teknisistä ja organisatorisista tekijöistä (ESPO, 2007). OSC:n tekemässä selvityksessä puolestaan todettiin erittäin suuria alueellisia eroja tuottavuudessa Aasian satamien ollessa selvästi tuottavimpia jopa yli TEU:n vuotuisella nosturikohtaisella tuottavuudella (Ocean Shipping Consultants, 2005). KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen

25 Nosturitehokkuuden jakautuma Nostotehojen jakauma eri satamissa 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % Rauma Helsinki Kotka Hamina 5 % 0 % Nostoa/h Nostotehojen laivakäyntien mukainen jakauma eri satamissa KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen

26 Laiturien käytön tehokkuus TEU/Laiturimetri Rauma Helsinki Kotka Hamina TEU/m KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen

27 Löydöksiä Lähimerenkulun edistämisen painopiste, Konttiliikenteessä tavaravirtojen ohuus, Tekninen kehitys >< ahtaustyön käytännön järjestelyt - laiteinvestointien hyödyt heikkoja, koska käyttöaste huono - kalustoa jopa jossakin liikaa Kehitettävä logistista kokonaisajattelua Hahmottamisen vaikeus: rahaliikenne >< tietoliikenne KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen

28 Haastattelut: tehokkuuden kehitys ja merkitys kilpailutekijänä Tehokkuuden kehitys Lisääntynyt Tehokkuuden merkitys Vähentynyt Ennallaan Ei osaa sanoa 0 % 50 % 100 % KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen

29 Löydöksiä Kv-tutkimuksissa konttiliikenteen tehottomuus esille, 2, 3 x tehokkuuden kasvumahdollisuus; Skandinavia! Suomen satamien tasainen suoritus tehokkuus mielessä! Kotka ja Helsinki tehokkaimmat, Kotkassa Hesaa suuremmat heilahtelut ja epätasaisuus Kuljetusketjun yleinen toimivuus ja sujuvuus Satamatoiminnot välttämätön osa kuljetusketjua, mutta ei välttämättä kuljetusreitin valintaperuste Joustavuus kilpailutekijä Suomen satamissa, heikkoutena hinta ja työaikalainsäädäntö Reitinvalinta: valtteina luotettavuus ja kilpailukykyinen hinta KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen

30 Reitinvalintaan vaikuttavat tekijät Luotettavuus Hinta Kapasiteetti Turvallisuus Nopeus Tehokkuus Kokonaisuus Muut syyt Viranomaist Mainintoja KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen

31 Kehityskohteet terminaalioperaattorien toiminnassa Hinta Tehokkus Kapasiteetti Luotettavuus Viranomaist. Turvallisuus Kokonaisuus Nopeus Muut syyt Mainintoja KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen

32 Lisätietoja: