Hyvä naapuri ottaa ympäristönsä huomioon

Transkriptio

1 Hyvä naapuri ottaa ympäristönsä huomioon Helsingin Satama tarkkailee satama-alueiden ilmanlaatua, melutasoa ja energiankäyttöä. Satamatoiminnan vaikutusta vesistöihin, linnustoon ja kalastoon mitataan. 18 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 21

2 Typpioksidipitoisuudet, kuukausikeskiarvio (µg/m 3 ) Mannerheimintie Vallila Kallio Vartiokylä Leppävaara Tikkurila Luukki Eteläranta Töölöntulli Niittymaa Myyrmäki Typpidioksidin vuosikeskiarvot olivat keskikaupungin arvoja (Mannerheimintie ja Töölöntulli) matalammat ja alle raja-arvon. Ilmanlaatu Helsingin satamien ympäristöluvat velvoittavat osallistumaan pääkaupunkiseudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Ilmanlaatua mitattiin seuraavin tuloksin: Vuonna 21 ilmanlaadun mittausasema oli Eteläsatamassa Makasiiniterminaalin edustalla. Ilmanlaatu oli pääosin hyvä tai tyydyttävä ja selvästi parempi kuin Helsingin keskustan vilkasliikenteisillä alueilla. Laiva- ja autoliikenteen päästöt näkyvät ilmanlaadussa, mutta vuoden aikana ei ollut yleensä normiylityksiä. Pienhiukkasten raja-arvo ei ylittynyt, mutta WHO:n määrittelemä vuorokauden ohjearvo ylittyi yleensä muutamina päivinä vuodessa koko pääkaupunkiseudulla pääosin kaukokulkeuman vuoksi. Korkeahkoihin, lyhytaikaisiin (minuutteja tunteja) pitoisuushuippuihin vaikuttavat erityisesti tyynellä säällä sekä auto- että laivaliikenteen päästöt. Rikkidioksidipitoisuudet, kuukausikeskiarvio (µg/m 3 ) Vallila Luukki Eteläranta Melu Eniten valituksia Helsingin asukkailta tulee satamatoiminnan melusta. Siksi jokaisen uuden matkustaja-aluksen melutaso mitattiin. Mittaustulokset vaikuttivat aluksien laivapaikkaan. Mikäli aluksia yöpyi Helsingissä, ne sijoitettiin yöksi asutuksesta kauempana olevalle laivapaikalle. Maasähkösuunnitelmat käytäntöön Käyttömahdollisuuksien selvitys eteni ja ensimmäiset käytännön toimenpiteet tehdään alkavana vuotena. Helsingin Satama on selvittänyt yhdessä varustamoiden ja Helsingin Energian kanssa matkustajalaivojen maasähkön käyttömahdollisuuksia. Tavoitteena on, että Eteläsataman matkustaja-autolautat voisivat kytkeytyä maasähköön laiturissa ollessaan. Selvitykset ovat edenneet siten, että Viking Linen Gabriellaan asennetaan keväällä 211 liittymän edellyttämät laitteet. Maaperän ja sedimenttien pilaantumisen ehkäisy Helsingin Satama teki kaupunginsuunnittelu- ja kiinteistöviraston kanssa yhteistyössä entisten tavarasatama-alueiden maaperä- ja sedimenttiselvitykset. Niiden avulla pyrittiin vaikuttamaan sataman naapurialueiden kaavoitukseen, jotta sataman toimintaedellytykset turvattaisiin jatkossakin. Läjitysalueiden sekä Vuosaaren sataman rakentamisen vesistö- ja kalataloustarkkailuja jatkettiin. Lisäksi Vuosaaren rakentamisen vaikutuksia linnustoon seurattiin. Länsi- ja Eteläsataman osalta oltiin mukana Helsingin ja Espoon merialueiden vesistö- ja kalataloustarkkailussa ympäristölupien velvoittamana. Siihen liittyen tutkittiin sedimenttien haitta-ainepitoisuuksia Länsisatamassa. Tutkimuksissa mitattiin TBT-, PCB- ja raskasmetallipitoisuuksia. Helsingin Satama jätti vesilupahakemuksen koskien Taulukarin läjitysalueen laajentamista Lokkiluodon alueelle. Vuosikertomus 21 HELSINGIN SATAMA 19

3 Hyvä naapuri kantaa vastuun myös jätteistään Kiinteiden alusjätteiden, erityisjätteiden ja jätevesien satamaan jättäminen on asiakkaille mahdollisimman vaivatonta. Helsingin Satama on myös innokas kierrättäjä. Alusjätehuolto Merenkulun ympäristönsuojelulain ja -asetuksen mukaan alusten on jätettävä satamaan aluksista peräisin oleva jäte, jota ei Marpol 73/78-yleissopimuksen tai Helsingin sopimuksen perusteella saa päästää mereen Itämeren alueella. Kiinteistä jätteistä ja öljyisistä jätteistä satamien tulee periä aluksilta jätehuoltomaksu, vaikka alus ei jättäisi satamaan jätettä. Tällä ei erityismaksua -periaatteella pyritään vähentämään laitonta jätteiden mereen päästämistä. Säännöllisessä liikenteessä olevat alukset voivat saada merenkulkuviranomaisilta (Trafi) vapautuksen jätteiden jättöpakosta, jos niillä on jätehuoltosopimus pätevän jätehuoltoyrityksen kanssa. Helsingin satamaan säännöllisesti liikennöivät alukset hoitavatkin jätehuoltonsa pääsääntöisesti suoraan jätehuoltoyritysten kanssa, joten Helsingin satama välittää jätehuollon lähinnä vain kansainvälisille risteilyaluksille ja joillekin rahtialuksille. Merenkulun ympäristölainsäädännön mukaan kansainvälisessä liikenteessä olevat alukset voivat tyhjentää käsittelemättömät käymäläjätevedet mereen yli 12 meripeninkulman ja käsitellyt käymäläjätevedet yli 3 meripeninkulman etäisyydellä lähimmästä rannikosta. Tietynlaisen käsittelylaitteiston kautta saavat alukset laskea käymäläjätevedet mereen ilman rajoituksia. Vaikka lainsäädäntö mahdollistaa jätevesien mereen pumppaamisen, tuovat alukset yhä enenemässä määrin sekä käymäläjätevedet että muut aluksella syntyvät jätevedet maihin käsiteltäväksi. Alusjätevesien vastaanotto väheni Helsingin ja Turun kaupunginjohtajat käynnistivät vuonna 28 Itämerihaasteen, kampanjan Itämeren suojelemiseksi. Siinä yhtenä toimenpiteenä on laivajätevesien pumppaaminen kaupungin viemäriverkkoon ja sitä kautta johtaminen jätevedenpuhdistamolle. Vuonna 21 kaikki säännöllisen matkustajaliikenteen alukset pumppasivat jätevettä viemäriverkkoon satamassaoloaikansa puitteissa. Kansainvälisiä risteilyaluksia kannustettiin edelleen pumppaamaan aluksien mustat ja harmaat jätevedet sataman viemäriverkkoon. Keväällä 21 Miamin Seatrade -messuilla annettiin Green Attitude -huomionosoitus risteilyalan yhteisjärjestö European Cruise Councilille. Järjestö on aktiivisesti edistänyt laivajätevesien satamiin pumppaamista ja on ollut mukana kehittämässä vastaanottolaitteistoja. Vuonna 21 alusjätevesiä vastaanotettiin vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä johtui säännöllisen matkustajaliikenteen jätevesien vastaanoton vähenemisestä, vaikka kansainväliset risteilyalukset jättivätkin enemmän jätevesiä kuin edellisenä vuonna. Noin 7 % risteilyaluskäynneistä mustia ja harmaita jätevesiä pumpattiin sataman vastaanottolaitteistoihin. Edellisenä vuonna luku oli hieman yli 4 %. Vuonna 21 ei aluksilta peritty erillistä jätevesimaksua. Kiinteistöjäte Kiinteistöjätteestä lajitellaan sekajätteen lisäksi paperi, pahvi, puu, biojäte ja rakennusjäte. Satama-alueelta kerätyn kiinteistöjätteen määrää seurataan vuosittain. Tavoitteena on ollut sekajätteen määrän vähentäminen lajittelua tehostamalla. Tässä ei ole aivan onnistuttu. Vuonna 21 hyötyjätteen osuus oli 34 % eli samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä vuonna. Lisäksi paperinkulutusta on pyritty vähentämään. Helsingin Satamassa on toimistopaperin kulutus arkkia/työntekijä vähentynyt ilahduttavasti. Helsingin kaupungin Kestävä kehitys -toimenpideohjelman mukainen tavoite oli 3 32 arkkia työntekijää kohti vuonna 28. Vuonna 21 tämä tavoite alitettiin. 2 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 21

4 Helsingin Sataman vastaanottamat alusjätteet, tonnia Viemäriin pumpatut laivajätevedet Helsingissä, m Toimistopaperin kulutus, arkkia/hlö Kiinteä alusjäte Öljyinen jäte Risteilyalukset Matkustajalaivat Arkkia/hlö Tavoite vuonna 28 Vuosikertomus 21 HELSINGIN SATAMA 21

5 Helsingin Satama kannustaa päästöjen minimointiin Alusliikenteelle tyypilliset rikkidioksidipäästöt pienenivät kaikissa sataman osissa. Pakokaasupäästöt Satamatoiminnan ja alusliikenteen keskeisimpiä ilmapäästöjä ovat typpioksidit (NOX), hiilidioksidi (CO 2 ) ja rikkidioksidi (SO 2 ) sekä hiukkaspäästöt kuten noki. Erityisesti rikkidioksidipäästöt ovat tyypillisiä laivaliikenteelle, sillä tieliikenteen polttoaineet ovat nykyään rikittömiä. Laivojen rikkidioksidipäästöt riippuvat käytettyjen polttoaineiden rikkipitoisuuksista sekä liikenteen määrästä. Alusten käyttämien polttoaineiden rikkipitoisuus noudattaa Itämerellä voimassa olevia määräyksiä vaihdellen,1 1, %. Liikenteen pakokaasupäästöt laskettiin mallilla, joka perustuu Portnetista saatuihin alustietoihin. Lisäksi laskelmiin otetaan mukaan sekä maaliikenteen että työkoneiden päästöt. Tiedot tätä varten on saatu porttitiedoista sekä liikennelaskennoista. Työkoneiden päästölaskelmat perustuvat operaattoreiden ilmoittamiin työkoneiden polttoaineen kulutustietoihin. Satamatoiminnan NO X -päästöt, tonnia Eteläsatama Länsisatama Vuosaari Satamatoiminnan SO 2 -päästöt, tonnia Eteläsatama Länsisatama Vuosaari 22 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 21

6 Vuosikertomus 21 HELSINGIN SATAMA 23

7 Toimiva satama on osa merellistä kaupunkiympäristöä Huolehdimme toimintamme turvallisuudesta ja sujuvuudesta. Satamaturvallisuus Satamarakenteiden turvasuunnitelmat tarkastettiin vuoden lopulla. Seuraavan kerran turva-arviot ja -suunnitelmat tarkastetaan tulevan kesän aikana. Liikenteen turvallisuusvirasto suorittaa virallisen arvioinnin seuraavan kerran vuoden 214 kuluessa. Toimintaympäristössä ei satamaturvallisuuden kannalta tapahtunut vuoden 21 aikana merkittäviä muutoksia. Suurin muutos oli Pietarin liikenteen alkaminen Eteläsatamassa. Tämä aiheutti pieniä rakenteellisia muutoksia Makasiiniterminaalin sisällä. Satamarakenteissa toteutettiin ISPS-säännöstön edellyttämiä harjoituksia. Painopiste harjoituksissa oli matkustajaliikenteen satamarakenteissa, joissa harjoituksia pidettiin yhteensä 15 ja erikseen merkittyjä koulutustilaisuuksia kaksi. Pääharjoituksena oli joulukuussa suoritettu kaikkien satamarakenteiden turvasuunnitelmien sisäinen arviointi. Satama-alueiden vartiointi toteutettiin perinteiseen tapaan. Painopiste oli porttivartioinnissa, jota tuettiin yöaikaan piirivartioinnilla. Vartiointiohjeet tarkastettiin joulukuussa. Vartiointipalvelu tilattiin G4S Security Services Oy:ltä alkaen. Securitas Oy:n kanssa solmittiin kolmen vuoden sopimus terminaalien järjestyksenvalvonnasta ja turvatarkastuksista. Järjestyksenvalvontapalvelu on osoittautunut muutaman viime vuoden aikana välttämättömäksi. Vuoden aikana suoritettiin turvatarkastuksia lähteville laivamatkustajille turvallisuus- ympäristöosaston kuukausittain laatiman suunnitelman mukaisesti. Tarkastukset suoritettiin pistokoeperiaatteen mukaisesti. Matkustajat suhtautuivat turvatarkastuksiin erittäin myönteisesti. Vakavia ISPS-säännöstön tarkoittamia turvavälikohtauksia ei vuoden 21 aikana sattunut. Risteilyalusten vartiointi toteutettiin edellisten vuosien tapaan. Kulkua jokaiselle risteilyalukselle valvottiin yhden ja joissain tapauksissa kahden vartijan voimin. Toiminnasta saatiin hyvää palautetta ja se lisäsi Helsingin sataman positiivista julkisuuskuvaa turvallisena risteilysatamana. Vaarallisten aineiden käsittely ja varastointi Luokiteltuja vaarallisia aineita kuljetettiin Helsingin sataman kautta kappaletavarana 24 tonnia, josta Vuosaaren sataman osuus oli noin 2 tonnia. Vähennystä edellisvuoteen oli noin 14 %. Vaarallisten aineiden kuljetusten yhteydessä ei tapahtunut onnettomuuksia sataman osissa. Vaarallisten 24 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 21

8 aineiden kuljetusten VAK-tehovalvontaryhmä suoritti Helsingin Satamassa seitsemän tarkastusta eri kuljetusyksiköihin. Tarkastukset ajoittuivat tasaisesti koko vuodelle ja kohteina oli sekä tuonti- että vientiyksiköitä. Tarkastuksien perusteella oli todettavissa, että kuljetettavista yksiköistä noin kolmannes ei täyttänyt turvallisuusvaatimuksia. Rikkomukset johtuivat pääasiassa lastin kiinnityksen ja tuennan puutteista, mikä johti kuljetuksen keskeytykseen, kunnes asianmukaiset korjaukset oli tehty. Liikenteen- ja pysäköinninvalvonta ja lupahallinto Vuoden aikana hankittiin kaikki sataman rakennukset kattava kulunvalvontajärjestelmä, joka saatiin pääosin käyttöön vuoden lopulla. Samassa yhteydessä uusittiin henkilökorttien ja pysäköintitunnusten ylläpitoon tarvittava ohjelmisto. Tästä syystä koko henkilökunnan henkilökortit vaihdettiin. Pysäköinnin- ja liikenteenvalvonta toteutettiin edellisten vuosien tapaan. Valvontaa suoritettiin kaikkina viikonpäivinä kahdessa vuorossa. Kesäkuukausina hankittiin liikenteenohjausta Länsi- ja Katajanokan terminaalien edustoille. Liikenteenohjausta hankittiin myös Hietasaarenkujan pohjoispään risteysalueelle elokuussa aloitettujen maanrakennustöiden aiheuttamien liikennemuutosten takia. Vastuu liikenteenohjauksesta siirtyi matkustajasatamat-osastolle syyskuun alussa. Öljyntorjunta Vakavia öljyvahinkoja ei vuoden aikana sattunut. Helsingin satama osallistui pelastuslaitoksen järjestämään öljyntorjuntaharjoitukseen Amanda-aluksella. Harjoitus järjestettiin Santahaminan edustalla vaikeissa sääolosuhteissa. Satamajäänmurto Satamajäänmurtokausi oli tavanomaista vaikeampi varsinkin tammikuun ja helmikuun osalta. Yhteensä jäänmurtotunteja kertyi 74. Ensimmäinen jäänmurto kirjattiin ja viimeinen tapahtuma Vaikeista olosuhteista huolimatta alusliikenne satama-alueilla sujui hyvin. Satamajäänmurtokausi alkoi myös poikkeuksellisen aikaisin, kun ensimmäinen satamajäänmurto kirjattiin Alusonnettomuudet Sataman vesialueilla sattui vuoden aikana yksi lievä alusonnettomuus, jossa alus lähti Vuosaaren satamasta. Välittömästi irrotuksen jälkeen aluksen koneet pysähtyivät ja alus ajautui päin toista laiturissa ollutta alusta. Molemmat alukset kärsivät lähinnä pintanaarmuista eikä henkilötai ympäristövahinkoja sattunut. Laivastovierailut Laivastovierailuja kirjattiin vuoden 21 aikana muutamia, joista suurimpana voidaan mainita USS Laboon -aluksen vierailu Länsisatamassa Saksalainen laivasto-osasto vieraili Katajanokan EKL-laiturissa kolmella aluksella. Lisäksi Helsingissä järjestettiin Pohjoismaiset merikadettipäivät ja vierailevista aluksista mainittakoon norjalainen kolmimastoparkki Statsraat Lehmkul. Ympäristö Ympäristöasioissa keskityttiin ympäristölupien vaatimusten mukaisiin seurantoihin. Helsingin Satama jätti myös hakemuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi Länsisataman osalta vuoden 21 lopussa. Helsingin Satama oli mukana Helsingin ilmansuojelun toimintaohjelman noudattamista ohjaavassa työryhmässä sekä energiansäästöneuvottelukunnassa ja ympäristöjohtamista koordinoivassa työryhmässä. Helsingin Satama on mukana myös EU:n Itämeri-ohjelman projektissa Clean Baltic Sea Shipping. Projektissa selvitetään kolmen vuoden aikana satamien keinoja vaikuttaa Itämeren alueen ympäristöasioihin muun muassa ympäristöperusteisilla satamamaksuilla, jätteiden vastaanottomenettelyjen kehittämisellä, laivojen maasähkökytkentöjä lisäämällä ja siirtymällä vaihtoehtoisiin laivojen polttoaineisiin kuten LNG tai biokaasu. Projekti alkoi lokakuussa 21. Vuosikertomus 21 HELSINGIN SATAMA 25