Itämeren satamien edelläkävijä ja halutuin yhteistyökumppani

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2012

2 Mikael Kaplar / Studio POiNT Mikael Kaplar / Studio POiNT Itämeren satamien edelläkävijä ja halutuin yhteistyökumppani Helsingin satama on Suomen yksiköidyn tavara- ja matkustajaliikenteen pääsatama. Se toimii Suomen elinkeinoelämän, väestön, kulutuksen ja tuotannon ytimessä. Helsingin satama tarjoaa yksikköliikenteen palveluja Suomen ulkomaan kaupan yrityksille. Sen vahvuuksia ovat tiheä ja monipuolinen linjaliikenne, tasapainoinen tuonti ja vienti sekä erikoistuminen suuryksikköliikenteeseen. Liiketoimintaympäristön aktiivisena kehittäjänä Helsingin Satama luo puitteet toiminnalle, ja erinomaisen lopputuloksen tarjoavat hyvät yhteistyökumppanimme. Helsingin Satama tukee Helsingin seudun elinkeinoelämää ja hyvinvointia. Helsingin Satama on tehokas, toimiva ja turvallinen. s. 4 Hyvä tulos haasteista huolimatta s. 6 Helsingin satama Suomen talouden mittarina s. 14 Satamanpito on jatkuvaa kehitystä s. 18 Samatoiminta edellyttää aktiivista ympäristötyötä s. 22 Henkilöstö 2 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 2012

3 Tehtävä Helsingin satama on Suomen ulkomaankaupan ja matkustajaliikenteen pääsatama. Helsingin Satama luo puitteet satamatoiminnalle, kehittää liiketoimintaympäristöä, ohjaa toimintaa sekä tuottaa satamatoimintaan liittyviä palveluja. Ympäristö Alusliikenne Vuosaaren satama Matkustajasatamat Tavoitetila Helsingin Satama on Itämeren satamien edelläkävijä ja halutuin yhteistyökumppani. Turvallisuus Vaikuttaminen toimintaympäristöön Arvot asiakaslähtöisyys tuloksellisuus luotettavuus yhteistyö ympäristö- ja yhteiskuntavastuu Infrastruktuurin rakentaminen ja ylläpito Markkinointi ja viestintä Jäsenyydet Suomen Ilmakuva Oy Baltic Ports Organization (BPO) Cruise Europe (CE) Cruise Baltic European Shortsea Network International Association of Cities and Ports (AIVP) International Association of Ports and Harbours (IAPH) International Harbour Masters Association (IHMA) Limowa Maritime Global Net Suomen Satamaliitto The World Association for Waterborne Transport Infrastructure (PIANC) s.24 Talous s.28 Organisaatio ja johtokunta s.30 Tapahtumat TUNNUSLUVUT Liikevaihdon muutos, % 0,8-0,2 6,7-14,9 0,4 Liikeylijäämä-%, liikevaihdosta 20,6 21,2 18,5 17,8 41,3 Liikevaihto/henkilö, euroa Sijoitetun pääoman tuotto, % 3,2 3,2 2,7 2,5 7,5 Omavaraisuusaste, % 65,5 62,5 60,2 59,3 59,5 Henkilöstö Vuosikertomus 2012 HELSINGIN SATAMA 3

4 Satamajohtajan katsaus Hyvä tulos haasteista huolimatta Talous ennen kaikkea Satamien liikennemäärät kuvaavat erinomaisesti koko maan talouden kehittymistä. Suomen ulkomaankaupan suuren osuuden takia erityisesti näin on Helsingin satamassa. Viime vuosien hitaan kasvun aika Suomen taloudessa kääntyi vuoden 2012 loppupuolella jälleen taantumaksi, joka näkyi suoraan tavaraliikennemäärissä. Suomen satamien ulkomaanliikenne vähentyi koko vuoden osalta yli 5 %. Myös Helsingin sataman 2012 alkuvuoden tavaraliikenteen kasvu kääntyi vuoden loppua kohden laskuksi ja koko vuoden osalta tavaraliikennemäärät laskivat 3 %. Tämä ei kuitenkaan koskenut kaikkia liikennemuotoja, sillä esimerkiksi matkustajaliikenne ja tavaraliikenne Helsingin ja Tallinnan välillä ovat jatkaneet kasvuaan vaikeista ajoista huolimatta. Liikennemäärien hitaasta kasvusta ja Vuosaaren satamaan kohdistuneesta merkittävästä investoinnista huolimatta Helsingin Sataman talous on kehittynyt varsin hyvin. Helsingin Sataman toimintaa on jo vuosia kehitetty ja kustannustehokkuutta saatu parannettua. Tämä työ tulee jatkumaan vastaisuudessakin. Näin takaamme sen, että Helsingin sataman toimintakyky ja mahdollisuudet tarvit taessa tehdä asiakkaiden tarvitsemia investointeja säilyy hyvänä ja samalla hintojen korotukset voidaan pitää maltillisella tasolla. Helsingin satamalla on suuri merkitys paitsi pääkaupunkiseudun, mutta myös koko Suomen elinkeinoelämään. Vuonna 2012 tehdyn tutkimuksen perusteella Helsingin sataman taloudellinen vaikuttavuus on lähes miljoonaa euroa ja satama- ja logistiikka-ala työllistää noin työn tekijää. Näin merkittävä vaikuttavuus luo Helsingin Satamalle hyvän selkänojan, ja suorastaan velvoitteen, kehittää Sataman toimintaa osana kehittyvää Helsingin kaupunkia. Kasvun paineita Helsingin Satama laati vuoden 2012 aikana Helsingin satamanosien kehittämisohjelma 2022:n, jossa määritettiin eri satamanosien roolit ja kehittämistarpeet vuoteen 2030 saakka. Ohjelman tavoitteena on varmistaa, että sataman ja siihen liittyvien väylien läpäisykyky vastaa yhä kasvavia tarpeita erityisesti Helsingin keskustassa sijaitsevissa satamanosissa. Vuosaaren läpäisykyky riittää hyvin vastaamaan myös kasvavia liikennemääriä. Kehittämisohjelman eräs keskeisimmistä johtopäätöksistä on, että Länsisataman ja sinne johtavien väylien läpäisykykyä on syytä kehittää, jotta sataman kapasiteettia voidaan täysipainoisesti hyödyntää ja liikenteen kasvuun voidaan vastata. Helsingin Sataman johtokunta hyväksyi ohjelman loppuvuodesta. Ohjelman hyväksymisen jälkeen aloitettiin Länsisataman kehittämisen suunnittelutyö. Alustavien suunnitelmien mukaan Länsisatamaan on tarkoitus rakentaa uusi matkustajaterminaali ja pysäköintitalo sekä parantaa maa- ja meriväyliä satamaan. Erinomaiset liikenneyhteydet Helsingin ja Tallinnan välillä ovat molempien seutujen kehityksen kannalta erityisen tärkeitä. Kasvava liikenne edellyttää hyviä yhteyksiä. Niiden luomiseen tarvitaan molempien satamien ja niihin kulkevien väylien kehittämistä siten, että ne muodostavat toimivan kokonaisuuden. Helsingin ja Tallinnan satamat perustivat vuonna 2012 yhteisen ohjausryhmän, jonka tehtävä on vastata tähän tarpeeseen etsimällä yhteisiä kuljetuskäytävän kehittämismahdollisuuksia. Helsingin Satama on teettänyt säännöllisiä asiakastyytyväisyysarvioita jo usean vuoden ajan. Näiden arvioiden perusteella on tunnistettu kehittämiskohteita ja voitu varmistaa toiminnan hyvä kehittyminen. Iloksemme voimme todeta, että vuonna 2012 saimme asiakastyytyväisyydestä 8,06 (7,95 vuonna 2011). Tämä siitäkin huolimatta, että Jätkäsaaren rakentaminen vaikeutti muun muassa Länsisataman liikenneyhteyksiä merkittävästi. Vuosaaren satama on toiminut menestyksekkäästi jo yli neljän vuoden ajan. Eräs sataman menestystekijöistä on ollut erinomainen sijainti ja hyvät kulkuyhteydet satamaan. Lähivuosina liikenneyhteyksiin on tulossa jopa parannusta, kun Kehä III parantamisen viimeinen vaihe päätettiin toteuttaa. Parannustyöt tulevat ajoittumaan vuosille ja tämän seurauksena muun muassa valo-ohjatut tasoliittymät poistuvat. 4 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 2012

5 Omat rivit tiiviimmäksi Helsingin Satamassa otettiin käyttöön vuoden 2012 aikana uusi liiketoimintayksikköorganisaatio. Uuden organisaation lähtökohtana oli liiketoimintalähtöisen toimintamallin luominen sekä vastuiden selkeyttäminen erityisesti asiakaspalvelussa. Samalla osastojen määrä väheni yhdellä. Helsingin Sataman toimintaa on kehitetty systemaattisesti vuosien ajan ja sen seurauksena myös organisaation koko on pienentynyt. Viime vuoden aikana henkilöstömäärä laski 175 työntekijään. Vuonna 2015 voimaan astuva rikkidirektiivi tulee vääjäämättä muuttamaan merikuljetuksia Itämerellä. Myös satamien on syytä varautua minimoimaan direktiivin vääjäämättä elinkeinolle tuottamia haittoja. Helsingin Satama selvitti vuoden 2012 aikana, miten LNG:n tankkaus olisi järkevä hoitaa, mikäli varustamot ottavat LNG:tä hyödyntäviä aluksia käyttöön. Lisäksi Helsingin Satama selvitti, että miten rikkipesurien jätevesiä tulisi käsitellä, mikäli pesurien käyttö yleistyy. Voidaankin todeta, että Helsingin Satamalla on tulevaisuudessa edellytykset vastata tarpeisiin. Haastavista ajoista huolimatta vuosi 2012 meni kohtuullisen hyvin. Tästä kiitos Helsingin Sataman asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja henkilökunnalle! Hyvä yhteistyö on aina tärkeää, mutta sen merkitys korostuu erityisesti vaikeina aikoina. Organisaatio KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS JOHTOKUNTA Matkustajasatamat Kari Noroviita Satamajohtaja Kimmo Mäki Hallinto ja talous Tauno Sieranoja Tekniset palvelut Aarno Ahti Vuosaaren satama Jukka Kallio Markkinointi ja viestintä Kimmo Mäki Kimmo Mäki satamajohtaja Mikael Kaplar / Studio POiNT Vuosikertomus 2012 HELSINGIN SATAMA 5

6 Mikael Kaplar / Studio POiNT 6 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 2012

7 Helsingin satama Suomen talouden mittarina Helsingin satama on Suomen merkittävin yleissatama ja vilkkain matkustaja satama. Sen kautta kuljetettiin neljäsosa Suomen satamien yhteenlasketusta kappaletavaraliikenteestä. Konttiliikenteessä Helsingin sataman markkinaosuus oli 28 %, kumipyöräliikenteessä 56 % ja matkustajaliikenteessä 78 %. Helsingin sataman tavaraliikenne on kehittynyt 2000-luvulla yhdenmukaisesti Suomen bruttokansantuotteen kanssa. Näin siitäkin huolimatta, että liikenteen koostumus ei tarkastelukaudella ole ollut vakio. Helsingin sataman tavaraliikenne on arvoltaan 3 4 kertaa keskimääräistä tuonti- ja vientitavaraa arvokkaampaa. Helsingin sataman tavara liikenteen arvo edustaa noin 30 % Suomen koko ulkomaankaupan arvosta ja noin 40 % Suomen meritse kuljetetun ulkomaankaupan arvosta. TAVARALIIKENNE Helsingin sataman tavaraliikenne oli määrältään 10,8 miljoonaa tonnia. Tästä valtaosa oli yksiköityä ulkomaantavaraliikennettä, joka jakautui tasapainoisesti tuontiin ja vientiin. Yksiköimätöntä bulkkiliikennettä oli miljoona tonnia, josta valtaosa oli kivihiilen tuontia, sekä runsas 0,1 miljoonaa tonnia oli kotimaan rannikkoliikennettä. Helsingin sataman markkinaosuudet (%) Kappaletavara Kontit TEU Sanastoa Rekat ja perävaunut Matkustajat TEU (twenty-foot equivalent unit) on konttiliikenteen perusmittayksikkö. Yksi TEU vastaa yhtä 20 jalan konttia. RoPax-alus tulee sanoista roll on/ roll off -passenger eli aluksessa kuljetetaan roro-lastin lisäksi matkustajia. BKT ja Helsingin sataman yksiköity tavaraliikenne, v. 2000= BKT Yksiköity tavaraliikenne, tonnia Feeder-liikenteessä kontit jälleenlaivataan Euroopan konttikeskuksissa vietäväksi edelleen kaukaisempiin kohteisiin, tuontikontit käsitellään päinvastaisessa järjestyksessä. Markkinaosuus lasketaan Suomen satamien yhteenlasketusta liikenteen määrästä. Vuosikertomus 2012 HELSINGIN SATAMA 7

8 Tavaraliikenne Yksiköity tavaraliikenne Yksiköidyn tavaraliikenteen määrä oli 9,8 miljoonaa tonnia. Määrä väheni 4 % edellisvuodesta. Tavaraliikenteen väheneminen oli samansuuruinen kuin kasvu edellisvuonna. Siten palattiin takaisin vuoden 2010 liikennetasolle. Yksiköidyn tavaraliikenteen rungon muodostivat tuonnin osalla kulutus- ja kestokulutustavarat, elintarvikkeet sekä tuotanto- ja investointitavarat. Viennin tärkeimmät tavaralajit olivat kemiallisen ja mekaanisen metsäteollisuuden tuotteet, metallituotteet, koneet ja laitteet sekä elektroniikka. Helsinki oli myös tekstiili-, vaate-, huonekalu-, lasi- ja elintarviketeollisuuden viennin keskus. Helsingin sataman markkinaosuus Suomen satamien kappaletavaraliikenteestä on pysynyt vakaana. Transitoliikenne Helsingin sataman kautta kuljetetaan myös Venäjän markkinoille autoja, kodinkoneita, elektroniikkaa sekä elintarvikkeita. Helsingin kautta kuljetettu transitotavara jatkaa matkaansa maanteitse itärajalle ja sieltä edelleen pääasiassa Pietarin seudulle. Tavaramäärä oli 0,1 miljoonaa tonnia eli 1 % sataman yksiköidyn tavaraliikenteen määrästä. Määrä väheni 61 % edellisvuoden määrästä. Tavaraliikenne, tonnia Muutos-% 2012/ Yksiköity tavara Tuonti Vienti Bulkkitavaraliikenne Ulkomainen tavaraliikenne Rannikkoliikenne Kokonaistavaraliikenne yht Kokonaistavaraliikenne, milj. tonnia Yksiköity tavaraliikenne 2012 Tuonti 40 % Rannikkoliikenne Ulkomainen bulkki Yksiköity tavaratuonti Yksiköity tavaravienti 6 % 4 % 6 % 22 % 17 % 5 % Tekstiilit, lasi ja posliini Kemian teollisuuden tuotteet ja mineraalituotteet Metallituotteet ja koneet Sekalaiset Elintarvikkeet Muut kulutus- ja investointitavarat Paperi, sellu ja sahatavara Yksiköity tavaraliikenne, milj. tonnia Tuonti Vienti Vienti 25 % 17 % 8 % 14 % 22 % 6 % 8 % Sahatavara ja vaneri Kemian teollisuuden tuotteet ja mineraalituotteet Metallituotteet ja koneet Sekalaiset Elintarvikkeet Muut teollisuustuotteet Paperi ja sellu 8 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 2012

9 Kappaletavaraliikenne Helsingin markkinaosuus, % * Tuonti Vienti Yhteensä *Helsingin kappaletavaraliikenne kuljetetaan kokonaisuudessaan yksiköitynä. Helsingin kappaletavaraliikenteestä käytetään käsitettä yksiköity tavaraliikenne. Transitoliikenne Helsingin satama, tonnia Muutos-% 2012/ Tuonti Vienti Yhteensä Kontti- ja kumipyöräliikenne Kontit (TEU) Kuorma-autot ja perävaunut (kpl) Konttiliikenne Lastikontit Muutos-% 2012 / Lastikontit, TEU Tyhjät kontit yhteensä, TEU TEU yhteensä Lastia konteissa, tonnia Helsingin markkinaosuus, % Osuus lastikonteista TEU Osuus lastikonteista ilman transitoa TEU Osuus tyhjistä konteista Osuus kaikista konteista TEU Tonnit Tavara kuljetettiin yksiköitynä Helsingin sataman tuonti- ja vientitavarat kuljetetaan bulkkiliikennettä lukuun ottamatta yksiköitynä konteissa, rekoissa ja perävaunuissa sekä lauttavaunuissa ja muissa lastiyksiköissä. Yksiköidystä tavaraliikenteestä 28 % kuljetettiin konttialuksilla ja 72 % roroaluksilla. Yksiköidystä tavaraliikenteestä 32 % kuljetettiin konteissa, 64 % kuljetettiin kumipyöräyksiköissä ja 4 % aluskalustoon lukeutuvissa lauttavaunuissa tai muissa lastiyksiköissä. Konttiliikenne Helsingin sataman kautta kuljetettiin kaikkiaan TEU-yksikköä kontteja. Lastissa olevia kontteja oli TEU ja niissä kuljetettiin tavaraa 3,2 miljoonaa tonnia, mikä oli 32 % sataman yksiköidystä tavaraliikenteestä. Helsingin sataman markkinaosuus kaikkien satamien käsittelemistä konteista oli 28 %. Konttiyksiköiden määrä kasvoi 3 % samalla, kun niissä kuljetettu tavaramäärä väheni 2 % edellisvuoden tasosta. Helsingin sataman konttiliikenteen tuonti ja vienti olivat hyvässä tasapainossa. Konttiliikennettä harjoitetaan feedereli syöttöliikenteenä ja Euroopan sisäisenä liikenteenä. Feeder-kuljetuksia on konttikuljetuksista noin 60 % ja Euroopan sisäistä liikennettä noin 40 %. Helsingin sataman konttiliikenteen tärkeimmät kohdesatamat olivat Hampuri, Bremerhaven, Rotterdam, ja Antwerpen. Vuosikertomus 2012 HELSINGIN SATAMA 9

10 Kumipyöräliikenne Helsingin sataman kautta kuljetettiin kaikkiaan rekkaa, perävaunua tai niihin rinnastettavaa ajoneuvoa. Kuljetusajoneuvojen määrä väheni 4 % edellisvuoteen verrattuna. Niissä kuljetettiin tavaraa 6,2 miljoonaa tonnia, mikä oli 64 % sataman yksiköidyn tavaraliikenteen määrästä ja 4 % vähemmän kuin edellisvuonna. Helsingin sataman markkinaosuus Suomen satamien kumipyöräliikenteen ajoneuvoista oli 56 %. Suurimmat tavaravirrat kuljetettiin Tallinnan, Travemünden, Rostockin, Tukholman ja Gdynian liikenteessä. Rautatiekuljetukset Vuosaaren sataman rautatietä pitkin kuljetettiin junanvaunua ja tonnia tavaraa. Vuosaaren sataman vientitavarasta 13 % tuotiin satamaan rautateitse. Kumipyöräliikenne Kuorma-auto- ja perävaunuliikenne Muutos-% 2012 / Kuorma-autot ja perä vaunut yht Kuorma-autot, kpl Perävaunut, kpl Lastissa olevat pakettiym. autot, kpl Lastia ajoneuvoissa, tonnia Suomen markkinaosuus, % Kuorma-autot, kpl Perävaunut, kpl Yhteensä, kpl Tonnit Autot, kpl Autot, kpl Uudet autot, kpl Transitoautot, kpl Yhteensä, kpl Autotuonti Helsingin sataman kautta tuotiin jonkin verran autoja Suomen markkinoille. Uusien autojen tuonti väheni edellisvuodesta heikentyneen kysynnän seurauksena. Venäjän markkinoille transitoautoja tuotiin 323 kappaletta. Tavaraliikenteen lähtö- ja kohdemaat Helsingin sataman tavaraliikenne kohdistui Itämeren ja Pohjanmeren satamiin. Noin viidesosa tavarasta jatkaa matkaansa tai on lähtöisin Linjaliikenne Eurooppaan 2012 Södertälje Göteborg Oulu Tallinna Kuopio o Jyväskylä ä Tampere Rauma HELSINKI Hamina Tukholma Turku Hanko Kotka Riika Teesport Århus Hull Esbjerg Malmö Klaipeda Immingham Travemünde Bremerhaven Gdynia Gdansk Hampuri Rostock Sheerness Amsterdam Rotterdam Zeebrugge Antwerpen Ghent Pietari 10 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 2012

11 Konttiliikenteessä Helsingin sataman markkinaosuus oli 28 %, kumipyöräliikenteessä 56 % ja matkustajaliikenteessä 78 %. Mikael Kaplar / Studio POiNT Helsingin sataman suurimmat tavaravirrat kulkivat Helsingin ja seuraavien satamien välillä: kaupunki, tonnia Tallinna Travemünde Hampuri Rotterdam Bremerhaven Tukholma Rostock Antwerpen Århus Gdynia suurinta Yhteensä Tavaraliikenteen profiili % 7 % 4 % 4 % 5 % 6 % 7 % 7 % Tallinna Travemünde Rotterdam Hampuri Bremerhaven 7 % 19 % Tukholma Rostock Antwerpen Århus Gnydia 31 % Muut Euroopan ulkopuolelta Amerikasta tai Aasiasta. Tämä tavara jälleenlaivataan aluksesta toiseen eurooppalaisissa konttikeskuksissa Hampurissa, Bremerhavenissa, Rotterdamissa ja Antwerpenissa. Suurimmat tavaravirrat kulkivat edelleen Helsingin ja Saksan satamien välillä. Liikennettä oli 3,7 miljoonaa tonnia ja osuus oli 38 % Helsingin sataman yksiköidystä tavaraliikenteestä. Helsingin ja Viron välinen liikenne kasvoi edelleen ja kaupunkien välillä kuljetettiin 3 miljoonaa tonnia tavaraa, mikä on 30 % Helsingin sataman tavaraliikenteestä. Kymmenen suurinta kohdesatamaa edustavat 93 % Helsingin sataman yksiköidystä tavaraliikenteestä. Linjaliikenneyhteydet Helsingin satamalla on tiheät säännölliset aikataulun mukaiset yhteydet Itämeren, Pohjanmeren ja Atlantin satamiin. Lähisatamiin kuten Tallinnan ja Tukholman satamiin yhteyksiä on useita päivässä sekä Travemündeen ja Hampuriin päivittäin. Muutoksia linjaliikenneyhteyksissä vuonna 2012: Power Line lopetti marraskuussa liikennöinnin Helsingin ja Travemünden välillä. Power Linen alus Baltica siirtyi Finnlinesin rahtaukseen. Finnlinesin aluskantaa uudistettiin ja varustamo otti käyttöön Kiinassa rakennettuja uudisrakennuksia. Tavaraa kuljettavien linjaliikenteen alusten lähtöjä oli Helsingistä 126 viikossa. Niistä rorolaivoilla oli 32 lähtöä, konttilaivoilla 17 lähtöä ja matkustajalautoilla 77 lähtöä. Viikoittaisia yhteyksiä kohdesatamiin oli huomattavasti enemmän, sillä useat alukset poikkeavat reiteillään monessa kohdesatamassa. Bulkkitavaraliikenne Bulkkitavaraliikenne oli määrältään miljoona tonnia. Se koostui pääosin kivihiilen tuonnista Helsingin Energian tarpeisiin. Kotimainen liikenne sisälsi hiekan tuontia Länsisatamaan paikallista rakennustuotantoa varten. Bulkkitavara kuljetettiin pääsääntöisesti irtolastina kuivalastialuksissa, säiliö- ja kemikaalisäiliöaluksissa tai hiekkajaaloilla. Laivaliikenne Helsingin satamissa kävi vuoden aikana 232 eri alusta. Laivakäyntejä oli kaikkiaan 8 733, keskimäärin 24 laivaa päivässä. Aluskäyntien määrä väheni hieman, alusten keskimääräinen koko sen sijaan kasvoi edellisvuoteen verrattuna. MATKUSTAJALIIKENNE Laivamatkailun suosio kasvoi edelleen vuonna Matkustajien määrä kohosi uuteen ennätykseen, 10,6 miljoonaan henkilöön. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 4 %. Vuosikertomus 2012 HELSINGIN SATAMA 11

12 Matkustajaliikenne Tallinna oli edelleen vetovoimaisin matkailukohde varustamoiden tarjoamien tiheiden ja nopeiden laivayhteyksien sekä kohtuullisten matkakustannusten ansiosta. Linjalla matkasi 7,6 miljoonaa matkustajaa. Työperäinen matkustus Suomenlahden molemmin puolin on vilkasta ja sen osuus on selvässä kasvussa. Noin % matkustajista on työmatkalaisia. Matkustaminen Helsingin ja Tukholman välisellä reitillä säilyttää suosionsa vuodesta toiseen. Matkustajia matkasi reitillä 2,5 miljoonaa kuten edellisenäkin vuonna. Määrä on pysynyt lähes vakiona aina 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Helsingin ja Pietarin välinen matkustajalaivayhteys jatkui menestyksellisesti. Linjalla matkasi vuoden aikana matkustajaa. Moni automatkailija ylittää Itämeren RoPax-aluksilla. Helsingin ja Travemünden välillä matkustajia oli henkilöä. Rostockin linjalla matkasi matkustajaa ja Gdynian linjalla matkustajaa. KANSAINVÄLINEN RISTEILYLIIKENNE Itämeri on ollut suosittu kansainvälisen risteilymatkailun kohde. Kansainvälisen risteilyliikenteen kausi oli vilkas, joskin matkustajien määrä väheni 4 % edellisvuoden tasosta. Matkustajia oli Risteilyaluskäyntejä oli Helsingissä 265. Kymmenen viime vuoden aikana risteilymatkustajien määrä on ollut kasvussa. Sen sijaan aluskäyntien määrä ei ole merkittävästi kasvanut, vaan alusten koot ovat kasvaneet ja Linjaliikenne Muutos-% 2012 / Tukholma Ruotsi, muut Tallinna Pietari Travemünde Rostock Riika Gdynia Ust-Luga Matkustajat yhteensä Kansainväliset risteilymatkustajat Matkustajaliikenne kohteittain Pietari Ust-Luga Tallinna Tukholma Gdynia Rostock Travemünde Linjaliikenne yhteensä Mikael Kaplar / Studio POiNT Travemünde Rostock Helsinki Maarianhamina Pietari Ust-Luga Tukholma Tallinna Gdynia Helsingin kansainvälinen risteilyliikenne Aluskäynnit Matkustajat HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 2012

13 Matkustajaliikenne linjaliikenne, milj. matkustajaa 10,0 7,5 5,0 2, Viro Saksa Ruotsi Muut Risteilymatkustajat Itämerellä Pietari Tukholma Kööpenhamina Helsinki Tallinna Risteilyaluskäynnit Itämerellä Pietari Tukholma Kööpenhamina Helsinki Tallinna matkustajien määrä käyntiä kohden on noussut. KANTVIKIN SATAMA Helsingin Satama hallinnoi Kantvikin toista, noin viiden hehtaarin kokoista aluetta. Helsingin Satama on vuokrannut alueen siellä satamaoperaattorina toimivalle Oy Kantvik Shipping Ltd:lle. Kantvikin satama palvelee Finnsementin sementtijakelua, sekä Vantaan Energian ja Gyproc Oy:n, Kuusakoski Oy:n ja Kontino Oy:n kuljetuksia. Liikenne oli voimakkaasti tuontipainotteista ja koostui kipsikivestä, sementistä, kivihiilestä, rapsista ja sokerista. Vienti koostui metalliromusta ja kipsilevyistä. Kantvikin sataman koko liikenne oli määrältään tonnia. Helsingin hallinnoimalla alueella käsitellyn tavaran määrä oli tästä tonnia. Suurin asiakas oli Vantaan Energia. Kantvikin liikennemäärät eivät sisälly Helsingin sataman liikennemääriin. SUOMEN SATAMIEN LIIKENNE Suomen merikuljetusten määrä oli vuonna 2012 kaikkiaan 93,2 miljoonaa tonnia, 5 % vähemmän kuin edellisvuonna. Tuontikuljetuksia oli 48,7 miljoonaa tonnia, vähennystä 10 %. Vientikuljetusten määrä oli 44,5 miljoonaa tonnia, mikä on saman verran kuin edellisvuonna. Suomen merikuljetuksia hoidettiin 50 satamassa. Kilpilahden (Sköldvik) öljysatama oli liikenteeltään suurin. Suuruusjärjestyksessä seuraavat satamat olivat HaminaKotka, Helsinki ja Kokkola. Suurimmat vientisatamat olivat HaminaKotka, Kilpilahti, Kokkola, Helsinki ja Rauma. Tuontisatamista suurimmat olivat Kilpilahden, Helsingin, HaminaKotkan ja Raahen satamat. Transitokuljetusten määrä oli 7,1 miljoonaa tonnia, 5 % vähemmän kuin edellisvuonna. Transiton osuus satamien koko liikennemäärästä oli lähes 8 %. Eniten kasvoi metallituotteiden ja moottoriajoneuvojen tuontitransito. Transitokuljetukset keskittyivät HaminaKotkan ja Kokkolan satamiin. Jonkin verran transitoa kuljetettiin myös Hangon ja Helsingin satamien kautta. Linjaliikenteen matkustajien määrä oli 17,3 miljoonaa matkustajaa. Ruotsin liikenteessä matkusti 9,0 miljoonaa matkustajaa ja Viron liikenteessä 7,6 miljoonaa matkustajaa. Ruotsin liikenne väheni 1 %, Viron liikenne kasvoi 3 %. Suomen satamien kappaletavaraliikenteen määrä oli 39,4 miljoonaa tonnia, 3 % vähemmän kuin edellisvuonna. Tuontia oli 14,0 miljoonaa tonnia (-3 %) ja vientiä 25,3 miljoonaa tonnia (-3 %). Kontteja kuljetettiin kaikkiaan 1,4 miljoonaa TEU, kasvua oli 3 %. Lastia konteissa kuljetettiin 12,1 miljoonaa tonnia, mikä vastasi edellisvuoden määriä. Kuorma-autoja ja perävaunuja satamien kautta kulki 0,9 miljoonaa, määrä väheni 1 %. Lastia niissä kuljetettiin 12,2 miljoonaa tonnia. Lastimäärät vähenivät 2 %. Vuosikertomus 2012 HELSINGIN SATAMA 13

14 Mikael Kaplar / Studio POiNT 14 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 2012

15 Satamanpito on jatkuvaa kehittämistä Helsingin Sataman liiketoiminnan yhtenä painopisteenä on Vuosaaren sataman jatkuva parantaminen asiakkaan eduksi. Myös matkustajaliikenteen tulevaan kasvuun valmistauduttiin laatimalla Helsingin Sataman kehittämisohjelma. Vuoden aikana laadittu ja hyväksytty Helsingin satamanosien kehittämisohjelma 2022 ohjaa Helsingin Sataman tulevia ratkaisuja. Lisäksi alkuvuonna toteutunut organisaatiouudistus linjasi Vuosaaren sataman ja matkustajasatamien toimintoja omina liiketoimintayksikköinä. Henkilöstön monitaitoisuutta lisättiin toteuttamalla terminaali päälliköiden välinen asemapaikkojen vaihto, joka on voimassa 2013 loppuun asti. Prosentti koko Suomen bruttokansantuotteesta Helsingin sataman vaikutusta talouteen ja työllisyyteen selvitettiin rakennus- ja yhdyskuntasuunnitteluun erikoistuneen WSP Finlandin toteuttamalla tutkimuksella. Sen mukaan Helsingin sataman taloudellinen vaikuttavuus vastaa yhtä prosenttia koko Suomen bruttokansantuotteesta. Lisäksi sataman työllistävä vaikutus on prosentti Suomen työvoimasta. Tutkimuksen mukaan Helsingin satama lisää bruttokansantuotetta (BKT) 1,45 miljardilla eurolla. Tämä vastaa 4,8 % Helsingin BKT:stä, 2,7 % pääkaupunkiseudun BKT:stä ja 1 % Suomen BKT:stä. Sataman välitön työllistävä vaikutus on henkilöä, mikä on 4 % Helsingin, 1,6 % pääkaupunkiseudun ja 0,5 % koko maan työllisestä työvoimasta. Kokonaistyöllisyysvaikutus henkilöä on 7,6 % Helsingin, 3,1 % pääkaupunkiseudun ja 1 % koko maan työllisestä työvoimasta. Helsingin sataman bruttokansantuotetta lisäävästä vaikutuksesta 77 % liittyy tavaraliikenteeseen ja 23 % matkustajaliikenteeseen. Työllisyysvaikutuksesta sen sijaan tavaraliikenteeseen liittyy 56 % ja matkustajaliikenteeseen 44 %. Tavaraliikenteen toimialoista suurin BKT-vaikutus liittyy lastinkäsittelyyn ja varastointiin. Suurin työllisyysvaikutus taas liittyy muuhun kuljetusvälitykseen, käytännössä huolintaan ja rahtaukseen. Tutkimuksen mukaan Helsingin sataman kautta kulkeneet ulkomaiset matkustajat toivat Suomeen vuonna 2011 yhteensä 320 miljoonaa euroa. Lisäksi risteilymatkustajat laivojen miehistö mukaan luettuna toivat 28 miljoonaa euroa, joten Helsingin sataman kautta tuli yhteensä 348 miljoonaa euroa. Asiakastyytyväisyystavoite saavutettiin Helsingin Sataman asiakastyytyväi - syyttä mitattiin syyskuussa nyt jo 16. kerran. Tulokseksi saimme 8,06, mikä on nousua edelliseen vuoteen 0,11. Keski arvotavoitteemme oli 8,00. Tyytyväisyysmittauksessa Vuosaaren sataman tulos kehittyi suotuisasti kaikilla tutkittavilla osa-alueilla, kun taas matkustajasatamien puolella päästiin lähes viime mittauksen lukuun. Satamanosien kehittämisohjelma 2022 Helsingin Satama julkaisi syksyllä satamaosien kehittämisohjelman Kehittämisohjelma määrittelee, mitä liikennettä kussakin satamanosassa hoidetaan ja mitä kehittämistoimenpiteitä satamanosiin on syytä tehdä, jotta satama pystyy vastaamaan jatkossakin asiakkaidensa tarpeisiin. Länsisatama on lähivuosien tärkein kehityskohde. Kehittämistoimen piteitä tullaan tekemään vahvasti yhteistyössä eri tahojen, kuten varustamoiden ja virastojen kanssa. Tavaraliikenteen toimintaan uusia mahdollisuuksia Vuosaaren satama keskittyi organisaatiojärjestelyjen myötä tapaamaan asiakkaita ja kehittämään yhteydenpitoa. Tapaamisten tärkeimpiä tavoitteita olivat asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen, uusien yhteistyömallien haku ja kysynnän lisääminen sataman palveluja kohtaan. Yhteyttä asiakkaisiin pidettiin myös sähköisin välinein ja Vuosikertomus 2012 HELSINGIN SATAMA 15

16 painotuottein sekä järjestämällä kohderyhmälähtöisiä tilaisuuksia. Helsingin Satama haluaa kehittää raideliikennettä ja selvitti tätä varten edellytykset, joilla Vuosaaren sataman infran puolesta on mahdollista käynnistää säännöllinen tavarajunavuoroliikenne Vuosaaren sataman ja pohjoisen Suomen kaupunkien välillä. Bertschi Finland Oy:n terminaalin ensimmäinen vaihe valmistui rautatielogistiikka-alueella elokuussa. Alueella käsiteltiin kontteja yhteensä TEUta. Alueen kehittämistä tullaan edelleen jatkamaan tulevina vuosina. Vuosaaren satamaan johtavan laivaväylän käytettävyyden parantamiseksi Liikennevirasto ja Helsingin Satama teettivät yhteistyössä esisuunnitelmat Vuosaaren satamaan johtavan meriväylän ja osan sataman vesialueesta syventämiseksi 13 metriin. Väylän ja vesialueen syventäminen parantaisi Vuosaaren kilpailukykyä, koska varsinkin konttialusten koko Itämerellä on yleisesti kasvussa. Vuosaaren sataman ympäristöluvan uudistamista koskeva lupahakemus jätettiin aluehallintovirastolle vuoden lopulla. Hakemusta varten tehtiin mittava määrä erilaisia selvityksiä. Vuosaaren satama valittiin myös Teknologiateollisuus ry:n hallinnoiman Demo2013-hankkeen toteutuspaikaksi. Hankkeen tarkoitus on energiatehokkaiden, päästöttömien ja meluttomien sovellusten pitkäaikainen kenttätestaus. Muun muassa Woikoski Oy suunnitteli tulevaa vetytankkausasemaa ja Fitelnet Oy liikuteltavaa varavoimayksikköä Vuosaareen. Lisäksi syyskuussa T Control Oy:n polttokennokäyttöinen ups-laite otettiin käyttöön TeliaSoneran tukiasemalla. Varsinaiset pitkäaikaiset kenttätestit aloitetaan vuoden 2013 lopulla. AP-laituri ja siihen liittyvät kaksi roro-ramppia valmistuivat kesäkuussa lisäten edelleen laituripaikkoja ja laiturialueiden käytön joustavuutta. LNG on tulevaisuuden ratkaisu Helsingin Satama allekirjoitti Kööpenhaminassa LNG Itämerellä -kumppanuussopimuksen yhdessä viiden muun Itämeren sataman kanssa. Hankkeella pyritään löytämään yhteinen näkemys nesteytetyn maakaasun (LNG) tankkauksesta Itämeren alueella. Hanke on osittain EU:n rahoittama. Samalla halutaan luoda kumppaneille yhteinen foorumi kerätyn tiedon jakamiseen ja toisilta oppimiseen: koko hankkeen tavoitteena on tuottaa LNG-opaskirja, josta löytyy parhaat käytännöt sekä suositukset LNG-infrastruktuurin kehittämiseksi satamissa. Kumppanuushanke perustuu osallistujien toteuttamiin tutkimuksiin, joilla tuetaan tulevia investointipäätöksiä. Helsingin Satama teetti Pöyry Oy:llä tutkimuksen siitä, kuinka Eteläsatamassa, Katajanokalla, Länsisatamassa ja Vuosaaressa voitaisiin tarjota nesteytettyä maakaasua aluksille. Parhaaksi vaihtoehdoksi nousi LNG:n bunkraus aluksesta alukseen. Riskienhallinta Helsingin Satamassa riskienhallinta tarkoittaa järjestelmällistä ja ennakoivaa tapaa tunnistaa, analysoida ja hallita toimintaan liittyviä mahdollisuuksia ja uhkia. Turvallinen ja häiriötön satama on keskeinen kilpailuetu asiakkaiden arvioidessa Helsingin Sataman ja sataman toimijoiden luotettavuutta liikekumppanina. Helsingin Satama tarkastelee toimintojensa riskejä joko toimintoihin kuuluvana luonnollisena osana tai erillisten riskikartoitusten muodossa. Eri riskilajien kartoitukset laaditaan ja läpikäydään säännöllisin väliajoin. Korjaavat toimenpi teet toteutetaan riskikartoitusten, asiakas palautteiden ja läheltä piti -tilanne raporttien pohjalta. Matkustajaliikenteen kasvu vaatii uusia toimenpiteitä Matkustajaliikenne Viroon kääntyi voimakkaaseen kasvuun kun Tallink ja Viking Line ottivat käyttöönsä suuret nopeakulkuiset alukset 2000-luvun puolivälissä. Jo Yleiskaava -92 sisälsi aluevarauksen Länsisatamasta matkustajaliikenteelle. Helsingin satamanosien kehittämisohjelma 2022:ssa todetaan, että Länsisataman alue soveltuu parhaiten toimintojen kehittämiselle vastaamaan kehittyvää palvelujen kysyntää. Länsisataman vanhoja satamaalueita rakennetaan ja samalla aluetta kaavoitetaan. Kaavoitustyön pohjaksi Helsingin Satama teetti yhdessä kaupunki suunnitteluviraston kanssa kolme viitesuunnitelmaa, joista arkkitehtitoimisto ALAn työ valittiin jatkosuunnittelun ja kaavatyön luonnokseksi. Viitesuunnittelulla hahmotetaan erilaisia toiminnallisia ratkaisuja kuten uutta terminaalirakennusta, liikenne järjestelyjä ja pysäköintiä. Alue muuttuu, kun osa nykyisistä sataman alueista siirtyy muuhun käyttöön ja samalla satamaaluetta laajennetaan. Länsisataman kehittäminen ja rakentaminen tulee tapahtumaan täysimittaisen liikenteen ja yhä lähenevän asutuksen keskellä, mikä tuo omat haasteensa. Alueella on tehty tätä silmälläpitäen liikennejärjestelyjä helpottamaan terminaalin saavutettavuutta ja lisäämään 16 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 2012

17 Helsingin satamanosien kehittämis ohjelma 2022 ohjaa Helsingin Sataman tulevia ratkaisuja. Mikael Kaplar / Studio POiNT koko alueen läpäisykykyä. Alueen kehittämistä koordinoimaan siirtyi matkustajaliikennepäällikön tehtävistä Jussi Malm. Asetus matkustajien oikeuksista EU-asetus velvoitti satamia ja laivayhtiöitä järjestämään vammaisten ja liikuntarajoitteisten matkustajien avustamispalvelun mennessä. Koko Helsingin Sataman terminaalihenkilökunta koulutettiin avustustehtäviin yhteistyössä Invalidiliiton ja Näkövammaisten keskusliiton kanssa. Terminaaleihin rakennettiin avustettavien kutsupisteet sekä selkiytettiin opasteita. Lisäksi Helsingin Sataman verkkosivuille julkaistiin oma osio avustettaville matkustajille. Automatisoinnilla lisää tehokkuutta Helsingin Satama käynnisti viime vuonna yhdessä matkustajavarustamoiden kanssa lähtöselvitystoiminnon automatisoimiseen tähtäävän hankkeen. Sen tarkoituksena on sujuvoittaa check In -toimintoja matkustaja- ja ajoneuvoliikenteen osalta. Lisäksi tavoitteena on tehostaa ajoneuvoliikenteen käytössä olevia aluejärjestelyjä jonotusta vähentämällä. Hanke koskee erityisesti Länsisataman aluetta ja tarkoitus on saada automatisoinnista kokemuksia ennen uuden matkustajaterminaalin rakentamista. Jalkamatkustajien automaattisessa lähtöselvityksessä pyritään eri varustamoiden ja eri järjestelmien yhteiskäytön mahdollistavaan tekniikkaan. Rajatarkastusautomaatteja Helsingin satamaan Rajavartiolaitos otti Länsiterminaalissa toukokuun alussa käyttöön kolme rajatarkastusautomaattia, joita käytetään pääasiassa Venäjän liikenteessä helpottamaan EU-kansalaisten rajanylitystä. Rajatarkastusautomaatit olivat ensimmäiset lajissaan meriliikenteessä Euroopan alueella. Vuonna 2013 Länsiterminaalissa tehtiin rajanylitystä. Lauttapaikka 5 maihinnousurakennuksen rakennustyöt alkoivat Helsingin Satama aloitti syyskuussa Länsisataman uuden maihinnousurakennuksen rakennustyöt Länsiterminaalin eteläpuolella. Maihinnousurakennuksen perustukset tehtiin lokakuun alussa ja työt jatkuvat kesälle 2013, jolloin uusi rakennus on tarkoitus ottaa käyttöön. Kaksikerroksisen rakennuksen pinta-ala on 850 m 2. Lisäksi Länsisataman laituriuloketta LJ5 levennettiin ja siihen rakennettiin säädettävä ajoramppi. Raitiovaunulla Länsisatamaan Matkustajien palvelut Länsiterminaaliin paranivat, kun raitiolinja 9:n reitti piteni elokuussa Jätkäsaareen, suoraan Länsiterminaalin eteen. Raitiolinjan vuorovälit ovat lyhyet ja matka Rautatientorilta Länsiterminaalille taittuu noin 14 minuutissa. Katajanokalla Suomen ensimmäinen mittava maasähkösyöttöjärjestelmä Helsingin Satama räätälöi Viking Linen Mariella ja Gabriella -aluksille Katajanokalle maasähköjärjestelmän. Sen ansiosta satamassa olleessaan matkustajalaivojen ei tarvitse käyttää apumoottoreita turvaamaan aluksen sähkönsaantia. Järjestelmää varten Helsingin Satama on rakentanut pitkälle automatisoidun maasähkömuuntamon, mittavat määrät kaapelointeja ja niiden varajärjestelmän sekä kiskoilla liikuteltavan kaapelinsiirtolaitteen. Kaksi tehokasta muuntajaa tarjoaa laivoille jopa 4 MW sähköä. Jäänmurtoa Jäänmurtoa oli talvikaudella yhteensä noin 230 tuntia, joka vastaa pitkänajan keskiarvoa. Ensimmäinen tapahtuma kirjattiin ja viimeinen Vaaralliset aineet Vaarallisia aineita kuljetettiin Helsingin sataman kautta noin tonnia, josta Vuosaaren sataman osuus oli noin tonnia. Kokonaismäärä laski edellisvuoteen verrattuna lähes seitsemän prosenttia. Vakavia öljyvahinkoja ei sattunut. Sponsorointi Helsingin Satama on sponsoroinut olympia purjehtija Tapio Nirkkoa vuodesta Viimeisin olympiadi huipentui Lontoon Weymouthin olympiaregattaan. Nirkko sijoittui regatassa kymmenenneksi, mikä on samalla hänen tähän asti paras olympiasijoituksensa. Messut Helsingin Satama jatkoi aktiivista markkinointiaan vuonna 2012 muun muassa osallistumalla yhteistyökumppaneidensa kanssa Trans Russia, Logistiikka- Kuljetus, Transfairlog Hampuri, RORO Göteborg ja Power Truck -messutapahtumiin. Lisäksi Helsingin Satama osallistui yhdessä matkailu- ja kongressitoimiston, laiva-asiamiesten ja matkanjärjestäjien kanssa kansainvälisen risteilyliikenteen messuille 2012 Seatrade Miamissa ja Seatrade Med Marseillessa markkinointinimi Cruise Finlandin alla. Vuosikertomus 2012 HELSINGIN SATAMA 17

18 Jussi Jyvälahti 18 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 2012

19 Satamatoiminta edellyttää aktiivista ympäristötyötä Helsingin Sataman ympäristötyötä ohjaa ISO 14001:2004 -sertifioitu toimintajärjestelmä. Ympäristöjärjestelmän osien ulkoinen auditointi toteutettiin syyskuussa Ympäristöluvat Helsingin sataman kaikilla satamanosilla on ympäristönsuojelulain ja -asetuksen mukaiset ympäristöluvat. Vuosaaren sataman ympäristölupa on Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan myöntämä. Vuoden 2012 lopulla jätettiin Etelä- Suomen aluehallintavirastolle hakemukset ympäristölupaehtojen päivittämiseksi Eteläsatamassa ja Vuosaaren satamassa. Länsisataman lupaehtojen tarkistamishakemus jätettiin vuonna 2010 ja sitä päivitettiin vuoden 2012 lopussa. Pakokaasupäästöt Satamatoiminnan ja alusliikenteen keskeisimpiä ilmapäästöjä ovat typpioksidit (NO X ), hiilidioksidi (CO 2 ) ja rikkidioksidi (SO 2 ) sekä hiukkaspäästöt kuten noki. Erityisesti rikkidioksidipäästöt ovat tyypillisiä laivaliikenteelle, sillä tieliikenteen polttoaineet ovat nykyään rikittömiä. Laivojen rikkidioksidipäästöt riippuvat käytettyjen polttoaineiden rikkipitoisuuksista sekä liikenteen määrästä. Kansainväliset säännökset määräävät aluksien käyttämän polttoaineen laadun. Mikäli alus viipyy satamassa yli kaksi tuntia, sen on käytettävä < 0,1 % rikkiä sisältävää poltto ainetta tai kytkeydyttävä maasähköön. Katajanokalla (EK6) Viking Linen Tukholman linjan alukset, Mariella ja Gabriella käyttivät syksystä 2012 alkaen maasähköä laiturissa olon aikana. Maasähkön käytöllä pystytään minimoimaan laivojen apumoottoreiden aiheuttamaa melua ja ilmanpäästöjä. Tämä korostuu, kun satama sijaitsee aivan kaupungin keskustassa lähellä asutuksia. Melu Eteläsataman ja Länsisataman melumallinnukset päivitettiin vuonna 2012 sekä käynnistettiin Katajanokan Jäänmurtajalaiturin melumittausselvitys. Helsingin Satama on pyrkinyt selvittämään uusien säännölliseen liikenteeseen tulevien matkustaja-alusten melutasoa. Melutaso vaikuttaa aluksen laivapaikan valintaan. Mikäli alus jostain syystä yöpyi Helsingissä, sijoitettiin se mahdollisuuksien mukaan yöksi asutuksesta kauempana olevalle laivapaikalle. Jätehuolto Eteläsataman, Länsisataman ja Vuosaaren jätehuoltosuunnitelmat päivitettiin vuonna Jätehuolto jakautuu kiinteistöjätteeseen, alusjätteeseen ja erityisjätteisiin. Erityisjätteitä ovat muun muassa vaaralliset jätteet, joista suurimman osan muodostavat aluksista vastaanotetut öljyiset jätteet. Alusjätehuolto Merenkulun ympäristönsuojelulain ja -asetuksen mukaan alusten on jätettävä satamaan aluksista peräisin oleva jäte, jota ei Marpol 73/78 -yleissopimuksen tai Helsingin sopimuksen perusteella saa päästää mereen Itämeren alueella. Kiinteistä jätteistä ja öljyisistä jätteistä satamien tulee periä aluksilta jätehuoltomaksu, vaikka alus ei jättäisi satamaan jätettä. Tällä ei erityismaksua -järjestelmällä (no special fee) pyritään vähentämään laitonta jätteiden mereen laittamista. Säännöllisessä liikenteessä olevat alukset voivat saada Liikenteen turvallisuusvirastolta (Trafi) vapautuksen jätteiden jättöpakosta, jos niillä on jätehuoltosopimus pätevän jätehuoltoyrityksen kanssa. Helsingin Satamaan säännöllisesti liikennöivät alukset hoitavatkin pääsääntöisesti jätehuoltonsa suoraan jätehuoltoyritysten kanssa, joten Helsingin Satama välittää jätehuollon lähinnä vain kansainvälisille risteilyaluksille ja joillekin rahtialuksille. Alusjätevedet Merenkulun ympäristölainsäädännön mukaan kansainvälisessä liikenteessä Vuosikertomus 2012 HELSINGIN SATAMA 19

20 olevat alukset voivat tyhjentää käsittelemättömät käymäläjätevedet mereen yli 12 meripeninkulman ja käsitellyt käymälä jätevedet yli kolmen meripeninkulman etäisyydellä lähimmästä rannikosta. Tietynlaisen käsittelylaitteiston kautta saavat alukset laskea käymäläjätevedet mereen ilman rajoituksia. Vaikka lainsäädäntö mahdollistaa jätevesien mereen pumppaamisen, tuovat alukset yhä enenevässä määrin sekä käymäläjätevedet että muut aluksella syntyvät jätevedet maihin käsiteltäväksi. Vuonna 2012 alusjätevesiä vastaanotettiin 17 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kuitenkin kansainvälisiltä risteilyaluksilta pumpattiin sataman viemäriverkkoon alusjätevesiä 8 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kesällä 2012 tehtiin selvitys alusten Helsingin sataman viemäriverkkoon johtamien mustien ja harmaiden alus jätevesien määrästä ja laadusta. Selvityksessä haastateltiin alusten konemestareita tai ympäristöpäälliköitä. Kysymykset koskivat alusten jätevesilaitteistoja, pumppauksen kestoa, pumppujen kapasiteettia ja syntyneiden jätevesien määrää. Tutkimuksessa otettiin myös jätevesinäytteitä matkustajalaivoista Eteläsatamassa, risteilyaluksilta Hernesaaressa sekä Vuosaaren jätevesien esikäsittelyyksiköstä. Haastatteluissa todettiin, että Helsingin Sataman jätevesien vastaanottokapasiteetti on riittävä. Suurin osa Satamatoiminnan SO 2 -päästöt Eteläsatama Länsisatama Vuosaari Satamatoiminnan NO X -päästöt Eteläsatama Länsisatama Vuosaari Satamatoiminnan hiilidioksidipäästöt Eteläsatama Länsisatama Vuosaari Helsingin Sataman vastaanottaman alusjätteen määrän kehitys Kansainvälinen ruokajäte Kaatopaikkajäte Öljyinen jäte Helsingin Sataman vastaanottamat alusjätevedet, tonnia Matkustajalaivat Risteilijät Mikael Kaplar / Studio POiNT Liikenteen pakokaasupäästöjä on tarkasteltu laskennallisella Portensys-mallilla. Laskennassa ovat mukana myös satama-alueella työskentelevien operaattoreiden työkoneiden päästöt sekä maaliikenteen päästöt. 20 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 2012

21 Helsingin Satama onnistui omalta osaltaan energiasäästöissä, joiden avulla pyrittiin alentamaan kaupungin sähkön ja lämmön kokonaiskulutusta. Mikael Kaplar / Studio POiNT niin sanotusta mustasta jätevedestä tulee matkustajalaivoilta. Monet risteilyalukset pumppaavat hyvin vähän tai eivät yhtään mustaa jätevettä sataman viemäriin. Risteilyalusten pumppaamat jätevedet ovat pääasiallisesti esikäsiteltyä harmaata jätevettä. Suurimalla osalla risteilyaluksista on oma jätevedenpuhdistamo laivalla. Energiankulutus Helsingin Satamalla oli tavoitteena kaupungin sitovien energiansäästötavoitteiden mukaisesti oman kokonaisenergiankulutuksen (sähkö ja lämpö) pienentäminen 2 %:lla vuoteen 2010 verrattuna. Tavoite saavutettiin. Ympäristöyhteistyö Helsingin Satama on ollut vuonna 2012 mukana useissa EU-projekteissa, kuten Clean Baltic Sea Shipping, Baltic LNG ja Penta, joissa on etsitty ratkaisuja satamatoiminnan ympäristöasioihin ja niiden mittaamiseen. Lisäksi Helsingin Satama on ollut mukana kansallisissa ympäristötutkimuksissa ja työryhmissä, kuten Liikenne- ja viestintäministeriön meriliikenteen tulevaisuuden käyttövoimat -työryhmässä. Helsingin Satama työskentelee tiiviisti myös Helsingin kaupungin ympäristötyöryhmissä ja vapaaehtoisissa haasteissa. Satama on edelleen mukana uudelle toimintakaudelle suuntaavassa Itämerihaasteessa ja osallistuu muun muassa Helsingin kaupungin ilmansuojelu-, meluntorjunta-, vieraslaji-, ympäristöjohtamis- ja energiansäästötyöskentelyyn. Vesi- ja kalataloustarkkailut Meriläjitysalueiden sekä Vuosaaren sataman rakentamisen vesistö- ja kalataloustarkkailuja jatkettiin entiseen tapaan. Lisäksi Vuosaaren rakentamisen vaikutuksia linnustoon seurattiin. Länsi- ja Eteläsataman osalta Helsingin Satama on mukana Helsingin ja Espoon merialueiden vesistö- ja kalataloustarkkailussa. Vuonna 2012 liityttiin myös Helsingin ja Espoon merialueen edustan kalataloudelliseen yhteistarkkailuun. Ilmanlaatua mitattiin jatkuvatoimisella mittausasemalla Hernesaaressa Helsingin satamien ympäristöluvat velvoittavat osallistumaan pääkaupunkiseudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Ilmanlaadun mittausasema sijaitsi Hernesaaressa, jossa ilmanlaatu oli pääosin hyvä tai tyydyttävä, ja selvästi parempi kuin Helsingin keskustan vilkasliikenteisillä alueilla. Typpidioksidin vuosikeskiarvot olivat keskikaupungin arvoja matalammat ja reilusti alle raja-arvon. Rikkid ioksidin kuukausikeskiarvot olivat koko pääkaupunkiseudulla alle raja- ja ohjearvojen, mutta laivaliikenteen vaikutus näkyy mittauksissa. Jatkuvatoimisen mittausaseman lisäksi ilmanlaatua (NO x ja SO 2 -pitoisuudet) seurattiin matkustajasatamien läheisyydessä niin sanotuilla passiivikeräimillä. Uuden meriläjitysalueen YVA-prosessi Helsingin Satama suunnittelee uuden meriläjitysalueen käyttöönottoa. Hankkeesta on teetetty lakisääteinen ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Joulukuussa 2012 valmistunut arviointi on ollut nähtävillä ja lausunnoilla, minkä jälkeen YVA-menettely päättyy keväällä 2013 Uudenmaan ELYkeskuksen antamaan lausuntoon. YVA-menettelyn tavoitteena oli arvioida hankkeen eri vaihtoehtojen ympäristövaikutukset, varmistaa niiden huomiointi suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä antaa kansalaisille mahdollisuus osallistua suunnittelu prosessiin. Vaikutusten arvioinnissa käsiteltiin useita eri sijainti vaihtoehtoja. Suunniteltu läjitysalue vaikuttaa eniten merenpohjan sedimentteihin ja vedenlaatuun sekä kaloihin. Sen sijaan vaikutukset suojelu alueisiin, linnustoon ja muuhun eläimistöön sekä maisemaan ja ihmisiin jäävät vähäisiksi. Hankkeen vaikutukset ovat pääosin ohimeneviä. Vuosikertomus 2012 HELSINGIN SATAMA 21

22 Mikael Kaplar / Studio POiNT 22 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 2012

23 Henkilöstöä koulutettiin ja organisaatio uudistettiin Helsingin Satamassa työskenteli vuoden 2012 lopussa 175 henkilöä. Henkilöstömäärä väheni vuoden aikana 12:lla. Eläkkeelle jäi vuoden kuluessa 16 henkilöä. Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden lopussa neljä henkilöä. Uusia työntekijöitä palkattiin kahdeksan. Sisäisiä rekrytointeja on tehty useita ja yksiköiden välistä tehtäväkiertoa on toteutettu. Henkilökunnan keski-ikä oli 50,1 vuotta. Henkilöstöstä oli naisia 27 % ja miehiä 73 % Henkilöstön ammattitaidon ja osaamisen kehittämiseksi tarjottiin koulutusta 415 päivää eli 2,4 päivää henkilöä kohden. Koulutukseen osallistui 73 % henkilöstöstä. Koulutuskustannukset ilman palkkamenoja olivat euroa. Henkilöstön kehittämisessä painopisteinä olivat IT-koulutus, esimiesten valmennus, palveluvalmennus sekä viestintä- ja turvallisuuskoulutus. Matkustajien oikeuksia koskevaan direktiiviin liittyen järjestettiin terminaalihenkilöstölle esteettömyyskoulutusta. Helsingin Satama tukee myös henkilöstön omaehtoista, vapaa-ajalla tapahtuvaa opiskelua. Henkilöstön työkykyä ja hyvinvointia edistettiin työterveyshuollon, työsuojelun ja henkilöstön kehittämisen keinoin sekä järjestämällä TYHYpäiviä. Henkilöstöliikuntaa ja kerho- ja harrastustoimintaa on tuettu. Helsingin Sataman organisaatiota uudistettiin Uudessa organisaatiossa on kaksi liiketoimintayksikköä: matkustajasatamat ja Vuosaaren satama. Liiketoimintayksiköitä palvelevat tukitoiminnot: hallinto ja talous, tekniset palvelut sekä markkinointi ja viestintä. Uudistuksessa satamakohtaiset turvallisuusasiat siirtyivät liiketoimintayksiköille näin vähentäen osastojen määrää. Organisaatiouudistuksen tavoitteena oli yhtenäisen toimintamallin luominen, vastuiden selkiyttäminen, sisäisen yhteistyön tiivistäminen sekä asiakaslähtöisyyden lisääminen. Uudella mallilla pyritään myös tehostamaan johtamistyötä sekä kierrättämään asiantuntemusta ja osaamista. Helsingin Sataman henkilöstön jakautuma 22 % 20 % 3 % 9 % 46 % Matkustajasatamat 80 Vuosaaren satama 15 Hallinto ja talous 35 Tekniset palvelut 39 Markkinointi ja viestintä 5 Satamajohtaja 1 Yhteensä 175 Vuosikertomus 2012 HELSINGIN SATAMA 23

24 TALOUS, miljoona euroa Liikevaihto 87,2 86,5 86,7 81,2 95,4 Liikeylijäämä 17,9 18,4 16,0 14,5 39,4 Tilikauden ylijäämä 22,0 21,1 17,0 14,8 11,1 Investoinnit 15,9 13,9 10,4 23,7 145,3 Taseen loppusumma 600,0 612,8 619,9 621,1 610,1 Mikael Kaplar / Studio POiNT 24 HELSINGIN SATAMA Vuosikertomus 2012