YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA"

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/2006

2 4 15 Työn sankarit Otsonikerroksen paranemisesta ei selkeitä merkkejä 20 Sisältö 3 Puheenjohtajalta 4 Työn sankarit 6 Pätkätyöt eivät ole vähenemään päin 8 Millainen valtio on työnantajana? 9 Muutosturvaa räätälöidään myös korkeasti koulutetuille 10 Joka neljännen akavalaisen palkkaus perustuu työn arviointiin 12 Kuivuus ja sateisuus lisääntymässä samanaikaisesti 15 Väitös: Otsonikerroksen parenemisesta ei selkeitä merkkejä 16 Äitinä ja isänä työelämään 17 Koulutusta 18 Ay-liikettä uhkaa Irlanti-ilmiö 19 Suomalainen työmarkkinamalli yksissä kansissa 19 YKL:n valtuuston kokouskutsu 19 Kapula-työryhmä 20 Lumikurjen jäljillä Kazakhstanissa 22 Opiskelijoiden työssäkäyntiselvitys 23 Lukijan kynästä 23 Hallituksen yhteystiedot Lumikurjen jäljillä Kazakhstanissa

3 Puheenjohtajalta Julkaisija Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL ry Toimitus ja toimisto Vuorikatu 22 A Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) ww.ykl.fi Toiminnanjohtaja Arja Varis Puhelin (09) gsm Osoitteenmuutokset Puhelin (09) ja (09) IAET-kassa on YKL:n jäsenten työttömyyskassa Puhelin (09) Faksi (09) Ratavartijankatu 2, Helsinki Päätoimittaja Tuula Kilpeläinen Puhelin (09) gsm Ilmoitushinnat /1 sivu 800 euroa 1/2 sivua 550 euroa 1/4 sivua 350 euroa takakansi 1000 euroa Tilaushinta 20 euroa vuosikerta Taitto graafi nen suunnittelu kling Paino F.G. Lönnberg, Helsinki Painosmäärä 4200 Lehti on painettu Galerie One Silkpaperille, joka täyttää joutsenmerkityn painotyön vaatimukset. Seuraavat numerot Nro Ilmestyy Aineisto 2/ / ISSN X YKL UUDISTUU Paras uutinen heti tähän alkuun: liittomme uudeksi toiminnanjohtajaksi on valittu FT Pekka Ihalainen. Pekka aloittaa työssään huhtikuun alussa. Tämä näin ensitietona. Varsinainen esittelyartikkeli on luvassa Ympäristöasiantuntijan seuraavassa numerossa. Uudistuksen taustalla on usein keskusteluissa esiin noussut tarve entisestään vahvistaa ympäristöalan koulutuksen ja työelämäkokemuksen mukanaan tuomaa osaamista liiton toimistossa. Uudistuksen myötä pystymme laajemmin kattamaan koko edunvalvonnan kentän ja palvelemaan teitä hyvät jäsenet entistä monipuolisemmin. Uusia voimia tarvitaan. Ympäristöasiantuntijoita koskevia uudistuksia on Suomessa menossa, kukin omaa tahtiaan, niin monta, että välillä hirvittää. Julkisuudessa eniten esillä ollut kunta- ja palvelurakenneuudistus on niistä yksi. Lisäksi ovat menossa ainakin valtion tuottavuusohjelma ja valtion ympäristölupahallinnonuudistus, jotka molemmat jakautuvat moneen osahankkeeseen. Seurattavaa riittää. Tätä varten liittoon on perustettu Kapula-työryhmä. Jää nähtäväksi mitä kapuloita ja mihin tarvitaan. Lisää hyviä uutisia kuuluu maailmalta. Kansainvälisen ay-liikkeen rooli ympäristövaikuttajana sai vuoden alussa merkittävän kasvusysäyksen. Tammikuun puolessa välissä Nairobissa järjestettiin ensimmäinen International World Trade Union Assembly on Labour and Environment. Se kokosi eri maanosien ammattijärjestöjen sekä kansainvälisten ay-organisaatioiden edustajat saman pöydän ääreen ympäristöasiantuntijoiden sekä hallitusten ja UNEPin, ILOn ja WHOn edustajien kanssa luomaan yhteistä pohjaa kansainvälisen ay-liikkeen toimille ympäristön ja kestävän kehityksen puolesta. Kokouksessa tulevan yhteistyön pääkohteiksi on sovittu seuraavat teemat: ilmastonmuutos, kemikaalikysymykset, työ ja terveys, yritysten yhteiskunnallinen vastuu, tasa-arvo ja köyhyyden poistaminen. Kokouksen tulokset kokonaisuudessaan on koottu UNEPin julkaisuun, jossa on myös kuvattu kehykset tuleville kansainvälisille ja kansallisille kampanjoille keskeisistä aiheista kuten HIV/AIDS, oikeus puhtaaseen veteen ja asbestin käytön kieltäminen. Tämän lehden liitteenä on juuri valmistunut YKL:n työmarkkinatutkimus. Edunvalvontamme kannalta ensiarvoisen tärkeän tiedon kerääminen toteutettiin ensimmäisen kerran sähköisesti. Kiitos kaikille vastanneille. Tutkimus on tehty luonnontieteellisten alojen liittojen yhteistyönä. Yhteinen sapluuna helpottaa eri ammattijärjestöjen jäsenten työmarkkinoille sijoittumista, palkkatasoa ja muita edunvalvonnan kannalta keskeisiä asioita koskevaa vertailua. Ja lopuksi, muistathan, että kuluva vuosi on myös YKLn vaalivuosi. Uusi valtuusto valitaan ensi syksynä. Ohjeet ehdolle asettumisesta saat myöhemmin. Ennakkotieto vaaleista tavoittaa sinut sireeninkukinnan aikaan ja varsinainen ohjekirje ehtii mukaan omenanpoimintaan. Muista luonnonilmiöiden ihailun ohella tarkkailla myös postiasi! Sinua tarvitaan. Maija Venäläinen 3 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/06

4 Teksti: Maarit Seeling Yli puolet kaikista palkansaajista tekee ylitöitä lähes säännöllisesti. Työaika on sitä pidempi, mitä korkeammalla henkilö on yrityksen hierarkiassa. Oma lukunsa ovat ns. harmaat ylityöt eli palkattomat ylityöt, joita ei kirjata minnekään. Liian pitkät päivät aiheuttavatkin monella työpaikalla uupumusta. Työn sankarit Tilastojen valossa tarkasteltuna suomalaisten palkansaajien työajat ovat nykyään lyhyempiä kuin 1990-luvun lopulla. Keskimääräinen työaikojen lyhentyminen johtuu muun muassa osa-aikatyön yleistymisestä. Viikkotyöajat vaihtelevat kuitenkin toimialoittain ja ammattiaseman mukaan useitakin tunteja. Vaikka suomalaisten viikkotyöajat ovat EU:n keskitasoa; niin ylitöitä Suomessa tehdään Euroopan keskitasoa enemmän, ilmenee Tilastokeskuksen noin vuosi sitten julkistamasta raportista "Selvitys työaikojen tilastoinnista Suomessa ja kansainvälisesti". Raportti osoitti, että yksityisellä sektorilla työaikaa pidentävät muun muassa harmaat työt, palkattomat ylityöt ja sivutyöt. Entisestään pitkää päivää venyttää nykyään jo aika yleinen käytäntö, jonka mukaan työntekijä on tavoitettavissa myös työpaikan ja työ-ajan ulkopuolella. Ennen töitä tehtiin yleensä säännöllisesti viitenä päivänä viikossa, usein maanantaista perjantaihin, aamuseitsemän ja iltakuuden välillä. Säännöllinen työaika antoi ihmisille yhteisen sosiaalikulttuurisen kehikon, työpäivän, illan, pyhän ja loman. Liiallisella rehkimisellä on lieveilmiönsä. Riskeinä ovat muun muassa sosiaalisen elämän kärsiminen, väsymys, liian vähäinen uni ja sen mukanaan tuomat ongelmat, kuten tarkkaavaisuuden, muistin ja oppimisen heikkeneminen. Eniten stressiä on niillä, jotka tekevät ylitöitä ilman rahallista tai ajallista korvausta. Pitkät työpäivät johtavat helposti ongelmiin myös perheissä. Moni lapsi on menettänyt vanhempansa työelämälle. Muun elämän kustannuksella työn imussa vuorokaudet läpeensä työskenteleminen tuntuu sitäkin oudommalta, kun muistaa, etteivät lisätunnit kasvata sen kummemmin tilipussia, sosiaalietuuksia kuin eläkepot- 4 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/06

5 tiakaan. Liekö 90-luvun lama ja korkea työttömyys opettanut meidät nöyriksi? LAKI RAJOITTAA, KÄYTÄNTÖ EI Työaikajärjestelyt perustuvat työaikalakiin, jonka määräykset asettavat muun muassa ylityöajoille tietyt vuosittaiset enimmäismäärät. Työaikalain mukaan työnantajilla on velvollisuus pitää kirjaa tehdyistä työtunneista työntekijöittäin. Lain kirjaimen toteutuminen onkin sitten jo toinen juttu, etenkin kuin asianosaiset itse hoitavat pestinsä nurkumatta. Työsuojelupiirit yrittävät toki tehdä parhaansa. Ne ovat jo vuosia valvoneet työaikojen noudattamista tehostetusti. Tänä vuonna tarkastettiin yli työntekijän vuoden 2004 työajat ja ylityöt. Kolmannes tarkastuksista suuntautui teollisuuden toimialoille, vajaa viidennes tukku- ja vähittäiskaupan ja kuljetuksiin ja joka kymmenes tarkastus kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palveluihin, terveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin, majoitus- ja ravitsemistoimintaan sekä rakentamiseen. Tarkistuksissa todettiin, että noin viidenneksellä työnantajista on puutteellinen työaikakirjanpito ja joka kymmenennessä valvontakohteessa teetetyn ylityön määrä jää selvittämättä. Ylityön 330 tunnin enimmäismäärä ylitettiin vajaassa viidessä prosentissa tarkastuskohteista, mutta joka kymmenennellä työpaikalla työaikakirjanpidon laiminlyönnit estivät ylityömäärien selvittämisen. Yhteensä 16 työpaikalla todettiin yli 600 tunnin ylityömääriä. Yllättävänä työsuojelupiirit pitävät sitä, että julkinen hallinto ja yhteiskunnallisen palvelun toimialat ovat hoitaneet työaikojen kirjaamisen erityisen huonosti. Neljänneksessä julkisen hallinnon ja kolmanneksessa yhteiskunnallisten palvelujen työpaikoista ei mahdollisen ylityön määrää voitu selvittää. TUOTTAVUUTTA SELKÄNAHASTA Tilastokeskuksen joulukuun puolivälissä julkistamat ennakkotiedot lukuvuotta koskevasta yliopistojen ja korkeakoulujen opettajien ja tutkijoiden ajankäytön seurannasta osoitti karulla tavalla, mistä yliopistojen tuottavuuden nousu on peräisin. Yliopistoprofessori työskentelee vuoden mittaan yli tuntia, vaikka vuotuiseksi kokonaistyöajaksi on määritelty tuntia. Yliopistojen opettajien ja tutkijoitten vuosittainen työaika oli hieman alle tuntia ja ammattikorkeakouluissa vastaava määrä oli runsaat tuntia. Professoriliiton puheenjohtajan, Jo- ensuun yliopiston professorin Tapani Pakkasen ja Tieteentekijöiden liiton puheenjohtajan, Joensuun yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksella yliassistenttina toimivan Antero Puhakan yhteisessä tiedotteessa vaaditaan lisää henkilöstöä tai ylityökorvausten maksamista: Yliopistojen tuottavuutta ei voi enää repiä opetus- ja tutkimushenkilöstön selkänahasta. Henkilöstöä on saatava lisää tai sitten pitää ryhtyä maksamaan ylityökorvauksia. Olemme huolissamme jäsenkuntamme jaksamisesta, tähdentävät Pakkanen ja Puhakka. Yliopistojen tuottavuutta ei voi heidän mukaansa enää repiä opetus- ja tutkimushenkilöstön selkänahasta. Liitot muistuttavat, että palkattomat ylityöt selittävät viimeaikaisen yliopistojen tuottavuuden nousun: kymmenessä vuodessa maisterintutkintojen määrä on kasvanut 31 prosenttia ja tohtorintutkintojen määrä on kaksinkertaistunut samalla kun henkilöstöä on tullut lisää vain kolme prosenttia. Jatkuvassa tehostamis- ja kehittämispaineessa luovalle työlle liikenee yhä vähemmän aikaa. Opetus- ja tutkimushenkilöstölle pitäisikin nyt antaa työrauha keskittyä ydintehtäviinsä, Pakkanen ja Puhakka muistuttavat. Ajankäyttötutkimuksen kohdejoukkona oli n yliopistojen budjettirahoitteista opetus- ja tutkimusvirkaa sekä n budjettirahoitteista ammattikorkeakouluvirkaa tai tointa. Aineiston käsittely jatkuu, kertoo yliaktuaari Vesa Hämäläinen Tilastokeskuksesta. Lopullinen raportti valmistuu hänen mukaansa toukokuussa Siihen saadaan tietoa mm. muutoksista edelliseen ajankäyttöselvitykseen verrattuna. Kiinnostavaa on tietysti myös eri yliopistojen vertailu. Tulosten analysointi on siis vielä kesken. Hämäläinen lupaa kuitenkin aiheesta talven ja kevään mittaan väliaikatietoja. Niihin voi käydä tutustumassa Tilastokeskuksen nettisivuilla / til/yaakay/index.html Vastaava tutkimus tehtiin yliopistoissa edellisen kerran 1990-luvun alussa. Jo silloin professorien työtuntimäärä nousi yli 2000 eli siltä osin tulokset ovat pysyneet samalla tasolla. Ammattikorkeakoulut ovat tutkimuksessa nyt ensimmäistä kertaa mukana, Hämäläinen sanoo. AKAVA KAMPANJOI TYÖAIKAPANKKIA Akava kampanjoi viime syksynä työajoista ja järjesti sen tiimoilta tilaisuuksia eri puolilla Suomea yhdessä aluetoimikuntien kanssa. Kampanjan tarkoituksena on ollut herättää työpaikoilla keskustelua joustavista työaikajärjestelyistä ja markkinoida työaikapankkia ratkaisumalliksi muun muassa esittelemällä työpaikoilla käytössä olevia malleja, Akavan edunvalvontayksikön lakimies Minna Helle sanoo. Akavalaisten todellinen työaika perustuu entistä harvemmin tarkasti rajattuun kellonaikaan. Korvauksetonta ylityötä kertyy helposti etenkin asiantuntijatehtävissä, joissa työntekijän on vastattava omasta asiantuntija-alueestaan ja joissa työn johto ja valvonta on vähäistä. Akava onkin tavoitellut työaikapankkeja vuosia. Idea syntyi 1980-luvulla. Nyt ollaan kuitenkin jo niin pitkällä, että työaikapankkien järjestämisestä on sovittu työmarkkinakeskusjärjestöjen tupo-sopimuksessa. Järjestöt ovat laatineet raportin, jossa pankkijärjestelmän sisällöstä on sovittu. Työaikapankkijärjestelmässä työntekijä voi muuttaa esimerkiksi ylityökorvaukset vapaa-ajaksi ja yhdistää vuosilomien säästövapaita itselleen sopiviksi loma-ajoiksi. Työaikalaki mahdollistaa esimerkiksi ylityötuntien säästämisen. On kuitenkin muistettava säilöä tunnit korotuksineen. Työaikapankkiin voidaan kerätä muutakin: vuosiloman säästövapaita, työajan lyhennysvapaita, vapaaksi muutettua lomarahaa, liukuvan työajan käyttämisestä kertyneitä plus-tunteja jne. Työaikapankkiin kerättävistä eristä sovitaan työpaikoilla. Akavan kampanjan taustalla on huoli työntekijöistä. Akavan oman viime syksyisen tutkimuksen mukaan kymmenesosalla työviikko oli yli 50-tuntinen. Lisäksi keskusjärjestön jäsenistö haluaa enemmän mahdollisuuksia pitää pidempiä yhtäjaksoisia vapaita, jopa kuukauden pituisia. Työaikapankki tarjoaa tähän mahdollisuuden. Helle uskoo, että työaikapankilla voidaan myös edistää ylitöiden kirjautuksia ja korvatuksi tuloa. Työaikapankin käyttöönotosta ja sisällöstä sovitaan työpaikkakohtaisesti lainsäädännön sekä työ- ja virkaehtosopimusten asettamissa rajoissa. Sopimuksen tekevät työnantaja ja henkilöstön edustajat käytössä olevien paikallisten menettelyjen mukaisesti. Sopimus on parasta tehdä kirjallisesti. Ohjeistus löytyy työmarkkinakeskusjärjestöjen raportista. Akavalla on lisäksi oma täydentävä ohjeistus, Helle kertoo. Työntekijät ovat osoittaneet joustavuutensa. Nyt tarvitaan joustoja myös toiseen suuntaan. Sijansa on myös pelkällä oleilulla. Jouten ollessa saa työasioihin etäisyyttä. Matkan päästä monet asiat näkee kirkkaammin. Ajatusten urautuminen ja ratkaisujen kaventuminen ovat tyypillisiä jatkuvalle kiireelle ja stressille. 5 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/06

6 Arja Varis, YKL Työmarkkinajärjestöjen kovat vaatimukset, lainsäädännölliset tiukennukset eivätkä erilaiset oikeudelliset ohjeistukset ole johtaneet määräaikaisen työn vähenemiseen. Päinvastoin tuoreet tilastotiedot osoittavat pätkätöiden määrän olevan nousussa. Suomessa määräaikaisten palvelussuhteiden määrä ylittää EU:n jäsenmaiden keskiarvot ja noin puoli miljoonaa palkansaajaa työskentelee erilaisissa epätyypillisissä työsuhteissa. P-ä-t-k-ä-t-y-ö-t LAKIA EI NOUDATETA Selvityshenkilö Palanko-Laaka pitää Suomen lainsäädäntöä kohtuullisen hyvänä kun taas ongelmia ovat säädösten kiereivät ole vähenemään päin Työministeriö asettaman selvityshenkilön varatuomari Kirsti Palanko-Laakan määräaikaisen työn yleisyyttä, käytön lainmukaisuutta ja lainsäädännön kehittämistarpeita koskeva selvitys valmistui joulukuussa. Tuore selvitys vahvistaa sen, mistä työntekijäjärjestöt ovat olleet huolissaan jo pitkään: Suomalaisen työelämän yhtenä perusongelmana on se, että työnantajat käyttävät määräaikaista työvoimaa pysyvien toimintojen hoitamiseen tai kun työvoiman tarve on pysyvä. Siitä on esimerkkinä ketjutetut palvelussuhteet ja projektiluonteiseksi organisoitu työ. Lain mukaan näissä tilanteissa työ tulee kuitenkin teettää vakituisella henkilöstöllä. Määräaikaisen työn käytännöt ovat pahasti ristiriidassa lain kanssa. Suomalaisen työelämän yhtenä perusongelmana on se, että työnantajat käyttävät määräaikaista työvoimaa pysyvien toimintojen hoitamiseen tai kun työvoiman tarve on pysyvä. tämismahdollisuus ja tulkinnanvaraisuus, valvontamahdollisuuksien puuttuminen, tietämättömyys lakien sisällöstä, piittaamattomuus niiden noudattamisesta, muuttumattomat asenteet jne. Perusteettomat määräaikaisen työn käytännöt ovatkin synnyttäneet vajeen työlainsäädännön perusturvan, syrjimättömyyden periaatteen ja sukupuolten välisen tasa-arvon, erityisesti raskaussuojan, toteutumisessa. Tilanteen korjaamiseksi selvityshenkilö esittää monia samaan suuntaan vaikuttavia toimenpiteitä. Niitä ovat lainsäädännön uudistaminen, valvonnan tehostaminen, työpaikkojen yhteistyön kehittäminen ja henkilöstöpolitiikan linjaukset. Yksittäisille työntekijöille ja työyhteisöille tulee henkilöstön edustajien avulla luoda paremmat mahdollisuudet toisaalta valvoa määräaikaisen työn lainmukaisuutta ja toisaalta yhteistyössä työnantajien kanssa vaikuttaa työvoiman käytön periaatteisiin. Tavoitteena ovat hyvät käytännöt niin, ettei yksittäisil- 6 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/06

7 Eläketurvakeskus/ Pensionsskyddscentralen Helsinki tä ihmisiltä edellytetä kohtuuttomia ponnisteluja laillisten menettelyjen toteuttamiseksi. JULKINEN SEKTORI PAHIN Määräaikainen työ on yleisintä julkisella sektorilla. Runsas viidesosa palkansaajista työskentelee kunnissa ja valtiolla määräaikaisena, kun yksityisen sektorin osuus on noin 10 prosenttia. Ulkoisen rahoituksen kasvu on aiheuttanut sen, että yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa määräaikaisia palvelussuhteita käytetään kaikkein eniten. Käytännössä ulkoisella rahoituksella määräaikaiseksi palkattu tutkimus-, avustava yms. henkilöstö toimii laitoksissa pysyvästi. Menettely on ristiriidassa lainsäädännön ja valtiosektorilla omaksuttujen henkilöstöpolitiikan lähtökohtien kanssa. Valtiovarainministeriön ja opetusministeriön tulisi yhteistyössä yliopistojen ja tutkimuslaitosten sekä ao. henkilöstöjärjestöjen kanssa luoda menettelytavat ja toimintaohjeet nykyisten käytäntöjen muuttamiseksi. Myös projektiksi kutsuttujen hankkeiden yhteydessä on noudattava laillisia menettelytapoja työvoiman käytössä silloin, kun todellisuudessa on kyse pysyvistä toiminnoista. Olisi tärkeää saada estetyksi irtisanomissuoja säännösten kiertäminen sillä, että pysyvää työtä teetetään projektien muodossa. Palanko-Laakan ehdotuksilla pyritäänkin vaikuttamaan erityisesti julkisen sektorin ns. ketjutettujen sopimuksien ongelmaan, yliopistojen ja tutkimuslaitoksien määräaikaisuuksiin sekä projektityyppiseksi organisoituun työhön. Olisi tärkeää saada estetyksi irtisanomissuoja säännösten kiertäminen sillä, että pysyvää työtä teetetään projektien muodossa. Tehokkaat valvontakeinot yhdessä selkeän lainsäädännön kanssa tekevät mahdolliseksi puuttua työpaikoilla määräaikaisuuksien perusteisiin ja laillisuuteen. Työntekijäjärjestöt ovat pitäneet selvitystä todelliseen tarpeeseen tulleena ja kiitelleet sen esityksiä. VALVONTAAN LISÄÄ KEINOJA Tehokkaat valvontakeinot yhdessä selkeän lainsäädännön kanssa tekevät mahdolliseksi puuttua työpaikoilla määräaikaisuuksien perusteisiin ja laillisuuteen. Oikeusvarmuuden kannalta on tärkeätä, että määräaikaisuuden perusteen laillisuus voidaan ratkaista jo työsuhteen kestäessä. Tosiasiallinen tilannehan on se, että yksittäinen määräaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä ei uskalla riitauttaa sopimuksensa perusteita, koska siitä seuraisi se, ettei uutta sopimusta enää olisi tarjolla. Virkasuhteiset puolestaan voivat riitauttaa määräaikaisuutensa vasta siinä vaiheessa kun koko palvelussuhdeketju on päättynyt. Pitkäkestoisen tuomioistuinmenettelyn rinnalla on oltava myös muita nopeita oikeussuojakeinoja. Palanko-Laaka esittää sekä viranomaistoimintojen kehittämistä että työpaikkojen valvontamahdollisuuksien lisäämistä. Valvontakeinojen tehostaminen ja lainsäädännön selkiinnyttäminen vaikuttavat myös ennaltaehkäisevästi työnantajien käyttäytymiseen lain noudattamisen suhteen. TYÖMARKKINAJÄRJESTÖILLÄ ERILAISIA NÄKEMYKSIÄ Työntekijäjärjestöt ovat pitäneet selvitystä todelliseen tarpeeseen tulleena ja kiitelleet sen esityksiä. Sen sijaan työnantajapuoli on suhtautunut esityksiin hyvin kielteisesti ja pitää niitä elinkeinoelämää haittaavina. Akavan kanta on, että Kirsti Palanko-Laakan toimenpide-ehdotukset määräaikaisten työntekijöiden aseman parantamiseksi on jalostettava käyttöön pikaisesti. AKAVA on jo pitkään vaatinut työ- ja virkasuhdelainsäädännön täsmentämistä näiltä osin. Toimenpide-ehdotukset puuttuvat akavalaisten kannalta keskeisiin ongelmiin ja monet nyt esitetyistä toimenpiteistä ovat juuri niitä, joita AKA- VA on esittänyt omissa tavoitteissaan! Selvitys on julkaistu työministeriön Internet-sivuilla (www.mol.fi /julkaisut): Kirsti Palanko-Laaka: Määräaikaisen työn yleisyys, käytön lainmukaisuus ja lainsäädännön kehittämistarpeet. Samasta osoitteesta löytyy myös tilastokeskuksen selvityksen tueksi tekemä Pysyvän työn toivossa-tutkimus. PÄTKÄTYÖSTÄKIN KARTTUU ELÄKETTÄ Työeläke karttuu työtä tekemällä. Eläkettä ansaitaan vuotiaana tehtävästä työstä. Eläke karttuu vuosiansioista iän mukaisella prosentilla. Myös niin sanotut pätkätyöt kartuttavat eläkettä. LEL:ä eli lyhytaikaisessa työsuhteessa olevien työntekijäin eläkelakia sovelletaan rakennuksilla, satamissa, metsätöissä ja maatalouden- ja puutarha-alan töissä. Taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmien eläkelain eli TaEL:n mukaan vakuutetaan taiteilijoiden lisäksi kaikki kotitalouden teettämät työt työsuhteen pituudesta tai palkan suuruudesta riippumatta. TaEL:iin kuuluvat myös ns. pätkätyöt, joissa työaika on yhtä kuukautta lyhyempi tai kuukausipalkka on tänä vuonna 235,76 euroa (vuonna ,79 euroa) pienempi. Työeläke alkaa kasvaa TaEL:ssa 743,86 euroa (vuonna ,19 euroa) ylittävistä vuosiansiosta. Koko eläketurvansa ja pätkätyösuhteensa voi tarkistaa ansiotyöluettelosta, jonka saa Eläketurvakeskuksesta postitse tai soittamalla numeroon tai suoraan verkosta Käyttäjä tarvitsee yhteyteen verkkopankkitunnukset tai sähköisen henkilökortin. Lisätiedot: neuvonta-asiantuntija Taina Hedman puh YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/06

8 Teksti: Akavan tiedotus Valtionhallinnon henkilöstöpolitiikka saa usein osakseen kirpakkaa kritiikkiä. Valtion työmarkkinalaitoksen hallitusneuvos Kirsi Äijälä vastaa viiteen visaiseen kysymykseen henkilöstöpolitiikan tulevaisuudesta. Millainen valtio on työnantajana? Valtio on uudistamassa palkkausjärjestelmiään. Miten uudistus käytännössä tekee valtiosta aiempaa houkuttelevamman työnantajan? Uusissa palkkausjärjestelmissä palkkaus määräytyy sekä tehtävän vaativuuden että henkilökohtaisen työsuorituksen perusteella. Yksilölliseen ura- ja palkkakehitykseen on aiempaa helpompi vaikuttaa, koska esimerkiksi valmius ja kyky vaativampien tehtävien vastaanottamiseen arvioidaan säännöllisesti kehityskeskusteluissa. Motivaation kannalta tärkeää on se, että oman työsuorituksen laadulla voi vaikuttaa henkilökohtaiseen palkkauksen osaan. Erityisesti työmarkkinoille tulevat nuoret arvostavat tätä. Kun uusiin palkkausjärjestelmiin yhdistyy esimiestaitojen korostaminen ja valtionhallinnossa käynnissä oleva johtamisen kehittäminen, kyseessä on henkilöstön kannalta merkittävä parannus ja samalla houkuttelevuustekijä. Valtiosektorilla on tehty päätös, jonka mukaan vain joka toisen eläkkeelle jäävän tilalle palkataan uusi työntekijä. Ministeriöissä vastaanotto on ollut nuiva. Aiotaanko karsimisesta luopua? Kysymyksessä on koko valtionhallinnon tuottavuuden parantamiseen tähtäävä hallituksen päätös, joka on tehty tänä vuonna määriteltäessä tulevien vuosien budjettikehyksiä. Hallitus on sitoutunut siihen osana tuottavuusohjelmaa. Siinä olennaista on rakenteiden kehittäminen sekä työtapojen parantaminen esimerkiksi hyödyntämällä tietotekniikkaa paremmin. Tämän seurauksena henkilöstön tarve pienenee. On myös hyvä muistaa, että samas- sa ajassa kuin henkilötyövuosien vähennys tehdään, valtiolle palkataan uutta työvoimaa n henkilötyövuoden verran. Valtio on siis tulevaisuudessakin suuri rekrytoija. Miten valtio työnantajana edistää määräaikaisessa työsuhteessa olevien pysyvää työllistymistä? Valtion työmarkkinalaitos lähetti lokakuussa 2003 kaikille virastoille kirjeen, jossa kiinnitettiin huomiota valtion virkamieslain oikeaan soveltamiseen ja siihen, että pysyvissä tehtävissä käytetään vakinaista henkilöstöä. Työmarkkinalaitos selvitti keväällä 2004 kirjeen vaikutuksia määräaikaisten palvelussuhteiden käyttöön ja tarkensi samalla määräaikaisuuden käsitettä niin, että määräaikaisiksi ei lueta muun muassa henkilöitä, joilla on jo toinen virka tai tehtävä valtiolla, jatko-opiskelijoita eikä erityisten säännösten perusteella ilman työnantajan harkintaa määräajaksi nimitettyjä. Toistuvia peräkkäisiä määräaikaisia palvelussuhteita käytetään selvästi eniten yliopistoissa, joiden toiminnasta suuri osa rahoitetaan ulkopuolisista lähteistä. Pysyväisluonteisissa tehtävissä yliopistojen olisi uskallettava rekrytoida vakinaiseen palvelussuhteeseen ja tarvittaessa käyttää lain mukaista oikeuttaan irtisanoa taloudellisista tai tuotannollisista syistä, jos tehtävät tai rahoitus eivät jatku tai vähenevät olennaisesti. Työmarkkinalaitoksessa on jo usean vuoden toiminut työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen yhteinen työryhmä, jonka tavoitteena on vaikuttaa siihen, ettei perusteettomia määräaikaisia palvelussuhteita käytetä. Valtio alueellistaa toimintojaan. Henkilöstö ei ole aina ottanut siirtopäätöksiä riemuiten vastaan. Kuullaanko työntekijöitä riittävästi alueellistamisen yhteydessä? Tarkoitus on, että kaikki organisaatiomuutokset toteutetaan hyvässä yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Jo olemassa olevien toimintojen alueellistamisessa vaikeinta on juuri henkilöstön aseman järjestäminen asianmukaisesti ja työn jatkuvuuden turvaaminen. Valtiovarainministeriön työryhmän ehdotus henkilöstöpoliittisiksi toimintatavoiksi organisaatiomuutostilanteissa.on tarkoitus vahvistaa vuodenvaihteessa. Keskustasolla valmistelussa ovat mukana valtion henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt ja virastotasolla paikalliset edustajat. Muutoksen toteuttaminen edellyttää myös työnantajan ja työntekijän vuorovaikutusta sen selvittämiseksi, miten siirtyminen uudelle paikkakunnalle voidaan mahdollistaa ja mitä vaihtoehtoja on tarjolla. Mitkä ovat valtion kolme valttia tulevaisuudessa, kun kilpailu osaavista työntekijöistä kiihtyy? Ensinnäkin valttina ovat mielekkäät, mielenkiintoiset tehtävät, jotka ovat koko yhteiskunnan kannalta tärkeitä. Toiseksi valtio on luotettava työnantaja, joka huolehtii omista velvollisuuksistaan henkilöstöä kohtaan ajallaan ja varmasti. Kolmanneksi valtionhallinnon toiminta on arvolähtöistä ja eettisesti korkeatasoista, millä uskon olevan yhä enemmän painoarvoa tulevaisuuden kilpailussa. 8 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/06

9 Teksti: Tarja Jantunen, AKAVAn tiedottaja Muutosturvaa räätälöidään myös korkeasti koulutetuille TYÖLLISTYMISOHJELMA AUTTOI TYÖPAIKAN ETSIJÖITÄ KLUUVISSA Tietoa tarvitsevat vielä pienet yritykset ja määräaikaiset työntekijät Irtisanottujen työllistymismahdollisuuksia parantava työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli astui voimaan heinäkuussa. Mallin soveltaminen on lähtenyt jouhevasti käyntiin korkeasti koulutettujen työvoimapalveluihin erikoistuneessa Kluuvin työvoimatoimistossa Helsingissä. Lisäresursseja muutosturva ei vielä ole tuonut tullessaan. Kyselyjä tuli aluksi useita päivässä, nyt tahti on hieman hiljentynyt. Erityisesti suurten työnantajien palveluksessa olevilla työntekijöillä tuntuu olevan hyvin tietoa muutosturvamallista, kertoo Kluuvin työvoimaohjaaja Jari Kettunen. Kaikkein pienimpiä yrityksiä tieto ei vielä ole Kettusen mukaan tavoittanut. Tilanne kuitenkin paranee Uudellamaalla pian, kun Espoon työvoimatoimiston yhteyteen perustetaan kuuden henkilön muutosturvayksikkö. Sen tarkoituksena on kiertää kertomassa muutosturvasta yrityksissä sekä rakentaa erillisprojekteja irtisanotuille yhdessä työnantajan kanssa, erityisesti isojen irtisanomisten yhteydessä. Tieto ei ole myöskään mennyt perille määräaikaisille työntekijöille, joilla on tietyin ehdoin oikeus muutosturvaan. Tieto savuttaa heidät kuitenkin viimeistään työvoimatoimistoissa, missä muutosturvamalli otetaan automaattisesti esille jokaisen asiakkaan kanssa, työvoimaohjaaja Seija Häkkinen korostaa. TYÖNHAKIJALTA VAADITAAN AKTIIVISUUTTA Työvoimatoimistojen vastuulla toimintamallissa on henkilökohtaisen työllistymisohjelman laatiminen yhdessä työnhakijan kanssa sekä työnantajien neuvonta muutosturva-asioissa. Yksilöidyt työnhakusuunnitelmat tehdään kutsumalla hakija työvoimatoimistoon. Muutosturvan piiriin kuuluvan työnhakijan pitää itse työllistymisohjelmaa pyytää ja osallistua sen laadintaan. Se sitouttaa ihmiset alusta asti työnhakuun, sanoo Kettunen. Työllistymisohjelma on edellytyksenä työllistymisohjelmalisän saamiselle. Kettusen mukaan ei kuitenkaan ole nähtävissä, että ohjelmia tehtäisiin vain rahan takia. Muutama Kluuvissa itselleen työllistymisohjelman laatinut työnhakija on jo ehtinyt työllistyäkin. Otos on vielä pieni, mutta näyttäisi siltä, ettei muutosturvamalli ainakaan ehkäise työllistymistä, Kettunen sanoo. RÄÄTÄLÖITYÄ KOULUTUSTA TARVITAAN Vaikka muutosturvapaketti on saatu hyvin integroitua Kluuvin työvoimapalveluihin, sille ei ole ohjattu lisäresursseja. Työllistymisohjelman tekoon ei vielä ole uusia välineitä. Työllistymisohjelmalisään oikeuttavat toimenpiteet ovat työvoimakoulutus, työnhakukoulutus ja työpaikalla tapahtuva työkokeilu. Sinänsä kaikki työvoimapalvelut ovat käytettävissä kertoo Seija Häkkinen. Nykyisillä palveluilla saattaa olla vaikea vastata asiakkaiden odotuksiin. Työllistyminen voi joskus olla pienestä kiinni. Työnhakija saattaa tarvita jotain tiettyä yksilöllisesti räätälöityä koulutusta, johon uusi palvelumalli kehittyessään toivon mukaan pystyy vastaamaan, uskoo Häkkinen. TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI Työllistymistä ja muutosturvaa koskevalla toimintamallilla parannetaan työntekijän asemaa tilanteissa, joissa hän on vaarassa tulla irtisanotuksi tai hänet on irtisanottu taloudellisten tai tuotannollisten syiden perusteella. Toimintamallin osapuolia ovat työnantaja, työntekijä ja työvoimatoimisto. Muutosturva muodostuu palkallisesta vapaasta irtisanomisaikana esimerkiksi työnhakua varten työnhakijan oikeudesta työllistymisohjelmaan korotetusta työttömyysturvasta eli työllistymisohjelmalisästä työnantajan lisääntyneestä ilmoitus- ja neuvotteluvelvollisuudesta työvoimatoimiston tehostetuista palveluista. TYÖTTÖMYYSKASSOISSA KIRJAVA VASTAANOTTO Muutosturvapaketissa sovitun työllistymisohjelmalisän maksamisesta vastaavat työttömyyskassat ja Kansaeläkelaitos. Lisää maksetaan työnhakuvalmennuksen, työkokeilun ja työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ajalta. Hakemukset ovat työllistäneet Opettajien Työttömyyskassaa, sen sijaan Erityiskoulutettujen työttömyyskassassa ja ylempien toimihenkilöiden IAET-kassassa ihmetellään kyselyjen vähyyttä. Kyselyjä työllistymisohjelmalisästä on tullut yllättävän runsaasti. Jäsenkunnassamme on erityisen paljon määräaikaisia, jotka kuuluvat muutosturvan piiriin, sanoo Opettajien Työttömyyskassan lakimies Tuija Taxell. Muutosturvaan ovat oikeutettuja ne määräaikaiset, jotka ovat työskennelleet saman työnantajan palveluksessa vähintään 36 kuukautta viimeisen 42 kuukauden aikana. Taxellin mukaan opettajien kohdalla on jouduttu aluksi pohtimaan erityisesti sitä, milloin vaatimus samasta työnantajasta täyttyy. KOULUTUSTARJONTA EI RIITÄ Korkeasti koulutettujen ylempien toimihenkilöiden IAET-kassaan muutosturva on tuonut odotettua vähemmän kyselyjä. Syksy voi tuoda lisää tuen hakijoita, sillä koulutustarjonta vilkastuu kesän jälkeen, arvelee kassan lakimies Elina Johansson. Hän on kuitenkin huolissaan siitä, riittääkö työvoimatoimistojen kautta tarjottava koulutus kassan jäsenille. Muutama jäsen on sanonut suoraan, ettei halua tehdä työllistymisohjelmaa itselleen, koska sopivaa koulutusta ei ole tarjolla. Kassaa ovat alkuun työllistäneet työvoimatoimistojen lausunnot etuuksien saajista. Kaikissa työvoimatoimistoissa muutosturvan soveltamisohjeet eivät ole kovin selkeitä. Ne ovat hyväksyneet muutosturvan piiriin esimerkiksi henkilöitä, jotka on irtisanottu vuoden 2004 lopussa, Johansson sanoo. MYÖS ERIKOISKOULUTETTUJEN TYÖTTÖMYYSKASSA ERKOON KYSELYJÄ ON TULLUT HARVAKSELTAAN. Jäsenet ovat kiinnostuneita työllistymisohjelmalisästä, mutta heitä askarruttaa, mitä työllistymisohjelman toimenpiteet ovat. Ilmeisesti työvoimahallinto ei ole onnistunut kertomaan riittävän yksityiskohtaisesti työllistymisohjelman toimenpiteistä kansalaisille, sanoo kassanhoitaja Marja Hakonen. Syyskuun alkuun mennessä Erkoon on tullut reilut kymmenkunta hakemusta työllistymisohjelmalisästä. MUUTOSTURVAN PUHELINPALVELU Työministeriö on avannut Muutosturvan puhelinpalvelun. Palvelunumerossa opastetaan työnantajia, työntekijöitä, työpaikkojen luottamushenkilöstöä sekä muita muutosturvasta tietoa tarvitsevia. Muutosturvapuhelin palvelee maanantaista perjantaihin kello 8 19 numerossa YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/06

10 Teksti: Ulla Aitta, tutkija Joka neljännen akavalaisen palkkaus perustuu työn arviointiin Työn vaativuuden arviointiin perustuvien palkkausjärjestelmien käyttö on lähes kaksinkertaistunut viimeisen kolmen vuoden aikana. Arviointijärjestelmä on käytössä jo joka neljännen kokopäivätyötä tekevän akavalaisen työpaikalla. Uudet palkkausjärjestelmät ovat yleistyneet niin valtion virastoissa, kunnissa kuin yksityisellä sektorilla. Yleisintä työnarviointiin perustuvien palkkausjärjestelmien käyttö on valtio- tai kuntaenemmistöisissä yrityksissä. Valtion virastoissa ja laitoksissa lähes joka kolmas vastaaja ilmoitti kuuluvansa uuden palkkausjärjestelmän piiriin. Myös joka kolmannella yksityisissä yrityksissä työskentelevistä oli omalla työpaikallaan käytössä jokin työn vaativuuden arviointijärjestelmä. Kunnissa ja kuntayhtymissä kehitys on ollut nopeaa. Vuonna 2001 viisi prosenttia vastaajista edusti työpaikkoja, joissa jo sovellettiin työn vaativuuden arviointia. Kolme vuotta myöhemmin vastaava luku oli 23 prosenttia. Työnarviointijärjestelmien käyttöön ja kehittämistyön etenemistahtiin vaikuttaa se, miten eri alojen virka- ja työehtosopimukset velvoittavat työnantajia uudistamaan palkkausjärjestelmiään. Yksityisellä sektorilla YTN:n ja rahoitusalan sekä YTN:n ja metalli työn antajan välisten työehtosopimusten piiriin kuuluvista akavalaisista joka toisen vastaajan työpaikoilla sovelletaan työn arviointiin perustuvaa palkkausjärjestelmää. Luonnollisesti myös niissä valtion virastoissa, joissa jo on luovuttu vanhojen palkkaluokkien käytöstä lähes kaikki vastaajat kuuluvat uuden palkkausjärjestelmän piiriin. Kuntien teknisten sopimuksen piiriin kuuluvista kaksi kolmesta ilmoitti työpaikkansa palkkausjärjestelmän perustuvan työn arviointiin. KVTE- Siin kuuluvien vastaava osuus oli 57 %. TYÖPAIKKAKOHTAISET JÄRJESTELMÄT YLEISIMPIÄ Käytettyjen arviointijärjestelmien kirjo on suuri. Kunnissa käytetty yleisin järjestelmä on kunnan virka- ja työehtosopimuksessa sovittu järjestelmä. Valtion virastoissa ja laitoksissa järjestelmien kirjo on laajempi. Virastojen itse kehittämien järjestelmien lisäksi käytössä tai kehitteillä on Palkkavaaka-, Columbus- ja Hay -järjestelmät. Yksityisissä yrityksissä käytetään omien järjestelmien lisäksi eniten IPE- ja Hay - järjestelmiä. Niistä vastaajista, joiden työpaikoilla sovelletaan tai kehitetään jotakin työnarviointijärjestelmää, joka kolmas ilmoitti, ettei tiedä mistä järjestelmästä on kysymys. KOKEMUKSET SOVELTUVUUDESTA VAIHTELEVAT Työn vaativuuden arviointiin perustuvien palkkausjärjestelmien käyttö on lähes kaksinkertaistunut viimeisen kolmen vuoden aikana. Arviointijärjestelmä on käytössä jo joka neljännen kokopäivätyötä tekevän akavalaisen työpaikalla. Kaikki Työnantaja Valtion virasto, laitos Valtio-/kuntaenemmistöinen yritys Yksityinen yritys Kunta, kuntaryhmä Yksityinen yleishyödyllinen yhteisö Seurakunta Työn vaativuuden arviointijärjestelmän soveltaminen työpaikoilla, % Sovelletaan On kehitteillä Ei sovelleta Ei tiedä/tuntematon Suurin osa akavalaisista kokee, että oman työpaikan työnarviointijärjestelmä soveltuu työn vaativuuden mittaamiseen tyydyttävästi. Vain hyvin harva on sitä mieltä, että järjestelmä soveltuu erittäin hyvin. Soveltuu hyvin ja Soveltuu erittäin huonosti -vaihtoehdot erottelevat kuitenkin jossain määrin järjestelmien soveltuvuutta. Keskimäärin tyytyväisimpiä vastaajat ovat Hay-järjestelmän ja työpaikalla kehitetyn oman järjestelmän soveltuvuuteen. Ennen kuin eri järjestelmien soveltuvuudesta voidaan tehdä johtopäätöksiä, tulisi eri järjestelmien vaativuustekijöiden soveltuvuutta tarkastella täsmällisemmin vakioimalla työt tarkemmin esimerkiksi sen mukaan toimiiko vastaaja esimiesvaiko asiantuntijatehtävissä. Vastaajien ar- Lähde: AKAVA TMT, kokoaikatyössä olevat, lokakuu YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/06

11 vioon vaikuttaa varmasti myös se tapa, jolla työn arviointia on työpaikalla toteutettu. TIETOA UUDESTA PALKKAUSJÄRJES- TELMÄSTÄ KAIVATAAN LISÄÄ Yksi kolmesta vastaajasta, joiden työpaikalla käytettiin työn arviointia, katsoi, että oli saanut riittävästi tietoa oman työnsä arviointiin liittyvistä tekijöistä. Tiedonkulkuun tyytyväisiä oli eniten valtion virastoissa ja laitoksissa. Tyytymättömyyttä tiedonkulusta esiintyi eniten kunnissa sekä yksityisissä yrityksissä. Ne vastaajat, joiden työpaikoilla vasta oltiin kehittämässä uutta palkkausjärjestelmää, olivat ymmärrettävästi edellisiä tyytymättömämpiä tiedon saantiin. Riittävästi tietoa uudesta järjestelmästä koki saaneensa vain 15 % vastaajista. Kokemuksen tiedon riittämättömyydestä tekee ymmärrettäväksi muun muassa se, että useampi kuin joka toinen vastaaja ilmoitti, ettei henkilöstö ollut mukana arviointijärjestelmän kehittämistyössä. Kaikki Järjestelmä, jota sovelletaan HAY Oma järjestelmä IPE/SKF Muu järjestelmä Palkkavaaka Kuntien tekn. sop. liittyvä Columbus Kuntien KVTES liittyvä Kuinka sovellettu järjestelmä mittaa oman työn sisältöä ja vaativuutta, % Erittäin hyvin Hyvin Tyydyttävästi Erittäin huonosti Ei osaa sanoa Lähde: AKAVA TMT, kokoaikatyössä olevat, lokakuu ASIANTUNTIJOIDEN ARVIOINTI VAIKEAA VALTIOLLA Valtiolla asiantuntijatehtävissä toimivat ovat kriittisimpiä uusien arviointijärjestelmien suhteen, koska asiantuntijatehtävien vaativuutta on melko vaikeaa arvioida, sanoo Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn neuvottelupäällikkö Arja Vehmas. Valtion sektorilla noin 60 prosenttia henkilöstöstä on uusien palkkausjärjestelmien piirissä. Virastoista mukana on jo 80 prosenttia, ja loputkin viimeistään marraskuun loppuun mennessä. Suurin eli yliopistosektori on vielä varsin keskeneräinen. Tiedonkulku on valtiolla ollut avointa koko uudistustyön ajan, ja se näkyy myös tuloksissa. Neuvottelijoina ovat yleensä luottamusmiehet, jotka hallitsevat jäsenkenttänsä myös tiedottamisen osalta. Valtion palkkausjärjestelmäsopimukset tarkistetaan JUKOn valtion neuvottelukunnassa ja niitä käsitellään useimpien järjestöjen päättävissä elimissä, joten tieto kulkee myös tätä kautta. Kirkon sektorilla uudistus on vasta alussa. Seurakunnat on liitetty valmisteluun mukaan siten, että ne sijoittelevat tehtävänsä sopijaosapuolien laatimiin mallitehtäviin. Informaatiota jaetaan tiedotustilaisuuksissa ja internetissä. Vehmas uskoo, että koko julkisen sektorin henkilöstö on työn arviointiin perustuvien palkkausjärjestelmien piirissä vuonna YHTEISTYÖLLÄ PARAS LOPPUTULOS Paras lopputulos saavutetaan silloin, kun järjestelmää käyttöön otettaessa tai sitä itse tehtäessä se tehdään työnantajan ja henkilöstön edustajien yhteistyönä, sanoo Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestön asiamies Seppo Järvenpää. Hän pitää valitettavana sitä, että joillain työpaikoilla vaativuuden arviointimenetelmiä on otettu käyttöön ilman, että asianomaiset ovat siitä olleet tietoisia. Se on ollut työnantajalle työkalu muiden joukossa. Vieläkin on yrityksiä joissa vaativuusluokitus on salatiedettä. Työntekijät eivät tällöin tiedä mihin luokkaan heidät on arvioitu, mitkä ovat kriteerit tai miten omaa toimintaa kehittämällä voisi asiaan vaikuttaa. Yksityisellä sektorilla on käytössä myös pelkkiä työn vaativuuden arviointimenetelmiä, joilla ei ole suoraa palkkakytkentää. Järjestelmää valittaessa tai luotaessa tulisi Järvenpään mukaan ottaa huomioon toimintaympäristön luonne. Akavalaiset ylemmät toimihenkilöt toimivat pääosin asiantuntijatehtävissä ilman alaisia. Sellainen järjestelmä joka painottaa esimerkiksi alaisten määrää tai liikevaihdon suuruutta ei kovin hyvin sovellu tämäntyyppisiin tehtäviin. Teksti: Tarja Jantunen, tiedottaja 11 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/06

12 Heikki Jaakkola ILMASTOMUUTOKSEN PARADOKSI: Kuivuus ja sateisuus lisääntymässä samanaikaisesti Ilmastomuutos merkitsee monilla alueilla kuivuuden lisääntymistä. Kuivuus voi vaikuttaa tuntuvasti myös metsien kykyyn toimia hiilinieluina. Lisääntyneet metsäpalot, kasvun heikentyminen ja orgaanisen aineksen nopeutunut hajoaminen muodostavat takaisinkytkennän, jossa ilmastomuutos voimistaa itse itseään. Ilmaston lämpiämiseen liitetään yleisesti myös sateisuuden lisääntyminen. Paradoksaalista kyllä, ilmastomuutos merkitsee silti monille alueille myös kuivumisen riskiä. Kyse ei ole spekulaatioista, kuivuusjaksojen koventumisesta on saatu jo käytännön näyttöä esim. Välimeren alueelta, missä kuivuudesta johtuvat metsäpalot ovat runnelleet monin paikoin todella pahoin metsäpeitettä. Kuivuuden lisääntyminen alueella on hyvin linjassa kasvihuoneilmiön etenemistä kuvaavien ennusteitten kanssa. Professori Seppo Kellomäki Joensuun yliopiston metsätieteellistä tiedekunnasta kertoo, että Euroopan etelä- ja itäosien kuivuminen näkyy myös Balkanin alueen ja Venäjänkin metsissä. Tämä on jäänyt melko vähälle huomiolle sillä itäisen Euroopan tapahtumat ovat jääneet mediassa lähes täysin etenkin Portugalin katastrofaalisten metsäpalojen varjoon. Vaikka Etelä-Eurooppaa ei pidetä metsävaroiltaan kovinkaan rikkaana vyöhykkeenä, on kuivuus aiheuttanut koko Välimeren vyöhykkeellä yhteenlaskettuna merkittäviä metsätuhoja. Kellomäki uskoo, että metsien kuivumisella voi olla lopulta tuntuva vaikutus globaaliin hiilitaseeseen. Tällä hetkellä metsiin ja maaekosysteemeihin lasketaan sitoutuvan noin puolet ihmisen tuottamista suorista hiilipäästöistä. Kuivuuden vaikutus hiilitaseeseen on merkittävä jos puihin sitoutunutta hiiltä alkaa vapautua metsäpalojen ym. metsätuhojen seurauksena lisääntyvässä määrin ilmakehään samalla kun uuden puuaineksen muodostuminen häiriintyy. Hiilen kiertoa ajatellen suuri merkitys on myös metsän karikesadon hajoamisvauhdilla. HAIHTUMISEN YLLÄTTÄVÄ VAIKUTUS Pohjoisissa metsissä kuivumisen riski tuntuu äkkipäätä ajatellen etäiseltä. Näin ei kuitenkaan ole. Kellokosken mukaan Etelä-Suomen sateisuuden arvioidaan lisääntyvän 15 %, pohjoisen peräti 40 %. Mallilaskelmien mukaan kuivuusriski näyttäisi silti lisääntyvän sekä Etelä- että Keski-Suomessa. Tämä johtuu haihtumisesta, joka lisääntyy nopeasti lämpötilan noustessa. Lämpötilan noustessa lineaarisesti haihtuminen lisääntyy eksponentiaalisesti. Vaikka metsiin sataa entistä enemmän vettä, entistä pienempi osa siitä ehtii imeytyä maahan ennen haihtumistaan. Vaikka pohjoiset alueet pysynevät jatkossakin metsäisinä, tulee niiden toiminta hiilinieluina ilmeisesti muuttumaan merkittävästi. Metsään ja metsämaahan varastoituneen hiilen määrä tulee ilmeisesti pienenemään mm. karikkeen entistä nopeamman lahoamisen takia. Metsiin sitoutuneesta hiilestä n. 40 % on puustossa, 60 % maassa. Se tiedetään, että lämpiäminen nopeuttaa pohjoisilla alueilla karikkeen hajoamista, mikä lisää hiilipäästöjä. Itse maaperässä olevan hiilen kierto on kytköksissä kasveihin, eläin- ja mikrobilajistoon ja lahoamisnopeuteen. Kiertoa tunnetaan kuitenkin vielä huonosti. Sekä mallien että käytännön havaintojen mukaan puuston kasvu pohjoisissa metsissä on lämpiämisen myötä kiihtymässä ja karikesato lisääntymässä. Molemmat tekijät tehostavat lämpiämisen alkuvaiheessa metsän toimintaa hiilinieluna. Lämpiämisen yhä jatkuessa hiilivirran etumerkki kuitenkin muuttuu. Lämpötilan noustessa karikkeen hajoaminen alkaa lopulta nopeutua enemmän kuin puuston kasvu. Keskustelussa nousee esiin myös Walesissa ja Englannissa havaittu maaperän hiilikato. Syksyllä julkaistun tutkimuksen mukaan sikäläisestä maaperästä on hävinnyt merkittävä määrä hiiltä. Koska hiilikadolla ei ollut yhteyttä maankäyttöön, ilmiön taustalla arveltiin olevan ilmastomuutos. Myös Kellomäki pitää tulkintaa uskottavana. Havainto oli merkittävä koska maaperä itsessään on suuri hiilivarasto, jonka toimintaa tunnetaan vielä varsin huonosti. METSÄKATO REILUT 16 MILJ. HA VUODESSA Maailman metsien kokonaismäärää arvioi mm. YK:n alainen FAO. Kellomäen mukaan FAO:n arviot ovat varsin yhdensuuntaisia muiden lähteitten kanssa. Globaalissa mittakaavassa maailman metsäkato etenee tällä hetkellä n milj ha vuosivauhdilla. Metsäkadolla on varmasti tuntuva vaikutus myös hiilen kiertoon. Ainakin toistaiseksi vain pieni osa metsäkadosta johtuu kuivuudesta; ylivoimai- 12 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/06

13 sesti merkittävin tekijä on ihmisen maankäyttö eli metsien raivaaminen. Tämäkin on pikemminkin lisääntymässä kuin vähenemässä. Paineita metsävarojen kestämättömään käyttöön lisää mm. paperin ja puutavaran lisääntyvä kysyntä kehittyvissä maissa. Puun tarvetta tyydytetään myös laittomilla hakkuilla, jotka eivät näy suoraan missään tilastoissa. SADEMETSÄ SAVANNIKSI? Lämpiämisestä johtuvalla kuivumisella on nähty liioittelematta katastrofaalisia seurauksia erityisesti Amazonin alueella. Joittenkin arvioiden mukaan jo kolmen asteen nousu keskilämpötilassa muuttaisi % alueen metsistä savanniksi. Tätä suurempi lämpiäminen aiheuttaisi riskin aavikoitumisesta. Professori Vesa Kaarakka Helsingin yliopistosta epäilee arvioita suuresti. Kaarakka toimii tutkijana Viikin tropiikki-instituutissa. Hänen mukaansa taustalla saattaa olla enemmän spekulaatiota kuin tieteen kriteerit täyttävää tutkimusta. Amazonin alueen vesitalous on tosin sikäli erikoinen, että veden kierto on suljetumpi kuin monilla muilla seuduilla. Lievästi kärjistäen Amazonilla yksi ja sama vesi kiertää edestakaisin. Veden kierto on kytköksissä ympäröiviin meriin vähemmän kuin monilla muilla alueilla. Haihtumisen pysyminen tietyissä rajoissa on tietysti tärkeää myös Amazonin sademetsille. Kaarakan on silti vaikea nähdä tapahtumaketjua, missä muutaman asteen lämpötilannousu johtaisi metsän muuttumiseen savanniksi. Itse en ainakaan ole nähnyt uskottavaa esitystä siitä, kuinka näin voisi käydä. Alueen ekologista herkkyyttä pohdittaessa Kaarakka huomauttaa sademetsänkin olevan dynaaminen systeemi, joka pystyy sopeutumaan muutoksiin ja toipumaan vaurioista. Näyttöä tästä ovat Kaarakan mukaan esittäneet mm. Turun yliopiston tutkijat. Turun yliopiston tutkijaryhmä osoitti alueen jokimosaiikin olevan jatkuvassa muutoksessa. Virtaava vesi kuluttaa joenpenkkaa toisella rannalla samalla kun toinen ranta mataloituu. Aikaa myöten joen paikka muuttuu ja metsä palaa alueelle, jolla jokin aika sitten virtasi joki. KUULUMISIA AMAZONASILTA Tuoreita kuulumisia Amazonasin alueelta kuultiin Mika Rönköltä, joka toimii neuvonantajana Suomen ja Brasilian kahdenvälisessä ekologis-sosiaalisessa kehitysyhteistyöhankkeessa. Hankkeen tavoitteena on ollut pienviljely- ja keräilytaloudessa elävien olojen parantaminen Brasilian Amazonin Parán osavaltiossa. Suomen kahdenvälinen rahoitus hankkeelle päättyi vuodenvaihteessa, mutta toiminta jatkuu lähetystöjen ja kansalaisjärjestöjen rahoittamien pienhankkeiden kautta. Osa hankekokonaisuutta on myös YKL:n projekti, jossa tuetaan jokivarren pienviljelijöitä ja keräilijöitä edustavan Santaremin maatyöläisten liiton hankkeita. Tavoitteena on kestävän kehityksen asutusalueitten luominen Arapiuns ja Amazonas -jokien välille. Suojelualueiden avulla pyritään pysäyttämään laittomat hakkuut ja turvata perinteisen väestön maankäyttöoikeuksia. Näkökulma on näin ekologis-sosiaalinen. Rönkkö kertoo huomanneensa kantapään kautta, että paikallisiin yhteisöihin tukeutuvat hankkeet ovat usein tuloksellisempia kuin kokonaan ulkopuolinen apu. Viimeksi mainittu loppuu yleensä kuin seinään rahoituksen päättyessä. Paikallisten oma toiminta on usein pitkäjänteisempää. VILLIÄ ETELÄÄ Rönkön mukaan Brasilian nykyinen hallitus on kohentanut tuntuvasti ihmisoikeustilannetta. Voimavaroja ympäristön suojeluun ei kuitenkaan ole likimainkaan riittävästi suhteessa suojeltavan alueen kokoon. Hyvien pyrkimyksien toteutumista vaikeuttavat jakaantuneelle yhteiskunnal- Santarémia kutsutaan Amazonasin sydämeksi. Täällä yhdistyy kaksi valtavaa jokea Tapajós ja Amazon. Jokien erilaiset ominaisuudet saavat ne yhdistymään vastentahtoisesti. Amazonin vesi on virtaavaa ja vaaleaa, Tapajósin vesi taas tummaa, kirkasta ja suhteellisen liikkumatonta. Ne soljuvat pitkän matkaa vierekkäin ennen kuin Tapajós antautuu suuremman sukulaisensa vietäväksi. Kuva: Tuula Kilpeläinen 13 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/06

14 le tyypilliset ongelmat. Yhteisestä auktoriteetista, legitimiteetistä ja tahtotilasta ei ole tietoakaan. Valtion tasolla tehokkaimmaksi ympäristönsuojeluksi nähdään tyypillisesti Brasilian makrotaloutta tukeva talouskasvu ja siitä seuraava olojen yleinen vakiintuminen. Mukana on aitoa ymmärrystä kestävän kehityksen ja esim. ilmastomuutoksen merkityksestä. Käytännössä päätöksentekoa ohjaavat kuitenkin vahvasti myös paikallishallinto ja osavaltiot, joista paikallisilla eliiteillä on vahva ote. Täällä näkökulma on usein toinen, ekologinen ja sosiaalinen ryöstötalous ei välttämättä ole mikään ongelma vaan business as usual. Rönkkö hieroo kasvojaan väsyneen näköisenä asiasta puhuessaan. Legitimiteetin hämäryyteen liittyy tyypillisesti myös omistuksen sekavuus. Esim. kunnollisia rekistereitä maan omistuksesta ei ole, monenlaiset lupaukset, hallinta- ja nautintaoikeudet menevät epäjohdonmukaisesti päällekkäin. Tällaisessa tilanteessa lain tulkinnasta alkavat helposti huolehtia tuomareitten sijasta pyssymiehet. Näin usein myös Amazonasilla. Havainnollisena esimerkkinä villin etelän menosta Rönkkö kertoo suojeluhankkeesta, jonka puitteissa Xingue -joen varrelta varattiin laajoja alueita suojeluun. Käytännössä suojelualueet jäivät vain karttaan rajatuiksi alueiksi; kun virkamiehet yrittivät mennä tutustumaan alueeseen, puunhakkuufirmojen pistolerot eivät päästäneet heitä maihin. Virallisten päätösten toimeenpanossa tarvitaankin hyvin usein armeijan apua. Metsien hakkuista n. 85 % on Rönkön mukaan laittomia. Asiasta tehdyn tutkimuksen mukaan myös iso osa laillisista luvista on hankittu korruption avulla. Lupaehtoja ei myöskään noudateta kovinkaan tunnontarkasti. Kun luvanhaltijoitten toimintaa lähdettiin tarkastamaan, havaittiin, että kaikki yhtiöt olivat ylittäneet hakkuuoikeutensa tuntuvasti. Koska hakkuita on vaikea valvoa, pitäisi laittomaan puukauppaan puuttua ketjun myöhemmissä lenkeissä. Valtaosa ryöstöhakkuissa kerätystä puusta päätyy Rönkön mukaan suurille puutavarayhtiöille, joiden käsittelemän puuvirran valvonta ja esim. sertifiointi olisi jo paljon helpompaa. Mika Rönkkö toimii neuvonantajana Suomen ja Brasilian kahdenvälisessä ekologis-sosiaalisessa kehitysyhteistyöhankkeessa. Rönkkö oli myös mukana, kun YKL:n projekti Santarémissa käynnistettiin Kuva: Heikki Jaakkola EPOOKIT SEURAAVAT TOISIAAN Brasilian makrotaloudelle ovat Rönkön mukaan tyypillisiä erilaiset epookit. Metsiin on rynnätty milloin kullan, milloin kumin, puun tai karjankasvatuksen nimissä. Nyt inspiraatioita tarjoaa soijan kasvatus tehokkaasti koneistetuilla megaviljelmillä, joilla ei tietenkään ole mitään tarjottavaa paikalliselle väestölle. Paitsi tietysti kilpailu maaresursseista. Jatkuva ja laillisin keinoin ratkaisematon konflikti tuleekin vastaan kaikkialla. Metsän kannalta pahinta on, että maaperä ei kestä kovinkaan pitkään nykyisenkaltaista viljelyä. Rönkön mukaan suunnilleen kymmenen vuoden kuluttua maa on köyhdytetty minkä jälkeen viljelyalaa on raivattava muualta taas lisää. EKOLOGINEN MERKITYS YMMÄRRETTY Toisaalta kuitenkin myös Brasiliassa tajutaan yleisesti, ettei eroosio, ilmastomuutos, maan köyhtyminen, jatkuva levottomuus jne. ole kenenkään edun mukaisia. Myös uhkakuva metsän kuivumisesta ilmaston lämpiämisen takia herättää aitoa huolta. Mielialoja ei ole mitenkään rauhoittanut v. -05 kova kuivuus, joka on tuonut mukanaan valtavia metsäpaloja. Sademetsää on normaalisti erittäin vaikeaa saada syttymään. Esim. sata litraa bensiiniä ei riitä metsäpalon käynnistämiseen. Mm. maailmanpankki on rahoittanut suuria metsiin liittyviä tutkimushankkeita ja laajoja sademetsäalueita on varattu suojeluun. Meno heikosti kontrolloiduissa metsissä ei tietenkään voi muuttua radikaalisti ja yhtäkkiä suuntaan eikä toiseen. Nopeitten muutoksia voi ehkä aiheuttaa taloudellisten konjunktuurien muuttuminen. Epookit päättyvät tyypillisesti yhtä rajusti kuin alkavatkin. Rönkön mukaan nykyinen soijanviljely on tuottanut erittäin suuria voittoja, joiden taustalla ovat valuuttakurssien väliset suhteet. Virran taas kääntyessä toiminta tulee hyvin nopeasti kannattamattomaksi. METSÄT MYÖS UUDISTUVAT Eurooppalaiselle yleisölle Amazonasin sademetsät esitellään tyypillisesti lasinhauraana alueena, jonka ekologinen tasapaino on järkkymässä ja tuhoutumisvauhti hirmuinen. Rönkkö varoittaa liioittelusta tässäkin asiassa. Amazonasilla on edelleen n. Euroopan kokoinen alue luonnontilaista, käytännössä asumatonta, tietöntä metsää. Rönkkö muistuttaa myös siitä, että kerran raivattu metsä voi myös uusiutua. Esim. keräilytalouden esittelykäytössä on alue, josta metsä raivattiin aikoinaan pois viljelmien tieltä. 14 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/06

15 Ilmatieteen laitoksen tutkija Juhani Damski väitteli viime vuoden marraskuussa otsonikadon historiasta ja tulevasta kehityksestä. Tutkimuksen mukaan otsonikerroksen paranemisesta ei ole olemassa selkeitä merkkejä, vaan otsonikato jatkunee myös lähitulevaisuudessa. Otsonikadon perimmäinen syy on kylmissä olosuhteissa syntyvien helmiäispilvien mahdollistama otsonikatokemia. Kuva: Juha A Karhu Väitös: Otsonikerroksen paranemisesta ei selkeitä merkkejä Viime vuosikymmenininä havaittu, elokuusta loka-marraskuulle kestävä, otsonikerroksen katoaminen Etelämantereen ilmakehästä jatkunee myös lähitulevaisuudessa. Etelämantereen otsonikatoa huomattavasti heikomman Arktisten alueiden otsonikadon odotetaan myös jatkuvan havaitun kaltaisena seuraavien kahden vuosikymmenen aikana. Väitöstyössä on tutkittu otsonikadon lähihistoriaa ja lähitulevaisuutta kolmiulotteisen kemiakuljetusmallin avulla. Työssä käytetyllä mallilla on toteutettu tietokonesimulaatio, joka jäljittelee otsonitilannetta vuodesta 1980 vuoteen Mallisimulaation pohjalta voidaan sanoa, että tällä hetkellä ei ole näkyvissä selkeitä merkkejä otsonikerroksen paranemisesta. Mallitulosten pohjalta lasketut trendit osoittavat, että talvi- ja kevätjaksoina esiintyvät otsonikatojaksot pysyvät nykyisen kaltaisina vuoden 2019 loppuun, Juhani Damski toteaa. Kasvihuoneilmiön voimistumisesta seuraava stratosfäärin viileneminen ei kuitenkaan mallilaskelmien mukaan johda pohjoisen otsonikadon oleelliseen pahenemiseen seuraavien kahden vuosikymmenen aikana. Mallitulosten mukaan on edellisvuosien tapaan kuitenkin mahdollista, että ajoittaisia, suhteellisen voimakkaita otsonikatovuosia esiintyy pohjoisilla napa-alueilla myös lähitulevaisuudessa, Damski huomauttaa. Otsonikadon perimmäinen syy on kylmissä olosuhteissa syntyvien helmiäispilvien mahdollistama otsonikatokemia. Helmiäispilvet eli polaaristratosfääripilvet mahdollistavat otsonikatoa aiheuttavien klooriyhdisteiden muuntumisen sellaiseen muotoon, että laaja-alainen otsonikato tulee mahdolliseksi. Väitöstyön tuloksien mukaan elokuun ja lokakuun välisenä aikana käytännössä kaikki Etelämantereen stratosfäärin kloori muuntuu otsonikadolle otolliseen muotoon. Pohjoisen pallonpuoliskon talvisessa ja keväisessä stratosfäärissä lämpötilat pysyvät Etelämannerta lämpimämpinä. Tästä johtuen laaja-alaista otsonikatoa ei pääse muodostumaan, vaikka kloorin asteittainen aktivoituminen mallisimulaation mukaan tapahtuukin lähes vuosittain aiheuttaen ajoittaisia, Etelämantereen otsonikatoa heikompia katojaksoja. Työssä esitetyt tulokset huomioivat ilmastonmuutokseen liittyvien kasvihuonekaasujen ja otsonikatoa aiheuttavien kaasujen pitoisuuksien muutokset. Juhani Damski on syntynyt vuonna 1964 Mikkelissä. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1983 Urheilupuiston lukiosta Mikkelistä. Damski väitteli Helsingin yliopiston Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Väitöskirjan suomenkielinen otsikko on Stratosfääriotsonin simulaatio kemiakuljetusmallilla vuosille Lisätietoja: Tutkimuspäällikkö Juhani Damski, puh. (09) , 15 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/06

16 Teksti ja kuvat: Liina Hemminki Äitinä ja isänä työelämään Yksinkertaista elämäsi, neuvoo psykologi Heidi Viljamaa töihin palaavia vanhempia. Heidi Viljamaa on 4-vuotiaan lapsen äiti, psykologi, CareerStorm Oy:n toimitusjohtaja. Heidi Viljamaa on erikoistunut urasuunnittelun ja työnhaun menetelmiin vuodesta Vuodesta 2003 lähtien hän on vetänyt Äitinä ja isänä työelämään -tilaisuuksia tavoitteenaan tukea työelämän kehittämistä perheen ja työn yhteensovittamisen osalta. Vanhempainlomalla ehtii vielä tehdä vaikka mitä, mutta työelämään paluun hetki on kriittinen. Jos pyrkii hoitamaan liian monia asioita, ne hoitaa väistämättä huonosti. Elämä kannattaakin hetkeksi rauhoittaa uusilta asioilta: Simplify, simplify, simplify life, Viljamaa kiteyttää. Useimmiten jostain on myös luovuttava. Kannattaa kuitenkin pitää kiinni siitä, mitä pitää itselleen tärkeänä. Meillä on puutarha rehottanut viimeiset kolme vuotta ja televisio on harvoin päällä, mutta lapsen kanssa leikkimiseen ja oman hyvinvoinnin vaalimiseen on löytynyt aikaa, antaa Viljamaa esimerkin omasta elämästään. JÄRJESTELYJÄ PERHEESSÄ JA MUUALLA Perheen aikuisten kesken on pohdittava vastuunjakoa kokonaisuutena. Kolmekymmentä vuotta sitten vain hiukan yli puolet naisista oli kodin ulkopuolella töissä. Nykyään naisten ja miesten osuus palkkatyössä on yhtä suuri. Miesten osallistuminen kodinhoitoon ei kuitenkaan ole kasvanut samassa suhteessa. Lapsen hoidon ja työelämän yhdistämiseen on olemassa monia niksejä, esimerkkinä työaikajärjestelyt. Mahdollisia kahden vanhemman perheessä ovat omat liukumat: toinen vanhempi lähtee aikaisin töihin ja palaa jo varhain kotiin. Toinen puolestaan viettää lapsen kanssa aikaa aamulla, ja venyttää työpäivää iltaan. Työnantajan kanssa voi myös keskustella mm. lyhennetyn työviikon soveltuvuudesta, kotikonttoripäivistä tai työaikajoustoista. Jos isovanhemmat asuvat lähellä, on heidän tukensa perheille usein ratkaisevaa. Joustavuutta lisää myös ulkopuolisen lastenhoitajan palkkaaminen. Kotitalouden on hyvä budjetoida sopiva menoerä hoitojärjestelyihin. Summa voi olla vaikkapa 100 euroa kuussa tai paljon enemmän. Lastenhoidosta kuuluu maksaa, se on tärkeää työtä. Myös yhteiskunta tukee erilaisia hoitojärjestelyjä, mutta tukea ei tarjota automaattisesti. Tietoa erilaisista vaihtoehdoista on etsittävä itse, Viljamaa toteaa, ja luettelee mahdollisuuksiksi mm. kotihoidontuen, yksityisen hoidon tuen ja kotitalousvähennyksen. VERKOSTOT TUKEVAT TIUKASSA PAIKASSA Erilaiset verkostot ovat Viljamaan mukaan hyvä tapa jakaa lapsen hoitovastuuta laajemmalle. Aiemmin verkostoja oli luonnostaan, sillä sukulaisia oli enemmän ja he asuivat usein lähellä. Verkostot ovat tärkeitä nykyäänkin. Kahden vanhemman perheissä ajatellaan helposti, että kyllä me pärjätään. Verkostot tulevat kuitenkin tarpeeseen viimeistään silloin, kun toisella tai molemmilla on paljon aikaa vaativa työ. Erityisen tärkeiksi apujoukot nousevat yhden vanhemman perheissä.yksinhuoltaja voi pärjätä siinä, missä parisuhteessa eläväkin. Kahdella vanhemmalla ei automaattisesti ole kaksi kertaa helpompaa. Ilman apua on vaikea pärjätä kun molemmat vanhemmat ovat töissä: parisuhde, laatuaika lapsen kanssa, kodinhoito tai työ joku jää väistämättä liian vähälle hoidolle. Seurauksena on kumuloituva huono omatunto. Viljamaa antaakin kultaisen ohjeen: Rakentakaa turvaverkostoa, ellei sitä ole luonnostaan. Kun lapsella on monta aikuista, monta hoitajaa, ei vanhemman tai vanhempien tarvitse olla lapselle kaikkea koko ajan. Helpointa verkostojen rakentaminen on lapsen ollessa vielä pieni, mutta se onnistuu myöhemminkin. Mistä verkostoja sitten löytyy? Viljamaa on itse laittanut ilmoituksia koulun seinälle ja kysynyt rohkeasti asiasta tuttaviltaan sekä sopivan henkilön tavattuaan. Hän on kutsunut mukaan ihmisiä, joilla on tilaa lapselle. Silloin järjestely on molemmin puolin hyvä. Suomessa on paljon yksinäisiä, Viljamaa toteaa. Hän myös muistuttaa, että verkostoja ei saa pitää itsestään selvyyksinä, vaan niitä on vaalittava. Hyvä vaihtoehto on myös vertaisverkosto. Vanhemmat voivat vuorotella viikoittaisen vapaaillan järjestämisessä tai lasten harrastuksiin kuskaamisessa. Mainio esimerkki ryhmän voimasta on vanhempien yhdessä palkkaama täti, joka saattaa lapset päivittäin koulusta iltapäiväkerhoon kustannukset jäivät kohtuullisiksi, mutta hyöty on suuri, kertoo Viljamaa. 16 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/06

17 KOULUTUSKALENTERI KOULUTUKSESTA SAA VINKKEJÄ VANHEMMUUTEEN Työn ja perheen yhteensovittaminen hyvällä omallatunnolla on mahdollista. Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto yhdessä Agronomiliiton, Luonnontieteiden akateemisten liiton, Metsänhoitajaliiton ja CareerStorm Oy:n kanssa tarjoaa ratkaisuja äitien ja isien työhön paluun tueksi. Suosittu koulutus työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta järjestetään liittojen jäsenille Helsingissä sekä Turussa Kouluttajana toimii Heidi Viljamaa. Katso tarkemmat tiedot oheisesta koulutuskalenterista. Koulutuksessa pureudutaan käytännön ongelmiin. Siellä pääsee pohtimaan omaa tilannettaan vertaisryhmän ja kouluttajan avulla ÄITINÄ JA ISÄNÄ TYÖELÄMÄÄN, HELSINKI klo , Agronomiliiton toimisto, P. Makasiinikatu 6 A 8 Miten sovitetaan yhteen työn ja vanhemmuuden roolin vaatimukset? Kuinka vanhemmuuden oppimiskokemukset edistävät ammatillista kehittymistä? Uralla eteneminen keskittymällä omaan ydinosaamiseen? Miten parisuhde voi tukea työn ja perheen yhteensovittamista? Mikä muu voi tukea tasapainottelua kahden roolin välillä? Koulutus on maksullinen: Liittojen jäsenet 15 euroa, työelämän ulkopuolella oleville jäsenille koulutus on maksuton. Huomaa myös, että ilmoittautumispäivän jälkeen tehdyistä peruutuksista peritään osallistumismaksu täysimääräisenä. Ilmoittautuminen klo 16 mennessä Agronomiliiton toimistoon Mirja Rissaselle, (09) ÄITINÄ JA ISÄNÄ TYÖELÄMÄÄN, TURKU klo Turun upseerikerho, Kaivokatu 12, Turku Miten sovitetaan yhteen työn ja vanhemmuuden roolin vaatimukset? Kuinka vanhemmuuden oppimiskokemukset edistävät ammatillista kehittymistä? Uralla eteneminen keskittymällä omaan ydinosaamiseen? Miten parisuhde voi tukea työn ja perheen yhteensovittamista? Mikä muu voi tukea tasapainottelua kahden roolin välillä? Koulutus on maksullinen: Liittojen jäsenet 15 euroa, työelämän ulkopuolella oleville jäsenille koulutus on maksuton. Huomaa myös, että ilmoittautumispäivän jälkeen tehdyistä peruutuksista peritään osallistumismaksu täysimääräisenä. Ilmoittautuminen klo 16 mennessä Agronomiliiton toimistoon Mirja Rissaselle, (09) Illan mittaan käydään läpi kolme teemaa. Ensimmäisessä osiossa käsitellään vanhemmuuden ja ympäristön suhdetta, vanhemmuus asetetaan siinä kontekstiinsa. Toisena teemana on vanhemmuus ja elämässä sekä uralla navigointi. Työ vie vanhemman ajasta suuren osan siksi onkin tärkeää, miten siinä jaksaa ja viihtyy. Hyvä elämä ja hyvä työelämä lisäävät varmasti onnellisuutta ja se heijastuu positiivisesti myös lapseen. Ikävä kyllä samoin käy, jos oma onnellisuus järkkyy, Viljamaa toteaa. Kolmas teema on vanhempi ja perhe. Koulutuksessa pohditaan, miten voi maksimoida omat vahvuudet ne asiat, joissa on lapselle paras. Muita asioita voi esimerkiksi ulkoistaa tai jättää hoitamatta. Siivoukseen saa palkata apua ja vaatteet voi jättää silittämättä, ellei niitä koe omaa vanhemmuutta tukevina asioina. GEOLOGILIITTO R.Y:n VUOSIKOKOUS Pidetään ke klo Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton (YKL) toimistossa Vuorikatu 22 A 15, Helsinki Keskustellaan yhteistyön tiivistämisestä Geologiliiton ja YKL:n välillä sekä jäsenhakemuksen mahdollisesta jättämisestä YKL:oon. Esillä myös sääntömääräiset vuosikokousasiat. Kahvitarjoilu TERVETULOA! 17 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/06

18 Birgitta Suorsa, UP-Uutispalvelu Ay-liikettä uhkaa Irlanti-ilmiö Irlanti on osannut houkutella investointeja maahan, mutta ay-liike on menettänyt kasvuvauhdissa otettaan. Kilpailu työpaikoista syö ammattiyhdistysliikkeen perustaa. Monessa Euroopan maassa talouskasvua rakennetaan veroalen ja hampaattoman ay-liikkeen varaan. Pohjoismainen malli painii Irlanti-ilmiön kanssa. Kiina-ilmiön varjolla eurooppalaiselta ammattiyhdistysliikkeeltä on vaadittu uudenlaista joustoa ja osin palaamista vanhoihin työaikoihin. Joissakin maissa ammattiliitot ovat haistaneet muutokset ja esittäneet itse sopivia keinoja työpaikkojen säilyttämiseksi, mutta monessa maassa ay-liike on taipunut muutoksiin pakon edessä. Kilpailu investoinneista vaikuttaa koko eurooppalaiseen ay-liikkeeseen, sanoo tutkimusjohtaja Timo Kauppinen Euroopan elinja työolojen kehittämissäätiöstä, ns. Dublinin säätiöstä. Kilpailu syö palkansaajien välistä solidaarisuutta. Paperiteollisuuden työsulku Suomessa ja siitä poikinut solidaarisuusaalto Euroopassa ja laajemmaltikin oli Kauppisen mukaan poikkeus. Tosiasiasiassa kaikki tietävät, että investoijat katoavat helposti, jos työrauha häiriintyy. Niinpä ylimääräisiä kahnauksia ei haluta. Solidaarisuus on Kauppisen mielestä heikentynyt jopa maiden sisällä. Tehtaat ja tuotantoyksiköt kilpailevat samoista tilauksista ja samoista investointirahoista. TALOUSIHME KISKOO AY-LIIKKEELTÄ HAMPAAT Mitä värittömämpi ja vakaampi ammattiyhdistysliike on, sitä helpommin sijoittajat sitä sietävät. Vielä parempi, jos ay-liike on vasta alkutekijöissään tai menettänyt hampaansa. Kauppinen ottaa esimerkiksi Euroopan talousihmeen Irlannin. Talouden nousuun on tarvittu kolme tekijää, EU:n tuet, alhainen veroaste ja hampaaton ay-liike. Suomessa puhutaan vain Kiina-tai Intia-ilmiöstä. Kaksi vuotta sitten Yhdysvallat investoi 2,5 kertaa enemmän rahaa Irlantiin kuin Kiinaan, Kauppinen tähdentää. Irlannissa pääomaveroaste on 12,5 prosenttia, kun Suomessa osakeyhtiöt maksavat pääomatulosta veroa 26 prosenttia ja yksityiset 28 prosenttia. Menestyksen hintana on ollut Irlannissa ay-liikkeen neuvotteluvoiman vähentyminen. Työvoimaa on tarjolla koko ajan. Yksin Puolasta maahan on muuttanut ihmistä. Ay-liike neuvottelee jäsenilleen palkankorotukset, mutta työnantajalla on vara antaa vastaavat lisät myös järjestäytymättömille työntekijöilleen. Ammattiyhdistysliikkeeseen kuuluu Irlannissa 38 prosenttia palkansaajista, useampi kuin EU:ssa keskimäärin. Maassa tehdään keskitettyjä työehtosopimuksia, mutta työehtojen polkemiseen ei ay-liike puutu yhtä hanakasti kuin muualla. Kansainvälinen kuljetustyöntekijöiden liitto ITF on huomauttanut useaan kertaan erään lentoyhtiön työajoista ja muista rikkeistä. PIKKURIIDATKIN VALTION TASOLLE Isossa-Britanniassa, Irlannissa ja Yhdysvalloissa vallitseva anglosaksinen työmarkkinamalli on leviämässä myös uusiin EUjäsenvaltioihin, Kauppinen sanoo. Yksi piirre mallissa on se, että paikallisetkin työehtokiistat siirtyvät valtion ylläpitämien selvityselinten ratkaistaviksi. Näin on käynyt Isossa-Britanniassa. Pienetkin riidat viedään sovittelutoimistoon, jossa työpaikan ja sen olojen tuntemusta ei ole. Pääministeri Margaret Thatcher ajoi ay-liikkeen alas vuosia kestäneen kaivoslakon aikana. Niinpä työpaikoilla ei ole enää luottamusmiehiä eikä liittotasolla luontevia suhteita palkansaaja-ja työnantajapuolen välillä. Uusissa jäsenmaissa on kiinnostuttu sovittelutoimisto-mallista, koska työnantajapuolikin on varsin huonosti järjestäytynyt, Kauppinen sanoo. POHJOISMAINEN MALLI PANEE KAMPOI- HIN Henkinen painiottelu anglosaksisen ja pohjoismaisen työmarkkinamallin välillä jatkuu tiukkana. Kauppinen huomauttaa, että Euroopan unionissakin oltiin vielä nelisen vuotta sitten kiinnostuneita sosiaalisista asioista. Sittemmin laatukysymykset ovat jääneet talousasioiden jalkoihin. Uusissa jäsenmaissa halutaan kehittää sosiaalista järjestelmää, mutta ensin ne haluavat taloutensa kuntoon.nyt taistellaan investoinneista. Kun siinä häviää, häviää muussakin kilpailussa. Irlanti oivalsi tämän ensimmäisenä, Kauppinen sanoo. Viime aikojen myönteinen palaute pohjoismaisen mallin kestävyydestä ennakoi ay-liikkeelle hyvää. Työelämäjoustotkin on tehty eivätkä investoinnit ole vältelleet Suomea samaan tapaan. 18 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/06

19 SUOMALAINEN TYÖMARKKINAMALLI YKSISSÄ KANSISSA Dosentti Timo Kauppinen on koonnut suomalaisen työmarkkinamallin historian ja tulevaisuuden haasteet kirjaksi. Kauppisen syyskuussa ilmestynyt teos Suomen työmarkkinamalli käsittelee Suomen mallin sopeutumista yhteiskunnan murroksiin. Kirjassa pohditaan myös mallin toimivuutta globalisaation ja EU-jäsenyyden luomassa uudessa tilanteessa. Vertailukohteena ovat muut Pohjoismaat ja EU-maat. Lopuksi teoksessa nostetaan esiin haasteet, joihin Suomi joutuu sopeutumaan lähitulevaisuudessa. Timo Kauppinen esitteli teostaan työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi -tapahtumassa. Kauppisen haastattelun voi kuunnella osoitteessa YKL:n valtuuston kokous ja seminaari YKL:n valtuuston kokous ja seminaari pidetään Haikon kartanossa Porvoossa Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, joita ovat mm. toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksyminen, tilinpäätöksestä ja vastuuvapaudesta päättäminen, hallituksen uusien jäsenten valinta erovuoroisten jäsenten tilalle ja puheenjohtajan valinta seuraavalle kaksivuotiskaudelle. KAPULA SEURAA ISOJEN HANKKEIDEN VAIKUTUSTA YKL:N JÄSENISTÖÖN YKL:n hallituksen toimesta on perustettu KAPULA-työryhmä joka seuraa ympäristöministeriön hallinnonalan tilannetta tuottavuusohjelman, lupajärjestelmän uudistamisen, palvelukeskuksen perustamisen yms. osalta sekä myös kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Näillä kaikilla meneillään olevilla hankkeillahan on vaikutusta toisiinsa ja erityisesti YKL:n jäsenkenttään. Työryhmän ensimmäiseen kokoukseen osallistui YKL:n puheenjohtaja Maija Venäläinen, Sirkka Tattari (SYKE), Sini-Pilvi Saarnio (YSV, Helsingin kaupunki), Katariina Serenius, JUKO luottamusmies, Mäntsälä), Ulla-Maija Liski (Hämeen ympäristökeskus), Matts Finnlund (Uudenmaan ympäristökeskus), Tero Taponen (Uudenmaan ympäristökeskus) ja Hannu Kokko (ympäristölupavirasto). Seurantaryhmä piti olemassaoloaan tärkeänä ja tarpeellisena jäsenten kannalta. Tehtäväkseen se näkee kyseessä olevien isojen hankkeiden seuraamisen, hankkeiden jäsenistölle aiheuttamien vaikutusten arvioimisen ja erilaisiin uhkiin varautumisen. 19 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/06

20 Siperia puhuu arolla aamupakkasen pistellessä. Kuvaaja Ossi Nokelainen Aasian kosteikkoalueet ovat elintärkeitä levähdysalueita monille muuttolinnuille. Kansainvälisen Kurkisäätiön toteuttaman lumikurkiprojektin tavoitteena on säilyttää nämä merkittävät kosteikkoalueet. Uhanalaista lumikurkea tutkimusryhmä ei kuitenkaan nähnyt. Lumikurjen jäljillä Kazakhstanissa MATKAMME VAIHEET Lähtiessämme matkaan oli syksystä vasta pieniä enteitä. Itärajan jälkeen maasto jatkui radan varressa hyvin samanlaisena mäntykankaiden luikerrellessa puoliavoimen pensaikkomaaston välissä koko Karjalan kannaksen läpi. Junan vaunut olivat ahtaita, lattiat likaisia ja ikkunat sotkuisia. Kuitenkin niiden läpi saattoi katsoa maiseman muuttumista Siperian esikartanon matalaksi koivupusikoksi, edelleen kumpuavaksi vuoristoksi ja myöhemmin aukeavaksi aroksi. Paikalliset tiet vaihtelivat jyrkästi. Asfaltissa saattoi olla yhtäkkiä puolen metrin syviä monttuja ja se asetti kuskit koetukselle. Aron valtavuutta on vaikea kuvata sanoin tai kuvin. Se on kuin henkinen ja fyysinen tila, jonne on itse päästävä tietääkseen siitä jotain. Jatkuvaa tasaista horisonttia joka suuntaan. Sähköpylväiden jono vaeltaa pitkälle eteenpäin kadoten väreilyyn. ARON AAMUINEN AIRUT Vaikka päivälämpötilat olivat yleisesti hellerajan yläpuolella, lähes joka yö lämpötila painui pakkasen puolelle. Aron aamu aukesi hyvin nopeasti päällemme. Heti herätyksen jälkeen saattoi katsoa itään. Siellä näki muuten sysimustassa taivaankannessa pienen oranssin kajon, joka hetki hetkeltä laajeni. Puolen tunnin kuluttua näytti siltä kun taivas repeäisi, kun aamun sini laajeni vastustamattomasti ja hetkessä tulipunainen aurinko nousi raskaasti horisontista. Aamun sarastaessa hanhille tuli nälkä ja ne lähtivät järviltä läheisille viljapelloille ruokailemaan korjuun jälkeen maahan pudonneita vehnän jyviä. Hanhien startatessa yhtä aikaa koko taivaan täydeltä oli laskijalla todellinen työ saada suurusluokat lajeineen selville. Viimeisten hanhien lähtiessä aamupalalle ensimmäiset jo saapuivatkin pitkänä nauhana takaisin päivälevolle. Iltapäivällä hanhille tuli taas nälkä ja sama ruokailukuvio toistui illan hämärtyessä. Osa hanhista jatkoi myös muuttoaan päivien aikana, joten hanhimäärät saattoivat vaihdella reilustikin päivien välillä. Kahden viikon tarkkailuaikaamme nähden 28 tutkimuskohteen tarkka läpikäyminen oli mahdotonta, joten ryhmä pyrkikin enemmän oikean kokonaiskäsityksen saamiseen alueista. Lajiston ja niiden välisten lukusuhteiden hahmottaminen olikin paljon tärkeämpää, koska tietty tarkkuus on jo menetetty puhuttaessa kymmenistä tuhansista linnuista ilmassa samaan aikaan. Silti tärkeimpiin ja mielenkiintoisimpiin kohteisiin kuten Naurzumin- suojelualueeseen ja Kulykol- järveen käytimme enemmän aikaa. MATKAN LOPPUPUOLEN KOKEMUKSIA Joka paikassa retkikuntamme autokaravaani sai osakseen ihmettelyä. Kohteliaasti pienet lapsetkin tulivat tervehtimään ja kysymään mistä olemme tulleet. Yleisin paikallisten veikkaus oli, että olisimme amerikkalaisia ja varmasti olimmekin keskivertoturistia turistimman näköisiä niskaa venyttävän optiikka-arsenaalin ja lippalakki yhdistelmien siivittäminä. Myös paikalliset karjapaimenet tulivat usein katsomaan retkikuntaamme ja eräällä siirtymätaipaleella koimme yllätyksen. Kameleita (Camelus bactrianus)! Isännän sekalaumassa oli lehmien lisäksi kaksi eh- 20 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/06

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 14.11.2016 FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 1. Työaikapankin käsite ja tarkoitus Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa Tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 25 päivänä toukokuuta 2011 sisäasiainministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n välillä virastoerän

Lisätiedot

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen SOPIMUS 1 (5) 16.3.2015 Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen 1. Sopimuksen tausta ja lähtökohdat Maakuntajohtajan virkaan sovelletaan kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain ja kunnallisen

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251

Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251 Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251 Tilastokeskus sekä Tutkimusväen liitto TUTKI ry. ja Akava JS ry. ovat tehneet 18 päivänä helmikuuta 2000 tarkentavan virkaehtosopimuksen Tilastokeskuksen virkasuhteiseen

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 31.3.2014 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä vuoden 2014 talousarvioon

Lisätiedot

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 TTES:n neuvottelutulos 30.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 31.05.2016 Dan Koivulaakso Allekirjoituspöytäkirja 1 : Työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti. # 12886 2068/85/2008 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Maaseutuvirastossa. Sopimus on tehty 15:nä päivänä joulukuuta 2008 Maaseutuviraston sekä Julkisalan

Lisätiedot

, VES , TES SMDno/2011/102 1

, VES , TES SMDno/2011/102 1 Tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 16 päivänä toukokuuta 2011 sisäasiainministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry :n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry :n välillä virastoerän

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 23.9.2013 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä tavoitteena 2,4

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Työnhakijan ja työnantajan muutosturva

Työnhakijan ja työnantajan muutosturva Työnhakijan ja työnantajan muutosturva te-palvelut.fi Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli Työllistymistä ja muutosturvaa koskeva toimintamalli parantaa työntekijän asemaa tilanteissa, joissa hän

Lisätiedot

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011 TYÖMARKKINATUTKIMUS Yliopistoissa harjoitellaan suoriutumisen arviointia Teksti Henna Laasonen Kuvat istockphoto TEKin joulu tammikuussa toteutetussa työmarkkinatutkimuksessa kerättiin ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

Neuvottelutulos SAK/RJ. Sopimuskierros Neuvottelutulos

Neuvottelutulos SAK/RJ. Sopimuskierros Neuvottelutulos 29.11.2004 Neuvottelutulos SAK/RJ Sopimuskierros 2005-2007 Neuvottelutulos 29.11.2004 PALKANKOROTUKSET Sopimuskorotusten rakenne ja kustannusvaikutus! Sopimuskausi 16.2.2005-30.9.2007! 1.3.2005 1.6.2006!

Lisätiedot

TYÖAIKALAKI. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula

TYÖAIKALAKI. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula TYÖAIKALAKI Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula 2016 www.dlapiper.com 2015 0 Työaikalain soveltamisala kauppatyöaikalain ja työaikalain yhdistäminen 1996 soveltamisalakiista ylempien toimihenkilöiden

Lisätiedot

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.2008 LUKIEN Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys

Lisätiedot

VTT:n malli määräaikaistarkasteluissa. Teknologian tutkimuskeskus VTT

VTT:n malli määräaikaistarkasteluissa. Teknologian tutkimuskeskus VTT VTT:n malli määräaikaistarkasteluissa Teknologian tutkimuskeskus VTT 12.12.2011 2 Työryhmän toiminta Määräaikaisia työsuhteita tarkasteleva työryhmä on ollut toiminnassa jo pitkään ja toiminta on vakiintunutta

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Edunvalvonta SPECIAssa

Edunvalvonta SPECIAssa 5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn

Lisätiedot

Työaikamuoto KVTES KVTES t 45 min /vk. Arkipyhälyhennys 7 t 39 min. Ylityöraja. Säännöllinen työaika. Arkipyhälyhennys.

Työaikamuoto KVTES KVTES t 45 min /vk. Arkipyhälyhennys 7 t 39 min. Ylityöraja. Säännöllinen työaika. Arkipyhälyhennys. KT Yleiskirjeen 4/2016 liite 6 1 (6) KVTES:n muuttuneiden työaikaa koskevien määräysten soveltamisohjeet KVTES:n työaikaa koskevia määräyksiä on muutettu siten, että säännöllistä työaikaa on pidennetty.

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRIS- TÖHALLINNON TEKNISET VETY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESSOPI- MUS

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRIS- TÖHALLINNON TEKNISET VETY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESSOPI- MUS YMPÄRISTÖMINISTERIÖN, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRIS- TÖHALLINNON TEKNISET VETY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESSOPI- MUS Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon Tekniset VETY

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 1 VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 8/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 51/2008 29.8.2008 Asia Palkkaa vastaavaa korvausta koskeva vaatimus ym. Virasto yliopisto Vaatimukset Yliopisto on määrättävä maksamaan

Lisätiedot

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä?

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä? MITÄ HYÖDYN OAJ:n jäsenyydestä? Miksi kannattaa olla ammattijärjestön jäsen? Konkreettiset taloudelliset jäsenedut on jokaisen helppo ymmärtää, mutta mitä muuta jäsenmaksulla saa? OAJ:n tärkein tehtävä

Lisätiedot

Tarkentava virkaehtosopimus ylioppilastutkintolautakunnan. joka on tehty 1. päivänä huhtikuuta 2014 ylioppilastutkintolautakunnan,

Tarkentava virkaehtosopimus ylioppilastutkintolautakunnan. joka on tehty 1. päivänä huhtikuuta 2014 ylioppilastutkintolautakunnan, Tarkentava virkaehtosopimus ylioppilastutkintolautakunnan palkkausjärjestelmästä, joka on tehty 1. päivänä huhtikuuta 2014 ylioppilastutkintolautakunnan, jota edustaa hallinnonalan neuvotteluviranomaisena

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 36/2010 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 37/2012 8.6.2012 Asia Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä A, vahtimestari Virasto Korkeakoulu Korvausvaatimus Korkeakoulu on

Lisätiedot

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus Henkilöstön asema muutostilanteessa Info- ja keskustelutilaisuus 29.3.2007 VN:n päätökset 2001 ja 2006 Vuoden 2001 periaatepäätöksen tavoitteena varautua ikärakenteen muutoksesta johtuviin toimiin valtionhallinnossa

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Tutkimuksesta Keva seuraa toimintaympäristönsä keskeisiä ja ajankohtaisia muutoksia säännöllisesti toteutettavalla tutkimuksella. Otos: kuntaorganisaatiot, joissa on

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 17/2014 1 (5) Päätöshistoria 22.04.2014 469 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen välinen JOHTAJASOPIMUS. Eurajoen kunnanvaltuusto xx

Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen välinen JOHTAJASOPIMUS. Eurajoen kunnanvaltuusto xx Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen välinen JOHTAJASOPIMUS Eurajoen kunnanvaltuusto 16.1.2017 xx 1.Kunnanjohtajan tehtävät, työnjako ja yhteistyökäytännöt Tällä Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-4. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/2200(BUD) Mietintöluonnos Barbara Matera (PE v01-00)

TARKISTUKSET 1-4. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/2200(BUD) Mietintöluonnos Barbara Matera (PE v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 21.10.2011 2011/2200(BUD) TARKISTUKSET 1-4 Mietintöluonnos Barbara Matera (PE473.788v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

, , , ,5 48,75 52

, , , ,5 48,75 52 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen

Lisätiedot

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä UusiKunta-taloustoimikunnan esitys selvityshenkilö Osmo Soininvaaralle Uuden Kunnan henkilöstöjohtamisen periaatteiksi mukaan otettavaksi yhdistymissopimukseen tai sen liitteeseen UusiKunta-taloustoimikuntaa

Lisätiedot

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia. johtuu saman työnantajan muiden työntekijöiden. tehtäväksi myös Iomautuspäivärahaa koskeviin säännöksiin.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia. johtuu saman työnantajan muiden työntekijöiden. tehtäväksi myös Iomautuspäivärahaa koskeviin säännöksiin. 1994 vp - HE 110 Hallituksen esitys EduskunnaJJe laeiksi lomaotuksen johdosta maksettavasta ylimääräisestä työttömyysvakuutusmaksusta vuonna 1994 annetun lain muuttamisesta ja työttömyysturvalain väliaikaisesta

Lisätiedot

Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä.

Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä. Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä. VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KIRKON PALKKAUSMÄÄRÄYKSISTÄ 1.5.2007

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus?

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Neuvottelujen kaksi keskeisintä asiaa olivat: Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla ja Työehtosopimusten uudistaminen 12 kuukauden

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi.

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. 19.1.2010 HANKEHAKU Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. Rahoitushakemukset on jätettävä viimeistään 5.2.2010

Lisätiedot

taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä

taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä EDUSKUNNAN VASTAUS 192/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 24.6.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos NEUVOTTELUTULOS Energiateollisuus ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Suomen Konepäällystöliitto ry ovat 21.10.2013 saavuttaneet neuvottelutuloksen keskusjärjestöjen 30.8.2013 solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

LEASEGREEN GROUP PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS SISÄLTÖ

LEASEGREEN GROUP PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS SISÄLTÖ LEASEGREEN GROUP PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 2 2 PALKITSEMISTA KOSKEVA PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTYS... 2 2.1 HALLITUKSEN JÄSENTEN PALKITSEMINEN JA PALKITSEMISEN VALMISTELU... 2 2.2 TOIMITUSJOHTAJAN

Lisätiedot

Työlainsäädäntö pähkinänkuoressa. Tarja Kröger Hallitusneuvos

Työlainsäädäntö pähkinänkuoressa. Tarja Kröger Hallitusneuvos Työlainsäädäntö pähkinänkuoressa Tarja Kröger Hallitusneuvos Suomalaisten työmarkkinoiden rakenne Työmarkkinoilla työskentelee työsuhteisia työntekijöitä valtion virkamiehiä kuntien viranhaltijoita seurakuntien

Lisätiedot

Sopimusta ei sovelleta työnantajavirkamiehiin eikä harjoittelutehtävissä oleviin tai tukityöllistetyksi palkattavaan henkilöstöön.

Sopimusta ei sovelleta työnantajavirkamiehiin eikä harjoittelutehtävissä oleviin tai tukityöllistetyksi palkattavaan henkilöstöön. VES 280351 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry. ovat tehneet 15. helmikuuta tarkentavan virkaehtosopimuksen valtion palkkausjärjestelmän käytöstä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Kirkon alat ry:n luottamusmiesseminaari 11.-12.5.2016 Pekka Pietinen Luottamusmiestoiminnan järjestäminen Luottamusmiessopimus

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 70/2006 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 31/2007 27.4.2007 Asia Korvausvaatimus Korvausvaatimus Teknillinen korkeakoulu on määrättävä maksamaan X:lle valtion virkamieslain

Lisätiedot

Palkkausjärjestelmään liittyvästä arviointi- ja kehittämisryhmästä sovitaan tarkemmin tämän virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa.

Palkkausjärjestelmään liittyvästä arviointi- ja kehittämisryhmästä sovitaan tarkemmin tämän virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa. DNo YM 1/10/2012 Ympäristöministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä on 9.1.2012 tehty

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) PALKKIOSÄÄNTÖ

KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) PALKKIOSÄÄNTÖ KITEEN KAUPUNGIN KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) Hyväksytty KV 16.12.2013 126 Voimaantulo 1.1.2014 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007. TES : 313011 PL: 01-06 P ö y t ä k i r j a Merenkulkulaitoksen ja Merenkulkulaitoksen tekniset toimihenkilöt MERTE ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin Merenkulkulaitoksessa 9.12.2004.

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

1 Sopimuksen perusteet

1 Sopimuksen perusteet 1(13) Tarkentava virkaehtosopimus ja työehtosopimus, joka tehtiin lokakuun 2 päivänä 2008 Tilastokeskuksen ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja. Noin puolet kansalaisista katsoo, että palvelujen laatu ( %), määrä (0 %), saavutettavuus ( %) ja toimivuus ( %) ei muutu tai paranevat

Lisätiedot

Yhteenveto Toteutus Tulokset. Tietoa vastaajista. Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut

Yhteenveto Toteutus Tulokset. Tietoa vastaajista. Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut Yhteenveto Toteutus Tulokset Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut Tietoa vastaajista @TEK_akateemiset Työelämän edunvalvonnassa vastaajat nostavat

Lisätiedot

TES: 325002 PL: 01 Liite 1

TES: 325002 PL: 01 Liite 1 TES: 325002 PL: 01 Liite 1 MEKin palkkausjärjestelmäliite 1 Määräysten soveltamisala Määräyksiä sovelletaan Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) niihin kotimaassa työskenteleviin työsopimussuhteisiin toimihenkilöihin,

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

JHL:n edustajisto/hallitus Håkan Ekström

JHL:n edustajisto/hallitus Håkan Ekström Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 Kunta-alan KVTES neuvottelutulos 30.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 31.5.2016 Håkan Ekström Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2017 Allekirjoituspöytäkirjan

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto,

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto, Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö Salon kaupunginvaltuusto, 20.5.2013 83 698/01.02.01/2013 2(6) Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala 3 2 Kokouspalkkiot 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset

Lisätiedot

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän 1 Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän käyttöönottoa koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja, joka tehtiin 29 päivänä tammikuuta 2010 sisäasiainministeriön

Lisätiedot

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 2.11.2004 04.09.2004 SAK/SAM/NN SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 Työelämän muutosturvallisuuden vahvistaminen Työn tilaajan vastuu ja ammattiliiton

Lisätiedot