POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ

Transkriptio

1 Versi 3.01 SOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ Liite B11 Arkkitehtuurivaatimukset

2 Versi 3.01 VERSIOHISTORIA Päivä Versi Kuvaus Tekijä Tarjuspyynnön liite Hanketimist/ 3.01 Lpullisen tarjuspyynnön liite; viitattujen vaatimusten ristiintarkistus ja tarvittavat päivitykset, Palveluseteli-tietvirran lisäys, tarkennukset sisäisiin tietvirtihin (kuva) ja Rajauksien ja sidsarkkitehtuuritaulukn päivitys. Arkkitehtuuriryhmä Hanketimist/ Arkkitehtuuriryhmä 2 (96)

3 Versi 3.01 Sisällys 1. Jhdant Kenelle tämä dkumentti n tarkitettu Rajaukset ja reunaehdt Keskeinen arkkitehtuuriterminlgia Kknaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen Apttivaatimusmäärittelyssä Nykytila Yleiskuva... 8 HUS... 9 Helsinki... 9 Vantaa Kirkknummi Kauniainen Periaatetasn arkkitehtuurilinjaukset Arkkitehtuurin rajaukset ja reunaehdt Standardit Arkkitehtuuriperiaatteet Ste-palvelujen pääjäsennys Sidsryhmät Kansalliset Ste-käsitteet ja -malli Lgisen tasn arkkitehtuurilinjaukset Timintaprsessit Yleiskuva ja prsessihierarkia Ste-palvelujen yleinen elinkaariprsessi ja sen päävaiheet Palvelukanaviin hjaus Etelä-Sumen Ste-timijiden esimerkkiprsessit Tietjärjestelmäpalveluiden lginen yleisjäsennys Tietjärjestelmäpalveluiden kerrsarkkitehtuuri Ste-tietjärjestelmäpalvelut Päätietryhmät ja lgiset tietvarannt Päätietryhmät Aptti-kknaisuuden käsitemalli Lgiset tietvarannt Integraatimalli Integraatiarkkitehtuurin yleiset periaatteet Etelä-Sumen Ste-tiednvaihtinfrastruktuuri Kansalliset palvelut Tietvirrat Tietjärjestelmäpalvelut - tarkennettu kuvaus Käyttöliittymäkerrksen ja sähköisen asiinnin palvelut Järjestelmäkknaisuuden sisäinen integraatipalvelu, palvelujen hjaus Jhtamisen tietjärjestelmäpalvelut (96)

4 Versi Ssiaali- ja terveydenhulln tietjärjestelmäpalvelut Asiakkaan sähköiset palvelut Suunnitelma- ja asiakkuustiedt Ste-palvelujen tteuttamisen tietjärjestelmäpalvelut Palveluprsessin tuen tietjärjestelmäpalvelut Timinnanhjauksen tietjärjestelmäpalvelut Ste-tukitietjärjestelmäpalvelut Sustumusten ja valtuutusten hallinnan tietjärjestelmäpalvelut Järjestelmäkknaisuuden perustietjen hallinnan tietjärjestelmäpalvelut Tekniset tietjärjestelmäpalvelut Hallinnllisten timintjen tietjärjestelmäpalvelut Sähköinen asian ja arkistinti sana yleistä sisällöna Teknlgia-arkkitehtuurin perusteet Teknlgiapalvelut Käyttö- ja kapasiteettipalvelut Valvnta- ja -arkkitehtuuri Tietliikenneverkt Liitteet (96)

5 Versi Jhdant Järjestelmä (ks. liite A Määritelmät) n sa Etelä-Sumen alueen laajempaa kknaisarkkitehtuuria. Etelä-Sumen ssiaali- ja terveydenhulln timijita sit julkisen hallinnn yhteinen kknaisarkkitehtuuri, sekä humiitavana sana kuntasektrin kknaisarkkitehtuuri. Järjestelmäkknaisuudella (ks. liite B16 Sanast) n myös ulkisia sidsryhmiä sitvia arkkitehtuurivaatimuksia. Sidsryhmiin kuuluvat Etelä-Sumen ja muiden alueiden timijat, jtka eivät välttämättä le Järjestelmän käyttäjärganisaatiita, mutta jiden timinta liittyy jllain tavalla Aptti-granisaatiiden timintaan, esimerkiksi HUS:iin erityisptilaita lähettävät timijat. Järjestelmäkknaisuus kytketään myös kansallisten ja alueellisten palvelun avulla saumattmasti Aptti-kknaisuuden ulkpulisiin timijihin. Muut kunnat Muut SHPt Yksityiset Kansalliset palvelut Hita tukevat tietjärjestelmäpalvelut Timinnanhj aus Hita tukevat tietjärjestelmäpalvelut Timinnanhj aus Hita tukevat tietjärjestelmäpalvelut Timinnanhj aus Varmennehakemist VRK Väestörekisteri Asiintipalvelut VETUMA Asiintitili Taltit Ptilashit Ssiaalitimi Ptilashit Ptilashit THL Kanta ja Kansa-palvelut ekatselu Kdistpalvelu Ptilastiedt Resurssi tiedt Ptilastiedt Resurssi tiedt Ptilastiedt Resurssi tiedt HILMO Lakisääteiset rekisterit 3) Lkitiedt eresepti earkist Infrapalvelut Infrapalvelut Infrapalvelut Käyttäjähakemist Käyttäjähakemist Käyttäjähakemist Valvira Ammattii keustiedt Lääketietkanta Dudecim Hitsusitukset Päätöksen -tentuki Tiednpalvelu Sustumukset Keskeiset ylläp ja kiellt 2) ptilastiedt Käyttäjätunnistus, varmenteet Perus- ja avimet tiedt Kansalais- ja rganisaati tiedt Reseptit, kertmustekstit Kuvat, dkumentit, graafit SOTE verkk / Kansallinen palveluväylä Lähetteet, lausunnt, palautteet, ajanvaraukset,knsultaatipyynnöt Sähköinen asiinti ja digitaaliset palvelut Tilastt, raprtit, rekisteritiedt APOTTI kunnat Hallinnn Kunnan Hallint ja järjestelmät Timinnanhjaus Raprtinti Terveydenhult Kunta - palvelut DW Ssiaalipalvelut IDM Infrapalvelut ESSO Käyttäjähakemist HUS Liittymät ja rajapinnat Yhteiset alueelliset palvelut Virtuaalityöpöydät Sähköisetpalvelut APOTTI ptilas- ja asiakastietjärjestelmä CDW Resurssitiedtiedt Asiakas- Resurssitiedt Ptilastiedt Standardirajapinnat W3C,WS,HL7,CDA,IHE,XDS ALLI Alueellinen liittymäpalvelu Tietliikenneverkk ja palveluväylä Turvallinen viestintä Tietjenvaihtpalvelu (XDS/HIE) Kliininen prtaali Viiterekisteri Infrminnit ja sustumusten Alueellinen säilö Liittymät ja rajapinnat Hallinnn järjestelmät Infrapalvelut Asiakas ja ptilasjärjestelmät Terveydenhult Alueen muut kunnat Käyttäjähakemist Kunnan Timinnanhjaus Terveydenhu lt- palvelut Ssiaalihult Hallint ja Raprtinti IDM ESSO Kunta DW Liittymät ja tietliikenne Ssiaalipalvelut HUS Timinnanhjaus Hallint ja Raprtinti Käyttövalt uudet Käyttäjä- ja rlitiedt Ptilassiirrt Ptilastiedt Resurssi tiedt Asiakas tiedt Resurssi tiedt Erikissairaanhit Infrapalvelut ATEK IDM ESSO Käyttäjähakemist Käyttäjä Käyttäjätuki Kuva 1. Knseptuaalinen arkkitehtuurikuva Kuvantamin en Labratri Sanelut Kdistpalvelu Apuvälineet Suun terveydenhult Ptilastiedt Resurssi tiedt Muut erityisjärjestelmät Sidsryhmien välinen integraati ja kmmunikinti hidetaan alueellisten ja kansallisten tiednvälityskanavien ja -palvelujen avulla. Kansalliset palvelut kuten Kanta-palvelu ja Väestötietjärjestelmä mahdllistavat alueen ulkpulisten tahjen tiednvälityksen. Alueen sisällä vidaan käyttää myös muita tiednvälityspalveluita ptilastietjen ja hitvastuun välittämisessä. Asiakas tiedt Resurssi tiedt 1.1. Kenelle tämä dkumentti n tarkitettu Arkkitehtuurivaatimukset n tarkitettu Aptti-hankkeen Järjestelmätimittajille, Apttikuntien ja HUS:in ssiaali- ja terveystimen asiakas- ja ptilastietjärjestelmien uusimisesta ja timinnan kehittämisestä vastaaville rganisaatiille, HYKS-alueen muille Ste-timijille sekä Aptti-kuntien yhteistyökumppaneille. 5 (96)

6 1.2. Rajaukset ja reunaehdt Tämän dkumentin yleisiä rajauksia vat: Liite B11 Arkkitehtuurivaatimukset Versi 3.01 Arkkitehtuurivaatimukset kskevat hankittavaa Järjestelmää ja siihen liittyviä Apttitimijita, mutta järjestelmä ja sen palvelut pitää palvella kk HUS-aluetta. Tämä arkkitehtuurikuvaus ei ta kantaa muiden alueiden ssiaali- ja terveydenhulln asiakas- ja ptilastietjen käsittelyn viitearkkitehtuureihin eikä HUS Erva-alueen yksittäisten kuntien ja timijiden sisäiseen Ste-kknaisarkkitehtuuriin. Kska Aptti-rganisaatiiden hallinnn järjestelmien arkkitehtuurit pikkeavat tisistaan suhteellisen paljn, tietjärjestelmäpalvelut ja integraatimalli n kuvattu siten, että jatksuunnittelussa tai ttetusprjekteissa lgisten kknaisuuksien tteutustapaa vidaan tarvittaessa vaihtaa. Ste-uudistuksen edetessa nämä kuntakhtaiset rakenteet tulevat tdennäköisesti yksinkertaistumaan alueellisiksi Stepalveluiksi. Tämä arkkitehtuurivaatimusdkumentti phjautuu Aptti-timijiden yhdessä laatimaan khdearkkitehtuuriin. Erillisiä khdearkkitehtuuri-dkumentteja (ei sa tarjuspyyntö- tai hankedkumentaatita) tarkennetaan tteutuksen ja käyttööntn aikana sen perusteella luduilla ratkaisuarkkitehtuuritasn kuvauksilla. Tässä arkkitehtuurivaatimukset-dkumentissa ei käsitellä tarkemmin yleisiä perustiettekniikan tai infrastruktuurin palveluita, kuten tietliikennettä, palvelinten käyttöpalveluja tai työasemapalveluita muutin kuin palvelutasvaatimusten ja skaalautuvuuden näkökulmasta. Tässä dkumentissa n hyödynnetty ssiaali- ja terveydenhulln viitearkkitehtuurityön (VAKAVA) tulksia. Näiden lisäksi työssä n hyödynnetty sveltaen muiden timialjen rganisaatirajat ylittävien arkkitehtuurien sekä kansallisten viitearkkitehtuurien ydintulksia vahvasti sveltaen. Tässä dkumentissa ei le kuvattu eikä siinä le llut käytettävissä kattavaa jukka ssiaali- ja terveydenhulln yhteisiä timintaprsesseja. Organisaatikhtaiset nykytilankuvaukset vat kuitenkin lleet phjalla yleisen tasn timinnan periaatteita ja käytäntöjä hahmteltaessa. Varsinaiset kuvattavan khteen rajaukset n listattu tarkemmin jäljempänä arkkitehtuurin rajauksissa ja reunaehdissa Keskeinen arkkitehtuuriterminlgia Aptti-hankinnan vaatimusmäärittelyyn n kuvattu laajempia sanastja ja terminlgiaa, jtka tulee ttaa tarjuksessa ja ratkaisun tteutuksessa humin. 6 (96)

7 Versi Kknaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen Apttivaatimusmäärittelyssä Kknaisarkkitehtuurilla (KA) tarkitetaan timinnan, tiettarpeiden, tietjärjestelmien ja teknlgiaratkaisujen mallintamista, kuvaamista ja suunnittelemista yhteentimivaksi kknaisuudeksi. Käytännössä se kstuu jäsennyksestä, kuvausphjista ja näiden avulla tteutetuista arkkitehtuurilinjauksista. Kknaisarkkitehtuurin avulla timinnan ja tietjärjestelmien kehittäminen n ennakivaa ja sitä vidaan käyttää sana strategista jhtamista. Kknaisarkkitehtuurin lähtökhta n timinnan tarpeiden humiiminen ICT-ratkaisujen kehittämisessä. Kknaisarkkitehtuuri n suunnitelma khteena levan timinnan mudstaman kknaisuuden ja sen sien rakenteesta ja sien välisistä suhteista. Kknaisarkkitehtuuri n strategisen jhtamisen väline, jnka avulla yhtenäistetään timinnan kehittämistä. Se kuvaa, kuinka khdealueen timintaprsessit, tiedt ja järjestelmät timivat kknaisuutena. Sen avulla tietjärjestelmien ja timintjen kehittämisestä tulee ennakivaa ja se saadaan sidtuksi strategiseen kehittämiseen sekä yksittäisillä Ste-timijilla että kk alueella. Kknaisarkkitehtuuri ulttaa näkökulmansa pelkkien tietjärjestelmien ulkpulelle kuvatakseen ne substanssitiminnan syyt ja tarpeet, jita varten tietjärjestelmiä tehdään sekä tässä tarvittavat tiedt. Kknaisarkkitehtuuri varmistaa eri sa-alueiden ja erityisesti timinnan tarpeiden yhdenmukaisen humiimisen kaikessa timinnan ja ICT-ratkaisujen kehittämisessä. Kuva 3. Arkkitehtuurirajaukset Aptti-kknaisarkkitehtuurityössä khteena li erityisesti ssiaali- ja terveydenhulln asiakas- ja ptilastietjenhallinnan tavitetila kaavin Periaatteellisia ja käsitteellisiä tavitteita painttaen. Prjektissa kuvattiin myös karkealla taslla lähtötilannetta, jnka kuvaukset painttuvat kaavin alasiin liittyviin fyysisen tasn kuvauksiin. Varsinainen tteutustapa, jssa tetaan tarkemmin humin eri tietjärjestelmien ja teknlgiiden rlitus, tehtävät ja rajapinnat, määritetään myöhemmin ns. ratkaisuarkkitehtuurissa, kun keskeiset tutteet, järjestelmät ja teknlgiat n valittu. Tarkempi ratkaisuarkkitehtuuri tarkennetaan myöhemmin Aptti-kknaisratkaisun lisäksi rganisaatiittain, jtta paikalliset järjestelmien väliset liittymät ja rajapinnat saadaan kuvattua riittävällä tarkkuudella. 7 (96)

8 Versi Nykytila 3.1. Yleiskuva Aptti-rganisaatiilla n käytössään muutamia keskeisiä päätietjärjestelmiä. Lisäksi n runsaasti (50-300) pienempää erillisjärjestelmää. Näiden käytölle n tyypillistä, että käyttäjä jutuu käyttämään työssään useita eri käyttöliittymällä levia tietjärjestelmiä, jiden välillä hänen n kpiitava tietja tiseen järjestelmään. Eri rganisaatiissa n runsaasti erillisiä järjestelmiä, jnka seurauksena tiedt vat pirstalituneet järjestelmien paikallisiin tietvarantihin. Vaikka jnkin verran integraatiita tteutettu em. järjestelmien välille, tietjen käytettävyys ja vaiht yli rganisaatiiden n hun. Nykyinen tietsujalainsäädännön määräämä rekisterinpit erityisesti ssiaalitimessa vaikeuttaa tietjen yhteiskäyttöä ja saatavuutta kk alueella. Nykyisten järjestelmien salta timittajien ma-alitteinen jatkkehittäminen n vähäistä. Timinnan tarpeiden muutkset humiidaan hitaasti ja Aptti-timijiden erikseen tekemät samansisältöiset muutkset velitetaan kaikilta tilaajilta. Timinnan ja tiethallinnn yhteistyön tiivistämiseen n tarvetta kaikilla mukana levilla rganisaatilla. Kuva 4. Kuntakhtaiset järjestelmät ja yhteiset palvelut 8 (96)

9 Versi 3.01 HUS HUS:n ptilasjärjestelmien ytimen mudstaa Uranus-ptilastietjärjestelmä, jnka avulla hidetaan yleinen ptilastietjen, ptilaskertmus ja lääkitykset. Lisäksi järjestelmän avulla hidetaan resurssien ja muut hallinnlliset timenpiteet liittyen kaikkeen HUS:n erikissairaanhidn timintaan. HUS:ssa n käytössä myös paljn timint- ja erikisalakhtaisia erillisjärjestelmiä ja -rekisterejä, jiden avulla mahdllistetaan em. erityistimintjen yksilölliset tiedn- ja resurssientarpeet. Kuva 5. HUS:in järjestelmät Uranus-järjestelmä n liitetty yhteen HUS-alueen kuntien ptilasjärjestelmien kanssa ALLIpalvelun välityksellä. Liittymät mahdllistavat lähinnä sähköisen lähete-palaute, labratrija kuvantamispyyntöjen sekä sähköisten reseptien välittämisen järjestelmien välillä. Ptilasjärjestelmät n lisäksi kytketty kansallisiin ja alueellisiin yhteispalveluihin jiden avulla hidetaan tietjen välitystä, raprtintia ja laskutusta. Alueelliset palvelut n tteutettu helpttamaan HUS alueen rganisaatiiden välistä tietjenvaihta. Navitas-viitetietjärjestelmän avulla n mahdllista katsa kuntien ptilastietjärjestelmiin tallennettua ptilaskertmustieta tallennettuja viitteitä hyväksikäyttäen. Myös kuvantamis- ja labratritutkimustiedt vat laajasti yhteiskäytössä alueellisesti. HUS kuvantamisessa tutetut rtg-kuvat jaetaan terveyskeskusten käyttöön Navitaksen kuvajakelujärjestelmällä. HUSin järjestelmien väliset liittymät n pääsääntöisesti tteutettu integraativäylän kautta. Integraativäylä perustuu Micrsft BizTalk tutteeseen ja se n tteutettu krkean käytettävyyden periaatteita nudattaen. Helsinki Ssiaali- ja terveysvirastssa n käytössä kuusi asiakas- ja ptilastietjärjestelmää: Pegass, TerveysEffica, Hammashulln Effica, SsiaaliEffica YPH, Prcnsna ja ATJ, jtka kattavat keskeisimmät Ste-timinnt. Lisäksi n käytössä suuri jukk eritasisia ja kkisia erillisiä tietjärjestelmiä ja apuhjelmia. TerveysEfficasta n lisäksi käytössä useita installaatiita ssiaalihulln rekisterien tietsujavaatimuksista jhtuen. 9 (96)

10 Versi 3.01 Vantaa Kuva 6. Helsingin järjestelmät Helsingin liittymät n rakennettu pääasiassa järjestelmien välisillä yhteyksillä HUSin järjestelmiin, asiakas- ja ptilastietjärjestelmiin (Facta ja VTJ), sekä talus- ja henkilöstöhallinnn järjestelmiin. Lisäksi n käytössä suuri jukk liittymiä erillisjärjestelmien välillä. Käytössä levat keskeiset järjestelmät terveydenhulln Graafinen Finstar (GFS) ja ssiaalihulln VATJ -asiakastietjärjestelmä vat elinkaarensa päässä. Niitä jatkkehitetään vain pakllisten sien salta. Erikishjelmia uusitaan sitä mukaa, kun esimerkiksi teknlgiasyistä käyttö tulee mahdttmaksi. Kuva 7. Vantaan järjestelmät 10 (96)

11 Kirkknummi Liite B11 Arkkitehtuurivaatimukset Versi 3.01 Kirkknummella n käytössä Pegass terveydenhultn ja Prcnsna ssiaalihultn. Näiden lisäksi käytössä yksittäisiä erillisjärjestelmiä ja alueellisia palveluita. Kauniainen Kuva 8. Kirkknummen järjestelmät Kauniaisissa n käytössä Mediatri terveydenhultn ja Effica suunterveydenhultn, sekä Effica ja VATJ ssiaalihultn. Näiden lisäksi käytössä yksittäisiä erillisjärjestelmiä ja alueellisia palveluita. Kuva 9. Kauniaisten järjestelmät 11 (96)

12 Versi Periaatetasn arkkitehtuurilinjaukset 4.1. Arkkitehtuurin rajaukset ja reunaehdt Ste- asiakas- ja ptilastietjen käsittelyn khdearkkitehtuurin kuvaamisen khdealuetta n rajattu karkealla taslla seuraavasti. Rajaukset n tarkemmin kuvattu varsinaisissa vaatimuksissa (B3 Timinnallisuuskartta, B4 Timinnalliset vaatimukset, sekä B12 Integraatit palveluihin ja tietjärjestelmiin ja B15 Integraatit lääkintälaitteisiin): Tarkastelun piiriin kuuluvat timinnt Perusterveydenhulln ja erikissairaanhidn ptilastiedt ja timinnallisuudet Ste-sähköiset palvelut, sähköinen asiinti Resurssien : tilat, hitvälineet, laitteet Keskeisimmät lääkintälaiteintegraatit Ssiaalihulln keskeiset palvelut arkkitehtuurissa kuvatussa laajuudessa Lääkehittietjen käsittely Lääkkeenjak ja suljettu lääkekiert Palveluprsesseihin suraan liittyvät resurssit ja resurssien Kuvantamisen tutannnhjaus (RIS) Ravitsemustietjen Ste-mbiilipalvelut ja liikkuva työ Järjestelmän käyttäjien valtuutus Kliininen ja timintaan liittyvä peratiivinen raprtinti Yhteinen resurssien ja palvelujen hjaus hallitusti Organisaatitasinen raprtinti ja tilastinti (DW/BI) Kehitysvammapalvelut Ssiaalihulln maksatuksen tietsisältö Raprtinti ja laatumittarit Tutkimustiminnan tuki Työterveyshulln perustiminnallisuus Liittymät Kanta-palveluihin Kanta sähköinen resepti -timinnallisuus Syöpätautien timinnallisuus Kardilgian timinnallisuus Kuntutuksen perustiedt Rajaus Rajaus - sisään Rajaus - sisään Rajaus - sisään Rajaus - sisään Rajaus - sisään Rajaus - sisään Rajaus - sisään Rajaus - sisään Rajaus - sisään Rajaus - sisään Rajaus - sisään Rajaus - sisään Rajaus - sisään Rajaus - sisään Rajaus - sisään Rajaus - sisään Rajaus - sisään Rajaus - sisään Rajaus - sisään Rajaus - sisään Rajaus - sisään Rajaus - sisään Rajaus - sisään Rajaus - sisään Rajaus - sisään Karkean tasn rajauksista (Rajaus - sisään) nähdään, että Järjestelmän tulee kattaa varsin laajasti ssiaali- ja terveydenhulln eri sa-alueet. Kknaisuuteen n sisällytetty myös sellaisia sia, jtka eivät kuulu välttämättä ssiaali- ja terveydenhulln erityislainsäädännön määrittämiin alueisiin. 12 (96)

13 Versi 3.01 Seuraavat suudet vat rajatusti sana järjestelmäkknaisuutta, lähinnä integraatiiden ja liittymien kautta: Lääkevalmistus ja annsjakelu Palveluiden stpalvelut tilaus-timitusketjun hallinnan ja tietjenvaihdn näkökulmasta (esim. Omahittarvikkeiden ssiaalitimen palvelut) ja apuvälineiden Materiaali kknaisuudessaan (esim.hittarvikkeet) Tunnistamisen ja identiteetinhallinnan peruspalvelut esim. keikkalääkäreitä ja ulkisia käyttäjiä Ammattihenkilöstön varten ptiminti (esim. työvursuunnittelu) Labratrijärjestelmäkknaisuus Kytkentä sähköiseen asianan ja sähköiseen arkistintiin ssiaalitimi PACS kuva-arkist Talushallint mm. sttiminnat, st- ja myyntireskntra, kirjanpit Henkilöstöhallinnn timinnt IDM / AD Rukahulln järjestelmät Lääkintä- ja labratrilaitteiden sulautetut hjelmistt ja laitteet Palveluseteli, Ptilas- ja asiakaskuljetukset Muut kunnan timialariippumattmat tietjärjestelmät Laitshult Hittarvikejakelu Haittatapahtumailmitukset ja haittavaikutukset Veritilaukset Digisanelu / sanelujen purku Puheentunnistus Lääkevarastn Lääkerbtit Ensihit Kuntutuksen erityishjelmat Integritava timint Integritava timint Integritava timint Integritava timint Integritava timint Integritava timint Integritava timint Integritava timint Integritava timint Integritava timint Integritava timint Integritava timint Integritava timint Integritava timint Integritava timint Integritava timint Integritava timint Integritava timint Integritava timint Integritava timint Integritava timint Integritava timint Integritava timint Integritava timint Integritava timint Integritava timint Integritava timint Seuraavat timinnallisuudet n rajattu uls tarkastelusta Työterveyshult Varhaiskasvatus / päivähit Yksityinen terveydenhult Ssiaalihult: Svittelutiminta Ssiaalihult: Ssiaaliasiamiestiminta Spimusten Rajaus - uls Rajaus - uls Rajaus - uls Rajaus - uls Rajaus - uls Rajaus - uls Humit Vaikka Ensihidn n rajattu uls, rajauksen sisään kuuluu asiakasprsessien ja tietjenvaihdn keskeiset piirteet, kuten ajantasaisten ptilastietjen käsittely ensihityksiköissä, lääkäreiden knsultintimahdllisuus sekä ensihidssa syntyvien ptilastietjen hyödyntäminen muiden käytössä mm. päivystyspliklinikalla. On hyvä humata, että kaikilla Aptti-kunnilla n erilliset ja mnin sin erilaiset talus-, henkilöstö- ja materiaalihallinnn järjestelmät, sekä raprtinti. Yhtenä reunaehtna n, että tuleva asiakas- ja ptilastietjärjestelmäkknaisuus tulee vida kytkeä näihin eri järjestelmiin mahdllisimman saumattmasti. 13 (96)

14 Versi 3.01 Vaikka terveydenhulln ja ssiaalihulln yksityisten palveluntuttajien mat työvälineet n rajattu tästä tarkastelusta pis, timinnt vidaan tarvittaessa järjestää siten, että nämä timijat käyttävät suraan kuntatimijan asiakas- ja ptilastietjärjestelmää tai Järjestelmää ja kirjaavat tarvittavat tiedt suraan siihen. Rajauksissa tarkastelun ulkpulelle jätettyjä liitännäisprsesseja ja kknaisuuksia n hyödyllistä täydentää myöhemmissä kehitysprjekteissa ratkaisuarkkitehtuureissa sekä tarkemmassa suunnittelussa. Näissä arkkitehtuurivaatimuksissa n keskitytty erityisesti asiakas- ja ptilastietjen hallinnan tarkasteluun sekä ssiaali- että terveydenhullssa arviimalla myös lainsäädännön reunaehtjen rajissa näiden sakknaisuuksien yhteinen timinta ja yhteiset piirteet. Rajausten perusteella tavitteeksi määrittyi tavite laatia sekä ylätasn yhtenäinen kknaiskuva ssiaali- ja terveydenhulln asiakas- ja ptilastietjen hallinnan kknaisuudesta että erityisesti jäsentää asiakkaiden palvelujen a edistävä yksikkörajat ylittävä elinkaariprsessi, jka tukee asiakkaan terveyden ja hyvinvinnin edistämistä kaikissa asiakkuuden elinkaaren vaiheissa. Järjestelmäkknaisuuteen kuuluvat kknaisuudet tarkentuvat tarkemmassa ratkaisuarkkitehtuurissa ja Aptti-hankinnassa. Kaikkia Ste-timijita kskevat julkisen hallinnn yhteinen kknaisarkkitehtuuri sekä humiitavana sana kuntasektrin kknaisarkkitehtuuri. Keskeisimmät substanssitimintaan vaikuttavat khdealueet vat: Terveys- ja hyvinvinti (vastuu hjauksesta ssiaali- ja terveysministeriöllä ja sen mandaatilla THL:llä) Sisäinen turvallisuus (vastuu sisäasiainministeriöllä) Kansallinen arkkitehtuuri mudstaa täten seuraavan vastaavanlaisen hierarkian, kuin esimerkiksi rakennusarkkitehtuuria kskevissa linjauksissa ja määrityksissä. Tästä hjauksesta jhtuen n tärkeää tunnistaa systemaattisesti eri sidsarkkitehtuurit ja niiden vaikutukset kuvattavaan khteeseen. Sidsmääritykset, -hankkeet ja -arkkitehtuurit n jäsennetty seuraavasti: Ssiaali- ja terveydenhulta kskevat yleiset sidsarkkitehtuurit Ssiaali- ja terveydenhulta hjaava lainsäädäntö Ssiaali- ja terveydenhulta kskevat kansalliset ja kansainväliset sidsarkkitehtuurit Ste-timintaa kskevat keskeisimmät kansalliset hankkeet Ste-palveluja kskevat standardit Ste-sektrin kdistt Aptti-timijiden mat viite- ja khdearkkitehtuurit (sisältäen keskeiset kehittämisprjektit) Kansalliset, timialariippumattmat sidsarkkitehtuurit ja määritykset Julkisen hallinnn kknaisarkkitehtuuri JHKA Kansalliset perustietvarannt Kansalliset palvelujen hjauspalvelut Kansalliset tekniset tukipalvelut Kansalliset alustapalvelut Muut kansalliset sidsarkkitehtuurit ja määräykset 14 (96)

15 Versi 3.01 ETV_0114: Timitettava ratkaisu nudattaa Sumen ssiaali ja terveydenhulta kskevaa lainsäädäntöä. Lainsäädäntö listattu tarkemmin liitteessä "B11 Arkkitehtuurivaatimukset". ETV_0116: Tarjajan palvelut ja timinta täyttävät tietturvavaatimukset palvelukuvauksen mukaisesti rajattuna. Ste-timintaa ja ratkaisuja kskevat sidsarkkitehtuurit Alueellista ssiaali- ja terveydenhulln timintaa hjaavat seuraavat kansalliset ja kansainväliset Ste-sektrin sidsarkkitehtuurit: Sidsarkkitehtuurit Velvittavuus Kuvaus, keskeinen sisältö Vastuutah Khdealuetta kskevat kansalliset ja kansainväliset sidsarkkitehtuurit Ssiaali- ja terveydenhulln kansallinen Velvittava Valmisteilla, tähän ktaan yhteen lemassalevat linjaukset ja STM (peratiivisesti kknaisarkkitehtuuri kuvaukset THL) KanTa Velvittava Kela, Kanta.fi KanSa Velvittava THL Vakava, alueellisen Ste-viitearkkitehtuurin kehittämisprjekti Ohjaava Ssiaali- ja terveydenhulln valtakunnallinen kknaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprjekti. STM (Kuntaliitt vastaa peratiivisesti) Terveydenhulln alueellinen ja paikallinen Humiitava Aikaisempi alueellisen ja paikallisen Ste-viitearkkitehtuuri. Timii Kuntaliitt viitearkkitehtuuri (Tapas) edellä mainitun Vakava-hankkeen syötetietna. Käyttövaltuushallinnan viitearkkitehtuuri Humiitava KVH viitearkkitehtuurin tavitteena n käyttövaltuushallinnan Kuntaliitt prsessien ja käsitteiden yhdenmukaisuus ja tteutusratkaisujen yhteentimivuus. MDM-arkkitehtuuri Humiitava MDM-viitearkkitehtuurin tavitteena n master datan hallinninnin Kuntaliitt timivuus ja yhdenmukaisuus läpi kunnan. Ste-tietjhtamisen viitearkkitehtuuri Humiitava VM/JulkICT Kelan etuustiminnan arkkitehtuuriuudistus Humiitava Kelan etuuskäsittelyyn liittyvä sidsarkkitehtuuri Kela ereseptin integraatiarkkitehtuuri Humiitava VM/JulkICT Taltini.fi - ja muut vastaavat palvelut Humiitava Taltinin tavitteena n lla kansalaisten, terveydenhulln timijiden ja hyvinvintipalvelujen tuttajien yhteinen terveys- ja hyvinvintitiedt sisältävä tietkanta ja palvelualusta. Ste-kdistpalvelu Velvittava Ssiaali- ja terveydenhulln sähköisten asiakastietjärjestelmien tarvitsemat yhtenäiset tietrakenteet sekä tilast- ja rekisteritiednkeruun keskeiset kdistt julkaistaan kdistpalvelimelta. Keskeisiä palveluita vat mm. tautilukitus, timenpidelukitus ja Ste-rganisaatit. Ks. kdistt jäljempänä. epsos Humiitava epsos aims t design, build and evaluate a service infrastructure that EU demnstrates crss-brder interperability between electrnic health recrd systems in Eurpe. In a first phase: - Patient Summary: access t imprtant medical data fr patient treatment - Crss-brder use f electrnic prescriptins ("eprescriptin" - r "emedicatin" systems) In a secnd phase (epsos enlargement phase): - Integratin f the 112 emergency services - Integratin f the Eurpean Health Insurance Card (EHIC) - Patient access t their data Taltini suuskunta THL, Kdistpalvelu Ssiaali- ja terveydenhulln kansallisella kknaisarkkitehtuurilla tarkitetaan STM:n vastaamaa kansallista Terveyden ja hyvinvinnin khdealueen arkkitehtuuria. Käytännössä kyseisestä arkkitehtuurityöstä vastaa THL. Se jakautuu ssiaali- ja terveydenhulln arkkitehtuuriin, ssiaaliturvan arkkitehtuuriin ja ympäristöterveydenhulln arkkitehtuuriin. 15 (96)

16 Versi Standardit ETV_0115: Järjestelmä n yhteenspiva ssiaali- ja terveydenhullssa svellettavien standardien kanssa. Standardit listattu tarkemmin liitteessä "B11 Arkkitehtuurivaatimukset" Ssiaali- ja terveydenhulln tiednvaihdssa ja tietrakenteissa nudatetaan erityisesti seuraavia: Ste-palveluja kskevat standardit CEN/TC251 Velvittava Eurppalainen standardimisjärjestö CEN (Eurpean Cmmittee fr Standardizatin) n julkaissut useita erilaisia standardeja. CENin kmiteassa CEN/TC 251 Health Infrmatics laadittuja standardeja n vimassa lähes 80 ja niiden tavite n yhtenäistä Eurpan terveydenhulln hjelmistja. CEN standardit vahvistetaan myös Sumessa ja saavat sillin alkutunnisteen SFS-EN. DICOM Ohjaava DICOM n lääketieteellisen kuvantamisen tarpeisiin kehitetty standardi. Digitaalisessa mudssa levaa kuvantamistieta käsitellään DICOM -laitteilla jita vat esimerkiksi sairaaliden röntgensastilla käytettävät mdaliteetit. DICOM n tärkeä standardi myös digitaalisten kuva-arkistjen (PACS, Picture Archiving and Cmmunicatin system) ja röntgen-sastjen timinnanhjausjärjestelmien (RIS, Radilgy Infrmatin System) timinnassa. DRG Ohjaava DRG (Diagnsis Related Grups) n lukittelujärjestelmä, jka ryhmittelee ptilaat pääasiallisen taudin, mahdllisten kirurgisten timenpiteiden, iän, samanaikaisten muiden sairauksien tai muiden hidn vaativuuteen vaikuttavien tekijöiden mukaan nin viiteensataan eri ryhmään. DRG:tä käytetään mm. sairaaliden timinnan vertailuun ja laskutukseen. HL 7 Velvittava HL7 n lyhenne, jlla yleensä viitataan yhdysvaltalaiseen terveydenhulln standardeja kehittävään vitta tavittelemattmaan rganisaatin Health Level Seven, Inc.:iin. Tisinaan termillä viitataan myös yhteen tai useampaan standardiin jta HL7 rganisaati tai sen sumessa timiva sisarrganisaati HL7 Finland n julkaissut. HL 7 CDA R2 Velvittava Erilaisia HL7 rganisaatin julkaisemia standardeja n Sumessa käytössä lukuisia. HL7 rganisaatin standardi CDA R2 (Clinical Dcument Architecture Release 2) kuvaa terveydenhulln asiakirjjen tietsisällön ja rakenteen. Se n kehitetty edistämään avimiin dkumenttirajapintihin perustuvaa tiednvälitystä svellushjelmistjen välillä. CDA R2 -dkumentit vat XM L-mutisia ja ne vat jhdettu yhtenäisestä RIM -tietmallista (RIM, HL7 Reference Infrmatin M del). KanTa-arkistn talletettavat asiakirjat vat CDA R2 mutisia. HL 7 RIM Velvittava HL7 RIM (Reference Infrmatin M del) n yhtenäinen tietmalli jhn kaikki HL7 versi 3 kehitys perustuu. HL7 V2.x sanmat Velvittava HL7 rganisaatin sanmavälityksen standardi 2.x n laajassa käytössä eri terveydenhulln hjelmistissa eri pulilla maailmaa. Sumessa eniten käytetty n HL7 v 2.3 jka n EDIFACT-tyylinen tiedstmut eikä XM L-mutinen. HL7 v 2.x eraa ratkaisevasti kehittyneemmästä ja paremmin mallinnetusta mutta mnimutkaisemmasta HL7 v3:sta. HL7 V3 Messaging Velvittava HL7 versi 3 sanmavälitys n HL7 rganisaatin julkaisema standardi jka perustuu RIM -tietmalliin. HL7 v3 sanmat vat XM L-mutisia ja niitä käytetään muun muassa KanTa-arkistn liittymisessä. HL7 CCOW Velvittava CCOW (Clinical Cntext Object Wrkgrup) n sairaalissa ns. työpöytäintegraatissa käytettävä standardi. Työpöytäintegraatita käytetään, kun sama käyttäjä käsittelee saman ptilaan tietja useammassa eri svelluksessa. CCOW-standardia käytettäessä tiet käyttävästä henkilöstä ja khteena levasta ptilaasta siirtyy autmaattisesti svellusten välillä, jllin svellusten yhteiskäyttö n sujuvampaa. Sumessa n käytössä myös ns. PlugIT minimikntekstin jka n CCOW:n tapainen mutta sitä yksinkertaisempi ja rajittuneempi työpöytäintegraatin käytäntö. IHE Velvittava IHE n USA:n radilgien yhteisöstä alkunsa saanut integrintiknsepti, jka n levinnyt laajalti myös Eurppaan ja radilgian ulkpulelle. IHE määrittelee integrintiprfiileja terveydenhullssa käytössä leviin työnkulkuihin (esim. IT Infrastructure - CT, ATNA, XDS, BPPC, XCA, Patient Care Crdinatin - XDS-MS, Radilgy -SWF, XDS-I, Labs -LWF, XDS-LAB). IHE/XDS Velvittava IHE XDS (Crss-enterprise Dcument Sharing) n rganisaatiiden väliseen tiednvaihtn määritelty integrintiprfiili. IHE/XDS-I Velvittava IHE XDS-I n lääketieteellisen kuvantamisen tiednvaihtn määritelty IHE integrintiprfiili. IHE/ATNA Velvittava ATNA (Audit Trail and Nde Authenticatin) prfiili kuvaa turvallisuus timenpiteet jtka turvaavat ptilastiedn käytön jäljitettävyyden, tiedn eheyden ja yksityisyyden. Tähän liittyvät käyttäjän ja yhteyden tunnistaminen sekä lkitus. IHE/BPPC Velvittava BPPC (Basic Patient Privacy Cnsents) prfiili määrittää tavan tallentaa ptilaan ilmaisemat sustumukset ja kiellt. Lisäksi se määrittää mekanismin jlla tietja hakevat svellukset tarkistavat ikeudet tietjen käyttöön. BPPC täydentää IHE XDS prfiilia kuvaamalla miten XDS timijat kuten ptilastietjärjestelmät vivat tteuttaa pääsynhallinnan. IHE/SWF Velvittava SWF (Scheduled Wrkflw) prfiili kuvaa radilgisen kuvantamisen työnkulun siihen sallistuvien eri järjestelmien kuten kuva-arkistn (PACS), kuvantamislaitteiden (M daliteetit), kuvantamisen timinnanhjausjärjestelmän (RIS) sekä ptilastietjärjestelmän välillä. IHE/XCA Velvittava XCA (Crss-Cmmunity Access) prfiili määrittää tavan ptilastiedn jakamiseen eri yhteisöjen välillä. Yhteisöt vivat lla esimerkiksi alueellisia XDS-infrastruktuureja. Yhteisöt keskustelevat keskenään federidussa ympäristössä erillisten yhdyskäytävien kautta. JHS 159, ISO OID Ohjaava Kansainvälisesti vain yhteen khteeseen liitettävä numeriden ja pisteiden mudstama merkkijn, jka yksilöi kyseisen khteen yksiselitteisesti ISO/IEC 88241:2008 standardin mukaisessa yksilöintijärjestelmässä. JHS 152 Prsessien kuvaaminen Humiitava Prsessien kuvaamista hjaava susitus, jssa prsessit jaetaan neljään kuvaustasn (prsessikartta, timintamalli, prsessin kulku ja työnkulku). Prsessien mallinnuksessa svelletaan OM G:n (Object M anagement Grup) BPM N-määritystä (Business Prcess M deling Ntatin), jka määrittelee kuvauksessa käytettävät symblit. JHS 179 KA Humiitava Susitus, jssa määritellään menetelmä, jlla rganisaatin kknaisarkkitehtuuri suunnitellaan sekä annetaan susitukset kknaisarkkitehtuurin eri sa-alueiden kuvausten laatimisesta. SNOMED CT Humiitava SNOM ED CT (Systematized Nmenclature f M edicine Clinical Terms) lääketieteen ja terveydenhulln sanast. SNOM ED CT n laajin lemassa leva terveydenhulln sanast ja sen käytöllä vidaan tukea lääketieteen ja terveydenhulln tietteknisiä svelluksia. SNOM ED CT ei tistaiseksi le käytössä sumessa. SsXML Ohjaava Rakenteisten asiakasasiakirjjen suunnittelu- ja nimeämisperiaatteet, semanttiset kmpnentit Ssiaalihulln metatietmääritykset Ohjaava Asiakasasiakirjjen metatiedille asetettavat vaa-timukset ja kehittämis-tarpeet, metatiedt. IHE Technical Framewrks Humiitava Järjestelmäkknaisuuden yleiset tekniset ICT-standardit (esimerkiksi XHTML, XML, SSL, CSS, RDF, UTF-8, SOAP) tulee luetella ratkaisuarkkitehtuurissa. 16 (96)

17 Versi 3.01 Yleisimpiä Ste-palveluita hjaavia kdista vat mm.: Ste-sektrin kdistt HILMO Humiitava Ssiaali- ja terveydenhulln hitilmitustiedilla (HILM O) hidetaan merkittävä sa ssiaali- ja terveydenhulln lakisääteisestä tilastinnista. Hilm-tietjen hyödyntäjiä vat kaikki ssiaali- ja terveydenhulln tilasttietja hyödyntävät taht. THL vastaa HILM O-lukitusten ylläpidsta ja jakelusta. AvHILMO Humiitava Ssiaali- ja terveydenhulln hitilmitustietjen keruuta n laajennettu perusterveydenhulln avhidn timintaan (ks. HILM O). THL vastaa avhilm O-lukitusten ylläpidsta ja jakelusta. Fysiterapianimikkeistö Humiitava Fysiterapianimikkeistö n numerkdein varustettu lukittelu fysiterapiapalveluiden ja fysiterapeutin työn sisällöstä. Kuntaliitt vastaa lukittelun ylläpidsta ja THL vastaa sen jakelusta. Labratritutkimusnimikkeistö Humiitava Nimikkeistö yhtenäistää labratritutkimusten pyyntö- ja vastauskäytäntöä sekä tilastintia. Labratritutkimusnimikkeistö n tarkitettu ptilaan hidsta vastaavan lääkärin ja tutkimuksen surittavan yksikön yhteiseksi nimikkeistöksi ja se n tarkitettu käytettäväksi kaikissa terveydenhulln labratriissa ja tietjärjestelmissä. Kuntaliitt vastaa lukittelun ylläpidsta ja THL vastaa sen jakelusta. Radilginen tutkimus- ja timenpidelukitus Humiitava Lukitus yhtenäistää radilgisten knsultaatiiden käyttöä ja tilastintia. Lukitusta vidaan käyttää erityyppisissä sairaanhitlaitksissa ylipistsairaalista terveyskeskuksiin sekä yksityisissä terveydenhulln laitksissa ja sitä käytetään KELAn sairausvakuutuksen radilgisten tutkimusten taksituksen phjana. Kuntaliitt vastaa lukittelun ylläpidsta ja THL vastaa sen jakelusta. Timintaterapianimikkeistö Humiitava Timintaterapianimikkeistö n numerkdein varustettu lukittelu timintaterapiatyön ja timintaterapiapalvelujen sisällöistä. Kuntaliitt vastaa lukittelun ylläpidsta ja THL vastaa sen jakelusta. Kiireettömän hidn perusteet Humiitava Lääkärit käyttävät kiireettömän hidn perusteet susituksia apunaan päättäessään ptilaan hidsta. STM vastaa lukitusten ylläpidsta. Sähköinen lääkemääräys Humiitava Lukituksia käyttävät apteekkien ja terveydenhulln järjestelmät, kun ne käyttävät kansallista Kelan hallinnimaa sähköisen lääkemääräyksen reseptikeskusta lääkkeiden määräämiseen tai timittamiseen. Lukituksia vat lleet lumassa myös STM, Lääkelaits ja HL7 yhdistys. Osa lukituksista perustuu lakiin sähköisestä lääkemääräyksestä ja muihin säädöksiin. Kela vastaa sähköisen lääkemääräyksen asiasisältöön liittyvistä lukituksista ja THL vastaa lukituksen jakelusta. KanTa-välittäjärekisteri Humiitava KanTa-välittäjärekisteriin ktaan tiedt palveluntuttajista, jtka eivät le terveydenhulln rganisaatiita tai apteekkeja, mutta jilla n valtuutus timia välittäjänä KanTa-palveluihin liityttäessä. THL vastaa lukituksen ylläpidsta ja jakelusta. Ssiaalityön lukitus lukitukset Humiitava Asiakaskhtaisen ssiaalityön timint- ja khdelukitukset kuvaavat ammatillista ssiaalityötä, jta tehdään vurvaikutuksessa asiakkaiden kanssa. THL vastaa lukituksen lukitusten ylläpidsta ja jakelusta. Ssiaalipalvelujen lukitus Humiitava Ssiaalipalvelujen lukitus kuvaa yhdenmukaisen nimikkeistön ssiaalihulln tehtäville, palveluille ja palveluprsesseille. Terveydenhulln palvelulukitus Humiitava Terveysalan palvelulukitus n lla yhdenmukainen nimikkeistö, jka lu edellytyksiä terveyspalveluiden laadun valvnnalle, jhtamiselle ja kilpailuttamiselle. THL vastaa lukituksen ylläpidsta ja jakelusta. Suun terveydenhulln timenpidelukitus Humiitava Suun terveydenhulln timenpidelukitus n sa kansallista terveydenhulln timenpidelukitusta. Se n käytössä sekä julkisella että yksityisellä sektrilla ja KELAssa. THL vastaa lukituksen ylläpidsta ja jakelusta. Tautilukitus ICD-10 Humiitava ICD-10 tautilukituksen sumalainen versi. Tautilukitusta käytetään siten kliinisessä työssä, tilastissa, ssiaalivakuutuksessa sekä lisäksi tutkimuksessa. THL vastaa lukituksen ylläpidsta ja jakelusta. Perusterveydenhulln kansainvälinen lukitus, ICPC-2Humiitava Kansainvälisen ICPC-2:n sumen- ja rutsinkielille käännetty versi, jta käytetään vidaan käyttää perusterveydenhullssa ICD-10:n sijasta ja rinnalla. Käytetään Sumessa ensisijaisesti terveysngelmien, käyntisyiden/diagnsien kirjaamisessa, maailmalla myös ptilaan mien hitn hakeutumisen syiden kirjaamisessa. Lukituksen mistaja n M aailman yleislääkärijärjestö (WONCA) ja Sumessa käytettävien versiiden ylläpidsta vastaa Kuntaliitt. Jakelu tapahtuu kdistpalvelimelta. Timintakyvyn, timintarajitteiden ja terveyden kansainvälinen lukitus, ICF Humiitava Timialariippumattmat kansalliset sidsarkkitehtuurit Timintakyvyn, timintarajitteiden ja terveyden kansainvälinen lukitus, jka kuvaa yksilön/asiakkaan bipsykssiaalista timinnallista tilaa (functinal status) ruumiin/kehn timintjen, suritusten ja sallistumisen aihealueilla. THL vastaa lukituksen ylläpidsta ja jakelusta. Timenpidelukitus Humiitava Timenpidelukitus phjautuu phjismaiseen kirurgiseen lukitukseen (NCSP), jta päivitetään phjismaiden välisenä yhteistyönä Phjismaiden lukituskeskuksen (NCC) jhdlla. THL:llä n edustaja NCC jhtryhmässä ja kansallisella taslla timenpidelukituksen kehittämisessä ja ylläpidssa n mukana lukuisia erikisalakhtaisia asiantuntijaryhmiä. THL vastaa lukituksen ylläpidsta ja jakelusta. Ste- asiakas- ja ptilastietjen kknaisuuden ratkaisuissa ja tiedissa hyödynnetään myös ssiaali- ja terveydenhulln timialasta riippumattmia sakknaisuuksia. Nämä suudet tulee svittaa kansallisiin arkkitehtuurilinjauksiin, kuten: Aptti-khdearkkitehtuuri nudattaa vunna 2012 valmistunutta Julkisen hallinnn kknaisarkkitehtuuria (JHKA) ja se perustuu kansallisen VAKAVA-viitearkkitehtuurin mukaiseen hallittuun mnitimittajamalliin: Kuva 10. Hallittu mnitimittajamalli 17 (96)

18 4.3. Arkkitehtuuriperiaatteet Liite B11 Arkkitehtuurivaatimukset Versi 3.01 Aptti-timijiden ssiaali- ja terveydenhulln asiakas- ja ptilastietjen hallinnan ja siihen liittyvien palvelujen keskeiset suunnittelun ja tteutuksen sekä jatkuvien palvelujen peruskivinä timivat yleislinjaukset n kttu arkkitehtuuriperiaatteiksi. Arkkitehtuuriperiaatteet n jaettu kahteen saan: Alueella laajemmin svellettavat yleiset arkkitehtuuriperiaatteet Aptti-timijille khdennetut arkkitehtuuriperiaatteet Aptti-kknaisarkkitehtuurissa kuvatut arkkitehtuuriperiaatteet n esitetty seuraavissa taulukissa alkaen tärkeimmiksi pririsiduista arkkitehtuuriperiaatteista. HUS alueella svellettavat yleiset arkkitehtuuriperiaatteet Nimi Pririteetti Kuvaus Yleiset alueellista Ste-timintaa kskevat KA-periaatteet Uusi kknaisuus edistää mitattavasti asiakkaiden hyvinvintia Ratkaisu ja ptimidut prsessit lyhentävät hit- ja asiakasprsessien läpimenaikaa. Tämä parantaa hidn ja palvelun vaikuttavuutta. Palveluiden tulksia ja ptilasturvallisuutta parantaa tarvittavan tiedn avimuus sitä tarvitseville tahille. Asiakkaalla n helpp pääsy sähköisiin palveluihin ja tietihinsa ajasta ja paikasta riippumatta Ste-asiakastietjärjestelmät palvelevat ja helpttavat ammattihenkilöstön työtä Tietjärjestelmien tteutuksessa hyödynnetään markkinita Kknaisuutta kehitetään asiakaslähtöisesti, asiakasta sallistaen Timintatavat vat alueella keskenään yhteentimivia ja mudstavat sujuvia palveluketjuja Asiakasta tuetaan ttamaan itse vastuuta ja sallistumaan miin palveluihinsa. Ratkaisukknaisuus tukee asiakkaan sähköistä asiintia, mahita ja palvelujen läpinäkyvyyttä - asiakkaalle luntevissa kanavissa. Ratkaisukknaisuuden tulee tarjta selkeä identiteetin ja kertakirjautumispalvelu. Tietjärjestelmäratkaisujen hyvä käytettävyys sekä ammattilaisille, että asiakkaille tulee varmistaa. Ratkaisu tukee ammattihenkilöstön yhteistyötä ja mniammatillisuutta tietsujalainsäädännön puitteissa. IT-ratkaisut hankintaan lähtökhtaisesti markkinilta, eikä näitä tteuteta Sterganisaatiiden min resurssein. Asiakas ja hänen maisensa vat sa hit- ja palveluketjua. Palvelutiminnan ja tietjärjestelmäratkaisujen kehittämistä suunnitellaan ensisijassa asiakkaan ja asiakasprsessien tarpeista lähtien. Asiakkaiden näkemyksiä hyödynnetään myös palveluiden kehittämisessä. Asiakkaan maa aktiivisuutta man hyvinvinnin edistämisessä ja sairauden hidssa tulee lisätä, Tämän mahdllistamiseksi asiakkaalla tulee lla ikeus häntä kskeviin tietihin ja sähköistä asiintia ja kansalaisten maehtista timintaa tukevat ratkaisut tulee mahdllistaa Ssiaali- ja terveyspalveluiden timintamallit perustuvat timialan hyviin käytäntöihin ja susituksiin. Parhaat käytännöt pyritään tunnistamaan ja ttamaan käyttöön alueellisesti humiiden kuitenkin rganisaatiiden ja timinnan erityispiirteet. Hallinnlliset (rganisaatit ja yksiköt) tai ammattiryhmärajat ylittävien palveluketjujen sujuvuus tulee tteuttaa spimalla timintaprsessit ja varmistamalla tietjen saatavuus. Yhteisten tietjärjestelmien käyttöön liittyvien timintatapjen tulee lla yhdenmukaisia. Ssiaali- ja terveydenhulln timintamallit ja välineet vat kustannustehkkaita Uudella järjestelmäarkkitehtuurin ja alueellisten timintamallien avulla vidaan ptimida resursseja ja tteuttaa palvelut kustannustehkkaasti. Tuttavuutta tehstetaan mm. seuraavasti: - Asiakas sallistuu itse palveluun tarkituksenmukaisessa laajuudessa (esitiedt, seurantatiedt, ajanvaraukset ja muutkset) - Palveluja ja asiakasta kskeva tiet kirjataan vain kerran 18 (96)

19 Versi 3.01 Asiakasta ja palvelua kskeva tiet n hallitusti palveluhenkilöstön käytettävissä Tietjärjestelmäratkaisut vat alueellisesti yhteentimivia. Päällekkäisiä ratkaisuja vältetään Alueelliset järjestelmät ja palveluissa tarvittavat tiedt vat avimesti ja helpsti kytkettävissä yhdessä svitulla tiednvälityskanavalla Järjestelmäkknaisuus tukee mnikanavaista käyttöä ja asiintia Järjestelmäkknaisuuteen sisältyvät asiakkaan palvelutietjen analysintiminaisuudet parantavat palvelujen laatua Tutettu asiakas ja ptilastiet n ltava riittävän npeasti kaikkien sitä tarvitsevien tahjen käytössä asiakkaan sustumuksen ja palvelurlin sekä palvelun vaiheen mukaisesti. Tavitteena n sujuva tiednkulku, jssa kaikki tiet (myös kuvat ja labratritiedt) vat hit- ja palveluketjussa käytettävissä. Asiakasuhde tai muu asiallinen käyttöyhteys tulee tdentaa jk etukäteen tai jälkikäteisseurannalla Tietjärjestelmäratkaisut vat alueellisesti yhteentimivia ja niitä kehitetään yhteistyössä. Samaan timinnallisuuteen tteutetaan pääsääntöisesti vain yksi ratkaisu. Päällekkäiset ratkaisja vältetään. Alueellisen yhtenäisuuden lisäksi Erva-alueitten välillä tulee varmistaa kyky välittää suraan tietja. Tietjärjestelmäkknaisuuden tulee phjautua avimeen arkkitehtuuriin, avimiin standardituihin tietrakenteisiin, tietmalleihin ja rajapintihin. Sekä julkinen hallint että kaupalliset kumppanit vivat hyödyntää tietja palvelutarpeen ja tietsujamääräysten mukaisesti. Eri sakknaisuuksien tulee lla tteutettavissa tarkituksenmukaisissa sissa eri tutteisiin perustuen ja hankittavissa eri timittajilta.järjestelmiä ei lähtökhtaisesti kehitetä itse, vaan nämä hankitaan kaupallisilta timittajilta. Timinnallisuuksien tulee lla käytettävissä tarveperusteisesti myös mnikanavaisesti. Palveluja tulee pystyä käyttämään erilaisiin käyttöympäristöihin suunnitelluilta mbiililaitteilta tarveperustaisesti tukien yhtenäistä käyttöliittymäajattelua ja työpöytäratkaisuja. Järjestelmä tuttaa päätöksenten tueksi järjestelmään tallennetusta tiedsta analyysejä ja humiita semanttisen haun tai vastaavan mekanismin avulla. Järjestelmä esimerkiksi tarkistaa, nk palvelun kaikki vaiheet tehty, ehdttaa tarkistamaan aikaisemman tiedn perusteella uusia asiita, tarkistaa lääkkeiden interaktin tms. Järjestelmäkknaisuus sisältää kattavat ja tehkkaat haku-, raprtintija näkymätiminnallisuudet. Näiden avulla parannetaan ptilasturvallisuutta, hidn vaikuttavuutta ja ssiaalihulln palvelujen khdentamista. Kknaisuus nudattaa kansainvälisiä ja kansallisia standardeja ja määrityksiä Palveluja ja asiakasta kskeva tiet kirjataan vain kerran. Sitä hyödynnetään palveluissa turvallisesti Kknaisuus hyödyntää rganisaatin yhteisiä ICT-ratkaisuja Ste-arkkitehtuuri nudattaa ja hyödyntää julkisen hallinnn arkkitehtuuriperiaatteita ja palveluja Yhteentimivuusvaatimuksessa tulee nudattaa ensisijassa kansainvälisiä standardeja ja muita määrityksiä (esim. IHE-yhteentimivuusprfiilit). Standardien tulee lla vakiintuneita ja laajasti tuettuja. Kansallista tai alueellista/paikallista räätälöintiä tulee välttää. Ammattilaisia ja asiakkaita ei rasiteta saman tiedn mninkertaisella tai lemassalevan tiedn uudelleen kirjaamisella. Asiakas ja hitprsesseissa syntyvää tieta tulee käyttää myös muihin käyttötarkituksiin (jhtaminen, laskutus, raprtinti, tilastinti). Tietja vidaan käyttää lainsäädännön, rlien ja sustumusten puitteissa tehkkaasti. Palveluissa hyödynnetään rganisaatin (esim. kunta) yhteisiä ICT-ratkaisuja ja palveluita - esim. sähköisen asiinnin alusta, IDM tms.. Tarpeettmia timialariippuvia tteutuksia vältetään. Kansallinen Ste-arkkitehtuuri nudattaa ja hyödyntää timialariippumattmia julkisen hallinnn kknaisarkkitehtuurin linjauksia. Kansallisia lemassalevia tietjärjestelmäpalveluita (Kanta, Kansa, asiintitili, palveluväylä...) hyödynnetään niiden mahdllistamassa laajuudessa. Valmistelussa ja kehitteillä levat ratkaisut humiidaan systemaattisesti. Järjestelmäratkaisu n mdulaarinen ja justava Järjestelmäratkaisu n suunniteltu ja tteutettu mdulaarisesti siten, että timinnallisia tietjärjestelmäpalvelukknaisuuksia vidaan tarvittaessa vaihtaa itsenäisesti. Ratkaisuissa pyritään muuntjustavuuteen, eli varaudutaan speutumaan tulevaisuuden rakenteisiin. Ratkaisussa käytetään j timivaksi sitettua teknlgiaa, jka n elinkaarensa alkupulella Järjestelmä tteutetuaan ketellulla teknlgialla, jka n testattua ja siitä n riittävästi kkemusta. Teknlgia n kuitenkin sellaisessa elinkaarenvaiheessa, että sille löytyy vielä vusia tukea. Aptti-timijille khdennetut arkkitehtuuriperiaatteet Arkkitehtuuriperiaatteet vat keskeisin arkkitehtuuria hjaava säännöstä, jka hjaa ja linjaa kaikkea kehittämistä ja timintaa sekä varmistaa, että kehittämisen ylätasn tavitteet humiidaan. Suunniteltua Aptti-ratkaisua tulee verrata arkkitehtuuriperiaatteisiin. Käyttöönttvaiheessa ja jatkkehittämisprjekteissa vertailu tapahtuu ennalta svituissa arkkitehtuurin mukaisuuden tarkastuspisteissä. Aptti-timijiden täydentävät KA-periaatteet Aptti-kknaisuus ttaa humin pääkaupunkiseudun laajan asiakasliikkuvuuden ja asiakkaiden valinnanvapauden Aptti-ratkaisu tukee jhtamista kaikilla jhtamisen tasilla Aptti-ratkaisun avulla vidaan ptimida palvelututannn resursseja ja parantaa näiden hjattavuutta Ydinjärjestelmät perustuvat valmishjelmistratkaisuihin Ratkaisu tukee HUSin kansallisia erityisvelvitteita kk asiakkaiden elinkaaren ajan Pääkaupunkiseudulla n muita maakuntia laajempi väestön liikkuvuus ja ait valinnan mahdllisuus eri kunnissa. Valinnan vapaus laajenee EU-tasiseksi Pääkaupunkiseudulla tulee ttaa muita maakuntia laajemmin humin mnikulttuurillisuuden ja kansainvälisten asiakkaiden haasteet. Ratkaisu tukee sekä strateginen, taktinen/kliininen ja peratiivisen tasn jhtamista. Järjestelmäkknaisuus sisältää vahvat minaisuudet kliinisen jhtamisen sekä ssiaali- ja terveydenhulln resurssien timinnanhjaukseen. Timinnahjauksen timinnallisuudella, resurssien käytön tilannekuvilla ja työjnkäytännöillä vidaan varmistaa ssiaali- ja terveydenhulln palvelujen resursinnin ptimaalinen käyttö - tarkituksenmukaisessa laajuudessa myös rganisaatirajjen yli alueellisesti. Keskeisimmät tietjärjesteläratkaisut tteutetaan j lemassa leviin valmishjelmistalustihin (COTS). HUSilla n erityisvelvitteita tiettyjen erityisryhmien (elinsiirrt, implantit) tilanteen seurantaan kansallisesti. Uuden ratkaisun ja prsessien tulee tukea tätä velvitetta. HUS timii myös valtineuvstn sairaalana erityistilanteissa. Arkkitehtuuriperiaatteet tavittelevat justavaa ratkaisukknaisuutta, jssa asiakkaan tietjen käsittely n hallittua ja turvallista. Erityisasemaan nusee asiakas- ja käyttäjäkeskeinen kknaisratkaisu, jssa tuetaan asiakkaan ja hänen läheistensä maa sallistumista palveluihin ja ennaltaehkäisyyn. Keskeisenä suunnittelun jhtavana periaatteena vat justavuuden 19 (96)

20 Versi 3.01 lisäksi asiakkaan sähköiset palvelut, kk asiakkuuden elinkaaren kattava Ste-timijiden rganisaatirajat ylittävä palveluketju, sujuvat välineet ammattilaisille sekä jhtamisen ja timinnanhjauksen krstuminen. Arkkitehtuuriperiaatteissa n humiitu myös mitattava, palvelujen vaikuttavuutta ja kustannustehkkuutta krstava näkökulma. Tulevan Ste- asiakas- ja ptilastietjen hallinnan kknaisratkaisun tulee lla justava ja mdulaarinen, asiakkuuden elinkaarta systemaattisesti ja kknaisvaltaisesti hallinniva, pitkälle autmatisitava ajanmukainen kknaisuus. Alueellisen Ste-timinnan ja tietjärjestelmien kehittäjien sekä tteuttajien tulee humiida kaikessa kehittämisessä yllä kuvatut arkkitehtuuriperiaatteet. 20 (96)

21 Versi Ste-palvelujen pääjäsennys Palvelutehtävät Ssiaali- ja terveydenhulln palvelut vidaan tunnistaa lainsäädännöstä ja tarkentaa tätä kautta tarkemmalle taslle: Palvelutehtävät Palvelut Palvelutehtävät n määritelty ssiaali- ja terveydenhulta kskevassa lainsäädännössä, jka mudstaa luntevan phjan palvelujen jäsentämiselle. Seuraavaan n kuvattu THL:n laatima ssiaalihulln palvelutehtävät ja terveydenhulln palvelut lunns: Kuva 11. Ssiaalihulln palvelutehtävät ja terveydenhulln palvelut (lunns) Hum. Ympäristöterveydenhult n rajattu tämän khdearkkitehtuurin tarkastelun ulkpulelle. Tietyt ssiaali- ja terveydenhulln palvelut khdistuvat usein samihin asiakkaisiin, jllin niiden tteuttamisessa tulee sekä asiakkaan että palveluntuttajan näkökulmasta tehdä merkittävää yhteistyötä. Edellä kuvatut palvelutehtävät n pyritty jäsentämään siten, että keskelle n kuvattu ne palvelut, jissa ssiaalihulln ja terveydenhulln palvelujen yhteistyö ja yhteentimivuus n kaikkein merkittävintä. Ssiaalihulln palvelut Ssiaalihulln palveluja n jäsennetty palvelutehtävien phjalta vielä tarkemmin. Ssiaalihulln substanssipalveluista vidaan mudstaa seuraava palvelukartta: 21 (96)

22 Versi 3.01 Aptti-timijiden rganisaatihierarkiat eivät suraan nudata palvelutehtävien ja palveluiden lukittelua. Usein useita yllä listattuja ssiaalipalveluja n kttu yhden kunnan alarganisaatin vastuulle (esim. vanhuspalvelut n rganisitu yhden yksikön vastuulle). Terveydenhulln palvelut Terveydenhulln palveluista ei le samalla tavalla yksikäsitteistä ylätasn karttaa kuin ssiaalihullssa. Kuitenkin esimerkiksi edellä kuvatun THL:n kuvaaman terveydenhulln palvelujen saavutettavuuskartan phjalta vidaan määrittää seuraava terveydenhulln substanssipalvelukartta: 22 (96)

23 Versi 3.01 Erikissairaanhit vidaan vielä jakaa tarkemmin erikisalapalveluihin, jita vat: Myös erikissairaanhidssa varsinainen palvelujen tuttaminen vi lla rganisitu eri tavalla kuin yllä kuvattu erikisalajattelu. Organisaati-yksikkö (saamiskeskus) vi tarjta useamman erikisalan palveluja massa palvelutarjamassaan. HUSin erikisalajak ja sairaanhidn palvelut n kuvattu yksityiskhtaisemmin HUSin verkksivuilla: Sidsryhmät Ste- asiakas- ja ptilastietjen käsittelyyn liittyy merkittävä määrä erilaisia sidsryhmiä. Osa näistä timii suraan tietjen tuttajina tai ryhminä, jille ssiaali- ja terveydenhulln yksiköt tuttavat tieta (tietvirtjen sapulina), sa taas muilla tavin hjaa tai vaikuttaa asiakkuuden timintihin, ratkaisuihin ja tavitteisiin. Sidsryhmät tarkittavat tässä ssiaali- ja terveydenhulln palveluista vastaavien kuntatimijiden ulkpulisia, keskeisesti palveluihin ja prsesseihin kytkeytyviä rganisaatitimijita. 23 (96)

24 Sidsryhmät n jaettu päälukkiin seuraavaan sidsryhmäkarttaan: Liite B11 Arkkitehtuurivaatimukset Versi 3.01 Ssiaali- ja terveydenhulln timinnalle yhteisiä sidsryhmiä vat mm. Ste-sidsryhmät - yhteiset Ssiaali- ja terveysministeriö (STM) Kansaneläkelaits (KELA) STM vastaa terveydenhulln kknaiskehityksestä ja hjauksesta, sekä lainsäädännöstä. STM vastaa ssiaali- ja terveydenhultn liittyvän sähköisen tiednhallinnan strategisesta hjauksesta KELA vastaa eresepti- ja earkisttietjärjestelmäpalveluiden, sekä kansalaisten mien tietjen katselun rakentamisesta. Mahdllisesti tulevan ssiaalitimen kansallisen arkistn Kansan tteuttaja. Lisäksi KELA vastaa perustimeentultuen maksatuksesta. Tarjaa asiintipalveluja kumppaneille. Ohjeistaja Kaksisuuntainen siirt Terveyden ja hyvinvinnin laits (THL) THL vastaa ssiaali- ja terveydenhultn liittyvän sähköisen timinnan peratiivisesta hjauksesta. THL vastaa ssiaali- ja terveydenhulln sähköisessä tiednhallinnassa käytettävistä tietrakenteista ja lukituksista. THL vastaa lisäksi eräistä terveydenhulln valtakunnallisista henkilörekistereistä esim. Kansallinen implantti- ja prteesirekisteri. Ohjeistaja ja kaksisuuntainen siirt Väestörekisterikeskus Väestörekisterin sisältö (esim. virallinen site, hultajatiet ja turvakielt). Kaksisuuntainen siirt Valvira Ammattiikeusrekisterin ylläpitäjä. Raskauden keskeyttäminen, kantelut. Terveydenhulln laitteiden ja tarvikkeiden hyväksyminen. Laitteiden vaaratilanneilmitusten vastaantt ja käsittely. Valvira valv palvelujen tuttamista ja ammattiikeuksia. Hedelmöityshitluvat, kudsluvat. Tiedn tuttaja 24 (96)

25 Versi 3.01 Kunnat ja kuntayhtymät Kunnat vat järjestämisvastuussa terveydenhulln ja Kaksisuuntainen siirt ssiaalihulln palveluista. Kunnat ja kuntayhtymät myös tteuttavat suuren san k. palveluista. Tilastkeskus Sumen ylin tilastviranmainen Tiedn hyödyntäjä Pliisi Sisäministeriön alainen turvallisuusviranmainen Muu vaikuttaja Pulustusvimat Pulustushallinnn vastuurganisaati. Muu vaikuttaja Ver Vertusviranmainen Tiedn tuttaja Riksseuraamuslaits Vastaa riksseuraamusten timeen- ja täytäntöönpansta. Vataan vankeusrangaistuksista ja yhdyskuntapalvelusta. Muu vaikuttaja Aluehallintvirastt Virastt edistävät perusikeuksien ja ikeusturvan Tiedn hyödyntäjä tteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsujelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Vakuutus- ja eläkelaitkset Vastaavat eläkevakuuttamisesta ja vahinkvakuutuksista. Tiedn hyödyntäjä Työvimahallint Hätäkeskus Edistää sumalaista työllisyyttä ja työllistymistä. Kkaa työvimatarjntaa ja avimia työpaikkja yhteen, välittää tieta työ- ja elinkeintimistn palveluista, työmarkkinista, kulutuksesta ja työsuhteisiin liittyvistä asiista Hätäkeskuslaitksen tehtävänä n vastaanttaa ja välittää hätäilmitukset. Hätäkeskuslaits tuttaa hätäkeskuspalvelut kk Sumessa Ahvenanmaata lukuun ttamatta Muu vaikuttaja Kaksisuuntainen siirt Pelastuslaits Pelastuslaits vastaa palnehkäisyn valvnta- ja Kaksisuuntainen siirt tarkastustehtävistä, pal- ja pelastustiminnasta, lääkinnällisestä pelastustiminnasta eli kiireellisestä sairaankuljetuksesta. Maahanmuuttvirast Maahanmuuttvirast käsittelee ja ratkaisee maahantuln, Muu vaikuttaja maassa leskeluun, paklaisuuteen sekä Sumen kansalaisuuteen liittyviä asiita. Oikeuslaits, käräjäikeus Oikeusviranmainen Tiedn hyödyntäjä Erityisesti terveydenhulln timintaan kytkeytyvät seuraavat sidsryhmät: Sidsryhmä Kuvaus Lähinnä terveydenhultn kytkeytyvät sidsryhmät Yksityiset terveydenhulln Yksityiset terveydenhulln palvelun-tarjajat tuttavat palvelututtajat terveydenhulln palveluita, sin itsenäisesti, sin kuntien erilaisten stpalvelujärjestelyiden kautta. Muut terveydenhulln Esim. YTHS jne. palveluntuttajat Apteekit Lääkeiden jakelija kuluttajille terveydenhityksiköiden ulkpulella. Sidsryhmän rli palveluissa Kaksisuuntainen siirt Kaksisuuntainen siirt Kaksisuuntainen siirt Fimea Fimealle timitetaan lääkkeiden haittavaikutusilmitukset. Kaksisuuntainen siirt Apeekkiluvat, lääketutkimusluvat. Lääkkeiden erityisluvat (ptilaskhtaiset luvat). Lääketiedt. Säteilyturvakeskus Säteilyn käytön ylin viranmainen Ohjeistaja Veriturvatimist Verensiirtihin liittyvien haittavaikutusilmitusten Tiedn hyödyntäjä kirjaaminen. Veripalvelu Timittaa veritutteet terveydenhulln rganisaatiille. Muu vaikuttaja Lääketukkurit Lääkkeiden timittaminen sairaala-apteekeille Muu vaikuttaja Oppilaitkset Tiivis yhteistyö ssiaali- ja terveydenhulln sekä petustimen välillä kaikilla kulutusasteilla. Muu vaikuttaja 25 (96)

26 Versi 3.01 Ssiaalihult tekee pulestaan yhteistyötä erityisesti seuraavien sidsryhmien kanssa: Lähinnä ssiaalihultn kytkeytyvät sidsryhmät Yksityiset ssiaalihulln Lastenkdit, vanhusten hitlaitkset tms. Kaksisuuntainen siirt palveluntuttajat Työvimaviranmaiset Työvimatimistt Muu vaikuttaja Maistraatit Maistraatit vastaavat alueensa väestötietjärjestelmästä, hlhusasiista, kauppa ja - yhdistysrekisteristä, vesikulkuneuvrekisteristä sekä valtakunnallisesta kuluttajaneuvnnasta. Kaksisuuntainen siirt Hallint-ikeus Hallint-ikeus ratkaisee valituksen perusteella, nk Kaksisuuntainen siirt valituksenalainen viranmaisen päätös lainmukainen. Ely-keskukset Erityisesti Eurpan ssiaalirahastn tukimaksut Tiedn hyödyntäjä hivayrityksille. Kuntatimijiden yhteistyö lähinnä paklaisten krvausasiissa. Sumen asiakastiet Lutttiedt Ulsttvirast Ulsttasiiden hit. Alueellisena Tiedn tuttaja ulsttviranmaisena Sumessa timii kihlakunnan ulstt-sast tai ulsttvirast. Varhaiskasvatus Kuntien varhaiskasvatus Muu vaikuttaja Nuristimi Kulut Nurten kasvun ja itsenäistymisen tukeminen, nurten aktiivisen kansalaisuuden edistäminen, nurten ssiaalinen vahvistaminen. Opetus, psyykkisen ja fyysisen hyvinvinnin turvaaminen ja edistäminen Muu vaikuttaja Muu vaikuttaja Muita sidsryhmiä vat mm.: Muut sidsryhmät Kansalaisjärjestöt Timivat Ste-palvelujen vaikuttajarganisaatiina Muu vaikuttaja Dudecim Terveysprtti verkkphjainen www-palvelu Tiedn tuttaja terveydenhulln ammattilaisille. Maksullinen palvelu. Klmas sektri Ptilasjärjestöt, vammaisjärjestöt, Terveys Ry, SPR, Muu vaikuttaja MLL, Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Teatteri, taide- ja liikuntakasvatus, musetiminta, Tiedn tuttaja kirjast, nuris - esim. pääsyliput Tulkkipalvelut Viittmakielen tulkkipalvelut, vieraiden kielten tulkkipalvelut Muu vaikuttaja Kuljetuspalvelujen tuttajat Sairaankuljetukset, ssiaalihultlain ja Kaksisuuntainen siirt vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset Rukapalvelututtajat Sairaalihin ja ktipalveluille rukapalveluja tuttavat Kaksisuuntainen siirt rganisaatit Tietjärjestelmätimittajat Ste-tietjärjestelmätimittajat ja ICT-palvelujen Muu vaikuttaja tuttajat Sairaalatekniikan laitetimittajat Kuvantamis- ja labratrilaitteiden tms. timittajat Tiedn tuttaja Apuvälineiden timittajat Terveydenhulln apuvälineiden - rllaattrit, Tiedn tuttaja kyynärsauvat, wc-krkkeet tms. - timittajat Arkistlaits Kansallinen arkisttimen hjeistaja ja ylläpitäjä Ohjeistaja Pankki, raha- ja luttlaitkset Rahalaits Tiedn hyödyntäjä Seurakunnat Diakniatyö, vanhuksille ja lapsiperheille tarkitetut palvelut Muu vaikuttaja Kansalliset Ste-käsitteet ja -malli Terveydenhulln tietarkkitehturityön lähtökhta n llut keskeisten ptilastietjen vaihdettavuuden varmistaminen (Kanta- ja eresepti-hankkeet). Lähtökhtana vat rakenteiset ptilasasiakirjat ja yhteiset terveydenhulln kdistt. Ssiaalihulln kansallista tietarkkitehtuuria n kehitetty käsite- ja sanasttaslla ja se tarkentuu tiet- ja kdisttaslle Kansahankkeen myötä. Ste-käsitteiden kuvailussa svelletaan mahdllisuuksien mukaan julkisen hallinnn metatiet-, ntlgia- ja palveluntlgiamäärityksiä. 26 (96)

27 Versi Lgisen tasn arkkitehtuurilinjaukset 6.1. Timintaprsessit Nykyiset timintaprsessit vaihtelevat Aptti-rganisaatiiden välillä eikä niiden yksityiskhtainen kuvaaminen antaisi kuvaa Järjestelmäkknaisuuteen khdistuvista vaatimuksista ja tavitetilasta. Aptti-hankkeen tutevertailuissa tavitteellisia timintamalleja n hahmtettu rajatuin käyttötapauksin, jtka vat sakknaisuuksia hankkeessa taviteltavista yhteisistä timintamalleista. Tähän dkumenttiin kuvatut prsessit vat esimerkinmaisia ja ne n tarkitettu tarkemman suunnittelun phjaksi. Niitä ei tässä versissa le vielä kuvattu yhtenäisessä mudssa eivätkä ne mudsta saumatnta kknaisuutta. Nykyiset timintaprsessit vat vahvasti sidksissa nykyiseen rganisaatirakenteeseen, hitkäytäntöihin ja käytössä leviin tietjärjestelmiin. Tulevaisuudessa niin Apttiin kuuluvat rganisaatit ja timijat sekä timinnan sisältö tulevat muuttumaan, jllin nykyisten timinnallisten prsessien kuvaus ei antaisi tdellista kuvaa järjestelmään khdistuvista vaatimuksista ja tavitetilasta. Myös prsessien ulttumista timijilta tisille niin alueellisesti kuin kansallisestikin tulee vielä tarkentaa jatktyöstössä kun kansalliset palvelut kuten Kanta ja Kansa kehittyvät tulevaisuudessa. Yleiskuva ja prsessihierarkia Kansallinen yleiskuvaprsessi Ssiaali- ja terveysministeriö (STM) ja Terveyden ja hyvinvinnin laits (THL) vastaavat valtakunnallisesta ssiaali- ja terveydenhulln kknaisarkkitehtuurista. THL n STM:n hjauksessa määrittänyt ssiaali- ja terveydenhulln ylimmän tasn pääprsessin, jta n Apttihankkeessa pääprsessin salta tarkennettu seuraavasti: Kuva 11: Pääprsessikaavi Ssiaali- ja terveydenhulln asiakas- ja ptilastietjen hallinnan khdearkkitehtuurissa suurin pain khdistuu yksilön terveyden ja hyvinvinnin edistämiseen sekä sen alaprsesseihin. Väestön terveyserjen ja eriarvisuuden kaventamiseen vastataan lähinnä tuttamalla krkealaatuista tilast- ja vertailutieta STM:n hallinnnalan virastille ja Tilastkeskukselle 27 (96)

28 Versi 3.01 sekä alueellisten timijiden jhdlle. Tätä edistävät myös ennaltaehkäisyn ja terveyden sekä hyvinvinnin edistämisen palvelut (esim. seulnnat). Jhdn tietjärjestelmäpalveluita ja jhdn välineistötarpeita n kuvattu tarkemmin jäljempänä. Ennaltaehkäisevän ssiaali- ja terveydenhulln palveluprsessit kuuluvat kknaisuudessaan Aptin timinnalliseen kknaisuuteen. Ne sisältävät pääsin asiakkaiden/ptilaiden eri tyyppisiä neuvnta-, hjeistus- ja valmennuspalveluita sekä niiden suunnittelua ja a. Palveluita tteutetaan sekä väestö- että yksilötaslla. Tätä tukevia prsesseja n kuvattu myös jäljempänä kuvatussa Ste-palvelujen yhteisessä elinkaariprsessissa. Terveyden- ja sairaanhitpalveluiden prsessit kuuluvat kknaisuudessaan Aptin timinnalliseen kknaisuuteen. Terveydenhulln prsessikenttä n hyvin laaja ja se jakautuu useisiin satihin eri hitketjuprsesseihin. Hitketjuprsessit vivat sisältävää erityyppisiä timintkknaisuuksia, esimerkiksi vastaantt-, vudesast- ja leikkaustimintaa. Kansainvälisesti tarkasteltuna terveydenhulln timinnallisten prsessien sisältö n yhteneväistä ja ert vat pääsin työnjallisia. Ssiaalihulln palveluprsessit kuuluvat varhaiskasvatusta lukuun ttamatta Aptin timinnalliseen kknaisuuteen. Kansallisella taslla ssiaalihulln palveluprsesseja n laajasti määritetty ja kuvattu THL:n sivustlla: Aptin salta kansallisia prsessikuvauksia tulee käsitellä viitteellisinä. Terveyden- ja ssiaalihulln yhteiset palveluprsessit kuuluvat kknaisuudessaan Aptin timinnalliseen kknaisuuteen. Näihin kuuluvat sellaiset palvelu- tai hitketjut, jtka sisältävät timintja sekä terveyden- että ssiaalihulln rganisaatiiden alta esimerkkeinä vanhustenhult ja päihdepalvelut. Strategisen jhtamisen prsessit kuuluvat Aptin timinnalliseen kknaisuuteen vain jhdn raprtinnin salta. Ssiaali- ja terveydenhulln tukiprsessit kuuluvat pääsin Aptin timinnalliseen kknaisuuteen. Näihin kuuluvat suraan ptilaan/asiakkaan hitn /palveluun liittyvät tukitiminnt, esimerkiksi kuvantamis- ja labratritiminta sekä välilliset tukitiminnt, kuten materiaalihallint ja laitshult. 28 (96)

29 Versi 3.01 Ste-palvelujen yleinen elinkaariprsessi ja sen päävaiheet Yhteinen elinkaariprsessi Terveys- ja hitsuunnitelmasta jhdetussa käsitteet mudstavat tavallaan Ste-palveluplun, jta vidaan peilata Aptti-prsessikarttaan ja jäljempänä tässä luvussa esiteltyihin esimerkkiprsesseihin. Alle n kuvattu Ste-palvelujen elinkaariprsessi, jta suurin sa asiakkaan palveluprsesseista nudattaa vähintään sveltaen: Kuva 12: Yhteinen elinkaariprsessi Ste-elinkaariprsessi n ydinprsessi, jka krstaa ennaltaehkäisyä, asiakkaan aktivintia ja Aptti-timijiden krdinituja palveluprsesseja. Prsessikuvan numerita ja kirjaimia käytetään tämän luvun esimerkkiprsessien vaiheiden tunnistamisessa Yllä kuvatussa elinkaariprsessissa n ertettu käynnistysvaiheen palvelun suunnittelu varsinaisesta tteutussuunnittelusta ja resurssien varaamisesta juuri tästä resurssien ptimintisyystä. Tähän kknaisuuteen kuuluu myös edellä kuvattu terveys- ja palvelusuunnitelman sekä asiakas- ja ptilastietjen jäsentäminen. Vasta nämä kaikki yhdessä mahdllistavat justavan, asiakaskhtaisten tunnistettujen ja vahvistettujen tarpeiden mukaisen tehkkaasti tutetun palvelun. ETV_0122: Järjestelmässä asiakkaan suunnitelmatiet nudattaa liitteessä "B11 Arkkitehtuurivaatimukset" kuvattua mallia ja se vidaan jakaa yleiseen suunnitelmatietn (mitä) sekä tteutussuunnitelmatietn (miten ja millä) 29 (96)

30 Palvelukanaviin hjaus Liite B11 Arkkitehtuurivaatimukset Versi 3.01 Seuraavassa jäsennetään esimerkinmaisesti timintamallitaslla palvelukanaviin hjausta: Kuva 13: Palvelukanaviinhjaus Numeridut tietvirrat kuvaavat kyseisessä prsessivaiheessa tarvittavia tietja, kuten: Tulevan asiakas- ja ptilastietjärjestelmän ja uudistettavien timintamallien tulee merkittävästi tukea ja edistää edellä kuvattua asiakasta aktivivaa kanavamallia. Seuraavaan n vielä lyhyesti kuvattu muut kansallisella taslla kuvatut yleiskuvat ja timintamallit. 30 (96)

31 Pitkäaikaissairauksien hitmallit Liite B11 Arkkitehtuurivaatimukset Versi 3.01 Pitkäaikaissairauksien hitmallissa n hyödyllistä pyrkiä mudstamaan tehkkaita yhteisöjä, jtka kllektiivina pyrkivät sekä khentamaan asiakkaan terveyttä että muiden timenpiteiden avulla vimaannuttamaan asiakasta. Kuva 14: Pitkäaikaissairaan hitmalli Timintamallitaslla yleiskuva tarkentuu seuraavasti: Kuva 15: Prsessikaavi 31 (96)

32 Versi 3.01 Ktiutuminen ja kntrlli/kuntutus Ktiutumisen ja kuntutuksen yleiskuva n seuraava: Kuva 16: Kuntutuksen yleiskuva Tässä krstuu asiakaskhtaiseen kuntutussuunnitelmaan perustuva palvelu sisältäen sekä mahita että jaksittain ammattilaisen tuttamia palveluita. Palveluissa hyödynnetään mahdllisuuksien mukaan klmannen sektrin palveluja asiakkaan tukena. Timintamallitaslla tämä vidaan jäsentää seuraavasti: Kuva 17: Kuntutuksen timintamalli 32 (96)

33 Versi 3.01 Etelä-Sumen Ste-timijiden esimerkkiprsessit Aptti-rganisaatiiden timinnan kehittämistyössä tullaan valitsemaan timintaketjuja, jihin yhteinen timintamalli phjautuu. Tässä luvussa kuvatut timintamallit ja prsessit vat esimerkkejä, jihin tulevaa Järjestelmäkknaisuutta vidaan verrata. Prsesseja kehitettäessä niissä tulee krstaa eri palvelukanavien hyödyntämistä, asiakkaan aktivintia sekä resurssien yhteiskäyttöä. Seuraavassa n kuvattu klme esimerkkiä läpileikkausprsesseista: Lnkkamurtumaptilaan hit Taludellisen tuen käsittelyprsessi Alueellinen tapaturmaprsessi Lnkkamurtumaptilaan hit Seuraavaan n kuvattu kansanmaisella tikku-ukktimintamallitaslla lnkkamurtumaptilaan ns. lnkkaliukumäkiprsessi ja sijitettu siihen asiakkuuden elinkaariprsessin päävaiheet (kuusikulmit): Kuva 18: Lnkkamurtumaptilaan hit 33 (96)

34 Ns. BPMN-kaavina kyseinen lnkkaliukumäkiprsessin n seuraava: Liite B11 Arkkitehtuurivaatimukset Versi 3.01 Kuva 19: Lnkkamurtumaptilaan prsessi Kaavissa kuvatut keskeisimmät tietvirrat vat: Tietvirta Liikkuvat tiedt 1: Resurssitiedt Ensihidlla n käytettävissään Ohjetieta, miten lnkkamurtumaepäilytapauksessa tulee timia, tarvittaessa ptilastiedt ja erityisesti reaaliaikainen tiet, missä lnkkamurtumia vi juuri nyt hitaa. 2: Ptilastieta syntyy Ptilastietjärjestelmiin ja liitännäisjärjestelmiin syntyy ptilas- ja tutkimustieta 3: Terveys- ja palvelusuunnitelma syntyy 4: Terveys- ja palvelusuunnitelmaa käytetään 5: Ssiaalihulln asiakastieta syntyy 6: Asiakas tuttaa itse asiakas- ja ptilastieta Terveydenhult ja ssiaalihult yhdessä laativat asiakkaalle terveys- ja palvelusuunnitelman tai päivittävät lemassa levaa. Ste-ammattilaiset hyödyntävät asiakkaan terveys- ja palvelusuunnitelmaa hidn ja palvelun tteuttamisessa ja tteutussuunnitelman tarkentamisessa. Tarvittaessa terveys- ja palvelusuunnitelmaa päivitetään Palvelussa syntyy ssiaalihulln asiakastieta Asiakas tai esim. hänen läheisensä tai maishitajansa käyttää sähköisiä välineitä. Näiden kautta hän näkee maa timintaansa aktivivia hit- ja palveluhjeita ja tuttaa palaute- ja seurantatieta Ste-ammattilaisille. Osa tiedista vi lla ns. terveystaltitieta. Käytännössä tietjen vaiht tteutetaan alueen Ste-palveluväylän ja alueellisen liityntäpisteen kautta. 34 (96)

35 Versi 3.01 Taludellisen tuen käsittelyprsessi Taludellisentuen käsittelyprsessi n kuvattu JulkICT prsessipankissa sana ssiaalihulln kknais-arkkitehtuuria seuraavasti: Kuva 20: Taludellisen tuen pääprsessi Taludellisentuen tuen myöntämisen tavitteena n turvata henkilön ja perheen timeentul ja edistää itsenäistä selviytymistä sillin, kun timeentula ei vida saada ansityöllä, timeentulturvan ensisijaisilla etuuksilla, elatusvelvllisen hulenpidlla tai muulla tavin. Taludellisentuen tukiasian vireilletuleminen Kuva 21: Taludellisen tuen vireille tuleminen Ensimmäisessä vaiheessa asiakas tekee Taludellisentuen hakemuksen, jka kirjataan, esikäsitellään ja siirretään varsinaiseen käsittelyyn yllä levan prsessikuvauksen mukaisesti. Tämän vaiheen keskeisiä tehtäviä vat: Taludellisentuen hakemuksen täyttäminen 35 (96)

36 Versi 3.01 Keskeiset tiedt: Hakijan perustiedt, hakemisen tarkitus, ajanjaks, hakijan tul- ja mentiedt sekä varallisuus ja velat. Tsitteet timitetaan hakemuksen liitteinä Hakemuksen rekisteröinti (kirjaaminen) sähköisen asianhallinnan mukaisesti Hakemuksen yleisen ikeellisuuden tarkistaminen, kiireellisyyden tarkistaminen Taludellisentuen tukiasian selvittäminen (päivitettävä) Kuva 22: Taludellisen tuen selvittäminen Selvittämis- ja käsittelyvaiheessa arviidaan hakemuksen tiedt ja selvitetään hakijan ansainta- ja varallisuustiedista sekä muista palvelutiedista, nk asiakas ikeutettu ssiaalitukeen. Tässä vaiheessa vidaan pyytää lisätietja asiakkaalta tai muilta viranmaisilta. Tämän vaiheen keskeisiä tehtäviä vat: Taludellisentuen hakemuksen sisällöllinen tarkistaminen Aikaisempien hakemusten ja myönnettyjen tukien tarkistaminen Tarvittaessa lisätietjen pyytäminen tai selvittäminen (ver, työvimaviranmaiset, eläketurvakeskus & hakija itse) 36 (96)

37 Versi 3.01 Taludellisen tuen asian ratkaiseminen Kuva 23: Taludellisen tuen ratkaiseminen 37 (96)

38 Versi 3.01 Viimeisessä vaiheessa tehdään päätös Taludellisentuen myöntämisestä tai kielteisestä päätöksestä. Tämän vaiheen keskeisiä tehtäviä vat: Tietvirrat Timeentultukipäätöksen valmisteleminen timeentultukilaskelma ja päätösesitys. Tarvittaessa perussan alentamista kskevien tietjen kkaminen (esim. työstä tms. kieltäytyminen) (Päätösesityksen laatiminen) Taludellisentuen päätös sisältäen maksatus- ja perintähjeet Päätöksen viestintä hakijalle Timeenpan Timeentultukihakemukseen liittyy seuraavaa tietjenvaihta: Alueellinen tapaturmaprsessi Hitketju vi kulkea myös yli laajempien rganisaatirajjen alueentimijiden välillä. Tässä yhteydessä krstuu tarve laajaan tietjenvaihtn prsessin sapulten välillä. Seuraavassa esimerkissa läpileikkausprsessia n kuvattu nimenmaan ptilastietjenvaihdn näkökulmasta. Esimerkissä tapahtumien kulku n seuraava: 1. Kaakkis-Sumessa vieraileva esplainen lapsi laskee pulkalla autn alle ja lukkaantuu vakavasti 2. Ohikulkija ttaa yhteyttä 112:n. Ensihit tulee paikalle, alittaa hidn ja vie lapsen lähimpään alueen keskussairaalaan 3. Lapsiptilaalle tehdään tutkimukset keskussairaalassa. Samassa yhteydessä hitava lääkäri knsulti HUSin Lastenklinikan erikissairaanhidn asiantuntijaa. Tämä pystyy knsultimaan suraan keskussairaalassa tehtyjä tutkimuksia ja kuvia, sekä ptilaan aikaisempaa ptilastieta hyödyntäen. Knsultinnissa tdetaan, että tilanteen stabilinnin jälkeen lapsi pitää siirtää Lastenklinikalle jatkhitn. 38 (96)

39 Versi Ptilas kuljetetaan Helsinkiin Lastenklinikalle, jssa leikkauksen tteutuksen suunnittelu käynnistyy kuljetuksen aikana Ktkassa tettujen kuvien phjalta. Myös jatkhit ja kuntutuksen suunnittelu vidaan alittaa välittömästi 5. Ptilas leikataan HYKS:in Lastenklinikalla tehdyn suunnitelman mukaan 6. Ptilas jää vudesastlle hitn Lastenklinikalla, kunnes vidaan siirtää edelleen ktikuntaan tai ktiuttaa 7. Ptilaan jälkihit ja kuntutus tapahtuu ktipaikkakunnalla Espssa. Ktkassa ja HUSissa syntyneet merkinnät, kuvamateriaali ja muut ptilastiedt vat käytettävissä jatkhidssa. Jatkhidsta vastaava lääkäri päivittää ptilaan hitsuunnitelmaa tarpeen mukaan 8. Ptilas n vudesastlla hidssa mahdllisimman vähän aikaa 9. Ptilas ktiutetaan, mutta hänen kuntutustaan jatketaan hitsuunnitelman mukaisesti ktihita ja kuntutuspalveluja hyödyntäen Tämä prsessi vidaan kuvata yleisellä taslla seuraavasti: Kuva 24: Tapaturmaprsessi Tässä prsessissa tietjenvaiht tapahtuu kk ajan suraan kansallisten Kanta-palvelujen ja palveluväylän sekä aluetasisen tietjenvaihtpalvelun kautta. Kanta-palvelujen ja paikallisten ptilastietjärjestelmien välillä siirretään tiet ptilaan histriasta ja riskitekijöistä kuten allergiista Alueellisten tiednvaihtpalveluiden avulla välitetään ptilastieta esim. fysikaalisista mittauksista ja alueellisen kuvantamispalvelun avulla tehdyistä tutkimuksista Ensivaiheessa prsessissa hyödynnetään alueellista kuvantamispalvelua, jka n kytketty edellä levassa kuvassa näkyvään alueelliseen tietjenvaihtpalveluun. 39 (96)

40 Versi Tietjärjestelmäpalveluiden lginen yleisjäsennys Ssiaali- ja terveydenhulln asiakas- ja ptilastietjen hallinnan tietjärjestelmäpalveluiden jäsentämisen keskeisiä periaatteita vat: Tietjärjestelmäpalvelut tulee kta arkkitehtuurikerrksiin erityisesti tietvarast-, timintalgiikka- ja käyttöliittymäkerrs tulee erttaa tisistaan ja kytkeä ne löyhästi tisiinsa Tietjärjestelmäpalvelujen jäsennyksessä tetaan humin kuntien kknaisratkaisut. Kunnat vat mnialatimijita ja niiden kknaisedun mukaista n käyttää Aptti-kknaisuuden timialariippumattmiin tietjärjestelmäpalveluihin kunnan yhteisiä tietjärjestelmäpalveluja Tietjärjestelmäpalvelut tulee tunnistaa laajasti humiiden ssiaali- ja terveydenhulln ydinpalvelujen lisäksi myös tukitietjärjestelmäpalvelut Tietjärjestelmäpalveluiden tulee heijastella ja tukea edellä kuvattuja keskeisiä timinnallisia arkkitehtuurilinjauksia ja asetettuja arkkitehtuuriperiaatteita Tietjärjestelmäpalvelut tukevat asiakasta aktivivia, autmatisitavia sähköisiä palveluita mahita/palvelua ja itsepalvelua Järjestelmäkknaisuus tukee vahvasti palvelujen hjausta erilaisiin palvelukanaviin Järjestelmäkknaisuus tu uusia välineistä resurssien käytön ptimintiin ja resurssien yhteiskäyttöön Järjestelmä kehittää merkittävästi Ste-timinnan jhtamisen ja timinnanhjauksen välineistöä Tietjärjestelmäpalvelut malta saltaan tukevat hidn ja palvelujen vaikuttavuutta sekä tämän mittaamista ja tdentamista Tietjärjestelmäpalvelut tulee tunnistaa sillä tarkkuudella, että tietjärjestelmäpalvelukarttaa vidaan käyttää suraan asiakas- ja ptilastietjärjestelmäkknaisuuden hankinnan tukena Tuleva ratkaisu n muuntjustava. Ssiaali- ja terveydenhulln timintaympäristö ja palveluja tukevat tietjärjestelmäpalvelut kehittyvät ja muuntuvat npeasti. Yksittäisiä lgisia kknaisuuksia tulee vida muuttaa, muuntaa ja vaihtaa timinnan ja teknlgisen kehittämisen tarpeiden mukaan humiiden kuntien ja Ste-sektrin timinnallinen kehittyminen. Järjestelmäkknaisuuden eri sien tietjenvaihdn tulee lla hallittua, ja perustua avimiin ja dkumentituihin, standardinmukaisiin rajapintihin Tietjärjestelmäpalveluiden kerrsarkkitehtuuri Seuraavaksi kuvattu tietjärjestelmäpalveluiden lginen jäsennys n tuteriippumatn kuvaus yleisestä tavitetilan sähköisten tietjärjestelmäpalveluiden ja palvelukmpnenttien kknaisuudesta ja jäsennyksestä. Se vidaan fyysisellä taslla tteuttaa yhdellä, muutamalla tai useammalla tietjärjestelmällä eri kmbinaatiissa. Ssiaali- ja terveydenhulln asiakas- ja ptilastietjen käsittely-ympäristön tietjärjestelmäpalvelut ja sähköinen palveluympäristö jäsennetään tavitetilassa sveltaen edellä kuvattuja periaatteita. 40 (96)

41 Tietjärjestelmäpalvelut vidaan jäsentää seuraaviin lgisiin kerrksiin: Liite B11 Arkkitehtuurivaatimukset Versi 3.01 Kuva 25: Tietjärjestelmän kerrkset Ylimpänä lgisena kerrksena n käyttöliittymäkerrs, jnka kautta käyttäjät käyttävät tietjärjestelmäpalveluita ja käsittelevät tietvarantjen tieta. Asiintia varten käyttöliittymäkerrksen läheisyyteen tteutetaan asiinnin teknisiä peruspalveluja kuvaava kerrs. Tietjärjestelmäpalveluja ja tiedn liikkumista järjestelmissä ja niiden välillä vidaan hjata palvelujen hjauskerrksen avulla. Palvelukerrs mudstuu mahdllisimman avinten ja dkumentitujen rajapintjen välityksellä tisiinsa kytketyistä tietjärjestelmäpalveluista. Alimmaksi kerrsmallissa n kuvattu tietvarantkerrs, jnne varsinainen palvelujen käsittelemä tiet taltiidaan. Tietvarannissa leviin tietihin tulee teknisesti päästä käsiksi määriteltyjen rajapintjen kautta myös muuten kuin varsinaisen tietjärjestelmän milla timinnallisuuksilla. ETV_0131: Järjestelmä tukee tarjtuilta sin liitteessä "B11 Arkkitehtuurivaatimukset" kuvattua kerrsarkkitehtuuria. ETV_0133: Ulkiset tietjärjestelmäpalvelut kytkeytyvät Järjestelmän tietvarantihin pääsin palvelurajapinnin. Suria tietkantakutsuja lgisten tietjärjestelmäpalveluiden välillä käytetään vain erikseen määritetyissä erityistapauksissa. 41 (96)

42 Versi 3.01 Ste-tietjärjestelmäpalvelut Ste-asiakas- ja ptilastietjen käsittelyn tietjärjestelmät kstuvat yleisellä taslla seuraavista lgisista kknaisuuksista: Terveydenhulln palvelut APOTTI Ssiaalihulln palvelut Ennakiva Talus- ja terveydenhult velkaneuvnta Itse- ja mahit Ktihit Terveyssuunnittelu Neuvlatiminta tukeminen Työllistymisen Ikääntyneiden Svittelu Terveystarkastukset Omaishidntuki Päivystys Lääkitys palvelut Lastensujelu Ssiaalinen Synnytykset luttus Kasvatus-ja Sairaalatiminta Vammaispalvelut perheneuvla Suunterveydenhult Lastenvalvjatyö Terveysssiaalityö Anestesia Labratritutkimukset Päihdehult Timeentultuki Kirurgia Adpti Kuvantaminen Ktuttaminen Kulun Tehhit ssiaalityö Perintä Ajanvaraukset Työkulut Laskutus Maksatus Tietjenvaiht Työvursuunnittelu Raprtinti Kdistt Integraatit Rajapinnat Tietkannat Tietliikenne Tukitiminnallisuus Infrastruktuuri Lukitukset Käyttöpalvelut Käyttäjätuki Kuva 26: Asiakas- ja ptilastietjärjestelmä kknaisuus Yllä esitetyssa palvelujäsennyksessä n tettu humin ssiaali- ja terveydenhulln erikissairaanhidn yhteisten palvelutehtävien ja palvelujen integrinti. Tyypillisesti erilaiset palveluketjut kstuvat useista eri yksiköiden tuttamista palveluista Terveydenhulln palvelut, jita n kuvattu vasemmalla käsittävät perinteiset ennaltaehkäisevät, akuutit ja hidlliset palvelut. Ssiaalihulln palvelut, kaavissa ikealla, käsittävät ssiaalihulln hyvinvintia edistävät, akuutit, ennaltaehkäiset ja lieventävät palvelutehtävät. Ste-ingridut palvelut, mudstavat keskelle jäävän yhteisen alueen, jiden tteus vaatii kaikkien sapulten tiivistä yhteistyötä ja myötävaikutusta. Kaikkia Ste-substanssipalveluja tuetaan erilaisilla infrastruktuuri- ja tukipalveluilla, jita n lueteltu ympyröissä esimerkinmaisesti. 42 (96)

43 Versi 3.01 Kun yllä kuvattu ssiaali- ja terveydenhulln lginen pääjäsennys sijitetaan edellä kuvattuun kerrsarkkitehtuuriin, päädytään seuraavaan tietjärjestelmäpalveluiden jäsennykseen: Kuva 27: Tietjärjestelmäpalveluiden jäsennys Hum. Yllä leva kaavi kuvaa yleistä tavitetilan rakennetta. Kuvaan ei le kuvattu ICTpalveluntutannn edellyttämiä työvälineitä, kuten esimerkiksi palvelupyyntöjen järjestelmää, knfiguraatinjärjestelmää tai valvntajärjestelmiä. Käyttöliittymä- ja asiintikerrksen palvelut Käyttöliittymäkerrksen palveluilla tarkitetaan ratkaisuja, jilla käyttäjät sekä ssiaali- ja terveydenhulln ammattilaiset, kumppanit, sidsryhmät että asiakkaat pääsevät käsiksi sähköisiin palveluihin ja tietjärjestelmiin (tietjärjestelmäpalveluihin). Tämä sisältää nrmaalin työasemakäyttöliittymän lisäksi esimerkiksi mbiilikäyttöliittymän (vrt. mhealth) palvelut. Palvelut vidaan kta esimerkiksi rliphjaisiin selainphjaisiin sähköisiin palvelunäkymiin. Asiinnin peruspalveluiden palvelukerrs tu asiakkaille ja sähköiselle työntekijän työpöydälle lennaisimmat tieta tarjavat tekniset palvelut. Asiintipalvelukerrs ei itsessään sisällä varsinaisia substanssipalveluja vaan lähinnä tekniset apuvälineet näiden kkamiseksi käyttöliittymiin. Integraati ja hjaus Ns. palvelujen hjauskerrksessa hallitaan tietjen liikkumista eri järjestelmäkknaisuuden sien ja järjestelmien välillä. Sähköisten palvelujen hjaukseen hyödynnetään usein vähintään sääntömttria, jlla erilaisia svelluslgiikan palveluita vidaan hjata. Varsinaisen tietjen välittämisen asiakas- ja ptilastietjärjestelmäkknaisuuden sisällä kannattaa hitaa tavitetilassa keskitetyllä integraativälineellä. Integraatit ulkisiin tietlähteisiin vidaan tteutustaslla tteuttaa jk samalla sisäisellä integraativälineellä tai ulkisella välineellä. 43 (96)

44 Versi 3.01 Alueellinen integraatimalli ja kytkentä kansalliseen palveluväylään n kuvattu tarkemmin integraatiita kskevassa luvussa. Lgiset tietjärjestelmäpalvelut Varsinaiset ssiaali- ja terveydenhulln asiakas- ja ptilastietjen käsittelyn keskeiset substanssi- ja tukitietjärjestelmäpalvelut n kuvattu tarkemmin jäljempänä. Lgiset tietvarannt Tietvarantkerrkseen sisältyvät seuraavassa luvussa kuvattavat keskeiset tietvarannt. Tietvarantihin kytkeydytään palvelurajapintjen kautta Päätietryhmät ja lgiset tietvarannt Päätietryhmät Aptti-rganisaatiiden käyttämät lgiset tietmallit määritellään Aptti-rganisaatiiden timinnan edellyttämien lgisten päätietryhmien mukaisesti. Järjestelmäkknaisuuden fyysiset tietmallit mudstetaan lgisten tietmallien, rajapintjen käyttämien tietsisältöjen, rakenteisten asiakirjjen sekä käyttötarpeen phjalta. Tietkknaisuus n jäsennetty päätietryhmiin hyödyntäen edellä kuvattua elinkaariprsessia sveltaen, esimerkiksi asiakas- ja ptilastietja tarvitaan ja niitä kertyy useassa elinkaariprsessin vaiheessa. Keskeiset tietryhmät vat: Kansalaisten mat terveys- ja hyvinvintitiedt Tämä ns. PHR (Persnal health recrd) kknaisuus sisältää asiakkaan mia hyvinvintiin liittyviä merkintöjä, sähköisen riskitestin ja terveystarkastuksen tulksia sekä maseurantatulksia. Järjestelmän tulee mahdllistaa henkilökhtaisten hyvinvintitietjen tallentaminen käytössä levien sähköisten kanavien palvelujen kautta. Järjestelmän tulee sisältää mahdllisuus maan sähköiseen palveluun sekä mahdllisuus integritua muihin leviin lemassa leviin sähköisiin palveluihin. Tahdnilmaisuja kskevat tiedt Tahdnilmaisujen tietkknaisuuteen kuuluvat esimerkiksi sustumukset, kiellt, muut tahdnilmaisut sekä valtuutukset. Järjestelmän tulee vida hakea ja päivittää tahdnilmaisuja man tietkannan lisäksi kansallisiin palveluihin esim. Kanta-, Kansa-, Pulesta-asiinti -palveluun Integraativaatimuksissa kuvatulla tavalla. Henkilö- ja yhteystiedt Henkilötiedissa vat yksittäiseen henkilöön liittyvät tiedt sisältäen myös yhteystiedt. Henkilön perustietjen haku tapahtuu VRK:n asiakastietjärjestelmästä, mutta lisätietja vidaan täydentää myös kuntakhtaisista rekistereistä. Suunnitelmatiedt Ks. suunnittelu ja suunnitelmatiedn jäsennys edellä. Sisältää sekä ns. Mitä-tasn terveys- ja palvelusuunnitelmatiedt että tisena sakknaisuutena tteutussuunnittelutiedt (Miten-tas) Ptilas- ja asiakastiedt: Kliiniset ptilastiedt ja ssiaalihulln asiakastiedt. Nämä sisältävät krkean tietsujatasn tieta asiakkaasta ja hänelle tutettavista palveluista Ptilaan tdistukset kuuluvat myös tähän kknaisuuteen 44 (96)

45 Versi 3.01 Resurssitiedt Resurssitiedt sisältävät tiedn kaikista palveluissa käytettävissä levista resursseista (kyvykkyydet). Näitä vat mm. ammattilaisresurssit (rleittain) sekä tila-, laite-, väline- ja materiaaliresurssit Timinnanhjauksen ja päätöksenten tuen tiedt Timinnanhjauksen tuki sisältää kliinisen päätöksenten tuen, työjntiedt, määräykset, hitsusitukset ja käytännöt sekä varsinaiset resurssivaraukset Tteumatiedt, suritteet Suritetiedt sisältävät sekä yksittäiseen henkilöön liittyviä, että annymisituja rganisaatin tarvitsemia suritetietja. Hallinta ja jhtamista kskevat tiedt Tämä sisältää sekä jhtamisessa tarvittavat tiedt että yleiset kskevat tiedt kuten talushallinnn, asiakirjahallinnn ja henkilöstöhallinnn tiedt. Nämä vat mnialarganisaatiissa usein kaikille timialille yhteisiä tietja. Tekniset tukitiedt Tekniset tukitiedt liittyvät erityisesti järjestelmissä tarvittaviin tietihin kuten käyttöikeudet, käyttäjät, varmenteet, palvelukatalgi tms. Tul- ja varallisuustiedt Ssiaalihullssa ja jiltain sin myös terveydenhullssa hyödynnetään asiakkaan tul- ja varallisuustietja ja vertustietja yhdessä j aiemmin myönnettyjen etuuksien tietjen kanssa. Kdistt ja lukitukset Kansalliset lukitukset ja kdistt, erityisesti Ste-lukitukset (kuvattu erillisessä liitteessä B17 Kansalliset määritykset) ETV_0124: Järjestelmä hyödyntää THL:n määrittämiä kansallisia kdistja ja lukituksia, jita n mahdllista täydentää alueellisilla ja paikallisilla kdistilla ja lukituksilla. (ks. Liite "B11 Arkkitehtuurivaatimukset" ja liite "B17 Kansalliset määritykset") ETV_0125: Järjestelmän tiedista n lemassa dkumentitu ja ajantasainen tietmalli. ETV_0126: Järjestelmän tietmalli n Asiakkaan saatavissa. Tämä kuuluu järjestelmän timitukseen. ETV_0127: Järjestelmän tiedt n kuvattu tai vidaan vähintään muuntaa JHS 143 (Asiakirjjen kuvailun ja hallinnan metatiedt) sekä JHS 170 (Julkishallinnn XML-skeemat) susituksen mukaisesti ja uudelleenkäytön helpttamiseksi julkaistu rakenteellisina xmldkumentteina. ETV_0128: Järjestelmän tietmalli n keskeisiltä siltaan yhteentimiva liitteen "B11 Arkkitehtuurivaatimukset" luvussa kuvattujen päätietryhmien kanssa. 45 (96)

46 Päätietryhmät vidaan visualisida seuraavasti (alustava malli): Liite B11 Arkkitehtuurivaatimukset Versi 3.01 Kuva 28: Päätietryhmät Palvelu- ja hitprsessit hyödyntävät kaikkia kahden ylimmän rivin tietja. Näitä tarvitaan asiakkaan palvelun ja hidn sujuvaan ja ikeaan tarpeeseen khdistuvaan palveluun ja tietn. Hallint ja jhtaminen kknaisuus hyödyntää erityisesti resurssitietja ja suritetietja sekä mahdllisesti timinnan ennustamiseen suunnittelutietja. Lähijhtamisessa hyödynnetään suraan timinnanhjauksen tuen tietkknaisuuksia. Käsiteltävät tiedt vidaan vielä jakaa asiakkaan itse ylläpitämiin tietihin ja ammattilaisen tuttamiin tietihin, jita asiakas tarvitsee man terveytensä edistämisessä tai asiinnissa. Nämä n merkitty edellä levaan kuvaan tähdillä. Hum. Päätietryhmittely ei vielä ta kantaa, missä kknaisuuksissa k. tiedt säilytetään. Esimerkiksi Ste-ammattilaisen ja kansalaisen välinen tiednvaiht kuuluu edellä levassa kaavissa kumulatiiviseen asiakas- ja ptilastietn, mutta se taltiidaan tdennäköisesti eri paikkaan kuin ns. ptilasasiakirjatiet. 46 (96)

47 Versi 3.01 Aptti-kknaisuuden käsitemalli Aikaisemmin edellä käsitellyn Aptti-käsiteryhmittelyn phjalta n edellä kuvatun päätietryhmittelyn tukemana määritetty Aptti-kknaisuuden käsitemalli: Henkilö- ja yhteystiedt sekä tahdnilmaisut Hallint, jhtaminen ja resurssit Päätöksenten ja käytön tuki Asiakkaan ja ptilaan perustiedt Tahdnilmaisu Palveluperuste (Nrmi) Hit- ja timintaprtkllat Ohjeistukset Säännöt ja prtkllat Raprtit ja tilastt Tult ja varallisuus Palvelutehtävä Työvimasuunnittelma Herätteet ja hälytykset Mittarit Omat terveys- ja hyvinvintitiedt Palveluiden rahitus Palvelunjärjestäjä Palvelusuunnitelmat Omat terveystiedt (PRH) Jnn Palveluntuttaja Tutteet ja hinnast Tekniset tukitiminnt ja kdistt Käyttäjät ja käyttövaltuudet Varmenteet Omat ssiaalitiedt Lasku Rajapinnat ja integraatit Kdistt Ss.hulln rahaliikenne Hit- ja palvelusuunnitelmat AV-materiaali Lkitiedt Terveys ja -hitsuunnitelma Palvelusuunnitelma Asiakirjat ja phjat Aikaleimat Tteutussuunitelma Palvelun ja hidn tteutus Ssiaalietuus Henkilökhtainen työjn Tukitimintkhtaiset käsitteet Vaikuttavuusarvi Palvelukknaisuus/-ketju Lääke Verikeskus Asiakas ja ptilas Ammattihenkilö Palvelu Palveluprsessi Kuvantaminen Labratrit Läheinen Ryhmä Palveluprsessin vaihe Palvelutapahtuma Ptilassiirrt Materiaalin Laitshult Ravitsemushult Jatkuvat ptilas- ja asiakastiedt Muu henkilö Ajanvaraus / Ajankhta Prsessitapahtuma Yhteenvettiedt Jatkuva asiakas- ja ptilaskertmus Palvetapahtumakhtaiset ptilastiedt Palvelutapahtumakhtaiset asiakastiedt Palvelutapahtumakhtaiset resurssitiedt Muut palvelutapahtumakhtaiset tiedt Ongelmat ja diagnsit Terveyteen vaikuttavat tekijät Arvi Lausunt Päätös Lääkintälaitteet Apuvälineet Knsultaati Hallinnlliset tiedt Haittatapahtumat Esitiedt Riskitiedt Lääkitys Selvitys Lähete Ilmitus Tilat Materiaali Jatkhit Muut merkinnät Timenpide - Tutkimus Lääkemääräys Laskelma Pyyntö Selstus Värien merkitys Fysilginen mittaus Rktus Narratiivinen teksti Hakemus Spimus Situmus Yhteinen käsite tai käsiteryhmä Hittyö Status Timintakyky Sustumus Erikisalakhtaiset tiedt Palvelutapahtuman yhteenvet Terveydenhulln käsite tai käsiteryhmä Kuva 29: Käsitemalli Ssiaalihulln käsite tai käsiteryhmä Asiakas- ja ptilastietjärjestelmätutteiden tietmalleja vidaan verrata yllä kuvattuun ideaalikäsitemalliin. Mahdlliset ert vidaan ttaa humin järjestelmiä valittaessa ja käyttööntettaessa. ETV_0119: Järjestelmässä käytettävä käsitteistö n keskeisiltä siltaan yhteenspiva liitteessä "B11 Arkkitehtuurivaatimukset" kuvatun käsitteistön kanssa. ETV_0120: Järjestelmän käsitemalli n yhteentimiva tai mukautettavissa liitteessä "B11 Arkkitehtuurivaatimukset" kuvatun terveydenhulln käsitemallin kanssa. ETV_0121: Järjestelmän käsitemalli n yhteentimiva tai mukautettavissa liittessä "B11 Arkkitehtuurivaatimukset" kuvatun ssiaalihulln käsitemallin kanssa. 47 (96)

48 Lgiset tietvarannt Liite B11 Arkkitehtuurivaatimukset Versi 3.01 Asiakas- ja ptilastietjen käsittelyn lgiset tietvarannt n jaettu edellisten päätietryhmien ja tietjen sijittumisen perusteella viiteen eri lukkaan (kts. kuva alla). Tavitetilassa krstuu järjestelmäkknaisuuden tietvarantjen lginen jäsennys sekä näiden kiinteä kytkeminen kansallisiin ja alueellisiin ssiaali- ja terveydenhulln ulkisiin tietvarantihin. Asiakas- ja ptilastietjen hallinnan lgiset tietvarannt kytketään palvelurajapinnin tisiinsa siten, että saman tiedn taltiimista mneen paikkaan pyritään välttämään. Kaikissa tapauksissa hulehditaan siitä, että edellä kuvatuilla päätiedilla n aina yksi päätietlähde (Master Data Surce, MDS), jsta lutettavin tiet n kullakin ajanhetkellä saatavissa. Tulevaisuudessa esimerkiksi asiakkaan perustietjen päätietvarantna käytetään Väestötietjärjestelmää. Pitkän aikavälin tavitetilassa rganisaatiiden asiakas- ja ptilastietjärjestelmät kytkeytyvät Väestötietjärjestelmään kansallisen palveluväylän kautta. Käsitemallin, päätietjen jäsennyksen ja prsessien phjalta vidaan tunnistaa seuraavat lgiset tietvarannt: Kuva 30: Tietvarannt Yllä levassa kuvassa katkviivat nudattelevat sveltaen asiakas- ja ptilastietjen päätietjen ryhmittelyä. Osa asiakastiedista tallennetaan tyypillisesti sen syntyessä Ste-palvelunantajan tietvarantihin, jista se siirretään muiden hyödynnettäväksi kansallisiin palveluihin. Osa peratiivisesta ja hitjaksjen aikana tarvittavista tiedista vidaan jakaa kumppanirganisaatiille myös suraan alueellisen liityntäpisteen ja tiednvaihtpalvelun kautta. Kansallisissa tietvarannissa levaa tieta hyödynnetään aina suraan kansallisen tietvarannn kautta. ETV_0129: Järjestelmän tietvarannt (tyypillisesti tietkannat ja tietkantataulut) n jäsennetty lgisiin kknaisuuksiin. ETV_0130: Järjestelmän tietvarannt n lgisesti yhteensvitettu liitteen "B11 Arkkitehtuurivaatimukset" luvussa kuvattuun lgiseen tietvarantkarttaan. 48 (96)

49 Versi 3.01 Lgisten tietvarantjen ja keskeisten tietjen sijittuminen paikallisesti/alueellisesti/kansallisesti Tietvarannt sijittuvat kansallisesti ja alueellisesti seuraavasti: Kuva 31: Tietvarantjen sijittuminen Yllä levaan kuvaan n sijitettu sana kansallista palveluarkkitehtuuria tteutettava kansallinen pulesta-asiinnin tietvarant 6.4. Integraatimalli Integraatiarkkitehtuurin yleiset periaatteet Järjestelmäkknaisuus tteutetaan palveluarkkitehtuuria (Service Oriented Architecture, SOA) hyödyntäen. Järjestelmä kstuu VAKAVA-viitearkkitehtuurin kuvaaman hallitun mnitimittaja -mallin mukaisesti Ssiaali ja Terveydenhulln ydinjärjestelmistä ja niihin liitetyistä erillisjärjestelmistä. Pääjärjestelmän ja liitännäisjärjestelmien ja tietjärjestelmäpalveluiden sekä ulkisten tietlähteiden ja palvelujen käyttö edellyttää tehkasta ja hallittua integraatimallia. Liittymien rakentamisen, perimisen ja sanmaliikenteen hallinnan kannalta keskitetty integraatiratkaisu ja integraatiita hjaava säännöstö tuvat merkittävän tteutusedun. Palvelunhjauskerrksessa hallitaan tietjen liikkumista tietjärjestelmäkknaisuuden sien välillä rkestrintimallin mukaisesti. Orkestrinti Orkestrinti perustuu malliin, jssa kstamislgiikka ja hallinninti suritetaan keskitetysti esim. prsessimttriin mallinnetuilla prsesseilla, tyypillisesti SOA-palveluissa ESBpalveluväylän kautta. Palvelu Palvelu ESB, väylä, prsessinhjaus Palvelu Palvelu Kuva 32: Orkestrinti 49 (96)

50 Versi 3.01 ETV_0154: Ratkaisu tukee tietjärjestelmäpalvelujen käyttöä ja hjaamista rkestrintiperiaatteen mukaisesti. Etelä-Sumen Ste-tiednvaihtinfrastruktuuri Ste-tiednjan infrastruktuuri yleisesti Ssiaali- ja terveydenhulln tiednhallinnassa yksi keskeisimmistä kehittämisvaatimuksista n tietjen saatavuus hallinnlliset rajat ylittävien palveluprsessien tarpeisiin. Hallinnlliset rajat sekä tietjärjestelmärajat ylittävien tietjen saatavuus tulee yleistymään mm. kansalaisten valinnanvapauden lisääntyessä sekä perusterveydenhulln, erikissairaanhidn ja ssiaalipalveluiden yhteistyön tiivistymisen jhdsta. Keskeinen sa tavitearkkitehtuuria n tiednjan ratkaisumallit, jilla hulehditaan tietjen ajantasainen saatavuudesta. Asiakas- ja ptilastietjen lisäksi tietjen saatavuuden ja yhteiskäytön tarve tulee kskemaan myös kansalaisen itse tuttamia ja ylläpitämiä terveys- ja hyvinvintitietja sekä saa palveluntuttajia ja palveluita kskevista resurssi- ja timinnanhjaustiedista. Ssiaali- ja terveydenhullssa n j lyhyen tähtäimen tavitteena siirtyä asteittain paikallisista ja alueellisista ratkaisuista kansallisten palvelujen ja yhteisten tietvarantjen hyödyntämiseen. Ensimmäisenä kansallisista tiednjan palveluista n tettu käyttöön sähköinen reseptikeskus ja ptilastiedn arkistpalvelun ensimmäisen vaiheen käyttööntt n käynnistynyt. Keskitettyjen tietvarantjen käyttöön perustuvan tiednjan rajat tulevat vastaan, tiedn ajantasaisuusvaatimuksen lisääntyessä, esimerkiksi saman rganisaatin sisäisissä tai alueellisissa hit-/palveluvastuun siirrissa, jssa palvelun tuttamiseen tarvittavia tietja ei le vielä siirtynyt valtakunnallisiin palveluihin. Tiednjan tarpeen ulttuessa kskemaan myös timinnanhjaukseen ja resursseihin liittyviä tietja, ei tiedn yhteiskäyttöä vida laskea pelkästään keskitettyjen tietvarantjen varaan. Tiednvaiht n Vakava-prjektissa jäsennetty seuraaviin tasihin: Kuva 33: Tiednvaihdn tavitetilat 50 (96)

51 Versi 3.01 Alueellinen tietjenvaiht kytketään kansalliseen palveluväylään seuraavissa vaiheissa: Kuva 34: Kansallisen palveluväylän tavitetilat Ensimmäisen vaiheen tteutus (tavitetila 2015), sisältää vyöhykemallin, jssa Ste-sektrin käyttämiin Kelan hallinnimiin Kanta-palvelut kytkeydytään nykyisellä mallilla ja samaa yhteyttä käytetään myös kytkeytyessä kansallisen palveluväylän takana leviin palveluihin. Etelä-Sumen tietjenvaihtmallin tavitetila Integraatiarkkitehtuurin tavitteena n tteuttaa yhteinen asiakas- ja ptilastietjärjestelmäkknaisuus, jnka kautta kaikki alueen asiakas-, ptilas- ja timinnanhjaustiedt vat reaaliaikaisesti ja yhdenmukaisena kaikkien palvelujen tuttamiseen sallistuvien käytettävissä. Vaikka timinnan tarvitsemien tietjen hyödyntäminen tapahtuu pääsin ydinjärjestelmän sisällä yhteisen lginen asiakas- ja ptilas tietvarannn kautta, n tunnistettu merkittävä määrä tiednvaihttarpeita järjestelmäkknaisuuden ja liitännäisjärjestelmien välillä sekä Aptti-timijan järjestelmäkartan sisällä että eri timijiden välillä. Integraatitarpeita n myös muiden kuin Aptti-timijiden järjestelmiin, yksityiseen terveydenhultn sekä kansallisiin timijihin ja palveluihin. Osapulten liitäminen tulee perustumaan lemassa leviin alueellisiin integraatipalveluihin jatkkehitettävän Alli-palvelun kautta. Yksittäisiä pint-t-pint yhteyksiä pyritään välttämään, ellei sellaisten tteuttaminen le aivan välttämätöntä. Tulevan kansallisen palveluväyläratkaisun ja sen mahdllisen Ste-vyöhykkeen (ks. jäljempänä leva kuvaus) hyödyntäminen tulee lemaan jatkssa tärkeää. Jtta riittävän kattava integraati vidaan varmistaa, järjestelmäkknaisuuden tulee sisältää tarvittavat integraatitiminnallisuudet, liittymät ja rajapinnat. Esimerkkejä liitettävistä järjestelmistä vat kansalliset palvelut kuten Kanta-palvelut, väestötietjärjestelmä, kuntien ja kuntayhtymien timinta- ja hallinnnjärjestelmät. Keskeisimpiä tietvirtja n kuvattu tarkemmin jäljempänä. Järjestelmäkknaisuuden tulee lisäksi mahdllistaa ulkisten sapulten peratiivisten ptilastietjen tuminen järjestelmään ja tiedn vieminen ulkisiin järjestelmiin. Yhteisen asiakas- ja ptilasjärjestelmän käyttööntn yhteydessä vidaan lupua useista kymmenistä nykyisistä erillisistä järjestelmistä ja rekistereistä, mikä tulee vähentämään integraatiiden määrää ja lisäämään tietjen käytettävyyttä sekä reaaliaikaisuutta. Lisäksi se tulee yksinkertaistamaan tietteknisten palvelujen tuttamista ja niihin liittyvää hallinnintia. Myös järjestelmien tiettekniset tukipalvelut vidaan tuttaa alueella keskitetysti, mikä sal- 51 (96)

52 Versi 3.01 taan mahdllistaa nykyistä paremman palvelutasn ja laadun humattavasti kustannustehkkaammin. Rekisterinpitsäädösten ja tietsujatarpeiden seurauksena sa palveluista saatetaan jutua sijittamaan erillisiin rajitettuihin lgisiin tietvarantihin. Näiden suuksien integrinti varsinaiseen pääjärjestelmään tapahtuu yhteisten integraatiperiaatteiden mukaan. Seuraava kuva esittää tietjen vaihdn tavitetila-arkkitehtuurin tämän hetkisen suunnitelman ja se sisältää myös edellä mainittuja tietjenvaihtkmpnentteja. Arkkitehtuurimallia tullaan vielä täsmentämään hankkeen edetessä. Kuva 35: Alueellisen tietjenvaihdn tavitetila Timinnanhjauksen näkökulma Timinnan kehittämistyössä n tunnistettu runsaasti rganisaatirajat ylittäviä timintaprsesseja, jtka vaativat lähes reaaliaikaista ptilastietjen tietjen saatavuutta hit- ja palveluketjujen eri vaiheissa. Lisäksi tarvitaan myös yhteistä timinnanhjausta hitprsessien, ptilaslgistiikan ja yhteisten vimavarjen krdinintiin ja ptimintiin. Myös asiakkaan ja ptilaan näkökulmasta pitää pysyä hitamaan useiden palvelujen justava tuttaminen turhia timenpiteitä ja vaivaa minimiden niin että palvelujen vaikutus n mahdllisimman hyvä. Suuri sa näistä tarpeista ratkaistaan tehkkaimmin yhteisten tietvarantjen avulla. Tietja judutaan välittämään myös useille ulkisille timijille. Tietjenvaiht tulee hitsuhteen lisäksi perustua vimassalevien tietsujasäädöksien mukaiseen käyttäjätunnistukseen, rliphjaisiin käyttövaltuutuksiin ja ptilaan tekemiin tahdnilmaisuihin. Kaikki ptilastietjen käyttö ja luvuttaminen tulee aina vida lkittaa ja raprtida keskitetysti. Alueellinen yhteistiminta Yhteisten mnimutisten tietjen hyödyntäminen n Aptti-timijiden välillä välttämätöntä. Lisäksi asiakas- ja ptilastietjenvaiht pitää timia justavasti myös muiden HUS alueen kuntien ja Ste-alueen välillä. Järjestelmien tuttamien ptilastietjen pitää vida liikkua sähköisesti myös Ste-alueen ulkpulelta muilta alueilta ja kunnista HUS:in erityisvastuista jhtuen. Myös yksityisten palveluntarjajien ja -tuttajien ja julkisten timijiden kesken pitää pystyä välittämään ptilastieta. Alueellisessa timinnassa n vitava hyödyntää mahdllisimman paljn j lemassa levia palveluja ja ratkaisuja. HUS alueella n käytössä ALLI-liittymäpalvelu, jka käsittää yhteisen 52 (96)

53 Versi 3.01 integraatipalvelun lisäksi sanma- ja tietliikenneyhteydet. Näiden avulla tapahtuu j tällä hetkellä lähes kaikki HUSin ja alueen kuntien välinen Ste-alueen sähköinen tietjenvaiht. Kuva 36: Alueellisen tietjenvaihdn nykytila HUS alueella llaan ttamassa käyttöön XDS-tallennusratkaisua, jnka avulla vidaan välittää mnimutista esim. röntgen ja näkyvän valn kuvia, videita ym. ptilastietja. Tulevan asiakas- ja ptilastietjärjestelmän tulee vida kytkeytyä alueellisten palvelujen (Sanmanvälitys, IHE XDS, HIE) kautta standardinmukaisilla tavilla muiden alueellisten, kansallisten ja yksityisten timijiden vastaaviin tiednvaihtpalveluihin. Tavitetilassa HIEtietjenvaihtpalvelun n tarkitus tarjta svelluspalveluja avimien tai standardirajapintjen kautta klmansien sapulten svelluksille, edellä mainittujen rlien ja käyttövaltuuksien puitteissa. Yhteisten tietjärjestelmäpalveluiden hyödyntäminen Julkisen hallinnn yhteisten kansallisten palveluiden (esimerkiksi Väestötietjärjestelmä, Kanta, Kansa, useat Ste-rekisterit) käyttö n välttämätöntä ja sin lakisääteistä. Vaikka Kantapalvelua vidaan käyttää ptilastietjen välittämiseen, järjestelmäkknaisuuden tulee mahdllistaa hidn kannalta mnimutinen ja tietsisällöltään riittävä tietjenvälitys Apttirganisaatiiden välillä, erityisesti mudissa, jita kansalliset palvelut eivät tue. Järjestelmäkknaisuuden n myös mahdllistettava avimeen dataan perustuvien palveluiden tuttaminen ja hyödyntäminen. Aptti Integraatikmpnentit Yhteiset rajapinnat ja liittymät Asiakas- ja ptilasjärjestelmän tietjenvaihtn liittyvät leellisesti avimet ja standardidut rajapinnat, jiden kautta kknaisratkaisuun vidaan liittää tulevaisuuden tarpeita palvelevia erillisjärjestelmiä, lisätiminnallisuuksia tai vaihtaa yksittäisiä ratkaisun sia. Järjestelmään liittyvät mbiilisvellukset kmmunikivat tyyppisesti käyttäen edellä mainittuja avimia rajapintja. Rajapinnat vivat lla: Standardirajapintja Defact rajapintja 53 (96)

54 Yleiset rajapintja Räätälöidyt rajapintja Liite B11 Arkkitehtuurivaatimukset Versi 3.01 Edellä luetellut rajapinnat vivat lisäksi lla avimia tai suljettuja sen mukaan nk niiden kuvaukset saatavilla julkisesti, kumppanihjelmaan tai asiakkuuteen perustuen. Oleellista n, että riittävät rajapintakuvaukset ja -timinnallisuus n kaikkien asiansaisten käytettävissä kehitysprsessissa ilman että tietturvallisuus tai lutettavuus vaarantuu. Kats lisäksi erillinen dkumentaati Aptti Avin Palvelurajapinta vaatimuksista liitessä B13 Aptti Avin Palvelurajapinta. ETV_0149: Järjestelmään tteutettavien tai tteutettujen rajapintjen tulee lla avimia ja hulellisesti dkumentituja. Näitä dkumentteja tulee vida käyttää vapaasti ETV_0150: Käytettävien rajapintjen tulee nudattaa kansainvälisen standardintirganisaatin, kuten ISO, Oasis, W3C tai OGC, lumaa dkumentitua standardia ETV_0151: Ratkaisun tulee tarjta palvelukeskeisen arkkitehtuuriperiaatteen (SOA) mukaiset web service / SOAP - sanmarajapinnat. Järjestelmän tarjamien integrintirajapintjen tulee täyttää Web Services Interperability Organizatin WS-I Basic Prfile minaisuudet. ETV_0152: Ratkaisun tarjaa surituskykykriittisiin tietjärjestelmäpalveluihin RESTkutsurajapinnan. Tietliikenne ym. infrastruktuuri Järjestelmäkknaisuuden vaatima infrastruktuuri tulee lla mahdllista järjestää kuntien ja kuntayhtymien nykyisten tietliikennejärjestelyjen phjalta. Kunnan vastuulla n tyypillisesti henkilöstön työsuhteen lisäksi myös käyttäjien sähköisen identiteetin perustaminen ja kunta vastaa yleensä myös työasema- ja tietliikenne infrastruktuurin järjestämisestä. Asiakas- ja ptilasjärjestelmän työpöytäpalvelut vidaan tarvittaessa tuttaa kunta- ja alueverkkjen kautta keskitetyn virtuaalisen työpöydän avulla. Tulevaisuudessa kansalaisten sähköisten palvelujen tuttaminen ja valtin yhteisten kansallisten palvelujen käyttö tulee tapahtumaan kansallisen palveluväylän kautta. Tarvittaessa n vitava hyödyntää myös mahdllisia timialakhtaisia lutettavia erillisverkkja palveluväylän siirtymävaiheen aikana tai mikäli n tarvetta varmistaa kriittisten yhteyksien laatua tai turvata tietliikennettä pikkeuslissa. Alueellinen liittymäpalvelu (ALLI) ALLI palveluiden tavitteena n tuttaa krdinidusti alueelliset palvelut HUS alueen kunnille. Keskittämällä yhteiset palvelut, ne vidaan tteuttaa kustannustehkkaasti ja paremmalla laadulla kuin yksittäisinä tteutuksina. Palveluihin liittyminen ja niiden hyödyntäminen pyritään tekemään mahdllisimman helpksi yhtenäistämällä hjeistusta ja timintatapja. Yhteisten liittymäpalvelun avulla pyritään tukemaan ja helpttamaan rganisaatirajat ylittävien yhteisten alueellisten ja kansallisten timintaprsessien sekä lakisääteisten velvllisuuksien tteuttamista. Lisäksi pyritään parantamaan yhteisten tietjen käytettävyyttä. Palvelun avulla vidaan myös tehstaa mahdllista ngelmanselvitystä, kska yhdestä pisteestä vidaan jäljittää timintaprsessin vaiheet päästä päähän. Esimerkkinä valtakunnalliset Kanta-palvelut, jihin jkaisen sairaanhitpiirin kunnan tulee liittyä lakisääteisellä tavalla ja aikataululla. Hyödyntämällä yhteistä palvelua yksittäisen kunnan ei tarvitse neuvtella kahdennettujen tietliikennepalvelujen tteutuksesta, eikä hankkia palvelunhallinnan tai sen tteutuksen vaatimaa erityssaamista. Palveluun sisältyvät kaikki KanTa-palveluihin liittyvä tiet- ja sanmaliikenne sekä tietjen välittämisessä tarvittavat val- 54 (96)

55 Versi 3.01 vnta- ja palvelut. Yhteisen keskitetyn liityntäpisteen kautta vidaan tteuttaa myös muita kuntien tarvitsemia tietjenvälityspalveluja muihin kansallisiin ja alueellisiin palveluihin. Palvelun tietliikenne n tteutettavissa kahdennettuna ja vikasietisena, valitun SLAspimustasn mukaan. Yleisesti Kanta-palveluihin vaaditaan kahdennetut varmennetut ja salatut tietliikenneyhteydet. ETV_0153: Järjestelmä vidaan kytkeä ulkiseen Alli-liittymäpalveluun liitteen "B11 Arkkitehtuurivaatimukset" luvussa kuvatun mukaisesti. Tietliikennepalvelu Alli-palvelu käsittää edellä esitettyjen liittymien timittamisen lisäksi niihin liittyvien päätelaitteiden ylläpidn, hallinnan ja valvnnan sekä palvelutasjen säännöllisen raprtinnin. Jkaisen WAN-liittymään sisältyy seuraavat minaisuudet ja palvelut: Liikennöinti spimuksen mukaisella npeudella Svittu palvelutas spimuksen vimassaln aikana Asiakaspäätelaite sekä sen knfigurinti, asennus ja ylläpit. HUS:n valinnan mukaan jk julkiset tai privaatit IP-sitteet ja niiden reititys verkn sisällä. Dkumentinti ja dkumentaatin ylläpitäminen sumenkielellä Yhteyksien sekä niihin liittyvien päätelaitteiden jatkuva (24/7) valvnta ja. Tteutuneiden palvelutasjen raprtinti säännöllisissä laatupalavereissa (mahdllisuus jatkuvaan seurantaan selvitetään). Sanmaliikennepalvelu ALLI sanmaliikennepalvelu sapulten käyttämien eri palvelujen välillä tteutetaan HUS:n tuttaman sanmavälitysjärjestelmän avulla, tehtyjen palvelu- ja ylläpitspimusten mukaisesti. Sen avulla n integritu mnia kuntien ja erikissairaanhidn timintakriittisiä järjestelmiä. Palvelun ylläpidn avulla turvataan, että integraatit myös timivat 24/7 jatkuvan palvelun periaatteella. Palvelun ylläpidlla turvataan spimuspulien integraatin tukeutuvien timintaprsessien häiriötön timinta. HUS vastaa Allin sanmavälityspalvelun palvelukknaisuudesta ja kunnat vastaavat mien svellusten virheistä, virheiden krjauksista ja päivityksistä. Hus vastaa palveluun liittyvästä tiedttamisesta eri sapulille. Allin sanmavälityspalvelun virheiden krjausten kiireellisyyslukat n jaettu klmeen eri tasn virhetilanteen kriittisyyden mukaan, ja niille kullekin n määritelty vasteaika. Vasteaika alkaa siitä hetkestä, kun ilmitus virheestä n saatu ja se päättyy, kun selvitystyö n alitettu. Palveluprsessi Yhteydentt vianselvityksissä tapahtuu keskitetysti yhden palvelupisteen kautta. Palvelupisteen (Help Desk, avinna 24/7) timinnasta ja resurssinnista vastaa HUS. Tilaajan nimeämät yhteyshenkilöt vat ikeutettuja lemaan yhteydessä palvelupisteeseen. HUS vastaa siitä, että tämän palveluspimuksen piiriin kuuluvat, palvelupisteen kautta tai autmaattivalvnnan kautta tulleet, pikkeamailmitukset eskalidaan ikeille tahille. Eskalintikäytännöt svitaan tilaajakhtaisesti. 55 (96)

56 Versi 3.01 HUS järjestää tarvittaessa, mutta vähintään 4 krt vudessa kaikille Palvelun Tilaajille yhteisen palveluseurantakkuksen, jissa käydään läpi tteutuneet palvelutast ja pikkeamat palvelutasissa. Tilastt palvelun tteutumisesta tutetaan kullekin Tilaajalle 1 krt/kk. Tietjenvaihtpalvelu (HIE 1 ) Alueellinen tietjenvaihtpalvelu perustuu IHE XDS standardin mukaiseen arkistratkaisuun, jhn kuuluu varsinaisten tietjenvaihtrajapintjen lisäksi erilaisia käyttöliittymiä arkistssa levien tietjen katseluun ja ylläpitn. Tietjenvaihtpalvelu vi tarjta myös mahdllisuuden hyödyntää järjestelmäkknaisuuden peratiivisia ptilastietja sana laajempaa valtakunnallista tietjenvaihtpalvelua ja yhteisrekisteriä. Lisäksi tietjenvaihtpalvelu mahdllistaa standardi- tai räätälöityjen rajapintjen tuttamisen ulkisiin tarpeisiin. Muut alueelliset ja integritavat palvelut Lähete/Palaute Navitas Käyttäjä Kuvanjakelu Labratritiedt Alueellinen tietjenvaiht liityntäpisteen kautta Merkittävä sa eri Ste-timijiden tietjenvaihdssa siirrettävistä tiedista siirtyy kehittämisen myötä saatavaksi Kanta-palveluista. Tämä kuitenkin vie vielä aikaa ja uusia tietkknaisuuksia siirtyy Kanta-palveluiin vaiheittain. Kaikki tiedt eivät tule lemaan käytettävissä Kanta-palvelujen kautta. Näitä vat esimerkiksi henkilöstö -ja laiteistresurssien käyttöön ja ptimintiin liittyvät tiedt. Ste-timijiden paikallisten tietjärjestelmien näkökulmasta lisi selkeämpää, js tietjenvaiht vitaisiin keskittää alueelliseen liityntäpisteeseen, jka mukautuu kansalliseen Kantapalvelujen kehittämiseen ajan myötä. Tämän periaatteen phjalta paikallisten asiakas- ja ptilastietjärjestelmien rajapintihin ei tarvitsisi välttämättä tehdä muutksia sen jälkeen, kun uudet tietsisällöt siirtyvät saksi Kanta-palvelua. Paikallinen asiakas- ja ptilastietjärjestelmä ttaa yhteyttä alueelliseen tietjenvaihtpalveluun kuten aikaisemminkin, mutta uudistuksen myötä alueellinen tietjenvaihtpalvelu hjaa tietjenvaihtpyynnön nyt Kantapalveluun alueellisen tai paikallisen palvelun sijaan (96)

57 Tietjenvaiht, kun tiet löytyy Kanta-palveluista Liite B11 Arkkitehtuurivaatimukset Versi 3.01 Alueen timijan B haluama tiet n sa Kanta-palveluja ja rekisterinpitäjä D n j taltiinut kyseisen tiedn Kanta-palveluihin. Tietjenvaiht tteutetaan seuraavan periaatteen mukaisesti: Kuva 37: Tietjenvaiht Kannan kautta Tässä tapauksessa timija B lähettää pyynnön alueelliseen tiednvaihtpalveluun, jka hjaa pyynnön Kanta-palveluihin. Tietjenvaiht, kun tieta ei le Kanta-palveluissa Seuraavassa esimerkissä alueen Ste-timija tarvitsee tisen alueen Ste-timijan tai rekisterinpitäjän tuttamaa, asiakasprsessissa tarvittavaa tieta. Kun kyseistä tieta ei löydy Kanta-palveluista, se haetaan IHE-registryn avulla suraan tiedn lähteenä timivalta Ste-timijalta: Kuva 38: Tietjenvaiht alueellisen tietjenvaihtpalvelun kautta 57 (96)

58 Versi 3.01 Tiedn lähde n timijalle B täysin läpinäkyvä.alueen timijan B ei tässä mallissa tarvitse tietää, nk tiet saatavissa Kanta-palveluista vai ei. Alueellinen tietjenvaihtpalvelu pitää tästä kirjaa kaikkien alueelliseen palveluun liittyneiden timijiden ja järjestelmien pulesta. Tämä alueellisen tiednvaihtpalvelun periaate helpttaa paikallisten timijiden speutumista Kanta-palvelujen kehittymiseen. Sitä mukaa, kun Kanta-palvelut kehittyvät ja sieltä vidaan saada uusia tietkknaisuuksia, nämä muutkset vidaan keskittää pääsin alueelliseen tietjenvaihtpalveluun eikä tämä edellytä muutksia yksittäisten timijiden rajapintihin. Keskeiset muutkset n myös helpmpi tteuttaa alueella yhtä aikaa, kun muuts khdistuu vain alueelliseen tiednvaihtpalveluun. Alueellisen tiednvaihdn periaatteet vidaan tässä mallissa kiteyttää seuraavasti: Tiet tutetaan paikallisesti ja tallennetaan k. vastuutahlle paikallisesti sekä kpiidaan kansalliseen ja/tai alueelliseen tietvarantn svitun mukaisesti Js tiet n j itsellä, tieta vidaan hyödyntää mista tietvarannista suraan, muuten tieta hyödynnetään k. tiedn päätietvarannsta (jissakin tiedissa tämä n kansallinen) käyttötarvetilanteen vaatimusten puitteissa Js tiet n saatavissa Kanta-palveluista, tiet haetaan aina sieltä Tiednvaihtn käytetään tarvittaessa alueellista tiednvaihtpalvelua Kansalliset palvelut Kanta-palvelut Järjestelmäkknaisuus hyödyntää kansallisia Kanta-palveluja täysimääräisesti niiden kehittyessä. Kanta.fi -sivuststa löytyvät kaikki Kanta-palveluun liittyvät määritykset (Liite B17 Kansalliset määritykset). Kanta palvelut kstuvat Sähköisestä reseptistä, arkiststa ja tiednpalvelusta. Jatkssa Kansa-palvelu liitetään saksi Kanta-palveluja. Järjestelmän tulee pystyä tuttamaan arkistitavat ptilastiedt rakenteisessa mudssa Kanta-määrityksissä kuvatulla tavalla: Järjestelmä pystyy tallentamaan ja lukemaan HL7 V3 ja CDA R2 mudssa levia tietrakenteita Järjestelmä tukee palvelutapahtuma käsitettä ja palvelutapahtumatunnistetta Kanta-määrityksissä kuvatulla tavalla. Järjestelmä tulee käyttää kansallisia kdistja ja lukituksia Kantamäärityksissä kuvatulla tavalla tai hulehtia siitä, että pakllisten tietjen sisäiset lukitukset muunnetaan vastaaviksi kansallisiksi kdistiksi Tiedt välitetään Kanta-palveluun aluellisen liittymäpisteen (Kantaliityntäpiste, esim. ALLI-palvelu) välityksellä Järjestelmä pystyy lukemaan Kanta-palvelujen kautta muiden rekisterinpitäjien tuttamaa ptilastieta Kanta-määrityksissä kuvatulla tavalla. Tietja ei tallenneta Järjestelmään sellaisenaan pysyvästi, vaan ne pistuvat palvelutapahtuman päättyessä. Tietjen esittäminen tulee tapahtua yleisesti käytettyjä Kanta-lukituksia hyödyntäen. Lukitukset vat tarkemmin määritelty THL:n kdistpalvelussa. ETV_0155: Järjestelmä kytketään KanTa-palveluihin lainsäädännön, KanTa-määritysten ja kansallisten auditintivaatimusten mukaisesti. 58 (96)

59 Kansa-palvelut Liite B11 Arkkitehtuurivaatimukset Versi 3.01 Järjestelmäkknaisuus tulee hyödyntää kansallisia KanSa-palveluja täysimääräisesti niiden kehittyessä. Kansa tulee perustumaan lähtökhtaisesti Kanta-arkistn teknlgiihin ja tteusmalleihin. Tietsisällön salta Kansa-phjautuu TIKESOS-määrittelyihin ja sen phjalta tehtyyn kehitykseen. ETV_0176: Järjestelmä n kytkettävissä KanSa-palveluihin tulevan lainsäädännön, KanSamääritysten ja kansallisten auditintivaatimusten mukaisesti. Kytkentä kansalliseen palveluväylään Valtivarainministeriö n keväällä 2013 kuvannut ns. kansallisen palveluväylän arkkitehtuuria. Kansallinen palveluväylä n tiednvaihtinfrastruktuuri, jnka avulla kaikki Sumessa timivat rganisaatit vivat välittää systemaattisesti tietja keskenään. Aptti-kknaisuus kytketään kansalliseen palveluväylään alueellisen liityntäpisteen kautta. Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuurin mudstaa ratkaisu, jssa kansallinen palveluväylä timii lemassa levien väyläratkaisujen ja perustietvarantjen yhdistäjänä sekä tarjaa siihen liittyville tietjärjestelmäpalveluille yhtenäisen tavan välittää tietja. Palveluväylä mudstuu kaikille timijille yhteisestä ytimestä ja tarkituksenmukaisessa laajuudessa ytimeen kytketyistä vyöhykkeistä. Kuva 39: Kansallinen palveluväylä ja nykyinen Ste-väylä Palveluväylän ydin tteutetaan autentikidun verkstn mallilla, jssa palveluväylä tteutetaan hajautetusti palveluväylärganisaatiiden liityntäpisteisiin asennettavilla, yhdenmukaisilla liityntäpalvelimilla sekä keskitetysti hallinnitavilla teknisillä autentikinti- ja palvelut tunnistavilla keskitetyillä palveluilla. Tähän vidaan kytkeä eri timialjen tarpeisiin svitettuja vyöhykkeitä, jiden sisällä vidaan tietjenvaiht tteuttaa vyöhykekhtaisilla ratkaisuilla. Erääksi keskeiseksi vyöhykkeeksi n suunniteltu Ste-sektrin maa tiednvaihtvyöhykettä. Kansallinen susitus Ste-sektrin sisäisestä tiednvaihtinfrastruktuurista tarkentuu kansallisen Ste-arkkitehtuurityön myötä. Yllä leva kuva n viitteellinen. Vyöhykkeiden sisäiset liittymäratkaisut ja liittymätplgiat (mistä pisteistä kytkeydytään kansallisen palveluväylän ytimeen) määritetään k. vyöhykkeen sisällä. 59 (96)

60 6.5. Tietvirrat Liite B11 Arkkitehtuurivaatimukset Versi 3.01 Tietvirrat eri tietjärjestelmäpalveluiden ja rekisterien välillä vidaan jakaa seuraaviin lukkiin (laajimmasta suppeimpaan): Tietvirrat Ste-timialan ja muiden timialjen kansallisten rekisterien välillä Tietvirrat alueen Ste-timijiden välillä erityisesti Aptti-timijiden ja muiden timijiden välillä Tietvirrat Ste-asiakas- ja ptilastietjärjestelmän ja ulkisten rekisterien välillä Tietvirrat Aptti-ydinjärjestelmän ja liitännäisjärjestelmän välillä. Tässä alustavassa khdearkkitehtuurissa keskitytään lähinnä klmeen ensimmäiseen kerrkseen. Ste-asiakas- ja ptilastietjärjestelmän sisäiset tietvirrat riippuvat hankittavan ratkaisun lpullisesta laajuudesta ja kknpansta. Integraatimalli Aptti-timijiden ja muiden timijiden välillä n kuvattu edellisessä luvussa Keskeiset Ste-timialan ulkpuliset rekisterit, jiden tietja ssiaali- ja terveydenhulln asiakas- ja ptilastietjen käsittelyssä hyödynnetään tai jihin tutetaan tietja, vat seuraavat: Kuva 40: Ulkpuliset rekisterit Päätietvirrat Seuraavaan n kuvattu ylätaslla ssiaali- ja terveydenhulln asiakas- ja ptilastietjärjestelmäkknaisuuden ja sen keskeisimpien ulkpulisten tietvarantjen väliset päätietvirrat. Tietvirrat n kuvattu sekä asiakas- ja ptilastietjärjestelmäkknaisuuden ja Stesektrin kansallisten rekisterien välillä että Ste tietvarantjen ja järjestelmien välillä että asiakas- ja ptilastietjärjestelmäkknaisuuden sekä muiden timialjen tietvarantjen välillä. Nulen suunta kuvaa tyypillistä tiedn kulkusuuntaa ja seliteteksti ylätaslla kyseisessä liittymässä liikkuvaa tieta. 60 (96)

61 Versi 3.01 Kuva 41: Päätietvirrat Edellä kuvattu tietvirtakartta n karkean tasn kuvaus ja se tarkennetaan järjestelmän integraatisuunnitelmassa. Alueelliset tietvirrat Alueellisesti eri timijiden väliset keskeiset tietvirrat vat seuraavat (tarkasteluvusi 2017): Kuva 42: Alueelliset tietvirrat 61 (96)

62 Versi 3.01 Aptti-timijan sisäiset tietvirrat Järjestelmää käyttävän kuntatimijan sisällä ptilastietjärjestelmäkknaisuuden ja muiden rganisaatin tietvarantjen / tietjärjestelmäpalvelujen väliset keskeiset tietvirrat vat seuraavat: Kuva 43: Sisäiset tietvirrat 62 (96)

63 Versi Tietjärjestelmäpalvelut - tarkennettu kuvaus Kerrsarkkitehtuurissa svelluskerrksen palvelut sisältävät varsinaiset timintalgiikan tietjärjestelmäpalvelut. Nämä vidaan jakaa Ste-asiakas- ja ptilastietjen käsittelyyn suraan liittyviin tietjärjestelmäpalveluihin sekä timintriippumattmiin yhteisiin tietjärjestelmäpalveluihin. Asiakas- ja ptilastietjen käsittelyn tietjärjestelmäpalvelut kytketään palvelujen hjauskerrksen kautta sekä tisiinsa että alueellisiin, kansallisiin ja sidsryhmien palveluihin edellä kuvatun integraatimallin mukaisesti. Tyypillisiä muuallakin kuin Ste-asiakas- ja ptilastietjen käsittelyssä tarvittavia yleisiä tietjärjestelmäpalveluita, jita muut tietjärjestelmäpalvelut hyödyntävät, vat mm.: Hallinnlliset tietjärjestelmäpalvelut, kuten talushallinnn ja henkilöstöhallinnn tietjärjestelmäpalvelut sekä Tekniset tietjärjestelmäpalvelut, kuten tunnistaminen, käyttövaltuus ja tapahtumalki Edellisten lisäksi julkisen hallinnn viranmaisen tulee liittää prsessit asianansa. Asian- ja asiakirjanpalvelut kytkevät viranmaispäätöksiin liittyvät prsessit sähköiseen asianan ja arkistintiin j asian vireillepansta asti ja kk kyseisen asian elinkaaren. Tietjärjestelmäpalvelut jäsennetään tarkentuvasti lähtien yleisistä periaatteista ja päätyen tarkemman tasn tietjärjestelmäpalveluihin. Ssiaali- ja terveydenhulln varsinaiset timinnalliset tietjärjestelmäpalvelut sijittuvat kerrsarkkitehtuurissa palvelukerrkseen ja ne vidaan ryhmitellä seuraavasti: Kuva 44: Tietjärjestelmäpalvelut Aptti-timinnallisuuskartta ja tietjärjestelmäpalvelut Aptti-vaatimusmäärittelyssä tietjärjestelmäpalveluita n jäsennetty käyttäjän näkökulmasta hankittavan järjestelmän käyttäjälle näkyviksi timinnallisuuksiksi. Kyseiset timinnallisuudet n kuvattu tarkemmin vaatimusmudssa varsinaisessa vaatimusmäärittelydkumentaatissa timinnallisissa ja ei-timinnallisissa vaatimuksissa. 63 (96)

64 Versi 3.01 Timinnallisuuskartan timinnalliset sakknaisuudet vidaan khdentaa edellä kuvattun tietjärjestelmäpalvelujäsennykseen seuraavasti: Kuva 45: Timinnallisuudet vs. tietjärjestelmäpalvelut Khdearkkitehtuurin tietjärjestelmäpalvelujen listauksessa kyseiset palvelut n jaettu sittain laajempiin kknaisuuksiin ja tietjärjestelmäpalvelukarttaan n tutu jitakin an liittyviä kknaisuuksia, jtka eivät suraan näy välttämättä Ste-ammattilaiselle, lppukäyttäjälle, mutta jita tarvitaan järjestelmäkknaisuuden yhteentimivuuteen. 64 (96)