Kiila-viitearkkitehtuuri. Jani Harju,

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kiila-viitearkkitehtuuri. Jani Harju,"

Pentti Auvinen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kiila-viitearkkitehtuuri Jani Harju,

2 Käytetty arkkitehtuurimalli Arkkitehtuurimalliksi valittiin Kartturi-malli Jatkokehitetty JHS-179:stä Kartturi-mallia on käytetty mm. VAKAVA:ssa sekä Etelä-Suomen alueellisessa soteviitearkkitehtuurissa

3 Kartturin soveltaminen Kiilassa Valittiin oleelliset kohdat kuvattavaksi Kuvataan tulevaisuuden tavoitetila Fyysinen taso jätettiin tietoisesti pois kuvattavista kohteista

4 Arkkitehtuuriperiaatteet I Kokonaisuutta kehitetään asiakaslähtöisesti, asiakasta osallistaen Palvelutoiminnan kehittämistä sekä sitä tukevaa tiedonhallintaa ja tietoteknisiä ratkaisuja suunnitellaan ensisijassa asiakkaan ja asiakasprosessien tarpeista lähtien. Toimintatavat ovat yhtenäisiä ja organisaatiorajat ylittävät palveluketjut sujuvia Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintamallit perustuvat toimialan hyviin käytäntöihin ja suosituksiin. Parhaat käytännöt pyritään tunnistamaan ja ottamaan käyttöön alueellisesti, huomioiden kuitenkin organisaatioiden ja toiminnan erityispiirteet. Tietojärjestelmien käyttöön liittyvien toimintatapojen tulee olla yhdenmukaisia.

5 Arkkitehtuuriperiaatteet II Asiakasta ja palveluita koskeva tieto kirjataan vain kertaalleen, tietosuojasäädökset huomioiden Ammattilaisia ja asiakkaita ei rasiteta saman tiedon moninkertaisella tai olemassa olevan tiedon uudelleen kirjaamisella Tietot palvelevat ja helpottavat ammattihenkilöstön työtä Asiakkaan tai potilaan asiaa hoitavalla ammattilaisella tulee olla mahdollisuus saada riittävän nopeasti käyttöönsä kaikki asian hoitamiseksi tai palvelun tuottamiseksi tarvittavat ajantasaiset tiedot

6 Arkkitehtuuriperiaatteet III Tietokokonaisuus on modulaarinen ja joustava; päällekkäisiä ratkaisuja vältetään Tietokokonaisuus on suunniteltu ja toteutettu modulaarisesti. Tietopalveluita voidaan kehittää ja hankkia tarkoituksenmukaisissa osissa hyödyntäen markkinoilla olevaa osaamista. Ratkaisuissa pyritään hallinnollisista rajoista riippumattomiin ratkaisuihin, jotka mahdollistavat organisaatiorakenteissa tapahtuvat muutokset. Järjestelmäratkaisuissa on pyrittävä mahdollisimman hyvään muunneltavuuteen ja konfiguroitavuuteen Arkkitehtuurissa noudatetaan ja hyödynnetään kansallisia linjauksia ja tietopalveluita Kehittämisessä noudatetaan julkisen hallinnon yhteisiä ja toimialakohtaisia kansallisia arkkitehtuuriperiaatteita ja linjauksia. Kansallisia tietopalveluita (esim. Kanta, VTJ, VETUMA) hyödynnetään niiden mahdollistamassa laajuudessa. Myös valmistelussa ja kehitteillä olevat ratkaisut (kuten sosiaalihuollon valtakunnalliset palvelut, kansallinen palveluväylä) huomioidaan

7 Arkkitehtuuriperiaatteet IV Uusi kokonaisuus edistää mitattavasti asiakkaiden hyvinvointia Ratkaisu ja optimoidut prosessit lyhentävät hoito- ja asiakasprosessien läpimenoaikaa. Tämä parantaa hoidon ja palvelun vaikuttavuutta. Palveluiden tuloksia ja potilasturvallisuutta parantaa tarvittavan tiedon avoimuus sitä tarvitseville tahoille Järjestelmäkokonaisuuteen sisältyvät asiakkaan palvelutietojen analysointiominaisuudet parantavat palvelujen laatua Järjestelmä tuottaa päätöksenteon tueksi än tallennetusta tiedosta analyysejä. Järjestelmä esimerkiksi tarkistaa, onko palvelun kaikki vaiheet tehty, ehdottaa tarkistamaan aikaisemman tiedon perusteella uusia asioita, tarkistaa lääkkeiden interaktion tms. Järjestelmäkokonaisuus sisältää kattavat ja tehokkaat haku-, raportointi- ja näkymätoiminnallisuudet

8 Palvelukeskeinen arkkitehtuuri Palvelukeskeisellä arkkitehtuurilla tarkoitetaan kokonaisuutta joka koostuu löyhästi yhteenliittyvistä erillisistä osista Erilliset osat, moduulit, kommunikoivat keskenään tarkoin rajattujen rajapintojen kautta Mahdollistaa n osien itsenäisen testaamisen, moduulien vaiheistetun käyttöönoton sekä helpottaa moduulien vaihtamista toiseen Käyttöliittymä Asiointi Palvelun ohjaus Tietopalvelut Tietovarannot

9 Integraatiomalli Väyläpohjainen integraatiomalli Voi koostua tarpeen mukaan myös moniportaisista väylistä Esim. sote-alueella voi olla oma väylänsä yhdistämään alueen t, joka vuorostaan liittyy suuremman alueen väylään Väyläpohjaisuus mahdollistaa integrointien tarkemman monitoroinnin, hallinnan jne. Vyöhykkeen X palveluväylä Julkisen hallinnon kohdealue- ja toimialakohtaiset palvelut Valtion yhteiset palvelut Kansallinen palveluväylä Kuntien yhteiset palvelut Vyöhykkeen Y palveluväylä Yrityssektorin palvelut Perustietovarannot

10 Kiila-hyvinvointin komponentit Terveydenhuollon potilastieto- ja sosiaalihuollon asiakastietot vain osia koko kokonaisuudesta Painopiste tiedon tallentamisesta ja käsittelystä prosessien ohjaamiseen ja tiedon hyödyntämiseen, analysointiin ja muuhun jatkokäsittelyyn

11 Kiitos!

Samankaltaiset tiedostot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen