ESIINTYMISTAITO. Emma-akatemia Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

Transkriptio

1 ESIINTYMISTAITO Emma-akatemia

2 SISÄLTÖ Esiintymisvarmuus Viestintätyyli Minä esiintyjänä vahvuuksia ja kehittämiskohteita Esityksen suunnittelu ja rakentaminen Esityksen pitäminen Havainnollistaminen Sanaton viestintä Harjoituksia, keskustelua, vuorovaikutusta!

3 Sinä!

4 RENTOUTUMINEN MITEN JA MIKSI? Positiivinen ajattelu kuulijat ovat puolellani, minä onnistun! Hyvät yöunet edeltävänä yönä Suunnittelu ja valmistautuminen Mielikuvaharjoitukset Mikä on kamalinta mitä voisi sattua ja entä sitten? Lihasten rentouttaminen Liikkuminen Etsi sinulle sopivin oleiluasento Hengitä syvään, avaa ääntä, hymyile peilille! Ota voittaja-asento!

5 PARIHARJOITUS Tutustu pariisi: Kuka, mitä, missä, miksi? Minkälainen viestijä ja esiintyjä parisi on? Mitä odotuksia parillasi on tälle päivälle? Mihin kysymykseen parisi haluaisi tänään saada vastauksen? Koosta tiivis ja lyhyt esittely paristasi: Henkilöesittely lyhyesti (mitä parisi halusi kertoa) Odotukset / kysymys Kolme sanaa, jotka kuvaavat pariasi tutustumiskeskustelun perusteella (älä kerro näitä parillesi etukäteen!)

6 Kuulijat muodostavat kuvan puhujasta hänen viestintätyylinsä perusteella. Myös puhujalla on jonkinlainen kuva siitä, millainen viestijä ja esiintyjä hän on. = viestijäkuva

7 VIESTINTÄTYYLI: AGGRESSIIVINEN Aggressiivisella viestinnällä tarkoitetaan sellaista viestintätapaa, jossa joko tietoisesti tai tiedostamatta jätetään täysin ottamatta huomioon toisen osapuolen oikeudet. Viestintä perustuu joko tai -ajatteluun. Esimerkiksi mielipidekysymyksiin saatetaan suhtautua siten, että jonkun on oltava väärässä ja jonkun oikeassa. Aggressiivinen viestijä on mielestään se, joka on aina oikeassa. Perussuhtautuminen asioihin on mustavalkoisen ehdotonta.

8 VIESTINTÄTYYLI: EPÄASSERTIIVINEN Epäassertiivinen viestintätyyli ilmenee vaikeutena puolustaa omia oikeuksia. Usein tämä tarkoittaa täydellistä vetäytymistä tilanteesta. Henkilö ei tuo millään tavoin esiin tarpeitaan tai mielipiteitään silloin, kun niillä asioista päättämisen kannalta olisi merkitystä. Taustalla usein huono itsetunto ja puutteelliset viestintätaidot. Omia tarpeita, tunteita ja haluja vähätellään.

9 VIESTINTÄTYYLI: ASSERTIIVINEN Assertiivinen viestintä tarkoittaa sitä, että henkilöllä on taito ja tahto viestiä siten, että hän samanaikaisesti ottaa huomioon sekä omat että toisten oikeudet viestintätilanteessa. Viestintä perustuu tasapuolisuuteen ja vuorovaikutteisuuteen. Usein tilanne voi olla se, että oikeastaan tietää, miten olisi asiallista ja järkevää toimia, mutta jostain syystä ei kuitenkaan pysty niin toimimaan. Tunteet saavat yliotteen ja reagointi on välitöntä eikä harkittua.

10 Minkälaisia ongelmia erilaiset viestintätyylit voivat aiheuttaa?

11

12 Identiteetti, arvot MINÄ?! Tavoitteet Jaksaminen ja energia, motivaatio ja asenne Osaaminen, osaamisen kehittäminen Viestintä ja -vuorovaikutustaidot, sosiaaliset taidot Verkostot, verkostojen kehittäminen: ketkä tukevat sinua, ketkä ovat sinulle tärkeitä? Itsestä huolehtiminen, henkinen ja fyysinen kunto

13 Oletko oikeasti läsnä tilanteessa? Minkälainen on läsnäolosi ja miten viestit sen?

14 MINKÄLAISTA PALAUTETTA OLET SAANUT ITSESTÄSI ESIINTYJÄNÄ? KENELTÄ OLET SAANUT PALAUTETTA? MITEN SUHTAUDUT PALAUTTEESEEN?

15 Puhumaan! IMPROMPTU eli ennalta suunnittelematon, harjoittelematon EX-TEMPORE eli etukäteen suunniteltu ja harkittu, valmistautuminen voi olla lyhyt KÄSIKIRJOITUKSESTA eli kirjoitettu esitys, luetaan tai esitetään paperista / paperin avulla MEMOROITU, ULKOMUISTISTA eli valmisteltu sanasta sanaan, opeteltu ulkoa, esitys ilman papereita

16 TAVOITTEET Mitä haluat puheellasi viestittää? Minkälaisen vaikutuksen haluat saada aikaan? Kuulija-analyysi: kenelle suuntaat puheesi? PÄÄTAVOITE KONTAKTI YLEISÖÖN KOHDENTAMINEN YLEISÖLLE

17 ESITYSTAVAN VALITSEMINEN Mikä aihe? Mitä tiedät itse aiheesta? Puheen tavoite? Kuulijat? Mitä kuulijat tietävät aiheesta? Miten he suhtautuvat siihen? Tilaisuuden luonne? Valmistautumisaika? Puheen ajankohta ja kesto? Mihin haluat erityisesti kuulijoiden kiinnittävän huomiota?

18 PUHEEN RAKENNE: ALOITUS Miten herätät kiinnostuksen, myönteisiä odotuksia puhetta kohtaan? Miten otat kontaktia kuulijoihin? Miten motivoit kuulijat rakentamaan uutta aiemman tiedon pohjalta?

19 PUHEEN RAKENNE: SISÄLTÖ Mikä on puheesi tärkein sisältö? Miten voit tuoda parhaalla mahdollisella tavalla, tehokkaasti tuon tärkeimmän asian esiin? Miten vakuutat kuulijat? Mitä vaikuttamisen keinoja käytät? Miten havainnollistat tärkeitä asioita? Kirjoitettu puhe vai tukisanalista?

20 PUHEEN RAKENNE: LOPETUS Minkä asian haluat kuulijoiden muistavan? Minkälaisiin tunnelmiin haluat kuulijoiden jäävän? Entä jos aika on loppu ja esitys on vielä kesken?

21 HAVAINNOLLISTAMINEN selventää tietoja ja tuo keskeiset asiat esiin auttaa ymmärtämään asiaa lisää mielenkiintoa ja elävöittää esitystä helpottaa muistamista auttaa esittäjää sekä yleisöä jäsentämään puhetta KIELELLISET KEINOT: sanat, ilmaukset, lauseet, kohdentaminen, esimerkit, vertaukset, kysymykset, kielikuvat, käsitteet, toisto, yhteenvedot SANATTOMAT KEINOT: ääni (tauot, nopeus, rytmi, voimakkuus, painotukset), eleet, ilmeet, liikkeet APUVÄLINEET: taulut, esitysgrafiikka, esineet, ääni- ja kuva- sekä videotiedostot, monisteet, esitteet, kuvat, kartat

22 ARGUMENTOINTI Ennakoi kuulijan ajatuksia Viestitä myönteinen näkökulma asiaan Esitä vahvin perusteesi ensin Keskity yhteisiin intresseihin Puhu kuulijan kieltä, ole selkeä ja ymmärrettävä Korosta tärkeyttä, älä oikeaa/väärää Vakuuta myös sanattomalla viestinnällä Faktatieto, asiantuntijalausunnot, syy-seuraussuhteet, havainnot ja kokemukset (teoreettinen argumentointi) Tunteisiin vetoavat perustelut (ateoreettinen argumentointi) Yksipuolinen perustelu, oman näkökannan tuominen esiin (yksipuolinen argumentointi) Hyvien ja huonojen puolien esittely (kaksipuolinen argumentointi) 24

23 TEHOKAS KUUNTELEMINEN Asennoidu avoimesti ja myönteisesti tilanteeseen Näytä puhujalle, että kuuntelet tue puhujaa sanattoman viestinnän avulla ja tee tarkentavia kysymyksiä tarpeen mukaan Vertaile omia ajatuksiasi puhujan ajatuksiin ennakoi! Hahmota puhujan puheen ydinkohdat ja perustelut mikä on faktaa, mikä tunnetta? Ole mahdollisimman virkeä Keskity tilanteeseen, tee esimerkiksi muistiinpanoja Asettaudu tilanteessa niin, että kuulet ja näet puhujan mahdollisimman hyvin Lue tilannetta ja ihmisiä, kaikkea sitä, mitä ei sanota suoraan Siedä erilaisia viestintätyylejä ja tapoja ilmaista asioita 25

24

25 VUOROVAIKUTUS JA SANATON VIESTINTÄ Sanattomat viestit säätelevät vuorovaikutusta, esimerkiksi puheenvuorojen vaihtumista. Sanattomien viestien avulla mm. ilmaistaan tunteita sekä osoitetaan henkilösuhteita ja annetaan palautetta. Sanaton viestintä täydentää sanallista viestintää tai voi jopa korvata sen kokonaan. Sanaton viestintä on usein monimerkityksistä, joten se voidaan tulkita eri tavalla kuin on tarkoitettu. Se voi myös olla ristiriidassa sanallisen viestinnän kanssa. Sanaton viestintä on yleensä luotettavampaa kuin sanallinen viestintä. Amy Cuddy 27

26 ENSIVAIKUTELMA Muodostuu sekunneissa pitkälti ulkonäön perusteella Tietoiset ja tiedostamattomat havainnot Mitä ensivaikutelma kertoo sinusta? Kuka olet? Ensivaikutelman muuttaminen / muuttuminen? 28

27 KOSKETUS Positiivinen kosketus Negatiivinen kosketus Mitä kädenpuristuksesi kertoo sinusta? Miten kättelet? Mitä tulkitset toisen kädenpuristuksesta? 29

28 ILMEET, KATSE, ELEET, LIIKKEET JA ASENNOT Kasvojen ilmeet ja katse: mielentila, suhtautumistavat, tunteet jne. Ryhti (vaikuttaa myös äänenkäyttöön!) Eleet: täydentäminen, vahvistaminen, asenteiden ilmentäminen, tunnetilat jne. Mitä asento ja ryhti kertoo mielialasta? Minkälaisen katsekontaktin otat keskustelukumppanin kanssa? Miten istut, seisot, olet? Minkälaista on kokonaisuutena sanaton viestintäsi tilanteessa? 30

29 VÄLIMATKA, TILA, YMPÄRISTÖ JA ESINEET Julkinen reviiri yli 2 m Sosiaalinen reviiri n. 1,2 2 m Henkilökohtainen reviiri n. 50 cm 1,2 m Intiimivyöhyke n cm Tilankäyttö, liikkuminen, esineet Vaatteet, korut, kampaukset, tuoksut Kosketusvyöhyke alle 15 cm 31

30 ÄÄNELLINEN ILMAISU Kuuluvuus Tempo, nopeus, tauotus Korkeus Sävelkulku Sävy Artikulaation selkeys Hengittäminen Myös ääni kertoo puhujasta, esimerkiksi tunnetiloista ja luonteesta! 32

31 ÄÄNENHUOLTO Puhumisen välttäminen flunssaisena, kun ääni on käheä ja/tai kurkku kipeä (huomaa että kuiskaaminen rasittaa äänihuulia vielä enemmän!) Puhumisen välttäminen pitkään metelissä tai isossa tilassa ilman mikrofonia Puheen voimakkuuden säätely tilan ja kuulijoiden mukaan Ryhdistä ja hartioiden sekä kaulan lihasten rentoudesta huolehtiminen Luonteva hengitys, puheen rytmittäminen hengityksen mukaan hartioiden pyörittely, erilaiset kierrot, venyttelyt, kasvojumppa haukottelu, hymistely, hyristely, huristelu (esim. hurrrrrr.), äänen avaaminen veden juominen

32 AJAN KÄYTTÖ Puhenopeus Reagointinopeus Hiljaisuuden sietäminen Puhuminen toisen vuoron päälle Ajan ilmaukset 34

33 ESIINTYMISHARJOITUS Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Tehtävänäsi on suunnitella aiheesta 1-3 minuutin innostava ja vaikuttava puhe-esitys. Kesto siis 1-3 minuuttia + lyhyt palaute Esitys videoidaan saat linkin videotiedostoon sähköpostitse koulutuksen jälkeen

34 ERIÄVÄT MIELIPITEET Reagoiminen Älä väitä vastaan > kuuntele, esitä mahdollisimman myönteinen vastakommentti Sano, jos olet samaa mieltä tai kiinnostunut Puhu samaa kieltä Hallitse tunteesi Havainnoi tunnetiloja Erota asiat ja ihmiset Osoita kuuntelevasi Muista sanaton viestintä Esittäminen Älä intä tai väitä > esitä ajatuksesi vaihtoehtoina Perustele Osoita ymmärtäväsi toisen kanta Osoita arvostusta Ilmaise asiallisesti/mahdollisimman neutraalisti Pyydä muilta kommentteja Keskity tavoitteisiin Muista sanaton viestintä 36

35 ERILAISIA VIESTINTÄKEINOJA 1/3 Esitä näkemyksesi rauhallisesti ja selkeästi > huomion siirtäminen varsinaiseen asiaan Kiinnitä huomiota sanattomaan viestintään > ystävällinen ja lämmin äänensävy, suora kontakti, toisen arvostaminen elein ja ilmein Esitä kysymyksiä sopivan tilaisuuden tullen tai kun siihen annetaan mahdollisuus > toisten tarpeiden, halujen ja näkemysten sekä mielipiteiden selvittäminen Yritä katsoa asioita toisen osapuolen näkökulmasta ja tuo tämä myös esille, ota huomioon myös toisen tunnetila eli muista, että ymmärtäminen ei ole sama asia kuin samaa mieltä oleminen > yhteistyöhalukkuuden osoittaminen Tarkista, oletko ymmärtänyt oikein, erityisesti jos et ole täysin varma > yhteenvedot, yhteisen ymmärryksen varmistaminen 37

36 ERILAISIA VIESTINTÄKEINOJA 2/3 Mukautumisen avulla voi luoda kontaktin usein helposti > myötäile sanattomasti ja sanallisesti toista eli peilaa MUTTA: älä peilaa negatiivista ilmaisua! sanaton: äänen sävy, korkeus ja voimakkuus / puheen nopeus, rytmi ja tauotus / hengitysrytmi / ilmeet, eleet, asennot ja liikkeet sanallinen: huomaa toisen käyttämät avainsanat sekä ilmaukset ja käytä niitä ota huomioon myös visuaalinen, auditiivinen, kinesteettinen ja loogis-käsitteellinen kieli Mukautua voi myös vuorovaikutuksen tasolla: tilanteen tai tunnetilan kommentointi sen huomioiminen, mitä toinen on tehnyt tai sanonut aidon samanmielisyyden ilmaiseminen toisen kysymyksen toistaminen 38

37 ERILAISIA VIESTINTÄKEINOJA 3/3 Pidä huolta, että kaikki säilyttävät kasvonsa > tarvittaessa mahdollisuus arvokkaaseen perääntymiseen Älä arvostele tai tyrmää toisen mielipiteitä > keskity omiin tavoitteisiin MITÄ PITÄISI SIIS VÄLTTÄÄ OMASSA VIESTINNÄSSÄ, esimerkiksi liioittelua, yleistämistä, tärkeiden asioiden huomiotta jättämistä, epärealistisia odotuksia, omia kuvitelmia, uskomuksia, yleistäviä olettamuksia, tilanteen hallinnan luovuttamista muille, omien henkilökohtaisten tunnetilojen siirtämistä viestintätilanteeseen 39

38 MUISTILISTA Mikä on puheesi päätavoite? Oletko tehnyt kuulija-analyysin ja ottanut sen huomioon suunnittelussa? Mitä lähdemateriaalia, aineistoa käytät apunasi? Minkälaisella aloituksella herätät yleisösi mielenkiinnon? Mikä on puheesi keskeinen sisältö? Miten etenet? Mitkä asiat haluat yleisön ehdottomasti muistavan esityksesi jälkeen? Minkälaisella lopetuksella käärit puheesi viimeisteltyyn pakettiin? Onko puheessasi joustovaraa yllättäville tilanteille tai vaikkapa keskustelulle? Miten havainnollistat puhettasi? Kuinka kauan esityksesi kestää? Tunnetko esitystilan ja osaatko käyttää siellä olevia välineitä? Entä jos jotain yllättävää tapahtuu? Miten osoitat olevasi läsnä läpi tilaisuuden?

39 OLEMUS USKOTTAVUUS LUOTETTAVUUS PANEUTUMINEN ASIAAN ENERGISYYS LÄSNÄOLO HAVAINNOLLISTAMINEN KESKITTYMINEN KUUNTELEMINEN VUOROVAIKUTUS MYÖNTEISYYS