Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Transkriptio

1 + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä

2 + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu jätetään ulkopuolisille? n Valmistautuminen viestintään & perusasiat n Uusia tapoja viestiä n Kuinka kertoa huonoja uutisia?

3 + Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Keitä he ovat? Mikä on pulssi? n Millainen suhde kaupungilla on eri sidosryhmiin (mm. asukkaat= aikuinen-lapsi?) n Kannustaako tämä suhde kuuntelemaan, tekemään, uskomaan? (Facevalue vai todistelua) n Haluavatko mm. asukkaat oikeasti osallistua päätöksen tekoon vai vain saada äänensä kuulumaan? Mikä on tilanne nykypäivänä? Riittääkö usko demokratiaan?

4 + Ymmärretäänkö meitä? n Kaupungin virkamiesten, päättäjien julkisuuskuvaan / uskottavuuteen vaikuttavat asiat? (viestintä, lupaukset, seuranta, koko valtion päättäjien maine, media) n Mihin kaupunki tarvitsee asukkaiden, henkilökunnan, raatien ym. mielipiteitä? Tarvitseeko? Mitä tarvitaan? Miksi esimerkiksi palveluverkkotyöryhmän valmistelu on avoin? (Älykäs kaupunki kuuntelee?) n Mitä voi seurata jos ei informoida, kuunnella tai kysellä? Mitä voi seurata jos informoidaan, kuunnellaan ja kysellään? Entä jos niin luvataan tehdä, mutta tiedolla ei tehdä mitään? ( Vastaamisenne on ensiarvoisen tärkeää, kiitos jo etukäteen ) n Onko eroa päättäjien ja virkamiesten välillä kuinka nähdään avun pyyntö raadeilta ym lähidemokratiatoimikunnilta? n Ymmärrämmekö me toisiamme?

5 + Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Kaupungin tiedotteet (verkkosivut, Facebook, Intra, paikallislehdet / virkamiehet, lautakunnat, hallitus, valtuusto). n Poliittiset blogit ym. n SoMe (Lohjalaiset ym.) n Media (Paikallislehdet, valtakunnalliset lehdet). n Grapevine (yhdistykset, kahvilat, torit). n Muita?

6 + Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu jätetään ulkopuolisille? n Principle of Primacy. n Principle of Recency. n Kaupunki aina ensimmäisenä. n Viestin vastaanottaja hylkää viestin, jos se on vastoin hänen uskojaan/ arvojaan. Siksi viestin vastaanottajan ymmärtäminen tärkeätä. Ymmärtääkö paikallinen media paremmin? n Ydinsanat muuttuvat palveluverkosta viestiessä. n Ei kerrota hyvistä asioista, väritetään ( Lohjan perusturvalautakunta päätti näet esittää palveluverkkotyöryhmälle..

7 + Valmistautuminen viestintään n Selvittää mitä viestejä tähän mennessä on omaksuttu. n Mitä sidosryhmät tietävät ja mitä heidän pitäisi tietää. (mihin esimerkiksi verorahat menevät, lumikolaukseen? n Mikä on mennyt pieleen ja missä? (mm. Liian epäselvää, liian vähän, ristiriitaiset viestit virkamiehiltä, päättäjiltä?) n Mitkä ovat ne kanavat, joita mm. asukkaat uskovat, kuuntelevat (tukipilarit?) n Ketkä ovat ne joita mm. asukkaat kuuntelevat. n Jos kaupungilla luottamuspulaa, kuinka sen kääntää? n Kuinka valjastaa SoMen hyvät puolet käyttöön?

8 + Viestinnän perussuunnittelu n Kohderyhmä n Viesti (mm. faktat, syyt, ratkaisu, anna toivoa, rohkaise, pyydä, palkitse, toista usein) n Kanavat n Aikataulutus (tämä myös avoin, eli kerrotaan milloin ja mistä aiotaan kertoa) n Viestijä (Kuka, ketkä) n Jälkihoito mm. seuranta, arkistointi ja uudellen tiedottaminen

9 + Uusia tapoja viestiä n Ennen pidettiin seminaari ym tapahtuma ja odotettiin ihmisten tulevan kuuntelemaan. Nyt jalkaudutaan sinne missä ihmiset ovat. (Myös SoMe) n Ennen itsestäänselvyys paikallislehdet, radio ym. Nyt sitä mitä ihmiset käyttävät, tutkiminen tärkeätä. n Ennen vain tiedotettiin, nyt pitää saada kiinnostumaan. Viestintä on visualisoitunut ja se on jatkuvaa tarinaa. n Paikkakunnalla useita ulkomaankielisiä, myös heidät on hyvä ottaa huomioon. n Digitalisoitumisen avulla asukas voi ottaa yhteyttä myös asiakaspalveluaikojen ulkopuolella, silloin kun hän haluaa ja hänellä on tarve. n SoMessa interaktiivista ja avointa viestintää

10 + Kuinka kertoa huonoja uutisia n Älä yllätä n Älä viivyttele n Älä peittele tai suojele n Todistele ja kerro miksi n Yritä löytää se positiivinen puoli n Kerro ratkaisumallit n Eri sidosryhmille mahdollisesti eri viesti n Seuraa ja palaa asiaan n Osoita kunnioitusta ja ymmärrystä

11 + Kaupunki 1. faktoissa n Kaupungin oltava ykkönen, se jolla on hallussa faktat, se luotettavin taho. Luotetaan liikaa Länsi-Uusimaahan. n Edelleenkään ei taida olla tai ainakaan julkaistu todellisia kalkyylejä kustannuksista. Mistä se tavoiteltu säästö syntyy? Henkilökunta säilyy entisellään. Uskotaanko, että tilat saadaan myytyä? Kuka ostaisi sellaista tilaa. Se siis täytyy pitää lämpimänä edelleen ja kiinteistökustanmus säilyy siltä osin entisellään. Paljonko täytyy investoida kaupunkiin, että suljettavien keskusten ilmiset mahtuvat sinne. Muutostöitä tai laajemmiksia? Mikä on todellinen säästö ja minkälaista investointia sillä säästöllä kuoletetaan. Olis kiva tietää, mutta kukaan ei kerro.