Tunnin sisältö. 1. Eliömaailman luokittelu 2. Populaatio ja sen ominaisuudet 3. Lajien väliset vuorovaikutukset

Transkriptio

1 EKOLOGIA 1

2 Tunnin sisältö 1. Eliömaailman luokittelu 2. Populaatio ja sen ominaisuudet 3. Lajien väliset vuorovaikutukset

3 Eliömaailman luokittelu eli taksonomia Perustan loi Carl von Linné luvulla Hierarkkinen Luokitteluyksiköistä laajin on kunta, suppein laji Kunta Pääjakso Luokka Lahko Heimo Suku Ihminen Eläinkunta (Animalia) Selkäjänteiset (Chordata) Nisäkkäät (Mammalia) Kädelliset (Primates) Hominidae Homo Laji Homo sapiens

4 Eliömaailman luokittelu Eliömaailma jaetaan kuuteen kuntaan 1. Arkit ESITUMALLISET 2. Bakteerit 3. Alkueliöt 4. Sienet AITOTUMALLISET 5. Kasvit 6. Eläimet

5 Esitumalliset eliöt Yksisoluisia Ei tumakoteloa, eikä monia soluelimiä Arkit Pysyvät elämään äärimmäisissä olosuhteissa Muodostavat n.20% maapallon biomassasta Ei taudinaiheuttajia Bakteerit

6 Alkueliöt Yksi- ja monisoluisia eliötä Toisenvaraisia Alkueläimet Tohvelieläin, ameba, malarialoisio Limasienet Omavaraisia Levät Viher-, rusko- ja punalevät

7 Sienet Toisenvaraisia Hajottajia, loisia tai symbioosissa toisten eliöiden kanssa (mykoritsa) Soluseinä kitiiniä Rakenteeltaan rihmastollisia tai hiivamaisia Lisääntyvät suvullisesti tai suvuttomasti

8 Kasvit Sammalet, sanikkaiset ja siemenkasvit Soluseinä pääosin selluloosaa Omavaraisia eli kykenevät yhteyttämään Sukupolvenvuorottelu

9 1. Sienieläimet 2. Polttiaiseläimet 3. Laakamadot 4. Nivelmadot 5. Nilviäiset 6. Niveljalkaiset 7. Piikkinahkaiset 8. Selkäjänteiset Eläimet

10 Sienieläimet Elävät vesissä kiinnittyneenä pohjaan Ei erilaistuneita kudoksia Muodostavat runkokuntia Hankkivat ravintoa suodattamalla Lisääntyvät suvullisesti ja suvuttomasti

11 Polttiaiseläimet Meduusat, polyypit ja korallieläimet Säteittäissymmetrisiä Erilaistuneita soluja Ei hengitys- tai verenkiertoelimiä Kaasujen vaihto diffuusiolla Saalistavat lonkeroillaan poltinrakkojen avulla Lisääntyvät suvullisesti Meduusoilla sukupolvenvuorottelu

12 Laakamadot Kaksikylkisiä Vapaana eläviä tai loisia Ruuansulatuskanava hyvin yksinkertainen tai sitä ei ole ollenkaan Lisääntyvät suvullisesti tai suvuttomasti jakautumalla

13 Nivelmadot Jaokkeellisia Koordinoitu liikkuminen, uusiutumiskyky Täydellinen ruuansulatuskanava Tikapuuhermosto Hajottajia, loisia, petoja Esim. kasteliero, juotikkaat

14 Nilviäiset Pehmeä ruumis, jota ympäröi usein kova kalkkikuori Ruumis muodostaa pään ja lihaksikaan jalan Suurin osa elää vedessä Kasvinsyöjiä tai petoja Kotilot, simpukat, pääjalkaiset yms.

15 Niveljalkaiset Suurin osa hyönteisiä (90%) Jaokkeellisia Pää, keskiruumis, takaruumis Jaokkeisiin liittyy jaokkeellisia raajalisäkkeitä Kitiininen kuori Hermosto ja monenlaiset aistinelimet Lisääntyminen pääasiassa suvullista (myös partenogeneesiä)

16 Piikkinahkaiset Merivesissä Ihon pinnassa piikkejä Vesiputkilojärjestelmä Liikkuminen, hengitys, eritys Merisiilit, meritähdet ja merimakkarat

17 Selkäjänteiset Selkärankaiset, vaippaeläimet ja suikulaiset Jossain vaiheessa kehitystä selkäjänne, kidusraot, häntä ja dorsaalinen hermorunko

18 POPULAATIO

19 Populaatio Tiettynä aikana tietyllä alueella elävät saman lajin yksilöt Yksilöt lisääntyvät keskenään Ominaisuuksia: Koko Tiheys Tulo- ja lähtömuutto Sukupuoli- ja ikäjakauma Syntyvyys ja kuolevuus _Giant_Grouper_edit.jpg

20 Populaatio SYNTYVYYS TULOMUUTTO POPULAATION KOKO JA TIHEYS KUOLLEISUUS LÄHTÖMUUTTO

21 Ikäpyramidit 1.Kasvava 2.Kasvava 3.Vakaa 4.Pienenevä

22 Lisääntymisstrategiat JÄÄKARHU Suurikokoinen Pitkäikäinen Myöhäinen sukukypsyys Vähän jälkeläisiä Hyvä poikasten hoito LOHI Pienikokoinen Lyhytikäinen Varhainen sukukypsyys Paljon jälkeläisiä Ei huolehdi poikasista

23 Eloonjäämiskuvaaja

24 Ympäristön kantokyky Sellainen määrä eliölajin yksilöitä, jotka ympäristö pystyy elättämään Ympäristön vastus Populaation kasvua hillitsevät tekijät Rajoittaa populaation koon kantokyvyn tasolle

25 Tehtävä: 1. Mitkä populaation a) sisäiset ja b) ulkoiset tekijät edistävät/hillitsevät populaation kasvua?

26 Vastaus: 1. a) sukupuolijakauma, tiheys, tulo- ja lähtömuutto, kilpailu/reviirikäyttäytyminen b) kilpailu (-), ravinto (+/-), elintila (+/-), pedot (-), stressi (-), loiset (-), taudit (-)

27 Lajien väliset vuorovaikutukset

28 Saalistus (+/-) Laji käyttää toista lajia ravintonaan Varsinainen petosaalissuhde Saalis kuolee Laidunnus Kasvinsyöjä syö kasvia Kasvi ei kuole Loisinta Isäntä ei kuole heti Loisia voivat olla virukset, bakteerit, alkueliöt, sienet, eläimet

29 Mutualismi (+/+) Kumpikin osapuoli hyötyy toisesta Symbioosi on kiinteä ja läheinen mutualistinen suhde Esim. ihminen ja ruuansulatuskanavan bakteerit, jäkälä bi/bi1/05._sienet/5.1_sienet?c:d=hnyi.g13j&m:selres=hn yi.g13j

30 Kilpailu (-/-) Jos ekolokerot päällekkäiset, syntyy kilpailua Molemmille osapuolille haitallista Lajin sisäistä tai lajien välistä Voi johtaa lajien eriytymiseen

31 Pöytävieraus (+/0) Eli kommensalismi Toisen etu ei hyödytä tai haittaa toista Voivat hyödyntää yli jäänyttä ravintoa tai saada suojaa Esim. haaskansyöjät, kotihiiret

32 Amensalismi (-/0) Neutraalisuhde (0/0) Toinen kärsii toisen huomaamatta sitä Esim. hirven sorkan alle jäänyt sammal Kumpikaan ei hyödy tai haittaa toista

33 YO k/06

34 Vastaukset 1. Laidunnus eli herbivoria 2. Pöytävieras 3. Pöytävieras 4. Loinen 5. Symbioosi 6. Kilpailu

35 YO k/07 Määrittele esimerkin avulla a) omavarainen eliö, b) lahottaja, c) päällysvieras (epifyytti), d) huippupeto.

36 EKOLOGIA 2

37 Tunnin aiheet 1. Luonnon monimuotoisuus 2. Kaupunkiekologia 3. Suomen luonto 4. Ekologiset ympäristöongelmat

38 Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti

39 Biodiversiteetin tasot 1. Lajin sisäinen eli geneettinen monimuotoisuus 2. Lajimonimuotoisuus 3. Ekosysteemien monimuotoisuus

40 Geneettinen monimuotoisuus Lajin yksilöt perinnöllisesti erilaisia Mahdollistaa lajin sopeutumisen muuttuviin olosuhteisiin Evoluution edellytys

41 Lajimonimuotoisuus Alueella esiintyvien lajien runsaus Suuri lajidiversiteetti vakauttaa eliöyhteisöä Monimuotoisuus suurimmillaan koralliriutoilla ja sademetsissä

42 Ekosysteemien monimuotoisuus Erilaisten elinympäristöjen runsaus biomissa Riippuu Auringon säteilyn ja sateiden jakautumisesta Esim. havumetsän keskellä olevat suot ja järvet

43 Hot spots Erittäin uhanalaisia Paljon endeemisiä eli kotoperäisiä lajeja Suuri monimuotoisuus Trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla

44 Suojelu Rauhoittaminen Eläintarhat ja kasvitieteelliset puutarhat Avainlajien suojelu Vastuulajit Suojelualueet

45 Millaiset ominaisuudet voivat tehdä lajista uhanalaisen? YO k09/5

46 Millaiset ominaisuudet voivat tehdä lajista uhanalaisen? Suppealla alueella elävä endeeminen laji Pienet, erilliset populaatiot Hidas lisääntyminen Heikko kilpailukyky Tiukat ympäristövaatimukset (esim. yksipuolinen ravinto) Ihmisen vainoaminen (laiton kaupankäynti)

47 Kaupunkiekologia

48 Kaupunkiekologia Ekologista tutkimusta kaupunkiolosuhteissa Samat ekologiset periaatteet pätevät kaupungeissa kuin maaseudulla

49 Kaupunkiekologia Kaupungin erityispiirteitä Valo Lämpö Sateisuus Luonto sukkession alkuvaiheessa (esim. ruohon leikkuu) Pirstoutuneet elinympäristöt Enemmän vieraslajeja

50 Suomen luonto

51 Metsät Biomina pohjoinen havumetsävyöhyke eli taiga Eri metsätyypit luokitellaan aluskasvillisuuden mukaan Suomen eliölajeista noin puolet elää metsissä

52 Suot Suokasveista ja niistä muodostuneesta turpeesta rakentuva eliöyhteisö Synnyn edellytys on viileä ja kostea ilmasto, jossa sadanta on haihtumista suurempaa Tyyppikasveja: rahkasammalet, kihokit, suopursu, lakka yms. Suomen pinta-alasta 70% ollut suota

53 Soiden luokittelu Kasvillisuuden perusteella Korpi Räme Neva Letto Pinnanmuotojen perusteella Palsasuo Aapasuo Koho- eli keidassuo

54 Järvet Suomen pinta-alasta noin 10% järviä Eutrofinen =runsasravinteinen Oligotrofinen =niukkaravinteinen Dystrofinen =humuspitoinen

55 EKOLOGISET YMPÄRISTÖONGELMAT

56 Ekologiset ympäristöongelmat Ilmastonmuutos Ympäristömyrkyt Lyhytaaltoinen säteily Ravinteiden kierto ja sen häiriöt

57 Kasvihuoneilmiö

58 Ilmastonmuutos Hiilidioksidi ja metaani tärkeimmät kasvihuonekaasut Lämpenemisen vaikutukset Sademäärien muutokset Merivirtojen muuttuminen Lajien levinneisyysalueiden muuttuminen Jäätiköiden sulaminen Merenpinnan nousu Yms.

59 Happamoituminen Hapanlaskeuma (NO x,so 2 ) Märkälaskeuma Kuivalaskeuma Happaman laskeuman vaikutukset Puiden harsuuntuminen Maaperän happamoituminen Myrkyllisiä metalleja vapautuu Ravinteita huuhtoutuu

60 Ympäristömyrkyt Aineita, jotka rikastuvat ravintoketjuihin ja ovat haitallisia jo pieninä pitoisuuksina Tyypillistä rasvaliukoisuus, kemiallinen pysyvyys ja hidas hajoaminen

61 Orgaaniset ympäristömyrkyt DDT Käytettiin hyönteismyrkkynä (yhä malarian torjunnassa) Vaikuttaa esim. lintujen munankuoren paksuuteen PCB Käytettiin teollisuudessa ja sähkölaitteissa Aiheuttaa lisääntymishäiriöitä

62 Raskasmetallit Suuret määrät häiritsevät aineenvaihduntaa Säilyvät luonnossa pitkään Vaikuttavat usein hermostoon Lyijy, elohopea, kadmium cury_bionerd.jpg

63 Lyhytaaltoinen säteily Säteilyn lähteet Maaperän radon Luonnon taustasäteily Lääketiede Tšernobyl

64 Radioaktiivisuuden vaikutukset 1. Ihohaavat ja kudosvauriot Voimakkaasta säteilyannoksesta 2. Sikiön kehitysvauriot Säteily vaikuttaa jakautumisvaiheessa oleviin soluihin 3. Syöpä

65 UV-säteily UV-A, UV-B ja UV-C Haitallisinta on UV-Bsäteily Otsonikerroksen oheneminen lisää UV- B-sätelyn määrää alailmakehässä Aiheuttaa ihosyöpää ja harmaakaihia

66 Ravinteiden kierto

67 Typen kierto n_cycle_fi.svg

68 Fosforin kierto

69 Rehevöityminen Kasvien perustuotannon kasvua maa- tai vesiekosysteemissä Ihmisen aiheuttamaa Rehevöittävät ravinteet jätevedestä ja pelloilta