ISTUTUS- JA LUONNONTAIMIEN MYYRÄTUHOT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ISTUTUS- JA LUONNONTAIMIEN MYYRÄTUHOT"

Transkriptio

1 ISTUTUS- JA LUONNONTAIMIEN MYYRÄTUHOT Otso Huitu 1, Riitta Julkunen-Tiitto, Juhani Korhonen, Virpi Virjamo & Heikki Henttonen 1 Metla Suonenjoki otso.huitu@metla.fi

2 Myyrät boreaalisissa ekosysteemeissä runsaslukuisia; syklinen kannanvaihtelu monipuoliset elinympäristöt avainlajeja säätelevät petokantoja voimakas vaikutus kasvillisuuteen tautien kantajia

3 Myyrät metsätuholaisina

4 Myyrät metsätuholaisina talvi 2008/09: täystuhoa ha, lievempää tuhoa ha ⅓ koko istutusmäärästä ha = taimea = 18 miljoonaa vastaavia tuhomääriä raportoitu P-Amerikasta & muualta Euraasiasta

5 Myyrätuhojen torjunta myyriä kaikkialla, alttiita taimikoita kaikkialla perinteiset jyrsijätuholaisten torjuntakeinot maastossa turhia!

6 Myyrätuhojen torjunta myyriä kaikkialla, alttiita taimikoita kaikkialla perinteiset jyrsijätuholaisten torjuntakeinot maastossa turhia! pidettävä myyrät pois taimikoista TAI istutettava vähemmän maistuvia taimia

7 Miksi myyrät syövät taimia energia o hiilihydraatit o rasvat ylläpito o aminohapot (typpi) o vitamiinit o mikroravinteet vesi lääkintä (loiset?)

8 Miksi luonto on vielä vihreä..? kasveilla lukematon määrä vihollisia: patogeenit, loiset ja herbivorit -> puolustautumiskeinot tarkoituksena parantaa kasvin kelpoisuutta ja elinkykyä mekaanisia kemiallisia

9 Tausta & kysymykset Havainto: istutetut taimet ovat huomattavasti alttiimpia myyrätuholle kuin luonnontaimet

10 Tausta & kysymykset Havainto: istutetut taimet ovat huomattavasti alttiimpia myyrätuholle kuin luonnontaimet 1. Onko istutustaimissa enemmän ravinteita (N) ja vähemmän puolustusyhdisteitä kuin luonnontaimissa? 2. Valikoivat myyrät korkean ravinnepitoisuuden ja alhaisen puolustusyhdistepitoisuuden taimia?

11 Tutkimusmenetelmät taimitarhataimia istutettiin luonnontaimien viereen toukokuussa ja syyskuussa kaikkia taimia siirrettiin myyräaitauksiin marraskuussa peltomyyriä vapautettiin aitauksiin talveksi tuhojen määritys toukokuussa

12 Tutkimusmenetelmät taimista otettiin kuorinäytteet ravinteiden ja puolustusyhdisteiden määritystä varten keväällä, syksyllä ja alkutalvella typpi ja pii alkaloidit (ml. piperidiinit) fenolit (ml. stilbeenit)

13 N % Si, mg/kg Tulokset 1/4 a. b A B C luonnon luont kevätist. kevätist. syysist. luonnon luont kevätist. syysist. Koetaimien keskimääräiset (±se) a) typpi- ja b) piipitoisuudet syksyllä, ennen syöttökoetta Syysistutetut taimet ovat ravinnonlaadullisesti parhaita myyrille Si-pitoisuus, mg/kg 280 A A BA

14 piperidiinialkaloidipitoisuus µg/mg Tulokset 2/4 C B A luonnon kevätist. syysist. Syysistutetuissa taimissa on korkeimmat piperidiinialkaloidipitoisuudet

15 stilbeenipitoisuus mg/g Tulokset 3/4 A A B luonnon kevätist. syysist. Syysistutetuissa taimissa on alhaisimmat stilbeenipitoisuudet

16 vaurioitettujen taimien osuus 0.2 proportion damaged seedlings 0.0 Tulokset 4/ natural spring autumn b. Damage class % C B A natural spring autumn luonnon kevätist. syysist. Syystaimilla kaksinkertainen tuhoriski verrattuna kevätistutettuihin (3 vrt. luonnontaimiin)

17 Pohdintaa 1. Onko istutustaimissa enemmän ravinteita (N) ja vähemmän puolustusyhdisteitä kuin luonnontaimissa? KYLLÄ JA EI

18 Pohdintaa 1. Onko istutustaimissa enemmän ravinteita (N) ja vähemmän puolustusyhdisteitä kuin luonnontaimissa? KYLLÄ JA EI 2. Valikoivat myyrät korkean ravinnepitoisuuden ja alhaisen puolustusyhdistepitoisuuden taimia? KYLLÄ JA EI

19 Pohdintaa myyrille vaikuttaa olevan merkityksellisempää tärkeiden ravinteiden (N) saanti kuin kemiallisten yhdisteiden välttäminen stilbeenit haitallisia mutta piperidiinialkaloidit eivät haitallisia myyrille? muiden sekundääriyhdisteiden merkitys, esim. terpeenit ja muut pihka-aineet? taimien genotyyppi / alkuperä?

20 Pohdintaa taimitarha-aikainen lannoitus lieventää istutusstressiä ja parantaa 1. kasvukauden kasvua ovatko ravinnetankkauksen hyödyt suuremmat kuin kohonneen myyrätuhoriskin aiheuttamat haitat..? etenkin kuusen syysistutuksia olisi vältettävä suuren myyrätuhoriskin vuosina

21 Myyrätilanne syksy ,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0

22 Lisätietoja: puh

22-3-2010. Myyrien aiheuttamat taimituhot. Sisältö. Myyrät pohjoisissa ekosysteemeissä. Myyrät pohjoisissa ekosysteemeissä. Jyrsijät tuholaisina

22-3-2010. Myyrien aiheuttamat taimituhot. Sisältö. Myyrät pohjoisissa ekosysteemeissä. Myyrät pohjoisissa ekosysteemeissä. Jyrsijät tuholaisina Myyrien aiheuttamat taimituhot Otso Huitu Metsäntutkimuslaitos Suonenjoki Juntintie 154 77600 Suonenjoki otso.huitu@metla.fi puh. 050 391 4917 Sisältö 1. Myyrät pohjoisissa ekosysteemeissä 2. Myyrät tuholaisina

Lisätiedot

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria.

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria. Ecopulp Taimitassu Ecopulp Taimitassu, suojaa tehokkaasti kaikentyyppisiä puuntaimia, pensaita sekä taimikkoja sen ensimmäisinä vuosina. Taimitassu säästää paljon vaivaa, aikaa sekä rahaa. Lisäksi se parantaa

Lisätiedot

Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen

Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen Jouni Partanen Tausta Paakkutaimien 1980-luvulla laaditut keskipituussuositukset perustuvat taimien kasvatustiheyteen

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

Puun bioaineiden uudet mahdollisuudet

Puun bioaineiden uudet mahdollisuudet METSÄSSÄ PUHALTAVAT UUDET TUULET Juhlaseminaari 11.9.2012 Mikaeli, Mikkeli Bioaineet - bioaktiivinen aine (Biokemikaalit) - Kasvien, sienten, jäkälien ja levien muodostamia aineita - Funktionaalisuus -

Lisätiedot

Hirvet taimikoissa. Taimikonhoidon teemapäivä Joensuu Juho Matala.

Hirvet taimikoissa. Taimikonhoidon teemapäivä Joensuu Juho Matala. Hirvet taimikoissa Taimikonhoidon teemapäivä Joensuu 26.8.2010 Juho Matala Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö juho.matala@metla.fi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi

Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi Yhteistyössä Suunnitelu: Metla: Ville Hallikainen Mikko Hyppönen Pasi Rautio Pekka

Lisätiedot

Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa auttaako kulotus tai maankäsittely? Pasi Rautio Luke, Rovaniemi

Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa auttaako kulotus tai maankäsittely? Pasi Rautio Luke, Rovaniemi Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa auttaako kulotus tai maankäsittely? Pasi Rautio Luke, Rovaniemi Nummettumisongelma kanerva/puolukkatyypin metsissä Savukoski: 40 vuotta sitten hakattu ala Kuva:

Lisätiedot

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla Maanmittauslaitos 4/2014 Havaintokoeverkostosta lisätietoja on saatavissa: Polttavan ajankohtaista tietoa

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana oikean

Lisätiedot

Taimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot

Taimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot Taimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot Juho Matala METSÄNUUDISTAMISEN LAADUN ONGELMAT NordGen Metsä teemapäivä Maanantai 3.10.2011,

Lisätiedot

MYYRÄT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA

MYYRÄT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA MYYRÄT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA Otso Huitu Metsäntutkimuslaitos Suonenjoen tutkimusyksikkö Juntintie 154 77600 Suonenjoki otso.huitu@metla.fi puh. 050 391 4917 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Ajankohtaista kasvinsuojelusta. Marja Poteri ja Arja Lilja

Ajankohtaista kasvinsuojelusta. Marja Poteri ja Arja Lilja Ajankohtaista kasvinsuojelusta Marja Poteri ja Arja Lilja Uusittu laboratorio ja uusi tutkija Anne Uimari aloittanut 1.12.2012 Metlan Suonenjoen toimipaikassa Metsäpatologian laboratoriota varustetaan

Lisätiedot

Mitä uutta hirvikarkotteista? Juho Matala Taimitarhapäivät 2014 24.1, Hotelli Laajavuori, Jyväskylä

Mitä uutta hirvikarkotteista? Juho Matala Taimitarhapäivät 2014 24.1, Hotelli Laajavuori, Jyväskylä Mitä uutta hirvikarkotteista? Juho Matala Taimitarhapäivät 2014 24.1, Hotelli Laajavuori, Jyväskylä Mitä ovat hirvikarkotteet? Taimikohtaiseen suojaukseen tarkoitettuja tuotteita Perustuvat hirvelle epämiellyttävään

Lisätiedot

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Kauko-ohjattavien ilma-alusten käyttömahdollisuuksista metsätaloudessa

Kauko-ohjattavien ilma-alusten käyttömahdollisuuksista metsätaloudessa Kauko-ohjattavien ilma-alusten käyttömahdollisuuksista metsätaloudessa Jarmo Hämäläinen Heikki Ovaskainen Markus Strandström Metsäteho Oy 21.1.2016 Dronien käytön kriittisiä kysymyksiä - metsätalous Kantokyky

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Kuusen paakkutaimien kasvatusaika ja juuristo

Kuusen paakkutaimien kasvatusaika ja juuristo Kuusen paakkutaimien kasvatusaika ja juuristo Jouni Partanen 1 Teppo Tutkija Konetaimi: koneistutuksen taimituotanto- ja huoltoketju Tausta Paakkutaimien 1980-luvulla laaditut kasvatustiheyteen perustuvat

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa. Jaana Luoranen & Heikki Smolander

Koneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa. Jaana Luoranen & Heikki Smolander Koneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa Jaana Luoranen & Heikki Smolander Esityksen sisältö Koneistutuksen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä Maanmuokkauksen laatu Istutussyvyys Koneistutukseen

Lisätiedot

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun

Lisätiedot

Metsähallituksen metsäpalveluhankinnat. 6.11.2014 Tarmo Myllymäki

Metsähallituksen metsäpalveluhankinnat. 6.11.2014 Tarmo Myllymäki 1 Metsähallituksen metsäpalveluhankinnat 6.11.2014 Tarmo Myllymäki Asiakaslähtöinen prosessimalli Johtaja Jussi Kumpula Kestävä kehitys (KK) Antti Otsamo Hallinto Jarmo Leskinen Metsäomaisuudenhoito (MOH)

Lisätiedot

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Katse syyshoitoon Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta Mikkeli 3.11.2017 Matala V. 2006: Mansikan viljely Syyshoito eli sadonkorjuun jälkeiset

Lisätiedot

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia

Lisätiedot

LYHYTKIERTOVILJELY Esa Heino ja Jyrki Hytönen Metla/Kannuksen yksikkö

LYHYTKIERTOVILJELY Esa Heino ja Jyrki Hytönen Metla/Kannuksen yksikkö LYHYTKIERTOVILJELY Esa Heino ja Jyrki Hytönen Metla/Kannuksen yksikkö Esityksen kuvat: Esa Heino/Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi SISÄLTÖ

Lisätiedot

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä Tuula Piri Metsäntutkimuslaitos Taimitarhapäivät 2014, Jyväskylä Puulajeistamme kuusi pärjää parhaiten eri-ikäisrakenteisessa metsikössä, koska se on puolivarjopuu.

Lisätiedot

Taimien laadun ja erityisesti juuriston määrän merkitys maastomenestymiselle

Taimien laadun ja erityisesti juuriston määrän merkitys maastomenestymiselle Taimien laadun ja erityisesti juuriston määrän merkitys maastomenestymiselle NordGen Metsä teemapäivä Laatua ja monimuotoisuutta metsänuudistamiseen Jouni Partanen 1 Jouni Partanen Taustaa Paakkutaimien

Lisätiedot

Hedelmän- ja marjanviljely

Hedelmän- ja marjanviljely Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Fin Forelian taimilla tuottoa talousmetsiin. Taimihuolto

Fin Forelian taimilla tuottoa talousmetsiin. Taimihuolto Fin Forelian taimilla tuottoa talousmetsiin Taimihuolto Taimen tie tarhalta metsään Kuljetuksen jälkeen vastuu taimista siirtyy asiakkaalle - välivarastoi ja hoida taimet oikein! Vastaanottotarkastus Välivarastointi

Lisätiedot

Juurikäävän torjunta

Juurikäävän torjunta Juurikäävän torjunta Miksi pois tuen piiristä? tuettu valtion varoin liki 20 vuotta Torjunnan kustannukset eivät ole suuret suhteessa hakkuutuloihin väheneviä tukijärjestelmän määrärahoja ei ole tarkoituksenmukaista

Lisätiedot

Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys

Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys Jaana Luoranen, Metsäntutkimuslaitos Konetaimi: koneistutuksen taimituotanto- ja huoltoketju Maanmuokkaus: tavoitteet Metsänuudistamisen onnistumisen

Lisätiedot

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää METLA / MIL-tutkimusohjelma 2007-2012 Elina Vapaavuori METLA/Elina Vapaavuori: ILMASE -työpaja 06.11.2012 1 1 Nykyinen CO 2 pitoisuus, ~390 ppm, on korkeampi

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Alkutalven lauha säätyyppi jatkui tammi- ja helmikuussakin. Tammikuun keskilämpötila

Lisätiedot

Siemenviljelyssiemenen saatavuusongelmat

Siemenviljelyssiemenen saatavuusongelmat Siemenviljelyssiemenen saatavuusongelmat Katri Himanen Luonnonvarakeskus Tilastotiedot: Claes Uggla / Skogsstyrelsen, Curt Almqvist / Skogsforsk, Kari Leinonen / Evira 1 4.5.2017 2 4.5.2017 2003 2004 2005

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset

Lisätiedot

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana Lapin metsätalouspäivät 13.2.2014 Antti Otsamo Kehitys- ja ympäristöpäällikkö, MMT Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Vihreät markkinat?

Lisätiedot

Metsävakuuttaminen. Ismo Ruokoselkä

Metsävakuuttaminen. Ismo Ruokoselkä Metsävakuuttaminen Ismo Ruokoselkä Vakuuta metsäsi! Myrskyt tuhoavat laajojakin alueita, menetykset voivat olla useita kymmeniä tuhansia euroja. Myrskyt ennusteiden mukaan lisääntyvät edelleen ja ovat

Lisätiedot

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011 Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita

Lisätiedot

Täpläravun levinneisyyden rajat ja kannanvaihtelut

Täpläravun levinneisyyden rajat ja kannanvaihtelut Täpläravun levinneisyyden rajat ja kannanvaihtelut Riitta Savolainen Jyväskylä, Viherlandia 13.3.213 Tausta ja tutkimuksen tarkoitus Alkuperäinen jokirapu (Astacus astacus ) muodostaa lisääntyviä kantoja

Lisätiedot

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsänuudistamisen sta se laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu 29.11.211 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 211 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus tkim ja kehittämisverkostoerkosto

Lisätiedot

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti) Kevätvehnän aluskasvikoe Päivitetty 4.7..2013 Havaintokokeessa seurataan kevätvehnän aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen.

Lisätiedot

Taimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Taimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikon varhaishoito: Heinäntorjunta Heinäntorjunta Tavoitteena turvata ja

Lisätiedot

Metsän uudistaminen. Ohjeita omatoimiseen istutukseen Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Ohjeita omatoimiseen istutukseen Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin Metsän uudistaminen Ohjeita omatoimiseen istutukseen Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Istuttaminen Metsän kasvatuksessa istuttaminen on kallis investointi, mutta

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun Taimikonhoidon teemapäivä 26.8.2010 MMT Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoki Varhaishoito Pintakasvillisuuden torjunta - kilpailun vaikutukset Taimikonhoidon

Lisätiedot

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT TAUSTAA JA KOKEMUKSIA VIHANNEKSET, PERUNA Varhaisviljelyssä pelto pitkään mustana sadonkorjuun jälkeen. Rikkakasvit pääsevät vapaasti kasvamaan ja siementämään jos

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta

Lisätiedot

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Erikoistutkija Timo Saksa, Metla Metla Suonenjoki 45 vuotta metsäntutkimusta takana, mitä edessä? Suonenjoki 27.10.2014 Taimikoiden laatu VMI:n mukaan 53% 34%

Lisätiedot

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Terveellinen kaura Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013 Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Mikä on Leipätiedotus? Leipomoalan yhteinen tiedotusyksikkö Perustettu 1961 Rahoitus Perusbudjetti jäsenmaksuista

Lisätiedot

Eläintuhot metsissä ERKKI ANNILA

Eläintuhot metsissä ERKKI ANNILA Eläintuhot metsissä ERKKI ANNILA Vanhimmat tiedot Suomessa esiintyneistä hyönteisten aiheuttamista metsätuhoista on vuodelta 1753, jolloin professori Pehr Adrian Gadd kirjoitti mäntypistiäisten tuhonneen

Lisätiedot

Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana

Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana Tuomas J. Mattila Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Seinäjoki 1.2.2018 Rikalan Säätiö Esityksen rakenne Maan kasvukunnon

Lisätiedot

Tarvitseeko metsäsi hoitoa?

Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Pasi ivlk Valkama, Emmi imäkinen, Anne Ojala, Ojl Heli HliVht Vahtera, Kirsti tilhti Lahti, Kari irantakokko, tkkk Harri Vasander, Eero Nikinmaa & Outi Wahlroos

Lisätiedot

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA Tiina Laine Tutkija Metsäntutkimuslaitos tiina.laine@metla.fi Kohdevalinnalla on merkitystä Konetyön tuottavuuden vaihtelun ja sen myötä kustannusten parempi hallinta.

Lisätiedot

Suonpohjan uusi elämä turvetuotannon jälkeen

Suonpohjan uusi elämä turvetuotannon jälkeen Suonpohjan uusi elämä turvetuotannon jälkeen 22.10.2013 Suoseura Helsinki 15.10.2013 Olli Reinikainen 1 Suomen suo- ja turvemaiden käyttö Kokonaisala 9.29 miljoonaa ha Metsätalous Luonnontilassa 2 2 Turvetuotanto

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset Koneistutushankkeen loppukeskustelu 5.11.2014 Projektipäällikkö Kyösti Sipilä Projektitutkija Tiina Laine Koneistutushanke Aloitettu vuonna 2010 Metsäkeskus ja

Lisätiedot

Biologinen kasvinsuojelu

Biologinen kasvinsuojelu Biologinen kasvinsuojelu Heini Koskula Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Taustaa petojen käytöstä Mistä on kyse? Petopunkkeja

Lisätiedot

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Pohjoismainen siemen- ja taimineuvosto NordGen Skog järjesti Oslossa maaliskuussa teemapäivän Föryngelse skogens fundament. Paikalla oli reilut viisikymmentä

Lisätiedot

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET Mansikat AIKAISET LAJIKKEET Honeoye FinE Erinomainen varhaislajike, soveltuu myös luomuviljelyyn. Marjat säännöllisen muotoisia, hieman kartiomaisia, väriltään kirkkaanpunaisia ja kiiltäväpintaisia, myös

Lisätiedot

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua? Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua? Tuula Piri & Heli Viiri Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012, Helsinki Juurikääpä

Lisätiedot

Myyrätuhojen nykynäkymiä

Myyrätuhojen nykynäkymiä Metsätieteen aikakauskirja 2/2001 Tieteen tori Heikki Henttonen Myyrätuhojen nykynäkymiä e e m t a Myyrien kannanvaihtelut ja niiden muuttuminen Maamme eteläisessä puoliskossa, Kainuuta ajoittain lukuunottamatta,

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0045/6. Tarkistus. Karl-Heinz Florenz PPE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0045/6. Tarkistus. Karl-Heinz Florenz PPE-ryhmän puolesta 6.2.2019 A8-0045/6 6 10 kohta 10. toteaa, että integroidun torjunnan työkalupakissa biologiseen torjuntaan kuuluu sellaisten hyödyllisten lajien menestymisen edistäminen tai käyttäminen, jotka ovat tuholaisten

Lisätiedot

SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus

SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa Marja Tuononen, Minna Pohjola ProAgria Länsi-Suomi Saila Karhu, Marja

Lisätiedot

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten? Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten? Sauli Valkonen Luonnonvarakeskus Sisältö Tulokset ja päätelmiä 4 tutkimuksesta MONTA MT-kuusikot E-S DistDyn kuusikot ja männiköt E-S KainuuPA tuoreen kankaan

Lisätiedot

Suomi elää metsästä. Elääkö Suomi metsäluonnosta?

Suomi elää metsästä. Elääkö Suomi metsäluonnosta? Suomi elää metsästä Elääkö Suomi metsäluonnosta? Suomalaisille luonnonvarat ja yhteys luontoon on sanottu olevan hyvinvointimme perusta. Maailman talous on kriisissä ja myös luonnon tasapaino on enemmän

Lisätiedot

Luontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540)

Luontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540) Luontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540) Pasi Rautio Rovaniemi 1 22.6.2015 Hankkeet 3551 (Metsän luontainen uudistaminen - pusikoita vai puun tuottamista): 1) Keskeisten kotimaisten

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11. Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.2011 Huittinen Esityksen sisältö 1. Taimikonhoidon merkitys kuusen uudistamisketjussa

Lisätiedot

Tammikuu. Sinun apteekkisi. Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai

Tammikuu. Sinun apteekkisi. Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai Tammikuu Keskiviikkona 14.1. Asiaa laihduttamisesta. Tietoa laihdutuksesta ja apteekissa myytävistä laihdutustuotteista. 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Asiaa laihduttamisesta 19

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.

Lisätiedot

MegaLab tuloksia 2017

MegaLab tuloksia 2017 MegaLab tuloksia 2017 Näytteet Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden toimittaa analysoitavaksi yhden lehtinäytteen Näytteet kerättiin kesä heinäkuun vaihteessa.

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2

Lisätiedot

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi Pusikoita vai puuntuotantoa tutkimuspäivä Rovaniemellä 11.12.2014 Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turvemailla Hannu Hökkä Metla Rovaniemi Taustaa Suomessa pitkät perinteet

Lisätiedot

Suodatinratkaisuilla puhdistustehoa metsätalouden vesiensuojeluun, Tutkimusseminaari Kalle Karosto

Suodatinratkaisuilla puhdistustehoa metsätalouden vesiensuojeluun, Tutkimusseminaari Kalle Karosto Suodatinratkaisuilla puhdistustehoa metsätalouden vesiensuojeluun, Tutkimusseminaari 8.12.2016. Kalle Karosto Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen biosuotimilla (VETU)- hanke Maastokokeet Hankkeen

Lisätiedot

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano 3000 Ojitetut suot keskiläpimittaluokittain: muutos VMI10 -> VMI11 VMI / 2014 / Antti Ihalainen 2500 VMI 11 VMI 10 11 Mänty

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

siemenviljelmillä NordGen Metsä: Tuhoteemapäivä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.

siemenviljelmillä NordGen Metsä: Tuhoteemapäivä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla. Hyönteistuholaiset i kuusen siemenviljelmillä NordGen Metsä: Tuhoteemapäivä 18.3.2010 Eevamaria Harala Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Kuusen

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Kuusen taimikon varhaishoito Lähtökohtana on minimoida varhaishoidon tarve

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola ÖLJY LUONNOSSA Öljy vaikuttaa luontoon monin eri tavoin sekä pinnan alla että rannoilla. Öljyn koostumus vaikuttaa sen

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana

Lisätiedot

MONTA-YHTEISTUTKIMUS

MONTA-YHTEISTUTKIMUS MONTA-YHTEISTUTKIMUS Talousmetsän uudistamisen taloudelliset ja ekologiset vaikutukset Markus Monta-kokeiden Strandström perusteella Metsäteho iltapäiväseminaari 26.9.2007 Markus Strandström Metsäteho

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Koneellisen istutuksen käyttöönotto Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:

Lisätiedot

Karhunvadelman viljely

Karhunvadelman viljely UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Karhunvadelman viljely Erikoismarjojen viljely 25.4. ja 9.5.2018 Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä Onko karhunvadelmalle kysyntää?

Lisätiedot

Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin

Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset metsätuhoihin ja - tauteihin boreaalisen vyöhykkeen metsissä

Ilmastonmuutoksen vaikutukset metsätuhoihin ja - tauteihin boreaalisen vyöhykkeen metsissä Ilmastonmuutoksen vaikutukset metsätuhoihin ja - tauteihin boreaalisen vyöhykkeen metsissä Johdanto Ilmastonmuutoksen on ennustettu muuttavan subboreaalisen metsävyöhykkeen ekologiaa huomattavasti. Kasvukauden

Lisätiedot

Juho Sahlberg. Taimikoiden metsänhoidollinen tila ja myyrätuhojen esiintyminen Ilmajoella vuosina istutetuissa taimikoissa

Juho Sahlberg. Taimikoiden metsänhoidollinen tila ja myyrätuhojen esiintyminen Ilmajoella vuosina istutetuissa taimikoissa Juho Sahlberg Taimikoiden metsänhoidollinen tila ja myyrätuhojen esiintyminen Ilmajoella vuosina 2006-2008 istutetuissa taimikoissa Opinnäytetyö Kevät 2010 Maa- ja metsätalouden yksikkö, Ähtäri Metsätalouden

Lisätiedot

Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan

Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan Heli Peltola, Itä-Suomen yliopisto Kuva: Heli Viiri Kuva: MOTIVE Merkittävimmät tuulituhot Suomessa Myrsky Tuho, Keskituuli (10 min) & Alue milj. m 3 puuskat, m

Lisätiedot

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista N:o L 55/22 \ FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 6. 3. 96 KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista (ETA:n kannalta

Lisätiedot