Villisian tuleminen hyödyt ja uhkat. Ohto Salo Suomen riistakeskus

Transkriptio

1 Villisian tuleminen hyödyt ja uhkat Ohto Salo Suomen riistakeskus

2 Villisika Suomessa Luulöydösten perusteella esiintynyt Suomessa yli 8000 vuotta sitten. Historiallisen ajan ensimmäiset havainnot luvuilla Käytännössä tulokaslaji ei ehkä vieraslaji Kanta kasvanut suhteellisen nopeasti 2010-luvulla Uhkia ja mahdollisuuksia

3 HYÖDYT UHKAT

4 Villisikakannan kehitys

5 Villisika saalis

6 Kaakkois-Suomi

7 Villisian biologia ja ekologiset vaikutukset Eräs laajimmalle alueelle levinneistä maanisäkkäistä: Tunnetaan ainakin 16 alalajia Tehokas lisääntymään: Aluetason tiheys saattaa kaksinkertaistua vuodessa mm. sääolot ja ravinto Alalajit Sopeutuu hyvin vallitseviin ravinneolosuhteisiin -> Kaikkiruokainen Huomionarvoista eläinperäisen ravinnon osuus aina vähintään 10 % Voimakkaasti ympäristöään muokkaava pioneerilaji Monien virus- ja bakteeritautien levittäjä

8 Vaellusviettiä aliarvioitu: GPS pannoitettujen emakoiden todettu vaeltavan porsaineen satoja kilometrejä - Tilausta tutkimukselle Suomessa Metsä- ja peltokanalintujen pesäpredaatio: Ei laajaa tieteellistä näyttöä suorasta pesäpredaatiosta Vähäinen tutkimus ja usein alueilla, joilla ei mm. metsäkanalintuja muutenkaan. Eläinruokavalion osuutta villisian ravinnossa on tutkittu laajasti -> Kaikki kelpaa Madot, kovakuoriaiset, matelijat, linnut, munat Käytännön kokemukset puoltavat varovaisuutta villisian suhteen Esim. Harz Saksassa, Waldviertel Itävallassa. Myös ravintokilpailu

9 Pioneerilaji, joka muokkaa voimakkaasti ympäristöään 9

10 Villisian taudeista Merkittävä tautireservuaari (monien virus- ja bakteeriperäisten tautien levittäjä tai kantaja) mm. trikiini Monet taudit uhkana villi- ja tuotantoeläimille ja joissain tapauksissa myös ihmisille Afrikkalainen sikarutto (ASF) Herkästi leviävä virusperäinen tauti ei toistaiseksi rokotetta Sikojen kanssa toimivien pidättäydyttävä toistaiseksi villisian metsästyksestä. Metsästäjien pääpiirteittäin tunnettava ASF-viruksen ominaisuudet. 10

11 ASF leviää Baltiassa - Villisioissa ja kotisikaloissa - Metsästysmatkailua ei suositella - Rajoitukset selville ja huomioon - Varotoimenpiteet

12 Villisian ekologiset ja yhteiskunnalliset vaikutukset Euroopassa lisääntyneet konfliktit maanomistajien ja metsästäjien välillä - Maatalouden tappiot Ruotsissa 2009 arvioitu 1,8 milj. Villisian vaikutukset pienriistakantojen runsauteen Ei hyvää referenssiä Suomen oloihin vrt. Etelä-Ruotsi -> Alhaiset kanalintukannat muutenkin. Euroopassa ei kanalintuja juuri ollenkaan villisika-alueilla. Waldviertel: Teeret hävinneet 20 vuoden aikana villisian runsastuessa, sattumaa? Villisika suurkaupungeissa Jonkinasteinen ongelma mm. Berliinissä.. 12

13 Ekologiset vaikutukset Kasvillisuuden muutokset: Kenttäkerroksen kasvien väheneminen ilmeisin, ( suoja, ravinto!) Lajirunsaussuhteet. Näyttöä mm. Ruotsista. Pääsääntöisesti lajirunsaus vähenee, mutta joissain tapauksissa kasvaa Vieraslajien leviäminen -> maanmuokkauksen seurauksena Pieneläinten väheneminen (mm. madot) vaikuttaa ravinnekiertoon. Voimakkuutta ei juurikaan tutkittu. Vaikutukset puiden kasvuun: Paikallisella tasolla voi olla merkittäviä vaikutuksia, Esim. juuristovauriot. Tutkimustuloksia ei juurikaan. Esimerkki Norjasta, vaikutus metsätalouden kannalta vähäinen. (50 villisian populaatio) (Lisätutkimus saattaisi antaa erilaisia tuloksia)

14 Villisian kannanhoidon menetelmät Villisikakannan koon tarkka seuranta edellytys villisikakannan hallinnalle: Valtakunnan tasolla saalisilmoitukset, paikallistasolla riistakamerat, maajälkilaskennat, AVOIMUUS Vaatii tiheän kannan alueilla useiden menetelmien yhteensovittamista Metsästyksellä voidaan vaikuttaa kannan kokoon parhaiten alueilla, joilla ei vakituista villisikakantaa - Suomessa talvi toistaiseksi toinen menetelmä kannansäätelyssä 14

15 Valikoiva metsästys helppoa? Kyttäysmetsästyksessä toteutettavissa Koirametsästyksessä? Ei välttämättä Pyynti kohdennettava ensisijaisesti porsaisiin ja ylivuotisiin. Vanhan emakon kaataminen ja yksinomaan karjujen kaataminen voi johtaa porsastuoton kasvuun 15

16 Ehdotetut säädösmuutokset Villisian kannanseurannan parantamiseksi ehdotetaan säädettäväksi ilmoitusvelvollisuus kaadetusta villisiasta:

17 Ehdotetut säädösmuutokset Metsästyksen helpottamiseksi ehdotetaan jousimetsästyksen sallimista, elävänä pyytävän loukun sallimista ja porsaattoman yksilön metsästyksen sallimista ympärivuotisesti Eläintautien ehkäisemiseksi tapahtuvassa villisikakannan rajoittamiseksi suoritettavassa metsästyksessä ehdotetaan sallittavaksi kiinteän ruokintapaikalle sijoitetun keinotekoisen valonlähteen käyttö. Villisian luotivaatimusluokkaa ehdotetaan nostettavaksi luokasta 3) luokkaan 4) (E 100 > J) tai, luodin painon on ollessa 10 grammaa tai enemmän, osumaenergian on vastaavalla tavalla mitattuna oltava vähintään joulea (E 100 > J)

18 Tulevaisuuden näkymiä Saalismäärät kasvussa: - Kanta kasvussa, levittäytymässä uusille alueille Tuleva kevät: Kovemman talven vaikutus lisääntymiseen? ASF-tilanteen kehitys Euroopassa Metsästysmenetelmien kehittyminen: - Kyttäyskulttuuri, koirapyynti Villisian riistataloudellinen arvo? Sian kääntöpuoli tutuksi yhä useammalle

19 Kiitos!