ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUDEN TOIMINTAKERTOMUS 2017

Transkriptio

1 ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUDEN TOIMINTAKERTOMUS 2017 Ukri Merikanto: Kaksi kappaletta

2 2 1 PRESIDENTIN KATSAUS Lainkäyttö ICT- ja muista työjärjestelyistä Henkilöstö Kouvolan istuntopaikka Toimintaympäristön muutoksia Kiitokset TIETOA HOVIOIKEUDESTA Yleistä Itä-Suomen hovioikeuspiirin käräjäoikeudet ja niihin kuuluvat kunnat HENKILÖKUNTA Yleistä Henkilöstön ikäryhmäjakauma Organisaatio LAINKÄYTTÖTOIMINTA Kaikkiin hovioikeuksiin saapuneet ja annetut asiat vuonna Itä-Suomen hovioikeuteen saapuneet asiat Itä-Suomen hovioikeuden annetut ratkaisut Viipymistilasto Pääkäsittelyt ja matkakäräjät vuonna Saapuneet asiat käräjäoikeuksittain ja asiaryhmittäin vuonna Saapuneiden asioiden laatu Käräjäoikeuksien ratkaisujen pysyvyys ratkaisuistunnoittain vuonna 2017 annetuista ratkaisuista Muutoksenhaku korkeimpaan oikeuteen Korkeimman oikeuden myöntämät valitusluvat Tulokset ja taloudellisuus vuonna MUU TOIMINTA Hallinto Sisäinen valvonta Hovioikeus antoi kertomusvuoden aikana seuraavat lausunnot Koulutus Kirjasto Tiedotus Valtavirtatuotteiden käyttöönotto Työterveyshuolto ja työsuojelu Työhyvinvointi ja virkistystoiminta Kunnia- ja ansiomerkit Suomi Liite: Alioikeuksien ratkaisujen pysyvyys alioikeuksittain vuonna 2017 annetuissa ratkaisuissa... 25

3 3 1 PRESIDENTIN KATSAUS 1.1 Lainkäyttö Vuonna 2017 hovioikeuksiin saapui ja ratkaistiin asiaa. Saapuneiden asioiden määrä oli runsaat 300 asiaa pienempi kuin edellisvuonna. Ratkaistujen asioiden määrä puolestaan laski lähes asialla. Vuoden 2017 lopussa vireillä oli asiaa. Määrä oli 14 asiaa pienempi kuin vuoden 2016 lopussa. Itä-Suomen hovioikeudessa ratkaisematta olevien asioiden määrä vuoden 2017 lopussa oli 350 asiaa; ratkaisukokoonpanoa kohden noin 32 asiaa. Niin saapuneiden, ratkaistujen kuin seuraavalle vuodelle siirtyneiden asioiden määrä oli huomattavasti arvioitua alhaisempi. Tämä vastaa hovioikeuksien yleistä tilannetta, vaikkakin Itä-Suomen hovioikeudessa saapuneiden asioiden määrä asiaa oli poikkeuksellisen alhainen. Vuoden 2018 neljän ensimmäisen kuukauden aikana hovioikeuteen on saapunut edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna lähes 8 prosenttia enemmän asioita. Samoin laajojen ja työläiden asioiden määrä on kasvussa. Keskimääräinen käsittelyaika hovioikeuksissa oli viime vuonna 5,5 kuukautta, pääkäsittelyasioissa 10,1 ja kirjallisen aineiston perusteella ratkaistavissa asioissa 3,8 kuukautta. Ajat ovat hieman lyhyemmät kuin edellisenä vuonna. Hovioikeuksien kesken ajoissa ei ole merkittäviä eroja. Itä-Suomen hovioikeudessa ajat olivat kuitenkin hieman keskimääräistä lyhyemmät: kaikissa asioissa keskimäärin 3,4, pääkäsittelyasioissa 7,5 ja kirjallisen menettelyn asioissa 2,3 kuukautta. Vuotta vanhempien asioiden määrä oli vuoden lopussa kaikissa hovioikeuksissa yhteensä 246 ja Itä-Suomen hovioikeudessa 8. Koko vuoden aikana käsittelyaika täällä ylitti yhden vuoden 31 asiassa. Näistä 8 asiassa käsittelyaika ylitti 18 kuukautta. Hovioikeus on alittanut tavoitteena keskimääräisissä käsittelyajoissa olleen 4,3 kuukauden ajan ja vuotta vanhemmissa asioissa tavoitteena vuoden lopun tilanteen enintään 10 asian määrän. Pääkäsittelyasioiden osuus vuosien korkeista luvuista prosenttia on laskenut jatkokäsittelylupajärjestelmän voimaantulon jälkeen ja oli hovioikeuksissa viime vuonna keskimäärin 26,8 prosenttia eli samaa luokkaa kuin vuonna Suurimmat 31,8 ja 30,9 prosenttia olivat Helsingin ja Vaasan hovioikeuksissa ja pienimmät 19,4 ja 22,1 prosenttia Rovaniemen ja Itä-Suomen hovioikeuksissa. Syitä eroihin ei ole tutkittu. Helsingin hovioikeuden lukuun saattaa vaikuttaa muita laadultaan ja laajuudeltaan jonkin verran erilainen asiakanta. Jatkokäsittelyluvan piiriin hovioikeuksissa kertomusvuonna ratkaistuista asioista kuului hovioikeudesta riippuen noin prosenttia. Pienin määrä 70,7 prosenttia oli Helsingin hovioikeudessa. Luku oli 75,7 Itä-Suomen hovioikeudessa. Jatkokäsittelylupa evättiin keskimäärin 35 prosentissa asioista, myös Itä-Suomen hovioikeudessa luku oli 35 prosenttia. Vaasan hovioikeudessa määrä oli muista hieman poikkeava ollen 29 prosenttia.

4 4 Muutoksenhakuprosentti kaikista käräjäoikeuksien antamista ratkaisuista oli pienin 1,2 prosenttia Itä-Suomen hovioikeudessa ja suurin 1,7 prosenttia Rovaniemen hovioikeudessa. Luku oli 1,6 prosenttia Turun ja Helsingin hovioikeuksissa sekä 1,3 Vaasan hovioikeudessa. Itä-Suomen hovioikeuspiirissä muita alhaisempaan lukuun voi vaikuttaa muun muassa väestön ikärakenne. Rikosasioissa muutoksenhakualttius käräjäoikeuksien ratkaisuista oli keskimäärin 12 prosenttia ja vaihteli Vaasan hovioikeuden 9,8 prosentista Rovaniemen hovioikeuden 18,5 prosenttiin. Itä- Suomen hovioikeudessa luku oli hieman keskimääräistä alhaisempi, 10,2. Hovioikeuden tuomiopiirin kuuden käräjäoikeuden antamista kaikista ratkaisuista haettiin muutosta edellä sanotun mukaisesti noin 1,2 prosentissa. Muutoksenhakualttius oli keskimääräistä hieman korkeampi Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon käräjäoikeuksissa ja vastaavasti alhaisempi Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen käräjäoikeuksissa. Itä-Suomen hovioikeuden ratkaisemissa asioissa käräjäoikeuden ratkaisun lopputulos pysyi noin 66 prosentissa, kun laskennassa on otettu huomioon asiat, joissa käräjäoikeuden ratkaisua ei ole muutettu, vain perusteluja on muutettu, muutos koskee vain lopputulokseltaan ratkaisun epäolennaista osaa, muutoksenhakemus on jätetty tutkimatta, asiassa on vahvistettu sovinto, lausunnon antaminen on rauennut, asia on jäänyt sillensä tai jatkokäsittelylupa on evätty. Luku on hieman alhaisempi kuin aikaisemmin. Käräjäoikeuksien välillä on jonkin verran eroa siinä, minkä verran niiden antamissa ratkaisuissa on tehty muutoksia. Kun ratkaisujen pysyvyyttä tarkastellaan edellä mainittujen tekijöiden perusteella, korkeimmat ratkaisujen pysyvyysluvut 75 ja 73 prosenttia olivat Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson käräjäoikeuksissa. Itä-Suomen hovioikeuden antamista ratkaisuista haettiin valituslupaa korkeimmasta oikeudesta 245 asiassa. Määrä on kohtalaisen korkea; 18,9 prosenttia hovioikeuden antamista ratkaisuista. Korkein oikeus myönsi valitusluvan 19 asiassa eli 7,6 prosentissa tehdyistä hakemuksista. Viime vuonna korkein oikeus antoi 9 ennakkopäätöstä hovioikeuden ratkaisemista asioista tehdyissä muutoksenhakemuksissa. Näistä 3 asiassa hovioikeuden ratkaisua ei muutettu, 4 asiassa muutettiin ja 2 asiaa palautettiin, toinen hovioikeuteen ja toinen käräjäoikeuteen. Muissa kuin ennakkopäätöksinä korkeimman oikeuden antamissa ratkaisuissa kahdessa valitus hylättiin ja kahdessa hovioikeuden tuomiota muutettiin. Viime vuonna korkein oikeus antoi kaikkiaan 98 ennakkopäätöstä. Hovioikeuden henkilöstörakenne on tuomaripainotteinen. Hovioikeudessa on 13 esittelijää, noin 0,4 esittelijää tuomaria kohden. Esittelijöiden vaihtuvuus oli kertomusvuonna poikkeuksellisen suuri. Kaikki vakinaisen viran omaavat esittelijät olivat virkavapaalla, useimmat hoitamassa käräjätuomarin tai muuta virkaa. Hovioikeuden määräaikaiset esittelijät vaihtuivat kaikki yhtä lukuun ottamatta. Ajoittain oli hienoista esittelijävajausta. Sanotut tekijät vaikuttivat niin, että 83 prosenttia asioista ratkaistiin muussa kuin hovioikeuden peruskokoonpanossa kolme tuomaria ja esittelijä. Muussa kokoonpanossa asioiden valmistelusta ja sen jälkeisestä käsittelystä sekä ratkaisun laatimisesta on tullut aikaisempaan verrattuna tuomarin työtä. Muutos on ollut vaativa. Siihen on kiitos henkilökunnan suhtauduttu hyvällä asenteella. Muutoksella on ollut lainkäytöllisiä myönteisiä vaikutuksia. Tuomaripainotteisuuden ohella on tarpeellista edelleen huolehtia esittelijöiden perehdyttämisestä tuomarin työhön. Nykyisessä juristien koulutusjärjestelmässä ja työelämässä esittelijät ovat tärkein voimavara uuden tuomaripolven kasvattamisessa.

5 5 Usean vuoden kestänyt työpaine hovioikeuksien yhdistämisestä, toimitilojen kunnostamisesta ja varustamisesta, ICT-uudistuksista sekä toiminnan uudelleen järjestelyistä helpotti viime vuonna. Myös aikaisempaa pienempi asiamäärä huojensi osaltaan työtilannetta. Kaikki nämä tekijät antoivat mahdollisuuden paneutua lainkäyttötyöhön ilman ylimääräisiä työpaineita. Eri mittarein tarkasteltuna hovioikeus on saavuttanut asetetut lainkäytölliset tavoitteet laadullisesti, käsittelyajoissa ja taloudellisesti. Määrällinen tulos on jäänyt asetettua tavoitetta pienemmäksi. Merkittävin syy tähän on ollut saapuneiden asioiden arvioitua huomattavasti suurempi lasku. Edellä sanotun mukaisesti muutos toiseen suuntaan on tapahtunut kuluvana vuonna niin asioiden määrässä sekä asioiden laajuuteen ja laatuun perustuvassa työläydessä. 1.2 ICT- ja muista työjärjestelyistä Kertomusvuoden alkupuolella työskenteli hovioikeuden ja käräjäoikeuden tuomareista, syyttäjästä, asianajajista, julkisesta oikeusavustajasta, lupalakimiehestä ja näiden sihteereistä koottu yhteistyöryhmä ja sen jäsenistä muodostetut kolme alatyöryhmää. Ne kokosivat erityisesti pääkäsittelyasioiden käsittelyn eri vaiheissa ilmeneviä puutteita ja epäkohtia sekä tekivät tavoiteasettelun hyvästä prosessista ja ehdotukset hyvistä toimintatavoista. Työn tuloksena syntyi yhteisessä lainkäyttöhenkilökunnan koulutustilaisuudessa ja kansliahenkilökunnan yhteistoimintapäivässä esitetty yhteistyömuistio. Se sisältää käytännön ohjeita ja suosituksia yhteistyöstä oikeudenhoidon eri toimijoiden välillä asian käsittelyn eri vaiheissa. Yhteistyöllä on pyritty luomaan toimintatapoja, jotka edistävät asian niin muodollista kuin aineellista käsittelyä. Tässä yhteydessä esitän parhaimmat kiitokseni työryhmän jäsenille hyvästä ja toimintaamme puolin ja toisin parantaneesta työstä. Loppuvuonna aloitti työnsä hovioikeuden sisäinen työjärjestelytyöryhmä. Sen työn ja osaltaan myös keväällä hovioikeudessa toteutetun valtion tietojärjestelmien yhdenmukaistamisen tuloksena hovioikeudessa on käytössä sähköinen henkilö- ja osastokohtainen kaiken aikaa ajantasainen kalenteri istunnoista, esittelyistä, koulutuksista, lomista sekä muista poissaoloista ja menoista. Sähköinen kalenteri on osoittautunut hyvin käyttökelpoiseksi ja hyödylliseksi. Toiseksi työryhmä on yhteistyössä käräjäoikeuksien kanssa sopinut toimintatavoista, joilla käräjäoikeudessa oleva ja sinne saapuva oikeudenkäyntiaineisto siirretään verkkolevylle sähköiseen muotoon ja edelleen hovioikeuteen. Asiakohtaiset sähköiset kansiot ovat osoittautuneet monin tavoin käyttökelpoisiksi ja hyödyllisiksi. Oikeudenkäyntiaineisto on esitettävissä istunnossa ja esittelyssä näytöillä ja myös omilla tietokoneilla. Tämä on huomattavasti nopeampaa ja kätevämpää kuin paperiaineiston kanssa toiminta niin asian valmistelussa kuin käsittelyssä, erityisesti pääkäsittelyssä. Koska oikeudellista lähdeaineistoa on runsaasti sähköisenä, sen kokoaminen asian kansioon on myös helpottanut ja nopeuttanut oikeudellista valmistelutyötä. Sähköinen kierto on lisääntynyt ja on tarkoitus ottaa kaiken kattavasti käyttöön syksyllä 2018 siinä yhteydessä, kun hovioikeus saa käyttöönsä Word-tekstinkäsittelyjärjestelmän asianhallintaan. Nämä tuomioistuinkentän omatoimiset uudistukset ovat siirtymää kohti Aineistopankin, Aipan, sähköistä toimintaverkkoa.

6 6 Työskentelymahdollisuudet ja vaihtoehtoiset toimintatavat lisääntyvät sähköisten järjestelmien myötä, vaikka niiden käyttövarmuudessa ja käytettävyydessä on parantamista. Uusien mahdollisuuksien tarkastelu ja kokeilu tapaavat tuoda muutoksia ja uudistuksia, jotka edistävät työskentelyä; samalla kun niiden käyttöönotto suunnitteluineen toki vaatii ponnisteluja. 1.3 Henkilöstö Hovioikeuden henkilöstömäärä on laskenut hovioikeuksien yhdistämisen jälkeisestä 76,9 henkilötyövuodesta vuonna 2015 kertomusvuoden lukuun 68,5. Vuoden 2018 henkilöstöön kuuluvat 33 tuomaria, jossa ovat mukana aloittanut asessori ja aloittava toinen asessori, 13 esittelijää ja 23 muuhun henkilökuntaan kuuluvia. Kuten vuonna 2017 myös vuonna 2018 henkilötyövuosien toteuma tullee olemaan hieman sovittua pienempi. Henkilökunnan vaihtuminen oli kertomusvuonna kohtalainen ja jatkuu myös kuluvana vuonna. Henkilökunnasta Kouvolan istuntopaikassa työskenteli 7 8 tuomaria, 2 3 esittelijää ja 3 4 kansliahenkilöä. Kuopion toimipaikan henkilöstömäärä oli työntekijää. Hovioikeuksien yhdistymisen jälkeen tuomareita on siirtynyt eläkkeelle muutama vuosittain. Heidän tilalleen on hakeutunut ja valittu pääosin käräjätuomareita ja määräaikaisessa virkasuhteessa työskenteleviä hovioikeudenneuvoksia. Myös kansliahenkilökunnasta muutama on jäänyt eläkkeelle. Esittelijöiden vaihtuvuus on ollut poikkeuksellisen vilkasta ja jatkuu edelleen. Viime vuosina hovioikeuteen valitut uudet esittelijät tapaavat edistyä urallaan ja saada useimmiten käräjätuomarin, hallinto-oikeustuomarin tai syyttäjän määräaikaisen virkasuhteen hoidettavakseen vuoden kahden hovioikeudessa työskentelyn jälkeen. Tämä on rasittanut jonkin verran lainkäyttötyötä ja edellyttänyt jatkuvaa rekrytointia. Hovioikeuteen on hakeutunut päteviä nuoria juristeja. Esittelijöiden vaihtuvuustilanteet on kyetty hoitamaan kohtalaisen hyvin, joskin ajoittain esittelijöitä on ollut sovittua resurssia vähemmän. Tuomaripainotteinen sekä sihteereiden omaaloitteinen ja osaava työskentely on estänyt notkahdukset tällaisissa tilanteissa. Kertomusvuonna ovat jääneet eläkkeelle pitkäaikaiset työntekijät, kirjaamosihteeri Raija Koponen sekä hovioikeudenneuvokset Pirjo Yli-Kokkila, Riitta-Liisa Hietala ja Lolita Tuomainen, Hietala Kuopion toimipaikasta sekä Koponen, Yli-Kokkila ja Tuomainen Kouvolan istuntopaikasta. 1.4 Kouvolan istuntopaikka Hovioikeudella on Kouvolan istuntopaikaksi nimetty toimipiste Kouvolassa toistaiseksi. Toiminnan jatkuminen toimispisteessä ratkaistaan toimintavuodeksi kerrallaan. Ratkaisevia tekijöitä ovat, onko hovioikeudella käytössään sopivat tilat, hovioikeuden henkilöstön sijoittuminen Kuopion ja Kouvolan toimipaikkoihin sekä oikeusministeriön kanta toimipaikan jatkamiseen. Kouvolan istuntopaikassa käsitellään kaikki Kymenlaakson käräjäoikeudesta saapuvat asiat ja Päijät-Hämeen käräjäoikeudesta saapuvat asiat, joissa on pyydetty pääkäsittelyn toimittamista. Tällä järjestelyllä on vähennetty matkakäräjiä ja palveltu oikeudenhoidon tarpeita alueellisesti.

7 7 Istuntopaikalla on ollut ja on edelleen merkitystä niin hovioikeuden kuin kaakkoisen Suomen käräjäoikeuksien rekrytoinnin kannalta. Järjestelyllä on turvattu osalle Kouvolan hovioikeudessa työskennelleille mahdollisuus jatkaa työtä hovioikeudessa kotipaikkakunnallaan Kymenlaaksossa. Istuntopaikka on täyttänyt kaikki sille asetetut tavoitteet hyvin. 1.5 Toimintaympäristön muutoksia Tuomioistuinlakia, kiinteistönmuodostamislakia, merilakia, ryhmäkannelakia, yrityksen saneerauksesta annettua lakia, ulosottokaarta ja sotilasoikeudenkäyntilakia on muutettu voimaan tulevilla lakimuutoksilla. Käräjäoikeuksien määrä vähenee nykyisestä 27:stä 20:een. Itä-Suomen hovioikeuden tuomiopiirin kuusi käräjäoikeutta jatkavat toimintaansa muutoin ennallaan, mutta toimipaikkoja vähennetään. Kymenlaakson käräjäoikeuden Kotkan kanslia, Pohjois-Savon käräjäoikeuden Iisalmen ja Varkauden kansliat, Etelä-Savon käräjäoikeuden Savonlinnan kanslia sekä Etelä-Karjalan käräjäoikeuden Imatran kanslia lakkaavat. Muutokset eivät kuitenkaan toteudu vielä vuoden 2019 alusta. Ne toteutuvat, kun nykyiset vuokrasopimukset päättyvät ja pääkanslian toimitilat mahdollistavat toimintojen ja henkilöstön keskittämisen pääkansliaan. Mainituilla lakimuutoksilla keskitetään sanotuissa laeissa mainittuja asiaryhmiä nykyistä harvempiin käräjäoikeuksiin. Ryhmäkanneasiat käsitellään kaikki Helsingin käräjäoikeudessa. Itä- Suomen hovioikeuden tuomiopiirissä ulosotto- ja yrityssaneerausasiat keskitetään Pohjois-Savon ja Päijät-Hämeen käräjäoikeuksiin, maaoikeusasiat Etelä-Savon ja Pohjois-Savon käräjäoikeuksiin sekä sotilasoikeudenkäyntiasiat Kymenlaakson käräjäoikeuteen. Summaaristen asioiden käsittelyn keskittämistä koskeva laki on eduskunnan käsiteltävänä. Nämä asiat tultaneen keskittämään 9 käräjäoikeuteen; Itä-Suomen hovioikeuden tuomiopiirissä Kymenlaakson käräjäoikeuteen. Muutos tullee voimaan alkusyksyllä Yleisten tuomioistuinten asianhallinnan Aipa-hankkeen aikataulua on jatkettu saakka. Hanke on osoittautunut suunniteltua vaativammaksi ja vaikeammaksi. Poliisin ja syyttäjän käyttämä sakkojärjestelmä on otettu käyttöön Salaisten pakkokeinoasioiden käsittelyjärjestelmä on otettu käyttöön poliisissa ja käräjäoikeuksissa. Hakemusasioiden järjestelmä on tarkoitus saada käyttöön tämän vuoden syksyllä käräjäoikeuksissa. Aipan ohella sähköisen oikeudenkäyntiaineiston kokoaminen ja käyttäminen ovat käynnistyneet käräjäoikeuksissa ja hovioikeuksissa niiden keskenään sopimin tavoin. Kussakin hovioikeuspiireissä on edetty omaan tahtiin. Itä-Suomen hovioikeus on edellä kerrotun mukaisesti ottanut käyttöön sähköiseen oikeudenkäyntiaineistoon siirtymisen. Yhteistyö on käynnistynyt käräjäoikeuksien, syyttäjänvirastojen ja poliisin kesken hankkeen ulottamisesta esitutkinta-aineistoon niin, että se on siirrettävissä sähköisessä muodossa syyttäjien ja edelleen käräjäoikeuksien käyttöön. Uudistusten onnistumiseksi hovioikeudessa on käynnissä henkilöstön koulutus ICT-taitojen kohentamiseksi. Tietosuojauudistus on tullut voimaan Tuomioistuimet ovat yhteistyössä ja yhdessä oikeusministeriön kanssa valmistautuneet uudistukseen.

8 8 Hanke tuomioistuinviraston perustamisesta on edennyt hallituksen esityksen luonnosvaiheeseen. Luonnos on parhaillaan laajalla lausuntokierroksella. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle elokuussa Tavoitteena on että, viraston toiminta järjestetään vuonna 2019 ja että virasto aloittaa toimintansa vuoden 2020 alussa. Sijoituspaikkaselvitys on edelleen työn alla ja tarkoitus saada päätökseen kesäkuussa Sen jälkeen oikeusministeri tekee päätöksen sijoituspaikasta. Selvitystyön kohteina ovat Espoo, Helsinki, Vantaa, Joensuu, Kouvola, Tampere ja Vaasa. Viraston henkilöstömääräksi on suunniteltu alkuvaiheessa 45 työntekijää. 1.6 Kiitokset Esitän sydämelliset kiitokseni hovioikeuden henkilökunnalle, myös kertomusvuonna pois siirtyneille, ammattitaitoisesta ja vastuullisesta työskentelystä sekä hyvästä yhteistyöstä. Hovioikeus esittää lämpimät kiitoksensa hyvästä yhteistyöstä käräjäoikeuksien ja muiden oikeudenhoidon toimijoiden kanssa ja erityisesti siitä yhteistyöstä, jota on tehty oikeudenhoidon laadukkaan ja tarkoituksenmukaisen toteutumisen hyväksi. Kuopiossa Pertti Nieminen Presidentti

9 9 2 TIETOA HOVIOIKEUDESTA 2.1 Yleistä Itä-Suomen hovioikeus, entiseltä nimeltään Viipurin hovioikeus, on perustettu vuonna Toimittuaan 100 vuotta Viipurissa hovioikeus siirtyi talvisodan johdosta Heinolan kautta Kuopioon vuonna Hovioikeuden nimi muutettiin annetulla asetuksella Itä-Suomen hovioikeudeksi. Kouvolan hovioikeus aloitti toimintansa vuonna 1978 ja sen tuomiopiiri muodostettiin pääosin Itä-Suomen hovioikeuden eteläisestä osasta. Itä-Suomen hovioikeus ja Kouvolan hovioikeus yhdistettiin uudeksi Itä-Suomen hovioikeudeksi lukien. Näin hovioikeuksien lukumäärä väheni kuudesta viiteen. Yhdistyneen hovioikeuden sijaintipaikka on Kuopio. Hovioikeudella on kuitenkin pysyvä istuntopaikka Kouvolassa ja siellä on n. 15 työntekijää. Kouvolan istuntopaikassa käsitellään Päijät-Hämeen käräjäoikeudesta saapuvat muutoksenhakuasiat, joissa on pyydetty toimitettavaksi pääkäsittely, ja kaikki Kymenlaakson käräjäoikeudesta saapuvat asiat. Istuntopaikka sijaitsee Kouvolan Oikeus- ja poliisitalossa. 2.2 Itä-Suomen hovioikeuspiirin käräjäoikeudet ja niihin kuuluvat kunnat Etelä-Karjalan käräjäoikeus: Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Taipalsaari (asukasluku yhteensä ) Etelä-Savon käräjäoikeus: Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Puumala, Rantasalmi, Savonlinna, Sulkava (asukasluku yhteensä ) Kymenlaakson käräjäoikeus: Hamina, Iitti, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Virolahti (asukasluku yhteensä ) Pohjois-Karjalan käräjäoikeus: Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä, Tohmajärvi, Valtimo (asukasluku yhteensä ) Pohjois-Savon käräjäoikeus: Iisalmi, Kaavi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus, Vesanto, Vieremä (asukasluku yhteensä ) Päijät-Hämeen käräjäoikeus: Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki, Sysmä (asukasluku yhteensä ) Hovioikeuspiirin asukasluku oli yhteensä Yhteenlaskettu asukasluku oli Yhteenlaskettu asukasluku oli

10 10 3 HENKILÖKUNTA 3.1 Yleistä Hovioikeuden toimintaa johtaa hovioikeuden presidentti. Presidenttinä toimii Pertti Nieminen. Lainkäyttöasioiden ratkaisemista varten Itä-Suomen hovioikeudessa on kaksi osastoa. Osaston johtajina toimivat hovioikeudenlaamannit Pekka Pärnänen ( saakka) ja Riitta-Liisa Rautsi sekä hovioikeudenneuvos Juha Nieminen ( lukien). Osastoon kuuluu lisäksi hovioikeudenneuvoksia sekä hovioikeuden esittelijöitä. Osastoon kuuluu myös notaari ja lainkäyttösihteerejä. Kouvolan istuntopaikan vastuuhenkilönä toimii hovioikeudenneuvos Aki Rasilainen. Hänen tehtävänä on yhdessä 1. osaston osaston johtajan ja istuntopaikan henkilöstön kanssa järjestää istuntopaikan toiminta toimintasuunnitelmassa määritellyllä tavalla. Vuoden 2017 alusta voimaan tulleen tuomioistuinlain nojalla Itä-Suomen hovioikeudessa on yksi kolmen vuoden määräajaksi täytettävä asessorin virka. Asessorin virka on tuomarin virka, johon liittyy työssä oppimista ja koulutusta. Koulutuksen tavoitteena on syventää asessorin laintuntemusta ja oikeudellista osaamista sekä antaa hänelle hyvät valmiudet itsenäiseen oikeudelliseen ratkaisutoimintaan myös laajoissa ja vaikeissa asioissa. Lisäksi hovioikeuden henkilökuntaan kuuluvat kansliapäällikkö, kirjaaja, apulaiskirjaaja, lainkäyttösihteerejä, informaatikko, hallintosihteeri, talous- ja henkilöstösihteeri sekä ylivirastomestari ja virastomestari. Hovioikeuden vakinaisen henkilökunnan määrä on 72. Lisäksi hovioikeudessa on ollut työharjoittelussa oikeustradenomiharjoittelijoita sekä siviilipalveluksen suorittaja. 3.2 Henkilöstön ikäryhmäjakauma Ikäryhmäjakaumaa laskettaessa on otettu huomioon hovioikeudessa työskennelleet henkilöt, joten se ei sisällä virkavapaalla olevia. Henkilöiden lukumäärä

11 Organisaatio Presidentti Johtoryhmä (Täysistunto) 1. osasto Osaston johtaja Kouvolan istuntopaikka Hovioikeudenneuvoksia Hovioikeudenneuvoksia Hovioikeuden esittelijöitä Hovioikeuden esitteljöitä Notaari Notaari Lainkäyttösihteerejä Lainkäyttösihteerejä 2. osasto Osaston johtaja Hovioikeudenneuvoksia Asessori Hovioikeuden esittelijöitä Notaari Lainkäyttösihteerejä Hallintokanslia Kansliapäällikkö Hallintosihteeri Talous- ja henkilöstösihteeri Kouvolan yhteyshenkilö Kirjaamo Kirjaaja Apulaiskirjaaja Virastomestarit Kirjasto Informaatikko

12 12 4 LAINKÄYTTÖTOIMINTA 4.1 Kaikkiin hovioikeuksiin saapuneet ja annetut asiat vuonna Turun hovioikeus Vaasan hovioikeus Itä-Suomen hovioikeus Helsingin hovioikeus Rovaniemen hovioikeus Saapunut yhteensä asiaa Turun hovioikeus Vaasan hovioikeus Itä-Suomen hovioikeus Helsingin hovioikeus Rovaniemen hovioikeus Annettu yhteensä asiaa

13 Itä-Suomen hovioikeuteen saapuneet asiat Rikosasioita Riita-asioita Hakemusasioita Ulosottoasoita I asteen asioita Yhteensä v v v Itä-Suomen hovioikeuden annetut ratkaisut Rikosasioita Riita-asioita Hakemusasioita Ulosottoasoita I asteen asioita Yhteensä v v v

14 Viipymistilasto <= 3 3<=6 6>=9 9<= 12 12<=18 yli 18 kk Lkm Aika kk Riita-asiat ,6 Rikosasiat ,5 Ensimmäisen asteen asiat 1 1 1,0 Ulosottoasiat ,1 Hakemusasiat ,6 Yhteensä ,4 58,7% 22,3% 12,5% 4,2% 1,8% 0,6% Keskimääräinen käsittelyaika vuonna 2017 ratkaistuissa asioissa oli kolme kuukautta kaksitoista päivää ja keskimääräinen käsittelyaika asioissa, joissa järjestettiin pääkäsittely, oli seitsemän kuukautta 15 päivää. Kertomusvuoden tavoitteena oli, että hovioikeus antaa ratkaisun asiassa. Asioita saapui kappaletta ja hovioikeus antoi ratkaisun asiassa. Vuoden päättyessä yli vuoden vireillä olevia asioita oli kahdeksan ja ratkaisu oli antamatta 342:ssa vuonna 2017 saapuneessa asiassa. Valmisteluistuntoja järjestettiin muutama. 4.5 Pääkäsittelyt ja matkakäräjät vuonna 2017 Hovioikeus toimitti pääkäsittelyn 285 asiassa, joka on 22 % ratkaistuista asioista. Matkakäräjiä tehtiin 22 asiassa.

15 Saapuneet asiat käräjäoikeuksittain ja asiaryhmittäin vuonna 2017 E H R S U Yht. Etelä-Karjalan käräjäoikeus ,6% Etelä-Savon käräjäoikeus ,3% Kymenlaakson käräjäoikeus ,7% Pohjois-Karjalan käräjäoikeus ,0% Pohjois-Savon käräjäoikeus ,3% Päijät-Hämeen käräjäoikeus ,7% Muut ,4% Yhteensä E = Ensimmäisen asteen asiat, H = Hakemusasiat, R = Rikosasiat, S = Riita-asiat, U = Ulosottoasiat Päijät-Hämeen käräjäoikeus ,7 % Muut 18 1,4 % Etelä-Karjalan käräjäoikeus ,6 % Etelä-Savon käräjäoikeus ,3 % Kymenlaakson käräjäoikeus ,7 % Pohjois-Savon käräjäoikeus ,3 % Pohjois-Karjalan käräjäoikeus ,0 %

16 Saapuneiden asioiden laatu Kymmenen suurinta riita- ja rikosasioiden asiaryhmää vuonna 2017 olivat diaarin mukaan seuraavat: Riita-asiat: kpl osuus % Muu velkasuhteeseen perustuva saatava 42 3,3 Velkajärjestelyhakemus 27 2,1 Lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta päättäminen 25 2,0 Työsuhteen irtisanomisesta tai purkamisesta aiheutuva riita 18 1,4 Muuhun palvelussopimukseen, toimeksiantoon tai työntulossopimukseen perustuva velkomus 17 1,3 Saneerausmenettelyhakemus 16 1,3 Vahingonkorvauslakiin perustuva riita-asia 14 1,1 Muu kiinteistöä koskeva riita 10 0,8 Lapsen huoltoa koskevan päätöksen muuttaminen 9 0,7 Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpano 8 0,6 Rikosasiat: kpl osuus% Pahoinpitely 94 7,4 Törkeä rattijuopumus 63 5,0 Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen 39 3,1 Törkeä pahoinpitely 36 2,8 Huumausainerikos 35 2,8 Rattijuopumus 31 2,4 Törkeä huumausainerikos 30 2,4 Petos, lievä petos 29 2,3 Raiskaus, törkeä raiskaus, pakottaminen sukupuoliyhteyteen 28 2,2 Muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset 27 2,1 Lisäksi saapui muun ohessa seuraavia asioita: kpl osuus% Ulosottovalitus 39 3,1 Pakkokeinoasia 32 2,5 Lähestymiskieltoasia 28 2,2 Rikosasiat on merkitty diaariin vain ns. pääteon mukaan.

17 Käräjäoikeuksien ratkaisujen pysyvyys ratkaisuistunnoittain vuonna 2017 annetuista ratkaisuista RT-koodi Muu Yht. Esittely R S Muut Yht Osuus % 10,2 7,5 5,0 15,8 1,8 2,6 2,1 0,8 4,9 0,2 1,7 2,1 45,1 0,3 Pääkäsittely R S Yht Osuus % 17,7 20,2 43,3 11,7 4,3 1,8 0,4 0,7 Kaikkiaan Osuus % 11,8 10,2 13,3 14,9 2,3 2,1 1,6 1,0 3,8 0,2 1,3 1,6 35,4 0,4 RT-koodit: 01 Ei muutettu 02 Muutettu vain perusteluja 03 Perusteluja ja lopputulosta muutettu näytön uudelleenarvioinnin johdosta 04 Perusteluja ja lopputulosta muutettu muusta syystä 05 Muutos koskee vain lopputulokseltaan ratkaisun epäolennaista osaa 06 Tutkimatta 07 Palautettu 08 Vahvistettu sovinto 09 Lausunnon antaminen rauennut 10 Jäänyt sillensä asteen vaatimus hyväksytty asteen vaatimus hylätty 17 Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty

18 Muutoksenhaku korkeimpaan oikeuteen Hovioikeus antoi vuonna 2017 ratkaisun yhteensä asiassa. Kun valituslupapyyntöjä oli 245, muutoksenhakuprosentti oli noin 18,9 %. Pyydetyt valitusluvat asiaryhmittäin: Rikosasioita Riita-asioita Hakemusasioita Ulosottoasioita Yhteensä Korkeimman oikeuden myöntämät valitusluvat Korkein oikeus myönsi Itä-Suomen hovioikeuden ratkaisemissa asioissa yhteensä 19 valituslupaa vuonna Näistä valitusluvista kymmenen koski rikosasiaa ja yhdeksän riita-asiaa Tulokset ja taloudellisuus vuonna Saapuneet asiat Ratkaistut asiat Siirtyneet asiat Henkilöstömäärä (htv) 76,9 74,3 68,5 Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty Osuus ratkaistuista 18 % 34% 35 % Taloudellisuus ( /työmäärä) Tuottavuus (työmäärä/htv)

19 19 5 MUU TOIMINTA 5.1 Hallinto Hovioikeuden hallinto- ja talousasioista vastaavat hovioikeuden presidentti ja kansliapäällikkö. Johtoryhmä, johon kuuluvat presidentti, osaston johtajat, Kouvolan istuntopaikan edustaja ja kansliapäällikkö, kokoontui 12 kertaa. Tuomareiden nimittämisjärjestelmään kuuluu, että hovioikeuden lausunnon tuomarin viran hakijoista antaa lausuntovaliokunta. Siihen kuuluvat presidentti ja osaston johtajat sekä kansliapäällikkö esittelijänä. Kertomusvuoden aikana Itä-Suomen hovioikeuden lausuntovaliokunta antoi yhteensä 15 lausuntoa. Yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa tarkoitettuna viraston ja hovioikeuden henkilöstön välisenä yhteistoimintaelimenä toimii yhteistyökomitea. Komitea kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. 5.2 Sisäinen valvonta Hovioikeuden toiminta, toimintatavat ja hallinnolliset menettelyt perustuvat niitä koskeviin säädöksiin sekä työjärjestykseen ja toimintasuunnitelmaan. Hovioikeus seuraa tulosvastuullisena virastona määrärahojensa käyttöä. Oikeusministeriön ja hovioikeuden välillä käytävissä vuotuisissa tulosneuvotteluissa sovitaan tulostavoitteet seuraavalle vuodelle. Hovioikeuden presidentti ja osastojen johtajat seuraavat säännöllisesti tulostavoitteiden toteutumista, asioiden käsittelyn etenemistä ja käsittelyaikoja. Jokainen työntekijä vastaa oman työnsä laadusta ja tuloksellisuudesta tulos- ja kehityskeskusteluissa sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Lainkäyttötoiminnassaan hovioikeus pyrkii käsittelemään ja ratkaisemaan asiat lain- ja oikeudenmukaisesti, joutuisasti ja kohtuullisin kustannuksin. Hovioikeudessa on toiminnan kehittämiseen tähtääviä useita työryhmiä. Hovioikeus pyrkii myös yhdessä yhteistoimintatahojen kanssa järjestettävin koulutus- ja neuvottelutilaisuuksin edistämään lainkäytön tasoa ja joutuisuutta. Tuottavuusvaatimusten ja henkilökunnan vähentämisen vuoksi hovioikeudessa on välttämätöntä tarkastella jatkuvasti toiminnan laadullista tasoa, tehokkuutta ja taloudellisuutta. Toimintaympäristön muutosten johdosta on tehtävä kulloinkin tarpeellisiksi todettavat muutokset työnjaossa, työmenetelmissä, ammattitaidon parantamisessa, työhyvinvoinnin ylläpitämisessä ja muissa toiminnan perusasioissa. Hovioikeus suorittaa sille kuuluvan käräjäoikeuksien valvontatehtävän kautta käräjäoikeuksien toimivuuden ja lainkäytön laadun varmistamistehtävää.

20 Hovioikeus antoi kertomusvuoden aikana seuraavat lausunnot lausunto summaaristen riita-asioiden keskittämisestä lausunto lapsenhuoltolain uudistamisesta lausunto tuomioistuinten hallintohenkilöstön toimenkuvien kehittämisestä lausunto lakivaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 lausunto oikeusprosessien keventämisestä lausunto tuomioistuinviraston perustamisesta lausunto hallituksen esitysluonnoksesta tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi lausunto sakkomenettelyn laajentamista koskevasta työryhmän mietinnöstä lausunto julkisen hallinnon tiedonhallinnan sääntelyn kehittämistä selvittäneen työryhmän raportista lausunto työryhmän ehdotuksesta hallituksen esitykseksi laiksi henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä. 5.4 Koulutus Hovioikeudessa on koulutustoimikunta, jossa on edustettuina kaikki henkilöstöryhmät. Toimikunnan tehtävänä on kartoittaa toivomuksia hovioikeuden järjestämästä koulutuksesta ja olla mukana sen suunnittelussa. Toimikunta kokoontui vuoden aikana muutaman kerran. Kertomusvuodeksi oli laadittu myös erillinen hovioikeuden koulutussuunnitelma. Itä-Suomen hovioikeus ja Itä-Suomen yliopisto ovat tehneet sopimuksen yhteistyöstä koulutuksen järjestämiseksi hovioikeuden henkilökunnalle vuosiksi Näihin tilaisuuksiin on ollut myös hovioikeuden yhteistyötahojen mahdollista osallistua. Kertomusvuonna hovioikeuden ja yliopiston yhteistyönä järjestettiin seuraavat koulutustilaisuudet: Kiinteistö- ja asuntokaupan virhesääntely, todistelu ja hovioikeuden valmistelu Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano Oikeudenhoidon yhteistoimintapäivä Lapsioikeus ja lapsen kuuleminen Sananvapaus, yksityisyys ja oikeudelliset rajat. Lisäksi hovioikeudessa järjestettiin: Valmistelusta hovioikeudessa / Hyvä asianajotapa ja oikeudenkäyntimenettely Hovioikeuspiirin kansliahenkilökunnan yhteistoimintapäivä Käräjänotaaripäivä.

21 21 Hovioikeuden järjestämä Itä-Suomen hovioikeuspiirin kansliahenkilökunnan yhteistoimintapäivä pidettiin Finnkino Scalan tiloissa. Päivään osallistui 140 henkilöä eri puolilta hovioikeuspiiriä. Hovioikeuden omissa tiloissa edellisenä iltana pidetyssä iltatilaisuudessa oli 130 osallistujaa. Yhteistoimintapäivän teemoina olivat muun muassa alan ajankohtaiset kehitysnäkymät, hovioikeuden ja sidosryhmien yhteistyön ja asioiden valmistelun kehittäminen sekä jatkuvat muutokset työssä. Iltatilaisuudessa osallistujat pääsivät tutustumaan myös hovioikeuden kunnostettuihin toimitiloihin ja salitekniikkaan. Hovioikeudessa on järjestetty vuoden aikana myös muutama lainkäytön iltapäivä ajankohtaisista aiheista. Henkilökunnalla oli lisäksi mahdollisuus osallistua videoyhteyden kautta muutamaan muualla järjestettyyn koulutustilaisuuteen. Hovioikeus teki opinto- ja tutustumismatkan Prahaan Matkan aikana tutustuttiin hovioikeutta vastaavaan tuomioistuimeen, Suomen suurlähetystöön sekä oikeustieteellistä yliopistokoulutusta järjestävään Kaarlen yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan. 5.5 Kirjasto Hovioikeudella on kirjasto sekä Kuopiossa että Kouvolan istuntopaikassa. Kirjastot ovat pääasiassa hovioikeuden oman henkilökunnan käytössä, mutta kaukolainoja toimitetaan mahdollisuuksien mukaan myös muille tuomioistuimille. Kirjastolla on käytössä PrettyLib-kirjastojärjestelmä, jossa kertomusvuoden lopussa oli noin nimikettä. Lisäksi hovioikeudessa on lehtikierron hoitamista varten Pretty- Circ-lehtikierto-ohjelma. Yhä suurempi osuus kirjastotietokantaan luetteloidusta materiaalista on saatavissa sähköisessä muodossa. Viime vuonna luetteloidusta materiaalista noin 81 prosenttia on saatavilla myös sähköisessä muodossa tai on saatavilla vain sähköisessä muodossa.

22 Tiedotus Sisäinen tiedotus Kertomusvuonna pidettiin koko henkilökunnalle muutama tiedotus- ja kahvitilaisuus, joissa kerrottiin ajankohtaisista asioista. Kouvolan istuntopaikka osallistuu näihin tiedotustilaisuuksiin videoyhteyden avulla. Eri henkilöstöryhmillä oli lisäksi keskustelutilaisuuksia presidentin ja kansliapäällikön kanssa. Sisäisessä tiedottamisessa käytetään paljolti hovioikeuden sähköistä ilmoitustaulua sekä sähköpostia. Ulkoinen tiedotus Viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta annetun asetuksen 8 b :ssä (380/2002) tarkoitetussa viestintäsuunnitelmassa määritellään ne perusteet, joiden mukaisesti hovioikeus toteuttaa sille laissa säädettyä viestintätehtävää. Viestintäsuunnitelman painopiste on hovioikeuden ulkoisessa viestinnässä. Viestintäsuunnitelma on muun muassa hovioikeuden kotisivuilla. Hovioikeuden kirjaamo on tiedottanut hovioikeudessa vireillä olevista asioista ja hovioikeuden antamista yksittäisistä ratkaisuista silloin, kun tiedotusvälineet ovat tietoja pyytäneet. Lisäksi kansliapäällikkö on kysyttäessä tiedottanut asioista. Hovioikeuden kotisivuilla on myös tärkeä merkitys ulkoisessa tiedottamisessa. Hovioikeus julkaisi kertomusvuonna yhdeksän Finlex-ratkaisua. 5.7 Valtavirtatuotteiden käyttöönotto Valtavirtatuotteet eli Valtorin Vyvi-viestintäpalvelu ja Microsoftin Office-toimistojärjestelmä sisältävät Skype for Business -verkkokokouspalvelun Outlook-sähköpostin ja -kalenterin Word-tekstinkäsittelyohjelman PowerPoint-esitysohjelman Excel-taulukkolaskentaohjelman. Valtavirtatuotteet otettiin käyttöön Itä-Suomen hovioikeudessa Hovioikeuden virastosähköposti siirrettiin Outlookiin Käyttöönotosta huolehti Valtorin Itä-Suomen hovioikeuspiirin Vyvin käyttöönottoprojekti. Ennen käyttöönottoa Vyvi-tuotteita pilotoitiin virastoissa noin kahden viikon ajan. Vyvi-tuotteiden käyttö aloitettiin kaikissa muissa hovioikeuspiirin virastoissa paitsi Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa, jossa käyttö aloitettiin

23 23 Outlookin, Skypen ja Wordin käytöstä on järjestetty koulutusta koko henkilökunnalle. Koulutus on toteutettu korkeimman oikeuden erikoissuunnittelijan Jaana-Maija Koukin pitäminä kahtena Kaiku-päivänä ja notaari Anja Vepsäläisen järjestäminä työpajakoulutuksina. Lisäksi kaikilla on ollut mahdollisuus osallistua Jaana-Maija Koukin pitämiin eri ohjelmia koskeviin Skype-webinaareihin omalta työkoneeltaan. Koko hovioikeuspiirin pääkäyttäjäkoulutus on pidetty Näkyvin muutos on ollut Notes-sähköpostin ja -kalenterin vaihtuminen Outlook-sähköpostiin ja -kalenteriin. Hovioikeudelle on hankittu lisäkalenterit osastoille ja hallintoon. Osastokalenterit korvaavat Notes-pohjaisella sähköisellä ilmoitustaululla olleet istuntovuorolistat. Koko henkilökunta käyttää kalentereita. Myös Skype on tuonut lisämahdollisuuksia erilaisten kokousten, palaverien ja päätösneuvottelujen pitämiseen sekä koulutuksiin osallistumiseen. 5.8 Työterveyshuolto ja työsuojelu Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisy sekä työntekijän terveyden ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa. Kuopion toimipisteessä toteutettiin maaliskuussa 2017 työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukainen työpaikkaselvitys, johon osallistuivat viraston edustajien lisäksi työterveyslääkäri Mari Pesonen ja työterveyshoitaja Leena Hatula. Työpaikkaselvitykseen kuului ikäryhmiin sidotuista vuositarkastuksista poiketen kaikille annettu mahdollisuus päästä työterveystarkastukseen Kuopion henkilökunnalle tehdyn kyselyn tulosten perusteella. 5.9 Työhyvinvointi ja virkistystoiminta Työkyvyn ylläpitoon tähtäävänä toimena hovioikeus tarjosi mahdollisuuden saada kappaletta viiden euron arvoisia liikunta- ja kulttuuriseteleitä. Itä-Suomen hovioikeuden virkamiesyhdistys ry edisti tarkoituksensa mukaisesti hyvää yhteishenkeä hovioikeuden virkamiesten keskuudessa järjestämällä jäsenilleen virkistystapahtumia kertomusvuoden aikana. Yhdistys kustansi jäsenilleen liput Kalpa-Pelicans playoff-otteluun Lisäksi yhdistys maksoi jäsenten osallistumisen Kuopion Viinijuhlille , jolloin illan esiintyjinä olivat Michael Monroe ja Haloo Helsinki. Itä-Suomen hovioikeus tarjosi henkilöstölleen mahdollisuuden osallistua Prahan matkaan Virkamiesyhdistys osallistui matkan kustannuksiin maksamalla osan jäsenten matkan omavastuuosuudesta. Yhdistyksen jäseniä osallistui matkalle 28 henkilöä. Matka korvasi pikkujoulut vuonna 2017.

24 Kunnia- ja ansiomerkit Tasavallan presidentti myönsi itsenäisyyspäivänä hovioikeudenlaamanni Riitta-Liisa Rautsille ja hovioikeudenneuvos Merja Lahdelle Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkin sekä lainkäyttösihteereille Irja Salenius ja Minna Leskinen Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin. Hovioikeudenneuvokset Lea Nousiainen ja Sisko Heimonen saivat valtion virka-ansiomerkin. 6 Suomi 100 Itä-Suomen hovioikeus juhli satavuotiasta Suomea ja avasi sen kunniaksi ovensa yleisölle lauantaina 26. elokuuta Päivän aikana esiteltiin tuomioistuimen toimintaa ja paikalla oli hovioikeuden edustajia vastaamassa yleisön kysymyksiin. Tilaisuus herätti paljon mielenkiintoa ja osallistujia oli runsaasti.

25 25 7 Liite: Alioikeuksien ratkaisujen pysyvyys alioikeuksittain vuonna 2017 annetuissa ratkaisuissa RTkoodi Muu Yht. Muut Esittely Yht Osuus% Itä-Suomen hovioikeus R 1 1 Muut Esittely Yht Osuus% 7,1 21, Oikeusaputoimisto Muut 1 1 Esittely 1 Yht. 1 1 Osuus% Hyvinkään käräjäoikeus R 1 1 S 1 1 Pääkäsittely 1 1 Yht Osuus% Pohjois-Karjalan käräjäoikeus R S Muut Esittely R Ositt. esitt. / pääkäsitt R S Pääkäsittely Yht Osuus% 7, ,9 2 2, ,5 41

26 26 RTkoodi Muu Yht. Kymenlaakson käräjäoikeus R S Muut Esittely R S Pääkäsittely Yht Osuus% ,3 3 0, ,5 1,6 3,8 2,2 Pohjois-Savon käräjäoikeus R S Muut Esittely Ositt. esitt. / pääkäsitt. 2 R 2 2 R S Pääkäsittely Yht Osuus% ,3 3 3, ,6 0,6 35 Päijät-Hämeen käräjäoikeus R S Muut Esittely R 2 2 Ositt esitt. / pääkäsitt. 2 R S Pääkäsittely Yht Osuus% ,9 2 1, ,4 2,9 1,7 39 0,4

27 27 RTkoodi Muu Yht. Etelä-Karjalan käräjäoikeus R S Muut Esittely Ositt. esitt. / pääkäsitt. 1 R 1 1 R S Pääkäsittely Yht Osuus% 7,7 7, ,2 1 3, ,8 1,5 33 Etelä-Savon käräjäoikeus R S Muut 1 1 Esittely Ositt. esitt. / pääkäsitt. 1 R 1 1 R S Pääkäsittely Yht Osuus% 12 9, , ,5 34 Kaikkiaan Osuus % 11,8 10,2 13,3 14,9 2,3 2,1 1,6 1,0 3,8 0,2 1,3 1,6 35,4 0,4 RT-koodit: 01 Ei muutettu 02 Muutettu vain perusteluja 03 Perusteluja ja lopputulosta muutettu näytön uudelleenarvioinnin johdosta 04 Perusteluja ja lopputulosta muutettu muusta syystä 05 Muutos koskee vain lopputulokseltaan ratkaisun epäolennaista osaa 06 Tutkimatta 07 Palautettu 08 Vahvistettu sovinto 09 Lausunnon antaminen rauennut 10 Jäänyt sillensä asteen vaatimus hyväksytty asteen vaatimus hylätty 17 Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty