OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET PALVELUSSUHTEESSA

Transkriptio

1 OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET PALVELUSSUHTEESSA 1. YLEISTÄ Sekä työnantajan että työntekijän on noudatettava voimassa olevia lakeja ja muita säännöksiä sekä virka- ja työehtosopimusta, joihin perustuvat heidän oikeutensa ja velvollisuutensa. Kaikilla työntekijöillä on samat perusoikeudet kuin kenellä tahansa: Ketään ei saa erottaa ilman lakiin perustuvaa syytä (PL18.3 ). yhdistymisvapaus (PL 13.2 ) sananvapaus (PL 12 ) yksityisyyden suoja (PL 10 ) Seuraavassa käsitellään työnantajan ja työntekijän keskeisiä velvollisuuksia, jotka käänteisesti ovat toisen osapuolen oikeuksia! 2. TYÖNANTAJAN KESKEISIÄ VELVOLLISUUKSIA 2.1. Palkan tai muun vastikkeen maksaminen Palkka on maksettava oikean suuruisena (sovittuna/määriteltynä) ja oikeaan aikaan (määriteltynä palkanmaksupäivänä). TSL 2: Yleiset velvollisuudet ja huolehtimisvelvollisuus Työsopimuslain mukaan työnantajan on johtaessaan ja valvoessaan työtä kaikin puolin edistettävä suhteitaan työntekijöihin samoin kuin työntekijöiden keskinäisiä suhteita huolehdittava siitä, että työntekijä voi suoriutua työstään myös organisaation toimintaa, tehtävää työtä tai työmenetelmiä muutettaessa tai kehitettäessä pyrittävä edistämään työntekijän mahdollisuuksia kehittyä kykyjensä mukaan työurallaan etenemiseksi. Sari Anetjärvi

2 2 Kirkkolain mukaan viranhaltijan hoidettavana olevaa tehtävää tai työmenetelmiä muutettaessa taikka kehitettäessä työnantajan on pyrittävä huolehtimaan siitä, että viranhaltija voi suoriutua tehtävänsä hoidosta. Työnantajan on pyrittävä edistämään viranhaltijan mahdollisuuksia kehittyä kykyjensä mukaan urallaan. Työnantajan on pyrittävä edistämään hyvää ja luottamuksellista ilmapiiriä työyhteisössä Syrjintäkielto ja tasapuolinen kohtelu Työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä eri asemaan sukupuolen iän terveydentilan vammaisuuden kansallisen tai etnisen alkuperän kansalaisuuden sukupuolisen suuntautumisen uskonnon mielipiteen vakaumuksen perhesuhteiden ammattiyhdistystoiminnan poliittisen toiminnan määrä- tai osa-aikaisuuden poliittisen toiminnan kielen tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Työntekijöitä on muutoinkin kohdeltava tasapuolisesti, ellei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. TSL 2.2 Yhdenvertaisuuslaki Tasa-arvolaki 2.4. Työturvallisuus Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä huolehdittava työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä yhteistoiminnassa työntekijöiden kanssa ylläpidettävä ja parannettava työturvallisuutta työpaikalla kerrottava työturvallisuuden puutteista ilmoituksen tehneelle työntekijälle ja työsuojeluvaltuutetulle, mihin toimenpiteisiin esille tulleessa asiassa on ryhdytty tai aiotaan ryhtyä. Työturvallisuuslain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennaltaehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja.

3 Työterveyshuollon järjestäminen Työterveyshuoltolain edellyttämä työterveyshuolto eli hyvä työterveyshuoltokäytäntö on seuraava: Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Espoon seurakuntayhtymän kustantaa henkilöstölleen laissa säädettyä vähimmäistasoa huomattavasti kattavammat työterveyshuollon palvelut, joihin kuuluvat yleislääkäritasoisten sairaanhoitopalveluiden sekä tavanomaisten tutkimusten lisäksi poikkeustapauksissa erikoislääkärikonsultaatioita, eräitä tutkimuksia sekä fysikaalista hoitoa Yhteistoiminta Seurakuntatyönantajan on noudatettava kirkon yhteistoimintasopimusta. 3 TYÖNTEKIJÄN KESKEISIÄ VELVOLLISUUKSIA 3.1. Työntekijän yleiset velvollisuudet Yleiset velvollisuudet Työsopimuslain mukaan työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. Kirkkolain mukaan viranhaltijan on viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä ja määräyksiä sekä työnantajan työnjohto- ja valvontamääräyksiä. Viranhaltijan on toimittava tehtävässään tasapuolisesti ja käyttäydyttävä asemansa ja tehtävänsä edellyttämällä tavalla. Viranhaltijalle, joka on rikkonut tai laiminlyönyt virkasuhteeseen kuuluvia velvoitteita, voidaan antaa varoitus. Viranhaltija ei saa vaatia, ottaa vastaan tai hyväksyä sellaista taloudellista tai muuta etua, josta säädetään rikoslain (39/1889) 40 luvussa (luottamusta vaarantava etu) Viranhaltijan, johon ei sovelleta työaikalakia, on vapaa-aikanaan hoidettava välttämättömät ja kiireelliset virkatehtävät, jollei niiden hoitoa ole voitu muulla tavalla järjestää. Viranhaltija on velvollinen toimimaan oman virkansa ohella muun viranhaltijan sijaisena tämän vuosiloman ja vapaapäivän aikana.

4 Työnantajan käytettävissä oleminen Viranhaltijan ja työntekijän on työaikansa puitteissa oltava työnantajan käytettävissä. Tähän liittyy velvoite pyytää lupaa poissaololle tai ilmoittaa siitä työnantajalle Työturvallisuus Työntekijän on noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita. Lisäksi työntekijän on noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä, siisteyttä, huolellisuutta ja varovaisuutta. Hänen on kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti huolehdittava käytettävissä olevin keinoin niin omasta kuin toisten työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssään. Työntekijän on vältettävä työpaikalla sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle työolosuhteissa tai -menetelmissä, koneissa, muissa työvälineissä, henkilönsuojaimissa tai muissa laitteissa havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle. Työntekijän on kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti ja mahdollisuuksiensa mukaan poistettava havaitsemansa ilmeistä vaaraa aiheuttavat viat ja puutteellisuudet. Vioista ja puutteellisuuksista on ilmoitettava työnantajalle myös siinä tapauksessa, että työntekijä on jo poistanut tai korjannut ne. Työnantajan on puolestaan kerrottava ilmoituksen tehneelle työntekijälle ja työsuojeluvaltuutetulle, mihin toimenpiteisiin esille tulleessa asiassa on ryhdytty tai aiotaan ryhtyä. Työntekijän on huolellisesti ja ohjeiden mukaisesti käytettävä ja hoidettava työnantajan hänelle antamia henkilönsuojaimia ja muita varusteita. Työntekijän on työssään käytettävä sellaista asianmukaista vaatetusta, josta ei aiheudu tapaturman vaaraa. Työntekijän on työnantajalta saamiensa käyttö- ja muiden ohjeiden mukaisesti sekä muutenkin ammattitaitonsa ja työkokemuksensa mukaisesti käytettävä oikein koneita, työvälineitä ja muita laitteita sekä niissä olevia turvallisuus- ja suojalaitteita. Vaarallisten aineiden käytössä ja käsittelyssä työntekijän on noudatettava turvallisuusohjeita. Koneeseen, työvälineeseen tai muuhun laitteeseen taikka rakennukseen asennettua turvallisuus- tai suojalaitetta ei saa ilman erityistä syytä poistaa tai kytkeä pois päältä. Jos työntekijä työn johdosta joutuu tilapäisesti poistamaan turvallisuus- tai suojalaitteen käytöstä, hänen on palautettava se käyttöön tai kytkettävä laite päälle niin pian kuin mahdollista. Jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle, työntekijällä on oikeus pidättäytyä tällaisen työn tekemisestä.

5 Kilpaileva toiminta / sivutoimet Kirkkolain mukaan viranhaltijan sivutoimella tarkoitetaan virkasuhdetta, palkattua työtä ja pysyväisluonteista tehtävää, josta viranhaltijalla on oikeus kieltäytyä, sekä ammatin, elinkeinon ja liikkeen harjoittamista. Palkatun tehtävän ja harrastustoiminnan raja kulkee rahallisen korvauksen saamisessa. Lähes mistä tahansa harrastustoiminnasta voi tulla palkattu työ tai tehtävä, jos siitä aletaan maksaa rahallista korvausta. Oikeuskäytännössä on suljettu pois sivutoimien piiristä vain virkatehtäviin kuuluvat työt ja luottamustehtävät, joista henkilö ei voi kieltäytyä, sekä tavanomainen yhdistystoiminta siitä saatavine kokouspalkkioineen. Sivutoimena ei pidetä satunnaista tehtävää. Satunnaisuus tarkoittaa kertaluonteisuutta tai tilapäisyyttä. Lähtökohtana on, että viranhaltija ei saa ottaa eikä pitää sivutointa, joka edellyttää työajan käyttämistä sivutoimeen kuuluvien tehtävien suorittamiseen. Ilman kiinteää työaikaa olevan kohdalla työajaksi katsotaan työpäivät kokonaisuudessaan. Viranhaltijan on haettava lupaa sivutoimeensa kuuluvien tehtävien suorittamiseksi. Mikäli hän kieltäytyy hakemasta sivutoimilupaa, työnantaja voi ryhtyä toimenpiteisiin. Sivutoimilupa voidaan myöntää harkinnan mukaan. Harkittaessa sivutoimiluvan myöntämistä on otettava huomioon: Viranhaltija ei saa sivutoimen vuoksi tulla esteelliseksi tehtävässään. Sivutoimi ei saa vaarantaa luottamusta tasapuolisuuteen tehtävän hoidossa tai muutenkaan haitata tehtävän asianmukaista hoitamista. Sivutoimena ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, joka kilpailevana toimintana ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa. Viranhaltija ei saa virkasuhteen kestäessä ryhtyä myöskään kilpailevan toiminnan valmistelemiseksi sellaisiin toimenpiteisiin, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Sivutoimilupa voidaan myöntää myös määräajaksi ja rajoitettuna ja se voidaan peruuttaa. Sivutoimilupa merkitään nimikirjaan. Vaikka viranhaltija hoitaisi sivutointaan vapaa-aikanaan, hänen on tehtävä ilmoitus sivutoimestaan työnantajalle, joka voi kieltää sivutoimen harjoittamisen viranhaltijaa kuultuaan samoin perustein kuin sivutoimiluvankin. Työaikalain ulkopuolella olevan viranhaltijan vapaa-ajaksi katsotaan vapaapäivät ja vuosiloma-ajat. Tuomiokapituli myöntää sivutoimiluvan papille ja lehtorille. Hakemukseen on liitettävä kirkkoneuvoston tai seurakuntaneuvoston lausunto Vaitiolovelvollisuus Kirkkolain mukaan viranhaltija ja työntekijä ovat vaitiolovelvollisia eri laeissa säädetyllä tavoin. Julkisuuslaissa säädetään, että viranomaisen palveluksessa oleva ei saa paljastaa asiakirjan salassa pidettävää sisältöä tai tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä, eikä muutakaan viranomaisessa toimiessaan tietoonsa saamaansa seikkaa, josta lailla

6 6 on säädetty vaitiolovelvollisuus. Työsopimuslain mukaan työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan ammatti- tai liikesalaisuuksia. Pappia ja virassa olevaa lehtoria koskee erityinen vaitiolovelvollisuus, rippisalaisuus: Yksityisessä ripissä tai muuten sielunhoidossa papille uskottua asiaa ei saa ilmaista, eikä myöskään sitä henkilöä, joka papille on uskoutunut. Kun pappia kuulustellaan todistajana, hän ei saa ilmaista sitä, mitä yksityisessä ripissä tai sielunhoidossa on hänelle uskottu. Jos joku yksityisessä ripissä tai sielunhoidossa ilmaisee yleisen lain mukaan ilmiannettavan rikoksen olevan hankkeissa, papin on kehotettava häntä ilmoittamaan asiasta viranomaisille tai sille, jota vaara uhkaa. Jollei hän suostu siihen, papin on kerrottava hyvissä ajoin ja varovasti asiasta viranomaisille, kuitenkin niin, ettei asianomainen suoraan tai välillisesti tule siitä ilmi Tietojen antaminen terveydentilasta Viranhaltijan ja työntekijän on annettava työnantajalle tietoa terveydentilastaan osoittaakseen olevansa työkykyinen tehtäväänsä saadakseen sairausajan palkkansa tai selvittääkseen työstä poissaolonsa syyn. Viranhaltija ja työntekijä ovat velvollisia menemään terveystarkastukseen työnantajan määräyksestä ja kustannuksella, jos se on välttämätöntä tehtävän hoitamisen edellytysten selvittämiseksi. Viranhaltijalle on ennen määräyksen antamista varattava tilaisuus tulla kuulluksi.