MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS

Transkriptio

1 MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS

2 Tehtävä 1 Oikeudessamme on pääsääntönä testamenttausvapaus, eli perittävä voi määrittää perinnön jakamisen lastensa kesken haluamallaan tavalla, ellei lakiosasäännöksistä muuta johdu. Tapauksessa olikin järkevä ensin selvittää, millaiseen jakoon P:n testamentti johtaa, jos sitä noudatetaan sellaisenaan. Tässä vaiheessa ei vielä kannata miettiä, ovatko P:n määräämät vähennykset esimerkiksi PK 6 luvussa säädetyn mukaisia. Perittävä voisi poiketa perillisten välisestä tasajaosta mitään perusteluja esittämättäkin, joten on selvää, ettei jakoa koskeva testamenttimääräys käy koskaan tehottomaksi yksin sen tähden, että sitä on perusteltu virheellisesti. Testamentin mukaan A:n perintöosasta pitää vähentää euroa ja B:n osuudesta euroa. Miten nämä vähennykset tehdään jako-osuuksia määrättäessä, määräytyy tietysti P:n tarkoituksen mukaan. P:n tahtoa parhaiten vastaavana laskutapana voitaneen pitää sitä, että mainittuja summia käsitellään ikään kuin A:n ja B:n saamina ennakkoperintöinä. Ne siis lisätään perintöosia laskettaessa P:n reaaliseen jäämistöön ja vähennetään lopuksi A:n ja B:n jako-osista. C:n saamaa lahjaa ei nyt oteta huomioon, sillä P on näin selvästi lausunut. Laskelmissa ei tarvitse ottaa huomioon leski L:n oikeuksia eikä L:ltä jäänyttä omaisuutta. Puolisoilla on avioehto ja L sattuu vielä olemaan puolisoista varakkaampi, joten ei ole mahdollista, että L tulisi saamaan P:ltä omaisuutta avio-oikeutensa nojalla. Myöskään lesken oikeus PK 3:1a:n mukaiseen asumissuojaan ei nyt realisoidu, sillä puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon omistajana on L. P:n testamentissa määrittämät reaaliset jako-osuudet ovat näin seuraavan suuruiset: A: ¼ x ( ) = B: ¼ x ( ) = C: ¼ x ( ) = D kuten C, eli Tämän jälkeen on kontrolloitava, loukkaako tämän sisältöinen testamentti jonkun perillisen lakiosaoikeutta. Täytyy siis laskea lakiosat. Tätä tehtäessä reaaliseen jäämistöön on lisättävä PK 7:3.3:ssa mainitut erät, siis P:n antamat ennakkoperinnöt, suosiolahjat ja testamenttiin rinnastuvat lahjat. Nyt voidaan luonnollisesti huomioida vain sellaiset P:n tekemät varallisuudensiirrot, jotka todella täyttävät PK 7:3.3:n tunnusmerkistön. A ja B ovat riitauttaneet P:n testamentissaan antamat vähentämismääräykset. Pohdittaessa, voiko näillä riitautuksilla olla vaikutusta jaon lopputulokseen, kannattaa aluksi tehdä se oletus, että A:n ja B:n esittämät tosiasiaväitteet pitävät sinänsä paikkansa. A ei siis ole saanut P:ltä lahjaa, kun hän on maksanut tältä ostamastaan kiinteistöstä täyden hinnan. Kyseisen saannon osalta ei tällöin voida tehdä lakiosalaskelmaan mitään lisäystä; perittävä ei voi tietenkään supistaa rintaperillisensä lakiosaoikeutta tällaisella perusteettomalla määräyksellä. Samoin on arvioitava B:n osalta tehtyä vä-

3 hentämismääräystä. Kun B ei ole saanut avustustaan perinnönjättäjältä vaan avustajana on ollut leski L, kyse ei ole lakiosalaskelmassa huomioitavasta lahjasta. PK 6:9:n sääntö lapsipuolelle annetusta ennakkoperinnöstä ei tule nyt sovellettavaksi, sillä tapauksen puolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen. Lakiosalaskelmassa voidaan sitä paitsi muutenkin ottaa huomioon vain perittävän itsensä antamat lahjat (ks. PK 7:3.3: perittävän antama ennakkoperintö ja KKO 1998:137). Entä sitten C:n saama euron lahja? Se olisi PK 6:1.1:n nojalla lähtökohtaisesti ennakkoperintöä, mutta kun P on testamentissaan nimenomaisesti määrännyt toisin, on lahja menettänyt ennakkoperintöluonteensa. Kysymys on sen sijaan PK 7:3.3:ssa tarkoitetusta suosiolahjasta, joka täytyy ottaa huomioon lakiosalaskelmassa. P on nyt nimittäin mitä selvimmin pyrkinyt suosimaan C:tä toisten rintaperillisten (ennen muuta A:n ja B:n) vahingoksi. Edellä esitetyn pohjalta voidaan määrätä lakiosat. Niiden suuruus on kunkin rintaperillisen osalta: ( )x ¼ x ½ = euroa. Havaitaan, että vaikka A:n ja B:n tapauksessa esittämät vastaväitteet pitäisivät paikkansa, P:n testamentti ei loukkaa heidän lakiosaansa (ja vielä vähemmän C:n ja D:n lakiosaa). Mallivastauksen alussa hahmoteltu jako (A = , B = , C ja D kumpikin) voidaan näin toteuttaa. Siinä tapauksessa, että A:n väite käyvästä hinnasta tai B:n väite lahjanantajan henkilöstä eivät pitäisi paikkansa, tilanne ei tietenkään muuttuisi viimeksi mainittujen kannalta yhtään paremmaksi, vaan päinvastoin heidän lakiosastaan puuttuva määrä vain pienisi entisestään. Jaon lopputulokseen tällä ei kuitenkaan olisi vaikutusta. Tarkasteltavassa tilanteessa ei nimittäin ole tarvetta pohtia C:n ja D:n lakiosaoikeutta, kun he eivät ole tällaista vaatimusta esittäneet. On sitä paitsi selvää, ettei C:n ja D:n lakiosa tule missään tapauksessa nousemaan yli heille jo muutenkin tulossa olevan euron. Havaintoja: Useille opiskelijoille tuotti vaikeuksia testamentin ja PK 6 luvun määräysten välisen suhteen hahmottaminen. Ei huomattu, että perintöosien suuruutta koskevat testamenttimääräykset menevät aina PK 6 luvun säännösten edellä. Jos perittävä on määrännyt testamentissaan tietyn vähennyksen tehtäväksi, on perintöosien laskemisen kannalta turha pohtia, voidaanko suoritusta pitää PK 6 luvun mukaisena ennakkoperintönä. Tällä kysymyksellä on merkitystä vain lakiosan kannalta. Ongelmia tuotti myös suosiolahjan ja ennakko-perinnön erottaminen. Kysymys on lahjan vaihtoehtoisista, toisensa poissulkevista ominaisuuksista. Silloin kun perittävä lapsensa suosimisen tarkoituksessa määrää, että lapselle annettua lahjaa ei ole vähennettävä tämän perintöosasta, kysymys on suosiolahjasta ei koskaan ennakkoperinnöstä. Suosiolahja otetaan oikeutemme mukaan huomioon lakiosia laskettaessa, mutta perintöosien määräämiseen se ei vaikuta. Tenttikirjallisuus: Tehtävän kannalta relevantteja asioita käsitellään oppikirjassa Kangas: Perhe- ja jäämistöoikeuden perusteet s ja

4 Tehtävä 2 Kysymyksessä pyydetään tarkastelemaan asiaa Annen näkökulmasta, joka haluaisi itselleen osuutensa asunnosta, jossa hänen entinen avopuolisonsa Börje asuu lasten kanssa. Lisäksi entiseen kotiin on jäänyt Annen irtaimistoa. Annen käytettävissä olevat oikeuskeinot ovat hieman erilaisia riippuen siitä, sovelletaanko avoliittoon avoliittolakia (Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta, 26/2011). Vastauksessa ei kuitenkaan riitä ainoastaan sen toteaminen, että puolisot ovat sopineet keskenään, ettei lakia sovelleta, sillä oikeudesta vaatia omaisuuden erottelua ja hakea pesänjakajan määräämistä ei voi pätevästi luopua (Avoliittol 2.2 ). Vastauksessa tuleekin ensin tarkastella avoliittolain soveltumista puolisoiden tilanteeseen ylipäänsä. Avoliitto määritellään lakisääteiseksi avoliitoksi, jos parisuhteen osapuolet asuvat yhteisessä taloudessa ja ovat asuneet yhteisessä taloudessa vähintään viisi vuotta tai heillä on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Annen ja Börjen avoliitto on alkanut vuonna 2009 ja päättynyt vuonna 2013, joten se on kestänyt alle viisi vuotta. Perheeseen kuuluu kaksi lasta, mutta tehtävänannosta ei ilmene, ovatko he yhteisiä tai yhteisessä huollossa. Avoliittolain soveltumista ei siten voi varmasti päätellä. Se seikka, että avoliitto on alkanut ennen avoliittolain voimaantuloa, ei ole ratkaiseva, sillä laki on taannehtiva. Mikäli avoliittolaki lähtökohtaisesti soveltuu, tulee tarkasteltavaksi kysymys siitä, mikä merkitys on annettava puolisoiden sopimukselle siitä, että avoliittolakia ei sovelleta. Avoliittolain säännökset ovat pääsääntöisesti tahdonvaltaisia eikä lain soveltamista koskeville sopimuksille ole asetettu muotomääräyksiä. Puolisoiden sopimusta siitä, ettei avoliittolakia sovelleta, tulee siis lähtökohtaisesti pitää pätevänä. Koska puoliso ei kuitenkaan voi luopua oikeudesta vaatia erottelua ja hakea pesänjakajaa, Annella on menettelyn suhteen kaksi vaihtoehtoa; hän voi joko esittää vaatimuksensa kanneteitse tai hakea pesänjakajaa toimittamaan omaisuuden erottelu. Se kumpaa reittiä Anne päättää edetä, ei vaikuta siihen, mitä säännöksiä omaisuuden erotteluun ja yhteisomistussuhteen purkamiseen sovelletaan, sillä puolisot ovat sopimuksellaan rajanneet pois avoliittolain erityissäännökset koskien esimerkiksi hyvitystä (Avoliittol 3 luku) tai yhteisomistusolettamaa (6 ). Avopuolisoiden omistus- ja velkasuhteet ratkaistaan yleisten siviilioikeudellisten periaatteiden pohjalta (Kangas, p. 378), ja yhteisomistussuhteet puretaan eräistä yhteisomistussuhteista annetun lain (180/1958) säännösten mukaisesti. Asunnon omistussuhteiden osalta tilanne on selvä; Anne omistaa asunnosta 60 %, joten hän saa tämän osuuden asunnon myynnistä saatavista varoista. Oikeus voi määrätä omaisuuden myymisestä YhtOmL:n 9-10 mukaisesti ja pesänjakajakin voinee saada myyntiluvan. Irtaimiston osalta omistussuhteet ratkaistaan näytön perusteella. Oikeus vaatia omaisuuden erottelua / yhteisomistuksen purkamista ei vanhene. Börje on hyötynyt Annen maksamasta putkiremontista, mikä tulee ottaa huomioon omaisuuden erottelussa / yhteisomistuksen purkamisessa. Varojen sijoittaminen perheen kotina käytetyn asunnon perusparannukseen voidaan ottaa huomioon perusteettoman edun palautusta koskevien oppien nojalla (Kangas, s. 379) tai regressisaatavana. Perusteettoman edun palautuksen edellytyksenä on,

5 että toinen on saanut etua, etu on perusteetonta ja hyöty on tullut toisen kustannuksella. Lisäksi Anne voi vaatia Börjeltä korvausta siitä, että on estynyt käyttämästä omaa omaisuuttaan. Korvausta ei kuitenkaan voi vaatia heti erilleen muuttamisesta alkaen vaan vasta yhteisomistussuhteen purkamiseen tähtäävän prosessin käynnistymisestä lukien (Kangas, s. 381.) Tenttikirjallisuus: Kangas, Perhe- ja jäämistöoikeuden perusteet, s pisteen vastaukselta ei edellytetty kaikkien mallivastauksessa mainittujen seikkojen esiintuomista. Tehtävä 3 Suomessa sijaissynnytys on kiellettyä. Geneettinen vanhemmuus ei automaattisesti tarkoita juridista vanhemmuutta. Automaattisesti Janne ja Maija eivät ole lapsen juridisia vanhempia Suomessa, vaan heidän juridinen vanhemmuutensa on erikseen vahvistettava. Äitiys määräytyy synnyttäjän mukaan, eli Maija ei olisi automaattisesti juridinen äiti. Isyys voidaan (isyyslain mukaan) hakemuksesta vahvistaa Suomessa sillä edellytyksellä, että ulkomaista syntymätodistusta pidetään isyyttä koskevana päätöksenä, eli Janne voisi hakea isyyden vahvistamista Suomessa. Isyyden vahvistamisen jälkeen miehen vaimo voi adoptoida perheen sisäisesti lapsen (adoptiolaki), jolloin äitiys siirtyy adoptiolla. Jannen isyyden vahvistamisen jälkeen Maija voisi perheen sisäisesti adoptoida lapsen, jolloin sekä Janne että Maija olisivat lapsen juridisia vanhempia. Adoptiota ei voida kuitenkaan vahvistaa, jos siitä on maksettu, eli Jannen ja Maijan tulisi välttää korvauksen maksamista lapsesta, ettei se muodostu adoption vahvistamisen esteeksi. Lapsen vanhemmat ovat yleensä myös lapsen huoltajia, jotka päättävät lasta koskevista asioista (laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta), eli vanhemmuuden vahvistamisen jälkeen Maija ja Janne olisivat myös lapsen huoltajia ja voisivat esimerkiksi saada lapselle matkustusasiakirjan ja tuoda lapsen Suomeen. Asiaa Suomen viranomaisessa käsiteltäessä kaikessa lasta koskevassa päätöksenteossa on kansallisten lakien ja kansainvälisten sopimusten mukaan huomioitava aina lapsen etu. Lisäksi voidaan huomata, että lapsella on adoption jälkeen oikeus tuntea juurensa (adoptiolaki), eli tuomioistuin voisi mahdollisesti myös vahvistaa lapselle yhteydenpito-oikeuden sijaissynnyttäjään. Pisteitä voi saada myös seuraavista huomioista: Molemmat Maija ja Janne voivat yhdessä adoptoida lapsen, mutta tällöin ongelmana se, etteivät he välttämättä pysty valitsemaan juuri omista sukusoluistaan kehittynyttä lasta. Suomen oikeusjärjestyksen vastaisuus sijaisynnytyksellä syntyneen lapsen vanhemmuuden vahvistamisessa voi muodostua esteeksi. Vanhemmuuden vahvistamisen jälkeen lapsella on samat oikeudet kuin rintaperillisellä. Viimeaikaisten tuomioistuimen sijaissynnytyksiä koskevien ratkaisujen täsmällisestä ja oikeasta esittelystä on saanut myös pisteen (tapauksiin viitattu myös tenttikirjassa). Pisteitä ei sen sijaan saa esimerkiksi kansainvälisen adoption edellytysten kuvailusta tai ajatteluketjusta, jonka mukaan Maija olisi suoraan sijaissynnytyssopimuksen perusteella Suomessa äiti.

6 Tenttivastausten pisteytys (max 10 pistettä) perustuu teokseen Kangas 2013 seuraavasti: s. 29, (adoptio), s. 79 (perheen sisäinen adoptio), s. 87 (adoption korvauskielto), (äitiys, sijaissynnytys), s. 40- (isyyden tunnustaminen), s. 26 (lapsen etu), s. 89 (adoptoitavan lapsen etu), s (lapsen huolto). Pisteitä saa myös oikean normipohjan eli oikeiden lakien nimeämisestä. Tehtävä 4 a) Edunvalvoja voidaan määrätä henkilölle holhoustoimilain 8 :n mukaan, jos hän ei kykene huolehtimaan asioistaan, jotka vaativat hoitoa. Tällainen edunvalvojan määrääminen ei estä päämiestä itse vallitsemasta omaisuuttaan tai tekemästä oikeustoimia, jollei laitta toisin säädetä (HolhTL 14 ). Periaatteessa päämies siten säilyy oikeustoimikelpoisena, mutta asiallisesti päämiehen toimintamahdollisuudet rajoittuvat huomattavasti. Välittömästi edunvalvojan määräämisen jälkeen päättyy esimerkiksi päämiehen oikeus nostaa varoja omalta tililtään. Jos pelkkä edunvalvojamääräys ei riitä turvaamaan päämiehen etuja, hänen toimintakelpoisuuttaan voidaan holhoustoimilain 18 :n nojalla rajoittaa. Viimesijaisena keinona tulee kysymykseen päämiehen julistaminen vajaavaltaiseksi. Vajaavaltaisella ei lain mukaan ole oikeutta itse vallita omaisuuttaan eikä tehdä sopimuksia tai muita oikeustoimia, jollei laissa toisin säädetä. Vajaavaltaisella kuitenkin säilyy oikeus tehdä tavanomaisia, merkitykseltään vähäisiä oikeustoimia (HolhTL 24.1 ). Tapauksessa ei siis lähtökohtaisesti ole merkitystä ole sillä, onko päämiehen oikeustoimikelpoisuutta rajoitettu vai ei. Hän saa joka tapauksessa tehdä tavanomaisia oikeustoimia, jollaisiksi ostosten tekeminen lähikaupassa voitaneen katsoa. Eri asia on, onko velan teko kauppaan kokonaisuutena arvostelleen enää merkitykseltään vähäinen. Vastauksesta tuli käydä ilmi se, miten edunvalvojamääräys vaikuttaa päämiehen oikeustoimikelpoisuuteen silloin, kun hänelle määrätään pelkästään edunvalvoja ja silloin, kun myös hänen toimintakelpoisuuttaan rajoitetaan. Vastauksessa tuli myös pohtia sitä, mitä merkitystä päämiehen oikeustoimikelpoisuudella on nyt käsillä olevassa tapauksessa. Valitettavan useasta vastauksesta kävi ilmi, että vastaajalla ei ollut selkeää kuvaa pelkän edunvalvojamääräyksen (HolhTL 8 ) ja toimintakelpoisuuden rajoittamisen (HolhTL 18 ) eroista sekä niiden oikeudellisista vaikutuksista päämiehen kelpoisuuteen tehdä oikeustoimia. b) Edunvalvojalla on kelpoisuus edustaa päämiestään tämän omaisuutta ja taloudellisia asioita koskevissa oikeustoimissa, jollei tuomioistuin ole tehtävää antaessaan toisin määrännyt. (HolhTL 29.1 ). Edunvalvojan hoidettava päämiehen omaisuutta sillä tavoin, että omaisuutta ja sen tuottoa voidaan käyttää päämiehen hyödyksi ja tyydyttämään hänen henkilö-

7 kohtaisia tarpeitaan. Tässä tehtävässään edunvalvojan tulee tunnollisesti pitää huolta päämiehen oikeuksista ja edistää hänen parastaan (HolhTL 37.1 ). Päämiehen vallintaan on jätettävä hänen tarpeisiinsa nähden kohtuullisena pidettävä määrä käyttövaroja. Kun kysymys on päämiehen omasta omaisuudesta, edunvalvojan on huolehdittava siitä, että päämies voi käyttää sitä hyväkseen. Edunvalvojan toiminnan kulmakivenä tulee aina olla päämiehen edun mukainen toiminta. Jos edunvalvoja on toiminnassaan tahallisesti tai huolimattomuudestaan aiheuttanut päämiehelleen vahinkoa, edunvalvoja on velvollinen korvaamaan vahingon (HolhTL 45.1 ). Tapauksessa, jossa edunvalvoja on avannut tilin lähikauppaan päämiehen käytettäväksi, hän on pyrkinyt siihen, että päämiehen omaisuutta käytetään hänen hyödyksi ja tyydyttämään hänen henkilökohtaisia tarpeitaan. Siinä mielessä edunvalvoja on toiminut oikein ja holhoustoimilain periaatteiden mukaisesti. Kun edunvalvoja kuitenkin on jättänyt asettamatta tiliin ostorajan, voidaan pohtia, onko hän toiminut tehtävässään riittävän huolellisesti. Jos huolimattomuudesta katsotaan aiheutuneen päämiehelle vahinkoa, edunvalvoja on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon.

8 PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS Ohjeita: - Pakollisen perhe- ja jäämistöoikeuden peruskurssin suorittaneet vastaavat tehtäviin Peruskurssin tiedot ja sen suoritusaika sekä kurssin pitäjä ilmoitetaan tehtävän KAKSI (2) vastauspaperissa esim. nimen yhteydessä. - Tehtävään 5 vastaavat vain ne, jotka ovat saaneet vapautuksen perheoikeuden peruskurssista. - Nimettömiä vastauksia ei oteta huomioon. Opiskelijanumero on merkittävä nimen yhteyteen. - Vastaustila on yksi sivu. Ylimenevää osaa ei lueta eikä vastausta, jossa rivien väliin on kirjoitettu enemmän kuin yksi vastausrivi, arvostella lainkaan. - Vastaus on kirjoitettava selvällä käsialalla. Lisäksi vastauksen sisällöllinen selkeys ja johdonmukaisuus kuuluu arvosteluperusteisiin. - Jokainen vastaus on kirjoitettava erilliselle arkille. - Tentti on lakikirjatentti. TULOKSET aineen ilmoitustaululla ja internet-sivuilla torstaina klo ONNEA TENTTIIN! 1. Pirkko (s. 1942) kuoli Häneltä jäivät oikeudenomistajina 35-vuotias leski Lasse sekä neljä lasta aikaisemmasta avioliitosta: Anneli, Birgitta, Carl ja Daniel. Puolisoilla oli avioliiton solmimispäivänä ( ) tehty avio-oikeuden täysin pois sulkeva avioehtosopimus. Pirkko oli tehnyt talvella 2014 täysin oikeustoimikelpoisena muotomääräykset täyttävän testamentin jossa hän määräsi seuraavan. Omaisuuteni on jaettava lasteni kesken tasan, kuitenkin seuraavat seikat huomioon ottaen: - Annelin osuudesta on vähennettävä euroa, hänen minulta edullisesti saamansa osakehuoneiston johdosta. - Birgitan osuudesta on vähennettävä euroa, koska hän on saanut minulta ja puolisoltani tämän suuruisen avustuksen. - Lahjoja tai avustuksia, joita olen antanut Carlille ja Danielille, ei pidä ottaa huomioon jaossa millään tavalla.

9 Testamentin liiteosassa Pirkko ilmoitti selväsanaisesti tahtoneensa panna poikansa Carlin ja Danielin tyttäriään parempaan asemaan, koska pojat olivat eläneet siivosti ja kunniallisesti. Tyttäret taas olivat onnettomia maailmanparantajia ja tuhlareita, jotka eivät näyttäneet kasvavan koskaan aikuisiksi. Lokakuun 1. päivänä pidetyssä perunkirjoituksessa todettiin, että Pirkolta oli jäänyt omaisuutta kaikkien velkojen vähentämisen jälkeen euroa. Lassella oli omaisuutta euroa, joihin sisältyi puolisoiden yhteisenä kotinaan käyttämä asunto. Anneli ja Birgitta ilmoittivat vaativansa testamentista huolimatta täysiä perintö- ja lakiosiaan perustellen vaatimuksiaan näin: - Annelin osuudesta ei voida tehdä mitään vähennystä, koska Anneli oli maksanut Pirkolta vuonna 2010 ostamastaan asunto-osakkeesta täyden hinnan. - Myöskään Birgitan osuudesta ei voida tehdä vähennystä, koska testamentissa mainitut euroa oli lahjoittanut hänelle isäpuoli Lasse äidiltään Birgitta ei ollut saanut lahjaksi euroakaan. - Carl oli puolestaan saanut Pirkolta kesällä 2012 lahjaksi euroa. Tämä lahja pitää ottaa huomioon jaettaessa Pirkon omaisuutta. Ota kantaa tyttärien väitteisiin ja esitä perusteltu kannanottosi siitä, miten Pirkolta jääneet euroa on jaettava. 2. Anne ja Börje olivat seurustelleet jo kahdeksan vuotta muuttaessaan yhteiseen kotiin vuonna Heidän lisäkseen perheeseen kuuluu vuonna 2004 syntynyt Cecilia ja vuonna 2009 syntynyt Dick. Viime vuonna Anne muutti pois yhteisestä asunnosta. Mukaansa hän otti vain omat vaatteensa ja henkilökohtaiset esineensä. Yhteisen asunnon Anne ja Börje rahoittivat yhteisellä asuntolainalla sekä Annen omistaman asunnon myynnistä saaduilla varoilla. Kauppakirjaan ja osakekirjoihin kirjattiin, että Anne omistaa asunnosta 60 % ja Börje 40 %. Taloyhtiön julkisivuremontista aiheutuneet kustannukset vuonna 2010 Anne maksoi kokonaan omista varoistaan. Lisäksi asuntoon jäi Annelta muun ohella taideesineitä, jotka hän haluaisi takaisin itselleen. Börjen passiivisuuden vuoksi asunnon myynti ei ole edennyt, ja nyt Anne kääntyykin sinun puoleesi. Anne haluaa tietää, miten hän voi vaatia osuuttaan asunnosta Börjen passiivisuudesta huolimatta, kun puolisot olivat todistajien läsnä ollessa sopineet, ettei heidän suhteeseensa sovelleta avoliittolakia. Anne ei haluaisi suin päin rynnätä käräjöimään, mutta on huolissaan siitä, lakkaavatko hänen oikeutensa jos hän viivyttelee asian kanssa. Anna Annelle perusteltu ja selkeä vastaus. ILMOITA TÄMÄN TEHTÄVÄN KAKSI (2) PAPERISSA PERHEOIKEUDEN PERUS- KURSSIN SUORITUSAIKA JA LUENNOITSIJA. MIKÄLI OLET SUORITTANUT PE- RUSKURSSIN ENNEN LUKUVUOTTA , ILMOITA MYÖS SAAMASI HYVI- TYSPISTEET.

10 3. Suomen saaristossa elävien Maijan ja Jannen häitä tanssittiin kesällä Tuoreen hääparin toiveena oli pian perustaa suurperhe, mutta kuukaudet ja vuodet vierivät. Yhä tänään lasta kaivataan perheeseen kovasti, ja useita nimiäkin on mietittynä valmiiksi. Maija on kuitenkin saanut peräkkäin useita keskenmenoja, ja lapsettomuus koettelee myös avioliittoa. Monien tutkimusten jälkeen on selvinnyt, että Maija kärsii kohtusairaudesta, eikä hän pysty koskaan kantamaan raskautta riittävän pitkälle. Geneettisesti oma lapsi on kuitenkin molemmille hyvin tärkeää. Maija ja Janne ovat lukeneet lehdistä ulkomailla toteutettavista sijaissynnytysjärjestelyistä eli kohdunvuokrauksesta. Järjestelyssä lasta toivovan pariskunnan, tulevien vanhempien, sukusoluista hedelmöitetty alkio istutetaan sijaissynnyttäjän kohtuun. Synnytyksen jälkeen lapsi luovutetaan geneettisille vanhemmille. Jannen ja Maijan mielestä järjestely kuulostaa lupaavalta, ja he alkavat selvittää asiaa. Molemmat haluavat luonnollisesti, että järjestelyn jälkeen lapsi on myös juridisesti heidän omansa. Sijaissynnytyksistä löytyy internetistä hyvin monenlaista tietoa, ja Janne ja Maija ottavat sinuun yhteyttä asian juridisten näkökulmien ymmärtämiseksi. He uskovat hartaan toiveensa olevan hyvin lähellä toteutua, ja he ovat valmiita vaikka myymään tiluksensa saaristossa ja maksamaan järjestelystä sen vaatiman hinnan. Hieman heitä kuitenkin mietityttää, voiko järjestely jotenkin olla lapsen kannalta haitallista. Selvitä Jannelle ja Maijalle sijaissynnytysjärjestelyyn liittyvät Suomen oikeusjärjestyksen mukaiset oikeudelliset kysymykset eli ennen kaikkea se, miten heistä voi tulla juridisesti lapsen vanhempia ja huoltajia. Sen he jo etukäteen tietävät, että eivät saa lasta tuotua takaisin Suomeen ulkomailta ennen kuin edes toinen heistä on juridisesti lapsen vanhempi ja huoltaja ja saa näin ollen hankittua lapselle passin. Järjestely on ajateltu toteutettavaksi Intiassa, jossa sijaissynnytykset ovat sallittuja ja jossa synnyttäjä voi sopimuksella luopua oikeuksistaan syntyvään lapseen. 4. Edunvalvoja oli avannut aikuiselle päämiehelleen tilin lähikauppaan, jotta päämies saattoi tehdä itse ostoksia. Tiliin oli ollut tarkoitus asettaa ostoraja. Päämies oli luottanut tähän edunvalvojan hänelle ilmoittamaan rajaan ja käynyt ostoksilla luottaen siihen, että kaupasta ilmoitettaisiin, kun ostoraja ylittyy. Sittemmin ilmeni, että edunvalvoja ei ollutkaan asettanut ostorajoitusta. Kun päämies ei terveydentilansa vuoksi ollut pystynyt arvioimaan ostostensa määrää, hänelle oli syntynyt lähikauppaan yli 700 euron velka kahdessa kuukaudessa. Päämies kanteli asiasta maistraatille. Kantelun mukaan edunvalvojan olisi tullut huomata tämä velkaantuminen kaupasta lähetettyjen laskujen perusteella. Pohdi edellä esitettyä: a) päämiehen oikeustoimikelpoisuuden ja b) päämiehen omaisuuden hoitovelvollisuuden näkökulmasta. 5. Päämiehen itsemääräämisoikeuden ja päämiehen suojaamisen periaatteet edunvalvontalainsäädännön taustaperiaatteina.

11 FAMILJE- OCH KVARLÅTENSKAPSRÄTT Anvisningar: - Om du har avlagt den obligatoriska grundkursen i familje- och kvarlåtenskapsrätt svarar du på uppgifterna Uppgifterna för grundkursen och när du har avlagt kursen, samt vem som har hållit kursen ska du uppge på svarspappret för uppgift TVÅ (2), t.ex. i samband med ditt namn. - Uppgift 5 besvaras endast av dem som har fått befrielse från den obligatoriska grundkursen i familjerätt. - Anonyma svar beaktas inte. Skriv ditt studentnummer bredvid ditt namn. - Svarsutrymmet är en sida. Den överstigande delen läses inte. Ett sådant svar bedöms överhuvudtaget inte där det mellan raderna har skrivits mer än en textrad. - Du ska skriva dina svar med tydlig handstil. Svarets innehållsmässiga tydlighet och följdriktighet ingår också i bedömningsgrunderna. - Du ska skriva varje svar på ett separat ark. - Tentamen är en lagbokstentamen. RESULTATET torsdag kl på ämnets anslagstavla och webbplats. LYCKA TILL! 1. Pirkko (f. 1942) avled Hennes rättsinnehavare är den 35-årige änklingen Lasse samt fyra barn från ett tidigare äktenskap: Anneli, Birgitta, Carl och Daniel. Makarna hade på samma dag som äktenskapet ingicks ( ) ingått ett äktenskapsförord där giftorätten helt uteslöts. På vintern 2014 hade Pirkko, som var fullt rättshandlingsförmögen, uppgjort ett testamente som uppfyllde formkraven och där Pirkko bestämde följande. Min egendom skall delas lika mellan mina barn, dock med beaktande av följande omständigheter: - Från Annelis andel skall avdras euro, eftersom hon har erhållit en aktielägenhet förmånligt av mig. - Från Birgittas andel skall avdras euro, eftersom hon har fått ett bidrag av motsvarande storlek av mig och min make. - Gåvor eller bidrag som jag har gett till Carl och Daniel skall inte på något sätt beaktas i skiftet.

12 I testamentets bilagedel meddelade Pirkko tydligt att hon ville att hennes söner Carl och Daniel skulle få en bättre ställning än döttrarna, eftersom sönerna hade levt hederligt och ordentligt. Döttrarna däremot var hopplösa världsförbättrare och slösare som aldrig verkade bli vuxna. Vid bouppteckningen som förrättades den 1 oktober konstaterades att Pirkkos tillgångar då samtliga skulder avdragits uppgick till euro. Lasses tillgångar, i vilka bostaden som makarna använt som gemensamt hem ingick, uppgick till euro. Anneli och Birgitta meddelade att de trots testamentet yrkar på att utfå sina fulla arvs- och laglotter och anförde följande grunder: - Inget avdrag kan göras från Annelis andel, eftersom Anneli hade betalat fullt pris för bostadsaktien hon köpte av Pirkko år Inget avdrag kan göras från Birgittas andel heller, eftersom de eurona som nämndes i testamentet var en gåva av styvfar Lasse av sin mor hade Birgitta inte fått ett enda euro i gåva. - Sommaren 2012 hade Carl fått euro som gåva av Pirkko. Denna gåva bör beaktas vid skiftet av Pirkkos egendom. Ta ställning till döttrarnas argument och ge din motiverade åsikt om hur Pirkkos egendom på euro skall fördelas. 2. Anne och Börje hade sällskapat i redan åtta år då de flyttade till ett gemensamt hem år Till familjen hör också Cecilia, född 2004, samt Dick, född Förra året flyttade Anne ut ur den gemensamma bostaden. Med sig tog hon endast sina egna kläder och personliga föremål. Anne och Börje hade finansierat den gemensamma bostaden med ett gemensamt bostadslån och intäkterna från försäljningen av en bostad som Anne ägde. I köpebrevet och aktiebreven antecknades att Anne ägde 60 % och Börje 40 % av bostaden. Kostnaderna för bostadsaktiebolagets fasadrenovering år 2010 betalade Anne helt med egna medel. I bostaden finns också bl.a. konstföremål som Anne lämnat, och som hon vill ha tillbaka. Försäljningen av bostaden inte framskridit eftersom Börje har förblivit passiv, och nu vänder sig Anne till dig. Anne vill veta hur hon kan kräva sin andel av bostaden trots Börjes passivitet, då makarna inför vittnen har avtalat om att sambolagen inte skall tillämpas på deras förhållande. Anne vill inte rusa iväg och processa, men hon är oroad över huruvida hennes rättigheter upphör om hon dröjer med saken. Ge Anne ett motiverat och tydligt svar. I DITT SVAR PÅ UPPGIFT TVÅ (2) SKALL DU MEDDELA NÄR DU AVLAGT GRUND- KURSEN I FAMILJERÄTT OCH VEM SOM HÅLLIT DEN. OM DU HAR AVLAGT GRUNDKURSEN FÖRE LÄSÅRET SKALL DU OCKSÅ MEDDELA DE BONUSPOÄNG SOM DU FÅTT. 3. Maija och Janne, som bor i Finlands skärgård, gifte sig på sommaren De nygifta ville grunda en storfamilj snart, men månaderna och åren gick. Än idag längtar familjen innerligt efter ett barn och har redan färdigt tänkt på flera namn. Maija har dock genomgått flera missfall efter

13 varandra, och barnlösheten har också varit en prövning för äktenskapet. Efter många undersökningar har det blivit klart att Maija lider av en livmodersjukdom och aldrig kommer att kunna fullfölja en graviditet. För dem båda är det dock mycket viktigt att barnet är genetiskt deras. Maija och Janne har läst i tidningarna om surrogatmoderskap som genomförs utomlands, d.v.s. livmoderuthyrning. Detta innebär att ett embryo som bildats av könsceller från paret som önskar sig ett barn, d.v.s. de blivande föräldrarna, implanteras i en surrogatmoders livmoder. Efter förlossningen överlämnas barnet till de genetiska föräldrarna. Janne och Maija tycker att arrangemanget verkar lovande och börjar reda ut saken. Båda vill naturligtvis att barnet som föds på detta vis också är juridiskt deras eget. Det finns många olika slag av information om surrogatmoderskap på internet, och Janne och Maija tar kontakt med dig för att förstå frågans juridiska synvinklar. De tror att deras helhjärtade önskan är mycket nära att uppfyllas och är t.o.m. beredda att sälja sina ägor i skärgården för att betala det pris som arrangemanget kräver. De är dock litet fundersamma över huruvida barnet på något sätt kan ta skada av arrangemanget. Redogör för Janne och Maija vilka rättsliga frågor som anknyter till surrogatmoderskap enligt Finlands rättsordning, d.v.s. framför allt hur de kan bli barnets juridiska föräldrar och vårdnadshavare. De är redan medvetna om att de inte kan föra barnet hem till Finland från utlandet innan ens en av dem är barnets juridiska förälder och vårdnadshavare och därmed kan skaffa barnet ett pass. De har tänkt genomföra arrangemanget i Indien, där surrogatmoderskap är tillåtet och där föderskan genom avtal kan avstå från sina rättigheter till barnet som skall födas. 4. En intressebevakare hade öppnat ett konto i en närbutik för sin vuxna huvudman för att huvudmannen själv skulle kunna göra uppköp. Kontot var avsett att ha en inköpsgräns. Huvudmannen hade litat på inköpsgränsen som intressebevakaren hade meddelat honom och gjort uppköp i den tron att butiken skulle meddela honom ifall inköpsgränsen överskreds. Det blev sedermera klart att intressebevakaren inte hade ställt någon inköpsgräns. Då huvudmannen p.g.a. sitt hälsotillstånd inte hade kunnat uppskatta hur mycket han hade köpt, hade han på två månader ådragit sig en skuld till närbutiken på över 700 euro. Huvudmannen anförde ett klagomål om saken till magistraten. Enligt klagomålet borde intressebevakaren ha märkt skuldsättningen utgående från räkningarna som butiken skickat. Begrunda det ovan beskrivna ur följande synvinklar: a) huvudmannens rättshandlingsförmåga och b) skyldigheten att förvalta huvudmannens egendom. 5. Principen om huvudmannens självbestämmanderätt och principen om skydd av huvudman som intressebevakningslagstiftningen bakgrundsprinciper.