Perustietoa. Vaikuttavat aineet. Muodot

Transkriptio

1 Sisällysluettel Perustieta... 2 Vaikuttavat aineet... 2 Mudt... 2 Käyttötavat... 3 Lajikkeet... 3 Tivttuja vaikutuksia... 3 Ei-tivttuja vaikutuksia... 3 Pitkäaikaisen käytön haittja:... 3 Ktikasvatus ja markkinat... 3 Käyttäjäprfiilit... 4 Myytit... 5 Laillinen asema... 6 Käyttöriks ja seuraamukset... 6 Merkinnät rekistereihin... 6 Rikstaustate... 7 SORA-laki... 8 Depenalisaati, dekriminalisinti, regulinti ja laillistaminen... 8 Riippuvuus... 8 Synteettiset kannabinidit... 9

2 Perustieta Vaikuttavat aineet Kannabis n hamppukasvista valmistettava päihde- ja lääkeaine. Kasvi erittää kymmeniä kannabinideja ja päihtymisen kannalta merkittävin kannabiidi n tetrahydrkannabinli eli THC. Muista kannabinideista esimerkiksi kannabidili CBD n kannabiksen lääkinnällisten vaikutusten takana. Ktikasvatetussa kannabiksessa pyritään THC-pitisuus saamaan krkealle taslle, jten ns. hyvät vaikutukset vat humattavasti pienemmät verrattuna lunnssa kasvaneeseen kannabikseen. Mudt Marihuana (vihertävä, kellertävä tai ruskea kuivattu ruhe). THC-pitisuus yleensä 1 15 prsentin välillä. Hasis (harmahtava, ruskea tai lähes musta kuivattu levy. THC-pitisuus yleensä 2 8 prsenttia (vi lla jpa 20%) Hasisöljy (vihertävä, rusehtava, musta tai lähes väritön öljy). THC-pitisuus yleensä 15 ja jpa 50 prsentin välillä. Hyvin harvinaista sumessa. Kuitu- ja öljyhamppu Ei huumaavaa vaikutusta, THC-pitisuus täytyy lla alle 0,2 % EU:n alueella Helpp viljeltävä, hyötyjä paljn Paljn erilaisia käyttötarkituksia, öljyhampusta esim. elintarvikkeita ja saippuaa sekä kuituhampusta esim. hamppubetnia ja vaatteita Viljelijöitä tullut paljn lisää, mutta kysyntää riittää edelleen enemmän kuin tarjajia Lääkekannabis Sumessa n käytössä viisi lääkekannabisvalmistetta. Sativex-kannabislääkevalmiste sai myyntiluvan Sumessa vunna Tämä tarkittaa ettei Sativexille tarvita erityislupaa vaan neurlgian erikislääkärin tai neurlgian alan sairaalayksikön lääkärin kirjittama resepti riittää. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean erityisluvalla vi saada valmisteita, jtka sisältävät kuivattua kannabiskasvin kukinta. Lupa myönnetään vudeksi kerrallaan. Sumessa lääkekannabisreseptejä n kirjitettu muun muassa henkilöille, jtka sairastavat MS-tautia, Parkinsnin tautia, vaikeaa reumaa, aidsia, syöpää tai krnistunutta migreeniä. Lääkekannabiksen vasta-aiheita vat psykttiset sairaudet, merkittävät psyykkiset häiriöt lukuun ttamatta perussairauteen liittyvää masennusta, yliherkkyys kannabinideille, raskaus (ellei sikiöön mahdllisesti khdistuvien riskien katsta levan pienempiä kuin hidsta saatava hyöty) ja imetys (ttaen humin merkittävän kannabinidipitisuuden erittyminen rintamaitn ja tästä jhtuvat mahdlliset haitalliset vaikutukset lapsen kehitykseen). Sativex sisältää kahta kasviperäisiä kannabinidia, tetrahydrkannabinlia (THC) ja CBD:ia. Yhdessä suihkauksessa Sativexia n 2,7mg THC:ia ja 2,5 mg CBD:ia eli suhde n lähes 1:1. Kasvimateriaalivalmisteista Bedrcan sisältää 22 % THC:ia ja alle 1 % CBD:ia ja Bedil nin 6,3 % THC:ia ja nin 8 % CBD:ia. Näitä käytetään höyrystimellä hengittämällä tai kuumavesiuutteena. Lisäksi n lemassa suun kautta tettavia kapseleita, jtka eivät le kasviperäisiä, vaan sisältävät jtain yksittäistä synteettistä kannabinidia.

3 Käyttötavat Pltetaan savukkeena tai piipussa. Usein sekitetaan mukaan myös tupakkaa Lisätään rukaan tai leivnnaisiin. Vaprisaattrilla höyrystämällä. Höyrystintä käytettäessä kukint lämmitetään asteen lämpötilaan, jssa vaikuttavat aineet höyrystyvät, mutta kasviaines ei vielä syty palamaan. Lääkekannabis suihkeena ja kapselina Lajikkeet Tyypillisimmät lajikkeet vat Sativa ja Indica -phjaisia Sativa (enemmän THC:tä kuin CBD:tä) tyyppillisesti spii päivä käyttöön. Energisiva ja piristävä vaikutus. Tyypillisiä alalajikkeita mm. Durban Pisn ja Haze, Indica lajikkeet rauhittavat ja saattavat jumauttaa shvan phjalle. Tyypillisiä alalajikkeita mm. Blue Mystic, Ice Lisäksi hybridilajikkeita, jissa vaihtelevat määrät indicaa ja sativaa. Kuvaillaan tyypillisesti indicaiseksi tai sativaiseksi. Tivttuja vaikutuksia Halutaan päihtyä ja lajikkeesta riippuen jk rentutua tai saada energiaa. Lievät aistiharhat Ajantaju häiriintyy Asssiaatit krstuvat Yhdessäla, seurallisuutta Ei-tivttuja vaikutuksia Ahdistus, parania Paniikkikhtaukset Sekavuustilat ja harhaisuus Masentuneisuutta Huimaus, pyörtymiset Hun l Psykttinen häiriö Pitkäaikaisen käytön haittja: Kgnitiivisten kykyjen rappeutuminen Muistingelmat Lisää akuutin psyksin riskiä Yhteys skitsfreniaan Masentuneisuuden, ahdistuneisuuden ja mielialahäiriöiden riski kasvaa Hedelmällisyyden heikkeneminen Seksuaalisen halukkuuden heikkeneminen (etenkin miehet) Ktikasvatus ja markkinat Pliisin arvin mukaan Sumessa n lähes täysin sisämarkkinat, etenkin marihuanan salta. Aktiivisia ktikasvattajia arviidaan levan nin ja keskimääräinen kasvimäärä 1 5.

4 Alkuun pääseminen hyvin helppa, mm. internetin, kavereiden ja muiden kasvattajien avulla. Pienen määrän kasvattaminen nnistuu hyvin pienillä panstuksilla. Kesällä mahdllisuus kasvattaa myös ulkna. Osa kasvattajista n ammattimaisia ja heillä n isja halleja, jiden tutant tarkitettu suraan myyntiin. Käyttäjäprfiilit Tyypillisintä tiettyyn elämänvaiheeseen liittyvä käyttö. Osa ei käytä, mutta ihailee kannabista ja siihen liittyvää elämäntapaa ja kansalaistttelemattmuutta. Osa käyttää sillin tällöin, sa viikittain ja sa jpa päivittäin. Tärkeää muista, että tivtut ja ei-tivtut seuraukset eri käyttömäärillä hyvin erilaiset. Kaukihastus Kiinnstunut ilmiöstä ja ihanni kannabiksen ympärillä levaa elämäntapaa. Rauhaa ja rakkautta Vasta rakastunut 1 5 kkeilua. Usein humalassa, kaveripiirissä. Kannabiksessa vain hyviä pulia Seurusteluvaihe Kannabiksesta tulee sa viiknlppuja, jskus myös viiklla Haitat tiedstetaan, mutta malle khdalle niitä ei tule Oma valintani, ma asiani. Suurimpana haittana edelleen laittmuus Aviliitt Ktikasvatusta, päivittäistä käyttöä Hifistelyä Haetaan tieta ja jaetaan sitä myös Laillistaminen tärkeää Klmi-draama Mielenterveysngelmia ->lääkitään kannabiksella (paradksi) Bentsja? Riippuvuus Alkhli mukana Irtsuhteet Käytetään sillin kun n saatavilla, aineella ei niin väliä Ongelmia tulee lähinnä päihtymistilasta jhtuen Laittmuus estää

5 Myytit Kannabis n vaaratnta Kaikissa päihteissä n mat riskinsä, etenkin nurille. Kannabis n terveellisempää kuin alkhli Ensinnäkin, terveellistä päihdettä ei lekaan. Mlemmissa n haittja, jtka vat erilaisia päihteen vaikutuksista jhtuen. Vertailu n tarpeetnta. Sumi n myös päihdekulttuuriltaan erilainen mniin muihin maihin verrattuna. Hallitsen käyttöni, en jää kukkuun Kaikkiin päihteisiin vi tulla riippuvaiseksi, riippuen mm. käyttömääristä ja päihteestä ketusta lsta/hyödyistä. Minun elämäni n ma asiani, eikä huumeiden käyttöni kuulu muille Etenkin nurten salla päihteidenkäyttö vaikuttaa mm. vanhempiin, sisaruksiin, kavereihin ja kuluun. Hampusta vidaan valmistaa mnia hyödyllisiä tutteita, esimerkiksi vaatteita Kuituhamppua n käytetty pitkään mm. köysien, vaatteiden ym. valmistukseen. Erna se, ettei siinä le suurta THC-pitisuutta, mikä päihdyttäisi. Kannabis auttaa mniin sairauksiin Jihinkin sairauksiin sen n tdettu auttavan. Sumessa sitä saa erityisluvalla ja käyttäjiä n jnkin verran, esimerkiksi MS-taudista kärsiviä. Hllannissakin saa käyttää kannabista laillisesti, miksei meillä? Jkainen maa lu man huumeplitiikkansa ja Hllannissa vahvempien huumeiden käyttöä n haluttu hillitä ja siksi aikanaan mudstettu kyseinen järjestelmä. Kaikki muutkin käyttää kannabista, miksi en myös minä? Suurin sa nurista ei le kkeillut kannabista ja kkeillessakin pieni sa käyttää pitkään. Kannabiksella ei le mitään tekemistä kvien huumeiden kanssa Kannabiksen ist kasvattamt vat järjestäytyneen rikllisuuden käsissä, jten siltä sin n. Itse kasvatettu kannabis n ait lumutute Ktikasvatuksessa levat kasvit vat jalstettuja ja siten kaukana vapaasti kasvavasta kasvista. Lajikkeita jalstetaan ja pitisuuksia krjaillaan. Kaikki rahat menevät kannabikseen Kannabis ei le kvinkaan kallista enää, jhtuen ktikasvatuksen kasvusta. Tyypillinen hinta grammalle (jsta alitteleva kkeilija saa nin 3-5 annsta) n nin eura. Psyksi ja skitsfrenia tulee kaikille Ei tki kaikille, suurimmalle salle ei, mutta kannabis lisää riskiä näiden laukeamiseen. Itse aine ei varsinaisesti niitä aiheuta. Kannabis n prtti kvempiin huumeisiin J kkeilu- ja käyttöluvut kertvat, että suraa yhteyttä ei le, mutta riski n suurempi kannabiksenkäyttäjillä. Valtasalla kvien huumeiden käyttäjistä n taustalla kannabiksen käyttöä. Kannabiksen käyttäjät vat heikmpisaisia Kannabis ei le vain tiettyjen kansansien asia vaan sitä käytetään asemasta riippumatta. Kerran js kkeilee, jää kukkuun Riski riippuvuuteen n aina käytöstä kieltäytyjää suurempi, mutta suurin sa kannabiksen käyttäjistä n kkeilu- /satunnaiskäyttäjiä.

6 Laillinen asema Käyttöriks ja seuraamukset Huumausainerikksista määrätään rikslaissa (1889/39). Vunna 2001 tuli vimaan rikslain muuts (654/2001), jssa määriteltiin huumausaineen käyttöriks (enintään 6kk vankeutta). Huumausaineen käyttöriks n lievin rikslain tuntema huumausaineriks. Huumausaineen käyttörikksesta n kysymys, js henkilö käyttää tai pitää maa käyttöään varten hallussaan taikka yrittää hankkia vähäisen määrän huumausainetta. Määrän vähäisyyden arviintiin vaikuttaa myös huumausaineen laji. Huumausaineriks seuraa kannabiksen kasvattamisesta, maahantunnista tai antamisesta ilmaiseksi kaverille. Valtakunnansyyttäjän ja sisäasiainministeriön hjeistuksessa kannabis kuuluu lievemmin rangaistavaan lukkaan. Käytännössä pliisi ja syyttäjä vivat suhtautua kannabiksen käyttäjään lievemmin kuin esimerkiksi amfetamiinien tai piaattien käyttäjään. Valtakunnansyyttäjä n kannustanut syyttäjiä järjestämään huumeiden käytöstä ensi kertaa kiinni jääneille vutiaille nurille puhuttelutilaisuuden, jnne kutsutaan paitsi nuri, myös hänen hultajansa, ssiaaliviranmaisen edustaja ja pliisi. Timintamallissa nurelle n tarkitus kerta mnipulisesti huumeiden käytön rikllisesta lunteesta ja mitittavuudesta sekä selvittää, mikä n nuren elämäntilanne ja parhaat jatktimenpiteet. Js ilmenee, että syyttämättä jättäminen ei le tarkituksenmukaista, nuri vi saada sakkrangaistuksen. Valtakunnansyyttäjänviraststa saatujen tietjen mukaan puhutteluiden määrä n lisätty vimakkaasti viime vusina. Esimerkiksi vunna 2008 puhutteluita pidettiin 40, vunna 2011 j 154 ja vunna 2014 puhutteluja pidettiin 281. Se n klme neljässaa ensimmäistä kertaa kannabiksen käytöstä kiinni jääneistä nurista. Merkinnät rekistereihin H-merkintä (tulee entisestä pliisin Huumenumersta) Riksrekisteriin merkitään tiedt ratkaisuista, jilla henkilö n Sumessa tumittu Ehdttmaan vankeuteen Valvntarangaistukseen Yhdyskuntapalveluun Ehdlliseen vankeuteen Ehdllisen vankeuden hessa tumittuun sakkn (heissakk) Yhdyskuntapalveluun tai valvntaan Nurisrangaistukseen Nurisrangaistuksen sijasta sakkn Viraltapann Muista kuin yllä luetelluista sakkrangaistuksista ja sakn muuntrangaistuksista ei tule merkintää riksrekisteriin. Pliisin rekisteriin jää merkintä aina, jsta tiedt pistuvat 1-20 vudessa, riippuen ten vakavuudesta. Esimerkiksi kannabiksen käyttöriks näkyy maksimissaan klme vutta. Nämä tiedt eivät näy riksrekisteritteessa. Kun taas esimerkiksi huumausainerikksesta tulee merkintä riksrekisteriin vähintään viideksi vudeksi

7 Henkilöä kskevat tiedt pistetaan pliisin rekisteristä eri aikina rangaistuksen ankaruudesta riippuen. 5 vuden kuluttua lainviman saaneen tumin antpäivästä Ehdllinen vankeus, ehdllisen vankeuden heissakk, yhdyskuntapalvelu tai valvnta, nurisrangaistus tai sen sijaan määrätty sakk Viraltapan Yhteisösakk 10 vuden kuluttua Enintään kahden vuden ehdtn vankeus Yhdyskuntapalvelurangaistus 20 vuden kuluttua Yli kahden ja enintään viiden vuden vankeus Tumitsematta jättäminen ymmärrystä vailla Henkilön kultua tai täytettyä 90 vutta Yli viiden vuden vankeus Viimeistään tällöin pistetaan myös kaikki muut merkinnät Js henkilö syyllistyy uusiin rikksiin ennen aiemman riksrekisterimerkinnän pistumista, kaikki hänestä rekisteröidyt tiedt säilyvät, kunnes ankarimman tumin päätöskhtainen pistaika n kulunut umpeen. (Riksrekisterilaki, /770) Näiden lisäksi pliisilla mia rekistereitään, mm. PATJA (tuntmerkkirekisteri), EPRI (Epäiltyjen tietjärjestelmä sekä havainttietjen rekisteri, jnne yksittäisten henkilöiden ilmiannt kirjataan. (Laki henkilötietjen käsittelystä pliisitimessa /761) Rikstaustate (ikeusrekisterikeskuksesta) Rikstaustatteella tarkitetaan riksrekisteritetta, jka n tarkitettu esitettäväksi työnantajalle, viranmaiselle, ppilaitkselle tai vapaaehtistiminnan järjestäjälle Sumessa, kun henkilö ryhtyy timimaan alaikäisten kanssa. Työntekijän ja piskelijan rikstaustate annetaan vain henkilölle itselleen. Ote n tarkitettu ainastaan esitettäväksi sumalaisen työnantajan, lupaviranmaisen, ppilaitksen tai vapaaehtistiminnan järjestäjän nähtäväksi. Huumausaineiden salta merkinnät tulevat näistä: huumausaineriks törkeä huumausaineriks huumausaineen käyttöriks huumausainerikksen valmistelu huumausainerikksen edistäminen

8 törkeä huumausainerikksen edistäminen SORA-laki SORA-lainsäädäntö n lyhenne sanista SOveltumattmuuden RAtkaisuja. Lainsäädännön tavitteena n parantaa turvallisuutta kulutuksessa ja työelämässä. Kulutuksen järjestäjällä n mahdllisuus puuttua sveltumattmuus- ja turvallisuuskysymyksiin. Säädöksillä edistetään ptilasja asiakasturvallisuutta, alaikäisten turvallisuutta sekä piskelijan itsensä ja piskelu- ja työyhteisön turvallisuutta. Säädöksissä turvataan myös piskelijan ikeusturva. Ammatillisesta kulutuksesta annetun lain (951/ a ) asettamin edellytyksin kulutuksen järjestäjä vi velvittaa piskelijan esittämään huumausainetestiä kskevan tdistuksen, js n perusteltua aihetta epäillä, että piskelija n huumausaineiden vaikutuksen alaisena pintihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssä ppimisessa tai että piskelijalla n riippuvuus huumeista. Depenalisaati, dekriminalisinti, regulinti ja laillistaminen Kannabiksesta keskusteltaessa menee helpsti sekaisin kaksi eri asiaa: tuleek kannabiksen käytön lla laillista kuten alkhlin ja tupakan tai tuleek sen käytöstä tai pienten määrien hallussapidsta maan käyttöön rangaista? Depenalisaati tarkittaa sitä, että vaikka käyttö lisi yhä laitnta, sille ei le määritelty rangaistusta (vrt. pyöräilykypärän käyttö). Dekriminalisinti tarkittaa käytön ja hallussapidn sallimista ja rangaistavuuden pistamista. Regulinti tarkittaa että tute n sääntelyn alainen (vrt. alk). Saatavuutta ja valmistamista rajitetaan. Laillistaminen tarkittaa käytön, hallussapidn ja muun tutant- ja myyntiketjun vapauttamista. Tutanta ja kauppaa säännellään sillin muiden kuin rikslain njalla. Eurpassa suhtautuminen kannabikseen vaihtelee esimerkiksi Sumen ja Rutsin tiukasta, käytönkin kriminalisivasta lainsäädännöstä Alankmaiden käytäntöön, jssa pieniä määriä saa myydä valvtuissa lissa. Ensimmäisenä maana maailmassa Uruguay n laillistanut kannabiksen tutannn, jakelun ja myynnin, jka tteutetaan valtin mnplina. USA:n savaltiista esimerkiksi Clrad ja Washingtn vat laillistaneet kannabiksen, vaikka liittvaltin taslla kannabis n yhä laitn huumausaine. Riippuvuus Säännöllinen ja päivittäinen käyttö vi jhtaa riippuvuuteen, paknmaiseen käyttöön ja käytön hallinnan heikkenemiseen. On arviitu, että n 10 prsenttia kannabiksen käyttäjistä tulee riippuvaiseksi siitä. Riippuvuuden kehittyminen vastaa suurin piirtein alkhliriippuvuuden kehittymistä, mutta riippuvuusriski n pienempi kuin niktiini- tai piidien käyttäjillä. Kannabiksen runsaan käytön vuksi kannabisriippuvuus n yleisimpiä diagnsituja riippuvuussairauksia länsimaissa, vaikkakin suhteellisen pieni sa käyttäjistä hakee apua nimenmaan riippuvuuden takia, vaan haittjen vuksi. Kannabiksessa ei le akuuttia yliannstusriskiä.

9 Synteettiset kannabinidit Ovat usein tutkimuskemikaaleja, jita valmistetaan päihdekäyttöön ja niiden vaikutuksista n hyvin niukasti kliinistä tutkimustieta. Synteettiset kannabinidit vaikuttavat samihin kannabinidireseptreihin kuin kannabiksessa levat kannabinidit, mutta vat kemialliselta rakenteeltaan manlaisiaan. Tämän vuksi myös niiden vaikutukset eravat kannabiksen sisältämistä kannabinideista. Alunperin synteettiset kannabinidit vat kehitetty lääketutkimusta varten. Kannabiksesta puhuttaessa viitataan kannabiskasviin ja siitä saataviin kannabistutteisiin. Synteettisten kannabinidien alkuperä ei le välttämättä kannabiskasvissa. On humiitava, että kannabis sisältää ainakin yli 90 erilaista kannabinidia. Osa näistä kannabinideista kumaa THC:n vaikutusta, ja täten ne saattavat sujata käyttäjää jiltakin kannabiksen haittavaikutuksilta. Yleisimmät synteettiset kannabinidit päihdekäytössä vat nimeltään JWH-018 eli JEHOVA ja Spice. Vaikutukset vat vimakkaampia kuin kannabiksella ja myös riski yliannstukseen n lemassa. Kannabinidien pitisuutta ei yleensä tiedetä. Yleisimpiä haittja vat paniikkikhtaukset, pahinvinti, mielialamuutkset, hallusinaatit ja jpa kuristukset. Sumessakin yliannstukset vat vieneet nuria sairaalaan.