Ensitietoa skitsofreniasta Ne puhuu skitsofreniasta mitä se tarkoittaa?

Transkriptio

1 Ensitieta skitsfreniasta Ne puhuu skitsfreniasta mitä se tarkittaa? Materiaali hitsuhdekeskusteluihin

2 Ne puhuu skitsfreniasta mitä se tarkittaa? Ensiteta skitsfreniasta Opas n tehty Arjen mieli -hankkeessa, jka kuuluu ssiaali- ja terveysministeriön Kaste-hjelmaan. Oppaan asiasisällön n tarkistanut vastaava ylilääkäri Pekka Rppnen. Julkaisija Phjis-Karjalan sairaanhit- ja ssiaalipalvelujen kuntayhtymä, 2013 ISBN 95 Työryhmä Liisa Slaranta, Tiina Pääkkönen Kuvitus Mika Parén (kansi, sivut 5, 16 21) PKSSK:n taideterapia (sivut 4, 9, 13 ja 15) Taitt Tmi Marginaali

3 Sisältö Mitä psyksi n?...4 Skitsfrenia mikä se n?...6 Miksi jku sairastuu?...8 Skitsfrenian hit...10 Lääkehit Psykssiaaliset hitmudt Varmerkit!...15 Henkilökhtainen timintahje

4 Mitä psyksi n? Sinulle n ehkä j puhuttu psykttisuudesta tai psykttisista ireista. Nämä sanat vivat herättää epävarmuuden, peln ja häpeänkin tunteita. Tilannetta pahentaa usein se, ettei ihminen tiedä mistä tdella n kyse Miltä psykttisuudesta tai psykttisista ireista puhuminen tuntuu sinusta? Millaisia ajatuksia aihe herättää? 4

5 Psyksi n tila, jssa ihmisen n vaikea erttaa, mitkä kkemuksista vat man mielen tutsta ja mitkä sa ulkista tdellisuutta. Ihminen vi esimerkiksi pelätä suunnattmasti muiden tekevän hänelle pahaa ja nähdä tdisteita tästä, vaikka tdellisuudessa mitään vaaraa ei le lemassa. Muita esimerkkejä psyksiireista vat: m m m m kkemus muiden ihmisten eleiden ja ilmeiden khdistumisesta juuri itseen henkilökhtaisten viestien saaminen esim. tv:n ja radin kautta kkemus siitä, että muut vainavat eikä keneenkään vi luttaa sellaisten äänten kuuleminen tai näkyjen näkeminen, jita muut eivät vi kuulla eivätkä nähdä 5

6 Mitä psykttisia ireita tunnistat itselläsi? Mitä ireita muut vat humanneet? (Perheenjäsenet, kaverit, mahitaja, lääkäri jne.) Skitsfrenia mikä se n? Skitsfrenia vi j sanana herättää mnenlaisia ajatuksia ja reaktiita. Skitsfreniaan yhdistyy usein virheellisiä uskmuksia ja ikean tiedn puute vi vaikeuttaa tilannetta entisestään. 6

7 Millaisia ajatuksia skitsfrenia sinussa herättää? Skitsfreniasta puhutaan usein sillin kun psykttiset ireet pitkittyvät tai psykttisia jaksja tulee tistuvasti. Skitsfrenia n nykykäsityksen mukaan aivperäinen, keskushermstn kehitykseen liittyvä sairaus, jka ilmenee psyykkisinä ireina. Näitä ireita vat esimerkiksi ajattelun ja tdellisuudentajun häiriöt sekä tunteiden ja käyttäytymisen muutkset. Psitiiviset ireet vat tulleet sairauden myötä. Esim. harhaluult, aistiharhat, vainharhat, suuruuskuvitelmat Negatiiviset ireet vat jtakin, mitä sairaus n vienyt pis. Esim. tunteiden latistuminen, kiinnstuksen puute, puheen köyhtyminen, ssiaalinen vetäytyminen, alitekyvyttömyys Hajanaiset ireet. Esim. hajanainen puhe, timinnan ja tunneilmaisun epälgisuus ja/tai epäspivuus 7

8 Mitä skitsfrenian ireita tunnistat itsesi khdalla? Mitä ireita muut ihmiset vat humanneet? (Perheenjäsenet, kaverit, mahitaja, lääkäri jne.) Miksi jku sairastuu? Ihmisen khdatessa suuria muutksia elämässä, herää usein kysymys siitä, miksi niin tapahtui. Tämä sama kysymys vi herätä myös sillin kun ihminen sairastuu vakavasti. Syitä etsiessään ihminen saattaa syyttää tapahtuneesta itseään tai muita ihmisiä. Skitsfreniaan sairastumisesta ei kuitenkaan vi syyttää ketään. Jkainen meistä n khdannut elämän varrella stressaavia tilanteita ja kärsinyt stressin aiheuttamista ireista. 8

9 Spiva määrä stressiä vi parantaa suriutumiskykyä, mutta liiallinen stressi heikentää sitä. Stressiä vi aiheuttaa sekä mukavat että ikävät elämänmuutkset. Js ihminen esimerkiksi menettää läheisensä, vaihtaa paikkakuntaa, saa lapsen tai alittaa piskelun, reagi hän sekä psyykkisesti että fyysisesti. Skitsfreniaan sairastumista vidaan selittää stressi-haavittuvuusmallin avulla. Mallin mukaan jillakin ihmisillä n j syntyessään aivperäinen alttius sairastua. Yksinään tämä alttius ei kuitenkaan aiheuta sairastumista. Skitsfrenia vi puhjeta tilanteessa, jssa ihminen, jlla n alttius sairastumiseen, jutuu khtaamaan vimakasta, man sietkyvyn ylittävää stressiä. 9

10 Skitsfrenian hit Skitsfrenia n sairaus, jten sitä vidaan myös hitaa. Hit perustuu lääkehitn ja muihin sitä tukeviin hitmutihin. Jkaiselle etsitään ja rakennetaan juuri hänelle parhaiten spiva yhdistelmä. Onkin tärkeää, että let itse mukana suunnittelemassa hita ja että situdut tehtyihin suunnitelmiin. Lääkehit Skitsfrenian hidssa käytetään niin santtuja antipsykttisia lääkeaineita, jilla pyritään pistamaan tai lieventämään psykttisia ireita. Mikä antipsykttinen lääke sinulla n käytössä? Suuri sa antipsykttista lääkitystä käyttävistä hyötyy lääkehidsta. Parhaan mahdllisen tulksen saamiseksi lääkettä tulee ttaa säännöllisin väliajin ja juuri sillä annstuksella, mitä lääkäri n määrännyt. Jskus antipsykttisella lääkityksellä vi lla sivuvaikutuksia. Tavallisimpia sivuvaikutuksia vat näön hämärtyminen, huimaus, levttmuus, väsymys, univaikeudet, pahinvinti, ummetus, suun kuivuminen tai lisääntynyt suljen eritys sekä painn nusu. 10

11 Usein sivuvaikutukset hellittävät muutamassa päivässä tai parin viikn sisällä lääkkeen alittamisesta. On tärkeää, että keskustelet mahdllisista sivuireista lääkärin tai mahitajan kanssa. Millaisia ajatuksia lääkehit sinussa herättää? Mitä hyötyä ja/tai haittaa lääkehidsta n sinulle llut? 11

12 Psykssiaaliset hitmudt Keskusteluapu tarkittaa luttamuksellista ja tukea antavaa hit- tai terapiasuhdetta. Keskustelujen tavitteena n ppia ymmärtämään sairautta paremmin sekä ppia tunnistamaan ja hallitsemaan siihen liittyviä ireita. Keskustelujen teemat vivat kskea myös jkapäiväiseen elämään liittyviä asiita, tunteita, aikaisempia elämänkkemuksia tai tulevaisuutta. Tärkeänä tavitteena n myös se, että vit sairaudesta hulimatta elää hyvää ja täysipainista elämää. Millaisista asiista haluaisit hitsuhteen aikana keskustella? Millaisista asiista sinun n vaikea keskustella tai mistä et halua puhua? Psykedukaati n kulutuksellinen työskentelytapa, jnka tarkituksena n sairautta kskevan tiedn ja ymmärryksen kartuttaminen. Mitä enemmän tiedät sairaudestasi, sitä enemmän tiedät myös niistä asiista, jilla vit itseäsi auttaa. 12

13 Jensuussa timii skitsfrenian psykedukaatiryhmä. Ryhmään hakeutuminen tapahtuu psyksityöryhmään suunnatulla lähetteellä. Selvitä mahitajasi kanssa seuraavan ryhmän alkamisajankhdat! Vit myös itse etsiä tieta skitsfreniasta. Internetistä löydät myös itsehitmateriaaleja ja neuvja selviytymiseen. Muistathan kuitenkin, että internetistä löytyy myös paljn virheellistä tieta. Js haluat, vit käydä tutustumassa esimerkiksi seuraaviin sivuihin:

14 Mnet hyötyvät timinnallisuutta sekä ssiaalisia ja kgnitiivisia taitja khentavista ryhmä- ja yksilöterapiista. Näitä vat esimerkiksi erilaiset käsityö- ja liikuntaryhmät sekä kuvataidetyöskentely. Myös ssiaalisten taitjen ryhmästä ja kgnitiivisesta kuntutuksesta n mnille hyötyä. Kgnitiivisella kuntutuksella pyritään vahvistamaan tarkkaavaisuutta, muistitimintja sekä suunnittelutaitja ja sitä kautta parantamaan timintakykyä. Mistä muista hitmudista lisit kiinnstunut? Mitkä asiat itsessäsi ja/tai elämässäsi auttavat sinua pärjäämään ja vimaan hyvin? 14

15 Varmerkit! Psyksi ei useimmiten tule täysin yllättäen, vaan sitä edeltää tiettyjä ennakk-ireita eli varmerkkejä. Näitä vi esiintyä j 4 8 viikka ennen psyksia. Varmerkit vat yksilöllisiä, ja js kykenet tunnistamaan mitkä vat juuri sinun varmerkkisi, vit ennaltaehkäistä uudelleen sairastumista tehkkaammin. Jskus sinun vi lla hankala humata varmerkkejä itse. Tällöin ympärilläsi levat läheiset ihmiset vat hyvä apukein varmerkkien humaamiseen. 15

16 Mitä muutksia tapahtui käytöksessäsi? Jin enemmän alkhlia tai käytin huumeita Olin aggressiivinen Söin hyvin vähän Nukuin erityisen paljn Tuhlasin rahaa Suutuin helpsti Usknt li minulle tärkeää Puhuin niin, että muut eivät ymmärtäneet minua 16

17 Millaisia muutksia tapahtui mielialassasi? Tunsin itseni masentuneeksi Olin kiihtynyt Pelkäsin, että tulen hulluksi Olin hermstunut ja jännittynyt Minulla li paha l ilman erityistä syytä Halusin vahingittaa itseäni Näin pahja unia En llut enää kiinnstunut seksistä En nauttinut mistään En usknut tulevaisuuteen 17

18 Entä timintakyvyssäsi? Minulla li kipuja ja särkyjä En saanut unta En saanut tehtyä mitään Minun li vaikea muistaa asiita Minun li vaikea päättää tavallisista asiista Pelkäsin tilanteissa, jissa en ennen pelännyt Valvin, mutta en llut väsynyt Ympäristö tuntui udlta Kuvittelin, että minulla n erityisiä kykyjä tai taitja 18

19 Mitä muutksia tapahtui ihmissuhteissasi? Pelkäsin, että vahingitan tai tapan jnkun Tapasin ystäviäni vain harvin Eristäydyin Tunsin, että etäännyn läheisistäni Kuvittelin, että muut tietävät, mitä ajattelen Riitaannuin ihmisten kanssa Tunsin, että muut eivät välitä minusta Tunsin, että muut nauravat minulle tai puhuvat minusta pahaa Tunsin, että muut yrittävät lukata tai vahingittaa minua 19

20 Mitä muutksia tapahtui ajatuksissasi? Ajattelin seksuaalisia asiita En ymmärtänyt mia ajatuksiani Ajattelin itsemurhaa En pystynyt keskittymään tai ajattelemaan selkeästi Kuvittelin, että minua tarkkaillaan En päässyt ern ajatuksistani 20

21 Mitä muutksia tapahtui ulknäössäsi? Kuvittelin, että ruumiinsani muuttuvat tai vat utja Lihin Ulknäöllä ei llut minulle väliä Laihduin Ihmiset sanivat, että näytän erilaiselta kuin ennen 21

22 Henkilökhtainen timintahje Varmerkkien tunnistamisen lisäksi n hyvä laatia timintasuunnitelma sen suhteen, miten timit js sinä tai jku läheisistäsi humaa varmerkkejä. Minä, situdun seuraavaan, mikäli henkilökhtaiset sairauden varmerkkini aktivituvat tai läheiseni tai itse len hulissani vinnistani. Tärkeimmät varmerkkini vat: Ensisijaisesti tan yhteyttä mahitajaani. Omahitajan nimi: Puhelinnumer: Ellen tavita mahitajaa (ilta-/yöaika, viiknlppu, lma-aika) tan yhteyttä muihin tahihin seuraavalla sivulla esitetyssä järjestyksessä. 22

23 Minne? Yhteystiedt Minne? Yhteystiedt Minne? Yhteystiedt Vin lla myös yhteydessä läheisiini tai muihin tukihenkilöihin Keinja, jilla vin helpttaa vintiani 23

24 Ne puhuu skitsfreniasta mitä se tarkittaa? Tämän lehtisen tarkituksena n auttaa sinua ymmärtämään paremmin maa tilannettasi. Se antaa tieta skitsfreniasta ja sen hidsta. Lähdemateriaalina n timinut Liisa Slarannan pinnäytetyö Psykedukaatiryhmän työkirja psyksi- ja skitsfreniaptilaille ratkaisukeskeisen psykterapian menetelmiä hyödyntäen.