Kansalaisopistojen liitto KoL

Transkriptio

1 Kansalaisopistojen liitto KoL Kansalaisopistojen rakenne- ja rahoitusuudistus Liisa Vornanen

2 Kuulemistilaisuuksissa kirjoitettua ja kuultua

3 Kansalaisopistojen rakenteellinen kehittäminen Opistojen määrän kehittyminen opistoa opistoa Rakenteellisen kehittämisen lähtökohtia kuntaliitos opistofuusio sopimuskuntayhteistyö Jaosto ei pidä tarpeellisena esittää erillisiä rakenteellisen kehittämisen toimenpiteitä.

4 Rakenteellinen kehittäminen Rakenneuudistus hyvä Kokonaisuuden tarkastelu VST ja toinen aste Huomioidaanko sivistystarve uudistuksessa Vahvat hartiat Rakenteita tarvitaan Yhdistäminen horisontaalinen vai vertikaalinen malli yhteistyölle/yhdistämiselle hallintorajat ylittävä alueellinen sektorikohtainen isot ylläpitäjät sektorilla? Ylläpitäjän tahtotila Taloustilanne vrt. SoTe SoTe sotkii Kunta ja yksityinen yksin yhdessä Kuntauudistukset Taloudellisten edellytysten arviointi Henkilökunnan määrä ja laatu Huoli ylläpitämisluvasta Yhteistyön tiivistäminen kaikilla tasoilla Opetuksen päällekkäisyyksien karsiminen Yksi oppilaitosmuoto Erilaisten oppilaitosmuotojen yhdistäminen Verkostotyö Koulutuksen laatu esille!!!! LAATUTYÖ! Alueellisen tasa-arvon turvaaminen vrt. syrjäseutu ja kylät Koulutustarve on suuri - saavutettavuus on turvattava Kaksikieliset alueet Kansalaisopisto alueen kehittäjänä, opistopalvelut tukevat eri toimialoja. HUOM! Tulisi sallia erilaiset yhteistyömuodot yli sektorirajojen

5 Kansalaisopistojen rahoituksen muutokset 1993 Laskennallinen viisiportainen laskentajärjestelmä asutusrakenneryhmittely 2006 Kaksiportainen järjestelmä => ns. tiheään asuttujen alueiden opistojen yksikköhinta on 15 % korkeampi, kun asukastiheys yli Rahoitusryhmä esitti yhteen yksikköhintaan siirtymistä 2016 Yksi yksikköhinta

6 Rahoitusuudistusta ohjaavat periaatteet Rahoituksen ennakoitavuus Yksi yksikköhinta Keskituntihinta Kompensaatio Rahoitus koostuu Valtionosuudesta Valtion avustuksista Jaoston esitys: Valtionosuus- ja valtionavustusrahoituksen suhde säilytetään nykyisellä tasolla. Jaosto esittää myös, että nuorisotakuun opintoseteliavustukset säilytetään edelleen harkinnanvaraisina valtionavustuksina. VOS 57 %

7 Yhteen yksikköhintaan siirtyminen Kansalaisopistot siirtyvät yhteen yksikköhintaan vuoden 2016 alusta lukien. Asukastiheyslisä kompensoidaan korotuksen menettävälle ylläpitäjälle suoritemäärässä. Tavoitteena on ollut minimoida haitat ei suuria häviäjiä tai voittajia.

8 Yksikköhinnan määräytyminen UUSI yksikköhinta Korotettu yksikköhinta + 15 % Yksikköhinta

9 Jaoston esitys kansalaisopistojen valtionosuuden määräytymiseksi v Vuosittain muuttuva osa 1% Kriteerinä yli 63-vuotiaiden määrän muutosprosentti Vuosittain muuttuva osa 1% Kriteerinä vieraskielisten määrän muutosprosentti Vuosittain muuttuva osa 1% Kriteerinä työttömien määrän muutosprosentti Muuttuva lisäosa 10 % Vuosittain muuttuva osa 7% Kriteerinä asukasmäärän muutosprosentti Kiinteä osa 90% Opiston pysyvä osuus, pohjana vuoden 2014 myönnetyt tunnit Kiinteä osa 90 %

10 Kiinteän osan toteutuminen Mikäli opiston kolmen vuoden (3) toteutuneiden tuntien keskiarvo jää alle myönnettävissä olevan suoritemäärän, opistolle myönnetään korkeintaan keskiarvon mukainen määrä suoritteita. Mahdollisesti näin vapautuvat tunnit lisätään liikkuvaan osaan muille kansalaisopistoille jaettaviksi.

11 Perusteluita Kriteerien valinta Suurin hyöty vapaan sivistystyön koulutuksesta on niille, joiden koulutustaso on matala. Koulutukseen osallistuminen nostaa motivaatiota ja itseluottamusta ja madaltaa jatkossa kynnystä osallistua myös muuhun koulutukseen. (Benefits of Lifelong Learning) Liikkuvan osan kriteereitä muutokset opiston toiminta-alueen väestön kokonaismäärässä, työttömien määrässä, vieraskielisten ja 63 vuotta täyttäneiden määrässä. Muutos Liikkuvan osan kriteereinä käytetään absoluuttisen arvon sijasta väestöpohjan ja eräiden koulutuspoliittisesti tärkeiden väestöryhmien muutosta verrattuna koko maan tilanteeseen. Tiedot ovat saatavissa tilastokeskuksen tilastoista, ovat valtakunnallisesti vertailtavia eivät edellytä erillistä tiedonkeräystä ja raportointia.

12 Yksi yksikköhinta ja ennakoitavuus Yhteinen suorite hyvä ja perusteltu asia Onko tiheään asutulle alueelle annettu liikaa tunteja? Miten opistojen talouteen vaikuttaa yksi yksikköhinta? Miten tuntikehys säilyy, kun kilpailijana on kaupungin ylläpitämä oppilaitos? 90 % + 10 % Turvaa (laadun) kehittämisen Tasa-arvo Työrauha 80 % + 20% 10 % - kriteeriksi lapset ja nuoret Kasvukeskusten sivistystyö turvattava jatkossakin vos ,11% ei vastaa väestömäärän (20 %) osuutta 10 % - Miten parantaa ennakoitavuutta? Maksullinen palvelutoiminta rangaistaanko maksullisesta palvelutoiminnasta vähentämällä tunteja?

13 VOS/VAS VAS Hyvä asia - Mahdollisuus yhteistyöhön Hyvä säilyttää vos/vas-suhde nykyisellään Kuntaan tulevat pakolaismäärärahat myös koulutukseen -> keskustelua sinne päin OPINTOSETELIT Opintosetelien jako aikaistettava Opintosetelit aiheuttavat byrokratiaa, olisi helpompaa jos voitaisiin alentaa hintoja Miten kohdennetaan resursseja tukemaan ihmisiä joilla talous todella tiukalla? Opintosetelit ovat hyvä tapa, mutta sitä tukea olisi hyvä kohdentaa laajemmin, esim. lapsiperheille Koulutustaso, sosioekonominen taso huomioon LAKE Lake-rahojen säilyttäminen kannatettavaa

14 VST:n yhteinen suorite Mielipiteet jakautuivat

15 Avoin amk ja muu yhteistyö Kansalaisopistojen rooli Onko kansalaisopistolla oltava rooli avoimen korkeakouluopetuksen järjestämisessä? yhteistyöstä tulee vain kustannuksia - toteuttaminen kallista avoin korkeakoulutarjonta vähentynyt ja vähentymässä - muita tarjoajia paljon yliopisto järjestää avointa korkeakouluopetusta paljon halvemmalla kuin vst:n oppilaitos - aiheuttaa alueellista epätasa-arvoa pääkaupunkiseudulla avoin yo-opetuksen kysyntä lisääntymässä - yhteistyö muiden VST-oppilaitosten kanssa siten, että näkyy asiakkaalle yhtenä palveluna, Alueellinen tasa-arvo Alueellisen tasa-arvon kannalta on hyvä, että myös vst:n oppilaitokset voivat järjestää avointa korkeakouluopetusta Avointa yliopisto-opetusta halutaan jatkaa edelleen korkeista kustannuksista huolimatta Opiskelijoille valintamahdollisuuksia, Oppilaitoksille yksi yhteys yliopistoihin. Kiinnostusta järjestää etäopetusta yhteistyössä Kansalaisopisto voi tarjota avoimen yo:n tai amk:n etäopetuksena järjestämän opetuksen lisäksi yhteistä lähiopetusta Profiloituminen Miten eri vst:n oppilaitosmuodot profiloituvat avoimen korkeakoulu-opetuksen toteuttamisessa?

16 Etäopetus Etäopetuksen määrä Kansalaisopistot tarjoavat etäopetusta vain muutaman tuhatta tuntia vuodessa, mutta suuri osa ylläpitäjistä arvioi toiminnan lisääntyvän - Osuus pieni, erilaisia yhteistoimintakokeiluja Kasvussa - paljon mahdollisuuksia Kuntaliitokset aiheuttavat tarvetta etäopetuksen lisäämiseen Etäopetuksen määrittely Mitä on etäopetus - monenlainen toiminta saatetaan katsoa etäopetukseksi On selkeytettävä, mitä on etäopetus, kaivataan hyvää ohjeistusta. Sosiaalinen pääoma Kansalaisopiston koulutus tukee sosiaalisen pääoman kehittymistä. Tätä tarkoitusta etäopetus ei palvele Opiston toimintaa halutaan kehittää myös lähipalveluina Etäopintojen kehittäminen niin, että myös sosiaalinen aspekti otetaan huomioon Laatua!

17

18 Mahdollisuudet Koti oppimisympäristönä - on tulevaisuutta, että opiskelijat ovat kotona ei ole varaa lähettää opettajia kauas. Maahanmuuttajien koulutus - sttk:n verkko-opisto järjestää opetusta erityisesti eri puolilla Suomea asuville maahanmuuttajille Koulutuksellinen tasa-arvo - avointa korkeakouluopetusta on mahdollista tarjota ainoastaan etäopetuksena syrjäisillä alueilla, Etäopetus on tärkeää erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Taiteen perusopetuksen vienti kyläkeskuksiin. Kokeiluja, etämateriaalia käytetty musiikin opetuksessa etupäässä täydentävänä osana. Yhteistyö - etäopetuksessa on hyvä tehdä yhteistyötä järjestelmien käytössä kunnan eri toimijoiden kanssa verkkokurssien toteuttaminen yhteistyössä Avoin yliopisto ja avoin AMK organisaatio yhteen yliopiston kanssa. Palvelun tarjoajana alueellisella tasolla kansalaisopistot Uudet kohderyhmät - Diginatiivit tulevat! Kansainvälinen yhteistyö - Kansalaisopistotyö yli rajan on tärkeätä rajan toisella puolella asuville tukee myös opiston perustoimintaa, mutta onko luvallista? Ryhmäkoko - etäopetus antaa mahdollisuuden pienempiin ryhmiin/opisto

19 Resurssit Asenteet - opettajia koulutetaan etäopetukseen, mutta opettajat haluttomia osallistumaan, tekniset edellytykset olisivat olemassa Osaaminen - ei välttämättä edellytä niin paljon uutta tekniikkaa, mutta osaamista kylläkin Talous - ei ole taloudellisia resursseja järjestää etäopetusta (tekniikka) Laajakaistayhteydet - Tarvitaan laaja-kaistayhteyksiä esim. kylätaloille, koska silloin voidaan viedä opetusta kylille, Tasapuoliset nettiyhteydet koko valtakuntaan Laitteet - Etäopetuksen tarjoamisen edellyttämiin laitehankintoihin ja vastaaviin tulisi olla mahdollista saada valtionavustusta (investointiavustukset)

20 Työnjako Yhteistyömalli Samanlainen malli kuin avoimen korkeakouluopetuksessa: yksi järjestää toisella tutorointi Pitäisi rakentaa tiiviimpi yhteistyömalli Työnjako Saattaisi olla hyvä työnjako järjestäjien kesken, vaikka ihmisten hyvinvoinnille face to face on tärkeää Opistojen rooli Mikä on välittävien opistojen rooli jatkossa?

21 Suoritteiden jakaminen ja laskeminen Suoritteiden ja kustannusten kirjaamista koskevaa menettelyä yhteistyötapauksissa tulisi selkeyttää, myös teostomaksut OHJEISTUS JA LASKENTAPERUSTEET Tarvitaan selkeä järkevä malli, mahdollistettava myös pienelle ryhmälle. Muuta etäopetuksesta Verkkokurssit eivät ole vetovoimaisia, ryhmiä ei välttämättä saada kokoon ilman yhteistyötä Verkkokurssit ostopalveluna (verkko-opetusympäristö) Etäopetuksen suorittajat eivät välttämättä ole kansalaisopistojen kohderyhmä - yleensä houkuttimena etäopetuksen/suorituksen tekemiseen on tutkinnon saaminen Onko omat ylläpitäjät etäopetusopistoille mahdolliset/tarpeelliset. Miten uusi rakenne liittyy tähän asiaan? Etäopetus vahvistaa toimintaa. (Opiskelijamäärä lasketaan yhteen)

22 Palvelutoiminta Opistojen toiminnan kokonaisuudessa maksullinen palvelutoiminta opiston pelastuksena yksityisten ylläpitäjien järjestettävä maksullista palvelutoimintaa selviytyäkseen tuo monipuolisuutta koulutustarjontaan (Pääkaupunkiseudulla) jonkin verran kysyntää Miksi kunnan on myytävä palveluja, jotta voi tarjota lain mukaista palvelua? Kilpailulainsäädäntö rajoittaa Kilpailulainsäädännön uudistus ei saa hankaloittaa, hidastaa, estää toiminnan tehostamista Kilpailulainsäädäntö uudistaminen niin, että se mahdollistaa joustavan toiminnan myös kanasalaisopistoissa Maksullinen palvelutoiminta/ kilpailulainsäädäntö? Loppuuko osallistuminen työvoimapoliittisiin koulutusten kilpailutuksiin? Tuotteistaminen Kansalaisopistojen on aika tuotteistaa osaamisensa ja myydä sitä toisille

23 Muuta Opiston tehtävä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kestävä kehitys - Kansalaisopistojen vahvempi tuleminen ns. kestävän kehityksen/kulttuurisen kestävyyden eteenpäin vienti Kohderyhmät Työttömät ja syrjäytyvät nuoret Ikääntyvät Lähiopetus Väestön vanheneminen tuo haasteet pienen paikkakunnan laadukkaan opetuksen takaamiseksi Laatu Asiakastyytyväisyys, henkilöstötyytyväisyys Laatukriteerit käytössä ja käyttöön. Tiedon keruu ja tilastointi - Yhteiset kriteerit taustatiedoille Suoritteiden kirjaaminen - Oppilaitos järjestää koulutusta, jossa ei ole opettajaa ja tämä ilmoitetaan suoritteina Tiedonkeruu täsmälliseksi ja tietopohjaiseksi, ei kyselyitä Yksikköhinta - Laskennalliselle yksikköhinnalle yhtenäiset perusteet! Oppilaitosverkon yhteistyö - Alueen toimijoiden (lukio, opisto) vahvuuksien hyödyntäminen Kaksikielisyys - Kaksikielisten opistojen huomioiminen Ylläpitäjäneutraalisuus - Kokonaisharkinta tärkeää Kansainvälinen toiminta Ruotsi - Venäjä - Norja

24 Opisto on kuin aspiriini - se auttaa. Opisto on kuin nastarengas - se ei petä. Opisto on kuin sadekuuro - se virkistää. Opisto on kuin kesä - se on aina odotettu. Opisto on kuin koti - siitä ei voi koskaan luopua.

25