PROJEKTIN NIMI HYTEKE - HYVINVOINTITEKNOLOGIAN TESTI-, OPPI- MIS- JA KEHITYSYMPÄRISTÖ

Transkriptio

1 PROJEKTIN NIMI HYTEKE - HYVINVOINTITEKNOLOGIAN TESTI-, OPPI- MIS- JA KEHITYSYMPÄRISTÖ Laatija: Anitta Juntunen Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen/salainen Versio: Hyväksynyt:

2 SISÄLTÖ 1 PROJEKTIN TAUSTA 3 2 KOHDERYHMÄ JA HYÖDYNSAAJAT 3 3 PROJEKTIN YKSILÖIDYT TAVOITTEET Tavoitteet ja toimenpiteet 4 4 TARVESELVITYS (RESURSSIT) 5 5 AIKATAULU JA TEHTÄVÄLUETTELO 6 6 PROJEKTIN KUSTANNUSARVIO 7 7 PROJEKTIN ORGANISAATIO Projektin ohjausryhmä Projektin asiantuntijaryhmä 7 8 PROJEKTIN LUOTTAMUKSELLISUUS JA SALASSAPITO 8 9 PROJEKTIN TIEDOTTAMINEN 8 10 PROJEKTITOIMINNAN RISKIT JA RISKIEN HALLINTA 8 11 PROJEKTIN LAADUNVARMISTAMINEN Projektin raportointi Projektin ohjaus- ja asiantuntijaryhmän kokoukset Projektin dokumentoinnin hallinta TOIMINNAN JATKUMINEN PROJEKTIN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN 10 2

3 1 PROJEKTIN TAUSTA Kainuun hyvinvointistrategian päätavoite on tukea kainuulaisten omatoimista ja itsenäistä selviytymistä elämänkulun eri vaiheissa. Ikääntyvien kohdalla strategian päätavoite tarkoittaa mahdollisimman pitkää kotona asumista. Kainuun kontekstissa tavoite on erittäin haasteellinen, sillä maakunnan väestö ikääntyy vauhdilla. Vuonna 2003 Kainuussa oli yli 65-vuotiasta; 19,3 % Kainuun väkiluvusta, ja eläkeläisten prosentuaalinen osuus väestöstä tulee lisääntymään. Kainuun hyvinvointistrategian linjauksena on palveluiden turvaaminen eri toimijoiden yhteistyönä, verkostoitumalla ja kehittämällä teknologiaa. Strategia painottaa tutkimuksen ja koulutuksen merkitystä ja yritystoimintaa uusien toimintatapojen luomisessa maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin. Keskeistä on pyrkimys edistää hyvinvointiteknologian innovaatioiden syntymistä ja yritystoiminnan käynnistymistä Kainuussa Kainuun maakunta - kuntayhtymän apuvälineyksiköt ovat työssään kuormitettuja mikä osaltaan johtuu apuvälineiden hankinta- ja käyttöönottoprosesseista. Vaativan erikoistason apuvälineitä tilataan kuvastojen perusteella, kuljetetaan ne asiakkaiden koteihin, jossa ne sovitetaan ja suunnitellaan yhteistyössä asiakkaan kanssa apuvälineen käytön vaatimat muutostyöt, esim. kytkin- ja painikeratkaisut, ja opetetaan apuvälineen käyttö. Remedy hankkeessa ( ) Sotkamossa ja Puolangalla nousivat haasteiksi ikääntyvien apuvälineiden käytön oppiminen ja uuden teknologian tuominen palvelujärjestelmään. Hoito- ja hoivatyön henkilöstön apuvälinetietous ja osaaminen maakunnassa on vähäistä, mikä hankaloittaa teknologisten ratkaisujen hyödyntämistä ikääntyvien itsenäisen selviytymisen tukena. Teknologisten apuvälineiden käyttöönotto edellyttää hoito- ja hoivatyöntekijöiltä uudenlaisia toimintatapoja. Apuvälineiden käytettävyyden kehittäminen ja maksimaalisen hyödyn saaminen jo markkinoilla olevista laitteista on haaste, joka vaatii teknologian, hoitoalan ja käyttäjien yhteistyötä. Ikääntyvien ja vammaisten itsenäinen selviytyminen kotiympäristössä edellyttää myös asuntojen muutos- ja korjaustöitä, jotta esteettömän asumisen periaatteet toteutuvat. Hankkeessa kehitetään hyvinvointiteknologian testi-, oppimis- ja kehitysympäristö, joka mahdollistaa perus-, erikois- ja vaativan erikoistason apuvälineiden testaamisen ja sovittamisen asiakkaille kodinomaisessa ympäristössä. Kainuun keskussairaalan kuntoutusyksikön yhteyteen rakennetaan olohuoneen, makuuhuoneen, keittiön ja kylpyhuoneen muodostama esteetön koti, apuvälineiden testaushuone ja opetus- ja neuvottelutila. Hanke toteutetaan Kajaanin ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitysyksikön, sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan, tekniikan ja liikenteen alan ja Kainuun maakunta -kuntayhtymän yhteistyönä 2 KOHDERYHMÄ JA HYÖDYNSAAJAT Hankkeen ensisijaisina kohderyhminä ovat Kainuun maakunta - kuntayhtymän hoito- ja hoivatyöntekijät ja kuntoutuksen ammattilaiset sekä maakunnan ikääntyvät, vammaiset ja omaishoitajat. Hankkeesta hyötyvät Kajaanin ammattikorkeakoulun sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ja tekniikan ja liikenteen alan asiantuntijaopettajat, Kainuun ammattiopiston asiantuntijaopettajat, apuvälineitä valmistavat yritykset ja yksityiset hoito- ja hoiva-alan yritykset. Toissijaisia hyödynsaajia ovat opiskelijat koulutusaloilla. Ympäristöä voidaan hyödyntää esteettömän kodin suunnittelussa ja rakentamisessa, ja aiempaa käytettävämpien apuvälineiden kehittämisessä erityisesti ikääntyvien tarpeisiin. Ympäristö vastaa hyvinvointiteknologian käyttöönoton synnyttämään hoito- ja hoiva-alan henkilöstön ja omaishoitajien koulutustarpeeseen. Hoito- ja hoivatyötä tekevien hoitoteknologian tieto-taito syvenee laitteiden tuntemisen ja käytön ohjauksen osalta. Apuvälineyksikköjen työntekijät hyödyntävät ympäristöä testatessaan ja sovittaessaan apuväli- 3

4 neitä asiakkaille ja opettaessaan heitä ja heidän omaisiaan käyttämään apuvälineitä omatoimisen selviytymisen tukena. Hankkeesta hyötyvät ikääntyneet, apuvälineitä tarvitsevat vammaiset ja omaishoitajat lisääntyneenä turvallisuutena itsenäisyytenä ja itsenäisenä selviytymisenä. He tutustuvat ympäristössä omatoimista selviytymistä mahdollistaviin apuvälineisiin ja ratkaisuihin, ja voivat saamaansa tiedon ja kokemuksen perusteella tehdä apuvälineiden hankintaa koskevia päätöksiä. Ympäristö voi muokata ikääntyvien ja heidän omaistensa hyvinvointiteknologian käyttöönottoon liittyviä asenteita myönteisemmiksi. Hyvinvointialan ja tekniikan koulutukset hyötyvät ympäristöstä, joka mahdollistaa moniammatillisen yhteistyön. Sosiaali- ja terveysalan koulutukset hyötyvät kehitysympäristöstä, joka toimii oppimisympäristönä useilla opintojaksoilla käytännön harjoittelussa (elämisen toiminnot, ikääntyvien ja pitkäaikaissairaiden hoitotyö perus- ja vaihtoehtoisissa ammattiopinnoissa, kuntouttava hoitotyö). Lisäksi ympäristöä voidaan hyödyntää yrittäjyysopinnoissa, etäterveydenhuollon, johtamisen ja laatutyöskentelyn sekä tutkimustoiminnan opintojaksoilla. Se mahdollistaa uusien hoito- ja hoivaprosessien kytkemisen oleelliseksi osaksi koulutusta. Hoitoalan ja tekniikan opiskelijat tekevät apuvälineisiin liittyviä tarvekartoituksia ja käytettävyystutkimuksia, joita palvelujärjestelmä ja laitevalmistajat voivat hyödyntää. Hankkeessa kerättyä tilastointi- ym. seurantatietoa on mahdollista hyödyntää jatkotutkinnoissa. Laitevalmistajille kehitysympäristö toimii näyttelytilana. Hanke mahdollistaa hyvinvointialan yritysten syntymisen tai sijoittumisen Kainuuseen. Laajasti tarkasteltuna hankkeesta hyötyvät apuvälineistä kiinnostuneet, jotka voivat halutessaan tulla tutustumaan apuvälineisiin. 3 PROJEKTIN YKSILÖIDYT TAVOITTEET 1 Tavoitteet ja toimenpiteet 1) rakennetaan hyvinvointiteknologian testi-, oppimis- ja kehitysympäristö Toimenpiteet: *suunnitellaan testi-, oppimis- ja kehitysympäristö ja neuvottelutila Kainuun keskussairaalan kuntoutusyksikön yhteyteen rivitalosta varattuun 80 neliömetrin tilaan (Kamk, Kass) *kilpailutetaan 3-5 arkkitehti- ja suunnittelutoimistoa (kriteeri: kokonaistaloudellinen hyöty, hinta, aikataulu) *suunnitellaan muutos/korjaustyöt (Kamk, arkkitehti-/suunnittelutoimisto) *kilpailutetaan tarvittavat hankinnat (Kamk) *rakennetaan/korjataan kerrostalohuoneisto esteettömäksi kodiksi (Kao/Edukai, Kass) *mallinnetaan esteetön koti (Kamk, Teli) 2) varustetaan hyvinvointiteknologian testi-, oppimis- ja kehitysympäristö Toimenpiteet: *suunnitellaan esteettömään kotiin (toimii hyvinvointiteknologian testausympäristönä) hankittava välineistö (Kass, Kamk) *kilpailutetaan hankinnat (Kamk, Kass) *hankitaan välineistö (Kamk) *tehdään sopimukset laitevalmistajien kanssa (Kamk) 3) laaditaan hyvinvointiteknologian testi-, oppimis- ja kehitysympäristön toimintasuunnitelma Toimenpiteet: *pysyvän toiminnan suunnittelu hankkeen päätyttyä: ylläpitäjä, vastuunjako, työnjako, käyttöajat/toimija, toiminta: testaus, opetus, esittely (Kamk, Kass) *toimintaan liittyvien sopimusten allekirjoittaminen (Kamk, Kass, Kao, laitevalmistajat) 4

5 1 TARVESELVITYS (RESURSSIT) 2 AIKATAULU JA TEHTÄVÄLUETTELO Tehtävät Vuosi 2005 KK maaliskuu huhti-toukokuu elo-syyskuu lo Vko Tehtävä Vastuuhenkilö laboratorion vaatimusmäärittely Kamk, Kass x x x laboratorion tekninen suunnittelu Kamk, Kass x x x tarjouspyynnöt arkkitehdille Kamk x arkkitehtisuunnittelu (Lvi, sähkö) suunnittelutsto x x x x remontti Kao/Edukai x x x x x sopimukset laitevalmistajien kanssa Kamk, Kass x x x x laitehankinnat Kamk, Kass x x x x laiteasennukset laitevalmistajat, Kass, Kamk sisustussuunnittelu Kao x x x x x x x sisustaminen Kao, Kamk, Kass esteettömän asunnon mallinnos Kamk käyttösuunnitelma Kamk x x x x x loppuraportti Kamk 3 PROJEKTIN KUSTANNUSARVIO Taulukko 1: Projektin kustannusarvio Projektibudjetti Kustannuslajit yhteensä Henkilöstökustannukset

6 Ostopalvelut Koneiden ja laitteiden hankinta Muut kustannukset ( tilan saneeraus ja kalustaminen) Luontoissuoritukset ( KASS:n työpanos hankkeen aikana) Yhteensä Henkilöstökuluihin on laskettu projektisihteerin työpanosta ja varauduttu Kainuun ammattiopiston henkilöstön työpanoksen kustannuksiin. Hanketta koordinoiva projektipäällikkö resursoidaan OPM:n erillisellä TATU- hankkeen rahoituksella, jonka puitteissa tätä investointihanketta on suunniteltu. Ostopalveluihin sisältyy keskeisimpänä suunnittelutoimistolta / arkkitehtitoimistolta ostettava palvelu tilojen osalta. Luontoissuorituskohtaan on laskettu hankkeen kumppanina toimivan Kainuun keskussairaalan käyttämä työpanos jonka he raportoivat hankkeelle rahoittajan edellyttämällä tavalla. Toteutunut työpanos / kustannukset ovat samalla keskussairaalan omarahoitusosuus hankkeeseen. Muissa kustannuksissa on arvioidut kohteena olevan 80 m2:n huoneiston saneerauskustannukset. Hankittavista koneista ja laitteista (apuvälineistä) on alustava lista esitetty kohdassa 4 ( Tarveselvitys). 4 PROJEKTIN ORGANISAATIO Projektin hallinnosta ja taloudesta vastaa Kajaanin amk, joka nimeää projektin koordinaattorin (Anitta Juntunen). Projektisihteerin tehtäviä hoitaa ja projektin rahankäyttöä valvoo amk:n tutkimus- ja kehitysyksikön projektisihteeri (Päivi Kyllönen). Kajaanin amk vastaa projektin kokonaissuunnittelusta, arkkitehtien ja laitevalmistajien kilpailuttamisesta, sopimuksista, raportoinnista, hankkeen jatkon suunnittelusta. Tekniikan ja liikenteen yksikkö (Petteri Pyrrö) osallistuu tilan tietotekniseen suunnitteluun. Arkkitehti- tai rakennussuunnittelutoimisto suunnittelee esteettömän asunnon ja neuvottelutilan. Kass antaa tilat ja asiantuntijapalveluita laboratorion suunnittelemista varten ja valvoo tilan rakentamista. Kainuun ammattiopisto rakentaa esteettömän kodin ja neuvottelutilan ja suunnittelee niiden sisustuksen. LVI- ja sähköalan urakoitsijat tekevät alaansa kuuluvat tekniset työt. Laitevalmistajat toimittavat laitteet erillisten sopimusten perusteella laboratorioon. 1 Projektin ohjausryhmä Mika Määttä tutkimus- ja kehitysjohtaja Kamk Eija Heikkinen koulutusjohtaja Kamk Anitta Juntunen yliopettaja Kamk Esa Ahonen hallintoylilääkäri Kass Helena Heikkinen hallintoylihoitaja Kass Kainuun ammattiopiston nimeämä henkilö Rahoittaja nimeää edustajansa myöhemmin 6

7 2 Projektin asiantuntijaryhmä Markku Koskela kuntoutusylilääkäri Kass Pentti Keränen sairaalainsinööri Kass Jaana Leinonen apuvälineyksikön hoitaja Kass Petteri Pyrrö tuntiopettaja Kamk Anitta Juntunen yliopettaja amk Rakennustekniikan opettaja Kao/Edukai Tilan sisutussuunnitelun opettaja Kao 5 PROJEKTIN LUOTTAMUKSELLISUUS JA SALASSAPITO Projekti on julkinen. 6 PROJEKTIN TIEDOTTAMINEN Tiedotuksen tavoitteena on varmistaa projektin toiminnan avoimuus ja hankkia hyvinvointiteknologian kehittämis-, oppimis- ja esittelytoiminalle myönteistä julkisuutta. Lisäksi pyritään vaikuttamaan yleisiin teknologiaan käyttöönottoon liittyviin mielikuviin ja asenteisiin. Projektin sisäinen tiedottaminen edistää osapuolten ja toimijoiden sitoutumista hankkeeseen. Sitoutuminen tukee hankkeen aikataulussa pysymistä. Sisäinen tiedotus tapahtuu asiantuntijaryhmän palavereissa, ohjausryhmän kokouksissa ja tarvittaessa puhelimitse ja sähköpostitse. Ulkoinen tiedottaminen tapahtuu Kajaanin amk:n www-sivuilla ( mahdollisissa seminaareissa ja tapahtumissa, paikallisessa lehdistössä ja tiedotusvälineissä. sekä projektin sidosryhmien (mm. laitevalmistajat) tapaamisissa. Omaishoitajille ja eläkeläisille tiedotetaan laboratoriosta ja esteettömästä asumisesta vierailemalla heille järjestetyissä tilaisuuksissa. 7 PROJEKTITOIMINNAN RISKIT JA RISKIEN HALLINTA Projektin riskien tunnistaminen Tekniset riskit: Eri osapuolien erilaiset intressit Aikataulun riskit: Välineistön hankintaan ja hallintaan sekä käyttöön liittyvä koulutus. Taloudelliset riskit: Toimintaan nähden riittämätön rahoitus Riskiin varautuminen huolellinen perehtyminen teknisten ratkaisujen taustatietoihin työnjako, toimintasuunnitelma Tarkka kartoitus mahdollisista kustannuksista, kustannusten jakaminen hankkeen osapuolten kesken Riskiin liittyvät toimenpiteet Ratkaisu: eri osapuolien ja toimijoiden odotusten ja intressien kartoittaminen Ratkaisu: Tehtävät ja vastuut määritellään tarkasti projektissa työskentelevien kesken, määritetään tehtävät aikajanalle Ratkaisu: Tarjouspyynnöt laitteista projektin suunnitteluvaiheessa, liikkumavara budjettiin ( + 7

8 Organisaatio, henkilöt, tiedonkulku: Henkilöstö ei sitoudu tehtäviinsä, ei voida irrottaa projektiin, eri alojen kulttuuriset erot Asiakkaaseen liittyvät riskit Ympäristötekijät: laitteiston ajanmukaisuus ja saatavuus Sopimuksiin liittyvät riskit: sopimusten oikeudellisuus, riittävästi sopimuksia Tuotevastuuriski: Käyttäjäystävälliset tuotteet ja palvelu valittaessa sitoutuminen selvitetään, huomioidaan projektiin irrottautumismahdollisuus suunnittelussa Tiedottaminen ja markkinointi hankitaan ajanmukaista laitteistoa, olemassa olevan laitteiston hyödyntäminen Sopimukset tarkistetaan Kajaanin kaupungin lakimiehellä Jatkuva pätevä koulutus ja ohjaus, asiantuntijapalveluiden käyttö 20%) Ratkaisu: sitoutumisesta kirjallinen sopimus, projektikokoukset 1X kk, Projekti-päällikkö + alojen vastuuhenkilöt vastaavat tiedottamisesta Ratkaisu: tiedotussuunnitelma, projektipäällikkö laatii Ratkaisu: yhteistyö laitevalmistajien kanssa Ratkaisu: Projektipäällikkö huolehtii sopimuksista, tarv. juridista apua Ratkaisu: palveluprosessien suunnittelu laitteiden kehitysprosessin suunnittelu 8 PROJEKTIN LAADUNVARMISTAMINEN 1 Projektin raportointi Raportointi tapahtuu EAKR rahoitusmääräysten mukaisesti. Kaikkien projektin ryhmien kokouksista kirjoitetaan muistio. Hankkeen taloushallintoa seurataan Kajaanin amk:n projektihallinnan kautta. 2 Projektin ohjaus- ja asiantuntijaryhmän kokoukset Ohjausryhmä kokoontuu kolme kertaa, projektin alussa, keskivaiheilla lopussa, ja lisäksi tarvittaessa.. Asiantuntijaryhmä kokoontuu projektin alkaessa ja tarvittaessa kerran kuukaudessa. 3 Projektin dokumentoinnin hallinta Projekti dokumentoidaan seuraavasti: hyväksymättömät dokumentit, versio 0.1, 0.2 jne. ensimmäinen hyväksytty dokumentti versio 1.0 päivitettävänä oleva hyväksytty dokumentti TOIMINNAN JATKUMINEN PROJEKTIN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN Hyvinvointiteknologian testi-, oppimis- ja kehitysympäristön toiminta käynnistyy v alussa projektin aikana laaditun toimintasuunnitelman mukaisesti. Laboratorion käyttöaste pyritään nostamaan mahdollisimman korkeaksi joustavalla suunnittelulla ja aikataulutuksella. Ennakoimme, että hyvinvointiteknologian 8

9 testi-, oppimis- ja kehitysympäristö luo uusia toimintamalleja Kainuun maakunta-kuntayhtymän hoito- ja hoivaprosesseihin ja apuvälinepalveluihin. Työntekijöiden ja opetushenkilöstön hyvinvointiteknologian osaaminen on ajantasaista ja palvelujärjestelmän hoito- ja hoivaprosessit tehostuvat. Kajaanin amk:n tekniikan ja liikenteen yksikkö osallistuu hyvinvointiteknologian kehitystyöhön yhdessä laitevalmistajien kanssa ja sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan oppimisneuvola järjestää hyvinvointiteknologian esittelytilaisuuksia. Kuntoutusyksikön apuvälinetyöntekijät, terapeutit ja kuntoutusohjaajat käyttävät tilaa työtehtävissään. Neuvottelu- ja opetustilaa käyttää myös sairaalan henkilöstö ja oppilaitokset ennalta sovittujen periaatteiden mukaisesti. 9