Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma

Transkriptio

1 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa Maarit Siitonen

2 Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Kainuu, Pohjois-Karjala - Kokonaisbudjetti 3,5 milj. euroa, josta n. 2 milj. euroa Komissiosta (EAKR osuus) - Hallintoviranomaisena Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, ohjaus ja toteutuksen seuranta ohjauskomitean kautta - Hankkeiden toteutusaika vaihteli yhden reilun kahden vuoden välillä, keskimääräinen hankekoko euroa - Hankkeiden painopiste uudenlaisissa hyvinvointipalveluissa ja konsepteissa, joissa hyödynnetään teknologiaa tai teknologista ympäristöä uudella tavalla, ns. sosiaaliset innovaatiot - Hankkeiden toteuttajina yritykset, elinkeinoyhtiöt, ammattikorkeakoulut, kuntayhtymät..

3 Toteutuneet hankkeet teemoittain: Työhyvinvointi ja hyvinvointimatkailu Menetelmiä ja uusia konsepteja, joiden tarkoituksena on tuottaa lisäarvoa matkailun-, vapaa-ajan ja työhyvinvoinnin asiakasryhmille ja/tai palvelutarjoajille Osalla hyvin merkittävä kaupallinen potentiaali TyHyTekno Teknologian hyödyntäminen työhyvinvointipalveluissa Kuntokatsastusasema ItäHyvä - Itä-Suomen hyvinvointipalveluiden yhteistyöverkosto Medix Itäsuomalaisten terveys- ja terveysmatkailupalveluiden vienti Pietarin markkinoille Vointia Virtuaalimatkailua ja personoitua palvelua Itä-Suomessa Lasten ja nuorten hyvinvointi Teknologisia innovaatioita terveyteen ja hyvinvointiin liittyvään tiedonvälitykseen ja hoitotyöhön Järjestösektori ja koulut aktiivisesti mukana Viva Virtuaalihuone syöpää sairastavien lasten ja nuorten terapiatyössä Tervettä Voimaa Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden itäsuomalainen polku

4 Ikääntyneiden ja erityisryhmien palvelut Sosiaalisia innovaatioita sosiaali- ja terveyssektorin tarpeisiin Käyttäjälähtöisyys korostuneesti esillä, aidosti ylimaakunnallista yhteistyötä Monissa hankkeissa jatkotuotteistus käynnissä Saspa Sosiaalialan sähköisen asiointipalvelun kehittäminen Kotihoitoa tukevat etäpalvelut Hyvinvointipalvelujen uudet mallit Itä-Suomen ikääntyneille Yrityslähtöiset innovaatiot Hyvinvointiteknologisen sovelluksen kehittely ja pilotointi käyttäjäryhmällä Kaupallistettavuuden näkökulma vahvasti taustalla Tulevaisuuden oviympäristö Vepa verkostoitunut palvelutuotanto Älykkäät hoitopolut Coop toimivat palveluprosessit

5 Ohjelman erityispiirteet: - Ulkoinen arviointi ohjelmasta ja hankkeiden vaikuttavuudesta prosessinomainen seuranta, hyötyjä myös hanketoteuttajille - Kansainvälinen peer review -toiminta hyviä toimintamalleja ja kokemuksia hyvinvointisektorin innovaatioiden kehittämistyöstä - Projektipäälliköiden säännölliset tapaamiset hanketoimijoiden verkostoituminen, ajatusten vaihtaminen, ohjelmatyöstä tiedottaminen - Hyvinvointimatkailun ja sosiaali- ja terveyspalvelujen foorumitoiminta tulosten levittäminen, teemapohjainen verkostoituminen, viestintä

6 Huomioita ohjelman toteutuksesta: - Ohjelman toteutusmalli onnistunut; tiivis ohjelma, yksi laajempi teema, suuralueyhteistyö - Rahoitusinstrumentti tarjosi mahdollisuuden kokeiluluontoisten ns. riskihankkeiden rahoittamiseen sekä selkeän painotuksen innovaatiohankkeisiin - Yritysosapuolten ja toteuttajaorganisaation vahva läsnäolo ja sitoutuneisuus menestyneiden hankkeiden tunnusmerkki - Eri hankkeiden välinen konkreettinen yhteistyö jäi vähäiseksi aikataulu / resurssikysymykset? - Tulosten levittäminen ja kaupallistaminen vaatisi monesti jatkohankkeistusta resurssikysymykset / liiketoimintaosaamisen hankkiminen?

7 Haasteita hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen jatkossa: - Kolmas sektori (kansalaisjärjestöt) sidottava tiiviimmin mukaan kehittämistyöhön kansalaistarpeiden tulisi ohjata hyvinvointisektorin innovaatiotyötä (Public-Private-People partnership) - Strategiset kumppanuudet eri toimijoiden välillä ja tavoiteasetteluissa tulisi muodostaa jo rahoituksenhakuvaiheessa -> huomio horisontaalisiin verkostoihin - Projektissa mukana olevien kumppanien roolit ja vastuualueet oltava selvillä ennen hankkeen käynnistymistä -> ydinosaamisen yhdistäminen, yhteiset tavoitteet - Hankkeiden integroituminen oman alan arvoketjuihin / tuotanto- ja palvelujärjestelmiin edistää tulosten pysyvyyttä, siirrettävyyttä sekä tuo aitoa lisäarvoa alueen toimijoille - Tulosten juurruttaminen ja levittäminen tulisi sitoa tiiviisti osaksi hankkeen toimenpiteitä -> yhteistyöagenttien merkitys, alueellinen / kansallinen näkökulma, panoksia myös kehittämisprosessin loppupäähän? - Hankkeiden välinen synergia ja tiedonvaihto on jatkossa entistä tärkeämpää - > rahoittajien rooli keskeinen, myös hanketoimijoiden oma aktiivinen rooli