Juuan Kalliojärven Polvijärven kaava-alueen linnustoselvitys Ari Parviainen

Transkriptio

1 Juuan Kalliojärven Polvijärven kaava-alueen linnustoselvitys 2013 Ari Parviainen

2 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 5 1. Särkijärvi 5 2. Metsä-Vaikko 6 3. Polvijärvi, Polviniemen länsiranta 6 4. Polvijärvi, Autiokangas 6 5. Polvijärvi, Iljanniemi ja Kusilampi 7 6. Kalliojärvi, länsiosat 8 7. Kalliojärvi, itäosat 8 8. Syvälampi 9 9. Kalaton Juuanjärvi, luoteisosat Juuanjärvi, Lamponiemi 10 EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit sekä EVA-lajit 11 Selvitysalueella maastotöiden aikana havaitut lajit 12 Lähteet 14 Liitteet 13 15

3 3 Johdanto Selvitysalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa Juuan kirkonkylän lounaispuolella. Kirkonkylää lähimpään kohteeseen, Juuanjärveen, on matkaa noin 9 km ja kaukaisimpaan kohteeseen, Metsä-Vaikkoon noin 20 (Kuva 1). Selvitettäviin alueisiin kuuluu vaihtelevan kokoisia rantakaistaleita Särkijärvestä, Metsä-Vaikosta, Polvijärvestä, Kalliojärvestä, Syvälammesta, Kalattomasta ja Juuanjärvestä mutta mikään niistä ei kokonaisuudessaan. Tämä linnustoselvitys perustuu kolmena maastoaamuna noin klo suoritettuun havainnointiin. Selvitysalueen rannat on kierretty jalkaisin läpikotaisin käyttäen autoa alueelta toiselle siirtymiseen. Havaitut reviirit on merkattu suoraan maastokartoille muistiin. Sää maastoaamuina oli varsin lämmin ja enimmäkseen vähätuulinen tai täysin tyyni eli havainnointiolosuhteet olivat erittäin hyvät varsinkin aamujen varhaisimpina tunteina osan aamua tuuli haittasi jonkin verran varmasti sekä lintujen lauluaktiivisuutta että kuuluvuutta. Kaikkia alueen lajeja ja reviirejä ei varmasti ole yhdellä maastokäynnillä pystytty havaitsemaan joten esitetyt reviirimäärät eivät ole tarkkoja vaan vain suuntaa-antavia. Erityistä huomiota havainnoinnissa on kiinnitetty suojelullisesti merkittäviin EU:n lintudirektiivin I-liitteen lajeihin, uhanalaislajistoon ja Suomen erityisvastuulajeihin (EVA). Alueiden biotoopeista ja linnustosta sai mielestäni riittävän hyvän yleiskuvan kolmen aamun havainnoinnilla. Järvet ovat pääsääntöisesti melko karuja eikä varsinaisia lintujärviä selvitysalueella ole vaikka Särkijärveltä saattaisi pitempiaikaisella havainnoinnilla löytyä enemmänkin vesilinnustoa ja kahlaajia. Rantametsät ovat paljolti alueelle tyypillisiä nuoria männiköitä mutta paikoittain kasvaa myös kuusikoita ja sekametsiä. Tuoreita avohakkuita on rannoilla melko vähän. Kuva 1: Selvitysalueen sijainti karkeasti

4 Kuva 2: Selvitysalueiden rajaukset tarkemmin erilliset alueet numeroituina läntiset osat Kuva 3: Selvitysalueiden rajaukset tarkemmin erilliset alueet numeroituina itäiset osat

5 Tulokset Selvitysalue on jaettu yhteentoista erilliseen kohteeseen, jotka on tekstissä käsitelty kohde kerrallaan. Tulosten käsittelyjärjestys noudattelee selvitysalueiden rajauskarttojen numerointia (Kuvat 2 ja 3). Jäljempänä on lista koko selvitysalueella tavatuista lajeista ja suojelullisesti merkittävien lajien tapaamispaikat ilmenevät lopussa olevista karttaliitteistä (Liitteet 1-5). 1. Särkijärvi Vain eteläranta Särkijärvestä kuuluu kaava-alueeseen. Kokonaisuutena Särkijärvi on kaava-alueen parhaan näköinen lintupaikka biotooppiensa puolesta. Järvi on matala ja siellä on melko laajoja saraikkoja vesilintujen ja kahlaajien suojapaikoiksi, ja korkealla olevan veden vuoksi rannalla on jonkin verran kuollutta puustoa. Etelärannan metsät on hakattu niin, että rannan ja aukon väliin jää pitkällä matkalla vain kapea suojametsävyöhyke. Kaikkiaan lajeja havaittiin Särkijärvellä 15, joista kolme suojelullisesti huomioitavaa lajia. Tämän kaava-alueen ainoa metsähanhihavainto (NT, EVA) tuli Särkijärveltä. Paikallinen lintu huuteli järven keski- tai pohjoisosissa, jossa on sopivaa soistunutta rantaa runsaasti pesimäbiotoopiksi. Lintu oli kuitenkin kaava-alueen ulkopuolella, joten paikkaa ei lähdetty tarkemmin tutkimaan. Muut suojelullisesti huomioitavat olivat tavikoiras Itälahdella (EVA) ja soidinteleva liro (DIR, EVA) Kotiselällä. Muista ei-varpuslintulajeista rannan saraikkoniemekkeellä oleili sinisorsakoiras, taivaanvuohi ja kalalokkipari. Maalinnusto koostui peruslajeista (suluissa havaittu reviiri- /parimäärä) kuten räystäspääsky (saalistelevia aukolla), metsäkirvinen (2), laulu- ja punakylkirastas, lehtokerttu, pajulintu, kirjosieppo, peippo (2) ja vihervarpunen (2). Kuva 4: Särkijärvellä on linnustollista potentiaalia

6 6 2. Metsä-Vaikko Särkijärven ohella kaava-alueen läntisin kohde. Rajaukseen sisältyy kaksi erillistä pientä kohdetta järven itärannalla, kumpikin n. 250 metriä rantaa. Näistä pohjoisemman, Itälahdella sijaitsevan, rannalla on kaksi aukkoa, joten metsää ei ole paljon, ja kun rantakin on hyvin karu, lintuja paikalla oli niukasti. Ainoa suojelullisesti huomioitava laji oli rantasipi (NT, EVA) ja muuta lajistoa edustivat käpytikka, västäräkki, punarinta, räkättirastas, pajulintu (5), peippo (2) ja vihervarpunen. Noin 600 metriä etelämpänä sijaitseva toinen pieni kohde on maastoltaan rehevämpää, sekametsää mutta lajistoltaan kuitenkin varsin samankaltainen. Myös tämän kohteen ainoa havaittu suojelullisesti huomioitava laji on rantasipi. Alueelta löytyi kyllä tuoreita palokärjen (DIR) syönnöksiä mutta itse lintu ei ollut paikalla. Muut kuusi havaittua lajia olivat punarinta, punakylkirastas, lehtokerttu, pajulintu (4), kirjosieppo ja peippo (2). 3. Polvijärvi, Polviniemen länsiranta Kohde sisältää n. 650 metriä Polviniemen länsirantaa Polviniemen tilan eteläpuolella. Rannasta kohoaa melko jyrkkä rinne, jonka metsät ovat linnustollisesti heikkoja käsiteltyjä männiköitä ja mänty-hieskoivu sekametsiä. Eteläosassa on myös rehevämpi puronotkelma. Ranta on hyvin karu. Lintulajeja havaittiin vain 8 ja niistä kuikka (DIR) on ainoa suojelullisesti huomioitava laji. Sekään ei mitä ilmeisimmin pesi tällä rantakaistaleella kuten ei rantaa partioinut kalalokkikaan. Muut lajit olivat perusvarpuslintuja: punarinta, räkätti- ja laulurastas, pajulintu (3), hippiäinen (2) ja peippo (6). 4. Polvijärvi, Autiokangas Reilun kilometrin mittainen kaistale Polvijärven luoteisrannalla Hietarannan tilan kohdalta pohjoiseen ulottuen n 250 metriä Rostuvinpuron länsipuolelle. Autiokankaan eteläosan pelto katkaisee kaava-alueen kahteen osaan, väliin jää noin sata metriä, ja Autiokankaalla on suurehko aukko. Metsät ovat vaihtelevia mutta suurin osa kuitenkin nuorehkoja sekametsiä. Tällä alueella havaittiin 15 lajia, joista neljä suojelullisesti huomioitavia: teerikukkoja (DIR, NT, EVA) tavattiin neljä ja lisäksi Rostuvinpuron varressa soidinteli ainakin yksi kukko, rantasipi (NT, EVA) alueen länsilaidassa ja valkoviklo (EVA) Rostuvinpuron suulla. Sirittäjäreviiri (NT) oli hieman kauempana rannasta Autiokankaan aukon reunalla. Samalla aukolla oleskeli myös tuulihaukkapari, jonka mahdollisesta pesimisestä ei ole tietoa. Muita ei-varpuslintuja olivat sinisorsapoikue ja käpytikka, ja varpuslinnuista havaittiin punarinta, musta- ja räkättirastas, tiltaltti, pajulintu (11), hippiäinen, peippo (2) ja vihervarpunen (3). Mainittakoon vielä Autiokankaalle tulevan pikkutien ylitse n. 800 metrin päässä rannasta saalis kynsissään lentänyt viirupöllö, jota ei ole lajilistaan sisällytetty havaintopaikan ollessa niin kaukana rannasta.

7 7 5. Polvijärvi, Iljanniemi ja Kusilampi Iljanniemen alue sijaitsee Polvijärven itärannalla Riihilahden perukasta pohjoisessa Kivilahden perukkaan etelässä ja rantaviivaa sillä on reilusti 2 kilometriä. Niemen alueen pohjoispuoliskon rantametsät ovat ehkä koko kaava-alueen parasta metsämaastoa, vanhan puoleista kuusikkoa ja sekametsää, paikoin rehevääkin. Alueella näkyi monessa paikassa mm. näsiää. Riihilahden perukka on myös rehevää saniaisineen. Eteläpuolisko puolestaan on huomattavasti nuorempaa ja käsitellympää kuusikkoa ja kaakkoisimmassa kulmassa on myös laajahko aukko. Rantaviiva on hyvin karu ja lähestulkoon linnuton. Lintulajeja Iljanniemen alueella havaittiin alueen kokoon nähden melko monipuolisesti, kaikkiaan 32 ja lisäksi teeren (DIR, NT, EVA) ja metson (DIR, NT, EVA) ulosteita sekä rajauksen ulkopuolelta nuolihaukka länsipuolella Polviniemen puolella. Näistä lajeista teeren ja metson lisäksi 6 on suojelullisesti huomioitavia: rantasipi (NT, EVA), kalatiira, joka pesii jossain muualla (DIR, EVA), leppälintu (EVA), sirittäjä (3 reviiriä) (NT), pikkusieppo (DIR) ja punavarpunen (NT). Muu lajisto suhteellisen tavallista mutta kuitenkin melko monipuolista. Lajilistassa näkyvien käpylintujen pesinnästä ei ole tietoa, molemmat lajit havaittiin ylilentävinä. Kirjosiipikäpylintuja 3 yksilöä ja pikkukäpylintuja parvi, joita näkyi kesän mittaan lähes kaikkialla hyvin menneiden pesintöjen seurauksena. Kaikki havaitut lajit alla: Teeri Metso Nuolihaukka Taivaanvuohi Rantasipi Metsäviklo Kalatiira Sepelkyyhky Käki Peukaloinen Rautiainen (3) Punarinta (4) Leppälintu Mustarastas Laulurastas (2) Punakylkirastas (3) Hernekerttu Lehtokerttu (3) Sirittäjä (3) Tiltaltti Pajulintu (11) Hippiäinen Harmaasieppo (2) Pikkusieppo Kirjosieppo (2) Sinitiainen Talitiainen (2) Puukiipijä Korppi Peippo (19) Vihervarpunen (8) Kirjosiipikäpylintu Pikkukäpylintu Punavarpunen Punatulkku (2) Kusilampi on Iljanniemen itäpuolella hyvin lähellä niemen sisällä. Lammesta kuuluu kaavaalueeseen vain länsiranta ja osa kaakkoisrannasta. Suurin osa itäpuolta on luonnonsuojelualuetta ja jää siten rajauksen ulkopuolelle. Lammen ympäristö on suota ja linnustoa on varsin niukasti. Pyy (DIR) oli ainoa suojelullisesti huomioitava laji. Pyitä oli kahdella reviirillä, joista toinen eteläpäässä ja toinen pohjoispäässä luonnonsuojelualueen puolella. Muu lajisto oli vaatimatonta: metsäviklo, metsäkirvinen (2), punarinta (2), pajulintu (2) ja peippo (4).

8 8 6. Kalliojärvi, länsiosat Tähän osa-alueeseen kuuluu Kalliojärven lähes koko länsiranta pohjoisessa Palosaaren korkeudelta, mukaan lukien Palosaari, etelään Valkamalahden suulle saakka. Lounaisranta Valkamalahdelta Tammilahdelle on hienoa erämaista ja luonnontilaisen kaltaista suoluontoa männikkösaarekkeineen, kun taas Aittoniemi ja siitä pohjoiseen kasvaa lähinnä harvenneltuja männiköitä ja suota on vain kapeina juotteina. Palosaaressa on myös nuorta männikköä. Rannat ovat karuja ja vähälintuisia. Lintulajeja tavattiin Kalliojärven länsiosissa 17 ja niistä 3 suojelullisesti huomioitavia. Teerikukkoja (DIR, NT, EVA) lähti jaloista viidestä eri paikasta Aittoniemen alueella, leppälinnun (EVA) reviiri oli rajauksen pohjoisrajoilla ja isokäpylintupari (EVA) näkyi ylilentävänä Tammilahdella. Muista linnuista ei- varpuslintuja olivat kalalokki, joita pesii 2-3 paria sopivilla vesikivillä ja käki. Varpuslinnut edustivat pääasiassa hyvin tavallista lajistoa. Havaitut lajit olivat metsäkirvinen (5), västäräkki, rautiainen, räkättirastas (2), pajulintu (14), harmaasieppo, kirjosieppo (2), korppi, peippo (11), järripeippo, vihervarpunen (3) ja pikkukäpylintu (ylilentäviä). Palosaaren nuoret männiköt ovat heikkoa lintubiotooppia, eikä sieltä peipon (2) ja pajulinnun (2) lisäksi muita laulajia kuulunut. Venettä ei ollut käytössä, joten saarella ei käyty. Kuva 6: Palikkalahdelta Kalliojärven länsirannalta löytyy hienoa suoluontoa Kuva 7: Palosaaressa kasvaa nuorta männikköä 7. Kalliojärvi, itäosat Kalliojärven itärannoista selvitysalueeseen kuuluu alue Lippakallionlahdelta etelään Kirnulahdelle ja siitä vielä rantaviivaa n. 400 metriä lounaaseen. Metsät ovat hyvin käsiteltyjä ja vaihtelevat mäntytaimikoista harvennettuihin havusekametsiin. Ihan tuore harvennus oli mm. Kalliojärvenniemellä. Koppalanjoen varsi on rehevämpää ja Kalliojärvenniemen pohjoisosassa on pienehkö alue vanhempaa kuusikkoa. Rannat ovat rakentamattomia kuten lähes koko kaavaalueella. Kaikkiaan 23 lajia tavattiin tällä alueella. Näistä lajeista suojelullisesti huomioitavia on 3 mutta niistä todennäköisesti vain rantasipi (NT, EVA) pesii alueella. Yksinäinen laulujoutsen (DIR, EVA) oleskeli Kirnulahdella ja keskemmällä järveä oleili 2+1 kuikkaa (DIR), joiden pesimäalue jäi

9 9 epäselväksi. Rantavyöhykkeen metsien ollessa samankaltaista kuin muualla kaava-alueella, muu lajistokin on hyvin samanlaista. Peruspesimälajeihin kuuluvat ainakin metsäviklo, kalalokki, käki, käpytikka, metsäkirvinen (4), västäräkki (2), punarinta (2), räkättirastas, herne- ja lehtokerttu, pajulintu (12), hippiäinen, harmaasieppo (2), kirjosieppo (3), hömö-, töyhtö- ja talitiainen (3), peippo (5), vihervarpunen (3) sekä ylilentävinä pikkukäpylintuja. 8. Syvälampi Yksi neljästä itäisemmästä selvityskohteesta. Syvälampi on kapea, leveimmilläänkin vain n. 200 metriä leveä ja n. 1,6 kilometriä pitkä metsälampi, joka kuuluu kaava-alueeseen kokonaan lukuun ottamatta pohjoispään molempia rantoja n. 400 metrin matkalta. Rantametsät ovat enimmäkseen nuoren puoleisia männiköitä ja mänty-hieskoivu sekametsiä. Itärannalla on myös mäntytaimikkoa ja ainoa avohakkuu on pohjoisosassa. Järvi on karu ja paikoin löytyy jyrkkää rinnettä ja kallioita, mm. eteläpään niemi on hyvin kallioinen. Linnusto on pääosin hyvin tavallista lajistoa. Havaituista 16 lajista peräti viisi on kuitenkin suojelullisesti huomioitavia. Teeri (DIR, NT, EVA) havaittiin molemmilla rannoilla, kuikka (DIR) järven keskiosan pikkusaarten liepeillä, joilla pesi myös kaksi kalatiiraparia (DIR, EVA), palokärki (DIR) lammen pohjoispuolen rinteellä ja leppälintu (EVA) reviirillään länsipuolen pienellä mäellä. Muta havaittuja lajeja olivat kalalokki, käki (2), metsäkirvinen (4), punarinta, tiltaltti, pajulintu (19), kirjosieppo, tali- (3) ja sinitiainen, peippo (11) ja vihervarpunen (4). Syvälammen länsipuolella on pieni ja kapea, erittäin kaunis luonnontilainen suolampi, jolla ei ollut lintuja ja ympäröivien metsien muutamat lajitkin olivat yleisimpiä lintujamme. 9. Kalaton Kalaton on pienehkö, lähes kolmion muotoinen lampi, joka rajoittuu eteläosastaan Tahkovaaran luonnonsuojelualueeseen. Etelärannalla on myös yksi mökki mutta sekä mökki että Tahkovaaraan rajoittuva alue lammesta on selvitysalueen ulkopuolella. Selvitysalueeseen kuuluu lammen pohjoispuolesta noin kolme viidesosaa lammen pinta-alasta. Kalattoman itäpuolella sijaitsevan Ketravaaran rinteillä on hienoa, vanhaa kuusikkoa ja sekametsää, muuten ympäristön metsät ovat enimmäkseen vaihtelevan ikäisiä havumetsiä taimikoista alkaen. Itse lammella ei tavattu mitään lintuja ja rantavyöhykkeen metsissäkin vain 9 lajia mutta jo varhain aamulla virinnyt tuuli paitsi haittasi havainnointia niin varmasti myös vähensi lintujen lauluaktiivisuutta. Jo kello kuuden jälkeen aamulla linnut olivat varsin hiljaisia. Havaitut lajit olivat metsäkirvinen, punarinta, pajulintu (3), tiltaltti (Ketravaaran metsässä rajauksen ulkopuolella), hippiäinen (2), harmaa- ja kirjosieppo (2), talitiainen (2), peippo (2) sekä vihervarpunen (3). Näistä suurin osa löytyi itäpuolen vanhasta metsästä, länsipuoli oli selvästi heikompi. Suojelullisesti huomioitavia lajeja ei havaittu.

10 Juuanjärvi, luoteisosat Juuanjärvellä on selvitysalueen itäisimmät kohteet. Luoteispään kohde ulottuu Surmalahden pohjukasta Karvolanlahden perukkaan ja on sokkeloinen pienten lahtien muodostama kokonaisuus. Keskelle aluetta laskee Matarapuro Lammakko-nimiseen vähän rehevämpään kosteikkoon. Rantametsät ovat vaihtelevia, lähinnä sekametsiä mutta puhdasta männikköäkin löytyy mm. Karvolanniemeltä. Surmalahden rannoilla kasvaa paikoin ryteikköistä nuorta koivikkoa ja sekametsää ja itse Surmalahti on leveälti saraikkoinen. Metsien monia kaava-alueen kohteita vaihtelevamman rakenteen ansiosta tavattu lajimäärä tällä alueella oli 23. Näistä neljä on suojelullisesti huomioitavia ja ne keskittyivät Lammakon ympäristöön. Laulujoutsen (DIR, EVA) viihtyi Lammakolla mutta pesinnästä ei saatu viitteitä, teeri (DIR, NT, EVA) ja metso (DIR, NT, EVA) Lammakon rantamilla sekä leppälintu (EVA) eteläpuolen mäellä. Muista havainnoista erikseen kannattanee mainita harvalukuinen idänuunilintu, joka lauloi metsäautotien varressa Karvolanniemen luoteispuolella. Muissa havaituissa lajeissa ei ole erityistä mainittavaa. Alla kaikki tavatut lajit listamuodossa: Laulujoutsen Teeri Metso Taivaanvuohi Metsäviklo (2) Kalalokki Käki Metsäkirvinen (2) Punarinta (2) Leppälintu Mustarastas (2) Räkättirastas Punakylkirastas Ruokokerttunen Idänuunilintu Pajulintu (29) Harmaasieppo Kirjosieppo (3) Töyhtötiainen Sinitiainen Peippo (18) Vihervarpunen (3) Pajusirkku 11. Juuanjärvi, Lamponiemi Lamponiemi on Juuanjärven itärannalla sijaitsevan pitkän niemen n. 600 metriä pitkä ja leveimmillään n. 100 metriä leveä kärkialue. Niemen tyvellä kasvaa varttunutta männikköä, keskemmällä on vanhempaa kuusikkoa ja kärjessä vähän sekametsää. Linnustollisesti alue ei ole mitenkään erityinen. Lintulajeja tavattiin 10, joista huomionarvoisia olivat kuikka (DIR) kahdessa paikassa (pari niemen ja mantereen välissä olevan saaren liepeillä ja yksinäinen kärjen tuntumassa) ja leppälintu (EVA) niemen tyvellä. Muut lajit edustavat metsiemme peruslinnustoa: västäräkki, pajulintu, hippiäinen (2), harmaa- (2) ja kirjosieppo, talitiainen sekä peippo (4). Kuva 8: Karvolanniemen itärannalla Juuanjärven luoteispäässä on vähän hieskoivikkoa Kuva 9: Kahden kalatiiraparin koti Syvälammella

11 11 EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit sekä EVA-lajit Selvitysalueella tavatut suojelullisesti huomattavat lajit on esitetty taulukossa (Taulukko 1). Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteen I lajeista (DIR) tavattiin 9 ja Suomen kansainvälisistä erityisvastuulajeista 11 lajia (EVA). Lisäksi kuusi lajia kuuluu uhanalaisluokituksessa luokkaan silmälläpidettävät (NT), jotka eivät täytä vaarantuneiden lajien kriteerejä, eivätkä ne lukeudu varsinaisesti uhanalaisiin lajeihin. Taulukko 1: Maastossa havaitut suojelullisesti merkittävät lajit. DIR = Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteessä I mainittu laji, UHEX = Suomen uhanalaisuusluokituksessa mainittu laji (VU: vaarantunut, NT: silmälläpidettävä), EVA = Suomen kansainvälinen erityisvastuulaji DIR UHEX EVA Laulujoutsen Cygnus cygnus X X Metsähanhi Anser fabalis NT X Tavi Anas crecca X Pyy Bonasa bonasia X Teeri Tetrao tetrix X NT X Metso Tetrao urogallus X NT X Kuikka Gavia arctica X Rantasipi Actitis hypoleucos NT X Valkoviklo Tringa nebularia X Liro Tringa glareola X X Kalatiira Sterna hirundo X X Palokärki Dryocopus martius X Leppälintu Phoenicurus phoenicurus X Sirittäjä Phylloscopus sibilatrix NT Pikkusieppo Ficedula parva X Isokäpylintu Loxia pytyopsittacus X Punavarpunen Carpodacus erythrinus NT Yhteensä

12 12 Selvitysalueella maastotöiden aikana havaitut lajit (57 lajia): Laulujoutsen (Cygnus cygnus) (DIR, EVA) Metsähanhi (Anser fabalis) (NT, EVA) Tavi (Anas crecca) (EVA) Sinisorsa (Anas platyrhynchos) Pyy (Bonasa bonasia) (DIR) Teeri (Tetrao tetrix) (DIR, NT, EVA) Metso (Tetrao urogallus) (DIR, NT, EVA) Kuikka (Gavia arctica) (DIR) Nuolihaukka (Falco subbuteo) Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) Rantasipi (Actitis hypoleucos) (NT, EVA) Metsäviklo (Tringa ochropus) Liro (Tringa glareola) (DIR, EVA) Kalalokki (Larus canus) Kalatiira (Sterna hirundo) (DIR, EVA) Sepelkyyhky (Columba palumbus) Käki (Cuculus canorus) Palokärki (Dryocopus martius) (DIR) Käpytikka (Dendrocopos major) Räystäspääsky (Delichon urbica) Metsäkirvinen (Anthus trivialis) Västäräkki (Motacilla alba) Peukaloinen (Troglodytes troglodytes) Rautiainen (Prunella modularis) Punarinta (Erithacus rubecula) Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) (EVA) Mustarastas (Turdus merula) Räkättirastas (Turdus pilaris) Laulurastas (Turdus philomelos) Punakylkirastas (Turdus iliacus) Kulorastas (Turdus viscivorus) Ruokokerttunen (Acrocephalus schoenobaenus) Hernekerttu (Sylvia curruca) Lehtokerttu (Sylvia borin) Idänuunilintu (Phylloscopus trochiloides) Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) (NT) Tiltaltti (Phylloscopus collybita) Pajulintu (Phylloscopus trochilus) Hippiäinen (Regulus regulus) Harmaasieppo (Muscicapa striata) Pikkusieppo (Ficedula parva) (DIR) Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) Hömötiainen (Parus montanus) Töyhtötiainen (Parus cristatus) Sinitiainen (Parus caeruleus) Talitiainen (Parus major) Puukiipijä (Certhia familiaris) Korppi (Corvus corax) Peippo (Fringilla coelebs) Järripeippo (Fringilla montifringilla) Vihervarpunen (Carduelis spinus) Kirjosiipikäpylintu (Loxia leucoptera) Pikkukäpylintu (Loxia curvirostra) Isokäpylintu (Loxia pytyopsittacus) (EVA) Punavarpunen (Carpodacus erythrinus) (NT) Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) Pajusirkku (Emberiza schoeniclus) Lähteet Lintudirektiivin I-liitteen lajit Suomessa: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén.A. & Mannerkoski, I. (toim.) Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja s Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen kansainväliset erityisvastuulajit: Suomessa tavatut lintulajit:

13 13 Liitteet Liite 1: Suojelullisesti merkittävät lajit Särkijärvi ja Metsä-Vaikko (kohteet 1 2) Liite 2: Suojelullisesti merkittävät lajit Polvijärvi ja Kusilampi (kohteet 3 5)

14 14 Liite 3: Suojelullisesti merkittävät lajit Kalliojärvi (kohteet 6 7) Liite 4: Suojelullisesti merkittävät lajit Syvälampi ja Kalaton (kohteet 8 9)

15 Liite 5: Suojelullisesti merkittävät lajit Juuanjärvi (kohteet 10 11) 15