Porin ilmanlaatu. Mittaustulokset Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI

Transkriptio

1 Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2009 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto 1/2010

2 PORIN KAUPUNKI Ympäristövirasto PORIN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2009 Ilmanlaatutyöryhmä Toukokuu 2010 Mittausaineisto, tulokset ja raportointi: Jari Lampinen 2

3 3

4 TIIVISTELMÄ Porissa energiantuotanto ja liikenne ovat suurimmat ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät. Teollisuuden päästömäärät ovat suoraan verrannollisia tuotannon määriin. Verrattaessa suurteollisuuden 2009 vuoden päästöjä viiden edellisen vuoden keskiarvopäästöihin olivat ne rikkidioksidin osalta t pienemmät, typpidioksidin osalta 358 t pienemmät, hiukkasten osalta 67 t pienemmät sekä hiilidioksidin osalta suuremmat. Porin kaupungin ja teollisuuden yhteinen ilman laadun mittausjärjestelmä käsittää yhteensä neljä mittausasemaa. Kaksi niistä on sääasemia yksi keskusta-asema ja yksi tausta-asema. Mitattavat kaasumaiset tai kiinteät epäpuhtaudet ovat hiilimonoksidi, hengitettävät hiukkaset, rikkidioksidi sekä typenoksidit. Sääasemista saadaan informaatiota tuulen suunnasta, ja nopeudesta sekä ilman lämpötilasta, - paineesta ja kosteudesta. Lisäksi Porin verkkoon on liitetty yksi mittausasema Rauman keskustasta, Hallikadulta, jossa mittauskomponentit ovat hengitettävät hiukkaset sekä typen oksidit. Pori vastaa myös Rauman tulosten lähettämisestä Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuportaaliin ( Tulokset päivitetään portaaliin kerran tunnissa, jossa ne ovat nähtävillä. Ilmanlaatuindeksi osoitti, että keskustassa ilman laadun ajallinen edustavuus mittausjaksolla 2009 oli hyvä 59 vrk:tta, tyydyttävä 179 vrk:tta, välttävä 85 vrk:tta, huono 34 vrk:tta sekä erittäin huono 4 vrk:tta. Määräävät komponentit mittausjaksolla olivat hengitettävät hiukkaset 77 % ja typen oksidit 23 %. Ilmanlaatuindeksillä ilman laatua luokiteltaessa sekä vertailemalla tuloksia on vuosien 2007 ja 2008 kohdalla havaittavissa ilmanlaadun merkittävä huononeminen. Vuosi 2009 oli kuitenkin koko jakson huonoin. Valtioneuvoston antaman ilmasuojeluasetuksen 711/2001 raja- tai kynnysarvot eivät ylittyneet millään Porissa mitattavalla komponentilla. Valtioneuvoston päätöksen 480/96 ilmanlaatuohjearvot ylittyivät Porissa hengitettävien hiukkasten kohdalla tammikuussa. Keväthiukkaspitoisuudet ovat suoraan verrannollisia kaukokulkeutumiseen, katukunnossapidon onnistumiseen keväällä sekä säätilaan, lähinnä sadantaan. Ilman rikkidioksidipitoisuudet olivat edellisten vuosien tapaan alhaiset mittauspisteissä Itätulli ja Lampaluoto. Suuria pitoisuushuippuja ei myöskään esiintynyt. Vuoden suurin 99 %:n tuntiarvo mitattiin joulukuussa. Pitoisuus oli 5 % tuntiohjearvosta 250 g/m 3. Tunti- ja vuorokausiohjearvon ylityksiä ei mittausjakson aikana esiintynyt. Typpidioksidipitoisuuksien suurin tuntipitoisuus esiintyi huhtikuussa, jolloin tuntiarvo 94 g/m 3 oli 63 % ohjearvoista. Suurin vrk-pitoisuus esiintyi tammikuussa ollen 59 g/m 3. Tämä vrk-arvo oli 84 % ohjearvosta. Tunti- ja vuorokausiohjearvon ylityksiä ei mittausjakson aikana esiintynyt. Hiilimonoksidin mittauspitoisuudet verrattuna tunnin ja 8-tunnin ohjearvoihin eivät ylittyneet Itätullissa vuonna Marraskuussa 8 h:n liukuva keskiarvo nousi kuitenkin lähimmäksi pitoisuuksien enimmäistasoa tammikuussa ollen siitä 47,5 %. Suurin tuntikeskiarvo mitattiin tammikuussa, jolloin häkäpitoisuus oli 3,4 mg/m 3. 4

5 PORIN ILMANLAATU 2009 SISÄLTÖ JOHDANTO ILMANTARKKAILUTUTKIMUSTEN KUSTANNUSOSUUDET ILMANLAADUN MITTAUKSIIN LIITYVÄ PALVELUTOIMINTA ILMANLAADUN OHJE-, RAJA- JA KYNNYSARVOT MITTAUSPARAMETRIEN TILASTOLLINEN MÄÄRITTELY OHJEARVOJEN OSALTA MITTAUSPAIKAT JA - KOMPONENTIT MITATTAVAT KOMPONENTIT, MITTAUSASEMIEN SIJAINTI JA MITTAUSJAKSOT MITTAUSJÄRJESTELMÄN TEKNINEN TOTEUTUS MITTAUSTIETOJEN KERÄÄMINEN JA KÄSITTELY PITOISUUSMITTAUKSISSA KÄYTETYT MENETELMÄT Rikkidioksidi Typpidioksidi Hiilimonoksidi Hengitettävät hiukkaset SÄÄTIEDOT JA ASEMAT SÄÄASEMAT VALLITSEVAN TUULEN SUUNTA TULOKSET MITTAUSJAKSON AIKANA RIKKIDIOKSIDI, SO Itätulli Lampaluoto TYPPIDIOKSIDI, NO Itätulli HIILIMONOKSIDI, CO Itätulli HENGITETTÄVÄT HIUKKASET, PM Itätulli ILMANLAATUINDEKSI HÄIRIÖT MITTAUSASEMILLA MITTAUSTULOSTEN LAADUNVARMISTUS LISÄTIETOJA ILMANLAADUSTA INTERNETISTÄ LISÄTIETOJA PORIN KAUPUNGIN MUISTA ILMANSUOJELUJULKAISUISTA MITTAUSTULOSTEN YHTEENVETO HAISEVIEN RIKKIYHDISTEIDEN KOKONAISMÄÄRÄ (TRS) YHTEENVETO LAITOSTEN PÄÄSTÖISTÄ RIKKIDIOKSIDIPÄÄSTÖT, PISTELÄHTEET TYPPIDIOKSIDIPÄÄSTÖT, PISTELÄHTEET HIUKKASPÄÄSTÖT, PISTELÄHTEET HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT (FOSS.), PISTELÄHTEET LIIKENTEEN AIHEUTTAMAT HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT SUOMESSA

6 LIITTEET: LIITE 1 PORIN MITTAUSVERKON MITTAUSASEMAT LIITE 2 ITÄTULLI 3, MITTAUSASEMA LIITE 3 LAMPALUOTO, MITTAUSASEMA LIITE 4 LUONTOTALO ARKKI, SÄÄASEMA LIITE 5 YMPÄRISTÖVIRASTON, SÄÄASEMA 6

7 JOHDANTO Raporttiin on koottu Porin ilmanlaatumittausten tulokset sekä tiedot ilman epäpuhtauksien päästömääristä vuodelta Mittausjärjestelmän hoidosta, tuloksista ja raportoinnista on vastannut ilmansuojeluinsinööri Jari Lampinen Porin kaupungin ympäristövirastosta. Ilmantarkkailujärjestelmän tulevasta ylläpidosta on sovittu ilmanlaatutyöryhmän kokouksessa. Sopimuskausi on kolmivuotinen, käsittäen vuodet Palvelun tuottajana on Porin kaupungin ympäristövirasto. Palvelusopimus Rauman kaupungin kanssa on voimassa vuoden 2010 loppuun saakka. Mittausjärjestelmän hallinnosta ja ylläpidosta vastaa Porin ilmanlaatutyöryhmä, jonka jäsenet vuonna 2009 olivat: Kari Hannus (pj) Jari Grönvall Arja Valli Vesa Törölä Ari Savola Katriina Heikkilä Niina Törn Jenni Forsell Matti Lankiniemi (siht.) Porin kaupunki, hallintokeskus PVO-Lämpövoima Oy Fortum Power and Heat Oy Boliden Harjavalta Oy Pori Energia Oy Sachtleben Pigments Oy Corenso United Oy Ltd Corenso United Oy Ltd Porin kaupunki, ympäristövirasto Ilmanlaatutyöryhmä kokoontui vuonna 2009 kahdesti. Tietoa reaaliaikaisesta ilman laadusta välitetään internetissä Ilmatieteen laitoksen ylläpitämän ilmanlaatuportaalin välityksellä osoitteessa: Lisätietoja: Porin kaupunki puhelin ympäristövirasto Jari Lampinen sähköposti: etunimi.sukunimi(at)pori.fi Valtakatu 11 internet: Pori 7

8 1 ILMANTARKKAILUTUTKIMUSTEN KUSTANNUSOSUUDET 2009 Ilmantarkkailujärjestelmän kokonaiskäyttömenot vuonna 2009 olivat Kustannuksiin osallistuivat alueen suurimmat teollisuus- ja energiantuotantolaitokset sekä Porin kaupunki. Teollisuuden ja energiantuotantolaitoksien maksuosuudet kokonaiskustannuksista olivat 75 %, eli ja Porin kaupungin ympäristölautakunnan 25 %, eli Puolet teollisuuden maksuosuudesta jaettiin tasaeriin seitsemän toiminnanharjoittajan kesken ja toinen puoli osuutta viiden suurimman laitoksen kesken suhteutettuina laitoskohtaisiin päästömääriin. Maksuosuuksien määräytyminen on esitetty taulukossa 1. TAULUKKO 1 Maksuosuuksien määräytyminen 2009 Maksuosuudet ( ) Kokonaismaksuosuus ( ) Päästöjen suhteessa ( ) Tasaosuus/laitos ( ) Toiminnanharjoittajat (7) Päästöjen suhteessa (5) Porin kaupunki, ymp. lautakunta Yhteensä Kustannuslaskenta on tehty laitoksilta saatujen vuoden 2008 päästötietojen perusteella. Laskentakomponenteiksi on yhteisesti sovittu rikkidioksidi, typen oksidit sekä hiukkaset. Päästötiedot ja laitoskohtaiset kustannusosuudet käyvät ilmi taulukoista 2 ja 3. TAULUKKO 2 Laitosten päästötiedot 2008 Laitos SO 2 t/a NO 2 t/a hiukk. t/a yht. t/a %-osuus osuus Sachtleben Pigments Oy , Fortum Oy , PVO- Lämpövoima Oy , Porin Prosessivoima Oy , Pori Energia Oy , Yhteensä , TAULUKKO 3 Laitoskohtaiset kustannusosuudet 2009 Laitos kiinteä osuus %-osuus yhteensä ( ) Sachtleben Pigments Oy Fortum Power and Heat Oy PVO- Lämpövoima Oy Porin Prosessivoima Oy Pori Energia Oy Corenso United Oy, Ltd Boliden Harjavalta Oy Porin kaupungin ymp. ltk Yhteensä

9 2 ILMANLAADUN MITTAUKSIIN LIITYVÄ PALVELUTOIMINTA Porin kaupungin ympäristötoimisto myi vuonna 2009 Rauman kaupungille ilmansuojelun asiantuntijapalveluita. Porissa valvottiin Rauman keskustan Hallikadun mittausaseman toimintaa sekä linkitettiin mittaustulokset Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuportaaliin. Kuukausittain mittaustulokset editoitiin J. Pulkkisen Kalibrointi Ky:n toimesta Mikkelissä, josta myös ostettiin neljä kertaa vuodessa analysaattoreiden kalibrointipalvelut. Editoidut tulokset siirrettiin Porin Enview 2000 SQL-tietohallinto-osaston tietokantaan. Mittaustuloksia vertailtiin kansallisiin ohjearvoihin sekä Euroopan yhteisön asettamiin raja-arvoihin. 3 ILMANLAADUN OHJE-, RAJA- JA KYNNYSARVOT Ilmanlaatuun liittyvissä säädöksissä oli Suomessa voimassa pitkään 19 päivänä kesäkuuta1996 annettu valtioneuvoston päätös raja- ja kynnysarvoista (481/1996) sekä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta 19 päivänä kesäkuuta 1996 annetun valtioneuvoston päätöksen (480/1996) 3, jossa säädettiin ohjearvot rikkidioksidille ja typen oksideille kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi. Ohjearvot muutettiin asetuksella sitoviksi raja-arvoiksi. Nämä säädökset kumottiin Valtioneuvoston asetuksessa (711/2001), jossa on annettu raja-arvot rikkidioksidin, typpidioksidin ja muiden typen oksidien, hengitettävien hiukkasten (PM10), lyijyn sekä hiilimonoksidin ja bentseenin pitoisuuksista ulkoilmassa. Valtioneuvoston asetus astui voimaan Asetuksen on tullut muutos (784/2003), joka astui voimaan Syynä 1996 asetukselle oli EY:n ilmanlaatudirektiivien istuttaminen kansalliseen lainsäädäntöömme. Sitovien raja-arvojen lisäksi ilmanlaatuasetukseen sisällytettiin sellaisenaan kumotun valtioneuvoston päätöksen (481/1996) mukaiset kynnysarvot pilaantumisen arviointiperusteiksi alailmakehän otsonille. Raja-arvot perustuvat EY:n ilmanlaatua koskevaan puitedirektiiviin, ja sen nojalla annettuihin kahteen niin sanottuun johdannais- eli tytärdirektiiviin (1999/30/EY ja 2000/69/EY). Otsonin kynnysarvot perustuvat EY:n direktiiviin vuodelta 1992 (92/72/ETY). Nämä kynnysarvot on puolestaan kumottu valtioneuvoston asetuksella alailmakehän otsonista (783/2003), jossa on säädetty tavoitteet otsonipitoisuuksille. Otsoniasetus perustuu ilmanlaadun kolmanteen johdannaisdirektiiviin (2002/3/EY) TAULUKKO 4 Ohjearvot ilman epäpuhtauksille Aine Hiilimonoksidi (CO) Typpidioksidi (NO 2) Rikkidioksidi (SO 2) Ohje-arvo (20 o C, 1 atm) Tilastollinen määrittely 20 mg/m 3 tuntikeskiarvo 8 mg/m 3 tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo 150 µg/m 3 kuukauden tuntiarvojen 99. %-piste 70 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo 250 µg/m 3 80 µg/m 3 kuukauden tuntiarvojen 99. %-piste kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo Hiukkaset kokonaisleijuma (TSP) 120 µg/m 3 vuoden vrk-arvojen 98. %-piste 50 µg/m 3 vuosikeskiarvo Hengitettävät hiukkaset (PM 10) 70 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo Haisevat rikkiyhdisteet TRS (rikkinä) 10 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo 9

10 TAULUKKO 5 Raja-arvot terveyshaittojen ehkäisemiseksi Aine Raja-arvo µg/m 3 Keskiarvon laskenta-aika Ylitysten lkm. / kalenterivuosi Voimaantulo Hiilimonoksidi (CO) tuntia 2) - voimassa Typpidioksidi (NO 2) tunti kalenterivuosi 18 tuntia ) Rikkidioksidi (SO 2) tunti 24-tuntia vuosi / talvi 24 tuntia 3 vuorokautta voimassa voimassa voimassa Hengitettävät hiukkaset (PM 10) Lyijy (Pb) 1) 1) tuntia kalenterivuosi 0,5 1) kalenterivuosi 35 vrk / vuosi - - voimassa voimassa voimassa Bentseeni (C 6H 6) 5 kalenterivuosi ) 2) 3) Tulokset ilmaistaan lämpötilassa 293 K-astetta ja 101,3 kpa:n paineessa. Vuorokauden korkein 8 tunnin keskiarvo, joka valitaan tarkastelemalla 8-tunnin liukuvia keskiarvoja. Kunkin kahdeksan tunnin jakso osoitetaan sille päivälle, jona jakso päättyy saakka raja-arvo on vuoden tuntiarvojen 98 %-pisteenä 3.1 Mittausparametrien tilastollinen määrittely ohjearvojen osalta Validiteetti Tuntiarvojen ajallisen edustavuuden pitää olla kokonaismittausajasta 75 %. Vuorokausi ja kuukausivaliditeetit ovat määritelty erikseen. Vuorokausiarot hyväksytään jos tunteja on 13 eikä mittausvuorokaudessa ole yli 6 tunnin yhtäjaksoista katkoa. Hiilimonoksidi, CO Tuntiohjearvoon on verrattu mittaustulosten tuntikeskiarvoja ja 8-tunnin ohjearvoon kahdeksan tunnin liukuvia keskiarvoja. Hiukkaset, PM 10 Hengitettävien hiukkasten vrk-ohjearvon sallii yhden 70 µg/m 3 ylityksen kalenterikuukauden pituisen jakson aikana. Raja-arvo ylittyy jos 50 µg/m 3 vrk-pitoisuus saavutetaan yli 35 kertaa vuodessa. Rikki- ja typpidioksidi, SO 2, NO 2 Ilman rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuden vrk-keskiarvo voi ohjearvomäärittelyjen mukaan ylittyä yhden kerran kalenterikuukauden pituisen jakson aikana. Tuntikeskiarvoista voi yksi prosentti (1 %) kuukauden jaksolla olla suurempia kuin ohjearvon tuntikeskiarvo. Lämpötila ja ilmanpaine Laskennassa lämpötilana käytetään 20 o C eli 293 Kelvin-astetta (K) ja ilmanpaineena 101,3 kilopaskallia (kpa). 10

11 4 MITTAUSPAIKAT JA - KOMPONENTIT 4.1 Mitattavat komponentit, mittausasemien sijainti ja mittausjaksot Porin mittausasemat sijaitsevat Itätullissa, Luontotalo Arkissa saakka, ent. Suomen Pankin talossa Valtakatu 11, alkaen sekä Lampaluodossa. Rauman aseman sijaintipaikka on Hallikadulla. Porissa ja Raumalla mitattavat komponentit sekä mittauspaikat selviävät taulukoista 6 sekä 7. TAULUKKO 6 Porissa mitattavat komponentit, mittauspaikat sekä analysaattorien merkit Parametri Paikka Mittausaika Analysaattorin malli Rikkidioksidi, SO 2 Lampaluoto jatkuva Thermo Electron 43 A Rikkidioksidi, SO 2 Itätulli 3 jatkuva Thermo Electron 43 A Typpidioksidi, NO 2 Itätulli 3 jatkuva Monitor Labs Inc. 9941B Hiilimonoksidi, CO Itätulli 3 jatkuva Thermo Environmental 48 Hengitettävät hiukkaset, PM 10 Itätulli 3 jatkuva Eberline FH 62 I-R Säätiedot, t-suunta, t-nop Lampaluoto jatkuva SMA-300 Säätiedot, t-suunta, l-tila, t-nop, suhteellinen kosteus ja ilmanpaine Keskusta jatkuva SMA-300 TAULUKKO 7 Raumalla mitattavat komponentit, mittauspaikat sekä analysaattorien merkit Parametri Paikka Mittausaika Analysaattorin malli Typpidioksidi, NO 2 Hallikatu jatkuva Thermo Electron 42 C Hengitettävät hiukkaset, PM 10 Hallikatu jatkuva Eberline FH 62 I-R 4.2 Mittausjärjestelmän tekninen toteutus KUVA 1 Mittausjärjestelmän toimintakaavio

12 4.3 Mittaustietojen kerääminen ja käsittely Jatkuvatoimisten mittalaitteiden tulokset mittausasemilta kerätään SQL tietokantaan lankapuhelinverkon välityksellä tunnin välein. Lampaluodon sääasemalla on lokakuusta alkaen Envidas for Windows tiedonkeruuohjelma. Raakamittausaineistolle tehdään kuukausittain tarvittavat tarkistukset ja korjaukset, eli editoinnit. Mittaustuloksista laaditaan kuukausi- ja vuosiraportit. 4.4 Pitoisuusmittauksissa käytetyt menetelmät Rikkidioksidi Rikkidioksidin mittaamiseen käytetään UV-fluoresenssiin perustuvaa menetelmää. UV-valo virittää rikkidioksidimolekyylit fluoresenssikammiossa. Viritystilan purkautuessa molekyylit emittoivat säteilyä, jonka voimakkuus on verrannollinen rikkidioksidin pitoisuuteen Typpidioksidi Typen oksidien mittauksiin käytetään kemiluminesenssimenetelmää (SFS 5425). Typen oksideja sisältävä ilmanäyte johdetaan analysaattorissa olevaan konvertteriin, jossa typen oksidit pelkistyvät typpimonoksidiksi. Typpimonoksidin ja otsonin reagoidessa syntyy virittyneitä typpimonoksidimolekyylejä. Viritetystä tilasta molekyyli palaa perustilaan emittoimalla ylimääräisen energian. Säteilyn intensiteetti riippuu lineaarisesti pelkistetyn ilmanäytteen typpimonoksidipitoisuudesta. Mittaamalla rinnan pelkistettyä ja pelkistämätöntä ilmanäytettä saadaan typpidioksidipitoisuus typen oksidien pitoisuuden ja typpimonoksidipitoisuuden erotuksena Hiilimonoksidi Hiilimonoksidin mittauksiin käytetään ei-dispersiivistä infrapunamenetelmää. Menetelmä perustuu hiilimonoksidin absorption mittaamiseen säteilyn infrapuna-alueella, missä hiilimonoksidilla on voimakas absorptiomaksimi. Vertaamalla absorptiovoimakkuutta tunnettua pitoisuutta vastaavaan vertailuilmaan saadaan hiilimonoksidipitoisuus Hengitettävät hiukkaset Hengitettävän pölyn pitoisuutta seurataan jatkuvatoimisilla analysaattoreilla. perustuu - säteilyn vaimenemiseen, jossa laite imee vakionopeudella ilmaa lasikuituisen nauhasuodattimen läpi ja näyteilman sisältämät hiukkaset jäävät nauhalle, jolloin nauhan läpi pääsevän -säteilyn määrä vähenee. Mitä suurempi on näyteilman sisältämä hiukkasmäärä, sitä nopeammin -säteilyn läpäisy heikkenee 12

13 5 SÄÄTIEDOT JA ASEMAT 5.1 Sääasemat Sääasemalla Luontotalo Arkin sääasemalla mitattiin tuulen suuntaa, nopeutta, ilman lämpötilaa, vallitsevaa ilmanpainetta sekä suhteellista kosteutta ja Ympäristöviraston kiinteistöllä Lampaluodon mittausasemalla mitataan tuulen suuntaa ja nopeutta TAULUKKO 8 Sääasemien sijainnit ja niiden mittausparametrit Mittauspaikka Mittausjakso Mittausparametrit Luontotalo Arkki T-suunta, -nopeus, l-tila, kosteus- %, ilmanpaine Ympäristövirasto T-suunta, -nopeus, l-tila, kosteus- %, ilmanpaine Lampaluoto T-suunta, -nopeus 5.2 Vallitsevan tuulen suunta Tuulen ajalliset jakaumat eri ilmansuuntiin vuonna 2009 Luontotalo Arkin sääasemilla on esitetty kuvassa 2, 3 ja 4. Tuulisektorit osoittavat tuulen kulkusuunnan, nopeuden sekä ajallisen edustavuuden prosentteina. Luontotalo Arkin sääasemalla vallitsevat tuulen suunnat ovat välillä SSE-S-W. Ent. Suomen Pankin sääasemalla vallitsevat tuulen suunnat ovat välillä SSE-S-W. Lampaluodossa vallitseva tuulen suunta on SSW. KUVA 2 Luontotalo Arkin tuuliruusu tammi-syyskuu

14 KUVA 3 Ympäristöviraston tuuliruusu syys- joulukuu 2009 KUVA 4 Lampaluodon tuuliruusu

15 6 TULOKSET MITTAUSJAKSON AIKANA 6.1 Rikkidioksidi, SO 2 Rikkidioksidia mitataan Itätullin kaupunginosassa sekä Lampaluodossa. Itätullin asema sijaitsee kaupunkikeskustassa ja siellä mitataan pääasiassa liikenneperäisiä päästöjä. Tosin ajoittain viidennen kaupunginosan pistelähteet näkyvät mittaustuloksissa. Lampaluodon mittausasema on tyypiltään tausta-asema Itätulli 3 Mittausasema sijaitsee Itätullin kaupunginosassa, Mikonkadun ja Vähälinnankadun risteyksen välittömässä läheisyydessä. Koko vuoden mittausvaliditeetti oli 96 %. Mittaustulokset on esitetty taulukoissa 8 ja 9 sekä kuvissa 5 ja 6. Pitkän aikavälin tuntipitoisuuksien kehitys selviää kuvasta 7. Mittaustulokset ja niiden vertaaminen ohjearvoihin 2009 TAULUKKO 8 Itätullin rikkidioksidin mittaustulokset kk Asema Monitor Dimenssio Agv 99 % 2nd Max/8h Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. 1. Itätulli 3 SO 2 µg/m ,0 2. Itätulli 3 SO 2 µg/m ,1 3. Itätulli 3 SO 2 µg/m ,9 4. Itätulli 3 SO 2 µg/m ,8 5. Itätulli 3 SO 2 µg/m ,0 6. Itätulli 3 SO 2 µg/m ,1 7. Itätulli 3 SO 2 µg/m ,9 8. Itätulli 3 SO 2 µg/m ,5 9. Itätulli 3 SO 2 µg/m ,6 10. Itätulli 3 SO 2 µg/m ,9 11. Itätulli 3 SO 2 µg/m ,1 12. Itätulli 3 SO 2 µg/m ,9 TAULUKKO 9 Itätullin rikkidioksidin mittaustulosten tunti- ja vrkpitoisuudet ohjearvovertailuineen Itätulli 3 SO 2 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Tuntipitoisuus % ohjearvosta Vrk-pitoisuus % ohjearvosta

16 6.1.2 Lampaluoto Mittauspiste sijaitsee Lampaluodon kylässä, entisen koulun pihassa. Koko vuoden mittausvaliditeetti oli 95 %. Mittaustulokset on esitetty taulukoissa 10 ja 11 sekä kuvissa 5 ja 6. Pitkän aikavälin tuntipitoisuuksien kehitys selviää kuvasta 8. Mittaustulokset ja niiden vertaaminen ohjearvoihin 2009 TAULUKKO 10 Lampaluodon rikkidioksidin mittaustulokset kk Dimenssio Asema Monitor Agv 99 % 2nd Max/8h Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. 1. Lampaluoto SO 2 µg/m ,1 2. Lampaluoto SO 2 µg/m ,1 3. Lampaluoto SO 2 µg/m ,4 4. Lampaluoto SO 2 µg/m ,9 5. Lampaluoto SO 2 µg/m ,8 6. Lampaluoto SO 2 µg/m ,1 7. Lampaluoto SO 2 µg/m ,0 8. Lampaluoto SO 2 µg/m ,5 9. Lampaluoto SO 2 µg/m ,6 10. Lampaluoto SO 2 µg/m ,9 11. Lampaluoto SO 2 µg/m ,1 12. Lampaluoto SO 2 µg/m ,6 TAULUKKO 11 Lampaluodon rikkidioksidin mittaustulosten tunti- ja vrkpitoisuudet ohjearvovertailuineen Lampaluoto SO 2 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Tuntipitoisuus % ohjearvosta 0,4 0,4 0, , ,4 Vrk-pitoisuus % ohjearvosta

17 80 70 pitoisuus µg/m Itätulli Lampaluoto ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo KUVA 5 Rikkidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntipitoisuudet Ohjearvo tuntiarvolle on 250 g/m pitoisuus µg/m Itätulli Lampaluoto 10 0 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo KUVA 6 Rikkidioksidin ohjearvoihin verrattavat vuorokausipitoisuudet Ohjearvo vuorokausiarvolle on 80 g/m 3 17

18 Rikkidioksidin tuntiarvot Itätullissa ja Lampaluodossa pitoisuus µg/m KUVA 7 Rikkidioksidin tuntipitoisuuksien kehitys Itätullissa pitoisuus µg/m KUVA 8 Rikkidioksidin tuntipitoisuuksien kehitys Lampaluodossa

19 6.2 Typpidioksidi, NO Itätulli 3 Mittausasema sijaitsee Itätullin kaupunginosassa, Mikonkadun ja Vähälinnankadun risteyksen välittömässä läheisyydessä. Itätullissa mitatut typenoksidien pitoisuudet ovat peräisin suurimmalta osin liikenneperäisistä lähteistä. Koko vuoden mittausvaliditeetti oli 96 %. Mittaustulokset on esitetty taulukoissa 12 ja 13 sekä kuvassa 9 Mittaustulokset ja niiden vertaaminen ohjearvoihin 2009 TAULUKKO 12 Itätullin typpidioksidin mittaustulokset Asema Monitor Dimenssio Agv 99 % 2nd Max/8h Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. kk 1. Itätulli 3 NO 2 µg/m ,1 2. Itätulli 3 NO 2 µg/m ,9 3. Itätulli 3 NO 2 µg/m ,8 4. Itätulli 3 NO 2 µg/m ,6 5. Itätulli 3 NO 2 µg/m ,7 6. Itätulli 3 NO 2 µg/m ,0 7. Itätulli 3 NO 2 µg/m ,7 8. Itätulli 3 NO 2 µg/m ,4 9. Itätulli 3 NO 2 µg/m ,5 10. Itätulli 3 NO 2 µg/m ,0 11. Itätulli 3 NO 2 µg/m ,2 12. Itätulli 3 NO 2 µg/m ,9 TAULUKKO 13 Itätullin typpidioksidin mittaustulosten tunti- ja vrkpitoisuudet ohjearvovertailuineen Itätulli 3 NO 2 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Tuntipitoisuus % ohjearvosta Vrk-pitoisuus % ohjearvosta

20 250 pitoisuus µg/m Tuntipitoisuus Vrk-pitoisuus 0 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo KUVA 9 Typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tunti- ja vrk-pitoisuudet Ohjearvo tuntiarvolle on 150 g/m 3 ja vuorokausiarvolle 70 g/m 3 Mittaustulosten tunti- ja vrk-arvojen vertailu ohjearvoihin TAULUKKO 14 Typpidioksidin tuntiarvojen- ja toiseksi suurimman vrkarvon vuosikeskiarvojen vertailu Vuosi Tuntiarvojen vuosi k.a. g/m 3 Vuorokausiarvojen vuosi k.a g/m ,8 32, ,3 36, ,6 42, ,1 42, ,6 37, ,0 34, ,0 35, ,1 33, ,8 30, ,8 32,3 6.3 Hiilimonoksidi, CO Itätulli 3 Mittausasema sijaitsee Itätullin kaupunginosassa, Mikonkadun ja Vähälinnankadun risteyksen välittömässä läheisyydessä. Koko vuoden mittausvaliditeetti oli 97 %. Mittaustulokset ovat taulukoissa 15 ja 16 sekä kuvassa 10 pitkän aikavälin kehitys tuntiarvojen sekä 8 h:n liukuvan keskiarvopitoisuuksien osalta käyvät ilmi kuvista 11 ja

21 Mittaustulokset ja niiden vertaaminen ohjearvoihin 2009 TAULUKKO 15 Itätullin hiilimonoksidipitoisuuksien mittaustulokset kk Asema Monitor Dimenssio Agv 99 % 2nd Max/8h Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. 1. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,5 3,4 1,6 3,8 5,9 1,8 99,7 2. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,3 1,5 0,4 1,8 3,3 0,7 100,0 3. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,2 0,5 0,3 0,4 0,7 0,3 99,9 4. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,1 0,4 0,2 0,4 0,8 0,3 88,5 5. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,4 0,4 0,3 0,4 0,5 0,3 95,6 6. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,2 0,5 0,4 0,5 0,6 0,4 94,0 7. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,1 0,3 0,2 0,3 0,4 0,2 99,9 8. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,2 0,4 0,3 0,4 0,5 0,3 87,2 9. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,4 1,0 0,6 0,8 1,5 0,6 95,6 10. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,3 1,5 0,7 1,8 2,8 0,7 99,9 11. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,2 0,8 0,4 1 1,3 0,5 100,0 12. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,3 1,7 0,7 2,1 2,8 1,1 99,9 TAULUKKO 16 Itätullin hiilimonoksidipitoisuuksien mittaustulosten tuntiarvojen ja 8-tunnin liukuvan keskiarvon pitoisuudet ohjearvovertailuineen Itätulli 3 CO ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Tuntipitoisuus 3,4 1,5 0,5 0,4 0,4 0,5 0,3 0,4 1,0 1,5 0,8 1,7 % ohjearvosta 17 7,5 2,5 2,0 2,0 2,5 1,5 2,0 5,0 7,5 4,0 8,5 8 h:n keskiarvo 3,8 1,8 0,4 0,4 0,4 0,5 0,3 0,4 0,8 1,8 1,0 2,1 % ohjearvosta 47,5 22,5 5,0 5,0 5,0 6,3 3,8 5,0 10,0 22,5 12,5 26,3 pitoisuus mg/m ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Tuntipitoisuus 8h:n keskiarvo KUVA 10 Hiilimonoksidin ohjearvoon verrattavat tuntipitoisuudet ja 8 h:n liukuvat keskiarvot. Ohjearvo 8h:n liukuvalle keskiarvolle on 8 mg/m 3 ja tuntiarvolle 20 mg/m 3 21

22 Hiilimonoksidin tuntiarvot ja 8 h:n liukuvat keskiarvot Itätullissa pitoisuus mg/m KUVA 11 Hiilimonoksidin tuntipitoisuuksien kehitys Itätullissa pitoisuus mg/m KUVA 12 Hiilimonoksidin 8 h:n liukuvan keskiarvon kehitys Itätullissa

23 6.4 Hengitettävät hiukkaset, PM Itätulli 3 Hiukkaspitoisuutta mitattiin jatkuvatoimisella analysaattorilla Itätullin mittausasemalla, joka sijaitsee Mikonkadun ja Vähälinnankadun risteyksen välittömässä läheisyydessä. Laitteisto on varustettu karkeajakoisen pölyn erottimella, jolloin tuloksissa on huomioitu vain hengitysteihin joutuvan, hienojakoisen (alle 10 m) pölyn osuus. Hengitettävien hiukkasten toiseksi suurin vuorokausiohjearvo on 70 g/m 3. Ohjearvo on ylittynyt, mikäli kalenterikuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo on suurempi kuin 70 g/m 3. Suurin vrk-pitoisuus Porissa 75 g/m 3 mitattiin tammikuussa, jolloin myös ohjearvo ylittyi. Mittausjaksolla ohjearvoylityksiä on esiintynyt viitenätoista (15) kuukautena. Suurin mitattu tuntipitoisuus 428 g/m 3 esiintyi joulukuussa. Koko vuoden validiteetti oli 96 %. Mittaustulokset on esitetty taulukossa 17 ja 18 sekä kuvassa 13. Mittaustulokset ja niiden vertaaminen ohjearvoihin 2009 TAULUKKO 17 Itätullin hengitettävien hiukkaspitoisuuksien mittaustulokset kk Asema Monitor Dimenssio Agv 99 % 2nd Max/8h Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. 1. Itätulli 3 PM 10 µg/m ,4 2. Itätulli 3 PM 10 µg/m ,9 3. Itätulli 3 PM 10 µg/m ,2 4. Itätulli 3 PM 10 µg/m ,8 5. Itätulli 3 PM 10 µg/m ,7 6. Itätulli 3 PM 10 µg/m ,9 7. Itätulli 3 PM 10 µg/m ,8 8. Itätulli 3 PM 10 µg/m ,6 9. Itätulli 3 PM 10 µg/m ,5 10. Itätulli 3 PM 10 µg/m ,7 11. Itätulli 3 PM 10 µg/m ,0 12. Itätulli 3 PM 10 µg/m ,0 TAULUKKO 18 Itätullin hengitettävien hiukkasten mittaustulosten vrkpitoisuudet ohjearvovertailuineen Itätulli 3 PM 10 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Vrk-pitoisuus % ohjearvosta

24 Pitoisuus µg/m Vrk-pitoisuus 0 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo KUVA 13 Hiukkasten (PM 10 ) verrattavat vuorokausipitoisuudet Ohjearvo vuorokausiarvolle on 70 g/m 3. Taulukossa 19 on esitetty hiukkaspitoisuudet (PM 10 ) Porin keskustassa (Itätullissa) vuosina Merkillepantavaa on keväisin esiintyvä runsas katupöly, joka aiheuttaa ohjearvon ylityksiä (70 g/m 3 ) vilkkaassa keskustan liikenneympäristössä lähes vuosittain. Ylitykset on merkitty punaisella. Lisäksi rakennusten purkaminen ja varsinainen rakentaminen saavat aikaan hetkellisiä pitoisuuspiikkejä. TAULUKKO 19 Hiukkaspitoisuuksien vuorokausiarvot (PM 10 ) Itätullissa vuosi ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo

25 Mittaustuloksien vertaaminen raja-arvoihin VNp 711/2001 Hengitettäville hiukkasille vuorokausiarvojen raja-arvo on 50 g/m 3 ja vuosikeskiarvo 40 g/m3. Vuorokausiarvon ylityksiä sallitaan 35 kpl vuodessa, ennen kuin raja-arvo katsotaan ylitetyksi. Pitoisuuksia laskettaessa tulee huomioida pitoisuutta vastaavan ajanjakson ilman lämpötila sekä vallitseva ilmanpaine. Porissa 24-tunnin raja-arvon numeroarvo 50 g/m 3 ylittyi Itätullissa 12 kertaa mittausjakson 2009 aikana, joten raja-arvoihin verrattavaa pitoisuusylitystä hengitettävien hiukkasten osalta ei esiintynyt. TAULUKKO 20 Raja-arvojen 50 g/m 3 vuorokausiylitykset Itätullissa 2009 päivä vrk- pit. g/m Ilmanlaatuindeksi Ilmanlaatuindeksi on havainnollinen apuväline tiedotettaessa kuntalaisille päivittäin vallitsevasta ilman laadusta. Laskenta tapahtuu tunneittain ja ilmanlaatuluokkia on 5. Tuntiindeksin käyttöön liittyy myös omia rajoituksia. Esimerkiksi terveysvaikutuskuvaukset voivat olla vaikeita määritellä pelkästään tunti-indeksien perusteella. Indeksi-lukuarvon laskennassa otettaan huomioon rikkidioksidi (SO 2 ), typpidioksidi (NO 2 ), hengitettävä pöly (PM 10 ) sekä hiilimonoksidi (CO). Kullekin epäpuhtaudelle määritetään aliindeksi siten, että kutakin mittaustulosta verrataan syksyllä 1996 voimaan tulleeseen ilmanlaadun enimmäisohjearvoon. Tulokset on selvitetty kuvassa 14 sekä taulukoissa 21 ja 22. Taulukosta 23 käy selville ilmanlaadun luokittelu indeksin perusteella. Taulukossa 24 on esitetty ilmanlaadun indeksin laskennan taitepisteet. Ilmanlaatuindeksin laskentatulokset Erittäin huono Indeksi Huono Välttävä Tyydyttävä Hyvä 0 ta hel ma hu to ke hei el sy lo ma jo KUVA 14 Ilmanlaatuindeksit Itätullissa laskettuna 1-tunnin arvojen perusteella 25

26 TAULUKKO 21 Ilmanlaatuindeksien laatuluokittelu Itätullissa mittausvuorokausien perusteella. Vuosi Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono Vuorokausia yht. Tunteja yht TAULUKKO 22 Ilmanlaatuindeksin luokittelu määräävän komponentin ajallisen edustavuuden mukaan 2009 Indeksin määräävin komponentti Ajallinen edustavuus % SO 2 - NO 2 23 CO - PM TAULUKKO 23 Ilman laadun luokittelu indeksin perusteella Laatu Lukuarvo Terveysvaikutukset Muut vaikutukset Hyvä 0-50 ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä Tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä mahdollisia herkillä väestöryhmillä Välttävä epätodennäköisiä Huono Erittäin huono 151- mahdollisia herkillä yksilöillä mahdollisia herkillä väestöryhmillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä TAULUKKO 24 Indeksilaskennan taitepisteet mittauskomponenteittain Indeksin arvo NO 2 (µg/m 3 ) CO (mg/m 3 ) SO 2 (µg/m 3 ) PM10 (µg/m 3 ) Hyvä (< 50) Tyydyttävä (50-75) Välttävä (75-100) Huono ( ) Erittäin huono (>150) <40 <4 < 20 < >201 >31 >351 >201 26

27 6.6 Häiriöt mittausasemilla Mittausjaksolla ei esiintynyt merkittäviä analysaattorien laitevaurioita eikä mittaushäiriöitä. Kantakaupungissa esiintyi muutama lyhyt sähkökatos. 6.7 Mittaustulosten laadunvarmistus Typen oksidien ja rikkidioksidianalysaattorien nolla- ja aluetason tarkastukset tehdään vuorokausittain Enview-käyttöjärjestelmän ohjatessa toimintoja. Kaasuanalysaattorien monipistekalibroinnit tehtiin neljä kertaa vuodessa ulkopuolisen konsultin toimesta kaasulaimennukseen perustuvalla kalibraattorilla. Konsultin käyttämän kaasun pitoisuudet tarkistettiin kaksi kertaa Ilmatieteen laitoksella. Analysaattorien toimintaa seurattiin päivittäin. Kaikista kalibroinneista on kirjalliset dokumentit. 6.8 Lisätietoja ilmanlaadusta internetistä Porin ilmanlaadun mittaustuloksia julkaistaan Ilmatieteen laitoksen internet-sivuilla, osoitteesta: Mittaustulosten vuosiraportit ovat osoitteesta Lisätietoja Porin kaupungin muista ilmansuojelujulkaisuista Muita ilmansuojelunraportteja joita ovat: Porin kasvihuonekaasutase 1990 ja 1997, Katsaus Porin katupölyhaittoihin 2/2002, Perustietoa hiukkasista sekä katupölystä 3/2002, Kasvihuonekaasupäästöt 2000; Teollinen energiantuotanto ja liikenne 4/2002 sekä 2/2003, Porin kaupungin ilmanlaatu on ladattavista osoitteesta 7 MITTAUSTULOSTEN YHTEENVETO Ilman rikkidioksidipitoisuudet olivat edellisten vuosien tapaan alhaiset kaikissa mittauspisteissä Itätulli ja Lampaluoto. Suuria pitoisuushuippuja ei myöskään esiintynyt. Vuoden suurin 99 %:n tuntiarvo mitattiin Itätullissa joulukuussa. Pitoisuus oli 5 % tuntiohjearvosta 250 g/m 3. Tunti- ja vuorokausiohjearvon ylityksiä ei mittausjakson aikana esiintynyt. Typpidioksidipitoisuuksien suurin tuntipitoisuus esiintyi huhtikuussa, jolloin tuntiarvo 94 g/m 3 oli 63 % ohjearvoista. Suurin vrk-pitoisuus esiintyi tammikuussa ollen 59 g/m 3. Tämä vrk-arvo oli 84 % ohjearvosta. Tunti- ja vuorokausiohjearvon ylityksiä ei mittausjakson aikana esiintynyt. Hiilimonoksidin mittauspitoisuudet verrattuna tunnin ja 8-tunnin ohjearvoihin eivät ylittyneet Itätullissa vuonna Marraskuussa 8 h:n liukuva keskiarvo nousi kuitenkin lähimmäksi pitoisuuksien enimmäistasoa tammikuussa ollen siitä 47,5 %. Suurin tuntikeskiarvo mitattiin syyskuussa, jolloin häkäpitoisuus oli 3,8 mg/m 3. Hengitettävien hiukkasten (alle 10 m) pitoisuuksia mitattiin Itätullissa. Tulokset vaihtelivat vuodenaikojen mukaan siten, että matalimmat pitoisuudet esiintyivät kesällä. Talvi ja syksykuukausina nousivat selvästi. Pitoisuushuippu oli tammikuussa, jolloin vuorokausiohjearvoon verrattava pitoisuus oli 75 g/m 3. Se aiheutti vuorokausiohjearvoon 70 g/m 3 verrattavan ohjearvoylityksen. Hengitettävien hiukkasten raja-arvon numeroarvon ylityksiä oli Itä- 27

28 tullin asemalla 12 kpl. Tämä tulos ei kuitenkaan aiheuttanut raja-arvon ylittymistä. Rajaarvo ylittyy jos vuorokausipitoisuus ylittää tason 50 g/m 3 yli 35 kertaa vuoden aikana. Ilmanlaatuindeksi osoitti, että keskustassa ilman laadun ajallinen edustavuus mittausjaksolla vuonna 2009 oli hyvä 16 %, tyydyttävä 50 %, välttävä 24 %, huono 9 % sekä erittäin huono 1 %. Määräävät komponentit koko vuoden mittausajasta olivat hengitettävät hiukkaset 77 % ja typen oksidit 23 %. Ilmanlaatuindeksillä ilman laatua luokiteltaessa sekä vertailemalla välisen jakson tuloksia hyvään ilmanlaatuun, oli vuosi 2009 jakson huonoin. 8 HAISEVIEN RIKKIYHDISTEIDEN KOKONAISMÄÄRÄ (TRS) TRS-pitoisuuksien selvittäminen antaa tietoa hajurikkiyhdisteiden määristä. Porissa niitä syntyy mm. puunjalostusteollisuudessa sekä jätevedenpuhdistamoilla. TRS:n kemiallisia yhdisteitä ovat mm. rikkivety, metyylimerkaptaani ja dimetyylisulfidi. Näiden yhdisteiden kokonaismääriä kutsutaan haisevien rikkiyhdisteiden kokonaismääriksi. Pelkistyneet rikkiyhdisteet haisevat pahalta jo pienissä pitoisuuksissa. TRS-mittauksia ei suoritettu yhteistarkkailuna vuonna Pitoisuuksien seurantaa suorittaa Corenso United Ltd Oy:n päästömittauksin. Velvoitteena lupaviranomaisen, Lounais- Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupa, jossa määritellään mm. hajukaasujen poistamiseen tarkoitetun kattilan häiriöajat verrattuna tehtaan prosessin käyntiaikaan. Häiriöaika saa olla kalenterivuodenaikana enintään 1 %. Kuvasta 15 havaitaan tuotantolaitoksen häiriöaikojen kehitys vuosina Kuntalaisilmoituksia ympäristövirastoon koskien Corenso United Ltd, Oy:n hajurikkipäästöjä vuonna 2009 ei saapunut yhtään kappaletta. 5 HAJUKAASUJÄRJESTELMÄN HÄIRIÖAJAT ,5 SOIHDUN PALOAIKA % KÄYNTIAJASTA 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 RAJA-ARVO 2,0 %, asti RAJA-ARVO 1,0 % 2 1,73 1,17 0,9 0,87 0,43 0,48 0,53 0,37 0,41 0,35 0,28 0,21 KA 1996 KA 1997 KA 1998 KA 1999 KA 2000 KA 2001 KA 2002 KA 2003 KA 2004 KA 2005 KA 2006 KA2007 KA2008 Lähde: Corenso United Ltd, Oy, Jenni Forsell 0,05 TAMMI KK-RAJA-ARVO 1,0 % VUOSIRAJA-ARVO 0,5 % 0,35 0,35 0,00 0,02 0,06 0,03 0,06 0,09 0,08 0,03 0,06 0,097 HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU KESKIARVO KUVA 15 Corenso United Ltd Oy Porin tehtaiden hajukaasujärjestelmän häiriöajat

29 9 YHTEENVETO LAITOSTEN PÄÄSTÖISTÄ Porin alueella toimii lauhde-, lämpö- ja prosessivoimalaitoksia. Niissä tuotetaan energiaa sähkönä, lämpönä ja prosessihöyrynä. Sähköä tuotetaan paikalliseen ja valtakunnalliseen kulutukseen. Lämmöntuotannosta suurin osuus tuotannosta on kaukolämpöä, jota toimitetaan Poriin ja Ulvilaan. Lauhdevoimalaitosten tuotantovuorokausien määrä riippuu Suomen sähkömarkkinatilanteesta ja ne vaihtelevat huomattavasti ajanjaksolla Tuotantovuorokausien lukumäärät eivät käy selville kuvista Vuosipäästöt 2009 olivat rikkidioksidin osalta t, typen oksidien osalta t, hiukkasten osalta 156 t sekä hiilidioksidin osalta t. Verrattaessa suurteollisuuden 2009 vuoden päästöjä viiden edellisen vuoden keskiarvopäästöihin olivat ne rikkidioksidin osalta t pienemmät, typpidioksidin osalta 358 t pienemmät, hiukkasten osalta 67 t pienemmät sekä hiilidioksidin osalta suuremmat. 9.1 Rikkidioksidipäästöt, pistelähteet PVO Oy Pori Energia Oy Muut PPV Oy Sachtleben Pig. Fortum Oy KUVA 16 Porilaisten teollisuus- ja energiatuotantolaitosten SO 2 päästöt

30 9.2 Typpidioksidipäästöt, pistelähteet PVO Oy Pori Energia Oy Muut PPV Oy Sachtleben Pig. Fortum Oy KUVA 17 Porilaisten teollisuus- ja energiatuotantolaitosten NO 2 päästöt Hiukkaspäästöt, pistelähteet PVO Oy Pori Energia Oy Muut PPV Oy Sachtleben Pig. Fortum Oy KUVA 18 Porilaisten teollisuus- ja energiatuotantolaitosten hiukkaspäästöt

31 9.4 Hiilidioksidipäästöt polttoperäiset, pistelähteet PVO Oy Pori Energia Oy PPV Oy Sachtleben Pig. Fortum Oy KUVA 19 Porilaisten teollisuus- ja energiatuotantolaitosten CO 2 päästöt Taulukon 25 mukaan polttoperäiset hiilidioksidipäästöt taulukossa esitetyillä jakeilla vuonna 2008 olivat 70,8 miljoonaa yhteismitallista hiilidioksiditonnia (CO 2 ekv.). TAULUKKO 25 Polttoperäiset hiilidioksidipäästöt (milj. tonnia CO2) Öljyt 25,6 26,1 26,5 26,4 26,3 25,8 25,9 26,0 24,4 Kivihiili & muu hiili 12,9 14,4 16,1 21,7 19,4 11,2 19,1 16,8 12,2 Maakaasu 7,8 8,5 8,4 9,3 9,0 8,2 8,8 8,1 8,3 Turve 6,5 9,1 9,6 10,6 9,3 7,2 9,8 10,7 8,5 Sekapolttoaineet (REF, MWS, ym.) 0,06 0,07 0,09 0,13 0,15 0,18 0,17 0,21 0,25 Muut puupolttoaineet 14,1 14,8 15,4 16,4 17,0 16,5 17,4 16,2 17,1 Yhtensä 67,0 73,0 76,1 84,5 81,2 69,1 81,2 78,0 70,8 Lähde: Tilastokeskus 31

32 10 LIIKENTEEN AIHEUTTAMAT HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT SUOMESSA Liikenne tuottaa Suomessa vajaan viidenneksen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Suurin osa päästöistä tulee tieliikenteestä. Liikenteen päästöt ovat Suomessa kasvaneet yli puolella vuoteen 1980 verrattuna pääasiassa tieliikenteen kasvun vuoksi. Liikennemäärät ovat kasvaneet ja polttoaineen keskikulutus on tieliikenteen osalta pysynyt lähes samana. (VTT Lipasto 2001). Lähde: VTT Lipasto 2006 Lisääntyvä liikenne aiheuttaa kaupunki-ilman laadun huononemista ja suurimpien kaupunkien vilkkaasti liikennöidyissä keskustoissa ovat erilaiset hengityselinsairaudet lisääntyneet huomattavasti. Erityisen ongelmallinen on inversiotilanne, jolloin liikenteen päästöt jäävät lähelle maanpintaa, eivätkä sekoitu ylempiin ilmakerroksiin. Katupöly kiusaa useimpia ihmisiä keväisin. Suurin osa katupölystä on suuria hiukkasia, jotka ärsyttävät silmiä ja nenän limakalvoja. Kaikkein haitallisimpia ovat alle kymmenen mikrometrin (10 m) kokoiset hiukkaset, jotka voivat kulkeutua ihmisessä syvälle hengitystiehyeihin. Muita liikenneperäisiä päästöjä ovat hiilimonoksidi, hiilivedyt ja typenoksidit. EU on antanut raja-arvojen ylittymistä koskevia lievennyksiä niille kansallisille valtioille, joissa raja-arvojen ylitykset aiheutuvat katujen hiekoitushiekasta. 32

33 LIITE 1 (5) PORIN MITTAUSVERKON MITTAUSASEMAT 2009 Keskusta (Itätulli ja Luontotalo Arkki) Meri-Pori (Lampaluoto) Rauma 33

34 ITÄTULLI 3, MITTAUSASEMA LIITE 2 (5) Osoite: Mikonkatu Mittausparametrit: SO 2, NO x, CO, PM 10, KKJ: : Näytteenottokorkeus: Ympäristö: Merkitykselliset päästölähteet: Mittauslaitteet: maanpinnasta + 4 m, merenpinnasta + 7,5 m kaupungin keskusta liikenne Mittausmenetelmät: Monitor Labs 9841 B NO x kemiluminesenssi Thermo Electron Inst. Model 43 A SO 2 UV-fluoresenssi Instruments 48 CO IR-absorptio Eberline FH 62 IR PM 10 -säteilyn absorptio Porin kaupunki, mittaustoimi 2003, lupa N:o

35 LAMPALUOTO, MITTAUSASEMA JA SÄÄASEMA LIITE 3 (5) Osoite: Kirrinnokantie 20 Mittausparametrit: SO 2 ja sääasema KKJ: : Näytteenottokorkeus SO2: Ympäristö: Merkitykselliset päästölähteet: Mittauslaitteet: maanpinnasta +3 m, merenp. +3,6 m haja-asutusalue taustamittausasema Meri-Porin tuotantolaitokset Mittausmenetelmät: Thermo Environmental SO 2 UV-fluoresenssi Instruments 43 A Sääasema Näytteenottokorkeus Mittauslaitteet: maanpinnasta +8 m SMA 300 tuulen suunta ja -nopeus Porin kaupunki, mittaustoimi 2003, lupa N:o

36

37 LUONTOTALO ARKKI, SÄÄASEMA LIITE 4 (5) Osoite: Pohjoispuisto 7 Mittausparametrit: sääasema KKJ: : Näytteenottokorkeus: Ympäristö: maanpinnasta + 25 m, merenp. + 6,7 m kaupungin keskusta Merkitykselliset päästölähteet: Mittauslaitteet: Sääasema SMA-300 tuulensuunta ja nopeus, lämpötila, ilmanpaine ja -kosteus Porin kaupunki, mittaustoimi 2003, lupa N:o 1

38

39 YMPÄRISTÖVIRASTON SÄÄASEMA LIITE 5(5) Osoite: Valtakatu 11 Mittausparametrit: sääasema KKJ: : Näytteenottokorkeus: Ympäristö: maanpinnasta + 25 m, merenp. + 6,7 m kaupungin keskusta Merkitykselliset päästölähteet: Mittauslaitteet: Sääasema SMA-300 tuulensuunta ja nopeus, lämpötila, ilmanpaine ja -kosteus Porin kaupunki, mittaustoimi 2003, lupa N:o 1

40 Porin kaupunki p. (02) Ympäristövirasto f. (02) Valtakatu Pori 2