Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010"

Transkriptio

1 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 21 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29

2 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 Lahden kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimiala, Lahden seudun ympäristöpalvelut: Raportti Mittausaineisto Kaarina Kaasalainen Mirka Autio Kaarina Kaasalainen Heinolan kaupunki, Ympäristötoimisto: Sinikka Koikkalainen Jukka Inkilä ISBN

3 TIIVISTELMÄ Suurin osa ilman epäpuhtauksista Heinolan alueella on peräisin teollisuudesta, energian tuotannosta ja liikenteestä. 4 % kaikista typenoksidipäästöistä aiheutui vuonna 29 liikenteestä ja 6 % teollisuudesta ja energiantuotannosta. Hiukkaspäästöistä liikenteen suora osuus oli 19 % ja teollisuuden ja energiantuotannon 81 %. Liikenne aiheutti myös epäsuoria hiukkaspäästöjä katujen hiekoitushiekan ja jauhautuneen asfaltin noustessa keväällä tuulen vaikutuksesta ilmaan. Rikkidioksidipäästöt aiheutuivat teollisuudesta ja energiantuotannosta, ja rikkivetypäästöt pääosin teollisuudesta. Heinolan kaupungin ja ilmapäästöjä aiheuttavien laitosten yhteistarkkailuna tehtävät jatkuvatoimiset ilmanlaadun mittaukset toteutettiin vuonna 29 Heinolan keskustassa sijaitsevalla mittausasemalla. Mitattavia komponentteja olivat typenoksidit (NO ja NO 2 ), haisevat rikkiyhdisteet (TRS) ja hengitettävät hiukkaset (PM 1 ). Lämpötilatiedot otettiin hengitettäviä hiukkasia mittaavasta analysaattorista. Valtioneuvoston ilmansuojeluasetuksessa 711/21 antamia raja-arvoja ei ylitetty Heinolassa vuonna 29 kertaakaan. Hengitettävien hiukkasten osalta annettu raja-arvon numeroarvo sen sijaan ylittyi 4 vuorokautena, kun ylityksiä saa olla 35. Valtioneuvoston päätöksessä 48/96 annettuja ohjearvoja ei Heinolassa vuonna 29 ylitetty. Maalis- ja huhtikuussa mitatut normaalia korkeammat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet aiheutuivat talven aikaisesta hiekoitushiekasta, jota ei ollut vielä puhdistettu kaduilta pois. Joulukuussa mitatut normaalia korkeammat typpidioksidipitoisuudet johtuivat pakkasjaksosta, jolloin epäpuhtauksien laimenemisolosuhteet huononivat. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet ylittivät toisinaan lyhytaikaisesti hajukynnyksen. Heinolassa oli käytössä myös HSY:n kehittämä ilmanlaatuindeksi, joka luokittelee ilmanlaadun viiteen eri laatuluokkaan: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono tai erittäin huono. Ilmanlaatuindeksin mukaan Heinolan keskustan ilmanlaatu oli vuonna 29 valtaosan ajasta hyvää. Huonoksi tai erittäin huonoksi ilmanlaatu heikkeni 12 tuntina 7 vuorokauden aikana. Erittäin huonoa tai huonoa ilmanlaatu oli alle puoli prosenttia lasketuista tunneista, välttävää ilmanlaatu oli noin 1 % ajasta, tyydyttävää noin 1 % ja hyvää 89 % lasketusta ajasta. Lahden seudun ympäristöpalvelujen Heinolan kaupungille ja yhteistarkkailussa mukana oleville yrityksille tuottamat tulokset julkaistiin internetissä kansallisessa ilmanlaatuportaalissa. Mittaustulokset olivat reaaliaikaisina nähtävillä osoitteessa Heinolan kaupungin internet-sivuilla julkaistiin kuukausittain ilmanlaadun indeksikuva.

4 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO ILMAN EPÄPUHTAUKSIEN KUVAUS Typenoksidit (NO ja NO2) Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Hengitettävät hiukkaset (PM 1 ) ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOT PÄÄSTÖT ILMAAN Tieliikenteen päästöt Ympäristölupavelvollisten laitosten päästöt MITTAUSTOIMINTA Mittausmenetelmät Mittausten laadunvarmennus MITTAUSTULOKSET VUONNA Sää Typpidioksidi (NO 2 ) Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Hengitettävät hiukkaset ILMANLAATU INDEKSILLÄ KUVATTUNA TIEDOTTAMINEN JOHTOPÄÄTÖKSET Liite 1. Ilmanlaadun mittausasemakuvaus Liite 2. Mittaustulokset Heinolassa vuonna

5 1. JOHDANTO Tässä raportissa tarkastellaan ilmanlaatua Heinolassa vuonna 29 tehtyjen jatkuvatoimisten mittausten perusteella. Epäpuhtauksien pitoisuuksia verrataan ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin. Raporttiin on koottu myös liikenteen ja Heinolan alueella toimivien laitosten ilmapäästötiedot. Ympäristönsuojelulain mukaan kunnan tulee valvoa ja edistää ilmansuojelua alueellaan, sekä sitä varten huolehtia paikallisten olojen edellyttämästä tarpeellisesta ilmanlaadunseurannan järjestämisestä. Toiminnanharjoittajia velvoitetaan huolehtimaan ilman pilaantumisen ehkäisemisestä, sekä olemaan riittävästi selvillä toimintansa vaikutuksista ilmanlaatuun. Heinolan ilmanlaatua on seurattu niin sanotuilla leviämismalleilla 198- luvun alusta lähtien. Jatkuvatoimiset ilmanlaadun mittaukset Heinolassa aloitettiin yhteistarkkailuna Heinolan kaupungin ja ilmapäästöjä aiheuttavien laitosten kanssa vuonna 22. Mitattavat komponentit ovat typenoksidit (NO ja NO 2 ), hengitettävät hiukkaset (PM 1 ) ja haisevat rikkiyhdisteet (TRS). Yhteistarkkailussa olivat vuonna 29 Heinolan ympäristötoimen lisäksi mukana Stora Enso Oyj Heinolan Flutingtehdas, Lahti Energia Oy, Kuusakoski Oy, Versowood Oy, Suomen Kuitulevy Oy, Stora Enso Packaging Oy, UPM-Kymmene Wood Oy:n Heinolan vaneritehdas, Vattenfall Kaukolämpö Oy, Karelia-Upofloor Oy Heinolan tehdas ja Silcarbon Finland Oy. Mittaukset suoritti ja vuosiraportin laati Lahden kaupungin teknisen ja ympäristötoimialan Lahden seudun ympäristöpalvelut. 3

6 2. ILMAN EPÄPUHTAUKSIEN KUVAUS 2.1 Typenoksidit (NO ja NO2) Typenoksidit ovat pääosin peräisin energiantuotannosta ja liikenteestä. Typenoksideja muodostuu aina palamisen yhteydessä. Mitä korkeampi lämpötila ja happipitoisuus, sitä enemmän niitä muodostuu. Päästöissä typen oksidit ovat lähes täysin typpimonoksidina (NO), joka hapettuu ulkoilmassa nopeasti mm. otsonin vaikutuksesta typpidioksidiksi (NO 2 ). Typpidioksidi on terveysvaikutuksiltaan haitallisin typen oksidi. Typpidioksidi on hengitysteitä ärsyttävä kaasu, joka aiheuttaa astmakohtauksia, altistaa hengitystietulehduksille ja vahvistaa muiden hengitystieärsykkeiden kuten kylmän ilman ja allergeenien vaikutuksia. Typenoksideilla on suoria kasvillisuusvaikutuksia ja yhdessä muutuntayhdisteidensä, nitraattien ja typpihapon, kanssa ne aiheuttavat maaperän ja vesistöjen happamoitumista ja rehevöitymistä. Reaktiivisina kaasuina typenoksidit osallistuvat yhdessä hiilivetyjen kanssa myös alailmakehän otsonia ja muita hapettimia tuottaviin reaktioihin. 2.2 Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Haisevat eli pelkistyneet rikkiyhdisteet ovat peräisin teollisuudesta ja jätevesien puhdistuksesta. Monet haisevat rikkiyhdisteet haisevat pahalle jo hyvin pieninä pitoisuuksina ja alentavat siten viihtyvyyttä. Varsinkin rikkivedyllä on pistävä, pilaantunutta kananmunaa muistuttava haju, ja se haistetaan jo erittäin pieninä pitoisuuksina. Lisäksi haisevat rikkiyhdisteet aiheuttavat terveydellisiä haittavaikutuksia kuten nenän, silmien ja kurkun ärsytystä, hengenahdistusta, päänsärkyä sekä pahoinvointia. Suurimmillaan hajuhaitat ovat alle kolmen kilometrin etäisyydellä päästölähteestä, mutta tietyissä olosuhteissa hajuhaitat leviävät kymmenien kilometrien päähän. Hajukaasupäästöt ovat kuitenkin 199-luvulla vähentyneet, sillä hajukaasujen käsittelyä ja prosesseja on tehostettu. 2.3 Hengitettävät hiukkaset (PM 1 ) Ilmassa leijuva pöly on peräisin osin luonnosta ja osin ihmisen toiminnoista. Kaupunki-ilmaan leijuvaa pölyä tulee mm. energiantuotannosta, liikenteestä ja erilaisista teollisuusprosesseista. Kaupunki-ilman leijuvan pölyn pitoisuudet ovat suurimmillaan keväisin lumien sulettua, kun liikenne ja tuuli nostattavat jauhautunutta hiekoitushiekkaa ja nastojen rouhimaa tieainesta ilmaan. Halkaisijaltaan alle 1 μm hiukkasia kutsutaan ns. hengitettäviksi hiukkasiksi (PM 1 ). Pienet hiukkaset pääsevät syvälle hengitysteihin, alle 2,5 μm hiukkaset jopa keuhkorakkuloihin saakka. Suuret hiukkaset, jota keväinen tiepöly pääasiassa on, pysähtyvät ylähengitysteihin. Mitä syvemmälle hengitysteihin hiukkaset pääsevät sitä hitaammin ne sieltä poistuvat ja sitä haitallisempia ne ovat terveydelle. Leijuva pöly ärsyttää hengitysteiden ja silmien limakalvoja. Pienet hiukkaset aiheuttavat astmakohtauksien lisääntymistä, keuhkojen toimintakyvyn heikkenemistä ja lisääntyneitä 4

7 hengitystietulehduksia. Pölyssä voi olla mukana myös syöpävaarallisia ja perimämuutoksia aiheuttavia ainesosia. Korkeiden pienhiukkaspitoisuuksien arvioidaan jopa suoranaisesti lisäävän ihmisten kuolleisuutta. Kasveja pöly vaurioittaa tukkimalla niiden ilmarakoja. Hyvin korkeat hiukkaspitoisuudet saattavat estää kasvien aineenvaihdunnan kokonaan. 3. ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOT Valtioneuvosto antoi asetuksen ilmanlaadusta 711/21, joka tuli voimaan Asetus kumosi ilmanlaadun raja-arvoista ja kynnysarvoista annetun päätöksen 481/1996 sekä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta annetun päätöksen 48/96 3. Ilmanlaatuasetuksessa olevassa siirtymäsäännöksessä on annettu myös rajaarvoja, joita ei saa ylittää ennen kuin uudet raja-arvot on alitettava asteittain vuosina Ilmanlaatuasetuksen tavoitteena on ehkäistä ja vähentää ympäristön pilaantumista vahvistamalla raja-arvot asetuksessa tarkoitetuille ilman epäpuhtauksille ja ajankohdat, jolloin epäpuhtauksien pitoisuuksien tulee viimeistään olla raja-arvoja pienemmät. Alueilla, joilla ilman epäpuhtauksien pitoisuudet eivät ylitä raja-arvoja, ilmanlaatu on pyrittävä pitämään mahdollisimman hyvänä. Ohjearvoilla pyritään ehkäisemään ensisijaisesti ilman epäpuhtauksien aiheuttamia terveyshaittoja, mutta myös luonnon vaurioitumista ja viihtyvyyshaittoja. Ohjearvot on tarkoitettu ohjeiksi viranomaisille. Niitä sovelletaan mm. kaavoituksessa, muussa rakentamisen ja liikenteen suunnittelussa, sekä ympäristölupien käsittelyssä. Ohjearvot eivät ole luonteeltaan sitovia, mutta tavoitteena on, että ohjearvojen ylittyminen estetään ennakolta. Ohjearvot on esitetty taulukossa 1. 5

8 Epäpuhtaus Taulukko 1. Ilmanlaadun ohjearvot (Vnp 48/96) Ohjearvo (2ºC, 1atm) Tilastollinen määrittely Hiilimonoksidi (CO) 2 mg/m 3 8 mg/m 3 tuntiarvo tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo Typpidioksidi (NO 2 ) 15 μg/m 3 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 7 μg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Peruste Rikkidioksidi (SO 2 ) 25 μg/m 3 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 8 μg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Kokonaisleijuma (TSP) Hengitettävät hiukkaset (PM 1 ) 12 μg/m 3 vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste 5 μg/m 3 vuosikeskiarvo 7 μg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Haisevien rikkiyhdisteiden kokonaismäärä (TRS) 1 μg/m 3 (rikiksi laskettuna) kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo NO + NO 2 3 μg/m 3 Vuosikeskiarvo (NO 2 :na) Rikkidioksidi (SO 2 ) 2 μg/m 3 Vuosikeskiarvo Rikkilaskeuma.3 g/m 3 Vuosiarvo Terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi Kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi Järvi- ja metsäekosysteemien vaurioitumisen ehkäisemiseksi Raja-arvot määrittelevät ne ilman epäpuhtauksien ehdottomat enimmäispitoisuudet, joiden ylittäminen velvoittaa viranomaiset toimenpiteisiin ilman laadun parantamiseksi. Ilmansuojelusta vastaavien viranomaisten tulee käytettävissään olevin keinoin ehkäistä raja-arvojen ylittyminen. Ilmanlaatuasetuksen (Vnp 711/21) mukaiset raja-arvot on esitetty taulukoissa 2, 3 ja 4. 6

9 Taulukko 2. Ilmanlaadun raja-arvot terveyshaittojen ehkäisemiseksi (Vnp 711/21) Epäpuhtaus Raja-arvo (293 K, 11,3 kpa) Tilastollinen määrittely / sallittujen ylitysten määrä kalenterivuodessa / saavutettava viimeistään Typpidioksidi (NO 2 ) Rikkidioksidi (SO 2 ) Hiilimonoksidi (CO) Hiukkaset (PM 1 ) 2 μg/m 3 4 μg/m 3 tuntiarvo / 18 / kalenterivuosi / - / μg/m μg/m 3 tuntiarvo / 24 / vuorokausiarvo / 3 / μg/m 3 Tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo / - / (Vuorokauden korkein 8 tunnin keskiarvo, joka valitaan tarkastelemalla 8 tunnin liukuvia keskiarvoja. Kukin 8 tunnin jakso osoitetaan sille päivälle, jona jakso päättyy.) 5 μg/m 3 vuorokausiarvo / 35 / μg/m 3 kalenterivuosi / - / (Tulokset ilmaistaan ulkoilman lämpötilassa ja paineessa) Lyijy (Pb).5 μg/m 3 kalenterivuosi / - / Bentseeni (C 6 H 6 ) 5 μg/m 3 kalenterivuosi / - / Taulukko 3. Ilmanlaadun raja-arvot kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi (Vnp 711/21) Epäpuhtaus Raja-arvo (293 K, 11,3 kpa) Tilastollinen määrittely / saavutettava viimeistään Typenoksidit (NO X ) Rikkidioksidi (SO 2 ) 3 μg/m 3 kalenterivuosi / μg/m 3 kalenterivuosi ja talvikausi ( ) / Taulukko 4. Rikkidioksidin ja typpidioksidin varoituskynnys (Vnp 711/21) Epäpuhtaus Raja-arvo (293 K, 11,3 kpa) Tilastollinen määrittely / saavutettava viimeistään Typpidioksidi (NO 2 ) 4 μg/m 3 Mitattuna kolmen perättäisen tunnin aikana / Rikkidioksidi (SO 2 ) 5 μg/m 3 Mitattuna kolmen perättäisen tunnin aikana /

10 4. PÄÄSTÖT ILMAAN 4.1 Tieliikenteen päästöt Heinolassa tieliikenne on teollisuuden ja energiantuotannon ohella suuri yksittäinen ilmansaatelähde. Heinolan typenoksidipäästöistä 4 % oli vuonna 29 peräisin liikenteestä. Hiukkaspäästöistä liikenteen suora osuus oli 19 %. Liikenne aiheuttaa myös epäsuoria hiukkaspäästöjä, kun talven aikainen hiekoitushiekka ja hienoksi jauhautunut asfaltti nousevat kevättuulen mukana ilmaan. Kuvissa 1 ja 2 on esitetty liikenteen päästöt vuosina LIISA 28 liikennemallilla laskettuina. t/a hiilimonoksidi hiilivedyt typenoksidit Kuva 1. Tieliikenteen hiilimonoksidi-, hiilivety- ja typenoksidipäästöjen kehitys Heinolassa vuosina (VTT, LIISA 28) t/a hiukkaset metaani typpioksiduuli rikkidioksidi hiilidioksidi (x1 t) Kuva 2. Tieliikenteen hiilidioksidi-, hiukkas-, metaani-, typpioksiduuli- sekä rikkidioksidipäästöt Heinolassa vuosina (VTT, LIISA 28) 8

11 4.2 Ympäristölupavelvollisten laitosten päästöt Ilmapäästöjen kannalta suurimmat yritykset Heinolassa vuonna 29 olivat Stora Enso Oyj:n Heinolan flutingtehdas, Lahti Energia Oy, Kuusakoski Oy, Versowood Oy sekä Stora Enso packaging Oy. Hiukkaset Hiukkaspäästöjen suurimpia päästölähteitä Heinolassa olivat vuonna 29 teollisuus ja energiantuotanto. Näiden osuus hiukkaspäästöistä oli yhteensä 81 % ja liikenteen suora osuus 19 %. Kuvassa 3 on esitetty hiukkaspäästöt Heinolassa vuosina Stora Enso Oyj:n Heinolan flutingtehtaalle tehtyjen investointien ansiosta hiukkaspäästöt pienenivät vuonna 28 huomattavasti. Vuonna 29 päästöt pienenivät vielä lisää, kun investointien tulokset näkyivät koko vuoden ajan t/a Liikenne Muut yritykset Vattenfall Oy (v. 29 asti mukana muut yritykset luvussa) Versow ood Oy (v. 26 asti mukana muut yritykset luvussa) Lahti Energia Oy Stora Enso Oyj, Heinolan flutingtehdas Kuva 3. Heinolan hiukkaspäästöjen kehittyminen päästölähteittäin vuosina

12 Typenoksidit Heinolan typenoksidipäästöistä 6 % oli vuonna 29 peräisin teollisuudesta ja energiantuotannosta ja 4 % liikenteestä. Kuvassa 4 on esitetty typenoksidipäästöt Heinolassa vuosina t/a Muut yritykset Lahti Energia Oy Stora Enso Oyj, Heinolan flutingtehdas Liikenne Kuva 4. Heinolan typenoksidipäästöjen kehittyminen päästölähteittäin vuosina Rikkidioksidi Vuonna 29 rikkidioksidipäästöt olivat n. 46 tonnia. Lähes kaikki rikkidioksidipäästöt aiheutuivat teollisuudesta. Stora Enso Oyj:n Heinolan flutingtehdas oli suurin yksittäinen rikkidioksidilähde. Sen toiminnasta aiheutui 83 % kaikista rikkidioksidipäästöistä. Nousu päästöissä vuonna 21 johtui edellisvuosia suuremmasta turpeen ja hiilen poltosta eli suuremmasta lämmöntuotannosta sekä turpeen edellisvuosia korkeammasta rikkipitoisuudesta. Vuoden 26 nousu päästöissä johtui suuremmasta tuotannosta sekä kohonneista hajapäästöistä. Stora Enso Oyj:n Heinolan flutingtehtaalle tehtyjen investointien ansiosta rikkidioksidipäästöt puolittuivat vuonna 28. Kuvassa 5 on esitetty rikkidioksidipäästöt Heinolassa vuosina

13 2 1 5 t/a Muut yritykset Stora Enso Oyj, Heinolan flutingtehdas Liikenne Kuva 5. Heinolan rikkidioksidipäästöjen kehittyminen päästölähteittäin vuosina Rikkivety Vuonna 29 Heinolan rikkivetypäästöt olivat 36 tonnia. Viime vuosina rikkivetypäästöt ovat pysyneet lähes samana, mutta vuoden 1993 huippumäärästä päästöt ovat vähentyneet merkittävästi. Kuvassa 6 on esitetty Stora Enso Oyj:n Heinolan flutingtehtaan rikkivetypäästöt vuosina t/a Stora Enso Oyj, Heinolan flutingtehdas Kuva 6. Stora Enso Oyj:n Heinolan flutingtintehtaan rikkivetypäästöjen kehittyminen vuosina

14 5. MITTAUSTOIMINTA Heinolassa aloitettiin ilmanlaadunmittaukset keskustassa alkuvuonna 22. Mittauspiste on esitetty liitteessä 1. Ilmanlaadun mittausjärjestelmä oli jatkuvatoiminen. Heinolan keskustaan sijoitetulla mittausasemalla olevat analysaattorit mittasivat ilmanlaatua reaaliaikaisesti. Tiedonkeruuyksikkö tallensi mittaustulokset minuutin keskiarvoina. Lahden seudun ympäristöpalvelujen ja Heinolan ympäristötoimiston mittaustietokoneet keräsivät ja tallensivat tunnin välein tiedonkeruuyksikön analysaattoreilta keräämän mittaustiedon modeemien välityksellä. Mittaustulosten keräykseen, editointiin ja raportointiin käytettiin Enview / Envidas järjestelmää. Kerätyt pitoisuustiedot muunnettiin HSY:n (entinen YTV) kehittämällä laskentaohjelmalla ns. ilmanlaatuindeksin arvoiksi. Tunnin välein päivittyvä indeksi luokitteli ilmanlaadun hyväksi, tyydyttäväksi, välttäväksi, huonoksi tai erittäin huonoksi (kts. Luku 7: Ilmanlaatu indeksillä kuvattuna ). Lisäksi ilmanlaatutietoa siirrettiin reaaliaikaisesti internetiin (kts. Luku 8: Tiedotus ) Mittausmenetelmät Typpimonoksidia ja typpidioksidia (NO ja NO 2 ) mitattiin vuonna 29 jatkuvatoimisella Environnement AC32M -analysaattorilla, jonka toiminta perustuu kemiluminesenssiin. Kemiluminesenssimenetelmällä toimivissa yksikammioanalysaattoreissa osa näyteilmasta johdetaan vuoroin NO 2 - NO- konvertterin kautta ja vuoroin konvertterin ohi reaktiokammioon. Reaktiokammiossa NO- molekyylit muunnetaan otsonin avulla virittyneiksi NO 2 - molekyyleiksi, jotka perustilaan palatessaan emittoivat säteilyä. Syntyneen säteilyn määrä on suoraan verrannollinen näyteilman NO- pitoisuuteen. Kun näyteilma kulkee konvertterin kautta, mittaustulos kertoo NO:n ja NO 2 :n yhteisen pitoisuuden. Kun konvertteri ohitetaan, laite mittaa näyteilman NO-pitoisuutta. NO 2 - pitoisuus saadaan laskennallisesti vähentämällä mitatusta typenoksidien kokonaismäärästä mitattu NO-pitoisuus. Haisevia rikkiyhdisteitä (TRS) mitattiin jatkuvatoimisella Environnement AF21M-LCD laitteella, johon oli yhdistetty PPM-systems TRS891- konvertteri. Mittaus perustuu UV-fluoresenssiin. Menetelmässä rikkidioksidimolekyyli viritetään UV-säteilyllä. Virittyneen molekyylin palatessa normaalitilaan se emittoi fluoresenssisäteilyä, joka mitataan. Säteilyn määrä on suoraan verrannollinen rikkidioksidipitoisuuteen. Haisevat rikkiyhdisteet mitataan siten, että näyteilma johdetaan ennen analysaattoria TRS-konvertteriin. Konvertterissa rikkidioksidi poistetaan näyteilmasta, jonka jälkeen haise- 12

15 vat rikkiyhdisteet muunnetaan +85 C lämpötilassa rikkidioksidiksi, jonka analysaattori mittaa. Hengitettäviä hiukkasia (PM 1 ) mitattiin TEOM 14A laitteella. Lisäksi näytteenotossa oli esierotin, joka erotteli näytteestä pois yli 1 µm halkaisijaltaan olevat hiukkaset. Mittaus perustuu värähtelijälle kertyvän hiukkasmassan aiheuttamaan värähtelytaajuuden muutokseen. Näyteilmaa imetään suodattimelle, joka on asetettu värähtelijän päähän. Suodattimen hiukkasmassan kasvaessa värähtelijän värähtelytaajuus muuttuu. Värähtelytaajuuden muutos on laskennallisesti muutettavissa massan määräksi. Mitä nopeammin värähtelytaajuus muuttuu, sitä suurempi on näyteilman hiukkaspitoisuus. Säätiedoista lämpötila saatiin Heinolan ilmanlaadun mittausasemalta TEOM 14 A laitteesta. Lämpötila mitattiin mittauskopin katolta. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen Heinolan toimipaikan sääaseman tietoja ei voinut ottaa huomioon tuloksissa, koska sääasema ei toiminut. 5.2 Mittausten laadunvarmennus Mittauksissa käytetyt analysaattorit huollettiin ja kalibroitiin laitteiden valmistajien antamien ohjeiden mukaisesti. Kalibrointitulosten perusteella mittaustulokset joko hyväksyttiin, editoitiin jälkikäteen oikeiksi tai hylättiin. Typenoksideja mittaava analysaattori kalibroitiin vuonna 29 kuusi kertaa NO- ja NO 2 -kaasulla. Kalibrointeihin sisältyi NO 2 - NO- konvertterin konvertointiasteen tarkastus. Rikkidioksidianalysaattori TRSkonvertterilla kalibroitiin vuonna 29 myös kuusi kertaa SO 2 - ja H 2 S - kaasuilla. Kalibrointeihin sisältyi TRS-konvertterin konvertointiasteen tarkastus. Hengitettäviä hiukkasia mittaavan analysaattorin virtaus ja vaakavakio kalibroitiin neljä kertaa. Kalibroinnit suoritti J.P. Pulkkisen kalibrointi Ky. Typenoksidi- ja rikkidioksidianalysaattoreiden toimintakuntoa seurattiin myös automaattisilla nolla- ja aluetarkistuksilla kerran vuorokaudessa. 13

16 6. MITTAUSTULOKSET VUONNA Sää Heinolan mittausaseman TEOM 14 A:n lämpötilatuloksia käytettiin mittaustulosten tulkinnan helpottamiseksi. Kuvassa 7 on esitetty lämpötilan kuukausikeskiarvot Heinolassa vuonna C tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 7. Lämpötilan kuukausikeskiarvot Heinolassa vuonna Typpidioksidi (NO 2 ) Typpidioksidipitoisuudet eivät ylittäneet ohjearvoja eivätkä raja-arvoja. Suurin ohjearvoon verrannollinen tuntiarvo 67 μg/m 3 (45 % ohjearvosta) mitattiin joulukuussa. Suurin ohjearvoon verrannollinen vuorokausiarvo 44 μg/m 3 (63 % ohjearvosta) mitattiin myös joulukuussa. Raja-arvoon verrannollisia yli 2 μg/m 3 tuntiarvoja ei mitattu. Vuosikeskiarvo oli 11 μg/m 3 (28 % raja-arvosta). Vuoden tuntiarvojen 98 % -piste oli 38 μg/m 3 (19 % siirtymäajan raja-arvosta). Kuvassa 8 on esitetty typpidioksidin ohjearvoon verrannolliset tuntikeskiarvot. Kuvassa 9 on esitetty typpidioksidin vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet kuukausittain vuonna 29 sekä niiden vaihteluväli ja keskiarvo vuosina Vuoden 29 mittaustulokset on esitetty myös liitteessä 2. Kuvassa 1 on esitetty typpidioksidipitoisuuksien liukuvat vuosikeskiarvot vuosina

17 µg/m ohjearvo vaihteluväli v keskiarvo v NO2 tuntiarvojen 99 %- piste Heinolassa v tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 8. Ohjearvoon verrannolliset typpidioksidin tuntikeskiarvot vuonna 29 (ohjearvo 15 g/m 3 ). µg/m vaihteluväli v keskiarvo v NO2 tois. suurin vrk arvo Heinolassa v. 29 ohjearvo tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 9. Ohjearvoon verrannolliset typpidioksidin toiseksi suurimmat vuorokausikeskiarvot vuonna 29 (ohjearvo 7 g/m 3 ) sekä niiden vaihteluväli ja keskiarvo vuosina

18 25 2 µg/m Kuva 1. Typpidioksidin liukuvat vuosikeskiarvot vuosina Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Haisevat rikkiyhdisteet voivat aiheuttaa viihtyvyyshaittaa vaikka ohjearvoylityksiä ei mitattaisikaan, sillä ne haisevat jo pieninä pitoisuuksina. Haisevien rikkiyhdisteiden hajukynnys on noin 1 μg/m 3, mutta esimerkiksi rikkivedylle ominainen mädän kananmunan haju lienee herkimmillään tunnistettavissa noin,6 6 μg/m 3 pitoisuuksissa. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet alittivat ohjearvon. Suurin haisevien rikkiyhdisteiden ohjearvoon verrannollinen vuorokausiarvo 3 μg/m 3 (3 % ohjearvosta) mitattiin joulukuussa. Kuvassa 11 on esitetty haisevien rikkiyhdisteiden ohjearvoon verrannolliset vuorokausikeskiarvot vuonna 29 sekä niiden vaihteluväli ja keskiarvo vuosina Heinolan keskustassa suurimmat mitatut haisevien rikkiyhdisteiden tuntikeskiarvot olivat 9-15 μg/m 3 ja suurimmat minuutin keskiarvot 6-38 μg/m 3. Suurin osa Heinolan haisevista rikkiyhdisteistä on rikkivetyä. Suurimpien pitoisuuksien aikana tuulen suunta oli idän ja etelän välillä. Kuvassa 12 on esitetty haisevien rikkiyhdisteiden tuntikeskiarvot vuonna 29. Kuvassa 13 on esitetty haisevien rikkiyhdisteiden tuntikeskiarvojen tuulensuuntajakauma vuonna 29. Kuva on suuntaa-antava, koska Heinolan sääasema ei toiminut. Epävarmuus johtuu siitä, että kuvassa on käytetty Lahden seudun ympäristöpalveluiden Lahdessa mitattuja tuulensuuntatietoja. Hajutuntien määrä (tuntikeskiarvo ylitti 3 μg/m 3 ) oli 16. Eniten hajutunteja oli joulukuussa, jolloin yli 3 μg/m 3 ylittäviä tuntiarvoja mitattiin 29 kappaletta välisenä aikana. Kuvassa 14 on esitetty hajutuntien lukumäärä vuosina Hajutuntien lukumäärät esitetään myös liitteessä 2. 16

19 ohjearvo vaihteluväli v keskiarvo v TRS tois. suurin vrk arvo v. 29 µg/m tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 11. Ohjearvoon verrannolliset haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausikeskiarvot vuonna 29 sekä niiden vaihteluväli ja keskiarvo vuosina (Ohjearvo haiseville rikkiyhdisteille: kuukauden toiseksi suurin vuorokausikeskiarvo alle 1 g/m 3 ) µg/m tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 12. Haisevien rikkiyhdisteiden tuntikeskiarvot vuonna

20 ,2 1,8,6,4, Kuva 13. Haisevien rikkiyhdisteiden tuntikeskiarvojen (μg/m 3 ) jakautuminen tuulen suunnittain vuonna 29. Kuva on suuntaa-antava, koska tuulensuunta on mitattu Lahdessa kpl päiviä / vuosi tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 14. Hajutuntien lukumäärä Heinolan keskustassa vuosina kuukausittain. Haisevien rikkiyhdisteiden tuntikeskiarvopitoisuus on ylittänyt näinä tunteina 3 μg/m 3. 18

21 6.4 Hengitettävät hiukkaset Suurin hengitettävien hiukkasten ohjearvoon verrannollinen vuorokausiarvo oli 57 g/m 3 (81 % ohjearvosta). Raja-arvon numeroarvo 5 g/m 3 ylittyi 4 kertaa. Ylitykset tapahtuivat maalis- ja huhtikuussa. Vuosikeskiarvo oli 13 g/m 3 (33 % raja-arvosta). Kuvassa 15 on esitetty hengitettävien hiukkasten ohjearvoon verrannolliset vuorokausikeskiarvot vuonna 29 sekä niiden vaihteluväli ja keskiarvo vuosina Kuvassa 16 on esitetty hengitettävien hiukkasten liukuvat vuosikeskiarvot vuosina Myös liitteessä 2 on esitetty vuoden 29 mittaustulokset vaihteluväli v keskiarvo v PM1 tois. suurin vrk arvo v µg/m ohjearvo raja-arvotaso 4 2 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 15. Ohjearvoon verrannolliset hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvot vuonna 29 sekä niiden vaihteluväli ja keskiarvo vuosina (ohjearvo 7 g/m 3, raja-arvon numeroarvo 5 g/m 3 ) µg/m Kuva 16. Hengitettävien hiukkasten liukuvat vuosikeskiarvot vuosina

22 7. ILMANLAATU INDEKSILLÄ KUVATTUNA Heinolassa oli vuonna 29 käytössä HSY:n (ent. YTV) kehittämä ilmanlaatuindeksi, jolla saatiin helposti ymmärrettävää tietoa ilmanlaadusta. Ilmanlaatuindeksi laskettiin mittaustulosten perusteella tunneittain, ja se luokitteli ilmanlaadun hyväksi, tyydyttäväksi, välttäväksi, huonoksi tai erittäin huonoksi taulukon 5 mukaisesti. Indeksilaskenta pohjautuu valtioneuvoston antamiin ohje- ja raja-arvoihin. Indeksiä laskettaessa otettiin huomioon Heinolan keskustassa olevan mittausaseman typpidioksidin, haisevien rikkiyhdisteiden ja hengitettävien hiukkasten tuntikeskiarvopitoisuudet. Edellä mainituille epäpuhtauksille laskettiin tunneittain aliindeksit, joista korkeimman arvo määräsi kyseisen tunnin ilmanlaatuindeksin. Taulukko 5. Indeksin määrittely Indeksi Luonnehdinta Terveysvaikutukset Muut vaikutukset erittäin huono mahdollisia herkillä väestöryhmillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä selviä kasvillisuus- ja huono mahdollisia herkillä yksilöillä materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä selviä kasvillisuus- ja 76-1 välttävä epätodennäköisiä materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä - 5 hyvä ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä Ilmanlaatuindeksiä laskettiin vuoden 29 aikana 8749 tuntina. Indeksillä arvioituna ilmanlaatu Heinolan keskustassa oli 7771 tuntina hyvä (88,8 % ajasta), 889 tuntina tyydyttävä (1,2 % ajasta), 77 tuntina välttävä (,9 % ajasta), 8 tuntina huono (,1 % ajasta) ja 4 tuntina erittäin huono (,5 % ajasta). Huonoksi tai erittäin huonoksi määriteltyjä tunteja oli siis yhteensä 12 kpl 7 vuorokautena. Nämä tunnit johtuivat hengitettävien hiukkasten korkeista pitoisuuksista. Kuvassa 17 on esitetty vuoden 29 vuorokausien korkeimmat tunti-indeksit ja kuvassa 18 eri tunti-indeksien prosenttiosuudet kuukausittain. Liitteessä 2 on esitetty korkeimmat indeksit Heinolassa vuonna 29. 2

23 joulu marras loka syys elo heinä kesä touko huhti maalis helmi tammi. hyvä tyydyttävä välttävä huono erittäin huono Kuva 17. Vuorokausien suurimmat tunti-indeksit Heinolan keskustassa vuonna

24 1 % erittäin huono 8 % huono 6 % välttävä 4 % 2 % tyydyttävä % hyvä tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 17. Ilmanlaatu Heinolan keskustassa vuonna 29 ilmanlaatuindeksillä laskettuna (ajallinen prosenttiosuus lasketuista tunneista kuukausittain). 8. TIEDOTTAMINEN Lahden seudun ympäristöpalvelujen Heinolan kaupungille ja yhteistarkkailussa mukana oleville yrityksille tuottamat tulokset julkaistiin internetissä kansallisessa ilmanlaatuportaalissa. Mittaustulokset olivat reaaliaikaisena nähtävillä osoitteessa Lisäksi edellisen kuukauden ilmanlaatuindeksit olivat nähtävillä Heinolan kaupungin internetsivuilla. 22

25 9. JOHTOPÄÄTÖKSET Ilmapäästöjensä vuoksi ympäristölupavelvollisilta laitoksilta ja VTT:n LIISA liikennepäästöjen laskentaohjelmasta saatujen päästötietojen perusteella teollisuus, energiantuotanto ja liikenne ovat merkittävimmät ulkoilman epäpuhtauksien lähteet Heinolassa. Kaupungin keskustan mittaustulokset osoittavat, että typpidioksidi- ja pölypitoisuudet kohoavat keskustassa toisinaan. Pölypitoisuudet kohoavat keväällä, ennen kuin talven aikana levitetty hiekoitushiekka on poistettu. Lisäksi kaukokulkeumat nostavat toisinaan hiukkaspitoisuuksia. Korkeimmat typpidioksidipitoisuudet mitataan tyypillisesti kevättalvella ja keväällä. Keväällä 29 tyypilliseen kevätpölyaikaan oli jonkin verran sateita, mikä vähensi pölyhaittoja, ja ohjearvoylityksiltä vältyttiin. Typpidioksidipitoisuudet olivat joulukuussa tyypillistä tasoa korkeammalla. Joulukuun puolessa välissä alkoi koko loppukuukauden kestävä pakkasjakso, mikä heikensi ilmansaasteiden sekoittumisolosuhteita, jolloin ilmanlaatu huononi. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat pääosin pieniä, vaikkakin pitoisuudet lyhytaikaisesti ylittivät hajukynnyksen. Heinolassa hajuhaittoja aiheuttavat haisevista rikkiyhdisteistä erityisesti rikkivetypäästöt, jotka tulevat pääosin Stora Enso Oyj:n Heinolan flutingtehtaalta. Tehdas sijaitsee mittausasemaan nähden kaakossa. Korkeimpien mitattujen pitoisuuksien aikana tuulikin idän ja etelän väliltä, joten voidaan olettaa pitoisuuksien johtuvan paikallisesta päästäjästä. Haisevat rikkiyhdisteet ovat nopeasti laimenevia, ja mittausasema oli kohtuullisen etäällä rikkivetypäästäjistä. Onkin vaikea arvioida hajujen aiheuttamaa haittaa lähempänä päästölähteitä. 23

26 Liite 1. Ilmanlaadun mittausasemakuvaus Heinola keskusta (Keskustassa torin läheisyydessä, pysäköintialueen vieressä) Heinola sääasema Keskustassa, paloasemalla n. 15 metrin korkeudessa) Mittausparametrit ja mittauslaite: - Typen oksidit (NO ja NO 2 ) - tuulen suunta Environnement AC32M - tuulen nopeus Reino Rehn WS - Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Environnement AF21M-LCD PPM-Systems TRS891 - Hengitettävät hiukkaset (PM 1 ) TEOM 14A 24

27 Liite 2. Mittaustulokset Heinolassa vuonna 29 Typpidioksidi (NO 2 ) Typpidioksidipitoisuuksien ohjearvoon verrattavat tunti- ja vuorokausikeskiarvot sekä niiden ohjearvovertailu ja kuukausikeskiarvot. Ohjearvo tuntikeskiarvolle on 15 µg/m 3 ja vuorokausikeskiarvolle 7 µg/m 3. Pitoisuus (µg/m 3 ) + ohjearvovertailu Kuukausi tuntiarvo % ohjearvosta vrk-arvo % ohjearvosta kuukausiarvo Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Typpidioksidipitoisuuksien raja-arvovertailu ja siirtymäaikojen rajaarvoihin vertailu: Siirtymäaika vuoteen 21: tuntiarvojen 98 % pisteen on alitettava 2 μg/m 3. Heinolassa vuonna 29: 38 μg/m 3 (19 % siirtymäajan raja-arvosta) Raja-arvo alkaen: vuoden aikana ei saa olla yli 18 kpl 2 μg/m 3 tuntiarvon ylityksiä. Heinolassa ei ollut vuonna 29 yhtään raja-arvon numeroarvon (2 μg/m 3 ) ylitystä. Raja-arvo alkaen: vuosikeskiarvon on alitettava 4 μg/m 3. Heinolassa vuonna 29: 11 μg/m 3 (28 % raja-arvosta). 25

28 Liite 2. Mittaustulokset Heinolassa vuonna 29 Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Haisevien rikkiyhdisteiden ohjearvoon verrattavat vuorokausikeskiarvot ja ohjearvovertailu. Ohjearvo vuorokausikeskiarvolle on 1 µg/m 3. Pitoisuus (µg/m 3 ) + ohjearvovertailu Kuukausi vuorokausiarvo % ohjearvosta Tammikuu 1 1 Helmikuu 1 1 Maaliskuu 2 2 Huhtikuu 1 1 Toukokuu 1 1 Kesäkuu 1 1 Heinäkuu 1 1 Elokuu 1 1 Syyskuu Lokakuu 1 1 Marraskuu 1 1 Joulukuu 3 3 Hajutuntien lukumäärä vuosittain. Mukana tunnit, jolloin tuntikeskiarvo on ollut yli 3 µg/m tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Yhteensä

29 Liite 2. Mittaustulokset Heinolassa vuonna 29 Hengitettävät hiukkaset (PM 1 ) Jatkuvatoimisesti mitattujen hengitettävien hiukkasten ohjearvoon verrattavat vuorokausikeskiarvot ja ohjearvovertailu sekä kuukausikeskiarvot. Ohjearvo vuorokausikeskiarvolle on 7 µg/m 3. Pitoisuus (µg/m 3 ) + ohjearvovertailu Kuukausi vrk-arvo % ohjearvosta kuukausiarvo Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Hengitettävien hiukkasten raja-arvovertailu: Raja-arvo: vuoden aikana ei saa olla yli 35 kpl 5 μg/m 3 tuntiarvon ylityksiä. Heinolassa vuonna 29: 4 kpl raja-arvon numeroarvon (5 μg/m 3 ) ylitystä. pvm Pitoisuus (µg/m 3 ) Raja-arvo: vuosikeskiarvon on alitettava 4 μg/m 3. Heinolassa vuonna 29: 13 μg/m 3 (33 % raja-arvosta). 27

30 Liite 2. Mittaustulokset Heinolassa vuonna 29 Suurimmat indeksit Mittausajan suurimmat indeksit. Ilmanlaatu on luokiteltu huonoksi, kun indeksin arvo on ja erittäin huonoksi, kun indeksi on yli 15. pvm klo indeksi aiheuttanut PM PM PM PM PM PM PM PM PM PM PM PM 1 28

31 LÄHDELUETTELO Autio M, Kaasalainen K. Ilmanlaatu Lahdessa vuonna Lahden kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimiala, Lahden seudun ympäristöpalvelut. ISBN Heinolan kaupunki. Ympäristötoimisto. Koikkalainen Sinikka, Inkilä Jukka. Tiedonantoja. Ilmanlaatu Heinolassa vuonna Lahden kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimiala, Lahden seudun ympäristöpalvelut. ISBN Julkunen A, Koskentalo T, Kousa A, Lounasheimo J, Malkki M, Myllynen M, Niemi J. 29. Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 28. YTV:n julkaisuja 15/29. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV). ISBN Saatavissa rtti28.pdf Millaista ilmaa hengität. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut ngitat_web.pdf Oulun ilmanlaatu mittaustulokset Oulun seudun ympäristövirasto. Julkaisu 2/27. Pesonen R., Rantakrans E. Enso-Gutzeit Oy:n Heinolan Flutingtehtaan soodakattilan rikkivetypäästöjen leviämisselvitys. Ilmatieteenlaitos Stora Enso Oyj Heinolan Flutingtehdas. Ora Miia. Tiedonantoja. Vahti ympäristönsuojelun tietojärjestelmä Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta /711. Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta /48. VTT. Arnold Mona. Tiedonanto. VTT LIISA laskentajärjestelmä. Ympäristönsuojelulaki 4.2.2/86.

32 Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Vesijärvenkatu 11 C PL 126, Lahti puh. (3) Fax (3)

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004 KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 04 Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala Ympäristö ja maankäyttö 04 ILMANLAADUN SEURANTA KAJAANISSA Kajaanin ilmanlaadun seurannan toteuttavat Kajaanin

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli ssa ja Paraisilla hyvä, ssa hyvä tai tyydyttävä ja muilla mittausasemilla

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2014 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 29.5.2015 Heini Tanskanen 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2014 ympäristönsuojelulain mukaisten

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Maaliskuussa hengitysilmaa heikensi katupöly. Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa välttävä, Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus syyskuussa oli kaikilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan erittäin

Lisätiedot

heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli heinäkuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa hyvä Raisiossa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä ssa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi ssa ja

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus joulukuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ toukokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ huhtikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Kaarinassa

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa Turun Kauppatorilla, Raisiossa sekä Paraisilla tyydyttävä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Mansikkalassa Mansikkala ERITTÄIN HUONO ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2013 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristöpalvelut Katja Sippola 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2013 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 2013 mittausverkossa oli

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2015... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2011 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2010 ilmanlaadun

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Syyskuussa syksy ei vielä edennyt kovin pitkälle, vaan säätyyppi pysyi varsin lämpimänä. Syyskuussa

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO Turun kaupunki ympäristönsuojelutoimisto 2006 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2009 ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Lisätiedot

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015 RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015 Yhteenveto PM₁₀- ja NO₂-mittauksista Hallikadun mittausasemalla Rauman kaupunki Tekninen virasto Ympäristönsuojelu Katriina Mannonen SISÄLLYSLUETTELO 1 SANASTOA... 3 2

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Jyväskylän ilmantarkkailun vuosiraportti 2016 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 1 2 JYVÄSKYLÄN ILMANLAADUN

Lisätiedot

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2011 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2011 ilmanlaadun tarkkailun Pietarsaaren kaupungissa sekä

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Alkutalven lauha säätyyppi jatkui tammi- ja helmikuussakin. Tammikuun keskilämpötila

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Elokuu oli Pohjois-Savossa sääolosuhteiltaan varsin tavanomainen. Kuopion ja Varkauden ilmanlaatu oli

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Kevään alku maaliskuussa oli sääolosuhteiltaan melko tavanomainen, mutta huhtikuussa

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Joulukuu oli varsin lauha talvikuukausi. Koska pakkasia oli varsin vähän, myös Ilmanlaatu

Lisätiedot

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2010 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2009 ilmanlaadun

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2011 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Touko- ja kesäkuu olivat molemmat ajankohtaan nähden selvästi koleampia. Touko-

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2010 VALKEAKO SKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2010 ympäristönsuojelulain mukaisten

Lisätiedot

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2016

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2016 RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2016 Yhteenveto NO₂- ja PM₁₀-mittauksista Hallikadun mittausasemalla Rauman kaupunki Tekninen toimiala Ympäristönsuojelu Helmi Sipilä 25.7.2017 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 ILMANLAADUN

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010 Kouvolan kaupunki Ympäristöpalvelut ESIPUHE 3 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Kouvolan ja Iitin ilmanlaadun tarkkailun tuloksista vuodelta 2010.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Valoku vaus: H eikki L askar i Energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja autoliikenteen typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 PÄÄTE RVEYS JPP Kalibrointi Ky 2012 TIIVISTELMÄ Vuonna 2011 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1000 t, hiukkaspäästöt

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2011 TIIVISTELMÄ Vuonna 2009 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1035

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 1 Imatran ilmanlaatuindeksi vuonna 1 ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 1 HUONO VÄLTTÄVÄ ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi-maalikuu Neljännesvuosiraportti 1/215 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Neljännesvuosiraportti 4/29 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu 2 ESIPUHE Tampereen ilmanlaadun tarkkailu vuonna 29 on järjestetty

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2016... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2007 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2007 ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 2016 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin

Lisätiedot

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Porin ympäristövirasto Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Tiivistelmä Mittausaineisto ja tulokset: Heidi Leppänen, Boliden Harjavalta Oy Juha Pulkkinen, JPP Kalibrointi Ky Jari Lampinen, Porin kaupungin

Lisätiedot

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa

Lisätiedot

Jakson toukokuu heinäkuu 2016 ilmanlaatu Kotkassa ja Haminan sataman

Jakson toukokuu heinäkuu 2016 ilmanlaatu Kotkassa ja Haminan sataman 1 Jakson toukokuu heinäkuu 216 ilmanlaatu Kotkassa ja Haminan sataman lla laa ja: ympäristönsuojelusuunni elija Eija Värri, p. 44 72 484 Jaksolla toukokuu heinäkuu ilma oli Kotkan ja Haminan satama-alueen

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2011

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 11 Mansikkalan ilmanlaatuindeksi vuonna 11 ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 1 HUONO VÄLTTÄVÄ ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

MIKKELIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2010

MIKKELIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2010 MIKKELIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2010 Mikkelin kaupungin julkaisuja 2011 ISBN 978-952-5691-23-8 ISSN 1459-1790 Tilaukset Mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kiiskinmäenkatu 5-7, 50130 Mikkeli

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2009

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2009 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2009 Kouvolan kaupunki Ympäristöpalvelut ESIPUHE 3 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Kouvolan ja Iitin ilmanlaadun tarkkailun tuloksista vuodelta 2009.

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 5.2.2014 NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY NASTOLAN KUNTA PÖLY Tarkastus Päivämäärä 5.2.2014 Laatija

Lisätiedot

Lyhenteiden selitykset:

Lyhenteiden selitykset: Tampereella Lyhenteiden selitykset: CO NO x O 3 SO 2 TSP PM 10 PM 2.5 Temp Ws Wd RH μg/m 3 mg/m 3 hiilimonoksidi eli häkä typen oksidit (laskettu NO 2 :na eli typpidioksidina) otsoni rikkidioksidi leijuma

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015 1 ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTOIMI UNTO HUTTUNEN ILMANSUOJELUJULKAISU 1 / 2016 2 YHTEENVETO Äänekosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2015 ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Kemin ilmanlaadun seuranta 2013-2014

Kemin ilmanlaadun seuranta 2013-2014 Kemin ilmanlaadun seuranta 2013-2014 Nab Labs Oy Ambiotica Tutkimusraportti 16/2015 Marjo Saarinen Toni Keskitalo 1 / 20 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1 TUTKIMUSALUE

Lisätiedot

YHDYSKUNTAILMAN RAPORTTI

YHDYSKUNTAILMAN RAPORTTI Valkeakosken kaupunki Ympäristönsuojelu PL 2 (Sääksmäentie 2) 3761 VALKEAKOSKI YHDYSKUNTAILMAN RAPORTTI HEINÄ-SYYSKUU 215 2 Yhteenveto ilmanlaadusta neljännesvuosijaksolla heinä-syyskuu: Valkeakosken kaupungin

Lisätiedot

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI 16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2016 Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2014 ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2002

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2002 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 22 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 22 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Satu Laiterä, Fortum Power and Heat

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka - joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2013

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka - joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2013 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Loka - joulukuu Neljännesvuosiraportti 4/213 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 26 Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöpalvelut ESIPUHE 2 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan,

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Lokakuu joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2011

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Lokakuu joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2011 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Lokakuu joulukuu Neljännesvuosiraportti 4/211 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2005

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2005 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 5 ERITTÄIN HUONO Ilmanlaatuindeksi vuonna 5 Imatralla Mansikkala ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

1 (15) Arto Heikkinen

1 (15) Arto Heikkinen 1 (15) TIIVISTELMÄ Riikinnevan Ekovoimalaitoksen savukaasupäästöjen leviämistä on mallinnettu yleisesti käytössä olevalla AERMOD-mallilla. Tarkastelussa ovat olleet SO 2 -, NO x -, NO 2 - ja hiukkaspäästöt.

Lisätiedot

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Kuva: Merja Kyntäjä Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS.

HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS. HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS Timo Rasila ILMATIETEEN LAITOS - ILMANLAADUN TUTKIMUS Helsinki 18.06.2002

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: UPM Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 213 ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2012

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2012 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Loka joulukuu Neljännesvuosiraportti 4/212 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2008

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2008 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 28 Kouvolan kaupunki Ympäristöpalvelut ESIPUHE 2 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan, Kouvolan, Kuusankosken ja

Lisätiedot

e lu a lu e lv a p n tö ris ä p m iy k n u p u a K Kähäri Kaarina Ilmanlaatu Lahden seudulla vuonna 2016

e lu a lu e lv a p n tö ris ä p m iy k n u p u a K Kähäri Kaarina Ilmanlaatu Lahden seudulla vuonna 2016 Kaupunkiympäristön palvelualue Kähäri Kaarina Ilmanlaatu Lahden seudulla vuonna 2016 LAHDEN KAUPUNKI kaupunkiympäristön palvelualue rakennus- ja ympäristövalvonta Lahden ympäristöpalvelut 2017 ILMANLAATU

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi - maaliskuu. Neljännesvuosiraportti 1/2014

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi - maaliskuu. Neljännesvuosiraportti 1/2014 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi - maaliskuu Neljännesvuosiraportti 1/214 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3

Lisätiedot

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2003

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2003 OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 23 µg/m3 25 TYPPIDIOKSIDIN TUNTIKESKIARVOT VUONNA 23 OULUN KESKUSTASSA 2 raja-arvon numeroarvo 15 1 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi Oulun kaupunki Ympäristövirasto

Lisätiedot

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2005

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2005 JULKAISU 3/26 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 25 1 t/v 8 HAISEVIEN RIKKIYHDISTEIDEN PÄÄSTÖJEN KEHITYS OULUSSA VUOSINA 1987-25 6 4 2 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994

Lisätiedot

Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2016

Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2016 Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2016 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2010

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2010 1.1 11.1 12.1 13.1 14.1 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI JULKAISU 2/211 OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 21 3 25 2 Keskusta NO2 Pyykösjärvi NO2 Pyykösjärvi O3 Keskusta PM1 Keskusta PM2.5 Typpidioksidin tuntiraja-arvo

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2007

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2007 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 7 ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ Mansikkalan ilmanlaatuindeksi vuonna 7 Imatralla ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu

Lisätiedot

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2007

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2007 JULKAISU 2/28 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 27 1 µg/m3 Typpidioksidi Otsoni 8 6 4 2 18.2. 19.2. 2.2. 21.2. 22.2. OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO JULKAISU 2/28 OULUN ILMANLAATU

Lisätiedot

PORIN ILMANLAATU. Porin kaupungin ilmanlaatu vuosina 1992-2002 mittaustulosten perusteella

PORIN ILMANLAATU. Porin kaupungin ilmanlaatu vuosina 1992-2002 mittaustulosten perusteella PORIN ILMANLAATU Porin kaupungin ilmanlaatu vuosina 1992-2002 mittaustulosten perusteella PORIN KAUPUNKI ILMANSUOJELUJULKAISU YMPÄRISTÖTOIMISTO 2/2003 JOHANNA LAAKSO TIIVISTELMÄ Porin kaupungissa ilmanlaatua

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2007

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2007 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 27 Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä Ympäristöpalvelut ESIPUHE 2 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan,

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2006

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2006 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Rautionkylässä ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ ERITTÄIN HUONO Rautionkylä 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Heinä-syyskuu. Neljännesvuosiraportti 3/2014

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Heinä-syyskuu. Neljännesvuosiraportti 3/2014 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Heinä-syyskuu Neljännesvuosiraportti 3/214 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1 3165/11.01.01/2013 77 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. (09) 816 24849 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2008

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2008 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2008 1 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 2/2009 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2008 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2008 ilmanlaadun

Lisätiedot

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2002

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2002 OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 22 12 1 µg/m3 PIENHIUKKASTEN (PM 2,5 ) JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN (PM 1 ) VUOROKAUSIARVOJEN VERTAILU KUUKAUSITTAIN VUONNA 22 8 6 Keskusta PM2,5 Keskusta PM1 Pyykösjärvi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 3053/11.01.01/2015 67 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

TÄYDENNYKSEN LIITE 34-2

TÄYDENNYKSEN LIITE 34-2 SUNSHINE KAIDI NEW ENERGY GROUP Permitting engineering services TYÖNUMERO F13551 ILMANLAADUN TARKKAILU Sisältö 1 Ilmanlaadun tarkkailu 2 1.1 Kemin nykyinen ilman laadun tarkkailu 2 1.2 Aiemmissa mittauksissa

Lisätiedot