PORIN ILMANLAATU. Porin kaupungin ilmanlaatu vuosina mittaustulosten perusteella

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PORIN ILMANLAATU. Porin kaupungin ilmanlaatu vuosina 1992-2002 mittaustulosten perusteella"

Transkriptio

1 PORIN ILMANLAATU Porin kaupungin ilmanlaatu vuosina mittaustulosten perusteella PORIN KAUPUNKI ILMANSUOJELUJULKAISU YMPÄRISTÖTOIMISTO 2/2003 JOHANNA LAAKSO

2 TIIVISTELMÄ Porin kaupungissa ilmanlaatua on tarkkailtu jatkuvatoimisesti vuodesta 1985, jolloin käynnistyi ensimmäinen ilmanlaadun mittausverkko. Mittausverkko on vuosien saatossa kehittynyt palvelemaan kattavasti kaupunkilaisia, teollisuutta ja eri alojen asiantuntijoita ilmanlaatuun, päästölähteisiin ja säätietoihin liittyvissä kysymyksissä. Ympäristötoimisto on vastannut mittausjärjestelmän kehittämisestä, ylläpidosta ja mittaustulosten tiedotuksesta. Mittaustoimintaa valvoo ilmanlaatutyöryhmä ja kustannukset ilmantarkkailusta jakautuvat suurimpien teollisuus- ja energiantuotantolaitosten sekä Porin kaupungin kesken. Mittauspaikat ovat tarkastelujakson aikana vaihdelleet jonkin verran. Pääasiassa keskustan ilmanlaadun mittauspaikkana on toiminut Itätullin mittausasema vilkkaasti liikennöidyllä paikalla Porin keskustassa. Lampaluodon ja Ahlaisten mittausasemat haja-asutusalueella kaupungin ulkopuolella ovat toimineet tausta-asemina sekä sääasemat terveyskeskuksessa, nykyisin Luontotalo Arkissa kaupungin keskustassa ja Kaanaassa Meri-Porissa ovat antaneet säätietoja, joita hyödynnetään ilmanlaadun mittaustuloksia tarkasteltaessa. Liikenne aiheuttaa suurimmat ilmanlaatuongelmat Porin keskustassa. Matalalta vapautuvat päästöt ja kaduilta nouseva pöly huonontavat ilmanlaatua keskustassa. Suurten pistemäisten päästölähteiden vaikutus ilmanlaatuun on selvästi liikennettä vähäisempi. Teollisuuden ja energiantuotannon päästöt vapautuvat korkealta, ehtien laimentumaan ja leviämään laajalle ennen maanpintaa. Ilmassa leijuvat hiukkaset ovat suurin ilmanlaatuongelma Porin keskustassa. Lumien sulamisen jälkeen maa on kuiva, jolloin jauhautunut hiekka ja muut hiukkasmaiset epäpuhtaudet pölyävät ilmassa tuulen ja liikenteen nostattamina. Hengitettävien hiukkasten ohjearvon ylitys on jokakeväistä. Porissa toimiva Operaatio Katuharja pyrkii ehkäisemään katupölyhaittoja tehokkaalla ja järjestelmällisellä hiekoitushiekan poistolla ja katujen pesulla. Sääolosuhteista riippuen ohjearvon ylitykset hengitettävien hiukkasten osalta ovat keväisin todennäköisiä. Itätullissa typpidioksidipitoisuudet ovat vuodesta 1996 lähtien olleet noin puolet ohjearvosta. Satunnaisesti pitoisuudet ovat kohonneet ja talvella 1997 ohjearvo ylitettiin. Ohjearvojen ylittyminen satunnaisesti on edelleen mahdollista. Vuodesta 2000 vuoteen 2002 typpidioksidipitoisuudet ovat kasvaneet noin 30 %. Hiilimonoksidipitoisuudet ovat laskeneet jonkin verran tarkastelujakson aikana Itätullissa. Viime vuosina pitoisuustaso on ollut noin 20 % ohjearvoista. Ohjearvojen ylittyminen keskustassa on epäsuotuisissa oloissa mahdollista, mutta ei kovin todennäköistä. Rikkidioksidipitoisuudet ovat pienentyneet alle puoleen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Mittaustulosten perusteella ohjearvojen ylittyminen on erittäin epätodennäköistä, koska pitoisuudet ovat viime vuosina olleet vain muutamia prosentteja ohjearvosta. Otsonipitoisuudet voivat keväällä ja kesällä nousta kasvillisuuden suojelemisen kynnysarvon yli. Myös terveysvaikutusten perusteella annetun 8 tunnin keskiarvon kynnysarvon ylittyminen on satunnaisesti mahdollista.

3 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 1. JOHDANTO 5 2. ILMAN EPÄPUHTAUDET Yleistä Ilmansaasteet ja päästölähteet Päästöjen vähentäminen 7 3. ILMANLAADUN MITTAUS PORISSA Yleistä Sääasemat Ilman epäpuhtauksien mittaus Rikkidioksidi (SO 2 ) Typpidioksidi (NO 2 ) Hiilimonoksidi (CO) Leijuvat hiukkaset (TSP, PM 10 ) Otsoni (O 3 ) Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Ilmanlaatuindeksi ILMANLAADUN OHJE-, RAJA- JA KYNNYSARVOT Ohje-, raja- ja kynnysarvot Mittausparametrien tilastollinen määrittely TULOKSET Rikkidioksidi (SO 2 ) Typpidioksidi (NO 2 ) Hiilimonoksidi (CO) Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) Kokonaisleijuma (TSP) Otsoni (O 3 ) Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Tuulensuunta Mittausaineiston ajallinen edustavuus Teollisuus- ja energiatuotantolaitosten päästöt ILMANLAADUN KEHITYS Rikkidioksidi Typpidioksidi 27

4 6.3 Hiilimonoksidi Hengitettävät hiukkaset Kokonaisleijuma Otsoni Haisevat rikkiyhdisteet YHTEENVETO 31 LÄHTEET 33 LIITTEET LIITE 1 LIITTEET 2-6 LIITTEET 7-14 Ilmanlaadun mittauspaikat ja ajat sekä mitattavat parametrit Nykyiset ilmanlaadun mittausasemat Vanhat mittausasemat

5 1. JOHDANTO Ympäristönsuojelulaki velvoittaa kuntaa huolehtimaan paikallisten olojen edellyttämästä ilmanlaadun seurannasta. Porin kaupungissa on toteutettu jatkuvatoimista ilmanlaadun tarkkailua vuodesta 1985 lähtien, jolloin ensimmäinen mittausverkko käynnistettiin. Tässä selvityksessä tarkastellaan ilmanlaadun kehitystä mittaustulosten perusteella vuosina Porin kaupungissa. Selvityksessä käytetty aineisto käsittää mittaustuloksia rikki- ja typpidioksidista, hiilimonoksidista, leijuvista hiukkasista, otsonista ja haisevista rikkiyhdisteistä. Epäpuhtauksien pitoisuuksia verrataan ilmanlaadun ohje-, raja- ja kynnysarvoihin. Tulosten pohjalta arvioidaan ilmanlaadun kehitystä yhdisteittäin. Selvityksessä esitellään myös Porissa tapahtuvaa mittaustoimintaa ja mittausasemia. Ilmanlaadun mittaustoimintaa valvoo ilmanlaatutyöryhmä, joka koostuu Porin kaupungin ja teollisuuden edustajista. Mittausjärjestelmästä vastaa Porin kaupungin ympäristötoimisto, käytännön toteutuksesta ympäristötarkastaja Jari Lampinen. Tulosten käsittelystä tämän raportin osalta ja raportin laatimisesta on vastannut tp. suunnittelija Johanna Laakso. 5

6 2. ILMAN EPÄPUHTAUDET 2.1 Yleistä Merkittävimpiä kaupunki-ilman saasteita ovat hiukkaset, typen oksidit, rikkidioksidi, hiilimonoksidi ja hiilivedyt. Porissa myös haisevat rikkiyhdisteet aiheuttavat ajoittain ongelmia. Ilmansaasteiden päästölähteitä ovat liikenne, energiantuotanto, teollisuus, myös pientalojen lämmityksestä aiheutuu päästöjä. Ilmansaasteista aiheutuu sekä terveys- että ympäristöhaittoja. Suomessa ilmansaasteiden pitoisuudet eivät useimmille ihmisille aiheuta merkittäviä terveyshaittoja. Eri ihmisten herkkyys ilmansaasteille kuitenkin vaihtelee. Herkät väestöryhmät, kuten hengityselin- ja sydänsairaat sekä vanhukset ja lapset, voivat saada muita helpommin oireita ja terveyshaittoja kun ilmansaasteiden pitoisuudet kohoavat. Ilmansaasteista on haittaa myös luonnolle, aiheuttaen vesistöjen ja maaperän happamoitumista ja rehevöitymistä. Lisäksi kasvit kärsivät sekä suoraan lehtien ja neulasten kautta että juuriston vaurioitumisen myötä. Ilmansaasteiden vaikutukset näkyvät selvästi useiden kaupunkien ja teollisuuslaitosten ympäristössä puiden neulasvaurioina sekä puiden rungolla kasvavien jäkälien vähentymisenä ja vaurioitumisena. (Mitä hengitämme? 2002) 2.2 Ilmansaasteet ja päästölähteet Rikkidioksidia (SO 2 ) pääsee ulkoilmaan pääasiassa energiantuotannosta, fossiilisten polttoaineiden palaessa. Rikkidioksidipäästöt ovat laskeneet huomattavasti viime vuosikymmenen aikana, joten myös pitoisuudet ulkoilmassa ovat nykyisin alhaisia. Teollisuusprosessien häiriötilanteissa saattaa ulkoilmassa kuitenkin esiintyä kohonneita rikkidioksidipitoisuuksia. Typen oksideilla (NO x ) tarkoitetaan typpimonoksidia (NO) ja typpidioksidia (NO 2 ). Suurin osa typen oksidien pitoisuuksista aiheutuu energiantuotannosta ja liikenteestä, pääosin raskaasta liikenteestä. Typen oksidien pitoisuudet ovat korkeimmillaan ruuhka-aikoina, erityisesti talvisin tyynillä pakkassäillä. Typen oksidit osallistuvat alailmakehän otsonin muodostukseen. Hiilimonoksidi eli häkä (CO) on peräisin pääosin henkilöautojen pakokaasuista. Häkäpitoisuudet ovat nykyisin varsin alhaisia polttoaineiden ja moottoritekniikan parantumisen sekä pakokaasujen katalyyttisen puhdistuksen ansioista. Ilmassa on aina hiukkasia. Hiukkasten koko ja kemiallinen koostumus vaihtelevat suuresti. Kaikista ilmassa leijuvista hiukkasista käytetään termiä kokonaisleijuma (TSP = total suspended particles), ja hienojakoisemmista hiukkasista, halkaisijaltaan alle 10 mikrometriä, hengitettävät hiukkaset (PM 10 ). Pienet hiukkaset ovat terveydelle haitallisempia kuin suuret. Suuret hiukkaset taas aiheuttavat likaantumista ja ovat viihtyisyyshaitta. Suomessa suuri osa kaupunki-ilman hengitettävistä hiukkasista on peräisin liikenteen nostattamasta katupölystä. Pitoisuudet kohoavat eten 6

7 kin maalis-huhtikuussa, jolloin jauhautunut hiekoitushiekka ja asfalttipöly pääsevät liikenteen nostattamina ilmaan. Liikenteen hiukkaspäästöissä on runsaasti erilaisia polyaromaattisia hiilivetyjä (PAH), joista osa aiheuttaa syöpää. Hiukkaspitoisuuksia nostavat myös energiantuotanto, teollisuus ja puun pienpoltto. Pelkistyneet, haisevat rikkiyhdisteet (TRS = total reduced sulphur compounds) syntyvät pääosin puunjalostusteollisuudesta, jätevesien puhdistuksesta ja lietteen kompostoinnista. Useat pelkistyneet rikkiyhdisteet haisevat jo pieninä pitoisuuksina erittäin pahalle. Yläilmakehässä esiintyvä otsoni (O 3 ) toimii suojakilpenä auringon UV-säteilyä vastaan, kun taas alailmakehässä otsoni on ihmisille, eläimille ja kasveille haitallinen ilmansaaste. Otsonia ei ole päästöissä, vaan sitä muodostuu auringonvalon vaikutuksesta ilmassa typen oksidien ja hiilivetyjen välisissä reaktioissa. Liikenteen typen oksidipäästöillä on siis merkittävä osa otsonin muodostumisessa. Otsonipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kaupunkien keskustassa kuin taajamien ulkopuolella. Tämä johtuu otsonin reaktiivisuudesta muiden ilmakehän epäpuhtauksien kanssa. Otsonipitoisuudet ovat suurimmillaan aurinkoisella säällä keväisin ja kesäisin taajamien ulkopuolella. Haihtuvilla orgaanisilla hiilivedyillä (VOC) tarkoitetaan suurta määrää hiilestä ja vedystä koostuvia kemiallisia yhdisteitä, jotka ovat peräisin mm. liikenteestä, teollisuudesta ja pientalojen lämmityksestä. Monet niistä ovat helposti höyrystyviä, haisevia ja ärsyttäviä yhdisteitä ja jotkut niistä lisäävät syöpäriskiä. Ulkoilman hiilivetypitoisuudet ovat yleensä alhaisia. Hiilivedyt ovat osana myös otsonin muodostumisessa. Hiilidioksidia (CO 2 ) syntyy kaikessa palamisessa. Fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyvä hiilidioksidi edistää kasvihuoneilmiötä, mutta se ei aiheuta paikallisia ilmanlaatuhaittoja. (Mitä hengitämme? 2002) 2.3 Päästöjen vähentäminen Lounais-Suomen omista päästölähteistä merkittävimpiä ovat liikenne ja suurimmat teollisuus- ja energiantuotantolaitokset. Näiden päästöjen vaikutukset näkyvät bioindikaattoriselvityksissä laajoilla alueilla suurimpien taajamien ja kyseisten laitosten ympäristössä. Toisaalta säännöllisesti toistetut bioindikaattoriselvitykset ovat osoittaneet, että päästöjen vähennystoimenpiteet ovat tuottaneet tulosta ja vaikutukset päästölähteiden ympäristössä ovat vähentyneet. (Lounais-Suomen Ympäristökeskus 2001) Rikkipäästöjä syntyy pääasiassa pistelähteistä eli energiantuotannosta ja teollisuudesta. Energiantuotannon rikkipäästöt syntyvät kun polttoaineessa epäpuhtautena oleva rikki palaa rikkidioksidiksi tai rikkitrioksidiksi. Rikkipäästöjä voidaan vähentää käyttämällä vähemmän rikkiä sisältäviä polttoaineita sekä vähentämällä savukaasujen rikkipitoisuutta polttoteknisin keinoin ja rikinpoistomenetelmien avulla. Nykyaikaisilla rikinpoistotekniikoilla pystytään saavuttamaan yli 90 %:n erotustehokkuus. (Seppänen 1991) 7

8 Tausta-alueiden rikkidioksidipitoisuudet ovat pienentyneet viime vuosikymmeninä tapahtuneen huomattavan rikkidioksidipäästöjen vähenemisen myötä. Myös taajama-alueilla rikkidioksidipitoisuudet ovat nykyisin hyvin pieniä, jopa merkittävien päästölähteiden läheisyydessä. Nykyisin liikenteen rikkipäästöt ovat varsin pieniä matalarikkisten polttonesteiden ansiosta. (Pietarila 2001) Lounais-Suomen rikkidioksidipäästöt ovat vähentyneet vuodesta 1980 vuoteen % (Lounais- Suomen Ympäristökeskus 2001). Typen oksidien päästöjen ja pitoisuuksien pieneneminen ei ole ollut läheskään niin voimakasta kuin rikkidioksidilla. Taajama-alueilla typen oksidien pitoisuudet voivat autoliikenteen päästöjen vaikutuksesta nousta varsin suuriksi. Liikenteen matalalta vapautuvat päästöt ovat tärkein taajamien typpidioksidipitoisuuksiin vaikuttava tekijä niilläkin paikkakunnilla, joissa suurin osa kokonaispäästöistä on teollisuuden ja energiantuotannon aiheuttamaa. Suurimmat typpidioksidipitoisuudet muodostuvat vilkkaasti liikennöidyille kaupunkien keskusta-alueille sekä teiden ja risteysalueiden läheisyyteen. Vaikka katalysaattoreiden vaatiminen autoihin rajoittaa ilman typpioksidien määrää, Suomessa liikenne tuottaa yli puolet typen oksideista. (Pietarila 2001) Energiantuotannon typenoksidipäästöjä voidaan vähentää polttoteknisin keinoin tai puhdistamalla savukaasuja. Suurvoimaloihin kehitetyistä low-no x polttimista johtuen ovat niiden typpipäästöt vähentyneet noin yhteen kolmasosaan vanhojen laitosten tasosta. Polttoaineista kivihiili, turve ja raskas polttoöljy sisältävät runsaasti typpeä. (Seppänen 1991) Typen oksidien kokonaispäästöt ovat vähentyneet Lounais-Suomessa vuodesta 1980 vuoteen 2000 noin 17 % (Lounais-Suomen Ympäristökeskus 2001). Epäsuorat hiukkaspäästöt, mm. liikenteen nostattama katupöly, vaikuttavat PM 10 pitoisuuksiin merkittävämmin kuin suorat, esim. polttoprosesseissa syntyvät päästöt. Hiukkaspäästöjä aiheutuu kuitenkin myös teollisuudesta sekä liikenteessä dieselmoottorien päästöistä. Teollisuuden hiukkaspäästöjä voidaan vähentää erityyppisillä märkä- ja sähkösuodattimilla. Uusimmat dieselmoottorit on varustettu katalysaattoreilla ja hiukkassuodattimilla. PM 10 pitoisuudet ovat korkeimmillaan keväisin, maalis-huhtikuussa, jolloin pitoisuuksia kasvattaa liikenteen ja tuulen maanpinnasta nostama pöly. (Seppänen 1991) Epäsuoria hiukkaspäästöjä voidaan pienentää mm. suorittamalla hiekanpoisto ja katujen pesu mahdollisimman pian lumien sulamisen jälkeen. Porissa toimii vuonna 1997 käynnistetty Operaatio Katuharja, jonka tarkoituksena on torjua katupölyä, jota syntyy liikenneväylillä pääasiassa talvikunnossapidossa käytettävistä sorasta ja hiekasta. Operaatio Katuharjan puitteissa on toteutettu järjestelmällinen hiekoitushiekan poisto ja katujen pesu. Tavoitteena on ollut myös yhteistyön ja tiedotuksen lisääminen. Viime vuosina kaupunki-ilman hiukkaspitoisuuksissa ei kuitenkaan ole havaittavissa muutosta parempaan. (Lampinen 2002) 8

9 3. ILMANLAADUN MITTAUS PORISSA 3.1 Yleistä Liitteessä 1 on esitetty graafisesti ilmanlaadun mittauspaikat ja ajat sekä mitattavat parametrit Porissa. Porin kaupunkiin rakennettiin keväällä 1985 ensimmäinen ilmanlaadun mittausverkko, jolloin aloitettiin jatkuvatoiminen mittaus kolmella eri mittausasemalla. Reposaaren sahan alueella, keskustan uimahallin pihalla ja terveyskeskuksessa tarkkailtiin ilman rikkidioksidipitoisuuksia. Uimahallin mittausasemalla mitattiin lisäksi leijuvan pölyn (TSP) pitoisuuksia. Mittausverkon osaksi hankittiin myös sääasema, joka mittasi tuulen nopeutta ja suuntaa sekä ilman lämpötilaa terveyskeskuksessa. Mittausjärjestelmän valvontahuone perustettiin terveyskeskukseen, entiseen lääkäriasuntoon, johon sijoitettiin tietokone ja matriisikirjoitin. Tapahtumaraportteja voitiin seurata myös sivukirjoittimen avulla Valtakadulla sijaitsevasta terveysvalvonnasta käsin. Tiedonsiirto toteutettiin jatkuvalla puhelinyhteydellä. Kiinteät puhelinyhteydet poistuivat käytöstä vuonna 1988, jolloin siirryttiin käyttämään valinnaisyhteyksiä modeemien ja mittausyksiköiden myötä. Tietokoneet oheislaitteineen ovat uusiutuneet moneen kertaan ja mittaustulosten raportointiohjelma DILTA on helpottanut tulosten käsittelyä. Tiedottaminen ilmanlaadun tarkkailutuloksista on muuttunut 1990-luvun alun osavuosiraporteista lähes reaaliaikaiseksi. Vuoden 1998 alusta alkaen Satakunnan Kansa on julkaissut yhteenvedon kuluneen kuukauden keskustan ilmanlaatuindeksistä. Ympäristötoimiston www-sivuilla on vuodesta 1999 lähtien päivitetty keskustan ilmanlaatuindeksiä jokaisena arkipäivänä. Mittausasemia esitellään tarkemmin liitteissä Sääasemat Taulukko 1. Säätietojen mittauspaikat ja vuodet. Mittauspaikka Mittausaika Terveyskeskus Luontotalo Arkki Kaanaa Ensimmäistä mittausverkkoa perustettaessa vuonna 1985 hankittiin terveyskeskuksen valvontahuoneen yhteyteen SMA-300 sääasema, joka mittasi lämpötilaa, tuulensuuntaa ja nopeutta. Terveyskeskuksesta saatiin säätietoja aina syksyyn 2000 asti, jolloin sääasema siirrettiin kaupungin keskustaan, Luontotalo Arkkiin. Luontotalo Arkissa mitataan lisäksi ilman suhteellista kosteutta sekä ilmanpainetta. 9

10 Kaanaan sääasema perustettiin Meri-Poriin syksyllä Sääasema sijoitettiin noin 20 metrin korkeudelle linkkimastoon. SMA-300 sääasema mittaa lämpötilaa, tuulensuuntaa ja nopeutta. Kemira Pigments Oy saa myös tarvitsemansa säätiedot Kaanaan sääasemalta. 3.3 Ilman epäpuhtauksien mittaus Rikkidioksidi (SO 2 ) Taulukko 2. Rikkidioksidin mittauspaikat ja vuodet Mittauspaikka Mittausaika Reposaari Uimahalli Terveyskeskus Pihlava Toejoki Kaanaa Ahlainen Itätulli Lampaluoto Aittaluoto Reposaaren sahan alueella on mitattu ilman rikkidioksidipitoisuuksia jo vuodesta 1977 lähtien Länsirannikon Voima Oy:n (nyk. PVO-Lämpövoima Oy) toimesta. Käytetty menetelmä perustui näyteliuoksen johtokyvyn muutokseen mittaamiseen Scientific Industries mod. 67 laitteella. Vuonna 1985 SO 2 analysaattori luovutettiin Porin kaupungille, jolloin asema liitettiin osaksi ilmanlaadun mittausverkkoa. Ilman rikkidioksidipitoisuutta mitattiin terveyskeskuksessa Emiplan AQM-S1 johtokykyyn perustuvalla analysaattorilla ja keskustan uimahallilla UV-fluoresenssiin perustuvalla Monitor Labs analysaattorilla. Uimahallin mittausasema siirrettiin vuonna 1988 Toejoelle, jossa ilman rikkidioksidipitoisuuksia mitattiin kevääseen 1992 asti. Terveyskeskuksen SO 2 pitoisuuksien mittaus lopetettiin syksyllä Vuonna 1988 Reposaaren mittausasema siirrettiin Pihlavan entiseen terveystaloon, jonne hankittiin uusi, UV-fluoresenssiin perustuva Monitor Labs rikkidioksidianalysaattori. Pihlavan mittausasema toimi vuoden 1992 toukokuun loppuun. Kaanaan asuinalueella aloitettiin teollisuudesta ja energiantuotannosta aiheutuvien rikkidioksidipäästöjen mittaus syksyllä Analysaattori oli UVfluoresenssiin perustuva Thermo Environmental Instruments 43 A. Mittausta jatkettiin vuoden 1992 loppuun. Ahlaisten kirkonkylässä sijaitsevalla mittausasemalla on mitattu ilman rikkidioksidipitoisuuksia vuodesta 1992 lähtien UV-fluoresenssiin perustuvalla Monitor Labs laitteella. Ahlaisten mittausasema toimii ns. tausta-asemana. Mittaus jatkuu edelleen. 10

11 Itätullin mittausasemalla, joka sijaitsee Porin kaupungin keskustassa, aloitettiin rikkidioksidipitoisuuden mittaus vuonna 1992 UV-fluoresenssiin perustuvalla Monitor Labs analysaattorilla. Mittausta jatketaan edelleen. Lampaluodon kylässä ilman rikkidioksidipitoisuuksia on mitattu vuodesta 1993 lähtien. Mittausasema toimii ns. tausta-asemana. Analysaattori on UVfluoresenssiin perustuva Thermo Environmental Instruments 43 A. Aittaluodossa mitattiin rikkidioksidipitoisuuksia UV-fluoresenssiin perustuvalla, vuokratulla API 100 -laitteella marraskuun 1999 alusta helmikuun 2000 loppuun. Mittauksilla selvitettiin teollisuuden päästöjä lähimpänä sijaitsevaan asuinalueeseen Typpidioksidi (NO 2 ) Taulukko 3. Typpidioksidin mittauspaikat ja vuodet. Mittauspaikka Mittausaika Itätulli Ahlainen Typen oksidien mittaus aloitettiin ensimmäisen kerran Porissa Itätullin mittausasemalla tammikuussa Mittausta jatkettiin toukokuun 1992 loppuun, jolloin Environnement AC-30M analysaattori siirrettiin Ahlaisten tausta-asemalle. Ahlaisissa typen oksideja mitattiin elokuuhun 1996 saakka. Typen oksidien mittaus aloitettiin Itätullissa uudelleen marraskuussa 1996 jatkuen edelleen. NO x analysaattori perustuu kemiluminesenssimenetelmään. Uusi Monitor Labs Inc 9841B - analysaattori hankittiin vuoden 2001 alussa Hiilimonoksidi (CO) Ilman hiilimonoksidipitoisuuden mittaus aloitettiin Itätullin mittausasemalla heinäkuussa CO-pitoisuutta mitataan jatkuvatoimisella, IR-absorptioon perustuvalla Thermo Environmental Instruments 48 analysaattorilla Leijuvat hiukkaset (TSP, PM 10 ) Taulukko 4. Leijuvien hiukkasten mittauspaikat ja vuodet. Mittauspaikka Mittausaika TSP Mittausaika PM 10 Uimahalli Väinölä Itätulli Kokonaisleijuman eli TSP:n mittaus aloitettiin tehokeräysmenetelmällä huhtikuussa 1986 uimahallin mittausasemalla. Keräystiheys oli kolme näytettä viikossa. Outo 11

12 kumpu Oy:ssä näytteistä analysoitiin kokonaisleijuman paino, orgaanisen aineksen paino sekä sinkki-, lyijy- ja kuparipitoisuudet. Keväällä 1988 TSP:n mittaaminen aloitettiin myös Väinölässä ja Itätullissa. Väinölän mittausasemalla mitattiin myös hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuuksia vuosina 1993 ja 1994 fraktioivalla Wedding & Associates PM 10 analysaattorilla. Jatkuvatoiminen hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mittaus alkoi Itätullissa vuoden 1996 alussa, jolloin hankittiin uusi, β-säteilyn absorptioon perustuva Eberline FH 62 IR analysaattori. Samalla Väinölän ja Itätullin TSP:n mittaus loppui. Kesällä 1996 tutkittiin Mäntyluodon Kirrinsannassa kokonaisleijuman (TSP) määrää kolme kuukautta kestävän mittausjakson aikana. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Kuusakoski Oy:n toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia raskasmetallipäästöjä Otsoni (O 3 ) Alailmakehän otsonipitoisuuksia on mitattu Lampaluodon mittausasemalla joulukuun 1999 alusta vuoden 2000 loppuun. Huhtikuussa 2001 jatkuvatoiminen API 400 analysaattori siirrettiin Itätullin mittausasemalle. Itätullissa otsonipitoisuutta mitattiin vuoden 2003 tammikuuhun asti Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Aittaluodon asuinalueella mitattiin haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksia talvella ja mittauksia jatkettiin Toejoen mittausasemalla maaliskuusta kesäkuuhun. Laitteisto käsittää jatkuvatoimisen analysaattorin lisäksi konvertterin, jolla poistetaan mittausta haittaavat muut yhdisteet. 3.4 Ilmanlaatuindeksi Ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia voidaan ilmaista myös YTV:n ympäristötoimiston kehittämällä ilmanlaatuindeksillä, jolla yksinkertaistetaan pitoisuustietoja. Indeksi perustuu ilmanlaadun ohjearvoihin. Porissa indeksin laskennassa otetaan huomioon rikkidioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin ja hengitettävien hiukkasten tuntipitoisuudet, joita verrataan ohjearvoihin. Jokaiselle epäpuhtaudelle lasketaan ali-indeksit, joista korkeimman arvo määrää ilmanlaatuindeksin arvon. Pitoisuuden ollessa sama kuin ohjearvo, indeksi saa arvon 100. Porissa ilmanlaatuindeksilaskenta otettiin käyttöön Indeksi laskettiin vuorokausipitoisuuksista ja laatuluokkia oli neljä. Uusittu, tuntipitoisuuksiin pohjautuva ilmanlaatuindeksi otettiin käyttöön syyskuussa Laatuluokkia on viisi, joissa arvioidaan terveysvaikutuksia ja muita vaikutuksia. Tiedot ilmanlaatuindeksistä julkaistaan kuukausittain Satakunnan Kansassa, sekä vuodesta 1999 lähtien indeksiarvoja on päivitetty arkipäivisin ympäristötoimiston www-sivuilla. 12

13 4. ILMANLAADUN OHJE-, RAJA- JA KYNNYSARVOT 4.1 Ohje-, raja- ja kynnysarvot Valtioneuvoston päätöksellä (480/1996) ilmanlaadun ohjearvot tulivat voimaan (taulukko 5) ja uuden asetuksen (711/2001) ilmanlaadun raja-arvoista ja kynnysarvoista valtioneuvosto antoi (taulukot 7 ja 8). Asetuksella kumottiin vuodelta 1996 oleva valtioneuvoston päätös ilmanlaadun raja-arvoista (taulukko 6) ja kynnysarvoista (481/1996), mutta päätöksessä säädetyt raja-arvot rikkidioksidin, typpidioksidin ja kokonaisleijumanpitoisuuksille ovat siirtymäsäännöksen mukaan voimassa siihen asti, kunnes asetuksessa säädettyjä uusia raja-arvoja on noudatettava. Asetuksessa (481/1996) säädetyt otsonin kynnysarvot siirtyivät sellaisenaan uuteen asetukseen. Jos raja-arvot ylittyvät tai ovat vaarassa ylittyä, kunnan on ryhdyttävä erityistoimenpiteisiin ilmanlaadun parantamiseksi. Raja-arvot ovat pitoisuustasoltaan selvästi ohjearvoja korkeampia, eikä niiden ylittyminen Porissa ole todennäköistä. Syyskuussa 1996 voimaan tulleet ohjearvot on määritetty 20 C:een lämpötilassa aikaisemman 0 C asemasta. Mittaustulokset ennen on korjattu vertailukelpoisiksi uusien tulosten kanssa. Taulukko 5. Ilmanlaadun ohjearvot. Aine Aika Ohjearvo Tilastollinen määrittely Rikkidioksidi (SO 2 ) tunti 250 µg/m 3 kuukauden tuntiarvojen 99. %-piste vrk 80 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo Typpidioksidi (NO 2 ) tunti 150 µg/m 3 kuukauden tuntiarvojen 99. %-piste vrk 70 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo Hiilimonoksidi (CO) tunti 20 mg/m 3 tuntiarvo 8 tuntia 8 mg/m 3 tuntiarvojen liukuva 8 tunnin ka Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) vrk 70 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo Hiukkaset kokonaisleijuma (TSP) Haisevien rikkiyhdisteiden kokonaismäärä (TRS) vrk vuosi 120 µg/m 3 vuoden vrk-arvojen 98. %-piste 50 µg/m 3 vuosikeskiarvo 3 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo TRS ilmoitetaan rikkinä vrk 10 µg/m Taulukko 6. Ilmanlaadun raja-arvot ennen taulukossa 7 esitettyjä voimaantuloajankohtia. Rikkidioksidi (SO 2 ) Aine Aika Raja-arvo Tilastollinen määrittely vrk vrk 250 µg/m 3 vuoden vrk-arvojen 98. %-piste 80 µg/m 3 vuoden vrk-arvojen mediaani Typpidioksidi (NO 2 ) tunti 200 µg/m 3 vuoden tuntiarvojen 98. %-piste Hiukkaset kokonaisleijuma (TSP) vrk vuosi 300 µg/m 3 vuoden vrk-arvojen 95. %-piste 150 µg/m 3 vuosikeskiarvo Lyijy (Pb) vuosi 0,5 µg/m 3 vuosikeskiarvo 13

14 Taulukko 7. Raja-arvot terveyshaittojen ehkäisemiseksi Aine Raja-arvo Tilastollinen määrittely / voimaantulo Hiilimonoksidi (CO) µg/m 3 2) tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo 2005 Typpidioksidi (NO 2 ) 200 µg/m 3 tuntiarvo µg/m 3 kalenterivuosi 2010 Rikkidioksidi (SO 2 ) 350 µg/m 3 tuntiarvo µg/m 3 vuorokausiarvo 2005 Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) 50 µg/m 3 1) vuorokausiarvo µg/m 3 1) vuosiarvo 2005 Lyijy (Pb) 0,5 µg/m 3 1) kalenterivuosi 2001 Bentseeni (C 6 H 6 ) 5 µg/m 3 kalenterivuosi ) Tulokset ilmaistaan ulkoilman lämpötilassa ja paineessa. 2) Vuorokauden korkein 8 tunnin keskiarvo, joka valitaan tarkastelemalla 8 tunnin liukuvia keskiarvoja. Kunkin kahdeksan tunnin jakso osoitetaan sille päivälle, jona jakso päättyy. Taulukko 8. Otsonin kynnysarvot. Peruste Aika Kynnysarvo Tilastollinen määrittely Terveyden suojeleminen 8 tuntia 110 µg/m 3 tuntiarvojen 8-tunnin keskiarvo Kasvillisuuden suojeleminen tunti vrk 200 µg/m 3 65 µg/m 3 tuntiarvo vuorokausiarvo Väestölle tiedottaminen tunti 180 µg/m 3 tuntiarvo Väestön varoittaminen tunti 360 µg/m 3 tuntiarvo 4.2 Mittausparametrien tilastollinen määrittely Ajallinen edustavuus Ajallisen edustavuuden tulee olla 75 % kokonaismittausajasta. Ohjearvoihin vertaaminen voidaan tehdä, kun vuorokaudessa on vähintään 18 hyväksyttyä mittaustuntia. Kuukauden mittausjaksolta tulee olla käytettävissä vähintään 22 hyväksyttyä mittausvuorokautta. Rikki- ja typpidioksidi Rikki- ja typpidioksidin mittaustuloksia tuntiohjearvoon verrattaessa kunkin kuukauden pituisen mittausjakson tuntikeskiarvot järjestetään suuruusjärjestykseen, joista lasketaan 99. %-piste eli arvo, jonka alapuolelle 99 % tuntikeskiarvoista asettuu. Rikki- ja typpidioksidin vuorokausiohjearvoon on verrattu kuukausittain kunkin kuukauden toiseksi suurinta vuorokausiarvoa. 14

15 Hiilimonoksidi Hiilimonoksidin tuntiohjearvoon on verrattu kunkin kuukauden pituiselta mittausjaksolta suurinta tuntikeskiarvoa. Kahdeksan tunnin ohjearvoon on verrattu kunkin kuukauden pituiselta mittausjaksolta suurinta 8 tunnin liukuvaa keskiarvoa. Hengitettävät hiukkaset Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvoon on verrattu kunkin kuukauden toiseksi suurinta vuorokausiarvoa. Kokonaisleijuma Kokonaisleijuman mittaustuloksia vuorokausiohjearvoon verrattaessa vuoden pituisen mittausjakson vuorokausikeskiarvot järjestetään suuruusjärjestykseen, joista lasketaan 98. %-piste eli arvo, jonka alapuolelle 98 % vuorokausikeskiarvoista asettuu. Vuoden pituisen mittausjakson vuorokausikeskiarvoista lasketaan aritmeettinen keskiarvo, jota verrataan vuosiohjearvoon. Otsoni Otsonin kahdeksan tunnin ohjearvoon on verrattu kunkin kuukauden korkeinta tuntiarvojen 8 tunnin keskiarvoa. Keskiarvo lasketaan neljä kertaa vuorokaudessa, kello 0-8, 8-16, ja Tuntiohjearvoon on verrattu kunkin kuukauden suurinta tuntikeskiarvoa. Haisevien rikkiyhdisteiden kokonaismäärä Haisevien rikkiyhdisteiden kokonaismäärän ohjearvoon on verrattu kunkin kuukauden toiseksi suurinta vuorokausiarvoa. 15

16 5. TULOKSET 5.1 Rikkidioksidi (SO 2 ) Rikkidioksidipitoisuuksia on mitattu tarkastelujakson aikana keskustassa Itätullin ja Aittaluodon mittausasemilla sekä ns. tausta-asemilla Ahlaisissa, Lampaluodossa ja Kaanaassa. Aittaluodossa rikkidioksidipitoisuuksia mitattiin neljän kuukauden ajan Kuvissa 1-4 on esitetty rikkidioksidin tuntiohjearvoon ja vuorokausiohjearvoon verrattavat pitoisuudet keskustan mittausasemilla ja tausta-asemilla. Rikkidioksidin tuntiarvot, keskusta SO 2 µg/m Kuva 1. Rikkidioksidin tuntiohjearvoon verrattavat pitoisuudet keskustan mittausasemilla. Vanha ohjearvo 500 µg/m 3, ohjearvo alkaen 250 µg/m 3. Rikkidioksidin tuntiarvot, tausta-asemat SO 2 µg/m Kuva 2. Rikkidioksidin tuntiohjearvoon verrattavat pitoisuudet tausta-asemilla. Vanha ohjearvo 500 µg/m 3, ohjearvo alkaen 250 µg/m 3. 16

17 17

18 Rikkidioksidin vuorokausiarvot, keskusta SO 2 µg/m Kuva 3. Rikkidioksidin vuorokausiohjearvoon verrattavat pitoisuudet keskustan mittausasemilla. Vanha ohjearvo 200 µg/m 3, ohjearvo alkaen 80 µg/m 3. Rikkidioksidin vuorokausiarvot, tausta-asemat SO 2 µg/m Kuva 4. Rikkidioksidin vuorokausiohjearvoon verrattavat pitoisuudet tausta-asemilla. Vanha ohjearvo 200 µg/m 3, ohjearvo alkaen 80 µg/m Typpidioksidi (NO 2 ) Ilman typen oksidien pitoisuuksia on mitattu keskustassa Itätullissa, ja Ahlaisten tausta-asemalla. Kuvassa 5 on esitetty typpidioksidin tuntiohjearvoon verrattavat pitoisuudet Itätullin ja Ahlaisten mittausasemilla. Kuvassa 6 on vastaavasti typpidioksidin vuorokausiohjearvoon verrattavat pitoisuudet. Typpidioksidin mittaus siirtyi vuonna 1996 Ahlaisten mittausasemalta Itätulliin. 18

19 Typpidioksidin tuntiarvot Ahlainen Itätulli SO µg/m Kuva 5. Typpidioksidin tuntiohjearvoon verrattavat pitoisuudet Ahlaisissa ja Itätullissa. Vuonna 1996 mittaus siirtyi Ahlaisten tausta-asemalta keskustaan Itätulliin. Vanha ohjearvo 300 µg/m 3, ohjearvo alkaen 150 µg/m 3. Typpidioksidin vuorokausiarvot Ahlainen Itätulli SO 2 µg/m Kuva 6. Typpidioksidin vuorokausiohjearvoon verrattavat pitoisuudet Ahlaisissa ja Itätullissa. Vuonna 1996 mittaus siirtyi Ahlaisten tausta-asemalta keskustaan Itätulliin. Vanha ohjearvo 150 µg/m 3, ohjearvo alkaen 70 µg/m Hiilimonoksidi (CO) Ilman hiilimonoksidipitoisuuden mittaus aloitettiin keskustassa Itätullin mittausasemalla heinäkuussa Kuvissa 7 ja 8 on esitetty hiilimonoksidipitoisuuden tuntiarvot ja tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo. 19

20 Hiilimonoksidin tuntiarvot, Itätulli CO 10 mg/m Kuva 7. Hiilimonoksidin tuntiarvoon verrattavat pitoisuudet Itätullissa. Vanha ohjearvo 30 mg/m 3, ohjearvo alkaen 20 mg/m 3. Hiilimonoksidin 8 tunnin liukuva ka, Itätulli CO mg/m Kuva 8. Hiilimonoksidin tuntiarvojen 8 tunnin liukuvat keskiarvot Itätullissa. Vanha ohjearvo 10 mg/m 3, ohjearvo alkaen 8 mg/m Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) Jatkuvatoiminen hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mittaus alkoi Itätullissa vuoden 1996 alussa. Kuvassa 9 on hengitettävien hiukkasten ohjearvoon verrattavat vuorokausipitoisuudet Itätullin mittausasemalla. Ohjearvo on 70 µg/m 3. 20

21 Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) vuorokausiarvot, Itätulli µg/m Kuva 9. Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ), vuorokausiarvot Itätullissa. Ohjearvo on 70 µg/m Kokonaisleijuma (TSP) Kokonaisleijuman eli TSP:n mittaus aloitettiin tehokeräysmenetelmällä huhtikuussa 1986 uimahallin mittausasemalla, mittausta jatkettiin vuoden 1988 alkuun. Keräystiheys oli kolme näytettä viikossa. Keväällä 1988 TSP:n mittaus aloitettiin Väinölässä ja Itätullissa. Mittauksia jatkettiin vuoden 1995 loppuun. Kokonaisleijumatulokset on esitetty uusiin ohjearvoihin verrattavalla tavalla. Vuorokausiohjearvo on 120 µg/m 3, kyseessä on vuoden vuorokausikeskiarvojen 98. prosenttiarvo. Vuoden pituisen mittausjakson vuorokausikeskiarvoista lasketaan aritmeettinen keskiarvo, vuosiohjearvo on 50 µg/m 3. Kokonaisleijuma (TSP) vuoden vuorokausikeskiarvot µg/m Väinölä Itätulli Uimahalli Kuva 10. Kokonaisleijuman (TSP) vuorokausiohjearvoon verrattavat pitoisuudet Väinölässä, Itätullissa ja Uimahallilla. Ohjearvo on 120 µg/m 3. 21

22 Kokonaisleijuma (TSP) vuosikeskiarvot µg/m Väinölä Itätulli Uimahalli Kuva 11. Kokonaisleijuman (TSP) vuosiohjearvoon verrattavat pitoisuudet Väinölässä, Itätullissa ja Uimahallilla. Ohjearvo on 50 µg/m 3. Itätullin kokonaisleijumasta määritettiin vuosina lyijypitoisuus (Pb) (kuva 12). Lyijypitoisuuden raja-arvo terveyshaittojen ehkäisemiseksi on 0,5 µg/m 3. Kokonaisleijuman lyijypitoisuus, Itätulli 0,5 0,4 0,3 µg/m 3 0,2 Pb 0, Kuva 12. Kokonaisleijuman (TSP) lyijypitoisuus Itätullissa. Raja-arvo on 0,5 µg/m 3. Kuusakoski Oy:n toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia päästöjä tutkittiin Meri- Porissa Mäntyluodossa mittaamalla kokonaisleijumapitoisuuksia kesällä Kokonaisleijumasta analysoitiin lyijypitoisuus. Ohjearvoja ei ylitetty. 5.6 Otsoni (O 3 ) Alailmakehän otsonipitoisuuksia on mitattu Lampaluodon mittausasemalla vuoden 2000 aikana. Keväällä 2001 otsonipitoisuuden mittaus siirrettiin Lampaluodosta Itätullin mittausasemalle. Toukokuussa 2001 alkanut mittaus päättyi Itätullissa tammikuussa Kuvissa 13 ja 14 on esitetty otsonin tuntiarvot ja tuntiarvojen 8 22

23 tunnin keskiarvot Lampaluodon ja Itätullin mittausasemilla. Terveyden suojelun kynnysarvo on 110 µg/m 3. Kynnysarvoa verrataan tuntiarvojen 8 tunnin keskiarvoon. Väestölle tiedottamisen kynnysarvo on 180 µg/m 3, jota verrataan tuntiarvoon. Otsonipitoisuudet vuonna 2000, Lampaluoto O 3 µg/m Suurin tuntiarvo Tuntiarvojen 8 tunnin keskiarvo 20 0 ta 2000 he ma hu to ke he elo sy lo ma jo Kuva 13. Otsonin tuntiarvot ja 8 tunnin keskiarvot Lampaluodossa. Tuntiarvon kynnysarvo väestölle tiedottamiselle on 180 µg/m 3. Tuntiarvojen 8 tunnin keskiarvojen kynnysarvo terveyden suojelemiselle on 110 µg/m 3. Otsonipitoisuudet vuosina , Itätulli O 3 µg/m Suurin tuntiarvo Tuntiarvojen 8 tunnin keskiarvo 0 to he sy ma ta 2002 ma to he sy ma Kuva 14. Otsonin tuntiarvot ja 8 tunnin keskiarvot Itätullissa. Tuntiarvon kynnysarvo väestölle tiedottamiselle on 180 µg/m 3. Tuntiarvojen 8 tunnin keskiarvojen kynnysarvo terveyden suojelemiselle on 110 µg/m Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Aittaluodon asuinalueella mitattiin haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksia marraskuusta 1999 helmikuun 2000 loppuun ja mittauksia jatkettiin Toejoen mittausase 23

24 malla maaliskuusta kesäkuuhun. Kuvassa 15 on haisevien rikkiyhdisteiden kokonaismäärä Aittaluodon ja Toejoen mittausasemilla. Ohjearvo on 10 µg/m 3 verrattuna kuukauden toiseksi suurimpaan vuorokausiarvoon rikiksi muutettuna Hajurikkiyhdisteiden vuorokausiarvot, Aittaluoto ja Itätulli µg/m Aittaluoto Toejoki 0 ma jo ta 2000 he ma hu to Kuva 15. Hajurikkiyhdisteiden vuorokausiarvot Aittaluodossa ja Itätullissa. Ohjearvo on 10 µg/m 3, jota verrataan kuukauden toiseksi suurimpaan vuorokausiarvoon rikiksi muutettuna. 5.8 Tuulensuunta Tarkastelujakson aikana säätietoja on mitattu keskustan tuntumassa, terveyskeskuksessa syksyyn 2000 saakka, jonka jälkeen sääasema siirrettiin Luontotalo Arkin katolle, ydinkeskustaan. Luontotalo Arkissa mitataan lisäksi ilman suhteellista kosteutta sekä ilmanpainetta. Terveyskeskuksen mittauskorkeus on noin 6 m maanpinnasta ja Luontotalo Arkin noin 25 m maanpinnasta. Kaanaan sääasema Meri-Porissa on toiminut koko tarkastelujakson ajan. Kaanaan sääasema sijaitsee linkkimastossa, noin 20 metrin korkeudella. Terveyskeskuksessa vallitseva tuulensuunta on vuosina ollut kaakko. Luontotalo Arkin sääasemalla vuonna 2001 yleisin tuulensuunta oli länsi ja vuonna 2002 etelä. Kaanaan sääasemalla vallitseva tuulensuunta on vuosina vaihdellut kaakon ja etelän välillä. Kaanaassa tuulennopeus on keskimäärin suurempi kuin keskustan mittausasemalla. Kesäisin vallitseva tuulensuunta on lounas molemmilla sääasemilla. 5.9 Mittausaineiston ajallinen edustavuus Vuoden 1992 mittausaineisto ei suureltakaan osin ole vertailukelpoinen ohjearvoihin, koska vuoden mittaustulosten ajallinen edustavuus eli validiteetti jäi alle 75 %. Syynä tähän ovat eri parametrien mittausjaksojen aloitus tai lopetus, tai mittalaitteiston siirto eri mittausasemalle. Myös häiriöt mittausasemilla alensivat validiteettia. Vuoden 1993 mittaustulosten ajallinen edustavuus täytti vaaditut 75 %. 24

25 Vuonna 1994 osa mittaustulosten validiteetista jäi alle 75 %. Kesällä Lampaluodon rikkidioksidianalysaattori rikkoutui, jolloin rikkidioksiditulosten validiteetti jäi alle 75 % Lampaluodon mittausasemalla. Vuoden 1994 Ahlaisten typpidioksiditulokset eivät ole vertailukelpoisia ohjearvoihin kesällä sattuneiden useiden laitevikojen takia. Hiilimonoksidianalysaattori asennettiin Itätullin mittausasemalle kesäkuun lopulla, jolloin validiteetin täyttäviä tuloksia saatiin heinäkuusta alkaen. Vuoden 1995 validiteetti oli yli 75 %. Vuoden 1996 elokuussa Ahlaisten typpidioksidianalysaattori siirrettiin Itätulliin, jolloin siirrosta aiheutuneiden ongelmien vuoksi Itätullin typpidioksiditietojen validiteetti ei täyttänyt 75 %. Vuosina 1997, 1998 ja 1999 mittaustulosten ajallinen edustavuus täytti vaaditut 75 %. Vuonna 2000 terveyskeskuksen sääaseman tuulennopeusmittari rikkoutui, jolloin vuoden mittaustulosten validiteetti jäi alle 75 %. Muiden mittaustulosten osalta 75 %:n validiteetti täyttyi. Vuosina 2001 ja 2002 mittaustulosten ajallinen edustavuus oli hyvä. Otsonipitoisuuden mittaus aloitettiin Itätullissa keväällä 2001, jolloin 75 %:n validiteetin täyttäviä mittaustuloksia saatiin huhtikuusta alkaen Teollisuus- ja energiatuotantolaitosten päästöt Kuvissa on esitetty porilaisten teollisuus- ja energiantuotantolaitosten ilmapäästöjen kehitys vuosina Rikkidioksidipäästöt Porissa tonnia PVO Pori Energia PLV Aittaluoto PLV Pihlava Kemira Fortum Kuva 16. Porilaisten teollisuus- ja energiantuotantolaitosten rikkidioksidipäästöt ilmaan vuosina

26 Typpidioksidipäästöt Porissa tonnia PVO Pori Energia PLV Aittaluoto PLV Pihlava Muut Kemira Fortum Kuva 17. Porilaisten teollisuus- ja energiantuotantolaitosten typpidioksidipäästöt ilmaan vuosina Hiukkaspäästöt Porissa tonnia PVO Pori Energia PLV Aittaluoto PLV Pihlava Muut Kemira Fortum Kuva 18. Porilaisten teollisuus- ja energiantuotantolaitosten hiukkaspäästöt ilmaan vuosina Hiilidioksidipäästöt Porissa tonnia Pori Energia PVO PLV Oy Kemira Fortum Kuva 19. Porilaisten teollisuus- ja energiantuotantolaitosten hiilidioksidipäästöt vuosina

27 6. ILMANLAADUN KEHITYS 6.1 Rikkidioksidi Suomalaisessa ilmansuojelupolitiikassa 1980-luvun loppupuoli ja 1990-luvun alku olivat rikkipäästöjen vähentämisen aikaa, vaikka Porissa vuonna 1993 nyk. Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitoksen käynnistäminen lisäsikin rikkidioksidipäästöjä vuosikymmenen alussa. Laitosten ilmapäästöjen rikinpoistotoimien lisäksi myös liikenne- ja lämmityspolttonesteiden rikkipitoisuuksia alennettiin. Lounais- Suomen rikkidioksidipäästöt ovat vähentyneet vuodesta 1980 vuoteen % (Lounais-Suomen Ympäristökeskus 2001). Rikkidioksidipitoisuudet ovat pienentyneet huomattavasti tarkastelujakson aikana Porin keskustassa. Myös tausta-asemilla mitatut pitoisuudet ovat olleet alhaisia ja viime vuosina yhä laskeneet (kuvat 1-4). Porin keskustassa rikkidioksidin tuntiohjearvoon verrattavat pitoisuudet ovat luvun alkupuolella olleet pääasiassa alle 10 % vanhasta tuntiohjearvosta (500 µg/m 3 ). Uuden tuntiohjearvon (250 µg/m 3 ) tultua voimaan 1996, keskustan pitoisuudet ovat yleisesti olleet alle 10 µg/m 3. Suurimmat pitoisuudet mitattiin vuosien vaihteessa, neljän kuukauden mittausjakson aikana Aittaluodon mittausasemalla. Mittausasema sijaitsee muutaman sadan metrin etäisyydellä Aittaluodon teollisuusalueesta, jossa on mm. Corenson hylsykartonkitehdas. Rikkidioksidipitoisuus oli tällöin suurimmillaan 43 µg/m 3. Nykyinen tuntiohjearvo 250 µg/m 3, ei ole ylittynyt kertaakaan tarkastelujakson aikana. Rikkidioksidin vuorokausiohjearvoon verrattavat pitoisuudet ovat olleet alhaisia koko tarkastelujakson ajan. Uuden vuorokausiohjearvon (80 µg/m 3 ) tultua voimaan 1996 pitoisuudet ovat olleet korkeimmillaan 25 % vuorokausiohjearvosta, Aittaluodon mittausasemalla. 6.2 Typpidioksidi Liikenne on tärkeä typen oksidien päästölähde energiantuotannon ohella. Erityisesti keskustan alueella typpidioksidipitoisuudet voivat autoliikenteen päästöjen vaikutuksesta nousta suuriksi. Toisaalta uusien bensiinikäyttöisten autojen katalysaattoripakko vuodesta 1992 lähtien on alentanut liikenteen typpidioksidipäästöjä. Vuonna 1993 käynnistetty nyk. Fortum Power and Heat Oy:n tuotantolaitos on lisännyt typpidioksidipäästöjä typenpoistolaitoksestaan huolimatta (kuva 17). Typpidioksidipitoisuuksien kehityksen arviointia vaikeuttaa mittauspaikan siirto vuonna 1996 Ahlaisten tausta-asemalta keskustan Itätullin mittausasemalle (kuvat 5 ja 6) pitoisuudet Ahlaisissa olivat alhaisia. Korkein typpidioksidin tuntipitoisuus, 116 µg/m 3, mitattiin heinäkuussa Mitattu pitoisuus oli 39 % tuntiohjearvosta (300 µg/m 3 ). Ahlaisten mittausasemalla tunti- ja vuorokausiohjearvot eivät ylittyneet kertaakaan mittausjakson aikana. 27

28 Liikenteen vaikutus näkyy selvästi typpidioksidipitoisuuksien kohoamisella mittauspaikan siirron jälkeen Ahlaisista Itätulliin (kuvat 5 ja 6). Typpidioksidin tunti- ja vuorokausiohjearvot ylittyivät tammikuussa Tuntiohjearvoon (150 µg/m 3 ) verrattava pitoisuus oli 205 µg/m 3, ohjearvo ylittyi 36 %. Vuorokausiohjearvoon (70 µg/m 3 ) verrattava pitoisuus oli 76 µg/m 3. Ohjearvo ylittyi 9 %. Talvipäivinä inversiotilanne syntyy usein kun liikenteen matalalta vapautuvat päästöt jäävät seisovaan, lähellä maanpintaa olevaan ilmakerrokseen. Inversiota esiintyy yleensä tyyninä, kirkkaina talvipäivinä, jolloin maanpinnan lähellä oleva kylmä ilmamassa ja hieman ylempänä oleva lämpimämpi ilmamassa, eivät pääse sekoittumaan keskenään lämpötilaeron seurauksena. Pakkasilmoilla inversiotilanne voi jäädä purkautumatta useiden päivien ajaksi, jolloin ilmansaastepitoisuudet pääsevät nousemaan suuriksi. (Laukkanen 1998) Itätullin mittausasemalla typpidioksidin tuntipitoisuudet ovat mittaushistorian aikana olleet keskimäärin 40 % tuntiohjearvosta. Vuodesta 2000 vuoteen 2002 typpidioksidin tunti- ja vuorokausipitoisuudet ovat kasvaneet noin 30 %. Tämä johtunee erityisesti linja-autoliikenteen kasvusta mittausaseman ohitse kulkevalla Isolinnankadulla. Myös muualta kuin paikallisista päästölähteistä peräisin oleva typpidioksidikulkeuma voi aiheuttaa pitoisuuksien nousun Itätullin mittausasemalla. 6.3 Hiilimonoksidi Liikenne on ainoa hiilimonoksidipitoisuuksiin oleellisesti vaikuttava päästölähde. Hiilimonoksidipitoisuustason hienoinen lasku viime vuosina on johtunut autokannan yleisestä paranemisesta, katalysaattoreilla varustettujen henkilöautojen osuuden kasvamisesta ja polttoaineiden laadun paranemisesta; uudet happea sisältävät polttoaineet ovat vähentäneet nimenomaan hiilimonoksidi- ja hiilivetypäästöjä. Itätullin mittausasemalla hiilimonoksidipitoisuudelle asetettuja ohjearvoja ei ole ylitetty kertaakaan 1994 alkaneen mittausjakson aikana (kuvat 7 ja 8). Vanha tuntiohjearvo oli 30 mg/m 3 ja uusi alkaen 20 mg/m 3. Alkuvuodesta 1996 ja 1997 tuntipitoisuudet kohosivat hieman yli 10 mg/m 3. Kahdeksan tunnin liukuvan keskiarvon vanha ohjearvo oli 10 mg/m 3 ja uusi ohjearvo 8 mg/m 3. Kahdeksan tunnin keskiarvon ohjearvoja lähenneltiin helmikuussa 1996 ja 1997 sekä joulukuussa 1999, jolloin pitoisuudet olivat yli 80 % ohjearvosta. Korkeimmat hiilimonoksidipitoisuudet mitataan talviaikaan. Syitä ovat mm. kylmän moottorin käyttäminen ryyppy päällä, jolloin palaminen on epätäydellistä sekä katalysaattorin huono toimivuus kylmänä. 6.4 Hengitettävät hiukkaset Hengitettävien hiukkasten kohonneet pitoisuudet ovat merkittävin ilmanlaatuongelma Porin keskustassa. Pitoisuudet kohoavat erityisesti keväisin lumien sulamisen jälkeen, jolloin maa on kuiva ja talven aikana kaduille ja jalkakäytäville levitetty ja jauhautunut hiekka pölyää ilmassa liikenteen ja tuulen nostattamana. 28

29 Hiekoitushiekan lisäksi hiukkaspitoisuuksia nostavat tien pinnasta ja autojen renkaista irronneet sekä diesel-autojen pakokaasuista, energiantuotannosta ja teollisuuden päästöistä peräisin olevat hiukkaset. Itätullin mittausasemalla Porin keskustassa on mitattu hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia vuoden 1996 alusta lähtien. Kuvasta 9 nähdään, että ohjearvon 70 µg/m 3, ylitys on jokakeväinen ongelma. Mittausjakson aikana pitoisuudet ovat ylittäneet ohjearvon noin 10 %:lla melkein joka kevät. Vaikka Operaatio Katuharjalla on pyritty Porissa ehkäisemään katupölyhaittoja keväästä 1997 lähtien, ei operaation kuluessa ole voitu hiukkasmittauksin osoittaa pitoisuuksien pienentyneen. 6.5 Kokonaisleijuma Porissa kokonaisleijuman mittaukset lopetettiin vuonna 1995 ja hiukkasten mittauksessa siirryttiin jatkuvatoimiseen hengitettävien hiukkasten mittaamiseen. Kokonaisleijumapitoisuuksia tarkastellaan tilastollisesti vuoden periodeissa. Mittausjakson aikana kokonaisleijumapitoisuuksia on mitattu uimahallilla, Itätullissa sekä Väinölässä. Itätullissa ja uimahallilla hiukkaspitoisuudet ovat olleet korkeita, ja ohjearvojen ylitykset toistuvia (kuvat 10 ja 11). Itätullin kokonaisleijumasta analysoitiin lyijypitoisuus vuosina Lyijypitoisuuden raja-arvo terveyshaittojen ehkäisemiseksi on 0,5 µg/m 3. Raja-arvoa ei ylitetty kertaakaan mittausjakson aikana (kuva 12). Suurin vuosikeskiarvo oli 0,1 µg/m 3, joka mitattiin vuonna Otsoni Otsonipitoisuuksia on mitattu Porissa vuonna 2000 Lampaluodon tausta-asemalla ja vuosina mittausta jatkettiin keskustassa Itätullissa. Otsonipitoisuudelle terveysvaikutusten perusteella annettu kynnysarvo (110 µg/m 3 kahdeksan tunnin keskiarvona) ylittyi huhtikuussa 2002 Itätullissa (kuva 14). Mitattu otsonipitoisuus oli 111 µg/m 3. Myös kesäkuussa 2001 otsonin kahdeksan tunnin keskiarvoksi mitattiin 110 µg/m 3. Vuorokausikeskiarvolle kasvillisuusvaikutusten perusteella annettu kynnysarvo 65 µg/m 3 ylitettiin useasti kevään aikana. Tuntiarvon kynnysarvo väestölle tiedottamisessa on 180 µg/m 3. Suurin tuntiarvo mitattiin huhtikuussa 2002 Itätullissa, jolloin otsonin tuntipitoisuus oli 121 µg/m 3. Pitoisuudet olivat korkeimmillaan keväisin ja alkukesästä. 6.7 Haisevat rikkiyhdisteet Haisevia rikkiyhdisteitä syntyy selluteollisuudessa ja jätevedenpuhdistamolla sekä jätevesilietteen kompostointialueella. Porin Aittaluodossa sijaitsevalta Corenso Oy:n hylsykartonkitehtaalta vapautuvia rikkiyhdisteitä mitattiin vuosina 1999 ja 29

30 2000 kahdessa eri mittauspaikassa; Aittaluodon mittausasema sijaitsi teollisuusalueen kupeessa ja Toejoen mittausasema vajaan kilometrin päässä päästölähteestä. Vuorokausiohjearvo haiseville rikkiyhdisteille on 10 µg/m 3 rikiksi muutettuna. Ohjearvoa ei ylitetty kertaakaan mittausjakson aikana (kuva 15). Suurimmat pitoisuudet mitattiin Aittaluodossa marraskuussa 1999 ja helmikuussa 2000, jolloin vuorokausiarvo oli 8 µg/m 3. Rikkiyhdisteet haisevat jo pieninä pitoisuuksina ja saattavat aiheuttaa viihtyisyyshaittaa ohjearvoa pienempinä pitoisuuksina. 30

31 7. YHTEENVETO Tässä selvityksessä on tarkasteltu Porin kaupungin ilmanlaatua vuosina mittaustulosten perusteella sekä esitelty mittaustoimintaa. Ensimmäinen ilmanlaadun mittausverkko käynnistyi vuonna 1985, josta lähtien mittausverkkoa on kehitetty palvelemaan kattavasti sekä kaupunkilaisia että eri alojen asiantuntijoita. Porissa mitataan tällä hetkellä jatkuvatoimisesti ilman rikkija typpidioksidipitoisuuksia, hiilimonoksidipitoisuutta sekä hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia. Mittausjärjestelmä käsittää lisäksi kaksi sääasemaa, joista saadaan tietoja lämpötilasta, tuulensuunnasta ja nopeudesta sekä ilmanpaineesta ja kosteudesta. Mittauspaikat ovat tarkastelujakson aikana vaihdelleet jonkin verran päästölähteiden vaikutuksia arvioitaessa. Pääasiassa keskustan ilmanlaadun mittauspaikkana on toiminut Itätullin mittausasema vilkkaasti liikennöidyllä paikalla Porin keskustassa. Lampaluodon ja Ahlaisten mittausasemat haja-asutusalueella kaupungin ulkopuolella ovat toimineet tausta-asemina sekä sääasemat terveyskeskuksessa, nykyisin Luontotalo Arkissa kaupungin keskustassa ja Kaanaassa Meri-Porissa ovat antaneet säätietoja, joita hyödynnetään ilmanlaadun mittaustuloksia tarkasteltaessa. Liikenne aiheuttaa suurimmat ilmanlaatuongelmat Porin keskustassa. Matalalta vapautuvat päästöt ja kaduilta nouseva pöly huonontavat ilmanlaatua keskustassa. Suurten pistemäisten päästölähteiden vaikutus ilmanlaatuun on selvästi liikennettä vähäisempi. Teollisuuden ja energiantuotannon päästöt vapautuvat korkealta piipuista, ehtien laimentumaan ja leviämään laajalle ennen maanpintaa. Rikkidioksidipitoisuudet ovat pienentyneet alle puoleen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Mittaustulosten perusteella ohjearvojen ylittyminen on erittäin epätodennäköistä, koska pitoisuudet ovat viime vuosina olleet vain muutamia prosentteja ohjearvosta. Typpidioksidipitoisuuksien kehityksen arviointia vaikeuttaa mittauspaikan siirto Ahlaisten tausta-asemalta Itätulliin keskustaan vuonna Ahlaisten mittaustuloksissa näkyy voimalaitoksen käynnistyminen vuosikymmenen alussa pitoisuuksien kohoamisena. Ohjearvoja ei kuitenkaan lähennelty. Itätullissa typpidioksidipitoisuudet ovat vuodesta 1996 lähtien olleet noin puolet ohjearvosta. Satunnaisesti pitoisuudet ovat kohonneet ja talvella 1997 ohjearvo ylitettiin. Typpidioksidipitoisuudet ovat korkeampia talvella inversion vuoksi, jolloin lämpötilaero estää ilmamassojen sekoittumista ja samalla päästöjen laimentumista. Ohjearvojen ylittyminen satunnaisesti on edelleen mahdollista. Vuodesta 2000 vuoteen 2002 typpidioksidipitoisuudet ovat kasvaneet noin 30 %. Tämä johtunee liikennemäärien kasvusta mittausaseman ohitse, mutta myös muualta kuin paikallisista päästölähteistä peräisin oleva typpidioksidikulkeuma voi aiheuttaa pitoisuuksien nousun Itätullin mittausasemalla. 31

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 2013 mittausverkossa oli

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Mansikkalassa Mansikkala ERITTÄIN HUONO ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO Turun kaupunki ympäristönsuojelutoimisto 2006 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2014 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 29.5.2015 Heini Tanskanen 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2014 ympäristönsuojelulain mukaisten

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2015... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004 KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 04 Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala Ympäristö ja maankäyttö 04 ILMANLAADUN SEURANTA KAJAANISSA Kajaanin ilmanlaadun seurannan toteuttavat Kajaanin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi ssa ja

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä ssa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa hyvä Raisiossa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Syyskuussa syksy ei vielä edennyt kovin pitkälle, vaan säätyyppi pysyi varsin lämpimänä. Syyskuussa

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä

Lisätiedot

heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli heinäkuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus joulukuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN

Lisätiedot

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Maaliskuussa hengitysilmaa heikensi katupöly. Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa välttävä, Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA

Lisätiedot

marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli ssa ja Paraisilla hyvä, ssa hyvä tai tyydyttävä ja muilla mittausasemilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa tyydyttävä tai välttävä ja muilla asemilla tyydyttävä lukuun ottamatta

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus syyskuussa oli kaikilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan erittäin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ toukokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa Turun Kauppatorilla, Raisiossa sekä Paraisilla tyydyttävä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Elokuu oli Pohjois-Savossa sääolosuhteiltaan varsin tavanomainen. Kuopion ja Varkauden ilmanlaatu oli

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ huhtikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Kaarinassa

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Touko- ja kesäkuu olivat molemmat ajankohtaan nähden selvästi koleampia. Touko-

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2013 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristöpalvelut Katja Sippola 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2013 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten

Lisätiedot

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Porin ympäristövirasto Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Tiivistelmä Mittausaineisto ja tulokset: Heidi Leppänen, Boliden Harjavalta Oy Juha Pulkkinen, JPP Kalibrointi Ky Jari Lampinen, Porin kaupungin

Lisätiedot

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013 Ilmanlaatu Porissa vuonna 2012 Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto 1/2014 2 PORIN KAUPUNKI Ympäristövirasto PORIN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2009 ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Kevään alku maaliskuussa oli sääolosuhteiltaan melko tavanomainen, mutta huhtikuussa

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Alkutalven lauha säätyyppi jatkui tammi- ja helmikuussakin. Tammikuun keskilämpötila

Lisätiedot

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012 Ilmanlaatu Porissa vuonna 2012 Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto 1/2013 2 PORIN KAUPUNKI Ympäristövirasto PORIN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET

Lisätiedot

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Valoku vaus: H eikki L askar i Energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja autoliikenteen typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Joulukuu oli varsin lauha talvikuukausi. Koska pakkasia oli varsin vähän, myös Ilmanlaatu

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2002

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2002 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 22 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 22 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Satu Laiterä, Fortum Power and Heat

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: UPM Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 213 ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 3053/11.01.01/2015 67 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2012 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2012 ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Merkittävimpiä kaupunki-ilman

Merkittävimpiä kaupunki-ilman Mitä hengitämme? 2 Merkittävimpiä kaupunki-ilman saasteita Suomessa ovat hiukkaset, typen oksidit, rikkidioksidi, hiili monoksidi ja hiilivedyt. Muutamilla teollisuuspaikkakunnilla myös haise vat rikkiyhdisteet

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2010 VALKEAKO SKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2010 ympäristönsuojelulain mukaisten

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2016... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa

Lisätiedot

YHDYSKUNTAILMAN RAPORTTI

YHDYSKUNTAILMAN RAPORTTI Valkeakosken kaupunki Ympäristönsuojelu PL 2 (Sääksmäentie 2) 3761 VALKEAKOSKI YHDYSKUNTAILMAN RAPORTTI HEINÄ-SYYSKUU 215 2 Yhteenveto ilmanlaadusta neljännesvuosijaksolla heinä-syyskuu: Valkeakosken kaupungin

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2001

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2001 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 21 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 2 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 21 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Satu Laiterä, Fortum Power and

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Neljännesvuosiraportti 4/29 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu 2 ESIPUHE Tampereen ilmanlaadun tarkkailu vuonna 29 on järjestetty

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2011 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS.

HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS. HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS Timo Rasila ILMATIETEEN LAITOS - ILMANLAADUN TUTKIMUS Helsinki 18.06.2002

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 2016 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin

Lisätiedot

Lyhenteiden selitykset:

Lyhenteiden selitykset: Tampereella Lyhenteiden selitykset: CO NO x O 3 SO 2 TSP PM 10 PM 2.5 Temp Ws Wd RH μg/m 3 mg/m 3 hiilimonoksidi eli häkä typen oksidit (laskettu NO 2 :na eli typpidioksidina) otsoni rikkidioksidi leijuma

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 PÄÄTE RVEYS JPP Kalibrointi Ky 2012 TIIVISTELMÄ Vuonna 2011 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1000 t, hiukkaspäästöt

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2005

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2005 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 5 ERITTÄIN HUONO Ilmanlaatuindeksi vuonna 5 Imatralla Mansikkala ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2011 TIIVISTELMÄ Vuonna 2009 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1035

Lisätiedot

1 (15) Arto Heikkinen

1 (15) Arto Heikkinen 1 (15) TIIVISTELMÄ Riikinnevan Ekovoimalaitoksen savukaasupäästöjen leviämistä on mallinnettu yleisesti käytössä olevalla AERMOD-mallilla. Tarkastelussa ovat olleet SO 2 -, NO x -, NO 2 - ja hiukkaspäästöt.

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 1 Imatran ilmanlaatuindeksi vuonna 1 ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 1 HUONO VÄLTTÄVÄ ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi-maalikuu Neljännesvuosiraportti 1/215 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1 3165/11.01.01/2013 77 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. (09) 816 24849 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010 Kouvolan kaupunki Ympäristöpalvelut ESIPUHE 3 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Kouvolan ja Iitin ilmanlaadun tarkkailun tuloksista vuodelta 2010.

Lisätiedot

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2011 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2010 ilmanlaadun

Lisätiedot

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2011 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2011 ilmanlaadun tarkkailun Pietarsaaren kaupungissa sekä

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2007 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2007 ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten

Lisätiedot

EHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖJEN ILMANLAA- TUVAIKUTUSTEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 2014 2018 13.5.

EHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖJEN ILMANLAA- TUVAIKUTUSTEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 2014 2018 13.5. EHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖJEN ILMANLAA- TUVAIKUTUSTEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 214 218 13.5.213 1 SUUNNITELMAN TAUSTA Pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten

Lisätiedot

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015 RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015 Yhteenveto PM₁₀- ja NO₂-mittauksista Hallikadun mittausasemalla Rauman kaupunki Tekninen virasto Ympäristönsuojelu Katriina Mannonen SISÄLLYSLUETTELO 1 SANASTOA... 3 2

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2014 ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2006

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2006 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Rautionkylässä ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ ERITTÄIN HUONO Rautionkylä 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI 16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2011

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 11 Mansikkalan ilmanlaatuindeksi vuonna 11 ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 1 HUONO VÄLTTÄVÄ ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2007

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2007 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 7 ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ Mansikkalan ilmanlaatuindeksi vuonna 7 Imatralla ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu

Lisätiedot

Sisältö. -2- Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä

Sisältö. -2- Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä Sisältö Johdanto...3 Päästöt...4 Ilman laadun ohje- ja raja-arvot...6 Ilmanlaatuindeksi...7 Ilman laatu...9 Bioindikaattorit...11 Ilman epäpuhtaudet ja ihmisten terveys...12 Ilman epäpuhtaudet ja luonto...13

Lisätiedot

ILMANLAATU. Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa VUOSINA. Ilmanlaatu Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa vuosina 2003 2007 1

ILMANLAATU. Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa VUOSINA. Ilmanlaatu Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa vuosina 2003 2007 1 ILMANLAATU Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa VUOSINA 23 27 Ilmanlaatu Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa vuosina 23 27 1 Sisällys Johdanto... 3 Ilman epäpuhtaudet ja ihmisten terveys...

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Jyväskylän ilmantarkkailun vuosiraportti 2016 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 1 2 JYVÄSKYLÄN ILMANLAADUN

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 5.2.2014 NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY NASTOLAN KUNTA PÖLY Tarkastus Päivämäärä 5.2.2014 Laatija

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Lokakuu joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2011

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Lokakuu joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2011 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Lokakuu joulukuu Neljännesvuosiraportti 4/211 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3

Lisätiedot

Porin ilmanlaatu. Mittaustulokset Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI

Porin ilmanlaatu. Mittaustulokset Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2010 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto 1/2011 1 PORIN KAUPUNKI Ympäristövirasto PORIN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2010 Ilmanlaatutyöryhmä Toukokuu

Lisätiedot

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 21 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 Lahden kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimiala, Lahden seudun

Lisätiedot

Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2016

Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2016 Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2016 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Liite 2. Lappeenrannan

Liite 2. Lappeenrannan Liite 2 Yhteenveto Lappeenrannan yhdyskuntailmanlaadun tarkkailutuloksista 27 211 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11..12.2122 2(15) Taulukko 1: Lappeenrannan ilmanlaadun mittauspisteet ja mitatut ilman

Lisätiedot

SUONSIVUNKATU, TAMPERE ILMANLAATUSELVITYS

SUONSIVUNKATU, TAMPERE ILMANLAATUSELVITYS Vastaanottaja Peab Oy Asiakirjatyyppi Ilmanlaatuselvitys Päivämäärä 12.12.2012 SUONSIVUNKATU, TAMPERE ILMANLAATUSELVITYS SUONSIVUNKATU, TAMPERE ILMANLAATUSELVITYS Päivämäärä 12.12.2012 Tekijä Tarkastaja

Lisätiedot

Jakson toukokuu heinäkuu 2016 ilmanlaatu Kotkassa ja Haminan sataman

Jakson toukokuu heinäkuu 2016 ilmanlaatu Kotkassa ja Haminan sataman 1 Jakson toukokuu heinäkuu 216 ilmanlaatu Kotkassa ja Haminan sataman lla laa ja: ympäristönsuojelusuunni elija Eija Värri, p. 44 72 484 Jaksolla toukokuu heinäkuu ilma oli Kotkan ja Haminan satama-alueen

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2003

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2003 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 23 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Satu Laiterä, Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Caj Karlsson, Fortum Oil and Gas Oy, Naantalin jalostamo

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 26 Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöpalvelut ESIPUHE 2 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan,

Lisätiedot

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2003

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2003 OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 23 µg/m3 25 TYPPIDIOKSIDIN TUNTIKESKIARVOT VUONNA 23 OULUN KESKUSTASSA 2 raja-arvon numeroarvo 15 1 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi Oulun kaupunki Ympäristövirasto

Lisätiedot

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2007

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2007 JULKAISU 2/28 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 27 1 µg/m3 Typpidioksidi Otsoni 8 6 4 2 18.2. 19.2. 2.2. 21.2. 22.2. OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO JULKAISU 2/28 OULUN ILMANLAATU

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2012

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2012 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Loka joulukuu Neljännesvuosiraportti 4/212 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656

Lisätiedot

LAHDEN LIIKENNEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN JA VERTAILU KEHÄTIEN ERI LINJAUKSILLA. Enwin Oy 7.10.2005

LAHDEN LIIKENNEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN JA VERTAILU KEHÄTIEN ERI LINJAUKSILLA. Enwin Oy 7.10.2005 LAHDEN LIIKENNEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN JA VERTAILU KEHÄTIEN ERI LINJAUKSILLA Enwin Oy 7.10.2005 1 Selvityksen sisältö Lahden katuverkon ja eteläisen kehätien vaihtoehtoisten linjausratkaisujen liikennepäästöjen

Lisätiedot

TÄYDENNYKSEN LIITE 34-2

TÄYDENNYKSEN LIITE 34-2 SUNSHINE KAIDI NEW ENERGY GROUP Permitting engineering services TYÖNUMERO F13551 ILMANLAADUN TARKKAILU Sisältö 1 Ilmanlaadun tarkkailu 2 1.1 Kemin nykyinen ilman laadun tarkkailu 2 1.2 Aiemmissa mittauksissa

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka - joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2013

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka - joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2013 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Loka - joulukuu Neljännesvuosiraportti 4/213 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656

Lisätiedot

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2016

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2016 RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2016 Yhteenveto NO₂- ja PM₁₀-mittauksista Hallikadun mittausasemalla Rauman kaupunki Tekninen toimiala Ympäristönsuojelu Helmi Sipilä 25.7.2017 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 ILMANLAADUN

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2016 Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut

Lisätiedot

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2010 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2009 ilmanlaadun

Lisätiedot