Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012"

Transkriptio

1 Ilmanlaatu Porissa vuonna 2012 Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto 1/2013

2 2

3 PORIN KAUPUNKI Ympäristövirasto PORIN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2012 Ilmanlaatutyöryhmä Huhtikuu 2013 Mittausaineisto, tulokset ja raportointi Jari Lampinen 3

4 4

5 TIIVISTELMÄ Porissa energiantuotanto ja liikenne ovat suurimmat ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät. Teollisuuden päästömäärät ovat suoraan verrannollisia tuotannon määriin. Suurteollisuuden sekä energiantuotantolaitosten päästöt 2012 olivat rikkidioksidia t, typen oksideja t, hiukkasia 63 t sekä hiilidioksidia t. Tärkeimmät päästölähteet ovat Fortum Power and Heat Oy, PVO-Lämpövoima Oy, Sachtleben Pigments Oy, Pori Energia Oy, Porin Prosessivoima Oy sekä liikenne. Porin kaupungin ja teollisuuden yhteinen ilmanlaadun mittausjärjestelmä käsittää yhteensä neljä mittausasemaa. Kaksi niistä on sääasemia yksi keskusta-asema ja yksi tausta-asema. Mitattavat kaasumaiset tai kiinteät epäpuhtaudet ovat hiilimonoksidi, pienhiukkaset, hengitettävät hiukkaset, otsoni, rikkidioksidi sekä typenoksidit. Sääasemista saadaan informaatiota tuulen suunnasta, ja nopeudesta sekä ilman lämpötilasta, - paineesta ja kosteudesta. Lisäksi Porin verkkoon on liitetty yksi mittausasema Rauman keskustasta, Hallikadulta, jossa mittauskomponentit ovat hengitettävät hiukkaset sekä typen oksidit. Porin ja Rauman tulosten lähetetään Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuportaliin (www.ilmanlaatu.fi) kerran tunnissa. Valtioneuvoston antaman ilmasuojeluasetuksen (38/2011) raja- tai kynnysarvot eivät ylittyneet millään Porissa mitattavalla komponentilla, eikä myöskään valtioneuvoston päätöksen (480/96) mukaiset ilmanlaadun ohjearvot. Ilman rikkidioksidipitoisuudet olivat edellisten vuosien tapaan alhaiset mittauspisteissä Itätulli ja Lampaluoto / Pastuskeri. Suuria pitoisuushuippuja ei myöskään esiintynyt. Vuoden 2012 suurin 99 %:n tuntiarvo 30 g/m 3 mitattiin Lampaluodossa huhtikuussa. Pitoisuus oli 12 % tuntiohjearvosta 250 g/m 3. Tunti- ja vuorokausiohjearvon ylityksiä ei esiintynyt mittausjakson aikana. Typpidioksidipitoisuuksien suurin tuntipitoisuus 2012 esiintyi helmikuussa, jolloin tuntiarvo 82 g/m 3 oli 55 % ohjearvoista. Suurin vrk-pitoisuus esiintyi maaliskuussa ollen 52 g/m 3. Tämä vrk-arvo oli 74 % ohjearvosta. Tunti- ja vuorokausiohjearvon ylityksiä ei esiintynyt mittausjakson aikana. Hiilimonoksidin mittauspitoisuudet verrattuna tunnin ja 8-tunnin ohjearvoihin eivät ylittyneet Itätullissa vuonna Marraskuussa 8 h:n liukuva keskiarvo 1,7 mg/m 3 nousi lähimmäksi pitoisuuksien enimmäistasoa tammikuussa ollen siitä 21 %. Suurin tuntikeskiarvo mitattiin helmikuussa, jolloin häkäpitoisuus oli 1,6 mg/m 3, eli 8 % ohjearvosta. Otsonin osalta 8 tunnin keskiarvopitoisuuden 120 g/m 3 ylityksiä ei ollut yhtään kappaletta Valtioneuvoston päätöksen 480/96 ilmanlaatuohjearvot eivät ylittyneet Porissa hengitettävien hiukkasten osalta. Keväthiukkaspitoisuudet ovat suoraan verrannollisia kaukokulkeutumiseen, katupuhtaanapidon onnistumiseen keväällä sekä säätilaan, lähinnä sadantaan. Hengitettäviä hiukkasia mitattiin Itätullissa. Pienhiukkasia (PM 2,5 ) mitattiin Itätullissa. Pienhiukkasten (PM2,5) vuosikeskiarvolle on annettu raja-arvo 25 g/m 3, joka ei ylittynyt. Ilmanlaatuindeksi osoitti, että keskustassa ilman laadun ajallinen edustavuus mittausjaksolla vuonna 2012 oli hyvä 17 %, tyydyttävä 38 %, välttävä 35 %, huono 9 % sekä erittäin huono 1 %. Määräävät komponentit koko vuoden mittausajasta olivat pienhiukkaset 77 % ja typen oksidit 16 %, hengitettävät hiukkaset 7 % ja rikkidioksidi 0,5 %. Ilmanlaatuindeksillä mitattuna vuosi 2012 oli laadultaan huonompi kuin sitä edeltävät vuosi Ilmanlaatuindeksin vuosikeskiarvo oli 74. 5

6 SISÄLTÖ JOHDANTO ILMANTARKKAILUTUTKIMUSTEN KUSTANNUSOSUUDET ILMANLAADUN MITTAUKSIIN LIITYVÄ PALVELUTOIMINTA ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOT MITTAUSPAIKAT JA - KOMPONENTIT MITATTAVAT KOMPONENTIT, MITTAUSASEMIEN SIJAINTI JA MITTAUSJAKSOT MITTAUSJÄRJESTELMÄN TEKNINEN TOTEUTUS PITOISUUSMITTAUKSISSA KÄYTETYT MENETELMÄT Rikkidioksidi Typpidioksidi Hiilimonoksidi Otsoni Hengitettävät hiukkaset SÄÄTIEDOT JA ASEMAT SÄÄASEMAT VALLITSEVA LÄMPÖTILA PORIN KESKUSTASSA TULOKSET MITTAUSJAKSON 2012 AIKANA RIKKIDIOKSIDI Itätulli Lampaluoto / Pastuskeri TYPPIDIOKSIDI HIILIMONOKSIDI Itätulli OTSONI Itätulli HENGITETTÄVÄT HIUKKASET Itätulli PIENHIUKKASET ILMANLAATUINDEKSI MERKITTÄVIMMÄT HÄIRIÖT MITTAUSASEMILLA MITTAUSTULOSTEN LAADUNVARMISTUS LISÄTIETOJA ILMANLAADUSTA INTERNETISTÄ LISÄTIETOJA PORIN KAUPUNGIN MUISTA ILMANSUOJELUJULKAISUISTA PORIN KAUPUNGIN ILMASTO-OHJELMA MITTAUSTULOSTEN YHTEENVETO HAISEVIEN RIKKIYHDISTEIDEN KOKONAISMÄÄRÄ (TRS) YHTEENVETO LAITOSTEN PÄÄSTÖISTÄ RIKKIDIOKSIDIPÄÄSTÖT, PISTELÄHTEET TYPPIDIOKSIDIPÄÄSTÖT, PISTELÄHTEET HIUKKASPÄÄSTÖT, PISTELÄHTEET HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT POLTTOPERÄISET, PISTELÄHTEET LIIKENTEEN AIHEUTTAMAT PÄÄSTÖT SUOMESSA VUONNA

7 LIITTEET: LIITE 1 PORIN MITTAUSVERKON MITTAUSASEMAT LIITE 2 ITÄTULLI 3, MITTAUSASEMA LIITE 3 LAMPALUOTO, MITTAUSASEMA LIITE 4 PASTUSKERIN MITTAUSASEMA LIITE 5 YMPÄRISTÖVIRASTON, SÄÄASEMA 7

8 JOHDANTO Raporttiin on koottu Porin ilmanlaatumittausten tulokset sekä tiedot teollisuus- ja energiantuotantolaitosten päästömääristä vuodelta Mittausjärjestelmän hoidosta, tuloksista ja raportoinnista on vastannut ilmansuojeluinsinööri (YAMK) Jari Lampinen Porin kaupungin ympäristövirastosta. Tulosten laskentaan on osallistunut ins. (YAMK) Juha Pulkkinen. Ilmantarkkailujärjestelmän ylläpidosta on sovittu toiminnanharjoittajien ja Porin kaupungin kesken. Nykyinen sopimuskausi on voimassa vuoden 2015 loppuun. Palvelun tuottajana on Porin kaupungin ympäristövirasto. Palvelusopimus Rauman kaupungin kanssa on voimassa vuoden 2014 loppuun. Mittausjärjestelmän hallinnosta ja ylläpidosta vastaa Porin ilmanlaatutyöryhmä, jonka jäsenet vuonna 2012 olivat: Kari Hannus (pj) Jari Grönvall Arja Valli Hanna-Leena Heikkilä Ari Savola Katriina Heikkilä Minna Kurittu Matti Lankiniemi (siht.) Eljas Hietamäki Porin kaupunki, hallintokeskus PVO-Lämpövoima Oy Fortum Oyj Boliden Harjavalta Oy Pori Energia Oy Porin Prosessivoima Oy Sachtleben Pigments Oy Corenso United Oy, Ltd Porin kaupunki, ympäristövirasto Varsinais-Suomen ELY-keskus Ilmanlaatutyöryhmä kokoontui vuonna 2012 kahdesti. Tietoa reaaliaikaisesta ilman laadusta välitetään internetissä Ilmatieteen laitoksen ylläpitämän ilmanlaatuportaalin välityksellä osoitteessa: Lisätietoja: Porin kaupunki puhelin ympäristövirasto Jari Lampinen sähköposti: etunimi.sukunimi(at)pori.fi Valtakatu 11 Pori internet: ymparistontila/ilmanlaatu.html 8

9 1 ILMANTARKKAILUTUTKIMUSTEN KUSTANNUSOSUUDET 2012 Ilmantarkkailujärjestelmän kokonaiskäyttömenot vuonna 2012 olivat Kustannuksiin osallistuivat alueen suurimmat teollisuus- ja energiantuotantolaitokset sekä Porin kaupunki. Teollisuuden ja energiantuotantolaitoksien maksuosuudet kokonaiskustannuksista olivat 75 %, eli ja Porin kaupungin 25 %, eli Puolet teollisuuden maksuosuudesta jaettiin tasaeriin seitsemän toiminnanharjoittajan kesken ja toinen puoli osuutta viiden suurimman laitoksen kesken suhteutettuina laitoskohtaisiin päästömääriin. Maksuosuuksien määräytyminen on taulukossa 1. TAULUKKO 1 Maksuosuuksien määräytyminen 2012 Maksuosuudet Kokonaismaksuosuus Päästöjen suhteessa Tasaosuus/laitos Toiminnanharjoittajat (7) Päästöjen suhteessa (5) Porin kaupunki Yhteensä Kustannuslaskenta on tehty laitoksilta saatujen vuoden 2011 päästötietojen perusteella. Laskentakomponenteiksi on yhteisesti sovittu rikkidioksidi, typen oksidit sekä hiukkaset. Päästötiedot ja laitoskohtaiset kustannusosuudet ovat taulukoissa 2 ja 3. TAULUKKO 2 Laitosten päästötiedot 2011 Laitos SO 2 t/a NO 2 t/a hiukk. t/a yht. t/a Sachtleben Pigments Oy , Fortum Oyj , PVO- Lämpövoima Oy ,8 764 Porin Prosessivoima Oy ,3 762 Pori Energia Oy ,0 682 Boliden Harjavalta Oy, Pori ,2 91 Yhteensä , TAULUKKO 3 Laitoskohtaiset kustannusosuudet 2012 Laitos kiinteä osuus %-osuus yhteensä Sachtleben Pigments Oy Fortum Oyj PVO- Lämpövoima Oy Porin Prosessivoima Oy Pori Energia Oy Corenso United Oy, Ltd Boliden Harjavalta Oy, Pori Porin kaupungin ymp. ltk Yhteensä

10 2 ILMANLAADUN MITTAUKSIIN LIITYVÄ PALVELUTOIMINTA Porin kaupungin ympäristötoimisto myi vuonna 2012 Rauman kaupungille ilmansuojelun asiantuntijapalveluita. Porissa valvottiin Rauman keskustan Hallikadun mittausaseman toimintaa sekä linkitettiin mittaustulokset Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuportaaliin. Kuukausittain mittaustulokset editoitiin J. Pulkkisen Kalibrointi KY:n toimesta, josta myös ostettiin neljä kertaa vuodessa analysaattoreiden kalibrointipalvelut. Editoidut tulokset siirrettiin Porin tietohallinto-osaston SQL-tietokantaan. Mittaustuloksia vertailtiin kansallisiin ohjearvoihin sekä valtioneuvoston antamiin ilmasuojeluasetuksen raja- tai kynnysarvoihin. 3 ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOT Valtioneuvoston asetuksessa (38/2011) säädetään ilmanlaadusta ja sen parantamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/50/EY täytäntöön panemiseksi ilman epäpuhtauksien sitovista ja tavoitteellisista enimmäispitoisuuksista, ilmanlaadun seuranta-alueista, ilmanlaadun mittauksista ja muista arviointimenetelmistä, ilmanlaadun turvaamiseksi laadittavien suunnitelmien ja selvitysten sisällöstä sekä ilmanlaatutietojen saatavuudesta, yleisölle tiedottamisesta ja yleisön varoittamisesta. Ohje- ja raja-arvot ovat terveys- ja kasvillisuusvaikutusten perusteella annettuja tunti-, vuorokausi ja vuosipitoisuuksien arvoja. Ohjearvot kuvaavat Suomen kansallisia ilmanlaadun tavoitteita ja ne ovat tarkoitettu ensisijaisesti ohjeiksi viranomaisille. Ohjearvoja sovelletaan mm. alueiden käytön, kaavoituksen ja liikenteen suunnittelussa. Ilmanlaadun raja-arvot puolestaan määrittelevät suurimmat hyväksyttävät ilmansaasteiden pitoisuudet. Ne ovat kaikissa EU-maissa samat. Ilmanlaadusta vastaavien viranomaisten tulee huolehtia siitä, että ilmasaasteiden pitoisuudet pysyvät raja-arvojen alapuolella. Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) on annettu erikseen kriittiset tasot rikkidioksidille ja typen oksideille. Ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) on mm. seuraavia määritelmiä; Epäpuhtaudella tarkoitetaan ilmassa olevaa ainetta, jolla voi olla haitallisia terveys- tai ympäristövaikutuksia. Ilmanlaadun seurannalla menetelmiä, joilla mitataan, lasketaan, ennustetaan tai muulla tavoin arvioidaan epäpuhtauksien pitoisuutta ilmassa. Raja-arvolla tieteellisin perustein terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi vahvistettua ilman epäpuhtauden pitoisuutta, joka on alitettava määräajassa ja jota ei saa ylittää kyseisen määräajan jälkeen. Seuranta-alueella yhden tai useamman elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialuetta taikka väestökeskittymää Ylemmällä arviointikynnyksellä ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jota korkeammissa pitoisuuksissa seuranta-alueella jatkuvat mittaukset ovat ensisijainen ilmanlaadun seurantamenetelmä ja jota alemmissa pitoisuuksissa jatkuvien mittausten tarve on vähäisempi ja ilmanlaadun arvioinnissa voidaan käyttää jatkuvien mittausten ja mallintamistekniikoiden tai suuntaa-antavien mittausten yhdistelmää. Alemmalla arviointikynnyksellä ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jota alemmissa pitoisuuksissa ilmanlaadun arvioimiseksi riittää, että seuranta-alueella käytetään yksinomaan mallintamista tai muita menetelmiä, kuten päästökartoituksia. 10

11 Jatkuvilla mittauksilla tarkoitetaan kiinteillä mittausasemilla jatkuvatoimisesti tai satunnaisotannalla tehtyjä mittauksia, jotka täyttävät liitteen 8 laatutavoitteet. Typen oksidien (NO x ) pitoisuudella tarkoitetaan typpidioksidin (NO 2 ) ja typpioksidin (NO) yhteenlaskettua pitoisuutta typpidioksidiksi laskettuna. PM10-hiukkasilla hengitettäviä hiukkasia, jotka läpäisevät EN standardin mukaisen manuaalisen näytteenoton kokoerottelevan näytteenottimen, jonka leikkausraja aerodynaamiselta halkaisijaltaan 10 m:n kokoisille hiukkasille on 50 %. Pienhiukkasilla (PM 2,5 ) hiukkasia, joiden standardin EN mukaisesti määritetty leikkausraja aerodynaamiselta halkaisijaltaan 2,5 m:n kokoisille hiukkasille on 50 prosenttia TAULUKKO 4 Ilmanlaadun ohjearvot Aine Hiilimonoksidi (CO) Typpidioksidi (NO 2) Rikkidioksidi (SO 2) Ohje-arvo (20 o Tilastollinen määrittely C, 1 atm) 20 mg/m 3 tuntikeskiarvo 8 mg/m 3 tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo 150 µg/m 3 kuukauden tuntiarvojen 99. % -piste 70 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo 250 µg/m 3 80 µg/m 3 kuukauden tuntiarvojen 99. % -piste kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo Hiukkaset kokonaisleijuma (TSP) 120 µg/m 3 vuoden vrk-arvojen 98. % -piste 50 µg/m 3 vuosikeskiarvo Hengitettävät hiukkaset (PM 10) 70 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo Haisevat rikkiyhdisteet TRS (rikkinä) 10 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo TAULUKKO 5 Raja-arvot terveyshaittojen ehkäisemiseksi Aine Raja-arvo µg/m 3 Rikkidioksidi (SO 2) Typpidioksidi (NO 2) Keskiarvon laskenta-aika 1 tunti 24 tuntia tunti kalenterivuosi Sallitut ylitykset kalenterivuosi tuntia - Voimaantulo Hiilimonoksidi (CO) tuntia 2) Bentseeni (C 6H 6) 5 kalenterivuosi Lyijy (Pb) 0,5 1) kalenterivuosi Hengitettävät hiukkaset (PM 10) 1) 1) tuntia kalenterivuosi 35 vrk / vuosi Pienhiukkaset (PM 2,5) 25 kalenterivuosi ) 2) Tulokset ilmaistaan lämpötilassa 293 K-astetta ja 101,3 kpa:n paineessa. Rajaarvolaskennassa lämpötilat muutetaan mittausajankohdan vallitsevaan lämpötilaan. Vuorokauden korkein 8 tunnin keskiarvo, joka valitaan tarkastelemalla 8-tunnin liukuvia keskiarvoja. Kunkin kahdeksan tunnin jakso osoitetaan sille päivälle, jona jakso päättyy. 11

12 Raja-arvo katsotaan ylitetyksi vasta, kun numeroarvon ylityksiä on yli sallitun määrän. Numeroarvon ylityksistä on kuitenkin tiedotettava viipymättä alueen asukkaille. TAULUKKO 6 Tavoitearvot otsonille Peruste Terveyshaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen Keskiarvon laskenta-aika tai 2) 1) Tavoitearvo vuodelle 2010 tilastollinen tunnusluku 120 µg/m 3, joka saa ylittyä 8 tuntia 3) enintään 25 päivänä kalenterivuodessa kolmen vuoden keskiarvona Kasvillisuuden suojeleminen AOT40 4) µg/m3 h viiden vuoden keskiarvona 1) Mittaustuloksia yhdistettäessä ja tilastollisia tunnuslukuja laskettaessa on noudatettava liitteen 9 perusteita 2) Tulokset ilmaistaan lämpötilassa 293 K-astetta ja 101,3 kpa:n paineessa. 3) Vuorokauden korkein kahdeksan tunnin keskiarvo valitaan tarkastelemalla kahdeksan tunnin liukuvia keskiarvoja. Kunkin kahdeksan tunnin jakso osoitetaan sille päivälle, jona se päättyy. 4) AOT40 lasketaan välisen ajan tuntiarvoista, jotka mitataan klo välisenä aikana Suomen normaaliaikaa, joka on Suomen kesäaikaa. 4 MITTAUSPAIKAT JA - KOMPONENTIT 4.1 Mitattavat komponentit, mittausasemien sijainti ja mittausjaksot Porin mittausasemat sijaitsevat Itätullissa Mikonkadulla, ympäristövirastossa Valtakatu 11 sekä Lampaluodossa ja alkaen Pastuskerissa. Rauman asema on Hallikadulla. Porissa ja Raumalla mitattavat komponentit sekä mittauspaikat ovat taulukoissa 7 sekä 8. TAULUKKO 7 Porissa mitattavat komponentit, mittauspaikat sekä analysaattorien merkit Parametri Paikka Mittausaika Analysaattorin malli Rikkidioksidi, SO 2 Pastuskeri jatkuva Thermo Electron 43 A Rikkidioksidi, SO 2 Itätulli 3 jatkuva Thermo Electron 43 A Typpidioksidi, NO 2 Itätulli 3 jatkuva Monitor Labs Inc. 9941B Hiilimonoksidi, CO Itätulli 3 jatkuva CO12M Otsoni, O 3 Itätulli 3 jatkuva API 400 A Hengitettävät hiukkaset, PM 10 Itätulli 3 jatkuva MP101M+CPM Pienhiukkaset, PM 2,5 Itätulli 3 jatkuva MP101M+CPM Säätiedot, t-suunta, t-nop Pastuskeri jatkuva SMA-300 Säätiedot, t-suunta, l-tila, t-nop, suhteellinen kosteus ja ilmanpaine, sadanta ymp. virasto jatkuva Vaisala WXT520 TAULUKKO 8 Raumalla mitattavat komponentit, mittauspaikat sekä analysaattorien merkit Parametri Paikka Mittausaika Analysaattorin malli Typpidioksidi, NO 2 Hallikatu jatkuva Thermo Electron 42 C Hengitettävät hiukkaset, PM 10 Hallikatu jatkuva Eberline FH 62 I-R 12

13 4.2 Mittausjärjestelmän tekninen toteutus KUVA 1 Mittausjärjestelmän toimintakaavio Mittaustietojen kerääminen ja käsittely Jatkuvatoimisten mittalaitteiden tulokset mittausasemilta kerätään Porin kaupungin Itpalvelujen SQL tietokantaan gsm-puhelimen välityksellä tunnin välein. Raakamittausaineistolle tehdään kuukausittain tarvittavat tarkistukset ja korjaukset, eli editoinnit. Editoinnit tekee J. Pulkkisen kalibrointi Ky. Mittaustulokset kerätään, arkistoidaan ja raportoidaan Enview Software Manager ohjelmistolla. 4.4 Pitoisuusmittauksissa käytetyt menetelmät Rikkidioksidi Rikkidioksidin mittaamiseen käytetään UV-fluoresenssiin perustuvaa menetelmää. UV-valo virittää rikkidioksidimolekyylit fluoresenssikammiossa. Viritystilan purkautuessa molekyylit emittoivat säteilyä, jonka voimakkuus on verrannollinen rikkidioksidin pitoisuuteen Typpidioksidi Typen oksidien mittauksiin käytetään kemiluminenssimenetelmää (SFS 5425). Typen oksideja sisältävä ilmanäyte johdetaan analysaattorissa olevaan konvertteriin, jossa typen oksidit pelkistyvät typpimonoksidiksi. Typpimonoksidin ja otsonin reagoidessa syntyy virittyneitä typpimonoksidimolekyylejä. Viritetystä tilasta molekyyli palaa perustilaan emittoimalla ylimääräisen energian. Säteilyn intensiteetti riippuu lineaarisesti pelkistetyn ilmanäytteen typpimonoksidipitoisuudesta. Mittaamalla rinnan pelkistettyä ja pelkistämätöntä ilmanäytettä saadaan typpidioksidipitoisuus typen oksidien pitoisuuden ja typpimonoksidipitoisuuden erotuksena. 13

14 4.4.3 Hiilimonoksidi Häkäpitoisuus mitataan vertaamalla korrelaatiopyörän CO-kennon ja mittauskennon vaimentamaa IR-säteilyä. Inrapunasäde heijastetaan peileillä mittauskyvetistä jatkuvasti pyörivän korrelaatiopyörän ja aallonpituussuodattimen kautta anturille. Korrelaatiopyörässä on CO-kenno, joka joutuessaan IR-säteen eteen vaimentaa täysin säteilyn ja mittauskenno jonka läpi IR-säde pääsee kulkemaan vaimentumatta. Vertaamalla korrelaatiopyörän kennojen vaimentamaa säteilyä keskenään voidaan laskea näytteen häkäpitoisuus Otsoni Otsonin määrää analysoidaan ultravioletti -valon absorptioon perustuvalla menetelmällä. Jatkuvatoiminen otsonin mittaaminen perustuu otsonin ominaisuuteen absorboida tietyn aallonpituista UV-säteilyä Hengitettävät hiukkaset Hengitettävän pölyn pitoisuutta seurataan jatkuvatoimisella analysaattorilla. Mittaus perustuu Beta-säteilyyn, joka on matala-aktiivinen suljettu C-14 säteilylähde. Laite määrittää hiukkaspitoisuuden keräysnauhalle kertyneiden hiukkasten vaimentaman säteilyn mukaan. Säteilyn vaimenemiseen vaikuttaa ainoastaan hiukkasten massa, riippumatta niiden olomuodosta, väristä tai koosta. Pienhiukkasissa PM 1 ja PM 2,5 mittausmenetelmä on optinen, laservalon hyväksikäyttöön perustuva. 5 SÄÄTIEDOT JA ASEMAT 5.1 Sääasemat Ympäristöviraston sääasemalla mitattiin tuulen suuntaa, nopeutta, ilman lämpötilaa, vallitsevaa ilmanpainetta sekä suhteellista kosteutta. Lampaluodon asemalla tuulen suuntaa ja nopeutta. Tiedot ovat taulukossa 9. TAULUKKO 9 Sääasemien sijainnit ja niiden mittausparametrit Mittauspaikka Mittausjakso Mittausparametrit Ympäristövirasto jatkuva T-suunta, -nopeus, l-tila, kosteus- %, ilmanpaine, sadanta Lampaluoto/ Pastuskeri jatkuva T-suunta, -nopeus, l-tila 5.2 Vallitseva lämpötila Porin keskustassa 2012 Keskusta lämpötilanmittauspiste sijaitsee ympäristövirastossa os. Valtakatu 11. Vuorokausikeskiarvojen lämpötilaminimi -21,3C o esiintyi 4.2. ja lämpötilamaksimi +22,0 C o 6.7. Vuoden keskilämpötila keskustan mittausasemalla oli +5,3 C o. Lämpötilat on esitetty kuvassa 2. 14

15 KUVA 2 Lämpötilajakauma Porin keskustassa TULOKSET MITTAUSJAKSON 2012 AIKANA 6.1 Rikkidioksidi Rikkidioksidia mitataan Itätullin kaupunginosassa sekä Pastuskerissa. Itätullin asema sijaitsee kaupunkikeskustassa ja siellä mitataan pääasiassa liikenneperäisiä päästöjä. Pastuskerin mittausasema on tyypiltään tausta-asema Itätulli 3 Mittausasema sijaitsee Itätullin kaupunginosassa, Mikonkadun ja Vähälinnankadun risteyksen välittömässä läheisyydessä. Koko vuoden mittausvaliditeetti oli 98 %. Mittaustulokset on esitetty taulukoissa 10 ja 11 sekä kuvissa 3 ja 4. TAULUKKO 10 Itätullin rikkidioksidin mittaustulokset 2012 kk Asema Monitor Dimenssio Agv 99 % 2nd Max/8h Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. 1. Itätulli 3 SO 2 µg/m ,8 2. Itätulli 3 SO 2 µg/m ,8 3. Itätulli 3 SO 2 µg/m ,9 4. Itätulli 3 SO 2 µg/m ,9 5. Itätulli 3 SO 2 µg/m ,8 6. Itätulli 3 SO 2 µg/m ,1 7. Itätulli 3 SO 2 µg/m ,1 8. Itätulli 3 SO 2 µg/m ,9 9. Itätulli 3 SO 2 µg/m ,1 10. Itätulli 3 SO 2 µg/m ,9 11. Itätulli 3 SO 2 µg/m ,1 12. Itätulli 3 SO 2 µg/m ,0 15

16 TAULUKKO 11 Itätullin rikkidioksidin mittaustulosten tunti- ja vrkpitoisuudet ohjearvovertailuineen 2012 Itätulli 3 SO 2 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Tuntipitoisuus % ohjearvosta Vrk-pitoisuus % ohjearvosta Lampaluoto / Pastuskeri Mittauspiste sijaitsi Lampaluodon kylässä, entisen koulun pihassa Asema siirrettiin 1.9. Pastuskeriin Suomen Punaisen Ristin Koivuniemen leirikeskukseen. Siirron syynä oli Lampaluodon mittauspaikan siirtyminen yksityisomistukseen. Koko vuoden mittausvaliditeetti oli 93 %. Aseman siirtämisen takia elokuun validiteetti oli vain 42,5 %. Mittaustulokset on esitetty taulukoissa 12 ja 13 sekä kuvissa 3 ja 4. TAULUKKO 12 Lampaluodon/Pastuskerin rikkidioksidin mittaustulokset 2012 kk Asema Monitor Dimenssio Agv 99 % 2nd Max/8h Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. 1. Lampaluoto SO 2 µg/m ,5 2. Lampaluoto SO 2 µg/m ,6 3. Lampaluoto SO 2 µg/m ,7 4. Lampaluoto SO 2 µg/m ,2 5. Lampaluoto SO 2 µg/m ,0 6. Lampaluoto SO 2 µg/m ,0 7. Lampaluoto SO 2 µg/m ,4 8. Lampaluoto SO 2 µg/m ,5 9. Pastuskeri SO 2 µg/m ,9 10. Pastuskeri SO 2 µg/m ,3 11. Pastuskeri SO 2 µg/m ,8 12. Pastuskeri SO 2 µg/m ,0 TAULUKKO 13 Lampaluodon/Pastuskerin rikkidioksidin mittaustulosten tunti- ja vrk-pitoisuudet ohjearvovertailuineen 2012 Lampaluoto SO 2 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Tuntipitoisuus % ohjearvosta ,4 1 0,4 0,4 2 Vrk-pitoisuus % ohjearvosta

17 KUVA 3 Rikkidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntipitoisuudet Ohjearvo tuntiarvolle on 250 g/m 3 pitoisuus µg/m ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Itätulli Lampaluoto Pastuskeri KUVA 4 Rikkidioksidin ohjearvoihin verrattavat vrk-pitoisuudet Ohjearvo vuorokausiarvolle on 80 g/m 3 Rikkidioksidin pitkän aikavälin rikkidioksidin tuntiarvot Itätullissa ja Lampaluodossa/Pastuskerissa vuosina kuvat 5 ja 6. 17

18 pitoisuus µg/m KUVA 5 Rikkidioksidin tuntipitoisuuksien kehitys Itätullissa pitoisuus µg/m KUVA 6 Rikkidioksidin tuntipitoisuuksien kehitys Lampaluodossa/Pastuskerissa Rikkidioksidin raja-arvot ovat tuntikeskiarvolle 350 g/m 3 ja vuorokauden keskiarvolle 125 g/m 3. Raja-arvot saavat tuntiarvon osalta ylittyä 24 kertaa vuodessa ja vuorokausiarvon osalta 3 kertaa vuodessa ilman, että raja-arvo virallisesti tulkitaan ylitetyksi. Mittausjaksolla 2011 rikkidioksidin tuntikeskiarvon sekä vuorokausikeskiarvon rajaarvoylityksiä ei esiintynyt. Rikkidioksidin vuosikeskiarvo Itätullissa oli 1 µg/m 3 ja Lampaluodossa/Pastuskerissa 1 g/m 3. 18

19 6.2 Typpidioksidi Itätulli 3 Mittausasema sijaitsee Itätullin kaupunginosassa, Mikonkadun ja Vähälinnankadun risteyksen välittömässä läheisyydessä. Itätullissa mitatut typenoksidien pitoisuudet ovat peräisin suurimmalta osin liikenneperäisistä lähteistä. Koko vuoden mittausvaliditeetti oli 96 %. Mittaustulokset on esitetty taulukoissa 14 ja 15 sekä kuvassa 7. TAULUKKO 14 Itätullin typpidioksidin mittaustulokset 2012 kk Asema Monitor Dimenssio Agv 99 % 2nd Max/8h Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. 1. Itätulli 3 NO 2 µg/m ,8 2. Itätulli 3 NO 2 µg/m ,5 3. Itätulli 3 NO 2 µg/m ,8 4. Itätulli 3 NO 2 µg/m ,9 5. Itätulli 3 NO 2 µg/m ,7 6. Itätulli 3 NO 2 µg/m ,0 7. Itätulli 3 NO 2 µg/m ,9 8. Itätulli 3 NO 2 µg/m ,7 9. Itätulli 3 NO 2 µg/m ,9 10. Itätulli 3 NO 2 µg/m ,9 11. Itätulli 3 NO 2 µg/m ,7 12. Itätulli 3 NO 2 µg/m ,9 TAULUKKO 15 Itätullin typpidioksidin mittaustulosten tunti- ja vrkpitoisuudet ohjearvovertailuineen 2012 Itätulli 3 NO 2 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Tuntipitoisuus % ohjearvosta Vrk-pitoisuus % ohjearvosta

20 KUVA 7 Typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tunti- ja vrk-pitoisuudet Ohjearvo tuntiarvolle on 150 g/m 3 ja vrk-arvolle 70 g/m 3 Pitkän aikavälin mittaustulosten tunti- ja vrk-arvojen vertailu ohjearvoihin vuosina on esitetty taulukossa 16 sekä kuvissa 8 ja 9. TAULUKKO 16 Typpidioksidin tuntiarvojen- ja vrk-arvon vuosikeskiarvojen vertailu Vuosi Tuntiarvojen vuosi k.a. g/m 3 Vuorokausiarvojen vuosi k.a g/m ,8 32, ,3 36, ,6 42, ,1 42, ,6 37, ,0 34, ,0 35, ,1 33, ,8 30, ,8 32, ,5 38, ,5 32, ,6 31,1 20

21 KUVA 8 Typpidioksidin tuntipitoisuuksien kehitys Itätullissa KUVA 9 Typpidioksidin vuorokausipitoisuuksien kehitys Itätullissa Typpidioksidin tuntiarvon raja-arvo on 200 g/m 3 ja vuosikeskiarvon 40 g/m 3. Tuntiarvon raja-arvo sallii 18 ylitystä vuodessa ilman, että raja-arvo tulkitaan ylitetyksi. Mittausjaksolla 2012 typpidioksidin tuntikeskiarvon sekä vuorokausikeskiarvon rajaarvoylityksiä ei esiintynyt. Typpidioksidin vuosikeskiarvo Itätullin mittausasemalla oli 17 g/m 3. 21

22 6.3 Hiilimonoksidi Itätulli 3 Mittausasema sijaitsee Itätullin kaupunginosassa, Mikonkadun ja Vähälinnankadun risteyksen välittömässä läheisyydessä. Koko vuoden mittausvaliditeetti oli 99 %. Mittaustulokset ovat taulukoissa 17 ja 18 sekä kuvassa 10. Pitkän aikavälin kehitys tuntiarvojen sekä 8 h:n liukuvan keskiarvopitoisuuksien osalta käyvät ilmi kuvista 11 ja 12. TAULUKKO 17 Itätullin hiilimonoksidipitoisuuksien mittaustulokset kk Asema Monitor Dimenssio Agv 99 % 2nd Max/8h Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. 1. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,4 1,0 0,6 0,8 1,3 0,6 98,9 2. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,4 1,6 0,8 1, 2,9 0,9 98,1 3. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,3 1,2 0,6 1,1 1,8 0,8 99,0 4. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,2 0,4 0,3 0,4 0,5 0,3 99,2 5. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,2 0,3 0,2 0,3 0,5 0,2 98,4 6. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,1 0,3 0,2 0,3 0,4 0,2 98,3 7. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,2 0,4 0,2 0,4 0,7 0,2 99,2 8. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,2 0,4 0,3 0,4 0,5 0,3 98,9 9. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,2 0,5 0,3 0,6 1,0 0,4 99,2 10. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,3 1,4 0,6 1,3 2,0 0,6 99,1 11. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,2 0,6 0,3 0,5 0,8 0,4 99,1 12. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,3 1,0 0,5 1,1 1,4 0,5 99,2 TAULUKKO 18 Itätullin hiilimonoksidipitoisuuksien mittaustulosten tuntiarvojen ja 8-tunnin liukuvan keskiarvon pitoisuudet ohjearvovertailuineen 2012 Itätulli 3 CO ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Tuntipitoisuus 1,0 1,6 1,2 0,4 0,3 0,3 0,4 0,4 0,5 1,4 0,6 1,0 % ohjearvosta 5,0 8,0 6,0 2,0 1,5 1,5 2,0 2,0 2,5 7,0 3,0 5,0 8 h:n keskiarvo 0,8 1,7 1,1 0,4 0,3 0,3 0,4 0,4 0,6 1,3 0,5 1,1 % ohjearvosta 10,0 21,3 13,8 5,0 3,8 3,8 5,0 5,0 7,5 16,3 6,3 13,8 22

23 pitoisuus mg/m3 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Tuntipitoisuus KUVA 10 Hiilimonoksidin ohjearvoon verrattavat tuntipitoisuudet ja 8 h:n liukuvat keskiarvot. Ohjearvo 8h:n liukuvalle keskiarvolle on 8 mg/m 3 ja tuntiarvolle 20 mg/m h:n keskiarvo pitoisuus mg/m 3 KUVA 11 Hiilimonoksidin tuntipitoisuuksien kehitys Itätullissa

24 pitoisuus mg/m KUVA 12 Hiilimonoksidin 8 h:n liukuvan keskiarvon kehitys Itätullissa Hiilimonoksidille tuntiarvojen liukuva 8-tunnin keskiarvo on 8 mg/m Otsoni Itätulli 3 Mittausasema sijaitsee Itätullin kaupunginosassa, Mikonkadun ja Vähälinnankadun risteyksen välittömässä läheisyydessä. Koko vuoden mittausvaliditeetti oli 89 %. Mittausvaliditeetti oli loka- ja marraskuussa alle 75 %. Tulokset ovat taulukoissa 19 ja 20 sekä kuvassa 13. TAULUKKO 19 Itätullin otsonipitoisuuksien mittaustulokset kk Asema Monitor Dimenssio Agv 99 % 2nd Max/8h Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. 1. Itätulli 3 O 3 µg/m ,9 2. Itätulli 3 O 3 µg/m ,9 3. Itätulli 3 O 3 µg/m ,8 4. Itätulli 3 O 3 µg/m ,6 5. Itätulli 3 O 3 µg/m ,0 6. Itätulli 3 O 3 µg/m ,0 7. Itätulli 3 O 3 µg/m ,0 8. Itätulli 3 O 3 µg/m ,8 9. Itätulli 3 O 3 µg/m ,8 10. Itätulli 3 O 3 µg/m ,6 11. Itätulli 3 O 3 µg/m ,4 12. Itätulli 3 O 3 µg/m ,0 24

25 TAULUKKO 20 Itätullin otsonipitoisuuksien mittaustulosten tuntiarvojen ja 8-tunnin liukuvan keskiarvon pitoisuudet ohjearvovertailuineen 2012 Itätulli 3 O 3 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Tuntipitoisuus % tiedottamisk h:n keskiarvo % tavoitearv Otsonipitoisuudet olivat korkeimmillaan huhti-heinäkuussa. Yleensä olosuhteet otsonin muodostumiselle ilmakehässä ovat otollisimmat keväällä. Väestölle tiedottamista edellytetään, jos otsonin tuntiarvo ylittää 180 g/m3 ja väestön varoittamista tuntiarvon 240 g/m 3 ylittyessä. 8 tunnin keskiarvopitoisuuden 120 g/m 3 ylityksiä ei ollut yhtään kappaletta. Tavoitearvo on saavutettava vuoteen 2010 mennessä. Tavoitearvo saa ylittyä enintään 25 päivänä vuodessa kolmen vuoden keskiarvona. Mittaustulosten vertaaminen tavoitearvoon tehdään 8 tunnin liukuvana keskiarvona. Väestölle tiedottamiskynnys 180 g/m3 tuntiarvojen osalta ei ylittynyt kertaakaan. Kasvillisuuden suojelemiseksi otsonille on annettu tavoitearvo AOT40 ( g/m 3 h), joka ilmaistaan 80 g/m 3 ylittävien otsonin tuntipitoisuuksien ja 80 g/m 3 erotuksen kumulatiivisena summana ajanjaksolla klo välisenä aikana. Tavoitearvo vuodelle 2010 on g/m 3 h ja pitkän ajan tavoitearvo on g/m 3 h. Vuodelle 2010 asetettua tavoitearvoa tulee tarkastella viiden vuoden keskiarvona. AOT40-arvo alitti kasvillisuuden suojelemiseksi annetun pitkänajan tavoitearvon ollen ( g/m 3 h). Pitkän ajan tavoitearvo g/m 3 h) on viiden vuoden keskiarvona 6 000/ KUVA 13 Otsonin tuntipitoisuudet sekä liukuvat kahdeksan tunnin keskiarvot Itätullissa

26 6.5 Hengitettävät hiukkaset Itätulli 3 Hiukkaspitoisuutta mitattiin jatkuvatoimisella analysaattorilla Itätullin mittausasemalla, joka sijaitsee Mikonkadun ja Vähälinnankadun risteyksen välittömässä läheisyydessä. Laitteisto on varustettu karkeajakoisen pölyn erottimella, jolloin tuloksissa on huomioitu vain hengitysteihin joutuvan, hienojakoisen (alle 10 m) pölyn osuus. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo on 70 g/m 3. Ohjearvo on ylittynyt, mikäli kalenterikuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo on suurempi kuin 70 g/m 3. Suurin ohjearvoon verrattava vrk-pitoisuus Porissa 51 g/m 3 mitattiin maaliskuussa. Mittausjaksolla ohjearvoylityksiä on esiintynyt viitenätoista (15) kuukautena. Suurin mitattu tuntipitoisuus 158 g/m 3 esiintyi tammikuussa. Koko vuoden validiteetti oli 94 %. Mittausvaliditeetti ei täyttynyt helmikuun osalta. Mittaustulokset on esitetty taulukossa 21 ja 22 sekä kuvassa 14. TAULUKKO 21 Itätullin hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien mittaustulokset kk Asema Monitor Dimenssio Agv 99 % 2nd Max/8h Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. 1. Itätulli 3 PM 10 µg/m ,9 2. Itätulli 3 PM 10 µg/m ,3 3. Itätulli 3 PM 10 µg/m ,4 4. Itätulli 3 PM 10 µg/m ,4 5. Itätulli 3 PM 10 µg/m ,9 6. Itätulli 3 PM 10 µg/m ,3 7. Itätulli 3 PM 10 µg/m ,5 8. Itätulli 3 PM 10 µg/m ,6 9. Itätulli 3 PM 10 µg/m ,5 10. Itätulli 3 PM 10 µg/m ,5 11. Itätulli 3 PM 10 µg/m ,1 12. Itätulli 3 PM 10 µg/m ,3 TAULUKKO 22 Itätullin hengitettävien hiukkasten mittaustulosten toiseksi suurimmat vrk-pitoisuudet ohjearvovertailuineen Itätulli 3 PM 10 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Vrk-pitoisuus % ohjearvosta

27 KUVA 14 Hiukkasten PM 10 toiseksi suurimmat vuorokausipitoisuudet Ohjearvo vuorokausiarvolle on 70 g/m 3. Taulukossa 23 on hiukkaspitoisuudet (PM 10 ) Porin keskustassa (Itätullissa) vuosina Katupölyä esiintyy eniten keväisin. Rakennusten purkaminen ja varsinainen rakentaminen sekä katukunnostustyöt saavat aikaan hetkellisiä pitoisuuspiikkejä. TAULUKKO 23 Hiukkaspitoisuuksien toiseksi suurimmat vuorokausiarvot (PM 10 ) Itätullissa vuosi ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo

28 Pitkän aikavälin, hengitettävien hiukkasten PM 10 pitoisuuksien toiseksi suurimpien vuorokausiarvojen kehitys Itätullin mittausasemalla vuosina on kuvassa KUVA 15 Hengitettävien hiukkasten PM 10 toiseksi suurimman vuorokausiarvon kehitys Itätullissa Mittaustuloksien vertaaminen valtioneuvoston asetuksen (38/2011) raja-arvoihin Hengitettäville hiukkasille vuorokausiarvojen raja-arvo on 50 g/m 3 ja vuosikeskiarvo 40 g/m 3. Vuorokausiarvon ylityksiä sallitaan 35 kpl vuodessa, ennen kuin raja-arvo katsotaan ylitetyksi. Pitoisuuksia laskettaessa tulee huomioida pitoisuutta vastaavan ajanjakson ilman lämpötila sekä vallitseva ilmanpaine. Porissa 24-tunnin raja-arvon numeroarvo 50 g/m 3 ylittyi Itätullissa kaksi kertaa mittausjakson 2012 aikana, joten raja-arvoihin verrattavaa pitoisuusylitystä hengitettävien hiukkasten osalta ei esiintynyt. Raja-arvopitoisuuksien ylitykset Porissa on esitetty taulukossa 24. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli 9 g/m 3. TAULUKKO 24 Raja-arvojen 50 g/m 3 vuorokausiylitykset Itätullissa 2012 päivä vrk- pit Pienhiukkaset Pienhiukkaspitoisuutta PM 2,5 mitattiin jatkuvatoimisella analysaattorilla Itätullin mittausasemalla, joka sijaitsee Mikonkadun ja Vähälinnankadun risteyksen välittömässä läheisyydessä. Mittaustulokset ovat taulukossa 25 ja kuvassa

29 TAULUKKO 25 Itätullin pienhiukkasten pitoisuuksien mittaustulokset kk Asema Monitor Dimenssio Agv 99 % 2nd Max/8h Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. 1. Itätulli 3 PM 2,5 µg/m ,9 2. Itätulli 3 PM 2,5 µg/m ,4 3. Itätulli 3 PM 2,5 µg/m ,3 4. Itätulli 3 PM 2,5 µg/m ,2 5. Itätulli 3 PM 2,5 µg/m ,0 6. Itätulli 3 PM 2,5 µg/m ,2 7. Itätulli 3 PM 2,5 µg/m ,3 8. Itätulli 3 PM 2,5 µg/m ,0 9. Itätulli 3 PM 2,5 µg/m ,5 10. Itätulli 3 PM 2,5 µg/m ,4 11. Itätulli 3 PM 2,5 µg/m ,1 12. Itätulli 3 PM 2,5 µg/m , ta he ma hu to ke he el sy KUVA 16 Pienhiukkasten PM 2,5 toiseksi suurimmat vuorokausipitoisuudet Pienhiukkasten (PM2,5) vuosikeskiarvolle on annettu raja-arvoksi 25 g/m 3, joten se ei mittausjaksolla ylittynyt. Hengitettäville hiukkasille vuosikeskiarvo on 40 g/m 3, joka ei myöskään ylittynyt. Mittausvaliditeetti ei täyttynyt helmi- ja joulukuun osalta. Kuvassa 17 on vertailtu kahden hiukkaskoon (PM 10 ja PM 2,5 ) toiseksi suurimpia vuorokausipitoisuuksia Itätullin asemalla. 29

30 Pitoisuus µg/m PM10 PM2, ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo KUVA 17 Hiukkasten PM 10 ja pienhiukkasten PM 2,5 toiseksi suurimmat vuorokausipitoisuudet Ilmanlaatuindeksi Ilmanlaatuindeksin laskenta tapahtuu tunneittain ja ilmanlaatuluokkia on 5. Indeksi-lukuarvon laskennassa otettaan huomioon rikkidioksidi (SO 2 ), typpidioksidi (NO 2 ), hiilimonoksidi (CO), pienhiukkaset PM 2,5 sekä hengitettävät hiukkaset (PM 10 ). Tulokset on selvitetty kuvassa 18 sekä taulukossa 26. Taulukossa 27 on esitetty ilmanlaatuindeksin luokittelu määräävän komponentin mukaan. Taulukosta 28 nähdään ilmanlaadun luokittelu indeksin lukuarvonperusteella. Taulukossa 29 on ilmanlaadun indeksin laskennan taitepisteet. KUVA 18 Ilmanlaatuindeksit Itätullissa laskettuna 1-tunnin arvoilla 30

31 TAULUKKO 26 Ilmanlaatuindeksien laatuluokittelu Itätullissa mittausvuorokausien perusteella. Vuosi Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono Vuorokausia yht. Tunteja yht TAULUKKO 27 Ilmanlaatuindeksin luokittelu määräävän komponentin ajallisen edustavuuden mukaan 2012 Indeksin määräävin komponentti Ajallinen edustavuus % SO 2 0,5 NO 2 16 CO - PM 2,5 77 PM 10 7 TAULUKKO 28 Ilman laadun luokittelu indeksin perusteella Laatu Lukuarvo Terveysvaikutukset Muut vaikutukset Hyvä 0-50 ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä Tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä mahdollisia herkillä väestöryhmillä Välttävä Huono Erittäin huono epätodennäköisiä mahdollisia herkillä yksilöillä mahdollisia herkillä väestöryhmillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä 31

32 TAULUKKO 29 Indeksilaskennan taitepisteet mittauskomponenteittain Indeksin arvo Hyvä (< 50) Tyydyttävä (50-75) Välttävä (75-100) Huono ( ) Erittäin huono (>150) SO 2 (µg/m 3 ) NO 2 (µg/m 3 ) CO (mg/m 3 ) O 3 (µg/m 3 ) PM 2,5 (µg/m 3 ) PM 10 (µg/m 3 ) MERKITTÄVIMMÄT HÄIRIÖT MITTAUSASEMILLA Hiukkasanalysaattorin optinen mittaus oli ajoittain epävakaa. Otsonilaitteen UV-lampun kohdistus häiriintyi runsaan ajoneuvoliikenteen tärinästä. 7.1 Mittaustulosten laadunvarmistus Typen oksidien ja rikkidioksidianalysaattorien nolla- ja aluetason tarkastukset tehdään vuorokausittain Enview-käyttöjärjestelmän ohjatessa toimintoja. Kaasuanalysaattorien monipistekalibroinnit tehtiin neljä kertaa vuodessa J. Pulkkisen kalibrointi KY:n toimesta kaasulaimennukseen perustuvalla kalibraattorilla. Konsultin käyttämän kaasun pitoisuudet tarkistettiin kaksi kertaa Ilmatieteen laitoksella. Analysaattorien toimintaa seurattiin päivittäin. Kaikista kalibroinneista on kirjalliset dokumentit sekä Ilmatieteen laitoksen kaasujen kalibrointipöytäkirjoista. 7.2 Lisätietoja ilmanlaadusta internetistä Porin ilmanlaadun mittaustuloksia julkaistaan Ilmatieteen laitoksen internet-sivuilla, osoitteesta: Mittaustulosten vuosiraportit ovat osoitteesta 7.3 Lisätietoja Porin kaupungin muista ilmansuojelujulkaisuista Ilmansuojelunraportit ovat ladattavissa osoitteesta 7.4 Porin kaupungin ilmasto-ohjelma Porin kaupungin ilmasto-ohjelma , toimenpideohjelma ilmastokuormituksen vähentämiseksi , hyväksyttiin Porin kaupunginvaltuustossa huhtikuussa Ilmasto-ohjelman valmistelusta vastasi kaupungin virkamiehistä koostuva työryhmä ja ilmansuojeluinsinööri Jari Lampinen Porin kaupungin ympäristövirastosta toimi työryhmän puheenjohtajana ja oli vastuussa ilmasto-ohjelman valmistumisesta. Ohjelman avulla pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja hillitsemään ilmastonmuutosta Porin kaupungin toiminnoissa. Ilmasto-ohjelman toimeenpanemiseksi Porin kaupungin ympäristövirastossa käynnistyi elokuussa 2012 Ilmastoasiat kunnassa - toimeenpanoa ja yhteistyötä -hanke. 32

33 8 MITTAUSTULOSTEN YHTEENVETO Ilman rikkidioksidipitoisuudet ovat edellisten vuosien tapaan alhaiset Itätullin ja Lampaluodon mittauspisteissä. Suuria pitoisuushuippuja ei myöskään esiintynyt. Vuoden suurin 99 %:n tuntiarvo 30 g/m 3 mitattiin Lampaluodossa huhtikuussa. Pitoisuus oli 12 % tuntiohjearvosta 250 g/m 3. Mittausjaksolla tunti-, vuorokausi-, eikä raja-arvon ylityksiä esiintynyt. Rikkidioksidin vuosikeskiarvo Itätullissa ja Lampaluodossa/Pastuskerissa olivat 1 µg/m 3. Typpidioksidipitoisuuksien suurin tuntipitoisuus esiintyi helmikuussa, ollen 82 g/m 3, joka oli 55 % ohjearvoista. Suurin vrk-pitoisuus esiintyi maaliskuussa ollen 52 g/m 3. Tämä vrkarvo oli 74 % ohjearvosta. Tunti- ja vuorokausiohjearvon ylityksiä ei mittausjakson aikana esiintynyt. Mitattavat typen oksidien pitoisuudet ovat Itätullissa peräisin lähes yksinomaan tieliikenteestä. Mittausjaksolla tunti-, vuorokausi-, eikä raja-arvon ylityksiä esiintynyt. Typpidioksidin vuosikeskiarvo Itätullin mittausasemalla oli 17 g/m 3. Hiilimonoksidin mittauspitoisuudet verrattuna tunnin ja 8-tunnin ohjearvoihin verrattavat pitoisuudet eivät Itätullissa ylittyneet. Helmikuussa 8 h:n liukuva keskiarvo nousi kuitenkin lähimmäksi pitoisuuksien enimmäistasoa ollen siitä 21 %. Suurin tuntikeskiarvo mitattiin myös helmikuussa, jolloin häkäpitoisuus oli 1,6 mg/m 3, eli 8,0 % ohjearvosta. Otsonin osalta 8 tunnin keskiarvopitoisuuden 120 g/m 3 ylityksiä ei ollut yhtään kappaletta. Hengitettävien hiukkasten (alle 10 m) pitoisuuksia mitattiin Itätullissa. Tulokset vaihtelivat vuodenaikojen mukaan siten, että matalimmat pitoisuudet esiintyivät kesällä. Talvi- ja syksykuukausina nousivat selvästi. Pitoisuushuippu oli maaliskuussa, jolloin vuorokausiohjearvoon verrattava pitoisuus oli 51 g/m 3 ja suurin mitattu tuntipitoisuus oli 128 g/m 3. Hengitettävien hiukkasten raja-arvon numeroarvon ylityksiä oli Itätullin asemalla 2 kpl. Tämä tulos ei kuitenkaan aiheuttanut raja-arvon ylittymistä. Raja-arvo ylittyy jos vuorokausipitoisuus ylittää tason 50 g/m 3 yli 35 kertaa vuoden aikana. Hengitettävien hiukkasten terveyshaittojen ehkäisemiseksi säädetty vuosiraja-arvo on 40 g/m 3. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo Itätullissa oli 9 µg/m 3. Pienhiukkasten (PM2,5) vuosikeskiarvolle on annettu raja-arvo 25 g/m 3, joka ei ylittynyt. Pienhiukkasten vuosikeskiarvo Itätullissa oli 4 g/m 3. Ilmanlaatuindeksi osoitti, että keskustassa ilman laadun ajallinen edustavuus mittausjaksolla vuonna 2012 oli hyvä 17 %, tyydyttävä 38 %, välttävä 35 %, huono 9 % sekä erittäin huono 1 %. Määräävät komponentit koko vuoden mittausajasta olivat pienhiukkaset 77 % ja typen oksidit 16 %, hengitettävät hiukkaset 7 % ja rikkidioksidi 0,5 %. Ilmanlaatuindeksin vuosikeskiarvo oli HAISEVIEN RIKKIYHDISTEIDEN KOKONAISMÄÄRÄ (TRS) TRS-pitoisuuksien selvittäminen antaa tietoa hajurikkiyhdisteiden määristä. Porissa niitä syntyy mm. puunjalostusteollisuudessa sekä jätevedenpuhdistamoilla. TRS:n kemiallisia yhdisteitä ovat mm. rikkivety, metyylimerkaptaani ja dimetyylisulfidi. Näiden yhdisteiden kokonaismääriä kutsutaan haisevien rikkiyhdisteiden kokonaismääriksi. Pelkistyneet rikkiyhdisteet haisevat pahalta jo pienissä pitoisuuksissa. TRS-mittauksia ei suoritettu yhteistarkkailuna vuonna Pitoisuuksien seurantaa suorittaa Corenso United Ltd Oy:n päästömittauksin. Velvoitteena lupaviranomaisen, Lounais- Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupa, jossa määritellään mm. hajukaasujen poistami- 33

34 seen tarkoitetun kattilan häiriöajat verrattuna tehtaan prosessin käyntiaikaan. Häiriöaika saa olla kalenterivuoden aikana enintään 0,5 %. Kuvasta 19 havaitaan tuotantolaitoksen häiriöaikojen kehitys vuosina Puolisellun keitto Corenso United Ltd, Oy:n Porin tuotantolaitoksella päättyi elokuussa Tämän seurauksena keittoprosessista vapautuneiden, ulkoilmaan johtuneiden, pelkistyneiden hajurikkiyhdisteiden päästöt loppuivat. 5,0 HAJUKAASUJÄRJESTELMÄN HÄIRIÖAJAT 2012 SOIHDUN PALOAIKA % KÄYNTIAJASTA 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 2,0 RAJA-ARVO 2,0 %, asti 1,73 RAJA-ARVO 1,0 % 1,17 0,90 0,87 0,430,37 0,48 0,28 0,35 0,53 0,41 0,500,56 0,21 0,10 0,05 Lähde: Corenso United Ltd, Oy, Minna Kurittu 1,26 KK-RAJA-ARVO 1,0 % 0,68 0,6 0,61 0,03 0,14 VUOSIRAJA-ARVO KA 1996 KA 1997 KA 1998 KA 1999 KA 2000 KA 2001 KA 2002 KA 2003 KA 2004 KA 2005 KA 2006 KA2007 KA2008 KA2009 KA2010 KA2011 TAMMI HELMI MAA HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MAR JOULU KESK 0,16 0,44 KUVA 19 Corenso United Ltd Oy Porin tehtaiden hajukaasujärjestelmän häiriöajat YHTEENVETO LAITOSTEN PÄÄSTÖISTÄ Porin alueella toimii lauhde-, lämpö- ja prosessivoimalaitoksia. Niissä tuotetaan energiaa sähkönä, lämpönä ja prosessihöyrynä. Sähköä tuotetaan paikalliseen ja valtakunnalliseen kulutukseen. Lämmöntuotannosta suurin osuus tuotannosta on kaukolämpöä, jota toimitetaan Poriin ja Ulvilaan. Lauhdevoimalaitosten tuotantovuorokausien määrä riippuu Suomen sähkömarkkinatilanteesta ja ne vaihtelevat huomattavasti ajanjaksolla Tuotantovuorokausien lukumäärät eivät käy selville kuvista Vuosipäästöt 2012 olivat rikkidioksidin osalta t, typen oksidien osalta t, hiukkasten osalta 63 t sekä hiilidioksidin osalta t. Verrattaessa suurteollisuuden 2012 vuoden päästöjä viiden edellisen vuoden keskiarvopäästöihin, olivat ne rikkidioksidin osalta 828 t pienemmät, typpidioksidin osalta 1001 t pienemmät, hiukkasten osalta 64 t pienemmät sekä hiilidioksidin osalta t pienemmät. 34

35 10.1 Rikkidioksidipäästöt, pistelähteet KUVA 20 Teollisuus- ja energiatuotantolaitosten SO 2 päästöt t/a Boliden PVO-Lämpövoima Oy Pori Energia Oy PLV Aittaluoto PLV Pihlava Muut PPV Oy Sachtleben Pigments Oy Fortum Oyj Typpidioksidipäästöt, pistelähteet KUVA 21 Teollisuus- ja energiatuotantolaitosten NO 2 päästöt t/a

36 10.3 Hiukkaspäästöt, pistelähteet KUVA 22 Teollisuus- ja energiatuotantolaitosten hiukkaspäästöt t/a Boliden PVO Oy Pori Energia Oy PLV Aittaluoto PLV Pihlava Muut PPV Oy Sachtleben Pigments Oy Fortum Oyj Hiilidioksidipäästöt polttoperäiset, pistelähteet KUVA 23 Teollisuus- ja energiatuotantolaitosten CO 2 päästöt t/a Boliden PVO Oy Pori Energia Oy PLV Oy Pihlava PPV Oy Aittaluoto Sachtleben Pigments Oy Fortum Oyj

37 Taulukossa 30 on nähtävissä fossiilisten polttoaineiden ja turpeenkäytön poltosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt TAULUKKO 30 Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön hiilidioksidipäästöt Lähde: Tilastokeskus 11 LIIKENTEEN AIHEUTTAMAT PÄÄSTÖT SUOMESSA VUONNA 2011 Ennakkotietojen mukaan kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2011 noin 13,2 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Tämä tarkoittaa noin viidennestä Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja noin 40 prosenttia ei päästökauppasektorin päästöistä. Noin 90 prosenttia kotimaan liikenteen päästöistä syntyy tieliikenteessä. Tieliikenteen päästöistä noin 60 prosenttia aiheutuu henkilöautoliikenteestä, 35 prosenttia paketti- ja kuorma-autoista, loput linja-autoista, moottoripyöristä yms. Rautatieliikenteen osuus päästöistä on noin prosentin verran, lentoliikenteen noin 2 prosenttia ja vesiliikenteen noin 4 prosenttia, kuvat 24 ja

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Porin ympäristövirasto Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Tiivistelmä Mittausaineisto ja tulokset: Heidi Leppänen, Boliden Harjavalta Oy Juha Pulkkinen, JPP Kalibrointi Ky Jari Lampinen, Porin kaupungin

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Neljännesvuosiraportti 4/29 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu 2 ESIPUHE Tampereen ilmanlaadun tarkkailu vuonna 29 on järjestetty

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO Turun kaupunki ympäristönsuojelutoimisto 2006 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Mansikkalassa Mansikkala ERITTÄIN HUONO ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 2013 mittausverkossa oli

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 2016 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2014 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 29.5.2015 Heini Tanskanen 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2014 ympäristönsuojelulain mukaisten

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi-maalikuu Neljännesvuosiraportti 1/215 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin

Lisätiedot

Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2007 Ilmanlaatutyöryhmä

Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2007 Ilmanlaatutyöryhmä 27.8.2008 Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2007 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI HARJAVALLAN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 2 3 Harjavallan ilmanlaatu Mittaustulokset 2007 Ilmanlaatutyöryhmä Mittausaineisto,

Lisätiedot

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2011 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2010 ilmanlaadun

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2009 ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Lisätiedot

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2011 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2011 ilmanlaadun tarkkailun Pietarsaaren kaupungissa sekä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 3053/11.01.01/2015 67 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2011 TIIVISTELMÄ Vuonna 2009 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1035

Lisätiedot

Lyhenteiden selitykset:

Lyhenteiden selitykset: Tampereella Lyhenteiden selitykset: CO NO x O 3 SO 2 TSP PM 10 PM 2.5 Temp Ws Wd RH μg/m 3 mg/m 3 hiilimonoksidi eli häkä typen oksidit (laskettu NO 2 :na eli typpidioksidina) otsoni rikkidioksidi leijuma

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 26 Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöpalvelut ESIPUHE 2 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan,

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015 1 ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTOIMI UNTO HUTTUNEN ILMANSUOJELUJULKAISU 1 / 2016 2 YHTEENVETO Äänekosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2015 ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

PORIN ILMANLAATU. Porin kaupungin ilmanlaatu vuosina 1992-2002 mittaustulosten perusteella

PORIN ILMANLAATU. Porin kaupungin ilmanlaatu vuosina 1992-2002 mittaustulosten perusteella PORIN ILMANLAATU Porin kaupungin ilmanlaatu vuosina 1992-2002 mittaustulosten perusteella PORIN KAUPUNKI ILMANSUOJELUJULKAISU YMPÄRISTÖTOIMISTO 2/2003 JOHANNA LAAKSO TIIVISTELMÄ Porin kaupungissa ilmanlaatua

Lisätiedot

Kemin ilmanlaadun seuranta 2013-2014

Kemin ilmanlaadun seuranta 2013-2014 Kemin ilmanlaadun seuranta 2013-2014 Nab Labs Oy Ambiotica Tutkimusraportti 16/2015 Marjo Saarinen Toni Keskitalo 1 / 20 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1 TUTKIMUSALUE

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2014 ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2016 Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut

Lisätiedot

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 1 1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 2007 aikana saatuja rikkidioksidin, typen oksidien, hiilimonoksidin ja hengitettävien

Lisätiedot

Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2009 Ilmanlaatutyöryhmä

Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2009 Ilmanlaatutyöryhmä Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2009 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI HARJAVALLAN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 2 Harjavallan ilmanlaatu Mittaustulokset 2009 Ilmanlaatutyöryhmä Mittausaineisto, tulokset

Lisätiedot

Harjavallan. ilmanlaatu. Vuosiyhteenveto

Harjavallan. ilmanlaatu. Vuosiyhteenveto Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2 (28) Mittausaineisto, tulokset ja raportointi Boliden Harjavalta Oy Miia Anttila Harjavallan kaupunki Reijo Roininen 3 (28) TIIVISTELMÄ Ilmanlaatua on tarkkailtu

Lisätiedot

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 21 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 Lahden kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimiala, Lahden seudun

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11.12.2012 1(7) 1. JOHDANTO Lappeenrannan seudun ympäristötoimi vastaa ympäristönsuojelusta Lappeenrannan,

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010 Kouvolan kaupunki Ympäristöpalvelut ESIPUHE 3 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Kouvolan ja Iitin ilmanlaadun tarkkailun tuloksista vuodelta 2010.

Lisätiedot

ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ 2015

ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ 2015 Vastaanottaja Endomines Oy Anne Valkama Pampalontie 11 82967 Hattu Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 16.9.2015 Projekti 1510015909 ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ

Lisätiedot

Harjavallan. ilmanlaatu. Vuosiyhteenveto. Pirkkalan ympäristömittausasema

Harjavallan. ilmanlaatu. Vuosiyhteenveto. Pirkkalan ympäristömittausasema Harjavallan 2010 ilmanlaatu Vuosiyhteenveto Pirkkalan ympäristömittausasema Harjavallan ilmanlaaturaportti 2010 2 (27) Mittausaineisto, tulokset ja raportointi Boliden Harjavalta Oy Kai Wasén Harjavallan

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016 JPP Kalibrointi Ky 2011 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä

Lisätiedot

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015 Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 199- ja 2-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 21-215 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskus 29 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 1 Ilman epäpuhtauksien terveys-

Lisätiedot

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI 16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä.

Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä. Imatran kaupunki Imatran seudun ympäristötoimi 2014 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä.

Lisätiedot

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 Päivämäärä 7.4.2015 Laatija Kimmo Salokannel, Leena Junnila, Kati Nuutinen Tarkastaja Eerik Järvinen Hyväksyjä Outi Salonen Kuvaus Ilmanlaadun

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 1 Imatran ilmanlaatuindeksi vuonna 1 ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 1 HUONO VÄLTTÄVÄ ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Kuva: Merja Kyntäjä Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Pulpin mittauspisteellä Joutsenossa mitatut kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä ja kesällä siitepölyn aikana.

Pulpin mittauspisteellä Joutsenossa mitatut kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä ja kesällä siitepölyn aikana. Imatran kaupunki Ympäristö- ja tutkimusyksikkö 211 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 19 mittauspisteestä.

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2009

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2009 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 29 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Satu Viranko, Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Caj Karlsson, Neste Oil Oyj, Naantalin jalostamo Minna

Lisätiedot

HIUKKASMITTAUKSET NAANTALISSA KESÄKUU 2002 - KESÄKUU 2003. Helena Saari Risto Pesonen

HIUKKASMITTAUKSET NAANTALISSA KESÄKUU 2002 - KESÄKUU 2003. Helena Saari Risto Pesonen HIUKKASMITTAUKSET NAANTALISSA KESÄKUU 22 - KESÄKUU 23 Helena Saari Risto Pesonen HIUKKASMITTAUKSET NAANTALISSA KESÄKUU 22 - KESÄKUU 23 Helena Saari Risto Pesonen ILMATIETEEN LAITOS ILMANLAADUN TUTKIMUS

Lisätiedot

Liite 2. Lappeenrannan

Liite 2. Lappeenrannan Liite 2 Yhteenveto Lappeenrannan yhdyskuntailmanlaadun tarkkailutuloksista 27 211 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11..12.2122 2(15) Taulukko 1: Lappeenrannan ilmanlaadun mittauspisteet ja mitatut ilman

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2003

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2003 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 23 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Satu Laiterä, Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Caj Karlsson, Fortum Oil and Gas Oy, Naantalin jalostamo

Lisätiedot

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Kuva: Merja Kyntäjä Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä tiepölyn ja kesällä siitepölyn aikana.

TIIVISTELMÄ. Kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä tiepölyn ja kesällä siitepölyn aikana. Imatran kaupunki Ympäristö- ja tutkimusyksikkö 21 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan mittausverkon alue muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien yhdyskuntailmanlaadun tarkkailusta. Joutsenon

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2001 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2001 N:o 710 714. Valtioneuvoston asetus. N:o 710

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2001 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2001 N:o 710 714. Valtioneuvoston asetus. N:o 710 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2001 N:o 710 714 SISÄLLYS N:o Sivu 710 Valtioneuvoston asetus sairausvakuutusasetuksen 9 ja 10 :n muuttamisesta... 2185 711 Valtioneuvoston

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008

ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008 ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008 Pekka Parvinen Labtium Oy Rantakatu 4 92100 Raahe 2 JOHDANTO 3 1. KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ. 4 2. ILMANLAADUN OHJEARVOT, RAJA- JA TAVOITEARVOT 9 2.1. I lmanlaadun

Lisätiedot

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2010 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2009 ilmanlaadun

Lisätiedot

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Valoku vaus: H eikki L askar i Energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja autoliikenteen typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat

Lisätiedot

Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 2014

Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 2014 1 Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 214 Eija Värri Kotkan kaupunki, ympäristökeskus Kansikuva: Jari Pitkäkangas 3 ESIPUHE Kotkan seudulla ilmanlaatua on tarkkailtu vuodesta 1983 lähtien. Vuodesta 199 alkaen

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2011

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2011 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2011 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2011 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Satu Viranko, Turun Seudun Maakaasu

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 130 s artiklan 1 kohdan, ottaa huomioon komission ehdotuksen ( 1 ),

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 130 s artiklan 1 kohdan, ottaa huomioon komission ehdotuksen ( 1 ), 29. 6. 1999 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti L 163/41 NEUVOSTON DIREKTIIVI 1999/30/EY, annettu 22 päivänä huhtikuuta 1999, ilmassa olevien rikkidioksidin, typpidioksidin ja typen oksidien, hiukkasten

Lisätiedot

Ilmanlaadun mittausverkosto ja ilmanlaatuportaali

Ilmanlaadun mittausverkosto ja ilmanlaatuportaali Ilmanlaadun mittausverkosto ja ilmanlaatuportaali Pia Anttila Ilmatieteen laitos ISY:n syysseminaari 26.11. 2015 Ilmanlaadun seurannan kehitys 1972 2014 Jatkuvatoimiset 90% kuntien ja teollisuuden ylläpitämiä

Lisätiedot

EHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖJEN ILMANLAA- TUVAIKUTUSTEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 2014 2018 13.5.

EHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖJEN ILMANLAA- TUVAIKUTUSTEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 2014 2018 13.5. EHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖJEN ILMANLAA- TUVAIKUTUSTEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 214 218 13.5.213 1 SUUNNITELMAN TAUSTA Pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten

Lisätiedot

KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 2016-2020

KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 2016-2020 KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 216-22 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut Kuopio 215 TIIVISTELMÄ Tähän katsaukseen on koottu yhteenveto

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS.

HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS. HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS Timo Rasila ILMATIETEEN LAITOS - ILMANLAADUN TUTKIMUS Helsinki 18.06.2002

Lisätiedot

Sisältö. -2- Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä

Sisältö. -2- Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä Sisältö Johdanto...3 Päästöt...4 Ilman laadun ohje- ja raja-arvot...6 Ilmanlaatuindeksi...7 Ilman laatu...9 Bioindikaattorit...11 Ilman epäpuhtaudet ja ihmisten terveys...12 Ilman epäpuhtaudet ja luonto...13

Lisätiedot

HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN PITOISUUSMITTAUKSET TALVIVAARAN KAIVOSALUEELLA JA SEN YMPÄRISTÖSSÄ JAKSOLLA SYYS-JOULUKUU 2008

HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN PITOISUUSMITTAUKSET TALVIVAARAN KAIVOSALUEELLA JA SEN YMPÄRISTÖSSÄ JAKSOLLA SYYS-JOULUKUU 2008 TALVIVAARAN KAIVOSOSAKEYHTIÖ OYJ SOTKAMO HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN PITOISUUSMITTAUKSET TALVIVAARAN KAIVOSALUEELLA JA SEN YMPÄRISTÖSSÄ JAKSOLLA SYYS-JOULUKUU 2008 Helena Saari Risto Pesonen TALVIVAARAN

Lisätiedot

Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2005

Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2005 Maria Myllynen, Päivi Aarnio, Tarja Koskentalo, Marjatta Malkki Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 25 Sisältää katsauksen kevään 26 ilmanlaatuun Mittausaineisto: Jari Bergius, Tero Humaloja, Anssi Julkunen,

Lisätiedot

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia

Lisätiedot

Mittaustulokset vuodelta 2015

Mittaustulokset vuodelta 2015 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 HEINOLAN ILMANLAADUN TARKKAILU Mittaustulokset vuodelta 215 HEINOLAN ILMANLAADUN TARKKAILU Mittaustulokset vuodelta 215 Helena Saari Birgitta Komppula ILMATIETEEN

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2006

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2006 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 26 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 26 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Jenni Wallenius ja Merja Kyntäjä 3 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 5.2.2014 NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY NASTOLAN KUNTA PÖLY Tarkastus Päivämäärä 5.2.2014 Laatija

Lisätiedot

KUOPION ILMANLAATU 1984-2002 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskuksen julkaisu 2/2003

KUOPION ILMANLAATU 1984-2002 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskuksen julkaisu 2/2003 KUOPION ILMANLAATU 1984-22 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskuksen julkaisu 2/23 JPP-kalibrointi KUOPION ILMANLAATU 1984 22 JPP-Kalibrointi Ky Risto Lahdes Juha Pulkkinen Kuopion kaupunki Ympäristökeskus Kuopio

Lisätiedot

ESIPUHE. Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatralla 14.4.2015

ESIPUHE. Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatralla 14.4.2015 Imatran kaupunki Imatran seudun ympäristötoimi 2015 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä.

Lisätiedot

PORIN KAUPUNKI ILMANSUOJELUJULKAISU YMPÄRISTÖTOIMISTO 4/2002 JARI LAMPINEN

PORIN KAUPUNKI ILMANSUOJELUJULKAISU YMPÄRISTÖTOIMISTO 4/2002 JARI LAMPINEN PORIN ILMANLAATU KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2000 Teollinen energiantuotanto ja liikenne 16.12.2002 PORIN KAUPUNKI ILMANSUOJELUJULKAISU YMPÄRISTÖTOIMISTO 4/2002 JARI LAMPINEN SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 SUOMEN

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2018

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2018 LIITE 1 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2018 13.5.2013 1 Johdanto Ilmanlaatu on pääkaupunkiseudulla melko hyvä, ja Helsinki ympäristökuntineen onkin puhtaimpia metropolialueita

Lisätiedot

Ympäristöratkaisut Case Tornion Voima Oy. Results From Assets Environmental Excellence

Ympäristöratkaisut Case Tornion Voima Oy. Results From Assets Environmental Excellence Ympäristöratkaisut Case Tornion Voima Oy Results From Assets Environmental Excellence Sisältö Taustaa - Laitoksen esittely - Ympäristöluvan tarkkailuvaatimukset Päästöjen valvontaratkaisu - Päästölaskennat,

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2018

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2018 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2018 HSY:n hallitus 20.12.2013 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 2011 38/2011. Valtioneuvoston asetus. ilmanlaadusta. Annettu Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2011

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 2011 38/2011. Valtioneuvoston asetus. ilmanlaadusta. Annettu Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2011 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 2011 Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta Annettu Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on

Lisätiedot

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu Harjavallan ja Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2014 RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto Porin kaupunki ympäristövirasto Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Ilmanlaatutyöryhmä 12.3. 2015 Mittausaineisto

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1 3133/11.01.01/2013 76 Espoon ympäristölautakunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten päästöjen yhteistarkkailusuunnitelmasta

Lisätiedot

Ilmansaasteille altistuminen Suomessa vuonna 2013

Ilmansaasteille altistuminen Suomessa vuonna 2013 Ilmansaasteille altistuminen Suomessa vuonna 2013 Ilmanlaadun mittausverkostoon pohjautuen Antti Korhonen, Arja Asikainen, Isabell Rumrich, Otto Hänninen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Katuosoite

Lisätiedot

LAHDEN LIIKENNEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN JA VERTAILU KEHÄTIEN ERI LINJAUKSILLA. Enwin Oy 7.10.2005

LAHDEN LIIKENNEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN JA VERTAILU KEHÄTIEN ERI LINJAUKSILLA. Enwin Oy 7.10.2005 LAHDEN LIIKENNEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN JA VERTAILU KEHÄTIEN ERI LINJAUKSILLA Enwin Oy 7.10.2005 1 Selvityksen sisältö Lahden katuverkon ja eteläisen kehätien vaihtoehtoisten linjausratkaisujen liikennepäästöjen

Lisätiedot

Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY

Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY Ilmanlaatutilanne pääkaupunkiseudulla Ilmanlaatu on kohtalaisen hyvä Joitakin ongelmia on Typpidioksidin

Lisätiedot

HEINOLAN ILMANLAADUN TARKKAILU

HEINOLAN ILMANLAADUN TARKKAILU HEINOLAN ILMANLAADUN TARKKAILU Kuva: SkyFoto Mittaustulokset vuodelta 213 ASIANTUNTIJAPALVELUT ILMANLAATU JA ENERGIA 214 HEINOLAN ILMANLAADUN TARKKAILU Mittaustulokset vuodelta 213 Helena Saari Risto Pesonen

Lisätiedot

Lahti Energia Oy:n hakemus, joka koskee Kymijärvi II kaasutusvoimalaitoksen ympäristölupapäätöksen lupamääräyksen 10 muuttamista, Lahti.

Lahti Energia Oy:n hakemus, joka koskee Kymijärvi II kaasutusvoimalaitoksen ympäristölupapäätöksen lupamääräyksen 10 muuttamista, Lahti. Etelä-Suomi Päätös Nro 100/2014/1 Dnro ESAVI/186/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2014 ASIA Lahti Energia Oy:n hakemus, joka koskee Kymijärvi II kaasutusvoimalaitoksen ympäristölupapäätöksen

Lisätiedot

Uutta ilmanlaadun seurannassa

Uutta ilmanlaadun seurannassa Uutta ilmanlaadun seurannassa Ilmanlaadun mittaajatapaaminen 26.-27.2016 27.4.2016 Anssi Julkunen 1 Esityksen sisältö: - Mäkelänkadun supermittausasema - Indikatiiviset menetelmät (passiivikeräimet ja

Lisätiedot

LOHJAN ILMANLAADUN TARKKAILU

LOHJAN ILMANLAADUN TARKKAILU LOHJAN ILMANLAADUN TARKKAILU Mittaustulokset vuodelta 25 Birgitta Alaviippola Helena Saari Risto Pesonen Jari Walden Ilmatieteen laitos LOHJAN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA, JULKAISU 5/6 LOHJAN ILMANLAADUN TARKKAILU

Lisätiedot

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2011 Tiivistelmä

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2011 Tiivistelmä Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2011 1 1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2011 Tiivistelmä Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 2011 aikana saatuja rikkidioksidin, typen oksidien, hengitettävien hiukkasten (PM

Lisätiedot

Ferrosulfaattituotannon kehittämisvaihtoehtojen vertailu. Lisäenergian tuotanto perustuu vaihtoehtoon E 3 (Kemiran oma turvevoimalaitos).

Ferrosulfaattituotannon kehittämisvaihtoehtojen vertailu. Lisäenergian tuotanto perustuu vaihtoehtoon E 3 (Kemiran oma turvevoimalaitos). Kemira Pigments Oy:n titaanioksidi- ja ferrosulfaattituotannon kehittämisvaihtoehdot VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA YHTEENVETO Taulukko 13.1. Ferrosulfaattituotannon kehittämisvaihtoehtojen vertailu. Lisäenergian

Lisätiedot

MIKKELIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2010

MIKKELIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2010 MIKKELIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2010 Mikkelin kaupungin julkaisuja 2011 ISBN 978-952-5691-23-8 ISSN 1459-1790 Tilaukset Mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kiiskinmäenkatu 5-7, 50130 Mikkeli

Lisätiedot

ESIPUHE. Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatralla 23.3.2006

ESIPUHE. Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatralla 23.3.2006 Imatran Kaupunki Ympäristötoimi Ympäristönsuojelu 26 ESIPUHE Vuonna 25 Imatran, Joutsenon, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaadun tarkkailuun käytettyjen analysaattoreiden ja keräinten hoidosta sekä

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2004

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2004 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 24 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Satu Laiterä, Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Caj Karlsson, Neste Oil Oyj, Naantalin jalostamo Minna

Lisätiedot

PIEKSÄMÄKI VUOSI 2013

PIEKSÄMÄKI VUOSI 2013 1 ILMANLAADUN VUOSIRAPORTTI PIEKSÄMÄKI VUOSI 2013 2 TIIVISTELMÄ Pieksämäellä ilmanlaatuun vaikuttavista päästöistä on selvästi merkittävin liikenne. Ilmoitusvelvollisista laitoksista merkittävin on Savon

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2009. Helena Saari Risto Pesonen

KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2009. Helena Saari Risto Pesonen KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU MITTAUSTULOKSET VUODELTA 29 Helena Saari Risto Pesonen KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU Mittaustulokset vuodelta 29 Helena Saari Risto Pesonen ILMATIETEEN LAITOS ILMANLAADUN

Lisätiedot

ILMANLAATUMITTAUKSET TORNION RUOHOKARISSA JA HAAPARANNAN RIEKKOLASSA

ILMANLAATUMITTAUKSET TORNION RUOHOKARISSA JA HAAPARANNAN RIEKKOLASSA ILMANLAATUMITTAUKSET TORNION RUOHOKARISSA JA HAAPARANNAN RIEKKOLASSA Kuva: Tornion kaupunki Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet vuonna 214 ASIANTUNTIJAPALVELUT ILMANLAATU JA ENERGIA 215 ILMANLAATUMITTAUKSET

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

Tampereen kaupungin varautumissuunnitelma ilman epäpuhtauspitoisuuksien äkilliseen kohoamiseen. Luonnos 5.10.2009

Tampereen kaupungin varautumissuunnitelma ilman epäpuhtauspitoisuuksien äkilliseen kohoamiseen. Luonnos 5.10.2009 Tampereen kaupungin varautumissuunnitelma ilman epäpuhtauspitoisuuksien äkilliseen kohoamiseen Luonnos 5.10.2009 Kaupunkiympäristön kehittäminen / Ympäristönsuojelu Sisällysluettelo Sisällysluettelo...1

Lisätiedot

ILMANLAATU. Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa VUOSINA. Ilmanlaatu Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa vuosina 2003 2007 1

ILMANLAATU. Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa VUOSINA. Ilmanlaatu Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa vuosina 2003 2007 1 ILMANLAATU Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa VUOSINA 23 27 Ilmanlaatu Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa vuosina 23 27 1 Sisällys Johdanto... 3 Ilman epäpuhtaudet ja ihmisten terveys...

Lisätiedot

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2012. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2012. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Kuva: Merja Kyntäjä Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2012 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2012 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2008

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2008 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 28 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Arja Valli, Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Caj Karlsson, Neste Oil Oyj, Naantalin jalostamo Minna Niemelä,

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Ilmanlaatudata 2014. Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 -raportin liitteet www.hsy.fi/ilmanlaatudata2014

Ilmanlaatudata 2014. Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 -raportin liitteet www.hsy.fi/ilmanlaatudata2014 Ilmanlaatudata 214 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 214 -raportin liitteet www.hsy.fi/ilmanlaatudata214 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster

Lisätiedot

Kuva: Hannu Väisänen. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2009. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva: Hannu Väisänen. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2009. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Kuva: Hannu Väisänen Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2009 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2009 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Mittaustulokset vuodelta 2015

Mittaustulokset vuodelta 2015 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 VALTATIE 12 TAMPEREEN TUNNELI ILMANLAADUN SEURANTA Mittaustulokset vuodelta 215 VALTATIE 12 TAMPEREEN TUNNELI ILMANLAADUN SEURANTA Mittaustulokset vuodelta

Lisätiedot

KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU

KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU Kuva: www.visitkajaani.fi Mittaustulokset vuodelta 214 ASIANTUNTIJAPALVELUT ILMANLAATU JA ENERGIA 215 KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU Mittaustulokset vuodelta 214 Birgitta

Lisätiedot