Porin ilmanlaatu. Mittaustulokset Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI

Transkriptio

1 Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2010 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto 1/2011

2 1

3 PORIN KAUPUNKI Ympäristövirasto PORIN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2010 Ilmanlaatutyöryhmä Toukokuu 2011 Mittausaineisto, tulokset ja raportointi: Jari Lampinen 2

4 3

5 TIIVISTELMÄ Porissa energiantuotanto ja liikenne ovat suurimmat ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät. Teollisuuden päästömäärät ovat suoraan verrannollisia tuotannon määriin. Verrattaessa suurteollisuuden 2010 vuoden päästöjä viiden edellisen vuoden keskiarvopäästöihin olivat ne rikkidioksidin osalta 862 t pienemmät, typpidioksidin osalta 144 t suuremmat, hiukkasten osalta 42 t pienemmät sekä hiilidioksidin osalta t suuremmat. Porin kaupungin ja teollisuuden yhteinen ilman laadun mittausjärjestelmä käsittää yhteensä neljä mittausasemaa. Kaksi niistä on sääasemia yksi keskusta-asema ja yksi tausta-asema. Mitattavat kaasumaiset tai kiinteät epäpuhtaudet ovat hiilimonoksidi, hengitettävät hiukkaset, rikkidioksidi sekä typenoksidit. Sääasemista saadaan informaatiota tuulen suunnasta, ja nopeudesta sekä ilman lämpötilasta, - paineesta ja kosteudesta. Lisäksi Porin verkkoon on liitetty yksi mittausasema Rauman keskustasta, Hallikadulta, jossa mittauskomponentit ovat hengitettävät hiukkaset sekä typen oksidit. Porin ja Rauman tulosten lähetetään Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuportaliin ( Tulokset päivitetään portaliin kerran tunnissa. Ilmanlaatuindeksi osoitti, että keskustassa ilman laadun ajallinen edustavuus mittausjaksolla 2010 oli hyvä 57 vrk:tta, tyydyttävä 204 vrk:tta, välttävä 74 vrk:tta, huono 23 vrk:tta sekä erittäin huono 4 vrk:tta. Määräävät komponentit mittausjaksolla olivat hengitettävät hiukkaset 68 %, typen oksidit 31 % sekä häkä 1 %. Ilmanlaatuindeksillä ilman laatua luokiteltaessa sekä vertailemalla tuloksia on vuosien 2007 ja 2008 kohdalla havaittavissa ilmanlaadun merkittävä huononeminen. Vuosi 2009 oli koko jakson huonoin. Valtioneuvoston antaman ilmasuojeluasetuksen 711/2001 raja- tai kynnysarvot eivät ylittyneet millään Porissa mitattavalla komponentilla. Valtioneuvoston päätöksen 480/96 ilmanlaatuohjearvot eivät ylittyneet Porissa hengitettävien hiukkasten osalta. Keväthiukkaspitoisuudet ovat suoraan verrannollisia kaukokulkeutumiseen, katupuhtaanapidon onnistumiseen keväällä sekä säätilaan, lähinnä sadantaan. Ilman rikkidioksidipitoisuudet olivat edellisten vuosien tapaan alhaiset mittauspisteissä Itätulli ja Lampaluoto. Suuria pitoisuushuippuja ei myöskään esiintynyt. Vuoden 2010 suurin 99 %:n tuntiarvo mitattiin tammikuussa. Pitoisuus oli 9 % tuntiohjearvosta 250 g/m 3. Tunti- ja vuorokausiohjearvon ylityksiä ei mittausjakson aikana esiintynyt. Typpidioksidipitoisuuksien suurin tuntipitoisuus 2010 esiintyi huhtikuussa, jolloin tuntiarvo 96 g/m 3 oli 64 % ohjearvoista. Suurin vrk-pitoisuus esiintyi joulukuussa ollen 63 g/m 3. Tämä vrk-arvo oli 90 % ohjearvosta. Tunti- ja vuorokausiohjearvon ylityksiä ei mittausjakson aikana esiintynyt. Hiilimonoksidin mittauspitoisuudet verrattuna tunnin ja 8-tunnin ohjearvoihin eivät ylittyneet Itätullissa vuonna Marraskuussa 8 h:n liukuva keskiarvo nousi kuitenkin lähimmäksi pitoisuuksien enimmäistasoa tammikuussa ollen siitä 43,8 %. Suurin tuntikeskiarvo mitattiin joulukuussa, jolloin häkäpitoisuus oli 2,5 mg/m 3, eli 12,5 % ohjearvosta. 4

6 SISÄLTÖ JOHDANTO ILMANTARKKAILUTUTKIMUSTEN KUSTANNUSOSUUDET ILMANLAADUN MITTAUKSIIN LIITYVÄ PALVELUTOIMINTA ILMANLAADUN OHJE-, RAJA- JA KYNNYSARVOT MITTAUSPARAMETRIEN TILASTOLLINEN MÄÄRITTELY OHJEARVOJEN OSALTA MITTAUSPAIKAT JA - KOMPONENTIT MITATTAVAT KOMPONENTIT, MITTAUSASEMIEN SIJAINTI JA MITTAUSJAKSOT MITTAUSJÄRJESTELMÄN TEKNINEN TOTEUTUS MITTAUSTIETOJEN KERÄÄMINEN JA KÄSITTELY PITOISUUSMITTAUKSISSA KÄYTETYT MENETELMÄT Rikkidioksidi Typpidioksidi Hiilimonoksidi Hengitettävät hiukkaset SÄÄTIEDOT JA ASEMAT SÄÄASEMAT VALLITSEVA LÄMPÖTILA PORIN KESKUSTASSA TULOKSET MITTAUSJAKSON 2010 AIKANA RIKKIDIOKSIDIN MITTAUSTULOKSET JA NIIDEN VERTAAMINEN OHJEARVOIHIN Itätulli Lampaluoto TYPPIDIOKSIDIN MITTAUSTULOKSET JA NIIDEN VERTAAMINEN OHJEARVOIHIN Itätulli HIILIMONOKSIDIN MITTAUSTULOKSET JA NIIDEN VERTAAMINEN OHJEARVOIHIN Itätulli HENGITETTÄVÄT HIUKKASTEN PM 10 MITTAUSTULOKSET JA NIIDEN VERTAAMINEN OHJEARVOIHIN Itätulli ILMANLAATUINDEKSI HÄIRIÖT MITTAUSASEMILLA MITTAUSTULOSTEN LAADUNVARMISTUS LISÄTIETOJA ILMANLAADUSTA INTERNETISTÄ LISÄTIETOJA PORIN KAUPUNGIN MUISTA ILMANSUOJELUJULKAISUISTA PORIN KAUPUNGIN ILMASTO-OHJELMA MITTAUSTULOSTEN YHTEENVETO HAISEVIEN RIKKIYHDISTEIDEN KOKONAISMÄÄRÄ (TRS) YHTEENVETO LAITOSTEN PÄÄSTÖISTÄ RIKKIDIOKSIDIPÄÄSTÖT, PISTELÄHTEET TYPPIDIOKSIDIPÄÄSTÖT, PISTELÄHTEET HIUKKASPÄÄSTÖT, PISTELÄHTEET HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT POLTTOPERÄISET, PISTELÄHTEET

7 10 LIIKENTEEN AIHEUTTAMAT HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT SUOMESSA LIITTEET: LIITE 1 PORIN MITTAUSVERKON MITTAUSASEMAT LIITE 2 ITÄTULLI 3, MITTAUSASEMA LIITE 3 LAMPALUOTO, MITTAUSASEMA LIITE 4 YMPÄRISTÖVIRASTON, SÄÄASEMA 6

8 JOHDANTO Raporttiin on koottu Porin ilmanlaatumittausten tulokset sekä tiedot ilman epäpuhtauksien päästömääristä vuodelta Mittausjärjestelmän hoidosta, tuloksista ja raportoinnista on vastannut ilmansuojeluinsinööri Jari Lampinen Porin kaupungin ympäristövirastosta. Ilmantarkkailujärjestelmän ylläpidosta on sovittu toiminnanharjoittajien ja Porin kaupungin kesken. Sopimuskausi on kolmivuotinen, käsittäen vuodet Palvelun tuottajana on Porin kaupungin ympäristövirasto. Palvelusopimus Rauman kaupungin kanssa on voimassa vuoden 2012 loppuun saakka. Mittausjärjestelmän hallinnosta ja ylläpidosta vastaa Porin ilmanlaatutyöryhmä, jonka jäsenet vuonna 2010 olivat: Kari Hannus (pj) Jari Grönvall Arja Valli Hanna-Leena Heikkilä Ari Savola Katriina Heikkilä Jenni Forsell Matti Lankiniemi (siht.) Eljas Hietamäki Porin kaupunki, hallintokeskus PVO-Lämpövoima Oy Fortum Power and Heat Oy Boliden Harjavalta Oy Pori Energia Oy Sachtleben Pigments Oy Corenso United Oy Ltd Porin kaupunki, ympäristövirasto Varsinais-Suomen ELY-keskus Ilmanlaatutyöryhmä kokoontui vuonna 2010 kahdesti. Tietoa reaaliaikaisesta ilman laadusta välitetään internetissä Ilmatieteen laitoksen ylläpitämän ilmanlaatuportalin välityksellä osoitteessa: Lisätietoja: Porin kaupunki puhelin ympäristövirasto Jari Lampinen sähköposti: etunimi.sukunimi(at)pori.fi Valtakatu 11 internet: Pori 7

9 1 ILMANTARKKAILUTUTKIMUSTEN KUSTANNUSOSUUDET 2010 Ilmantarkkailujärjestelmän kokonaiskäyttömenot vuonna 2010 olivat Kustannuksiin osallistuivat alueen suurimmat teollisuus- ja energiantuotantolaitokset sekä Porin kaupunki. Teollisuuden ja energiantuotantolaitoksien maksuosuudet kokonaiskustannuksista olivat 75 %, eli ja Porin kaupungin ympäristölautakunnan 25 %, eli Puolet teollisuuden maksuosuudesta jaettiin tasaeriin seitsemän toiminnanharjoittajan kesken ja toinen puoli osuutta viiden suurimman laitoksen kesken suhteutettuina laitoskohtaisiin päästömääriin. Maksuosuuksien määräytyminen on taulukko1. TAULUKKO 1 Maksuosuuksien määräytyminen 2010 Maksuosuudet ( ) Kokonaismaksuosuus ( ) Päästöjen suhteessa ( ) Tasaosuus/laitos ( ) Toiminnanharjoittajat (7) Päästöjen suhteessa (5) Porin kaupunki, ymp. lautakunta Yhteensä Kustannuslaskenta on tehty laitoksilta saatujen vuoden 2009 päästötietojen perusteella. Laskentakomponenteiksi on yhteisesti sovittu rikkidioksidi, typen oksidit sekä hiukkaset. Päästötiedot ja laitoskohtaiset kustannusosuudet käyvät ilmi taulukoista 2 ja 3. TAULUKKO 2 Laitosten päästötiedot 2009 Laitos SO 2 t/a NO 2 t/a hiukk. t/a yht. t/a %-osuus osuus Sachtleben Pigments Oy , , Fortum Oy , , PVO- Lämpövoima Oy , , Porin Prosessivoima Oy , , Pori Energia Oy , , Yhteensä , , TAULUKKO 3 Laitoskohtaiset kustannusosuudet 2010 Laitos kiinteä osuus %-osuus yhteensä ( ) Sachtleben Pigments Oy Fortum Power and Heat Oy PVO- Lämpövoima Oy Porin Prosessivoima Oy Pori Energia Oy Corenso United Oy, Ltd Boliden Harjavalta Oy Porin kaupungin ymp. ltk Yhteensä

10 2 ILMANLAADUN MITTAUKSIIN LIITYVÄ PALVELUTOIMINTA Porin kaupungin ympäristötoimisto myi vuonna 2010 Rauman kaupungille ilmansuojelun asiantuntijapalveluita. Porissa valvottiin Rauman keskustan Hallikadun mittausaseman toimintaa sekä linkitettiin mittaustulokset Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuportaliin. Kuukausittain mittaustulokset editoitiin J. Pulkkisen Kalibrointi Ky:n toimesta Mikkelissä, josta myös ostettiin neljä kertaa vuodessa analysaattoreiden kalibrointipalvelut. Editoidut tulokset siirrettiin Porin Enview 2000 SQL-tietohallinto-osaston tietokantaan. Mittaustuloksia vertailtiin kansallisiin ohjearvoihin sekä Euroopan yhteisön asettamiin raja-arvoihin. 3 ILMANLAADUN OHJE-, RAJA- JA KYNNYSARVOT Ilmanlaatuun liittyvissä säädöksissä oli Suomessa voimassa pitkään 19 päivänä kesäkuuta1996 annettu valtioneuvoston päätös raja- ja kynnysarvoista (481/1996) sekä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta 19 päivänä kesäkuuta 1996 annetun valtioneuvoston päätöksen (480/1996) 3, jossa säädettiin ohjearvot rikkidioksidille ja typen oksideille kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi. Ohjearvot muutettiin asetuksella sitoviksi raja-arvoiksi. Nämä säädökset kumottiin Valtioneuvoston asetuksessa (711/2001), jossa on annettu raja-arvot rikkidioksidin, typpidioksidin ja muiden typen oksidien, hengitettävien hiukkasten (PM10), lyijyn sekä hiilimonoksidin ja bentseenin pitoisuuksista ulkoilmassa. Valtioneuvoston asetus astui voimaan Asetuksen on tullut muutos (784/2003), joka astui voimaan Syynä 1996 asetukselle oli EY:n ilmanlaatudirektiivien istuttaminen kansalliseen lainsäädäntöömme. Sitovien raja-arvojen lisäksi ilmanlaatuasetukseen sisällytettiin sellaisenaan kumotun valtioneuvoston päätöksen (481/1996) mukaiset kynnysarvot pilaantumisen arviointiperusteiksi alailmakehän otsonille. Raja-arvot perustuvat EY:n ilmanlaatua koskevaan puitedirektiiviin, ja sen nojalla annettuihin kahteen niin sanottuun johdannais- eli tytärdirektiiviin (1999/30/EY ja 2000/69/EY). Otsonin kynnysarvot perustuvat EY:n direktiiviin vuodelta 1992 (92/72/ETY). Nämä kynnysarvot on puolestaan kumottu valtioneuvoston asetuksella alailmakehän otsonista (783/2003), jossa on säädetty tavoitteet otsonipitoisuuksille. Otsoniasetus perustuu ilmanlaadun kolmanteen johdannaisdirektiiviin (2002/3/EY) TAULUKKO 4 Ohjearvot ilman epäpuhtauksille Aine Hiilimonoksidi (CO) Typpidioksidi (NO 2) Rikkidioksidi (SO 2) Ohje-arvo (20 o C, 1 atm) Tilastollinen määrittely 20 mg/m 3 tuntikeskiarvo 8 mg/m 3 tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo 150 µg/m 3 kuukauden tuntiarvojen 99. %-piste 70 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo 250 µg/m 3 80 µg/m 3 kuukauden tuntiarvojen 99. %-piste kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo Hiukkaset kokonaisleijuma (TSP) 120 µg/m 3 vuoden vrk-arvojen 98. %-piste 50 µg/m 3 vuosikeskiarvo Hengitettävät hiukkaset (PM 10) 70 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo Haisevat rikkiyhdisteet TRS (rikkinä) 10 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo 9

11 TAULUKKO 5 Raja-arvot terveyshaittojen ehkäisemiseksi Aine Raja-arvo µg/m 3 Keskiarvon laskenta-aika Ylitysten lkm. / kalenterivuosi Voimaantulo Hiilimonoksidi (CO) tuntia 2) - voimassa Typpidioksidi (NO 2) tunti kalenterivuosi 18 tuntia ) Rikkidioksidi (SO 2) tunti 24-tuntia vuosi / talvi 24 tuntia 3 vuorokautta voimassa voimassa voimassa Hengitettävät hiukkaset (PM 10) Lyijy (Pb) 1) 1) tuntia kalenterivuosi 0,5 1) kalenterivuosi 35 vrk / vuosi - - voimassa voimassa voimassa Bentseeni (C 6H 6) 5 kalenterivuosi ) 2) 3) Tulokset ilmaistaan lämpötilassa 293 K-astetta ja 101,3 kpa:n paineessa. Rajaarvolaskennassa lämpötilat muutetaan mittausajankohdan vallitsevaan lämpötilaan. Vuorokauden korkein 8 tunnin keskiarvo, joka valitaan tarkastelemalla 8-tunnin liukuvia keskiarvoja. Kunkin kahdeksan tunnin jakso osoitetaan sille päivälle, jona jakso päättyy saakka raja-arvo on vuoden tuntiarvojen 98 %-pisteenä 3.1 Mittausparametrien tilastollinen määrittely ohjearvojen osalta Validiteetti Tuntiarvojen ajallisen edustavuuden pitää olla kokonaismittausajasta 75 %. Vuorokausi ja kuukausivaliditeetit ovat määritelty erikseen. Vuorokausiarot hyväksytään jos tunteja on 13 eikä mittausvuorokaudessa ole yli 6 tunnin yhtäjaksoista katkoa. Hiilimonoksidi, CO Tuntiohjearvoon on verrattu mittaustulosten tuntikeskiarvoja ja 8-tunnin ohjearvoon kahdeksan tunnin liukuvia keskiarvoja. Hiukkaset, PM 10 Hengitettävien hiukkasten vrk-ohjearvon sallii yhden 70 µg/m 3 ylityksen kalenterikuukauden pituisen jakson aikana. Raja-arvo ylittyy jos 50 µg/m 3 vrk-pitoisuus saavutetaan yli 35 kertaa vuodessa. Rikki- ja typpidioksidi, SO 2, NO 2 Ilman rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuden vrk-keskiarvo voi ohjearvomäärittelyjen mukaan ylittyä yhden kerran kalenterikuukauden pituisen jakson aikana. Tuntikeskiarvoista voi yksi prosentti (1 %) kuukauden jaksolla olla suurempia kuin ohjearvon tuntikeskiarvo. Lämpötila ja ilmanpaine Laskennassa lämpötilana käytetään 20 o C eli 293 Kelvin-astetta (K) ja ilmanpaineena 101,3 kilopaskallia (kpa). 10

12 4 MITTAUSPAIKAT JA - KOMPONENTIT 4.1 Mitattavat komponentit, mittausasemien sijainti ja mittausjaksot Porin mittausasemat sijaitsevat Itätullissa, ympäristövirastossa Valtakatu 11 sekä Lampaluodossa. Rauman aseman sijaintipaikka on Hallikadulla. Porissa ja Raumalla mitattavat komponentit sekä mittauspaikat taulukot 6 sekä 7. TAULUKKO 6 Porissa mitattavat komponentit, mittauspaikat sekä analysaattorien merkit Parametri Paikka Mittausaika Analysaattorin malli Rikkidioksidi, SO 2 Lampaluoto jatkuva Thermo Electron 43 A Rikkidioksidi, SO 2 Itätulli 3 jatkuva Thermo Electron 43 A Typpidioksidi, NO 2 Itätulli 3 jatkuva Monitor Labs Inc. 9941B Hiilimonoksidi, CO Itätulli 3 jatkuva Thermo Environmental 48 Hengitettävät hiukkaset, PM 10 Itätulli 3 jatkuva Eberline FH 62 I-R Säätiedot, t-suunta, t-nop Lampaluoto jatkuva SMA-300 Säätiedot, t-suunta, l-tila, t-nop, suhteellinen kosteus ja ilmanpaine Ymp.virasto jatkuva SMA-300 TAULUKKO 7 Raumalla mitattavat komponentit, mittauspaikat sekä analysaattorien merkit Parametri Paikka Mittausaika Analysaattorin malli Typpidioksidi, NO 2 Hallikatu jatkuva Thermo Electron 42 C Hengitettävät hiukkaset, PM 10 Hallikatu jatkuva Eberline FH 62 I-R 4.2 Mittausjärjestelmän tekninen toteutus KUVA 1 Mittausjärjestelmän toimintakaavio

13 4.3 Mittaustietojen kerääminen ja käsittely Jatkuvatoimisten mittalaitteiden tulokset mittausasemilta kerätään SQL tietokantaan lankapuhelinverkon välityksellä tunnin välein. Lampaluodon sääasemalla on lokakuusta alkaen Envidas for Windows tiedonkeruuohjelma. Raakamittausaineistolle tehdään kuukausittain tarvittavat tarkistukset ja korjaukset, eli editoinnit. Mittaustuloksista laaditaan kuukausi- ja vuosiraportit. 4.4 Pitoisuusmittauksissa käytetyt menetelmät Rikkidioksidi Rikkidioksidin mittaamiseen käytetään UV-fluoresenssiin perustuvaa menetelmää. UV-valo virittää rikkidioksidimolekyylit fluoresenssikammiossa. Viritystilan purkautuessa molekyylit emittoivat säteilyä, jonka voimakkuus on verrannollinen rikkidioksidin pitoisuuteen Typpidioksidi Typen oksidien mittauksiin käytetään kemiluminenssimenetelmää (SFS 5425). Typen oksideja sisältävä ilmanäyte johdetaan analysaattorissa olevaan konvertteriin, jossa typen oksidit pelkistyvät typpimonoksidiksi. Typpimonoksidin ja otsonin reagoidessa syntyy virittyneitä typpimonoksidimolekyylejä. Viritetystä tilasta molekyyli palaa perustilaan emittoimalla ylimääräisen energian. Säteilyn intensiteetti riippuu lineaarisesti pelkistetyn ilmanäytteen typpimonoksidipitoisuudesta. Mittaamalla rinnan pelkistettyä ja pelkistämätöntä ilmanäytettä saadaan typpidioksidipitoisuus typen oksidien pitoisuuden ja typpimonoksidipitoisuuden erotuksena Hiilimonoksidi Hiilimonoksidin mittauksiin käytetään ei-dispersiivistä infrapunamenetelmää. Menetelmä perustuu hiilimonoksidin absorption mittaamiseen säteilyn infrapuna-alueella, missä hiilimonoksidilla on voimakas absorptiomaksimi. Vertaamalla absorptiovoimakkuutta tunnettua pitoisuutta vastaavaan vertailuilmaan saadaan hiilimonoksidipitoisuus Hengitettävät hiukkaset Hengitettävän pölyn pitoisuutta seurataan jatkuvatoimisilla analysaattoreilla. perustuu säteilyn vaimenemiseen, jossa laite imee vakionopeudella ilmaa lasikuituisen nauhasuodattimen läpi ja näyteilman sisältämät hiukkaset jäävät nauhalle, jolloin nauhan läpi pääsevän -säteilyn määrä vähenee. Mitä suurempi on näyteilman sisältämä hiukkasmäärä, sitä nopeammin -säteilyn läpäisy heikkenee 12

14 5 SÄÄTIEDOT JA ASEMAT 5.1 Sääasemat Ympäristöviraston sääasemalla mitattiin tuulen suuntaa, nopeutta, ilman lämpötilaa, vallitsevaa ilmanpainetta sekä suhteellista kosteutta. Lampaluodon asemalla tuulen suuntaa ja nopeutta (taulukko 8). TAULUKKO 8 Sääasemien sijainnit ja niiden mittausparametrit Mittauspaikka Mittausjakso Mittausparametrit Ympäristövirasto T-suunta, -nopeus, l-tila, kosteus- %, ilmanpaine Lampaluoto T-suunta, -nopeus 5.2 Vallitseva lämpötila Porin keskustassa Keskusta lämpötilanmittauspiste sijaitsee ympäristövirastossa os. Valtakatu 11. Vuoden lämpötilaminimi -22 C o esiintyi ja lämpötilamaksimi +28 C o esiintyi Vuoden keskilämpötila keskustan mittausasemalla oli +5 C o. Tulokset on esitetty kuvassa Tammikuu Tammikuu Maaliskuu astetta C Huhtikuu Toukokuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu KUVA 2 Lämpötilajakauma Porin keskusta

15 6 TULOKSET MITTAUSJAKSON 2010 AIKANA 6.1 Rikkidioksidin mittaustulokset ja niiden vertaaminen ohjearvoihin Rikkidioksidia mitataan Itätullin kaupunginosassa sekä Lampaluodossa. Itätullin asema sijaitsee kaupunkikeskustassa ja siellä mitataan pääasiassa liikenneperäisiä päästöjä. Tosin ajoittain viidennen kaupunginosan kiinteistökohtaiset pistelähteet näkyvät mittaustuloksissa. Lampaluodon mittausasema on tyypiltään tausta-asema Itätulli 3 Mittausasema sijaitsee Itätullin kaupunginosassa, Mikonkadun ja Vähälinnankadun risteyksen välittömässä läheisyydessä. Koko vuoden mittausvaliditeetti oli 97 %. Mittaustulokset on esitetty taulukoissa 8 ja 9 sekä kuvissa 5 ja 6. Pitkän aikavälin tuntipitoisuuksien kehitys selviää kuvasta 7. TAULUKKO 8 Itätullin rikkidioksidin mittaustulokset kk Asema Monitor Dimenssio Agv 99 % 2nd Max/8h Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. 1. Itätulli 3 SO 2 µg/m ,0 2. Itätulli 3 SO 2 µg/m ,1 3. Itätulli 3 SO 2 µg/m ,8 4. Itätulli 3 SO 2 µg/m ,1 5. Itätulli 3 SO 2 µg/m ,9 6. Itätulli 3 SO 2 µg/m ,9 7. Itätulli 3 SO 2 µg/m ,6 8. Itätulli 3 SO 2 µg/m ,3 9. Itätulli 3 SO 2 µg/m ,0 10. Itätulli 3 SO 2 µg/m ,1 11. Itätulli 3 SO 2 µg/m ,8 12. Itätulli 3 SO 2 µg/m ,1 TAULUKKO 9 Itätullin rikkidioksidin mittaustulosten tunti- ja vrkpitoisuudet ohjearvovertailuineen Itätulli 3 SO 2 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Tuntipitoisuus % ohjearvosta Vrk-pitoisuus % ohjearvosta

16 6.1.2 Lampaluoto Mittauspiste sijaitsee Lampaluodon kylässä, entisen koulun pihassa. Koko vuoden mittausvaliditeetti oli 97 %. Mittaustulokset on esitetty taulukoissa 10 ja 11 sekä kuvissa 3 ja 4. Pitkän aikavälin tuntipitoisuuksien kehitys on esitetty kuvassa 5. TAULUKKO 10 Lampaluodon rikkidioksidin mittaustulokset kk Dimenssio Asema Monitor Agv 99 % 2nd Max/8h Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. 1. Lampaluoto SO 2 µg/m ,1 2. Lampaluoto SO 2 µg/m ,1 3. Lampaluoto SO 2 µg/m ,9 4. Lampaluoto SO 2 µg/m ,1 5. Lampaluoto SO 2 µg/m ,9 6. Lampaluoto SO 2 µg/m ,0 7. Lampaluoto SO 2 µg/m ,9 8. Lampaluoto SO 2 µg/m ,9 9. Lampaluoto SO 2 µg/m ,0 10. Lampaluoto SO 2 µg/m ,1 11. Lampaluoto SO 2 µg/m ,9 12. Lampaluoto SO 2 µg/m ,0 TAULUKKO 11 Lampaluodon rikkidioksidin mittaustulosten tunti- ja vrkpitoisuudet ohjearvovertailuineen Lampaluoto SO 2 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Tuntipitoisuus % ohjearvosta , ,4 1 Vrk-pitoisuus % ohjearvosta

17 80 70 pitoisuus µg/m ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Itätulli Lampaluoto KUVA 3 Rikkidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntipitoisuudet Ohjearvo tuntiarvolle on 250 g/m 3 pitoisuus µg/m ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Itätulli Lampaluoto KUVA 4 Rikkidioksidin ohjearvoihin verrattavat vuorokausipitoisuudet Ohjearvo vuorokausiarvolle on 80 g/m 3 16

18 Pitkän aikavälin rikkidioksidin tuntiarvot Itätullissa ja Lampaluodossa vuosina kuvat 5 ja 6. pitoisuus µg/m KUVA 5 Rikkidioksidin tuntipitoisuuksien kehitys Itätullissa pitoisuus µg/m KUVA 6 Rikkidioksidin tuntipitoisuuksien kehitys Lampaluodossa

19 6.2 Typpidioksidin mittaustulokset ja niiden vertaaminen ohjearvoihin Itätulli 3 Mittausasema sijaitsee Itätullin kaupunginosassa, Mikonkadun ja Vähälinnankadun risteyksen välittömässä läheisyydessä. Itätullissa mitatut typenoksidien pitoisuudet ovat peräisin suurimmalta osin liikenneperäisistä lähteistä. Koko vuoden mittausvaliditeetti oli 97 %. Mittaustulokset on esitetty taulukoissa 12 ja 13 sekä kuvassa 7 TAULUKKO 12 Itätullin typpidioksidin mittaustulokset Asema Monitor Dimenssio Agv 99 % 2nd Max/8h Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. kk 1. Itätulli 3 NO 2 µg/m ,9 2. Itätulli 3 NO 2 µg/m ,7 3. Itätulli 3 NO 2 µg/m ,6 4. Itätulli 3 NO 2 µg/m ,9 5. Itätulli 3 NO 2 µg/m ,7 6. Itätulli 3 NO 2 µg/m ,8 7. Itätulli 3 NO 2 µg/m ,9 8. Itätulli 3 NO 2 µg/m ,1 9. Itätulli 3 NO 2 µg/m ,9 10. Itätulli 3 NO 2 µg/m ,9 11. Itätulli 3 NO 2 µg/m ,6 12. Itätulli 3 NO 2 µg/m ,9 TAULUKKO 13 Itätullin typpidioksidin mittaustulosten tunti- ja vrkpitoisuudet ohjearvovertailuineen Itätulli 3 NO 2 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Tuntipitoisuus % ohjearvosta Vrk-pitoisuus % ohjearvosta

20 pitoisuus µg/m Tuntipitoisuus Vrk-pitoisuus 0 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo KUVA 7 Typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tunti- ja vrk-pitoisuudet Ohjearvo tuntiarvolle on 150 g/m 3 ja vuorokausiarvolle 70 g/m 3 Pitkän aikavälin mittaustulosten tunti- ja vrk-arvojen vertailu ohjearvoihin vuosina on esitetty taulukossa 14. TAULUKKO 14 Typpidioksidin tuntiarvojen- ja vrk-arvon vuosikeskiarvojen vertailu Vuosi Tuntiarvojen vuosi k.a. g/m 3 Vuorokausiarvojen vuosi k.a g/m ,8 32, ,3 36, ,6 42, ,1 42, ,6 37, ,0 34, ,0 35, ,1 33, ,8 30, ,8 32, ,5 38,5 Tarkasteltaessa viiden viimeisen vuoden ( ) tuntiarvojen keskiarvoja on vuoden 2010 keskiarvo 5,7 g/m 3 tätä suurempi. 19

21 6.3 Hiilimonoksidin mittaustulokset ja niiden vertaaminen ohjearvoihin Itätulli 3 Mittausasema sijaitsee Itätullin kaupunginosassa, Mikonkadun ja Vähälinnankadun risteyksen välittömässä läheisyydessä. Koko vuoden mittausvaliditeetti oli 97 %. Mittaustulokset ovat taulukoissa 15 ja 16 sekä kuvassa 8. Pitkän aikavälin kehitys tuntiarvojen sekä 8 h:n liukuvan keskiarvopitoisuuksien osalta käyvät ilmi kuvista 9 ja 10. Mittaustulokset ja niiden vertaaminen ohjearvoihin 2010 TAULUKKO 15 Itätullin hiilimonoksidipitoisuuksien mittaustulokset kk Asema Monitor Dimenssio Agv 99 % 2nd Max/8h Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. 1. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,3 2,2 0,8 2,4 4,1 1,3 100,0 2. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,2 1,2 0,5 1,3 2,2 0,7 99,9 3. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,3 1,3 0,5 1,6 2,5 0,7 99,7 4. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,2 0,6 0,36 0,9 1,6 0,3 100,0 5. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,2 0,4 0,2 0,4 0,5 0,3 99,8 6. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,5 0,8 0,7 0,8 1,0 0,7 96,8 7. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,2 0,5 0,4 0,5 0,7 0,4 95,8 8. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,4 0,9 0,7 0,9 1,1 0,8 99,3 9. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,6 1,2 1,0 1,2 1,9 1,1 94,9 10. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,3 0,8 0,4 1,1 1,8 0,5 97,1 11. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,4 2,4 0,6 3,5 4,2 1,5 99,9 12. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,6 2,5 1,2 3,1 3,5 1,4 100,0 TAULUKKO 16 Itätullin hiilimonoksidipitoisuuksien mittaustulosten tuntiarvojen ja 8-tunnin liukuvan keskiarvon pitoisuudet ohjearvovertailuineen Itätulli 3 CO ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Tuntipitoisuus 2,2 1,2 1,3 0,6 0,4 0,8 0,5 0,9 1,2 0,8 2,4 2,5 % ohjearvosta 11,0 6,0 6,5 3,0 2,0 4,0 2,5 4,5 6,0 4,0 12,0 12,5 8 h:n keskiarvo 2,4 1,3 1,6 0,9 0,4 0,5 0,5 0,9 1,2 1,1 3,5 3,1 % ohjearvosta 30,0 16,3 20,0 4,5 5,0 6,3 13,8 11,3 15,0 5,5 43,8 38,8 20

22 pitoisuus mg/m ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Tuntipitoisuus 8h:n keskiarvo KUVA 8 Hiilimonoksidin ohjearvoon verrattavat tuntipitoisuudet ja 8 h:n liukuvat keskiarvot. Ohjearvo 8h:n liukuvalle keskiarvolle on 8 mg/m 3 ja tuntiarvolle 20 mg/m 3 Hiilimonoksidin tuntiarvot ja 8 h:n liukuvat keskiarvot Itätullissa vuosina kuvat 9 ja 10. pitoisuus mg/m KUVA 9 Hiilimonoksidin tuntipitoisuuksien kehitys Itätullissa

23 pitoisuus mg/m KUVA 10 Hiilimonoksidin 8 h:n liukuvan keskiarvon kehitys Itätullissa Hengitettävät hiukkasten PM 10 mittaustulokset ja niiden vertaaminen ohjearvoihin Itätulli 3 Hiukkaspitoisuutta mitattiin jatkuvatoimisella analysaattorilla Itätullin mittausasemalla, joka sijaitsee Mikonkadun ja Vähälinnankadun risteyksen välittömässä läheisyydessä. Laitteisto on varustettu karkeajakoisen pölyn erottimella, jolloin tuloksissa on huomioitu vain hengitysteihin joutuvan, hienojakoisen (alle 10 m) pölyn osuus. Hengitettävien hiukkasten toiseksi suurin vuorokausiohjearvo on 70 g/m 3. Ohjearvo on ylittynyt, mikäli kalenterikuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo on suurempi kuin 70 g/m 3. Suurin vrk-pitoisuus Porissa 65 g/m 3 mitattiin huhtikuussa. Mittausjaksolla ohjearvoylityksiä on esiintynyt viitenätoista (15) kuukautena. Mittausvaliditeetti ei ollut maalisuussa riittävä. Suurin mitattu tuntipitoisuus 409 g/m 3 esiintyi huhtikuussa. Koko vuoden validiteetti oli 93 %. Mittaustulokset on esitetty taulukossa 17 ja 18 sekä kuvassa

24 TAULUKKO 17 Itätullin hengitettävien hiukkaspitoisuuksien mittaustulokset kk Asema Monitor Dimenssio Agv 99 % 2nd Max/8h Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. 1. Itätulli 3 PM 10 µg/m ,9 2. Itätulli 3 PM 10 µg/m ,7 3. Itätulli 3 PM 10 µg/m ,8 4. Itätulli 3 PM 10 µg/m ,0 5. Itätulli 3 PM 10 µg/m ,2 6. Itätulli 3 PM 10 µg/m ,8 7. Itätulli 3 PM 10 µg/m ,4 8. Itätulli 3 PM 10 µg/m ,2 9. Itätulli 3 PM 10 µg/m ,8 10. Itätulli 3 PM 10 µg/m ,3 11. Itätulli 3 PM 10 µg/m ,1 12. Itätulli 3 PM 10 µg/m ,9 TAULUKKO 18 Itätullin hengitettävien hiukkasten mittaustulosten vrkpitoisuudet ohjearvovertailuineen Itätulli 3 PM 10 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Vrk-pitoisuus % ohjearvosta Pitoisuus µg/m Vrk-pitoisuus 0 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo KUVA 11 Hiukkasten (PM 10 ) verrattavat vuorokausipitoisuudet Ohjearvo vuorokausiarvolle on 70 g/m 3. 23

25 Taulukossa 19 on hiukkaspitoisuudet (PM 10 ) Porin keskustassa (Itätullissa) vuosina Merkillepantavaa on keväisin esiintyvä runsas katupöly, joka on aiheuttanut ohjearvon ylityksiä (70 g/m 3 ) lähes vuosittain. Ylitykset on merkitty punaisella. Lisäksi rakennusten purkaminen ja varsinainen rakentaminen sekä katukunnostustyöt saavat aikaan hetkellisiä pitoisuuspiikkejä. TAULUKKO 19 Hiukkaspitoisuuksien vuorokausiarvot (PM 10 ) Itätullissa vuosi ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Mittaustuloksien vertaaminen raja-arvoihin VNp 711/2001 Hengitettäville hiukkasille vuorokausiarvojen raja-arvo on 50 g/m 3 ja vuosikeskiarvo 40 g/m3. Vuorokausiarvon ylityksiä sallitaan 35 kpl vuodessa, ennen kuin raja-arvo katsotaan ylitetyksi. Pitoisuuksia laskettaessa tulee huomioida pitoisuutta vastaavan ajanjakson ilman lämpötila sekä vallitseva ilmanpaine. Porissa 24-tunnin raja-arvon numeroarvo 50 g/m 3 ylittyi Itätullissa 13 kertaa mittausjakson 2010 aikana, joten raja-arvoihin verrattavaa pitoisuusylitystä hengitettävien hiukkasten osalta ei esiintynyt. TAULUKKO 20 Raja-arvojen 50 g/m 3 vuorokausiylitykset Itätullissa 2010 päivä vrk- pit

26 6.5 Ilmanlaatuindeksi Ilmanlaatuindeksi on havainnollinen apuväline tiedotettaessa kuntalaisille päivittäin vallitsevasta ilman laadusta. Laskenta tapahtuu tunneittain ja ilmanlaatuluokkia on 5. Tuntiindeksin käyttöön liittyy myös omia rajoituksia. Esimerkiksi terveysvaikutuskuvaukset voivat olla vaikeita määritellä pelkästään tunti-indeksien perusteella. Indeksi-lukuarvon laskennassa otettaan huomioon rikkidioksidi (SO 2 ), typpidioksidi (NO 2 ), hengitettävä pöly (PM 10 ) sekä hiilimonoksidi (CO). Kullekin epäpuhtaudelle määritetään aliindeksi siten, että kutakin mittaustulosta verrataan syksyllä 1996 voimaan tulleeseen ilmanlaadun enimmäisohjearvoon. Tulokset on selvitetty kuvassa 12 sekä taulukoissa 21 ja 22. Taulukosta 23 nähdään ilmanlaadun luokittelu indeksin perusteella. Taulukossa 24 on esitetty ilmanlaadun indeksin laskennan taitepisteet. Ilmanlaatuindeksin laskentatulokset Erittäin huono Indeksi Huono Välttävä Tyydyttävä Hyvä 0 ta hel ma hu to ke hei el sy lo ma jo KUVA 12 Ilmanlaatuindeksit Itätullissa laskettuna 1-tunnin arvojen perusteella TAULUKKO 21 Ilmanlaatuindeksien laatuluokittelu Itätullissa mittausvuorokausien perusteella. Vuosi Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono Vuorokausia yht. Tunteja yht

27 TAULUKKO 22 Ilmanlaatuindeksin luokittelu määräävän komponentin ajallisen edustavuuden mukaan 2010 Indeksin määräävin komponentti Ajallinen edustavuus % SO 2 - NO 2 31 CO 1 PM TAULUKKO 23 Ilman laadun luokittelu indeksin perusteella Laatu Lukuarvo Terveysvaikutukset Muut vaikutukset Hyvä 0-50 ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä Tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä mahdollisia herkillä väestöryhmillä Välttävä Huono Erittäin huono epätodennäköisiä mahdollisia herkillä yksilöillä mahdollisia herkillä väestöryhmillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä TAULUKKO 24 Indeksilaskennan taitepisteet mittauskomponenteittain Indeksin arvo NO 2 (µg/m 3 ) CO (mg/m 3 ) SO 2 (µg/m 3 ) PM10 (µg/m 3 ) Hyvä (< 50) Tyydyttävä (50-75) Välttävä (75-100) Huono ( ) Erittäin huono (>150) <40 <4 < 20 < >201 >31 >351 > Häiriöt mittausasemilla Mittausjaksolla ei esiintynyt merkittäviä analysaattorien laitevaurioita eikä mittaushäiriöitä. Kantakaupungissa esiintyi muutama lyhyt sähkökatko. 6.7 Mittaustulosten laadunvarmistus Typen oksidien ja rikkidioksidianalysaattorien nolla- ja aluetason tarkastukset tehdään vuorokausittain Enview-käyttöjärjestelmän ohjatessa toimintoja. Kaasuanalysaattorien monipistekalibroinnit tehtiin neljä kertaa vuodessa ulkopuolisen konsultin toimesta kaasulaimennukseen perustuvalla kalibraattorilla. Konsultin käyttämän kaasun pitoisuudet tarkistettiin kaksi kertaa Ilmatieteen laitoksella. Analysaattorien toimintaa seurattiin päivittäin. Kaikista kalibroinneista on kirjalliset dokumentit. 26

28 6.8 Lisätietoja ilmanlaadusta internetistä Porin ilmanlaadun mittaustuloksia julkaistaan Ilmatieteen laitoksen internet-sivuilla, osoitteesta: Mittaustulosten vuosiraportit ovat osoitteesta Lisätietoja Porin kaupungin muista ilmansuojelujulkaisuista Ilmansuojelunraportit ovat ladattavissa osoitteesta Porin kaupungin ilmasto-ohjelma Porin kaupungissa on tekeillä vuoden 2011 aikana ilmasto-ohjelma ilmastomuutoksen hillinnän tehostamiseksi. Työn valmisteluvastuusta vastaa Porin kaupungin ympäristövirasto. 7 MITTAUSTULOSTEN YHTEENVETO Ilman rikkidioksidipitoisuudet olivat edellisten vuosien tapaan alhaiset kaikissa mittauspisteissä Itätulli ja Lampaluoto. Suuria pitoisuushuippuja ei myöskään esiintynyt. Vuoden suurin 99 %:n tuntiarvo mitattiin Itätullissa tammikuussa. Pitoisuus oli 9 % tuntiohjearvosta 250 g/m 3. Tunti- ja vuorokausiohjearvon ylityksiä ei mittausjakson aikana esiintynyt. Typpidioksidipitoisuuksien suurin tuntipitoisuus esiintyi helmikuussa, jolloin tuntiarvo 96 g/m 3 oli 64 % ohjearvoista. Suurin vrk-pitoisuus esiintyi joulukuussa ollen 63 g/m 3. Tämä vrk-arvo oli 90 % ohjearvosta. Tunti- ja vuorokausiohjearvon ylityksiä ei mittausjakson aikana esiintynyt. Hiilimonoksidin mittauspitoisuudet verrattuna tunnin ja 8-tunnin ohjearvoihin eivät ylittyneet Itätullissa vuonna Marraskuussa 8 h:n liukuva keskiarvo nousi kuitenkin lähimmäksi pitoisuuksien enimmäistasoa tammikuussa ollen siitä 43,8 %. Suurin tuntikeskiarvo mitattiin joulukuussa, jolloin häkäpitoisuus oli 2,5 mg/m 3, eli 12,5 % ohjearvosta. Hengitettävien hiukkasten (alle 10 m) pitoisuuksia mitattiin Itätullissa. Tulokset vaihtelivat vuodenaikojen mukaan siten, että matalimmat pitoisuudet esiintyivät kesällä. Talvi ja syksykuukausina nousivat selvästi. Pitoisuushuippu oli huhtikuussa, jolloin vuorokausiohjearvoon verrattava pitoisuus oli 65 g/m 3. Hengitettävien hiukkasten raja-arvon numeroarvon ylityksiä oli Itätullin asemalla 13 kpl. Tämä tulos ei kuitenkaan aiheuttanut raja-arvon ylittymistä. Raja-arvo ylittyy jos vuorokausipitoisuus ylittää tason 50 g/m 3 yli 35 kertaa vuoden aikana. Ilmanlaatuindeksi osoitti, että keskustassa ilman laadun ajallinen edustavuus mittausjaksolla vuonna 2010 oli hyvä 16 %, tyydyttävä 56 %, välttävä 21 %, huono 6 % sekä erittäin huono 1 %. Määräävät komponentit koko vuoden mittausajasta olivat hengitettävät hiukkaset 68 % ja typen oksidit 31 % sekä häkä 1 %. Ilmanlaatuindeksillä ilman laatua luokiteltaessa sekä vertailemalla välisen jakson tuloksia hyvään ilmanlaatuun, oli vuosi 2009 jakson huonoin. 27

29 8 HAISEVIEN RIKKIYHDISTEIDEN KOKONAISMÄÄRÄ (TRS) TRS-pitoisuuksien selvittäminen antaa tietoa hajurikkiyhdisteiden määristä. Porissa niitä syntyy mm. puunjalostusteollisuudessa sekä jätevedenpuhdistamoilla. TRS:n kemiallisia yhdisteitä ovat mm. rikkivety, metyylimerkaptaani ja dimetyylisulfidi. Näiden yhdisteiden kokonaismääriä kutsutaan haisevien rikkiyhdisteiden kokonaismääriksi. Pelkistyneet rikkiyhdisteet haisevat pahalta jo pienissä pitoisuuksissa. TRS-mittauksia ei suoritettu yhteistarkkailuna vuonna Pitoisuuksien seurantaa suorittaa Corenso United Ltd Oy:n päästömittauksin. Velvoitteena lupaviranomaisen, Lounais- Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupa, jossa määritellään mm. hajukaasujen poistamiseen tarkoitetun kattilan häiriöajat verrattuna tehtaan prosessin käyntiaikaan. Häiriöaika saa olla kalenterivuodenaikana enintään 0,5 %. Kuvasta 13 havaitaan tuotantolaitoksen häiriöaikojen kehitys vuosina Kuntalaisilmoituksia ympäristövirastoon koskien Corenso United Ltd, Oy:n hajurikkipäästöjä vuonna 2010 ei ollut. 5 HAJUKAASUJÄRJESTELMÄN HÄIRIÖAJAT 2010 SOIHDUN PALOAIKA % KÄYNTIAJASTA 4,5 4 3,5 3 RAJA-ARVO 2,0 %, asti 2,5 2,19 2 RAJA-ARVO 1,0 % VUOSIRAJA-ARVO 0,5 % 2 1,73 1,50 1,5 KK-RAJA-ARVO 1,0 % 1,17 1 0,9 0,87 0,75 0,5 0,43 0,48 0,53 0,37 0,28 0,35 0,41 0,48 0,50 0,500 0,21 0,097 0,02 0,11 0,17 0,02 0,03 0,04 0,18 0 KA 1996 KA 1997 KA 1998 KA 1999 KA 2000 KA 2001 KA 2002 KA 2003 KA 2004 KA 2005 KA 2006 KA2007 KA2008 KA2009 TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU KESKIARVO Lähde: Corenso United Ltd, Oy, Minna Kurittu KUVA 13 Corenso United Ltd Oy Porin tehtaiden hajukaasujärjestelmän häiriöajat

30 9 YHTEENVETO LAITOSTEN PÄÄSTÖISTÄ Porin alueella toimii lauhde-, lämpö- ja prosessivoimalaitoksia. Niissä tuotetaan energiaa sähkönä, lämpönä ja prosessihöyrynä. Sähköä tuotetaan paikalliseen ja valtakunnalliseen kulutukseen. Lämmöntuotannosta suurin osuus tuotannosta on kaukolämpöä, jota toimitetaan Poriin ja Ulvilaan. Lauhdevoimalaitosten tuotantovuorokausien määrä riippuu Suomen sähkömarkkinatilanteesta ja ne vaihtelevat huomattavasti ajanjaksolla Tuotantovuorokausien lukumäärät eivät käy selville kuvista Vuosipäästöt 2010 olivat rikkidioksidin osalta t, typen oksidien osalta t, hiukkasten osalta 189 t sekä hiilidioksidin osalta t. Verrattaessa suurteollisuuden 2010 vuoden päästöjä viiden edellisen vuoden keskiarvopäästöihin olivat ne rikkidioksidin osalta 862 t pienemmät, typpidioksidin osalta 144 t suuremmat, hiukkasten osalta 42 t pienemmät sekä hiilidioksidin osalta suuremmat. 9.1 Rikkidioksidipäästöt, pistelähteet tonnia / vuosi PVO Oy Pori Energia Oy PLV Aittaluoto PLV Pihlava Muut PPV Oy Sachtlieben Pig. Fortum Oy KUVA 14 Porilaisten teollisuus- ja energiatuotantolaitosten SO 2 päästöt

31 9.2 Typpidioksidipäästöt, pistelähteet tonnia / vuosi PVO Oy Pori Energia Oy PLV Oy PLV Oy Muut PPV Oy Sachtleben Pig. Fortum Oy KUVA 15 Porilaisten teollisuus- ja energiatuotantolaitosten NO 2 päästöt Hiukkaspäästöt, pistelähteet tonnia / vuosi PVO Oy Pori Energia Oy PLV Aittaluoto PLV Pihlava Muut PPV Oy Sachtleben Pig. Fortum Oy KUVA 16 Porilaisten teollisuus- ja energiatuotantolaitosten hiukkaspäästöt

32 9.4 Hiilidioksidipäästöt polttoperäiset, pistelähteet tonnia / vuosi PVO Oy Pori Energia Oy PLV Oy PPV Oy Sachtleben Pig. Fortum Oy KUVA 17 Porilaisten teollisuus- ja energiatuotantolaitosten CO 2 päästöt Taulukossa 25 on nähtävissä fossiilisten polttoaineiden ja turpeenkäytön poltosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt TAULUKKO 25 Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön hiilidioksidipäästöt Lähde: Tilastokeskus 31

33 10 LIIKENTEEN AIHEUTTAMAT HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT SUOMESSA 2009 Liikenne tuottaa Suomessa vajaan viidenneksen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Suurin osa päästöistä tulee tieliikenteestä. Taulukossa 26 on esitetty eri liikennemuotojen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt Luvut sisältävät rautatieliikenteen osalta sähköjunaliikenteen osuuden voimalaitospäästöistä, ulkomaille suuntautuvan vesiliikenteen ja ilmaliikenteen päästöt Suomen talousvyöhykkeellä ilman ylilentoja. TAULUKKO 26 Eri liikennemuotojen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt 2009 Liikennemuoto CO 2 Tieliikenne Rautatieliikenne Vesiliikenne Ilmaliikenne YHTEENSÄ Lähde: LIPASTO 2009 laskentajärjestelmä Lisääntyvä liikenne aiheuttaa kaupunki-ilman laadun huononemista ja suurimpien kaupunkien vilkkaasti liikennöidyissä keskustoissa ovat erilaiset hengityselinsairaudet lisääntyneet huomattavasti. Erityisen ongelmallinen on inversiotilanne, jolloin liikenteen päästöt jäävät lähelle maanpintaa, eivätkä sekoitu ylempiin ilmakerroksiin. Katupöly kiusaa useimpia ihmisiä keväisin. Suurin osa katupölystä on suuria hiukkasia, jotka ärsyttävät silmiä ja nenän limakalvoja. Kaikkein haitallisimpia ovat alle kymmenen mikrometrin (10 m) kokoiset hiukkaset, jotka voivat kulkeutua ihmisessä syvälle hengitystiehyeihin. Muita liikenneperäisiä päästöjä ovat hiilimonoksidi, hiilivedyt ja typenoksidit. EU on antanut raja-arvojen ylittymistä koskevia lievennyksiä niille kansallisille valtioille, joissa raja-arvojen ylitykset aiheutuvat katujen hiekoitushiekasta. 32

34 LIITE 1 (4) PORIN MITTAUSVERKON MITTAUSASEMAT 2010 Keskusta (Itätulli, ympäristövirasto) Meri-Pori (Lampaluoto) Rauma 33

35 ITÄTULLI 3, MITTAUSASEMA LIITE 2 (4) Osoite: Mikonkatu Mittausparametrit: SO 2, NO x, CO, PM 10, KKJ: : Näytteenottokorkeus: Ympäristö: Merkitykselliset päästölähteet: Mittauslaitteet: maanpinnasta + 4 m, merenpinnasta + 7,5 m kaupungin keskusta liikenne Mittausmenetelmät: Monitor Labs 9841 B NO x kemiluminesenssi Thermo Electron Inst. Model 43 A SO 2 UV-fluoresenssi Instruments 48 CO IR-absorptio Eberline FH 62 IR PM 10 -säteilyn absorptio Porin kaupunki, mittaustoimi 2003, lupa N:o

36 LAMPALUOTO, MITTAUSASEMA JA SÄÄASEMA LIITE 3 (4) Osoite: Kirrinnokantie 20 Mittausparametrit: SO 2 ja sääasema KKJ: : Näytteenottokorkeus SO2: Ympäristö: Merkitykselliset päästölähteet: Mittauslaitteet: maanpinnasta +3 m, merenp. +3,6 m haja-asutusalue taustamittausasema Meri-Porin tuotantolaitokset Mittausmenetelmät: Thermo Environmental SO 2 UV-fluoresenssi Instruments 43 A Sääasema Näytteenottokorkeus Mittauslaitteet: maanpinnasta +8 m SMA 300 tuulen suunta ja -nopeus Porin kaupunki, mittaustoimi 2003, lupa N:o

37

38 Ilmanlaatu Porissa vuonna 2009 YMPÄRISTÖVIRASTON SÄÄASEMA LIITE 4(4) Osoite: Valtakatu 11 Mittausparametrit: sääasema KKJ: : Näytteenottokorkeus: Ympäristö: maanpinnasta + 25 m, merenp. + 6,7 m kaupungin keskusta Merkitykselliset päästölähteet: Mittauslaitteet: Sääasema SMA-300 tuulensuunta ja nopeus, lämpötila, ilmanpaine ja -kosteus Porin kaupunki, mittaustoimi 2003, lupa N:o 1

39 Porin kaupunki p. (02) Ympäristövirasto f. (02) Valtakatu Pori 2