Sairauspoissaolojen vaikutusten laskenta
|
|
- Jari Hyttinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Marko Kesti Henkilöstötuottavuuden laskenta 1 Sairauspoissaolojen vaikutusten laskenta Marko Kesti marko.kesti@mcompetence.com
2 Marko Kesti Henkilöstötuottavuuden laskenta 2 Sisältö Sairauspoissaolojen vaikutusten laskenta... 1 Sisältö... 2 Sairauspoissaolojen liiketoimintavaikutusten laskennan esittely... 3 Laskentatyökalun käyttäminen... 3 Sairauspoissaolojen liiketoimintavaikutusten laskenta... 6 Laskenta 1: Poissaolojen palkkakustannukset ja vaikutus liiketoimintakapasiteettiin... 8 Laskenta 2: Kustannukset kapasiteettivajeen korvaamisesta... 9 Esimerkkilaskenta sairauspoissaolojen vaikutuksista... 9 Lähteitä... 12
3 Marko Kesti Henkilöstötuottavuuden laskenta 3 Sairauspoissaolojen liiketoimintavaikutusten laskennan esittely Sairauspoissaololaskurilla voi helposti selvittää, mitkä ovat poissaolojen vaikutuksen liikevaihtoon ja tulokseen. Laskentatapoja on kaksi, joista ensimmäinen sallii liikevaihdon menetyksen ja toisessa kapasiteetin menetys korvataan ylitöinä ja sijaisina tai ostopalveluina. Laskennassa on huomioitu lyhyiden ja pitkien poissaolojen erilainen vaikutus liiketoimintaan. Kun poissaoloista ja niiden vaikutuksista on riittävästi tietoa, voidaan tarvittaessa käynnistää ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja löytää paras toimintamalli poissaolojen ehkäisemiseen. Laskentatyökalun käyttäminen Laskentatyökaluun on asetettu käyttäjän oletustoimiala ja organisaation koko. Muut tiedot otetaan alkuvaiheessa ohjelman toimialan oletustiedoista. Laskenta etenee siten, että ensin tarkennetaan etusivun perustiedot, jonka jälkeen tehdään yhteenvetolaskenta pohjautuen toimialatilastoon. Tämän jälkeen pääsee tarkempaan laskentaan sekä päivittämään laskentatietoja. Painettuasi haluamasi laskennan Laske nappia saat yhteenvedon ja pääset täydelliseen laskentaan. Painamalla kaikkien laskentojen Laske nappia saat näkyviin yhteenvedon kaikista laskenta-alueista. Yhteenvedossa on laskennan tuoma hyötypotentiaali, joka
4 Marko Kesti Henkilöstötuottavuuden laskenta 4 voidaan aikaansaada organisaation kehittämisellä (oletuksena 10 % prosentuaalinen parannus). Täydellinen laskenta näyttää valitsemasi alueen laskennan kokonaisuudessaan. Alkuvaiheessa laskenta perustuu toimialatietoihin. Pääset tarkentamaan syöttötietoja oman organisaatiosi lukujen mukaan valitsemalla Tarkenna lähtötietoja.
5 Marko Kesti Henkilöstötuottavuuden laskenta 5 Lähtötietojen tarkennuksessa on oletusarvoina toimialan tietojen mukaiset arvot, jotka voi tarkentaa organisaation omilla luvuilla.
6 Marko Kesti Henkilöstötuottavuuden laskenta 6 Sairauspoissaolojen liiketoimintavaikutusten laskenta Organisaation sairauspoissaolot kertovat sekä työpaikan työmotivaatiosta (sitoutumisesta) että henkilöstön jaksamisesta. Työmotivaatio on tärkeää siksi, että tutkimusten mukaan työntekijän näkemys omasta työkyvystä vaikuttaa eniten työstä pois jäämiseen. Työntekijä saa halutessaan sairauspoissolotodistuksen päätöksensä tueksi. Työmotivaatio syntyy normaalisti siitä, että työpaikalla on asiat kunnossa ja työ koetaan mielekkääksi. Taantuman aikana on merkkejä siitä, että henkilöstöä motivoi työhön pelko työpaikan pysyvyydestä, kun yhteiskunnassa irtisanotaan ja lomautetaan väkeä. Korkean motivaation työhön voi aikaansaada myös sitoutuminen ryhmään, jolloin ei haluta jättää muita työkavereita pulaan työpaikalla. Tätä esiintyy etenkin työpaikoissa, kuten hoitoalalla, joissa kutsumus on merkittävä motivoiva tekijä. Korkean työmotivaation omaava sinnittelee työssä hieman huonommassakin kunnossa, mikä ei aina ole hyvä asia, sillä se voi johtaa pitempiaikaiseen poissaoloon ja työkyvyn menetykseen. Työhyvinvointiin vaikuttavat työpaikan ongelmat, kuten henkilöiden väliset konfliktit ja jatkuva korkea työstressi, jotka heikentävät jaksamista ja lisäävät sairauspoissaoloja. Henkilöiden välisissä konflikteissa on herkästi tunteet pelissä ja siksi ne keräävät huomiota
7 Marko Kesti Henkilöstötuottavuuden laskenta 7 moninkertaisesti muihin työasioihin nähden. Huomion kiinnittyminen muuhun kuin perustyöhön lisää stressiä hoitamattomista tai huonosti hoidetuista työtehtävistä. Negatiivinen kierre syö sekä tuottavuutta että henkilöstön jaksamista. Ongelmat jaksamisessa käyvät usein käsi kädessä matalan työmotivaation kanssa, jolloin sairauspoissaolot lisääntyvät molemmista syistä. Työyhteisöryhmissä esimies on pääsääntöisesti vastuussa työhyvinvoinnista, joten esimiehen pitää seurata työntekijöiden sairauspoissaoloja. Yleisesti suositellaan ns. varhaisen välittämisen mallia, jossa esimiehen ja alaisen keskustelun käynnistää sovittujen poissaolojen hälytysrajojen ylitys. Lyhyistä poissaoloista on Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksena keskustelu esimiehen kanssa, mikäli viikonlopun yhteyteen sijoittuvia poissaoloja on yli kolme jaksoa viimeisen neljän kuukauden ajalta. Pitkissä poissaoloissa käytetään usein hälytysrajana 30 päivän kumulatiivista kertymää. Varhainen välittäminen on tärkeää sekä työnantajalle että työntekijälle itselleen. Yleensä poissaolot kasautuvat tietyille henkilöille, joilla on alttius työkyvyn menetykseen. Kun poissaoloihin puututaan varhaisessa vaiheessa, voivat työntekijä ja esimies sopia toimenpiteistä työkyvyn ylläpitämiseksi. Kuva. Elinkeinoelämän Keskusliiton työaikatiedustelun mukaiset poissaolot Sairauspoissaolojen laskentaa varten tarvitaan tunnuslukuja yrityksen liiketoiminnasta. Liikevaihto kertoo yrityksen toimintakapasiteetin euroissa. Laskennan peruslähtökohtana on, että yritys tekee liikevaihdon henkilöstön tehollisen työpanoksen avulla. Poissaolojen aiheuttamaa kapasiteetin menetystä voidaan karkeasti arvioida kun tiedetään LV/hlö tai LV/kokonaistyöaika. Kokonaistyöaika työntekijää kohti vaihtelee toimialoittain ja vuosittain, riippuen esimerkiksi arkipyhien sijoittumisesta. Melko yleisesti on käytetty lukua 1850
8 Marko Kesti Henkilöstötuottavuuden laskenta 8 h/vuosi ja päivätyöaikana 7,5 tuntia. Teoreettinen vuosityöaika ja työpäivän pituus voidaan antaa laskentaan tarkemmin, mikäli se poikkeaa oleellisesti oletusarvoista. Henkilöstökulujen mukaan lasketaan työn keskimääräinen kustannus. Henkilöstökulut käsittävät palkat ja henkilöstösivukulut. Poissaolojen palkkakulumenetys saadaan kertomalla poissaolotunnit keskimääräisellä työtunnin kustannuksella. Menetys syntyy kun työntekijä aiheuttaa henkilöstökuluja, mutta ei ole tekemässä liikevaihtoa. Ensimmäisenä lähtötietoihin annetaan yrityksen toimiala sekä henkilöstömäärä edellisen tilivuoden alussa. Laskennassa on sisäänrakennettuna toimialojen tilastotietoja, joista laskenta ottaa oletusarvot henkilöstömäärän mukaan. Näin mahdollisimman tarkkaa laskentaa voi tehdä osin puutteellisilla lähtötiedoilla ja verrata oman yrityksen tilannetta toimialan keskiarvoon. Laskentaa voi tarkentaa sitä mukaan kun tietoja omasta organisaatiosta on enemmän käytettävissä. Eritellyt poissaolot lasketaan työpäivissä eli viikonloppuvapaita ei lasketa poissaolopäiviksi. Yrityksissä lasketaan poissaoloprosentti käyttäen työpäiviä, kun taas kuntapuolella poissaolopäivissä on mukana myös vapaapäivät. Tämä ero pitää ottaa huomioon kun tietoja syötetään. Laskennassa pitkät poissaolot ovat yli 10 päivän (1+9 päivää) mittaisia, jotka ovat oletuksen mukaan KELA korvattavia, eikä niistä ole työnantajalla palkanmaksuvelvoitetta. Usealla toimialaliitolla on työnantajan palkanmaksuvelvoite pitempi kuin 10 päivää, mikä tarkoittaa, että työnantaja maksaa joko osan tai koko palkan sovitun, esimerkiksi 30 päivän ajan. Näin ollen laskennassa käytettävä yli 10 päivän jälkeen tapahtuva palkanmaksuvelvoitteen poistuminen on kustannuslaskentamielessä varmalla puolella. Todellisuudessa yritykselle aiheutuvat kustannukset voivat olla merkittävästi suuremmat palkanmaksuvelvoitteen jatkuessa pitempään. Perustapauksessa lasketaan poissaolojen vaikutus 12 kuukauden jaksolle. Tarkemmassa laskennassa jakson pituuden voi valita tarkastelujakson alkupäivämäärä ja loppupäivämäärä. Laskennan perustiedoissa annetaan henkilöstömäärä jakson alussa. Liikevaihto ja henkilöstökulut ovat tarkastelujakson mukaiset. Tarkemmassa laskennassa arvioidaan henkilöstömäärä FTE (full time equivalent) mukaan eli keskimääräisten henkilöstövuosituntien mukaan. FTE laskentaa varten tarvitaan tieto siitä kuinka monta uutta työntekijää on otettu lisää ja kuinka monta on lähtenyt. Oletuksena on, että sekä uudet että lähteneet ovat työskennelleet puolella työpanoksella, esimerkiksi 12 kuukauden ajanjaksolla 6 kk. Mikäli uusia työntekijöitä on yhtä paljon kuin lähteneitä, niin FTE pysyy vakiona. Laskenta 1: Poissaolojen palkkakustannukset ja vaikutus liiketoimintakapasiteettiin Koska henkilöstö tekee liikevaihdon tehollisella kokonaistyöpanoksella, voidaan olettaa, että poissaolot aiheuttavat liikevaihtovajetta, ellei sitä korvata. Laskennassa 1 tämä liikevaihdon vähentyminen tapahtuu ja poissaolevien työntekijöiden työpanosta ei korvata. Tällöin poissaoloista aiheutuu palkkakulumenetys sekä poissaolon aiheuttama liikevaihdon
9 Marko Kesti Henkilöstötuottavuuden laskenta 9 menetys, jolla on vaikutus tulokseen. Tulosmenetys lasketaan käyttökatteena eli tuloksena ennen veroja, poistoja, korkoja sekä muita satunnaiseriä (EBITDA). Laskennassa voi arvioida poissaolojen vähentymisen vaikutusta. Jos työntekijä onkin työssä, hän tekee oman osansa liikevaihtoon eikä palkkakulua menetetä. Tästä syntyy hyöty, joka voidaan esittää euroissa. Mikäli poissaolojen vähentymisen tuoma lisäkapasiteetti ei ole täysin hyödynnettävissä liikevaihdon tekemiseen, voidaan laskentaan antaa prosentuaalinen hyödynnettävä osa. Voihan olla, että osa lisäkapasiteetista kuluu esimerkiksi tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen, joka ei välittömästi tuo liikevaihtoa tai työntekijät tekevät korvaavaa työtä pienemmällä tehokkuudella. Laskenta 2: Kustannukset kapasiteettivajeen korvaamisesta Useassa yrityksessä ja organisaatiossa on poissaolevien työntekijöiden työpanos korvattava. Esimerkiksi yritys, jonka on lunastettava lupaukset liittyen sovittuihin toimituksiin tai organisaatio, jossa asiakkaat on hoidettava vaikka työntekijöitä on sairaana. Koska työpanos korvataan, ei synny liikevaihdon menetystä. Sen sijaan syntyy merkittäviä kustannuksia. Lyhyet poissaolot pystytään työyhteisössä korvaamaan vuorokautisena kahden tunnin ylityönä. Pitkät poissaolot sekä tapaturmien aiheuttamat poissaolot on korvattava sijaisilla tai ulkoisilla palveluilla, jolloin syntyy ns. sijaiskustannuksia. Lisäksi yritys menettää poissaolojen palkkakulut, koska palkka on maksettava, vaikka työntekijä ei ole tekemässä liikevaihtoa. Sijaiskustannukset lisäävät henkilöstökuluja. Näitä kuluja arvioidaan käyttämällä erityistä sijaistyökerrointa, joka kertoo kuinka moninkertainen kulu on palkkakuluihin suhteutettuna. Kerroin huomioi myös välillisiä kustannuksia, jotka syntyvät sijaisen hakemisesta, perehdyttämisestä sekä työn keskeytymisestä ja mahdollisesta resurssivarauksesta. Kerroin vaihtelee 2-5 välillä toimialasta ja yrityksestä riippuen. Mikäli työhön perehtynyt osaava sijainen saadaan helposti, voi käyttää kerrointa 2. Jos työn keskeytyminen aiheuttaa suuria laatukustannuksia tai sijaisen saaminen on haastavaa, on kerroin yli 4. Työelämän tutkimuskeskuksen tekemän selvityksen mukaan oli eräässä tuotantoteollisuuden tutkimustapauksessa kerroin 4.4. Oletusarvona käytetään kerrointa 4 pitkien sairaspoissaolojen ja tapaturmien sijaistyö kustannusten laskentaan teollisuudessa ja muilla toimialoilla käytetään oletuksena kerrointa 3. Esimerkkilaskenta sairauspoissaolojen vaikutuksista Tarkastellaan yritystä, jolla on seuraavat lähtötiedot henkilöstötuottavuuden laskentaan:
10 Marko Kesti Henkilöstötuottavuuden laskenta 10 Kuva. Esimerkkiyrityksen perustiedot. Kuva. Esimerkkiyrityksen tarkemmat laskentatiedot. Oletetaan, että yritys vähentää sairauspoissaoloja kymmenellä prosentilla, jolloin poissaolot vähenevät 8.6 %:sta 7.74 %:iin. Poissaolojen vähentäminen lisää työpanosta työpaikalla, mutta osa tuosta ajasta menee muuhun kuin teholliseen työhön, jolla tehdään
11 Marko Kesti Henkilöstötuottavuuden laskenta 11 liikevaihto. Oletetaan, että teholliseen työhön käytetään 80 % työn ääressä vietetystä ajasta. Tällöin poissaolojen vähentäminen tuo liikevaihtoa euroa ja käyttökatetta euroa. Toinen laskentatapa on arvioida kokonaiskustannuksia, jotka syntyvät poissaolojen palkkamenetyksestä ja kapasiteetin korvaamisesta. Lyhyet poissaolot voidaan korvata vuorokautisina ylitöinä ja pitkät poissaolot sijaistyövoimalla tai ulkoisilla palveluilla. Näin laskien voidaan poissaolojen vähentämisellä välttää kustannuksia yhteensä euroa. Laskennan mukaan yhden poissaolopäivän välttäminen aikaansaa euron hyödyn. Kuva. Esimerkkilaskenta sairauspoissaolojen vaikutuksista.
12 Marko Kesti Henkilöstötuottavuuden laskenta 12 Lähteitä Andersson P. H., Hiltunen K., Villanen H. (2004). Laatutoiminta suomalaisissa yrityksissä, Toimittanut Sami Tuurna. KTM Rahoitetut tutkimukset, 7/2004. Antila, J., Auvinen E., Hakonen N., Lantola P., Marttila O., Meklin J., Pakarinen T. (2009) Taantuman pyörteistä työn imuun. Katsaus tuottavuuden ja työelämän laadun kehittymiseen Suomessa. Tuottavuuden pyöreä pöytä, Sihteeristön katsaus, BS (1990). Guide to the Economics of Quality Part 2: Prevention, Appraisal and Failure Model. London: British Standards Institution. Ehdotuksia työurien pidentämiseksi, Työelämäryhmän loppuraportti, Fiz-Enz Jac (2000). The ROI of Human Capital: measuring the economic value of employee performance. Amacom, New York. Hakanen J. (2009). Työn imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja? Kohti laadukasta työelämää, Työterveyslaitos, Työyhteisöt ja -organisaatiot osaamiskeskus, Työsuojelurahaston tilaama selvitys. Kesti M. (2010). Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen. Talentum. Helsinki. Kesti M., Syväjärvi A., Stenvall J. (2010). Human capital scenario analysis for performance analysis and management, conference paper. Kesti Marko & Syväjärvi Antti. (2009). Tacit Signal E-HRM Method at Organization Performance Development. TIIM 2009 Conference Proceedings, TIIM09-92, Bangkok. Kesti Marko, Antti Syväjärvi & Jari Stenvall, Hiljaiset signaalit HRIS: yksi ratkaisu organisaation inhimillisen pääoman ja henkilöstötuottavuuden kehittämisessä. Hallinnon tutkimus 1, Kesti, M. and Syväjärvi, A. (2009b) Human Tacit Signals at Organization Performance Development, Industrial Management and Datasystems, accepted for publication 10/20/09. Koponen E. (2002). Taloudellinen analyysi ja suunnittelu, Euro-BUNT moduuli 4, tunnuslukuanalyysi. Liukkonen P. (2008). Henkilöstön arvon mittaaminen. Talentum. Helsinki. Losada M., Heaphy E. (2004). The role of positivity and connectivity in the performance of business teams: A nonlinear dynamics model. American Behavioral Science 2(1): Lucas E. (2003). Work and Sickness. Professional Manager, vol. 12, no. 4, July 2003, pp
13 Marko Kesti Henkilöstötuottavuuden laskenta 13 Malachowski D. (2005). Wasted Time At Work Costing Companies Billions, Salary.com Mäenniemi O. (2008). Työelämän laadun ja tuottavuuden suhteesta. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys, 38/2008. Ramstad, E. (2009). Promoting performance and quality of working life simultaneously, International Journal of Productivity and Performance Management, Vol. 58 No. 5, Emerald Group Publishing Limited. Seuri M. & Suominen R. (2009). Työpaikan sairauspoissaolojen hallinta. Tietosanoma, Helsinki. StatFin (2007). Tilastopalvelu Ågren S., Mayer-Pirttijärvi H., Aaltonen T. (2008). Henkilöstön kehittäminen yrityksissä, EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2008.
Henkilöstötuottavuuden laskentatyökalu OHJE
Marko Kesti Henkilöstötuottavuuden laskenta 1 Henkilöstötuottavuuden laskentatyökalu OHJE Marko Kesti 040 717 8006 marko.kesti@mcompetence.com Marko Kesti Henkilöstötuottavuuden laskenta 2 Sisältö Henkilöstötuottavuuden
Lisätiedotpunainen lanka - Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka Sykettätyöhön.
Henkilöstötuottavuuden punainen lanka - työhyvinvoinnilla tuottavuutta Marko Kesti Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 Ota yhteyttä ja seuraa blogiani: markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka
LisätiedotTyöhyvinvointi ja tuottavuus
Työhyvinvointi ja tuottavuus DI HTT Marko Kesti marko.kesti@mcompetence.com EVP HRM-Performance, Mcompetence Oy Researcher, Lapin Yliopisto Tietokirjailija, Suomen tietokirjailijat ry Henkilöstö on yrityksen
LisätiedotTyöelämän laadun merkitys organisaation kilpailukyvylle
Työelämän laadun merkitys organisaation kilpailukyvylle Marko Kesti marko.kesti@mcompetence.com EVP HRM-Performance, Mcompetence Oy Ph.D. Researcher, Lapin Yliopisto Tietokirjailija, Suomen tietokirjailijat
LisätiedotMiten työhyvinvointi muutetaan euroiksi?
Miten työhyvinvointi muutetaan euroiksi? Marko Kesti marko.kesti@mcompetence.com EVP HRM-Performance, Mcompetence Oy HTT, Lapin Yliopisto Tietokirjailija, Suomen tietokirjailijat ry Henkilöstö on yrityksen
Lisätiedotpalveleva henkilöstöjohtamisen mittaristo?
Miten rakentaa johtoa palveleva henkilöstöjohtamisen mittaristo? Marko Kesti marko.kesti@mcompetence.com R&D Director, Mcompetence Oy Ph.D. Researcher, Lapin Yliopisto Tietokirjailija, Suomen tietokirjailijat
LisätiedotTuottava esimies simulaatiopeli Työhyvinvointi tuottamaan
Tuottava esimies simulaatiopeli Työhyvinvointi tuottamaan Marko Kesti Dr., M.Sc. Adjunct Professor University of Lapland Non-fiction writer (http://markokesti.wordpress.com/) marko.kesti@playgain.fi Esimiestoiminta
LisätiedotTyöterveyshuollon muutokset 1.6.2012
Työterveyshuollon muutokset 1.6.2012 Päivärahan hakuajan lyheneminen Lausunto 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen Elise Kivimäki 17.1.2012 Hallitusohjelmasta lainmuutokseksi Hallitusohjelman mukaan työterveyshuoltoa
LisätiedotHenkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010
Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja
LisätiedotTutkittua tietoa henkilöstötuottavuudesta
Tutkittua tietoa henkilöstötuottavuudesta mitä se on ja miten sitä johdetaan? Marko Kesti Dosentti, HTT, DI Apulaisprofessori, Henkilöstötuottavuus, Lapin Yliopisto Tietokirjailija (http://markokesti.wordpress.com/)
LisätiedotVoiko kohtaamista johtaa?- myönteisen vuorovaikutuksen luominen hoivakontakteissa. Mainio Vire Oy Laura Saarinen
Voiko kohtaamista johtaa?- myönteisen vuorovaikutuksen luominen hoivakontakteissa Mainio Vire Oy Laura Saarinen Yrityksen arvopohja luo jo suunnan kohtaamiselle Yrityksemme arvot on luotu yhdessä henkilökuntamme
LisätiedotOAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014
OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin
LisätiedotOnnistunut liikkumissuunnitelma - ohjeet liikkumissuunnitelman tekemiseen
Onnistunut liikkumissuunnitelma - ohjeet liikkumissuunnitelman tekemiseen Mikä on liikkumissuunnitelma ja miksi se kannattaa tehdä? Liikkumissuunnitelma antaa konkreettisen suunnan Liikkumissuunnitelma
LisätiedotHenkilöstön asema ja järjestöjen palvelut
Henkilöstön asema ja järjestöjen palvelut Tuotannollistaloudellinen irtisanominen ja irtisanomisaika Helsingin Yliopisto Irtisanomisen oikeudellinen perusta Työnantajan noudattamista irtisanomisperusteista
LisätiedotIkääntyvät arvokas voimavara työnantajalle ja yhteiskunnalle eläkevalmennus osaksi työhyvinvointitoimintaa
Ikääntyvät arvokas voimavara työnantajalle ja yhteiskunnalle eläkevalmennus osaksi työhyvinvointitoimintaa Uudista ja uudistu tapahtuma 24.11.2015 Wanha Satama, Saija Ohtonen-Jones TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ
LisätiedotHYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan kokous 8.3.2016 Oheismateriaali B HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN
HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan kokous 8.3.2016 Oheismateriaali B HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot
LisätiedotYrittäjän työssäoloehdon laskenta
Sivu 1/6 Yrittäjän työssäoloehdon laskenta Peruspäivärahan saamisen edellytyksenä on työssäoloehdon täyttäminen. Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on lähinnä edellisen 48 kuukauden aikana työskennellyt
LisätiedotTyöuran uurtaja ryhmämenetelmä
Työuran uurtaja ryhmämenetelmä Jukka Vuori, johtaja Salla Toppinen Tanner, pääasiallinen tutkija Tommy Larvi, tuotevastaava Anna Vanhala, asiakasvastaava sähköpostiosoitteet muotoa: nimi.sukunimi@ttl.fi
LisätiedotHenkilöstötuottavuus kuntaorganisaatioissa
Henkilöstötuottavuus kuntaorganisaatioissa Marko Kesti Dr., M.Sc. EVP, Mcompetence Oy Adjunct Professor HRM-P, University of Lapland Non-fiction writer (http://markokesti.wordpress.com/) +358 40 717 8006
LisätiedotPk-yritys hyvä työnantaja 2009
Pk-yritys hyvä työnantaja 2009 Suomen Yrittäjät 8.7.2009 6.7.2009 1 Yritysten määrä kokoluokittain 2007 Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä) 2 396; 0,9 % Pienyritykset (10-49 hlöä) 14 578; 5,8 % Suuryritykset
LisätiedotTaloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 3, viikko 4
Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 3, viikko 4 1. Tarkastellaan pulloja valmistavaa yritystä, jonka päiväkohtainen tuotantofunktio on esitetty alla olevassa taulukossa. L on työntekijöiden
LisätiedotValtion varoista maksettava. korvaus rikoksen uhrille. Valtion maksama. korvaus rikoksen uhrille. Ennen vuotta 2006 rikoksella aiheutetut vahingot
Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Valtion maksama korvaus rikoksen uhrille Ennen vuotta 2006 rikoksella aiheutetut vahingot Milloin rikoksen uhrille voidaan suorittaa korvaus valtion
LisätiedotYhdessä työkyvyn tukena
Lausuntovelvoite tiivistää yhteistyötä työpaikoilla Yhdessä työkyvyn tukena Helsinki 04.12.2012 Ylilääkäri Kyösti Haukipuro Kela/Etelä-Suomen vakuutusalue 1 Taustaa 1 Valtiovalta ja työmarkkinajärjestöt
LisätiedotTyötapaturman ilmoittaminen 2016-> Uusi sähköinen lomake, täyttäminen esimies ja palkkahallinto
Työtapaturman ilmoittaminen 2016-> Uusi sähköinen lomake, täyttäminen esimies ja palkkahallinto Aloitus Valitse ensin vahinkotyyppi ja paina Jatka-nappia. Jos avautuu lisäkysymyksiä vakuutukseen liittyen,
LisätiedotHenkilöstökoulutuksiin liittyvien poissaololajien käsittely Kiekujärjestelmässä
Henkilöstökoulutuksiin liittyvien poissaololajien käsittely Kiekujärjestelmässä Koulutuspoissaolot Koulutukseen liittyviä poissaololajeja on Kieku-järjestelmässä seuraaviin koulutustapahtumiin: - Henkilöstökoulutus
LisätiedotTyöterveyshuollon merkitys terveydenhuollossa
Työterveyshuollon merkitys terveydenhuollossa Timo Hujanen Kelan tutkimusosasto Kelan seminaari 9.6.2011 Helsinki 1 Kommentteja julkisesta keskustelusta Hyvää palvelua nopeasti ja vaivattomasti? Kaikille
LisätiedotSelvitys työelämää ja työhyvinvointia kehittävien palveluiden tarjonnasta
Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämistä tukevien palveluiden tarjonta selvitys erityisesti eteläpohjalaisille yrityksille suunnatusta palvelutarjonnasta Alustavia tuloksia selvityksestä, toukokuu 2015
LisätiedotHENKILÖSTÖ PALVELUTUOTANNON VOIMAVARANA
HENKILÖSTÖ PALVELUTUOTANNON VOIMAVARANA Luottamushenkilövalmennus 12.2.2013 SEINÄJOEN KAUPUNKI Raija Ranta 12.2.2013 www.seinajoki.fi 1 HENKILÖSTÖ / Rakenne HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2012 Vakinaiset 3 127
LisätiedotAjankohtaista kunta-alalta. Taija Hämäläinen
Ajankohtaista kunta-alalta Taija Hämäläinen 2010 Kuntakenttä myllerryksessä 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 1. Kuntarakennelaki 478/2013 Kuntien selvitykset 2. Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen
LisätiedotJoukkoistuuko työ Suomessa ja mitä siitä seuraa?
Tuomo Alasoini Joukkoistuuko työ Suomessa ja mitä siitä seuraa? Teknologinen kehitys muuttaa työtä vauhdilla. Digitaaliset alustat tarjoavat uusia mahdollisuuksia jakaa työtä ja tehdä työtarjouksia ihmisille,
LisätiedotTerveisiä tulevaisuuden työelämästä Etätyö ja työaikajoustot valtiolla -seminaari 18.9.2012
Nyt ne kuule miettii, että keitä me Ellun Kanat oikein ollaan ja miten työelämä liittyy viestintätoimistoon Terveisiä tulevaisuuden työelämästä Etätyö ja työaikajoustot valtiolla -seminaari 18.9.2012 KIRSI
LisätiedotPAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA
PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI /15 N = 3 YHTEENVETOA 5 prosenttia luottamushenkilöistä kertoo, että heidän työpaikallaan on tehty paikallisia sopimuksia viimeisten
LisätiedotHyvä vesihuoltohanke, suunnittelijan näkökulma
Hyvä vesihuoltohanke, suunnittelijan näkökulma Hannu Pirinen Pohjois-Karjalan aikuisopisto 16.03.2012 Maveplan Oy March 14, 2012 2 PÄÄVAIHEET: Osuuskunnan perustaminen Liittymishalukkuuden selvittäminen
LisätiedotPK-yritys hyvä työnantaja
tutkimukset PK-yritys hyvä työnantaja Suomen Yrittäjät ry PK-YRITYS HYVÄ TYÖNANTAJA 2009 Johdanto Mikä on työelämän laatu pk-yrityksissä työntekijöiden mielestä ja mihin suuntaan se on kehittymässä? Aineisto
LisätiedotKuntatyöntekijöiden työhyvinvointi 2012
Kuntatyöntekijöiden työhyvinvointi Aineisto Aineisto kerättiin puhelinhaastatteluna keväällä. Haastateltavina oli noin 1000 kuntatyöntekijää. Tutkimus on toteutettu vertailukelpoisella tavalla vuosina
LisätiedotDEFUSING ESIMIEHEN TYÖKALUNA Helsinki 31.5.2016. klo 11.30-12.00. Asemamestari Antti Kosonen
DEFUSING ESIMIEHEN TYÖKALUNA Helsinki 31.5.2016. klo 11.30-12.00 Tekninen jälkipuinti Ei saa sekoittaa keskenään henkisen jälkipuinnin kanssa Tekninen jälkipuinti jo rutiinia lähes jokaisen tehtävän jälkeen
LisätiedotKäyttövaltuushallintaa kehitetään (SAP IDM -projekti), hyödyt virastoille
Käyttövaltuushallintaa kehitetään (SAP IDM -projekti), hyödyt virastoille Kieku-info virastoille 9.6.2015 OPH:n monitoimitila, Helsinki Lari Nikoskelainen, ERP hankepäällikkö Esittäjän nimi 9.6.2015 kehitysprojekti
LisätiedotSeuraava askel tuottavuus ja työelämän laatu suomalaisilla työpaikoilla. Eeva Liisa Inkeroinen Tuottavuuden pyöreä pöytä 16.3.2010
Seuraava askel tuottavuus ja työelämän laatu suomalaisilla työpaikoilla Eeva Liisa Inkeroinen Tuottavuuden pyöreä pöytä 16.3.2010 Tuottavuuden pyöreä pöytä perustettiin vuonna 2007 edistämään pitkäjänteisesti
LisätiedotPalvelujen ja prosessien johtaminen olennaisen tiedon avulla
Prosessipäivät 20.4.2016 Palvelujen ja prosessien johtaminen olennaisen tiedon avulla Mikko Kuusela Senior Solution Architect p. 040 574 7414 mikko.kuusela@qlik.com 04, 2016 Pohditaan palveluiden ja prosessien
LisätiedotTuottava esimies - simulaatiopeli
Tuottava esimies - simulaatiopeli Marko Kesti Dr., M.Sc. Adjunct Professor HRM-P University of Lapland Non-fiction writer (http://markokesti.wordpress.com/) marko.kesti@playgain.fi Pelillistämisen viitekehys
LisätiedotHenkilöstökulujen osuus kaikista kuluista voi olla jopa 50 % palveluliiketoiminnassa ja teollisuudessakin
Marko Kesti Marko Kestillä on pitkä kokemus kansainvälisestä teollisuudesta ja organisaatioiden kehittämisestä huipputuottavuusvalmentajana Mcompetencessa. Suomen Tietokirjailijat ry:n jäsenenä Kesti on
LisätiedotKORVAUS RIKOKSEN UHRILLE. Valtion maksama korvaus rikoksen uhrille
KORVAUS RIKOKSEN UHRILLE Valtion maksama korvaus rikoksen uhrille sisällysluettelo Milloin korvausta voidaan suorittaa valtion varoista? 2 Mitä korvataan? > Henkilövahinko 3 > Esinevahinko ja muu omaisuusvahinko
LisätiedotTutkimus tutuksi. Työsuojelurahasto. Sairaanhoitajaliiton 21.11.2013 puheenjohtaja Merja Merasto15.11.2013
Tutkimus tutuksi. Työsuojelurahasto. Sairaanhoitajaliiton 21.11.2013 puheenjohtaja Merja Merasto15.11.2013 1 Suomessa vuonna 2010 sairaanhoitajan, terveydenhoitajan tai kätilön tutkinnon suorittaneita
LisätiedotIlmoittautuminen kansalliseen, SM-, AM- tai avoimeen kilpailuun
Ilmoittautuminen kansalliseen, SM-, AM- tai avoimeen kilpailuun 1. Kirjaudu IRMAan suunnistajana. 2. Valitse kilpailukalenterista se kilpailu, johon haluat ilmoittautua ja paina Ilmoittaudu. Vain niihin
LisätiedotTyöelämän laadun merkitys organisaation kilpailukyvylle
Työelämän laadun merkitys organisaation kilpailukyvylle Marko Kesti Dosentti, HTT, DI Apulaisprofessori, Henkilöstötuottavuus, Lapin Yliopisto Tietokirjailija (http://markokesti.wordpress.com/) 040 717
LisätiedotMiksi on tärkeää, että hyvinvovinti on strateginen kysymys?
Kunta-alan hyvinvointiseminaari 01.06.2016, Helsinki Miksi on tärkeää, että hyvinvovinti on strateginen kysymys? Guy Ahonen Professori Intangibles Management Finland www.imafi.fi Henkilöstön hyvinvointi,
LisätiedotSUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI -SELVITYS
SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI -SELVITYS Riikka Mattila, asiantuntijalääkäri, Odum Oy 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Tutkimuksen aineisto ja toteutus Aineiston koko Sukupuolijakauma Työkykyennusteen muutos Työkykyriskiin
LisätiedotVähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus
Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 1 Kaupan liitto Palvelualojen ammattiliitto VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS
LisätiedotLuovissa saat olla oma itsesi. Opintoja omien tavoitteiden mukaan. Luovuus
Lyhyesti Luovista Luovissa saat olla oma itsesi Luovi on valtakunnallisesti toimiva ammatillinen erityisoppilaitos. Luovin henkilöstö huomioi jokaisen opiskelijan yksilönä. Luovilaiset ymmärtävät, että
LisätiedotOULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKAN YKSIKKÖ TIETOTEKNIIKAN OSASTO OHJELMISTOKEHITYKSEN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO
OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKAN YKSIKKÖ TIETOTEKNIIKAN OSASTO OHJELMISTOKEHITYKSEN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO TUOTEKEHITYSPAINOTTEISET OPINNOT JA YRITYSYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET EERO NOUSIAINEN eero.nousiainen@oamk.fi
LisätiedotBisnes ja ilmastonmuutos. EK:n yrityskyselyn tulokset
Bisnes ja ilmastonmuutos EK:n yrityskyselyn tulokset EK:n tutkimustulokset tiivistettynä Kyselyyn vastasi 1.004 työnantajayritystä Vastaajista 22 % oli ilmasto-orientoituneita = Ilmastonmuutos vaikuttaa
LisätiedotTUNNUSMERKKEJÄ VALMIUDET OSAAMISEN JOHTAMISEEN
OSAAMISEN JOHTAMINEN = LAAJA KOKONAISUUS HALLITA JA OHJATA KAIKKEA SITÄ TIETOA, TAITOA JA KOKEMUSTA, MIKÄ ON ORGANISAATIOSSA OLEMASSA, HANKITTAVISSA JA MUUTETTAVISSA TUNNUSMERKKEJÄ - avoimuus - arvojen
LisätiedotMitä lapsen tulisi varhaiskasvatuksesta saada? Leikki-ikäisen hyvän kasvun eväät MLL 25.10.2013 Helsinki Marjatta Kalliala
Mitä lapsen tulisi varhaiskasvatuksesta saada? Leikki-ikäisen hyvän kasvun eväät MLL 25.10.2013 Helsinki Marjatta Kalliala Lasta ei voida ohjelmoida kokemaan sitä mitä aikuiset toivovat hänen kokevan.
LisätiedotTurvallisuus ja turvallisuudenhallintajärjestelmä
Turvallisuus ja turvallisuudenhallintajärjestelmä (SMS Safety Management System) Aila Järveläinen 21.1.2016 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksessä käydään lävitse Turvallisuuden merkitys
LisätiedotNuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 14.4.2016
Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 14.4.2016 Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Osaamiskartan laatiminen ja kehitystyön prosessi lähti liikkeelle osana laajempaa laadun
LisätiedotRohkeus uudistua ja kasvaa. Uskallus uudistua, rohkeus rikkoja rajoja SMTS Helmiseminaari 17.2.2016
Rohkeus uudistua ja kasvaa Uskallus uudistua, rohkeus rikkoja rajoja SMTS Helmiseminaari 17.2.2016 Euroopan erikoisliikeketjut 2015 Olemme tänään Euroopan neljänneksi suurin omalla alallamme 227 112 115
LisätiedotMUUTOS 14! - Sosiaaliset kriteerit julkisissa hankinnoissa!
Kysely Välkky-projektissa keväällä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista MUUTOS 14! - Sosiaaliset kriteerit julkisissa hankinnoissa! Aika ja paikka: 11.3.2011, MTC Oy, Pori Kouluttajat: Timo Martelius
LisätiedotApurahojen verotus. Fulbright Center 17.5.2016
Apurahojen verotus Fulbright Center 17.5.2016 Apurahojen verotus - yleistä Seuraavat apurahat ovat tuloverolain mukaan verovapaita: Valtiolta, kunnalta, muulta julkisyhteisöltä tai Pohjoismaiden neuvostolta
LisätiedotTyönantajan yleiset velvollisuudet (Työturvallisuuslaki)
Työturvallisuuden toteuttaminen Työturvallisuuslaki Työnantajan vastuu ja työntekijän velvollisuudet Työsuojelun toimintaohjelma Perehdytys Työnantajan yleiset velvollisuudet (Työturvallisuuslaki) Työnantajan
LisätiedotTyöhyvinvointi tuottavuuden kestävä virtalähde
Työhyvinvointi tuottavuuden kestävä virtalähde Marko Kesti Dr., M.Sc. Adjunct Professor HRM-P, University of Lapland Non-fiction writer (http://markokesti.wordpress.com/) 040 717 8006 marko.kesti@ulapland.fi
LisätiedotKuntosaliharjoittelun kesto tunteina Kokonaishyöty Rajahyöty 0 0 5 1 5 10 2 15 8 3 23 6 4 29 4 5 33 -
Harjoitukset 1 Taloustieteen perusteet Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014 1. Oheisessa taulukossa on esitettynä kuluttajan saama hyöty kuntosaliharjoittelun kestosta riippuen. a) Laske taulukon tyhjään
LisätiedotMuutoksenhakuohje. Muutoksenhakukiellot. Oikaisuvaatimus. Valitusosoitus
Muutoksenhakuohje Muutoksenhakukiellot Päätöksistä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, jos päätös koskee kuntalain 91 :n mukaan valmistelua tai täytäntöönpanoa työ- tai virkaehtosopimuksen
LisätiedotTILASTOLLINEN LAADUNVALVONTA
1 Aki Taanila TILASTOLLINEN LAADUNVALVONTA 31.10.2008 2 TILASTOLLINEN LAADUNVALVONTA Tasalaatuisuus on hyvä tavoite, jota ei yleensä voida täydellisesti saavuttaa: asiakaspalvelun laatu vaihtelee, vaikka
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille www.johtamisverkosto.fi
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille www.johtamisverkosto.fi 28.10.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotStrategiseen ohjaukseen kohdistuvat paineet muutostilanteissa. PKS - henkilöstöstrategiahankkeen tulosseminaari 2.6.2009 Prof.
Strategiseen ohjaukseen kohdistuvat paineet muutostilanteissa PKS - henkilöstöstrategiahankkeen tulosseminaari 2.6.2009 Prof. Pirjo Ståhle Mitä muutoksessa johdetaan Tulevaisuutta Ennakointi Strategiset
LisätiedotTytöt LVI-alalla - Perusraportti
Tytöt LVI-alalla - Perusraportti 1. Ikäni on Tämä kysymys antoi harhaanjohtavan tuloksen, sillä kaksi tytöistä täyttää 16 vuotta tänä vuonna mutta kaksi 17, vielä loppuvuoden aikana. 2. Aiempi koulutukseni
LisätiedotKuntien sote-menot 2012. 20,6 miljardia
1 Palveluseteli Kuntien sote-menot 2012 Kuntien sote-hankinnat yksityisiltä 2,38 mrd. eli 11,7 % 46 % kuntien menoista 20,6 miljardia Palveluseteli 0,08 mrd. eli noin 80 miljoonaa Julkisen sektorin oma
LisätiedotKOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ. Kaustinen 20.4.2016
KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ Kaustinen 20.4.2016 TOIMINTA Säätiö toiminut vuodesta 2002 Kokkolassa, 2008 Pietarsaaren seutukunnassa (5 kuntaa) ja 2015 Kaustisen seutukunnassa. Säätiö on itsenäinen toimija ja PRH:n
LisätiedotTuottava esimies simulaatiopeli Työhyvinvointi tuottamaan
Tuottava esimies simulaatiopeli Työhyvinvointi tuottamaan Marko Kesti Dr., M.Sc. Adjunct Professor University of Lapland Non-fiction writer (http://markokesti.wordpress.com/) marko.kesti@playgain.fi Esimiestoiminta
LisätiedotYKSILÖLLINEN ELÄMÄNSUUNNITTELU
YKSILÖLLINEN ELÄMÄNSUUNNITTELU Mertanen / Martikainen 1 Esimerkkinä yksilölliset aamutoimet Mertanen / Martikainen 2 Kyse on ajattelu- ja toimintatavasta Henkilö saa osallistua oman elämän suunnitteluun
LisätiedotNuoret ja työttömyysturva. Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto
Nuoret ja työttömyysturva Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Työttömyysetuus Työttömyysetuutta maksetaan työttömän työnhakijan toimeentulon turvaamiseksi siltä ajalta, kun hän etsii uutta työtä
LisätiedotKumppanuushanke Verso on Rovaniemen kaupungin ja Rovalan Setlementti ry:n yhteistyöprojekti.
Kumppanuushanke Verso on Rovaniemen kaupungin ja Rovalan Setlementti ry:n yhteistyöprojekti. Miksi työpaja työpaikalla? Työpaja työpaikalla -toiminnan kautta pääset tutustumaan työelämään. Toiminta sisältää
LisätiedotTiedätkö millainen mielikuva asiakkaalla on yrityksestäsi?
Tiedätkö millainen mielikuva asiakkaalla on yrityksestäsi? Haluaisitko tietää millainen mielikuva asiakkaillasi on sinun yrityksestä? Asiakkaat ovat yrityksille elintärkeitä. Ensivaikutelma, mielikuva
LisätiedotVarhaiskasvatuksen VII johtajuusfoorumi 2013 Tampereen yliopisto 17.-18.4.2013. Johtajuus ja työhyvinvointi
Varhaiskasvatuksen VII johtajuusfoorumi 2013 Tampereen yliopisto 17.-18.4.2013 Johtajuus ja työhyvinvointi Eeva Hujala ja Elina Fonsén Johtamistyö Mukaillen Nivala 2010 Arvot Strategia, Vasu ja toiminnalliset
LisätiedotTyötapaturman ilmoittaminen 2016-> If Login ja vahinkolomake
Työtapaturman ilmoittaminen 2016-> If Login ja vahinkolomake Työtapaturman ilmoittaminen If Login Sisältö Työtapaturmalomake If Loginissa s. 3-5 Vahinkolomakkeen täyttäminen Esimies s. 6-14 Henkilöstöhallinto
LisätiedotMiten esimies voi edistää yhdenvertaisuutta kansainvälistyvässä työyhteisössä?
Miten esimies voi edistää yhdenvertaisuutta kansainvälistyvässä työyhteisössä? Tutkija Päivi Vartiainen tutkimushanke, Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden yksikkö Kulttuurien välisen työn valmiuksien
LisätiedotYleinen osa - Kuntoutuksessa tukena,
Yleinen osa - Kuntoutuksessa tukena, muutoksessa mukana Anneli Louhenperä Ma. kehittämispäällikkö 25.11.2015 1 Esityksen sisältö Kertausta: Mikä on standardi ja miksi sitä tarvitaan Diat 3 7 Muutokset:
LisätiedotLääketeollisuuden investoinnit Suomeen
Lääketeollisuuden investoinnit Suomeen Jäsenkysely 2014 Kyselyn toteutus Toteutettiin jäsenkyselynä ensimmäisen kerran keväällä 2014. Yritysten ylintä johtoa pyydettiin antamaan oma näkemys Suomesta investointikohteena.
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Derivaatta Tarkastellaan funktion f keskimääräistä muutosta tietyllä välillä ( 0, ). Funktio f muuttuu tällä välillä määrän. Kun tämä määrä jaetaan välin pituudella,
LisätiedotHuomaathan, että ohjeessa olevat näytöistä otetut kuvat voivat poiketa sinun koulutuksesi vastaavien sivujen kuvista.
OHJE OPISKELIJALLE MOODLEN KÄYTTÖÖN 1/5 2011/2012 MOODLE KOULUTUKSESSA Työterveyslaitoksella käytetään Moodle -verkko-oppimisalustaa. Potilassiirtojen Ergonomia - koulutus on monimuotokoulutusta, johon
LisätiedotTimeEdit henkilökunnan ohje
TIMEEDIT-OHJE 1 (13) TimeEdit henkilökunnan ohje TIMEEDIT WEB... 2 TYÖJÄRJESTYKSET... 2 TYÖJÄRJESTYKSET NÄKYMÄT JA HAKUEHDOT... 4 VARAA TILA... 5 VARAA AUTO... 6 NÄYTÄ OMAT VARAUKSET... 6 TEE POISSAOLOILMOITUS...
LisätiedotJoustava perusopetus. - taustaa ja perusteita
Joustava perusopetus - taustaa ja perusteita Paasitorni 27.9.2010 Jopo-toiminnan taustaa Ensimmäiset 26 kuntaa käynnistivät toiminnan vuonna 2006. Lukuvuonna 2007-2008 toimintaa oli 72:ssa kunnassa. Lukuvuonna
LisätiedotKuurojen työllisyyden ja yrittäjyyden edunvalvonta ja tukeminen
Kuurojen työllisyyden ja yrittäjyyden edunvalvonta ja tukeminen Ulla Sivunen, projektikoordinaattori, Invalidiliitto / Kuurojen liitto Teuvo Kaartti, työvalmentaja, Kuurojen palvelusäätiö sr TYÖLLISYYSKOORDINAATTOORIN
LisätiedotTuottavuutta Metsästämässä. Aapo Varis / 3.5.2016
Tuottavuutta Metsästämässä Aapo Varis / 3.5.2016 Sisältö Johtaminen tuottavuuden inhimillinen ulottuvuus Toiminnan kehittäminen Taloudellisten resurssien käyttö Tuottavuus = Tuotos/Panos Panokset: Yritys
LisätiedotMihin huomio kiinnittyy s, e kasvaa ja vahvistuu
Mihin huomio kiinnittyy, se kasvaa ja vahvistuu Marika Tammeaid 31.10.2011 1 1. päivä: ä Ratkaisukeskeisyyden perusteet Ratkaisukeskeisyyden perusteet Ongelmapuheesta ratkaisupuheeseen Arvostavan vuorovaikutuskulttuurin
LisätiedotEtteplan Q1/2013: Kysyntätilanne odotetun haasteellinen. Toimitusjohtaja Juha Näkki 3.5.2013
Etteplan Q1/2013: Kysyntätilanne odotetun haasteellinen Toimitusjohtaja Juha Näkki 3.5.2013 Toimintaympäristö Tammi-maaliskuussa kone- ja metalliteollisuuden yritykset saivat uusia tilauksia 15 % vähemmän
LisätiedotPk-yritys hyvä työnantaja
Pk-yritys hyvä työnantaja YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA Tämän raportin ovat laatineet: lainopillinen asiamies Harri Hellstén, puh. 09 2292 2940, harri.hellsten@yrittajat.fi ekonomisti Harri Hietala, puh. 09
LisätiedotTutkimuksen lähtökohtana toimintaympäristön muutos o o o o o Ammattikorkeakoulut käyvät läpi rakenteellista muutosta -> strategisen ja tavoitteellisem
Strategiapohjainen osaamisen johtaminen 3.5.2016 Heidi Ahokallio-Leppälä Tutkimuksen lähtökohtana toimintaympäristön muutos o o o o o Ammattikorkeakoulut käyvät läpi rakenteellista muutosta -> strategisen
LisätiedotPALVELUT YRITYKSILLE. Jari Kauppila, Varsinais-Suomen ELY-keskus. Team Finland Varsinais-Suomi
PALVELUT YRITYKSILLE Jari Kauppila, Varsinais-Suomen ELY-keskus Team Finland Varsinais-Suomi Team.Finland.fi Team Finland -organisaatiot Valtioneuvoston kanslia Työ- ja elinkeinoministeriö Ulkoasiainministeriö
LisätiedotTYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Yrityksessä toimiminen 15 osp Tavoitteet:
TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Yrityksessä toimiminen 15 osp Tavoitteet: arvioi oman alan tarjontaa ja uusien asiakkaiden löytymistä tuotteistamisen lähtökohdista. täsmentää
LisätiedotTIKKAKOSKEN ALUEEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
TIKKAKOSKEN ALUEEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tikkakosken varhaiskasvatuspalvelut 41160 Tikkakoski SISÄLLYS 1. TIKKAKOSKEN VARHAISKASVATUSPALVELUT 2 2. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMIVA ARKI......3 3. HYVINVOIVA
LisätiedotPohjoismainen työturvallisuusilmapiirikyselylomake
NOSACQ-50- Finnish Pohjoismainen työturvallisuusilmapiirikyselylomake Kyselylomakkeen tarkoitus on kartoittaa sinun käsityksesi työturvallisuudesta tällä työpaikalla. Vastauksiasi käsitellään tietokoneella
LisätiedotMiten voin palvella? Valtiokonttorin Kaiku-työnantajapalvelut
Miten voin palvella? Valtiokonttorin Kaiku-työnantajapalvelut Valtiokonttori Työnantajapalvelut Valtiokonttorin Kaiku-palveluiden ydintehtävä on tukea työyhteisöjen kehittämistä toimiviksi ja hyvinvoiviksi.
LisätiedotStrategia, johtaminen ja KA. Virpi Einola-Pekkinen 29.4.2015
Strategia, johtaminen ja KA 29.4.2015 Valtiovarainministeriö Talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VM vastaa vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta valtiontalouden
LisätiedotHallituksen esitys työeläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön muuttamiseksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 16/2015
Hallituksen esitys työeläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön muuttamiseksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 16/2015 Vuoden 2017 eläkeuudistus: Taustalla julkisen talouden kestävyysvaje ja keskimääräisen
LisätiedotTyöhyvinvointi - tuottavuuden kestävä virtalähde
Mistä virtaa työelämään? Työhyvinvointi - tuottavuuden kestävä virtalähde Marko Kesti Dosentti, HTT, DI Apulaisprofessori, Henkilöstötuottavuus, Lapin Yliopisto Tietokirjailija (http://markokesti.wordpress.com/)
LisätiedotOpiskelija esittää oman työnsä suullisesti toisille opiskelijoille ja osallistuu aktiivisesti muiden opinnäytteiden käsittelyyn.
Opinnäyte 1. Mikä on opinnäyte? Opinnäyte on opiskelijan kypsyysnäyte, jossa hän osoittaa kykynsä soveltaa oppimaansa käytännön tilanteisiin. Opinnäyte suunnataan siten, että se palvelee työelämän tarpeita
LisätiedotEtelä-Suomen metsäverkkohanke
Etelä-Suomen metsäverkkohanke Esko Laitinen Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi Taloustutkimus Oy:n vuonna 2010 tekemään tutkimukseen vastasi noin 1500 metsänomistajaa. Heidän tyytyväisyytensä metsäalan
LisätiedotJarmo Lahti 6.2.2009. Kehittäjyyden vahvistaminen henkilöstön edustajan tehtävässä - tutkimus- ja kehittämishanke vuosina 2007-2009
Jarmo Lahti 6.2.2009 Kehittäjyyden vahvistaminen henkilöstön edustajan tehtävässä - tutkimus- ja kehittämishanke vuosina 2007-2009 Yhteistyössä Työsuojelurahasto 110 000 ERTO 82 000 Valmennuspalvelut Työterveyslaitokselta:
LisätiedotUudet työtavat Älykkäät ratkaisut. 18.4.2013 Tiina Moberg, TDC Oy
Uudet työtavat Älykkäät ratkaisut 18.4.2013 Tiina Moberg, TDC Oy 1 Tele1 Europe perustetaan. -95 Kaupallinen toiminta aloitetaan Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa. Kaupallinen toiminta alkaa Suomessa Clinet
Lisätiedot