Opiskelija esittää oman työnsä suullisesti toisille opiskelijoille ja osallistuu aktiivisesti muiden opinnäytteiden käsittelyyn.

Transkriptio

1 Opinnäyte 1. Mikä on opinnäyte? Opinnäyte on opiskelijan kypsyysnäyte, jossa hän osoittaa kykynsä soveltaa oppimaansa käytännön tilanteisiin. Opinnäyte suunnataan siten, että se palvelee työelämän tarpeita ja helpottaa työhön siirtymistä. Opinnäyte voi olla työtehtäväkokonaisuus, kirjallinen työ, selvitys, projektityö, tuote tai muu vastaava. Siihen liittyy kuitenkin aina kirjallinen osuus. Kirjallisen työn sivumäärä riippuu opinnäytteen luonteesta. Kirjallisen työn vähimmäissivumäärä on noin 20 sivua varsinaista tekstiä kultakin opiskelijalta. Sivumäärään ei lasketa kansilehteä, sisällys- ja lähdeluetteloa eikä liitteitä. Opinnäytteen tekeminen tukee opiskelijan omatoimisuutta, syventää ammatin hallintaa ja kehittää oppimisen valmiuksia. Opiskelijan tulee kyetä itsenäiseen tietolähteiden käyttöön ja loogisen kirjallisen esityksen laatimiseen. Opiskelija esittää oman työnsä suullisesti toisille opiskelijoille ja osallistuu aktiivisesti muiden opinnäytteiden käsittelyyn. Opinnäyte tehdään yksilö- tai parityönä. Henkilökohtainen työpanos tulee kyetä aina osoittamaan selkeästi. Opinnäytteen laajuus on 2 opintoviikkoa. 2. Opinnäytteen suunnittelu ja toteuttaminen

2 Opiskelija alkaa miettiä opinnäytteen aihetta viimeistään valmistumistaan edeltävän vuoden syksyllä ja keskustelee siitä ohjaavan opettajansa kanssa. Opettaja hyväksyy aiheen. Opinnäytetyöskentely alkaa ohjausjaksolla, jossa opiskelija perehtyy opinnäyteprosessiin ja kirjallisen työn laatimisen vaiheisiin. Opintojakson sisältö on seuraava: 1) Mikä on opinnäyte? 2) opinnäytteen suunnittelu ja eteneminen 3) opinnäytetyöskentelyn vaihteet 4) opinnäytteen esittäminen 5) arviointi. Opiskelija laatii sisältösuunnitelman, joka täsmentyy sisällysluetteloksi. Opiskelija työstää opinnäytettään ohjauksessa säännöllisesti. Opiskelija palauttaa valmiin opinnäytteen opettajalle määräaikaan mennessä kahtena kappaleena. Opiskelija esittää valmiin opinnäytteen oppitunnilla. Opinnäyte ja esitys arvioidaan. 3. Opinnäytetyöskentelyn vaiheet

3 Opinnäytetyön tekeminen on prosessi, joka kestää useita kuukausia. Se sisältää: Perehtymistä aihealueen kirjallisuuteen ja julkaisuihin. Yhteydenpitoa ohjaajaan ja mahdolliseen toimeksiantajaan. Työn kirjoittamista useaan kertaan. Vastuun ottamista omasta työskentelystä. Työn esittämisen ryhmälle. Aiheen valinta ja rajaus Opiskelijan oma kiinnostus on oltava lähtökohtana ja aiheen on liityttävä koulutusohjelma-opintoihin. Lisäksi on suositeltavaa, että aihe kytkeytyy johonkin työssäoppimispaikkaan tai käytäntöön yleensä. Opiskelija tekee työskentelynsä alussa päätöksen siitä, mitä asioita hän sisällyttää opinnäytteeseensä eli hän tekee aiheenrajauksen. Aiheen voi rajata vasta sitten, kun on perehtynyt riittävästi lukemalla eri tietolähteitä. Jos aihe on rajaamaton, opinnäyte on liian laaja ja sen käsittely jää pinnalliseksi ja aukkoiseksi. Opiskelijan muistilista: 1) Rajaa aiheesi tarkasti! 2) Kerro aiheen ymmärtämisen kannalta oleelliset taustatiedot ja selvitä opinnäytteesi pääkäsitteet. 3) Älä lähde keräämään aineistoa ennen kuin aihe on valittu ja rajaus tehty! 4) Tee aiheanalyysi eli sisältösuunnitelma.

4 Sisältösuunnitelmaa laadittaessa tulee olla vastaukset seuraaviin kysymyksiin: 1. Mikä on opinnäytteen aihe? 2. Miten aihe on rajattu? 3. Mitkä ovat opinnäytteen pääkäsitteet? 4. Mikä on työn käytännön toteutustapa? Sisällysluettelo on usein seuraavanlainen: 1. Johdanto Se sisältää perustelut aiheenvalinnalle, työn tarkoituksen, rajaukset, etenemisen, käytetyt lähteet jne. 2. Taustatiedot ja peruskäsitteet Valittu teoria. Otsikot sisällön mukaan. 3. Opinnäytetyön käytännön toteutus Otsikot sisällön mukaan. 4. Opinnäytetyön sisällön esittely ja mahdolliset tulokset 5. Pohdinta Lähteet Liitteet Kirjoittaminen Opinnäytteen kirjallinen osa kirjoitetaan asiallisella ja tarkalla yleiskielellä. Opinnäytteen kirjoitusohjeissa kerrotaan tarkemmin mm. tekstin asettelusta, opinnäytteen sisällöstä ja lähdeviittauksista. 4. Opinnäytteen esittäminen

5 Valmiin opinnäytteen kirjallinen osa toimitetaan ohjaajalle kahtena kappaleena viikkoa ennen ohjaajan ilmoittamaa esityspäivää. Muutokset aikatauluihin tai esitysaikoihin ovat mahdollisia vain erittäin painavista syistä! Opinnäytteen esittäminen on osa opinnäytettä, siihen työn laatija valmistelee työstään suullisen esityksen. Tilaisuuden eteneminen 1. Tilaisuuden avaaminen Ohjaaja toimii tilaisuuden puheenjohtajana, toivottaa yleisön, esittäjän ja mahdollisen arvioijan tervetulleiksi tilaisuuteen, esittelee opinnäytetyön laatijan ja aiheen sekä luovuttaa puheenvuoron esittäjälle. 2. Työn esittäminen Opinnäytteen laatija esittelee työnsä (aikaa on käytettävissä esittelyyn noin 15 minuuttia). Suullisella esityksellä voidaan myös täydentää jotakin opinnäytteen kohtaa. Esityksessään opiskelija voi kertoa esimerkiksi aiheenvalinnan syistä, aiheen taustoista, työn tarkoituksesta, aineistosta ja toteutuksesta, keskeisistä tuloksista ja päätelmistä 3. Yleisön kommentit Seuraavaksi opponentti antaa puheenvuoron yleisölle ja opettajille, jotka esittävät esittäjälle lisäkysymyksiä ja kommentteja.

6 4. Ohjaajan palaute Ohjaaja antaa palautetta työstä. Hän kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin: työn esittäminen, aiheen jäsentely ja päämäärien saavuttaminen, asiasisältö, tiedon oikeellisuus, havainnollisuus ja riittävyys, kieli, tyyli, ulkoasu ja lähteiden käyttäminen. 5. Ohjaaja päättää tilaisuuden ja kiittää kaikkia osallistujia. 5. Arviointi Opinnäytteen arviointiin vaikuttavat: Koko opinnäyteprosessi. Kirjallinen opinnäyte. Suullinen esitys. Keskusteluihin ja palautteen antamiseen osallistuminen. Tunneille osallistuminen. Asenne. Opiskelijalta odotetaan aktiivista, innostunutta ja positiivista asennetta koko opinnäyteprosessiin. Arvosanan opinnäytteestä antaa ohjaava opettaja. Arviointiin voi osallistua myös työn toimeksiantaja. Arviointikriteerit ja arvosanat: Kiitettävä (3) Opinnäyte on toteutettu oma-aloitteisesti ja luovasti eikä vain huolellisesti ja

7 ahkerasti. Opiskelija on kehitellyt aiheen hyvin pitkälti itsenäisesti, ja aihe liittyy käytäntöön. Opiskelija on soveltanut aikaisemmin oppimaansa opinnäytteen käytännön toteutuksessa. Opinnäyte on suunniteltu ja toteutettu ohjeiden mukaan. Opiskelija on käyttänyt erilaisia lähteitä monipuolisesti. Opinnäyte on jäsentelyltään, muodolliselta esitykseltään ja kieliasultaan moitteeton. Opinnäyte on palautettu määräajassa ja esitetty seminaarissa. Hyvä (2) Opiskelija on tarvinnut aiheen valinnassa ja työn toteuttamisessa enemmän ulkopuolista apua ja tukea kuin mitä itsenäiseltä työskentelyltä voidaan odottaa. Hänen valitsemansa aihe on tavanomainen, mutta hän on paneutunut työhönsä hyvin. Opinnäytteen ajankohtaisuus ja käytäntöön sovellettavuus eivät ole merkittäviä, vaikka työ sisältääkin perusteltuja päätelmiä. Opinnäytte on jäsentelyltään, muodolliselta esitykseltään ja kieliasultaan pieniä puutteita lukuun ottamatta moitteeton. Opinnäyte on palautettu määräajassa ja esitetty seminaarissa. Tyydyttävä (1) Opinnäytteessä on puutteita usealla eri osa-alueella. Opiskelija on tarvinnut huomattavan paljon ulkopuolista tukea ja apua koko opinnäyteprosessin aikana.

8 Opiskelija ei ole pystynyt kehittelemään opinnäytteen aihetta itsenäisesti. Opiskelija ei ole määritellyt opinnäytteensä tavoitetta ja tarkoitusta riittävän tarkasti, mistä seuraa se, että myös päätelmät jäävät epäselviksi. Opinnäytteen kirjallinen osa on jäänyt enemmän tai vähemmän referaatin tasolle tai siitä ei ole laadittu kirjallista raporttia. Kirjallisen osan jäsentelyssä, ulkoasussa ja kieliasussa on huomattavia puutteita. Hylätty (0) Opiskelija ei ole saamastaan ohjauksesta ja tuesta huolimatta saavuttanut opinnäytteensä laatimisessa tyydyttävää tasoa. Aiheen kehittely ei ole edennyt alkuvaihetta pidemmälle, eikä minkäänlaisia päätelmiä ole syntynyt.