Pallopuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Transkriptio

1 Pallopuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Pallopuiston päiväkoti on perustettu vuonna Päiväkoti kuuluu Tampereen kaupungin Keskisen palvelualueen Hervannan tulostiimiin. Päiväkodissa on yksi alle 3-vuotiaiden ryhmä, yksi sisarusryhmä, kaksi 3-5- vuotiaiden ryhmää sekä esiopetusryhmä Pohjois-Hervannan koululla. Hoitopaikkoja on yhteensä noin 100. Kasvatus- ja opetushenkilökuntaa on 18. Ateria- ja siivouspalvelut ostetaan Tampereen Aterialta. Monikulttuurisuus on jo vuosia näkynyt päiväkodin arjessa ja toiminnassa. Arvot ja strategiaperusta Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen suunnittelu Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Kieli- ja kulttuurinäkökulmia varhaiskasvatuksessa YHTEYSTIEDOT Päiväkodin johtaja : Outi Vuori p Varajohtaja : Maijaliisa Majamäki Osoite : Parkanonkatu 29,33720 Tampere Puhelin: sähköpostit ovat muotoa: etunimi.sukunimi@tampere.fi Arviointi varhaiskasvatuksessa

2 Arvot ja strategiaperusta Yhteisöllisyys ja vastuu ympäristöstä Kodin arvojen tukeminen lapsen etu huomioiden on toimintamme perusta. Päiväkotimme avoin ja hyväksyvä ilmapiiri mahdollistaa yhteisten tavoitteiden saavuttamisen. Ohjaamme lapsia kestävään kehitykseen. Asiakaslähtöisyys ja lapsilähtöisyys Ennen hoitosuhteen alkamista varaamme perheelle aikaa ja mahdollisuuden tutustua päiväkotiimme, lapsen tulevaan ryhmään ja toimintaan. Toiminnassa otetaan huomioon ja tuetaan lapsen mielenkiinnon kohteita. Toimintaympäristö on jaettu toiminta-alueisiin joissa lapsi valintansa mukaan voi toteuttaa omaa suunnitelmaansa.toimintaympäristö rakennetaan ja sitä muokataan lapsihavaintojen pohjalta, lapsen eri kehitysvaiheet huomioiden. Toimimme myös erilaisissa ohjatuissa pien-ja kokoryhmän tilanteissa. Seuraava

3 Arvot ja strategiaperusta jatkuu Kasvatuskumppanuus Vanhemmat ovat lapsensa ensisijaisia kasvattajia. Avoin vuorovaikutus ja päivittäiset keskustelut luovat pohjan toimivalle ja luottamukselliselle kasvatuskumppanuudelle. Vanhempien ja henkilökunnan erilainen osaaminen ja tietämys lapsen kasvusta luovat pohjan tasapainoiselle varhaislapsuudelle. Yhdessä vanhempien kanssa laadimme lapselle oman varhaiskasvatussuunnitelman.

4 Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Päiväkodin tehtävänä on tukea vanhempia kasvatustehtävässä. Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten ja on ensiarvoisen tärkeää saada heiltä tietoa lapsesta päiväkodin arkeen. Vanhemmat voivat tuoda esille omia ehdotuksiaan ja toiveitaan lapsesta/ryhmän toiminnasta ja ne otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan. Päivähoidon aloittaminen ja tutustuminen Päivähoito alkaa päiväkodin johtajan kanssa tehtävällä hoitosopimuksella. Perheillä on mahdollisuus olla tutustumassa ryhmän arkeen ja päiväkotiin omien ja lapsen tarpeitten mukaan. Kasvatuskumppanuus Tutustumisen aikana alkaneesta kasvatuskumppanuudesta pidämme huolta päivittäisten keskusteluiden kautta. Toimintaperiaatteisiimme kuuluu molemminpuolinen kunnioitus, positiivinen, avoin ja kannustava ilmapiiri. Huolehdimme tiedonkulusta tiedottein sekä vanhempien kanssa keskustellen. Seuraava

5 Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa jatkuu Varhaiskasvatussuunnitelma eli VASU Lapsen ensimmäinen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan noin kahden-kolmen kuukauden kuluttua päivähoidon aloittamisesta ja päivitetään vuosittain aina uuden toimintakauden alussa. Vasu-keskustelussa vanhemmat saavat tietoa mm. lapsen vahvuuksista ja kiinnostuksen kohteista, toiminnasta ryhmän jäsenenä ja ryhmän toiminnasta sekä vanhemmat voivat tuoda esille omia näkemyksiään ja toiveitaan.

6 Varhaiskasvatuksen suunnittelu Lapsiryhmien toiminnan suunnittelun lähtökohtana ovat: lasten omat varhaiskasvatussuunnitelmat, lapsihavainnot, lasten tarpeet sekä lasten ikä- ja kehitystaso. Kun havoinnoimme lasten leikkiä ja toimintaa sekä lasten vahvuuksia ja kiinnostuksenkohteita saamme tietoa, jonka avulla suunnittelemme ja kehitämme ryhmän toimintaa sekä toimintaympäristöä.

7 Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Lapsiryhmän osastotila on jaettu erilaisiin toiminta-alueisiin. Lapsi voi valita annetuista vaihtoehdoista, esimerkiksi leikinvalintataulun avulla: kädentaitoalueen, leikkialueen, pelialueen tai rakentelualueen toimintapaikakseen. Kasvatushenkilöstö vaihtaa alueiden leluja ja muita välineitä teemojen, lasten kehitystason ja mielenkiinnon kohteiden mukaan. Päiväjärjestys on selkeä ja päivittäin mahdollisimman samanlaisena toistuva. Toiminta tapahtuu pienemmissä ryhmissä. Jokaista lasta kannustetaan ja hänen oppimisestaan iloitaan. Leikki on lapsen ominainen tapa toimia. Se antaa mahdollisuuden luoda ystävyyssuhteita, käyttää mielikuvitusta sekä harjoitella jo opittuja asioita. Toisten kanssa toimiminen ja ongelmanratkaisu kehittyvät leikissä. Aikuisen ohjaama leikki on tärkeää. Leikkitaitojen oppiminen vaatii toisinaan kasvatushenkilöstön ohjausta. Esiopetuksen toteuttaminen Pallopuiston päiväkodin esiopetusryhmä toimii Pohjois-Hervannan koulun tiloissa. Esiopetuksen toiminnan suunnittelu pohjautuu Tampereen kaupungin esiopetussuunnitelmaan, joka on laadittu valtakunnallisen esiopetussuunnitelman pohjalta. Esiopetuksessa ei ole tuntijakoa, vaan sitä toteutetaan eheyttämällä ja eri sisältöalueita yhdistellen. Toiminnassa huomioidaan monipuolisuus, eri toimintamenetelmien käyttö ja lasten mielenkiinnon kohteet. Pohjois-Hervannan koululla on käytössä esi- ja alkuopetuksen uusi toimintatapamalli, jossa eri-ikäiset lapset toimivat yhdessä erikokoisissa ryhmissä. Tämä yhteistyö on säännöllistä, suunnitelmallista ja tavoitteellista. Toimintatapamalli muutoksen tavoite on mahdollistaa lapsen yksilöllinen huomioiminen ja tuen oikea-aikainen kohdentaminen. Tarkoitus on luoda jatkumo, jossa lapsi siirtyy esiopetusryhmästä kavereidensa kanssa yhdessä ensimmäiselle luokalle. Seuraava

8 Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla. Tuen tarve voi johtua myös tilanteesta, jossa lapsen kasvuolot vaarantuvat tai eivät turvaa hänen terveyttään tai kehitystään. Päiväkodissamme annamme lapsen kasvulle ja kehitykselle parhaan mahdollisen tuen siinä ryhmässä, jossa lapsi on mm. muuttamalla toimintaa ja toimintaympäristöä lapsen tarpeita vastaaviksi. Kuvien käyttö on päiväkodissamme yleinen tapa. Päiväkodissamme toimii myös kielellinen pienryhmä, jossa on kaksitoista lasta. Lapselle annettavan tuen tarve kartoitetaan havainnoimalla ja arvioimalla lasta sekä yhdessä vanhempien kanssa keskustellen. Päiväkodissamme panostetaan luontevaan ja arkiseen yhteistyöhän, joka mahdollistaa varhaisen puuttumisen, nopeat lapsen tarvitsemat tukitoimet sekä tarvittavan tukiverkoston luomisen lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tukiverkostoon voivat kuulua vanhempien lisäksi mm. puheterapeutti, toimintaterapeutti, neuvolapalvelut, psykologi, kiertävä erityislastentarhanopettaja ja Taysin poliklinikat. Seuraava

9 Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa jatkuu Lapselle, jolla on erityispäivähoitoa koskeva lausunto, laaditaan vanhempien, lapsen päiväkotiryhmän työntekijöiden ja eri asiantuntijoiden kanssa lapsen henkilökohtainen kuntoutussuunnitelma, joka ohjaa lapsen tavoitteellista kuntouttamista. Suunnitelmaan kirjataan lapsen vahvuudet ja tukea tarvitsevat osa- alueet sekä toiminnassa käytettävät menetelmät. Suunnitelma tarkistetaan puolivuosittain tai lapsen kasvun ja kehityksen myötä ja sen toteutumista seurataan päiväkotiryhmässä.

10 Kieli- ja kulttuurinäkökulmia varhaiskasvatuksessa Kieli on ajattelun, oppimisen, vuorovaikutuksen ja tunteiden ilmaisun väline. Oma kieli on meille jokaiselle tärkeä. Jokainen saa olla ylpeä itsestään ja kulttuuritaustastaan. Päiväkodissamme tutustutaan perinteisiin suomalaisiin juhliin ja suomalaiseen kulttuuriin laulaen, leikkien, retkeillen sekä satujen ja tarinoiden kautta. Rohkaisemme lapsia ilmaisemaan havaintojaan, mielipiteitään, ajatuksiaan, toiveitaan ja tunteitaan omien valmiuksiensa mukaisesti. Vieraskielisille lapsille tehdään kotouttamissuunnitelma joka sisältää S-2 opetussuunnitelman. Suomen kieltä opetellaan arkipäivän tilanteissa kokonaisvaltaisesti keskustelun, leikin, liikunnan, musiikin, kirjojen ja kuvallisen ilmaisun keinoin. Kotikielenä kannustamme perheitä käyttämään omaa äidinkieltä.

11 Arviointi varhaiskasvatuksessa Työyhteisön toimintatapojen arviointi Arviointi on tärkeää, jotta kehitetään ammattitaitoa ja työyhteisöä sekä kehitytään työyksikkönä. Työyhteisön, kasvattajatiimien ja yksittäisen kasvattajan työn jatkuva arviointi on edellytys suunnittelulle ja sen toteutukselle. Toimintaa ohjaavia suunnitelmia ja tavoitteita sekä niiden toteutumista arvioidaan työtiimissä ja päiväkodin johtajan kanssa sekä koko työyhteisön kesken. Arviointimenetelminä käytämme havainnoimista, dokumentointia ja kirjaamista. Toimintakauden alussa asetamme tavoitteet toimintatavoille, joiden toteutumista arvioimme kauden aikana. Toimintakauden lopussa kokoonnumme arvioimaan mennyttä toimintakautta ja asetettujen tavoitteiden toteutumista. Varhaiskasvatusympäristön arviointi Varhaiskasvatusympäristöä muokataan lapsiryhmän tarpeiden mukaan.