Ilmarin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Transkriptio

1 Ilmarin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Teemme varhaiskasvatustyötä rakkaudesta lapseen perheen kanssa yhteisen kasvatusvastuun jakaen. Lapsen ilo, hyvä hoito ja huolenpito, kokonaisvaltaiset, monipuoliset elämykset ja kokemukset ohjaavat työtämme.aikuiset ovat läsnä lapsille ja heidän käytettävissään. Päiväkodissamme on myönteinen ja kannustava ilmapiiri. Meille on tärkeää, että jokainen yhteisömme jäsen kokee olonsa hyväksytyksi ja turvalliseksi. Arvot ja strategiaperusta Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen suunnittelu ja arviointi Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Kieli ja kulttuurinäkökulmia varhaiskasvatuksessa YHTEYSTIEDOT Ilmarin päiväkoti ja esiopetus Kissanmaan koulun esiopetus Perhepäivähoito Ilmarin yksikkö Petsamonkatu Tampere Johtaja Hanna Leena Säntti Puh S posti muotoa: etunimi.sukunimi@tampere.fi

2 Arvot ja strategiaperusta Kaiken toiminnan lähtökohtana on hyvinvoiva lapsi. Vanhempia autetaan päivähoitoon hakemisessa ja sopivan päivähoitomuodon valinnassa mietitään lapselle sopivin lapsiryhmä. Päiväkodissa toiminta on lapsilähtöistä, mutta aikuisjohtoista. Aikuiset päättävät ja kantavat vastuun lapsen hyvinvoinnista, joten lapsella on mahdollisuus tehdä turvallisia valintoja. Molemminpuolinen avoimuus ja luottamus ovat edellytys hedelmälliselle yhteistyölle lapsen parhaaksi. Kasvatusvastuu kuuluu ensisijaisesti lapsen vanhemmille, joita päiväkoti kumppanina tukee. Ilmarin päiväkodissa ja esiopetuksessa toimintaympäristö on kiireetön ja turvallinen. Yhdessä sovittujen sääntöjen noudattaminen ja toisten, niin lasten kuin aikuistenkin, kunnioittava kohtaaminen ovat erittäin tärkeitä asioita. Meille on tärkeää, että jokainen tuntee olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi sellaisena kuin on. Lapset toimivat pääsääntöisesti omissa ryhmissään ja ovat samalla koko päiväkodin yhteisiä eli henkilökunta tuntee kaikki lapset. Teemme tiivistä yhteistyötä samassa rakennuksessa olevan Kalevan päiväkodin kanssa mm. varhaisen aamun klo 6 7 ja myöhäisen illan klo päivystyksessä vuorovuosin. Henkilökunnan kesken vallitsee kannustava ja kunnioittava ilmapiiri. Hyödynnämme osaamistamme sekä luovuuttamme työympäristömme kehittämisessä. Yhdessä kehitämme luovia ratkaisuja sekä uudenlaisia kokeiluia mm. tilojen ja työvuorojen järjestämiseksi mahdollisimman toimivalla, kaikkia palvelevalla tavalla. Suunnittelemme ryhmärakenteita ja henkilökunnan osaamisen sijoittelua niissä. Henkilökunta etsii uutta tietoa sekä hyödyntää tarjolla olevaa koulutusta ja vanhemmilta saatua palautetta. Lapset saavat rikkaita, kokonaisvaltaisia kokemuksia ja elämyksiä luonnosta sekä ympäristöstään. Opetamme lapsia suhtautumaan niihin arvostavasti ja vastuuntuntoisesti kestävän kehityksen ajatuksen mukaisesti. Lähiympäristöön katsomme kuuluvaksi luonnon, rakennukset, kulttuurin ym. Päiväkodin hankinnat tehdään harkiten ottaen huomioon tuotteiden kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus; me myös huolehdimme tavaroista hyvin lasten kanssa ja heitä ohjaten. Toimintamme lähtökohtana on hyväksyvä ja välittävä ilmapiiri, jossa erilaisuus koetaan rikkautena. Perushoidolla ja arjen askareilla on merkittävä osuus oppimisessa; elämme arkea yhdessä lapsen ja perheen kanssa. Lapsen hyvä ja tyytyväinen olo sekä iloinen ja avoin ilmapiiri mahdollistavat iloisen oppimisen. Oma kokeminen ja tekeminen yksin sekä vuorovaikutuksessa yhdessä toisten kanssa ovat mielestämme tärkeitä asioita lapsen kasvamisessa ja oppimisessa. Annamme lapselle aikaa leikkiä ja oppia asioita rauhassa omassa tahdissaan.

3 Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Ilmarin päiväkodissa haluamme tukea kasvatuskumppanuutta ja yhteisöllisyyttä mahdollistamalla vanhempien ja perheiden osallistumisen päiväkodin arkeen ( esim. retket) heidän niin halutessaan. Päivittäisten kohtaamisten, varhaiskasvatus,esiopetus ja hoitosopimuskeskustelujen sekä ns. perinteisten vanhempainiltojen lisäksi järjestämme erilaisia tapahtumia (esim. äitien ja isien illat, kahvitukset, juhlat) joissa vanhemmille tarjotaan mahdollisuus tavata toisia perheitä. Päivähoidon aloittaminen on uusi vaihe niin pienen lapsen kuin hänen vanhempiensakin elämässä. Lapsella ja vanhemmilla on mahdollisuus käydä etukäteen tutustumassa tulevaan päiväkotiryhmään, sen kasvattajiin ja käytäntöihin. Henkilökunta varaa perheille aikaa tutustumiseen ja keskustelee lapsen tavoista ja tottumuksista ym. Keskusteluissa huomioidaan perheiden erilaisuus ja kuunnellaan, millaisia odotuksia, toiveita tai mahdollisia pelkoja vanhemmilla on päivähoidon aloittamiseen. Lapsella on mahdollisuus pehmeään laskuun eli hän voi aloittaa ryhmässä omien vanhempiensa kanssa. Samalla tavalla toimitaan lapsen siirtyessä ryhmästä toiseen vanhempien niin halutessa. Lapsi elää kahdessa kasvatusympäristössä, kotona ja päivähoidossa/esioptuksessa, joten kumppanuus on olennainen osa varhaiskasvatustamme. Yhteistyöllä tuetaan lapsen kasvua ja kehitystä. Kuuntelemme ja arvostamme vanhempia lastensa asiantuntijoina. Varhaiskasvatuksen asiantuntijoina päiväkodin henkilöstön tehtävänä on tukea vanhemmuutta, olla rinnalla kulkijoita. Kasvatuskumppanuus alkaa perheen tutustuessa päiväkotiin ja syvenee hoitosuhteen etenemisen sekä luottamuksen syntymisen myötä. Vanhempien ja päiväkodin kasvattajien väliset luottamukselliset keskustelut ja ja lapsen kuulumisista käyty tiedonvaihto ovat tärkeä osa kasvatustyötämme, sillä ne ovat lapsista tehtyjen havaintojen ohella perusta lapsiryhmän toiminnan suunnittelulle. Pidämme vanhempien mielipidettä ja kokemusta päivähoidosta tärkeänä ja arvostamme heiltä saamaamme palautetta.

4 Varhaiskasvatuksen suunnittelu ja arviointi Aikuisen herkkyys kasvattajana on tärkeää. Lapsen havainnointi ja tunteminen yksilönä on edellytys kasvattajan oikea aikaiselle toiminnalle lapsen/ lapsiryhmän parhaaksi. Koko henkilökunta havainnoi aktiivisesti lapsia, heidän kehitystään, oppimistaan, leikkiään ja mielenkiinnon kohteitaan. Vanhempien kanssa yhdessä mietityt ja sovitut asiat ohjaavat suunnittelua ja niihin jokainen lapsen kasvatukseen osallistuva sitoutuu. Päiväkodissa on yhteinen varhaiskasvatussuunnitelma. Lisäksi yksittäisissä ryhmissä on omat, juuri kullekin ryhmälle tarkennetut suunnitelmansa, joissa sovelletaan koko päiväkodin suunnitelmaa vastaamaan ryhmän sekä yksittäisten lasten tarpeita. Varhaiskasvatussuunnitelma muuttuu ja muotoutuu jatkuvasti ja sitä päivitetään tarpeen mukaan. Hyvä kasvatusympäristö on turvallinen, toimiva ja esteettinen. Tavaroille sekä erilaisille toiminnoille ja tekemisille on selkeät, määrätyt paikkansa. Esille on laitettu vaihtoehtoja, joista lapset voivat valita mieluista tekemistä. Kasvattajat yhdessä lasten kanssa muokkaavat päiväkodin ja ryhmän tiloja ja välineistöä muuttuvien tarpeiden mukaan. Lapselle annetaan mahdollisuus leikkiä yksin, kaksin tai pienryhmissä. Päiväkodin kasvattajat havainnoivat ja rikastuttavat lasten leikkiä tarpeen mukaan. Lähiympäristöä, puistoja, metsää ym. hyödynnetään toiminnassa päiväkodin omien tilojen jatkumona. Päiväkodin toimintaa rytmittää henkilökunnan yhdessä suunnittelema vuosiympyrä, joka on vanhempien nähtävillä ryhmien ilmoitustauluilla. Päiväkodin kasvattajille on varattu suunnittelu ja arviointipäivä ja iltoja toimintavuoden aikana päivähoitoajan ulkopuolella. Jokainen tiimi suunnittelee omaa toimintaansa viikoittaisessa tiimipalaverissa. Ajankohtaisista asioista keskustellaan viikoittain koko päiväkodin yhteisessä palaverissa. Pedagoginen, tiettyyn ennalta sovittuun teemaan liittyvä pedagoginen palaveri pidetään säännöllisesti n. 1 2 kuukauden välein. Hyvin toteutunut ja mielekäs toiminta näkyy tyytyväisinä lapsina ja perheinä. Oman arviointimme lisäksi käytämme hyväksemme ulkopuolista arviointia. Pyydämme palautetta mm. vanhemmilta, pitkäaikaisilta sijaisilta, opiskelijoilta ja kiertävältä erityislastentarhanopettajalta. Arvioinnin mittareina on arjen toimivuus, lasten kehittyminen ja varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen. Kasvatusympäristöä ja välineistöä muokataan tarpeen mukaan. Lapset antavat suoraa palautetta joko sanallisesti tai koko olemuksellaan. Haastattelemme isompia lapsia, pienemmiltä lapsilta saamme palautetta myös vanhempien välittäminä. Vanhemmat voivat antaa palautetta päivittäisissä kohtaamisissa, kasvatuskeskusteluissa, vanhempainilloissa ja Ruusut ja Risut kyselyn yhteydessä, sekä palautelaatikkoon. Saamamme palaute käsitellään aina.

5 Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Lapselle annetaan läheisyyttä, mutta tarvittaessa myös mahdollisuus yksinoloon. Lapsen persoonallisuutta tuetaan ja erilaisia, yksilöllisiä temperamentteja kunnioitetaan. Jokainen lapsi huomioidaan erityisesti päiväkotiin tulemis ja sieltä lähtemistilanteissa ja hänelle annetaan tarvittaessa aikuisen hellää tukea päiväkotiin jäämiseen. Päivän mittaan kasvattajat ottavat huomioon lapsen tarpeen läheisyydestä ja sitä annetaan. Koko henkilökunta tekee kaikkensa rauhallisen ja kiireettömän tunnelman ylläpitämisessä. Päiväkodin henkilökunta huolehtii lasten turvallisuudesta ja yhdessä lasten kanssa sovituista säännöistä pidetään kiinni. Lapsilla on mahdollisuus ohjattuun ja vapaaseen liikkumiseen ja leikkiin sekä sisällä että ulkona. Vaihtelevat säätilat eivät ole este ulkoilulle. Teemme retkiä mm. lähipuistoihin ja metsiin. Leikki on lapsen luonnollinen toimintatapa. Lapsi tutustuu uusiin asioihin ja ilmiöihin leikkien, kokee iloa ja seikkailua, harjoittelee, kokeilee uusia asioita ja erilaisia taitoja. Yhdessä toisten kanssa leikkien lapsi käsittelee uutta tietoa, tunteitaan, kokemuksiaan. Leikkiessään lapsi luo uutta, etsii vastauksia kysymyksiin; hän opettelee elämiseen liittyviä taitoja ja toimintoja. Lapsi leikkii sitä, mitä on juuri kokenut, oppinut tai on parhaillaan oppimassa. Leikki antaa lapselle myös turvallisen tilaisuuden erilaisten taitojen kokeiluun, sosiaalisten taitojen harjoitteluun sekä epäonnistumisten kestämisen opetteluun. Muistettava on, että lapsi ei leiki oppiakseen, mutta oppii leikkiessään. Leikki on tärkeää ja se sitoo kaiken toiminnan yhtenäiseksi. Leikki ei saa olla pelkästään väliaikaistoimintaa. Lapselle on tärkeää leikkiä niin yksin kuin yhdessä kavereiden kanssa. Haluamme taata jokaiselle lapselle päivittäin riittävästi leikkiaikaa ja mahdollisuuuden leikkiä leikki loppuun tai jatkaa myöhemmin. Kasvattajat havainnoivat lasten leikkiä voidakseen tukea, kannustaa ja rikastuttaa sitä. Noin kerran kuukaudessa päiväkodissa on KUUKULI, pienimuotoinen kuukauden kulttuuri ja liikuntatapahtuma. Eri ryhmien lapset ja aikuiset suunnittelevat yhdessä ja esittävät koko päiväkodille.

6 Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Lapsi saattaa tarvita tukea voidakseen leikkiä, osallistua, ystävystyä, kokea elämyksiä, iloita oppimisesta, tutkia ja liikkua. Lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne elämän tai sosiaalisen kehityksen alueilla. Lapsen kehityksestä ja tuen tarpeesta keskustellaan vanhempien kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Vahva varhaiskasvatuksen perusosaaminen tukee päiväkodin kasvattajia erityisen tuen havainnoinnissa, suunnittelussa ja toteuttamisessa. Päiväkodin kasvattajat ja vanhemmat voivat ottaa esille huolen aiheita ja yhdessä mietitään toimenpiteitä ja mahdollisia yhteistyötahoja. Tällaisia tahoja ovat esim. KELTO eli kiertävä erityislastentarhanopettaja, perheneuvola, toimintaterapeutit, puheterapeutit,neuvolat ja sosiaalityöntekijät. Kelto toimii päiväkodin erityisen tuen asiantuntijana ja auttaa kasvattajia ja vanhempia esille nousevissa kysymyksissä. Kelto käy päiväkodissa säännöllisesti seuraten arjen sujumista ja antaa tilanteen, ympäristön sekä kasvattajien toiminnan tueksi konsultaatiota. Fyysistä ympäristöä muokataan tarpeen mukaan lapsen kannalta tarkoituksenmukaiseksi. Hyvin suunniteltu toiminta sekä kiireetön ja kannustava ilmapiiri ovat osa arjen kuntoutusta.

7 Kieli ja kulttuurinäkökulmia varhaiskasvatuksessa Toimintamme lähtökohtana on hyväksyvä ja välittävä ilmapiiri, jossa erilaisuus koetaan rikkautena. Kulttuurien monimuotoisuus ja kansainvälisyys ovat osa päivähoitoa. Lapsilla on mahdollisuus kasvaa erilaisuutta ymmärtävään ja suvaitsevaan asenteeseen. Varhaiskasvatus tukee lapsen kotoutumista, tutustumista suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Lapsen kulttuuritausta ja suomen kielen taitotaso huomioidaan lapsiryhmän toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Lapsen oman äidinkielen ja kulttuuri identiteetin kehittymisessä vastuu on vanhemmilla. Perheiden toiveita kuunnellen ja kunnioittaen välitämme kulttuuriperintömme juhlapyhiin liittyviä tapoja ja tutustumme vastaavasti toisten kulttuureiden tapoihin. Ensisijaisesti kiinnitämme huomiota perusturvallisuuden tunteeseen eri kulttuurien kohdatessa arjen tilanteissa. Lapselle ja vanhemmille annetaan aikaa tulla tutuiksi. Kasvattajien tehtävänä on luoda henkisesti turvallinen ympäristö. Perheen niin halutessa lapsi voi ottaa mukaansa päiväkotiin hänelle tärkeitä esineitä, kuvia, musiikkia, sillä ne auttavat sopeutumista vieraaseen kulttuuriin/päiväkodin arkeen. Uuden oppimisen tulee olla mukavaa pelein, leikein sekä monipuolisen toiminnan kautta vuorovaikutuksessa lasten ja aikuisten kanssa. Kulttuurien kohdatessa tarvitaan halua ymmärtää ja tulla ymmärretyksi, jotta viestintä onnistuu vaikka yhteistä kieltä ei olisikaan. Kun tehdään yhteistyötä vanhempien kanssa, käytetään tulkkia, jotta voidaan mahdollistaa tasa arvon toteutuminen keskusteluissa ja välttää väärinkäsityksiä.