Hausjärven pohjavesialueen luoteisosan tutkimus-projekti POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HAUSJÄRVEN JA SOMERVUOREN POHJAVESIALUEILLA

Transkriptio

1 ARKISTORAPORTTI 106/2014 Hausjärven pohjavesialueen luoteisosan tutkimus-projekti POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HAUSJÄRVEN JA SOMERVUOREN POHJAVESIALUEILLA Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / nro Tekijät Ahonen, Jussi Valjus, Tuire Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja Riihimäen vesi, Hämeen ympäristökeskus, Hausjärvi, Janakkala Raportin nimi Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Hausjärven ja Somervuoren pohjavesialueilla. Tiivistelmä Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Etelä-Suomen yksikkö on tehnyt Riihimäen Veden toimeksiannosta pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen Hausjärven ( ) ja Somervuoren ( ) pohjavesialueille. Alueet ovat I-luokan pohjavesialueita ja ne sijaitsevat Hausjärven ja Janakkalan kunnissa (kuva 1) I Salpausselän luoteispuolella. Tutkimus oli osa EU-hankkeena toteutettavaa Hausjärven pohjavesialueen luoteisosan tutkimus-projektia. Tutkimukset tehtiin kahdessa osassa. Suurin osa tutkimuksista toteutettiin syksyllä Tämän jälkeen tutkimusaluetta päätettiin laajentaa Ryttylän taajaman alueelle. Lisätutkimukset toteutettiin alkuvuonna Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Pohjavesialue, rakenneselvitys, kalliopinta, pohjavesipinta Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Etelä-Suomi, Häme, Hausjärvi, Janakkala, I Salpausselkä, Hausjärven pohjavesialue (ELY-tunnus ), Somervuoren pohjavesialue (ELY-tunnus ) Karttalehdet Muut tiedot - Arkistosarjan nimi Arkistoraportti Arkistotunnus 106/2014 Kokonaissivumäärä 1 s., 69 liites. Kieli Suomi Hinta Julkisuus Julkinen Yksikkö ja vastuualue GTK Etelä-Suomen yksikkö Allekirjoitus/nimen selvennys - Hanketunnus - Allekirjoitus/nimen selvennys -

3 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys Hausjärven ja Somervuoren pohjavesialueet, Hausjärvi ja Janakkala 1. JOHANTO Yleistä Aikaisemmat tutkimukset 2 2. MAASTOTUTKIMUKSET 2.1 Maastokartoitus 2.2 Havaintoputkiasennukset ja kairaukset 2. Painovoimamittaukset 2..1 Menetelmän perusteista 2..2 Mittaukset ja tulosten tulkinta 4. MALLINNUKSET JA VISUALISOINTI 5 4. TULOKSET Kallioperän koostumus, rakenne ja korkokuva Tutkimusalueen maaperän geologisesta rakenteesta ja syntyhistoriasta 8 4. Pohjavedenpinnan taso, virtaussuunnat, pohjavesivyöhykkeen paksuus ja pohjavettä suojaavan irtomaakerroksen paksuus sekä kalliopinnan yläpuoleisen irtomaan paksuus 8 5. YHTEENVETO JATKOTUTKIMUSHOTUKSET KIRJALLISUULUETTELO 1 LIITTEET Liite 1. Mittauslinjat Liite 2. Maaperän korkokuvakartta Liite. Kalliopinnan taso Liite 4 A. Pohjavedenpinnan taso Liite 4 B. Pohjavedenpinnan taso Ryttylän ja Turkhaudan alueella, 1 : Liite 5. Pohjavesivyöhykkeen paksuus Liite 6. Pohjavedenpinnan yläpuolisen irtomaakerroksen paksuus Liitteet Painovoimamittausten tulkintalinjat Liitteet Havaintoputkikortit Liite 9. Yhteenveto pohjavesiputkiasennusten maalajihavainnoista Kansikuva: Pohjaveden pinnan korkeus Ryttylän ja Turkhaudan alueella. Kuva GTK, J. Ahonen

4 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys Hausjärven ja Somervuoren pohjavesialueet, Hausjärvi ja Janakkala 1 1. JOHANTO 1.1 Yleistä Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Etelä-Suomen yksikkö on tehnyt Riihimäen Veden toimeksiannosta pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen Hausjärven ( ) ja Somervuoren ( ) pohjavesialueille. Alueet ovat I-luokan pohjavesialueita ja ne sijaitsevat Hausjärven ja Janakkalan kunnissa (kuva 1) I Salpausselän luoteispuolella. Tutkimus oli osa EUhankkeena toteutettavaa Hausjärven pohjavesialueen luoteisosan tutkimus-projektia. Tutkimukset tehtiin kahdessa osassa. Suurin osa tutkimuksista toteutettiin syksyllä Tämän jälkeen tutkimusaluetta päätettiin laajentaa Ryttylän taajaman alueelle. Lisätutkimukset toteutettiin alkuvuonna Tutkimusohjelman laati Petri Siiro Hämeen Ympäristökeskuksesta. GTK:ssa tutkimuksen organisoinnista ja toteutuksesta sekä pohjavesialueen rakenteen mallinnuksista, niiden tulkinnoista ja tutkimuksen raportoinnista vastasi geologi Jussi Ahonen. Painovoimamittauksista ja niiden tulkinnasta vastasi geofyysikko Tuire Valjus ja kallioperän murros- ja ruhjevyöhykkeiden tulkinnasta Geologi Aimo Kuivamäki. Kuva 1. Tutkimusalueen sijainti. Kartta GTK, J. Ahonen Tässä raportissa selvitetään tutkimusalueen kallionpinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoa, maaperän syntyvaiheita sekä maaperäkerrostumien rakenteen ja aineksen vaihtelua kairauksiin, painovoimamittauksiin ja pohjaveden pintatietoihin perustuen. Kallio- ja pohjavesipintamallit yhdessä maaperämuodostumien syntyvaiheiden tulkinnan kanssa luovat perustan alueen veden-

5 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 2 Hausjärven ja Somervuoren pohjavesialueet, Hausjärvi ja Janakkala johtavuuksien ja pohjaveden virtauskuvan hahmottamiselle sekä mm. vedenhankintapaikkojen ja pohjavesialuerajausten määrittelylle. Tiedot palvelevat myös maankäytön suunnittelua sekä pohjavettä uhkaavissa onnettomuustilanteissa tarvittavien toimenpiteiden suorittamista ja ennakoimista. Rakennetutkimuksella tuotettua tietoa voidaan jatkossa hyödyntää myös pohjaveden virtausmallien laadinnassa. 1.2 Aikaisemmat tutkimukset Tutkimuksen tausta-aineistona on käytetty sekä seuraavia geologisia selvityksiä että pohjaveden hankintaan ja suojeluun liittyviä hydrogeologisia ja teknisiä erillisselvityksiä: Kukkonen, M., Mäkilä, M., Grundström, A. & Herola, E., Ryttylän kartta-alueen maaperä. Maaperän peruskartta 1:20 000, Maaperäkarttojen selitykset (Moniste) Paavo Ristola Oy, Piirivuoren vedenottamon vaikutukset yksityiskaivoihin Oy Vesi-Hydro Ab, Piirivuoren pohjavesiesiintymän käyttöönotto Oy Vesi-Hydro Ab, Piirivuoren vedenottamo. Kaivonpaikkatutkimus Oy Vesi-Hydro Ab, Piirivuoren pohjavedenottamo. Vedenoton vaikutukset talousvesikaivoihin Oy Vesi-Hydro Ab, Piirivuoren pohjavedenottamo. Pohjavesiolosuhteet Koskisen kaivon alueella Oy Vesi-Hydro Ab, Piirivuoren pohjavedenottamon vaikutusalueen tarkistus. Ahonen, J. & Valjus, T., 2009 Geologisen rakenteen selvitys Hirvenojan vedenottamon ympäristössä. Kallioperäkarttojen (1:100000), maaperäkarttojen (1: ja 1:20000) ja maastokartan (1:20000) lisäksi käytettävissä oli ympäristöhallinnon ylläpitämiä pohjavesipintahavaintoja alueella sijaitsevista pohjaveden tarkkailuputkista.

6 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys Hausjärven ja Somervuoren pohjavesialueet, Hausjärvi ja Janakkala 2 MAASTOTUTKIMUKSET 2.1 Maastokartoitus Tutkimusalueella tehdyllä maastokartoituksella muodostettiin yleiskäsitys tutkimusalueeen geologisista ja hydrogeologisista olosuhteista. Maastokartoituksessa tehtiin geomorfologiset pintahavainnot tutkimusalueen keskeisiltä osilta. Myös kalliopaljastumista, mahdollisesta maaaineksen otosta sekä niiden laajuudesta tehtiin havaintoja. 2.2 Havaintoputkiasennukset ja kairaukset Tutkimusalueella tehtiin Suomen Malmi Oy:n toimesta erillisenä toimeksiantona maaperäkairauksia yhteensä neljässätoista tutkimuspisteessä. Vuonna 2009 kairattiin 9 pistettä ja vuonna lisäpistettä. Näistä kahteentoista pisteeseen asennettiin pohjaveden havaintoputki. Kaikki kairaukset ulotettiin kallioon asti ( metrin kalliovarmistus). Suomen Malmi Oy:n toimittamat havaintoputkikortit ja aistinvaraiset maaperänäytteiden maalajijärjestykset ovat liitteinä Putkien sijainti on esitetty liitteessä 1. Kairausten yhteydessä otetut maanäytteet analysoitiin silmämääräisen tarkastelun perusteella GTK:n ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimesta. Tarkasteluun perustuvat maalajihavainnot on esitetty liitteen 9 yhteenvedossa. Yhteenvedon maalajimäärityksissä on käytetty GEO-luokitusta (Korhonen et al. 1974) ja ne poikkeavat joiltain osin kairausten yhteydessä tehdyistä maalajitulkinnoista. 2. Painovoimamittaukset 2..1 Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta ja tilavuutta. Koska maaperän tiheys on huomattavasti kallioperän tiheyttä pienempi (tiheysero noin kg/m ), voidaan painovoimamittauksia käyttää myös maapeitteen paksuuden arviointiin. Edellytyksenä kuitenkin on, että maapeitteen paksuusvaihtelut ovat riittävän suuria (vähintään 10 metriä). Myös mittauspisteen korkeusasema pitää tuntea. Painovoimamittauksella ei pystytä erottelemaan maaperän eri kerroksia tai pohjavedenpinnan tasoa. Muilla tutkimusmenetelmillä tuotettuja maaperä ja pohjavesitietoja (esim. kairaus, seisminen luotaus ja maatutkaluotaus) kuitenkin hyödynnetään painovoimamittausten tulkinnassa. Maapeitteen paksuutta määritettäessä painovoimaprofiilit pyritään sijoittamaan maastoon siten, että niiden alku- ja loppupäät ovat kalliopaljastumilla tai esim. kairauspisteissä, joissa kallionpinnan tarkka korkeustaso tunnetaan. Lisäksi profiilit saattavat kulkea ristiin toistensa yli. Näin voidaan arvioida painovoimakentän alueellista vaihtelua, joka on perustasona maapeitteen paksuustulkinnalle. Kun maa- ja kallioperän välinen tiheysero oletetaan vakioksi, voidaan painovoima-anomaliasta laskea maapeitteen paksuus. Maaperän todellista paksuutta on kuitenkin tarpeellista kontrolloida riittävän tiheästi esim. kairaamalla, koska sekä alueellinen painovoimataso, että irtomaapeitteen tiheys voivat vaihdella mittauslinjalla ja siten vaikuttaa tulkintatulokseen. Vaikka maapeitteen tulkitussa paksuudessa saattaa referenssitiedon puuttuessa olla kohtuullisen suuriakin virheitä, kuvaa tulos kallionpinnan alueellisen topografian vaihtelua yleensä hyvin. Jos painovoimaprofiileille saadaan myöhemmin

7 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 4 Hausjärven ja Somervuoren pohjavesialueet, Hausjärvi ja Janakkala uutta kallionpintatietoa esim. kairauksilla, niin maapeitteen paksuustulkintaa voidaan tarkentaa uudelleentulkinnalla Mittaukset ja tulosten tulkinta Mitattujen painovoimaprofiilien sijainti on esitetty liitekartassa 1. Painovoimalinjoja mitattiin 49 kappaletta ja niiden yhteispituus oli 58.6 km. Näistä vuonna 2009 tutkittiin 7 linjaa. Mittaukset suoritettiin Worden gravimetrillä käyttäen 20 metrin pisteväliä. Linjapisteiden maanpinnan tasojen määritykseen on käytetty letkuvaaitusta. Painovoimalinjojen päät on sidottu kalliopaljastumiin tai kairauspisteisiin, joiden korkeustaso on määritetty VRS-GPS -laitteistolla. Mittauslinjoilla kallionpinnan referenssipisteiden etäisyys on pääosin 0,5 1 km. Näin painovoimamittausten tulkinnassa voidaan saavuttaa riittävä tarkkuustaso. Mittaustuloksista on laskettu Bouguer -anomaliat keskitiheydellä 2,67 kg/m. Topografiaeroista johtuva painovoimatulosten vääristymä on korjattu käyttäen -topografiakorjausta, johon mittauslinjan ympäristön maanpinnan taso poimitaan Maanmittauslaitoksen 25 x 25 m:n digitaalisesta korkeusmallista. Tulkinnassa on käytetty Interpex MAGIX-XL -tulkintaohjelmaa. Paikallisesta painovoimaanomalian vaihtelusta on tulkittu maapeitteen paksuus. Tulkinta etenee siten, että annetun mallin parametreja muuttamalla koetetaan löytää sellainen laskennallinen käyrä, joka vastaa parhaiten mittauspisteistä muodostuvaa painovoimakäyrää. Painovoimamittausten linjakohtaiset tulkinnat on esitetty liitteissä 7. Tulosteissa vaaka-akselilla on käytetty linjan pituudesta riippuen mittakaavaa 1: tai 1: ja pystyakselin skaala on 1:1 000 tai 1: Pohjavedenpinnan tasoa on arvioitu havaintoputkien ja luonnonvesipintojen perusteella ja se näkyy malleissa vaakaviivana. Pohjavedenpinnan yläpuoliselle kuivalle maa-ainekselle on tulkinnassa käytetty tiheyttä kg/m ja pohjaveden kyllästämälle maa-ainekselle kg/m. Jyrkät tasonvaihtelut sekä maanpinnassa että kallion pinnassa ovat mittausalueelle tyypillisiä. Vaikka tulosten käsittelyssä tehdäänkin topografiakorjaus, saattavat maanpinnan suuret topografiaerot aiheuttaa tulkintatulokseen virheellisyyksiä. Harjualueella kallionpinnan voimakkaat vaihtelut voivat johtua myös irtomaapeitteen tiheyden vaihteluista, jota tulkinnassa ei ole huomioitu. Tulkinnassa maapeitteelle on tarkemman tiedon puuttuessa käytetty vakiotiheyttä, mutta esimerkiksi harjun sisällä voi olla huomattaviakin tiheyden vaihteluita. Kuvassa 2 on esimerkki kahdesta tulkintavaihtoehdosta linjalta 1.

8 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 5 Hausjärven ja Somervuoren pohjavesialueet, Hausjärvi ja Janakkala Kuva 2. Tulkintaesimerkki linjalta 1/2009. Vasemmanpuoleisessa kuvassa harjun alle on tulkinnassa saatu kallion kohouma. Oikeanpuoleisessa kuvassa on simuloitu tilannetta, jossa harjulla olisi raskaampi ydinosa, jolloin kallion pinta kulkisi harjun alla suoraviivaisemmin. MALLINNUKSET JA VISUALISOINTI Kairauksista, painovoimamittauksista ja paljastumahavainnoista saadut kallionpinnan tasotiedot yhdistettiin ArcGIS -ohjelmistolla. Aineistosta laskettiin Topogrid-interpolointimenetelmällä malli tutkimusalueen kallionpinnan korkokuvasta. Pohjavesipintamallit tehtiin em. tavalla hyödyntäen pohjaveden tasotietoja, joita saatiin mm. havaintoputkista ja luonnonvesipinnoista. Viimeksi mainituissa luonnonvesipinnoissa kuten lähteissä, soilla, vesijätöillä ja vesistöissä pohjavedenpinta on samalla tasolla maanpinnan kanssa (Korkka-Niemi & Salonen 1996). Pinta- ja pohjavesien vedenkorkeuserot ovat sitä vähäisemmät, mitä johtavampaa maaperä on. Useimmisssa luonnontilaisissa olosuhteissa pohjavesi virtaa vesistöön, vaikka päinvastainenkin tilanne on mahdollista (Mälkki 1999). Muodostuvan pohjaveden määrää voivat lisätä ympäröivistä vesistöistä tai suoalueilta imeytyvät pintavedet. Pienvesistöt ja suot ovat kuitenkin pääasiassa pohjaveden purkautumispaikkoja (Mäkinen 2005). Pohjavedellä kyllästyneen maapeitteen paksuus on laskettu pohjavesi- ja kallionpintamallien erotuksena. Pohjavedenpinnan yläpuolisen irtomaapeitteen paksuus saatiin tutkimusalueen maanpinnan korkeusmallin ja pohjavesipintamallin erotuksesta. Mallien interpoloinnin ulottuvuutena tunnetuilta tasopisteiltä on käytetty kallionpinnan osalta 150 metriä ja pohjavesipinnan osalta 50 metriä. Saadut pintamallit on visualisoitu ArcGISohjelmistolla karttapohjille. Tutkimusalueen mallinnukset ovat liitteissä 2 6. Karttojen mittakaavana on 1:0000 lukuunottamatta liitettä 4b, jonka mittakaava on 1:15000.

9 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 6 Hausjärven ja Somervuoren pohjavesialueet, Hausjärvi ja Janakkala Pohjavedellä kyllästyneen maapeitteen paksuus voitiin visualisoida ainoastaan niillä alueilla, joilta on käytettävissä sekä kallionpinnan että pohjavedenpinnan mallit. Pintamalleja tarkasteltaessa on aina huomioitava mittaus- ja mallinnusmenetelmien rajoitukset. Kallionpinnan korkeustaso on varmasti selvillä vain kairauspisteissä ja avokallioilla. Painovoimalinjojen mittauspisteille tulkitut syvyydet antavat ainoastaan yleiskuvan kallionpinnan korkeustasosta. Mallinnusohjelmisto tasoittaa interpoloimalla tunnettujen ja tulkittujen kallionpintapisteiden välit. Tästä johtuen interpoloidussa mallissa käytettyjen tasopisteiden välialueilla voi olla laajojakin kalliokohoumia tai -painanteita, joita ei pintamallissa voida havaita. Kallionpintamallin reuna-alueilla myös painovoimalinjojen ja kairauspisteiden puutteesta johtuva kalliopaljastumien korkeustasojen ylikorostuminen saattaa aiheuttaa mallin vääristymistä. Mallit kuitenkin kattavat tutkimusalueen varsin kattavasti. Pohjavedenpinnan mallinnus perustuu pohjavesiputkista, kaivoista ja luonnonvesipinnoista saatuihin pohjavedenpinnan korkeustietoihin. Pohjavedenpinnan laskentamallien voidaan olettaa pitävän varsin hyvin paikkansa, ja yleiskuvan pohjaveden virtauksesta voi muodostaa jo kolmella pohjavedenpinnan havainnolla (Korkka-Niemi & Salonen 1996). Kalliopinnan taso saatiin tutkimusalueen ydinosassa selville melko kattavasti kairaustietojen ja painovoimamittauslinjaston ansiosta, kalliopaljastumia oli alueella vain muutamia. Tutkimusalueen keskeisimmissä osissa kalliopintatiedot perustuvat suurilta osin painovoimamittauksista saatujen tietojen tulkintaan ja osin myös kairaustietoihin. Näillä alueilla laskentamalli on melko luotettava. Pohjaveden pinnankorkeusmalli on esitetty liitekartassa 4 A. Ryttylän ja Turkhaudan taajamien alueelta tehty 1:15000 mittakaavassa oleva pohjaveden pinnankorkeusmalli on esitetty liitteessä 4 B. Liitteessä 5 on esitetty pohjaveden kyllästämän maapeitteen paksuus sekä pohjavedenpinnan yläpuolisten kallioalueiden sijainti. Liitteessä on myös esitetty pintamallien perusteella tulkittujen pohjaveden virtausta rajoittavien kalliokynnysten sijainnit sekä pohjaveden päävirtaussuuntaa kuvaavat nuolet. Liitteessä 6 on esitetty pohjavedenpinnan yläpuolisen irtomaapeitteen (vajovesivyöhykkeen) paksuus.

10 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys Hausjärven ja Somervuoren pohjavesialueet, Hausjärvi ja Janakkala TULOKSET Kallioperän koostumus, rakenne ja korkokuva Tutkimusalue kuuluu Kärkölän karttalehteen (21). GTK on julkaissut alueen kallioperäkartan vuonna 1961 ja kallioperäkartan selityksen vuonna Tutkimusalueen kallioperä kuuluu kokonaisuudessaan svekokarelidiseen vuorijonovyöhykkeeseen (Simonen 1971). Tutkimusalueella ja sen ympäristössä on suhteellisen vähän kalliopaljastumia. Suurin osa alueesta on mikrokliinigraniittia, tutkimusalueen eteläosissa tavataan myös granaattipitoista suonigneissiä / kiillegneissiä. Mikrokliinigraniitti on granaattipitoista, usein epahomogeenista, ja sisältää hyvin säilyneita tai haamumaisia jäänteitä vanhemmista kivilajeista. Muutamin paikoin on tasarakeisia muunnoksia (Lehijärvi 1962). GTK on tulkinnut tutkimusalueen murros- ja ruhjevyöhykkeet (kuva ). Niiden pääkulkusuunta on lounaasta koilliseen, usein esiintyviä suunta ovat myös luode-kaakko. Kuva. Maanpinnan vinovalaistu korkokuva sekä aeromagneettisesta matalalentoaineistosta, korkeusmallistaja painovoimamittauksista tulkittuja kallioperän eri suuruisia ja suuntaisia lineaatioita. Tutkimusalueella tehtyjen painovoimamittauksista tulkittiin kallionpinnan korkeustaso, jota tarkennettiin lisäämällä kairauksista, maastokäynneistä ja muista lähteistä saadut kallionpinnan tiedot. Näiden tietojen perusteella mallinnettiin kallionpinnan interpoloitu korkokuva. Tutkimusalueen kallionpinnan interpoloitu korkokuva on esitetty liitteen väripintakartassa.

11 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 8 Hausjärven ja Somervuoren pohjavesialueet, Hausjärvi ja Janakkala Kallionpinnan korkeuseron vaihtelu on runsasta tutkimusalueella. Matalimmillaan kallionpinta on Turkaanjärven suon kohdalla noin 45 metriä mpy. Alueen kautta kulkeva kalliopainanne jatkuu jonkin matkaa luoteeseen ja kaakkoon. Korkeimmillaan kallionpinta on kaakkoisosan kallioalueilla hieman yli 125:een metriä mpy. Myös aivan Turkaanjärven koillispuolella kalliopinta kohoaa yli 120 metriin mpy. Tutkimusalue on lähes kauttaaltaan irtomaa-ainesten peittämää. Kallio on paljastuneen vain muutamin paikoin. Merkittävin kallioalue sijaitsee tutkimusalueen keskellä Turkhaudan taajaman pohjoispuolella. Pienempiä kalliopaljastumia on myös Ryttylän taajaman itäosassa sekä Lavinnon kylän alueella. 4.2 Tutkimusalueen maaperän geologisesta rakenteesta ja syntyhistoriasta Selvitys perustuu alueella aiemmin tehtyihin tutkimuksiin ja selvityksiin sekä geomorfologiseen karttatulkintaan, jota on täydennetty paikalla tehdyillä maastohavainnoilla ja kairaustiedoilla. Tutkimusalue sijoittuu I ja II Salpausselän väliseen maastoon. Alueen maaperägeologiset yleispiirteet ovat syntyneet viimeisimmän mannerjäätikön perääntyessä I Salpausselältä kohti II Salpausselkää n vuotta sitten (Kukkonen et Al. 1988). Tutkimusalue on luoteesta kaakkoon kulkeva yhtenäinen harjujakso. Se on kerrostunut jäätikköjokeen, joka on aikoinaan syöttänyt ainesta alueen eteläpuolella olevaan I Salpausselän reunamuodostumaan. Harjujakso on keskiosiltaan soravaltaista ja reunoiltaan hiekkavaltaista. Harjujaksoon liittyy myös hiekkavaltaisia leventymiä mm. Kakslamminmäen kohdalla. Ne ja tutkimusalueen lounas-koillinen suuntaiset moreenimäet kuvaavat jäätikön reunan asemia I ja II Salpausselän välimaastossa (Kukkonen et Al. 1988). Koska maankuori oli painunut paksun mannerjäätikön alla useita satoja metrejä, niin Itämeren alkuvaiheiden aikaiset vedet ulottuivat alueelle jäätikön hävitessä. Maan kohoamisen seurauksena kerrostumien synnyn aikaisen meren rannat ovat tähän mennessä nousseet n. 150 m nykyisen merenpinnan yläpuolelle. Merestä kohoava maa joutui asteittain rantavoimien kulutuksen alaiseksi jolloin harjusta huuhtoutui maa-ainesta, joka kerrostui uudelleen rantakerrostumiksi harjun alareunoille (Kukkonen et Al. 1988). Harjualuetta ympäröivät hienorakeiset savet ja siltit ovat kerrostuneet myöhemmin jäätikön reunan perääntyessä kohti luodetta. Kerrostuminen on tapahtunut myöhäisempien merivaiheiden aikaisen meren pohjaan jäätikköjokien syöttämästä hienoaineksesta. 4. Pohjavedenpinnan taso, virtaussuunnat, pohjavesivyöhykkeen paksuus ja pohjavettä suojaavan irtomaakerroksen paksuus sekä kalliopinnan yläpuoleisen irtomaan paksuus Pohjaveden pinnankorkeusmalli on esitetty liitekartassa 4. Ryttylän ja Turkhaudan taajamien alueelta tehty 1:15000 mittakaavassa oleva pohjaveden pinnankorkeusmalli on esitetty liitteessä 4b. Liitteessä 5 on esitetty pohjaveden kyllästämän maapeitteen paksuus sekä pohjavedenpinnan yläpuolisten kallioalueiden sijainti. Liitteessä on myös esitetty pintamallien perusteella tulkittu-

12 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 9 Hausjärven ja Somervuoren pohjavesialueet, Hausjärvi ja Janakkala jen pohjaveden virtausta rajoittavien kalliokynnysten sijainnit sekä pohjaveden päävirtaussuuntaa kuvaavat nuolet. Liitteessä 6 on esitetty tutkimusalueen pohjavedenpinnan yläpuolisen irtomaapeitteen paksuus. Yleisesti ottaen maanpinnan kohotessa myös maanpinnan ja pohjavedenpinnan välinen etäisyys toisistaan kasvaa. Suurimmillaan maanpinnan ja pohjaveden etäisyys onkin siellä, missä harju kohoaa eniten ympäröivästä maastosta. Näillä kohdin vajovesivyöhykkeen paksuus on yleisesti yli 0 metriä ja harjuhuippujen kohdilla yli 40 metriä. Harjualueen ulkopuolen savikkoalueilla pohjaveden pinnan yläpuolisen irtomaakerroksen paksuus on yleisesti alle 1 metri. Tutkimusalueen pohjavedenpinnan korkeus vaihtelee keskiosan,noin 80 metristä mpy, kaakkoisosan yli 110 metriin mpy. Somervuoren pohjavesialueen pohjoisosassa, Ryttylän taajaman länsiosissa ja Lavinnon alueella pohjavesi on tasolla metriä mpy. Suurimalla osalla tutkimusaluetta pohjaveden pinnankorkeudet vaihtelut ovat pieniä, välillä m mpy. Tällä matalimman pohjaveden alueella maaperän pintamaalajit on pääosin savea, silttiä ja turvetta, joissa pohjaveden muodostuminen on vähäistä sade- ja sulamisvesien pintavalunnan ansiosta. Pohjavesivyöhykkeen paksuus vaihtelee mallinnuksen mukaan tutkimusalueella nollasta (kallionpinta pohjavedenpinnan yläpuolella) 45 metriin. Tutkimusalueen pohjavesivyöhykkeen keskimääräinen paksuus on metriä, alueellisten vaihteluiden ollessa suuria. Paksuimmillaan pohjavesivyöhyke on Turkhaudan länsipuoleen kalliopainanteessa yli 45 metriä. Lavinnon kylän alueella kallio on pääosin pohjaveden yläpuolella. Pohjavettä syntyy kun sade- ja sulamisvedet suotautuvat maahan. Osa sadevedestä haihtuu suoraan tai kasvillisuuden kautta, osa kulkee kulkeutuu pinta-valuntana maaston alaviin kohtiin ja vesisitöihin (Kukkonen et Al. 1988). Luonnollisesti muodostuvan pohjaveden määräksi on arvioitu Somervuoren pohjavesialueella 1100 m/vrk ja Hausjärven koko pohjavesialueella 6600 m/vrk (Britcschgi et al. 1995). Nyt tutkittiin alueeseen kuului kuitenkin vain osa Hausjärven pohjavesialueesta. Tutkimusalueella sijaitsee kaksi pohjavedenottamoa. Somervuoren pohjavesialueella sijaitsee Hausjärven kunnan Ryttylän vedenottamo ja Hausjärven pohjavesialueella Riihimäen kaupungin Piirivuoren vedenottamo. Pohjavedenotto aiheuttaa ympärilleen käytännössä aina jonkinasteisen vedenpinnan painauman luonnolliseen tilanteeseen verrattuna. Vaikutuksen suuruus eli vedenpinnan lasku pienenee vedenottopisteestä ulospäin siirryttäessä. Niin pitkälle kuin virtausvastus on suunnilleen samankaltainen, muutos on tasainen. Virtausvastuksen kasvu tai pieneneminen aiheuttavat vastaavia muutoksia (Mälkki 1999). Piirivuoren vedenottamon tutkimuksissa Hausjärven pohjavesialueen luoteisosan luontaiseksi antoisuudeksi on arvioitu 500 m/vrk. Mittaus perustuu alueella ennen vedenottamon rakentamista sijainneesta lähteestä tehtyihin virtaamamittauksiin (Paavo Ristola Oy, 2005). Vuosina Piirivuoden vedenottamolta on pumpattu vuosikeskiarvoina m/vrk. Piirivuoren vedenoton pohjaveden pintaa alentavat vaikutukset on näkyvissä osassa tutkimusalueen kaivoja (Paavo Ristola Oy, 2005).

13 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 10 Hausjärven ja Somervuoren pohjavesialueet, Hausjärvi ja Janakkala Ryttylän vedenottamon pumpataan pohjavettä keskimäärin 250 m/vrk. Vedenottamolla on käytössä hiekkasuodatus raudan- ja mangaanin poistoa varten, joka viittaa siihen että ottamolle kulkeutuu vähähappista pohjavettä. Pohjaveden päävirtaus tapahtuu tutkimusalueella kohti tutkimusalueen keskellä Turkhaudan alueella sijaitsevaa painaumaa (liite 4). Pohjavesien kulkeutumista Turkhaudan alueelle edesauttaa alueella sijaitseva kallionpinnan painauma (liite ). Alueella sijaitseva Turkaanjärvi ja sitä ympäröivä suo sijaitsevat kuitenkin paksujen, vettä huonosti läpäisevien, savi ja silttimaiden päällä, joten vain osa tutkimusalueen pohjavedestä purkautuu tälle alueella. Onkin oletettavaa, että merkittävä osa pohjavedestä purkautuu Puujokeen savikerrosten alaisten karkeampien kerrosten kautta. Tällainen kerros havaittiin Turkaanjärven luoteispuolella kairauspisteessä 5 (Liitteet 8 ja 9). Myös Ryttylän taajaman eteläpuolella, Punkajoen laaksossa, tiedetään olevan samankaltaisia kerroksia (Ahonen & Valjus, 2009). Tehdyillä lisätutkimuksilla ei kuitenkaan saatu lisäviitteitä karkeiden kerroksien ulottuvuudesta Puujoen laakson alueella. Tutkimusalueella sijaitsevat vedenottamot toimivat paikallisina pohjaveden virtausta keräävinä alueina. Ennen Piirivuoren vedenoton käynnistämistä merkittävä pohjaveden luonnollinen purkautumispaikka on ollut Piirivuoren vedenottamon läheisyydessä sijainnut lähde. Somervuoren pohjavesialueen pohjoisosista purkautuu todennäköisesti jonkin verran pohjavettä pohjavesialueen pohjoispuolella sijaitseviin Someronlähteisiin. Tutkimusalueella sijaitsee muutamia pohjaveteen yhteydessä olevia lampia. Hausjärven pohjavesialueella sijaitsevan Piirilammin vedenpinta on noin tasolla 80.8 m mpy. Piirilammi sijaitsee lähellä Piirivuoren vedenottamoa, joten Piirilammin vedenpinta on vedenoton vaikutuspiirissä. Somervuoren pohjavesialueella sijaitsevien Kolmilammien pinta on noin tasolla 85. m mpy. Tutkimusalueen läpi virtaavan Puujoen pinta on tutkimusalueen kohdalla noin tasolla 80 mpy. Pääharjujakso ei näyttäisi kulkevan suoraviivaisesti Puujoen laaksossa. Mm. Ryttylän vedenottamon vähähappisuus viittaa siihen, että se ei sijaitse Somervuoren pohjavesialueella muodostuvan pohjaveden päävirtauksen varrella. Puujoen ylittävän Maantien 290 siltapaikan läheisyyteen tehdyssä lisäpisteessä 8 ei myöskään havaittu viitteitä harjujakson suoraviivaisesta jatkumisesta Puujoen laaksossa, vaan maaperä on tällä kohtaa kallioon asti savi- ja silttivaltaista. Harjuytimeen viittaavat karkeammat kerrokset näyttäisivätkin jatkuvan Kolmilammin alueelta kohti lounasta, jonne tehdyssä kairauspisteessä 6 havaittiin lähes 20 metrin paksuudelta soravaltaisia kerroksia. 5 YHTEENVETO Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Etelä-Suomen yksikkö on tehnyt Riihimäen Veden toimeksiannosta pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen Hausjärven ( ) ja Somervuoren ( ) pohjavesialueille. Alueet ovat I-luokan pohjavesialueita ja ne sijaitsevat Hausjärven ja Janakkalan kunnissa (kuva 1) I Salpausselän luoteispuolella. Tutkimus oli osa EUhankkeena toteutettavaa Hausjärven pohjavesialueen luoteisosan tutkimus-projektia. Tutkimuksissa selvitettiin kallionpinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoja ja virtaussuuntiasekä harjumuodostuman syntyvaiheita. Tutkimusmenetelminä käytettiin kairauksia, painovoimamittauksia ja maastokartoituksia. Tutkimustulokset käsiteltiin ja mallinnettiin ArgGISohjelmistolla. Kallio- ja pohjavesipintamallit yhdessä maaperämuodostumien syntyvaiheiden

14 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 11 Hausjärven ja Somervuoren pohjavesialueet, Hausjärvi ja Janakkala tulkinnan kanssa luovat perustan alueen vedenjohtavuuksien ja pohjaveden virtauskuvan määrittelylle. Tutkimusalue sijoittuu I ja II Salpausselän väliseen maastoon. Alueen maaperägeologiset yleispiirteet ovat syntyneet viimeisimmän mannerjäätikön perääntyessä I Salpausselältä kohti II Salpausselkää n vuotta sitten. Tutkimusalue on luoteesta kaakkoon kulkeva yhtenäinen harjujakso. Se on kerrostunut jäätikköjokeen, joka on aikoinaan syöttänyt ainesta alueen eteläpuolella olevaan I Salpausselän reunamuodostumaan. Kallionpinnan korkeuseron vaihtelu on tutkimusalueella runsasta. Matalimmillaan kallionpinta on Turkaanjärven suon kohdalla noin 45 metriä mpy. Alueen kautta kulkeva kalliopainanne jatkuu jonkin matkaa luoteeseen ja kaakkoon. Korkeimmillaan kallionpinta on kaakkoisosan kallioalueilla hieman yli 125:een metriä mpy. Myös aivan Turkaanjärven koillispuolella kalliopinta kohoaa yli 120 metriin mpy. Tutkimusalue on lähes kauttaaltaan irtomaa-ainesten peittämää. Kallio on paljastuneen vain muutamin paikoin. Merkittävin kallioalue sijaitsee tutkimusalueen keskellä Turkhaudan taajaman pohjoispuolella. Pienempiä kalliopaljastumia on myös Ryttylän taajaman itäosassa sekä Lavinnon kylän alueella. Tutkimusalueen pohjavedenpinnan korkeus vaihtelee keskiosan (noin 80 metristä mpy) kaakkoisosan yli 110 metriin mpy. Somervuoren pohjavesialueen pohjoisossssa, Ryttylän länsiosissa ja Lavinnon alueella pohjavesi on tasolla metriä mpy. Suurimalla osalla tutkimusaluetta pohjaveden pinnankorkeudet vaihtelut ovat pieniä, välillä m mpy. Tällä matalimman pohjaveden alueella maaperän pintamaalajit on pääosin savea, silttiä ja turvetta, joissa pohjaveden muodostuminen on vähäistä sade- ja sulamisvesien pintavalunnan ansiosta. Pohjavesivyöhykeen paksuus vaihtelee mallinnuksen mukaan tutkimusalueella nollasta (kallionpinta pohjavedenpinnan yläpuolella) 45 metriin. Tutkimusalueen pohjavesivyöhykkeen keskimääräinen paksuus on metriä, alueellisten vaihteluiden ollessa suuria. Paksuimmillaan pohjavesivyöhyke on Turkhaudan länsipuoleen kalliopainanteessa yli 45 metriä. Lavinnon kylän alueella kallion on pääosin pohjaveden yläpuolella. Tutkimusalueella sijaitsee kaksi pohjavedenottamoa. Somervuoren pohjavesialueella sijaitsee Hausjärven kunnan Ryttylän vedenottamo ja Hausjärven pohjavesialueella Riihimäen kaupungin Piirivuoren vedenottamo. Piirivuoren vedenottamon tutkimuksissa Hausjärven pohjavesialueen luoteisosan luontaiseksi antoisuudeksi on arvioitu 500 m/vrk. Ryttylän vedenottamon pumpataan pohjavettä keskimäärin 250 m/vrk. Pohjaveden päävirtaus tapahtuu tutkimusalueella kohti tutkimusalueen keskellä Turkhaudan alueella sijaitsevaa painaumaa. On kuitenkin oletettavaa, että merkittävä osa pohjavedestä purkautuu Puujokeen savikerrosten alaisten karkeampien kerrosten kautta. Pääharjujakso ei näyttäisi kulkevan suoraviivaisesti Puujoen laaksossa, vaan harjuytimeen viittaavat karkeammat kerrokset näyttäisivät jatkuvan Kolmilammin alueelta kohti lounasta.

15

16 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 1 Hausjärven ja Somervuoren pohjavesialueet, Hausjärvi ja Janakkala 7 KIRJALLISUULUETTELO Ahonen, J. & Valjus, T., 2009 Geologisen rakenteen selvitys Hirvenojan vedenottamon ympäristössä. Korhonen, K.-H., Gardemeister, R. & Tammirinne, M Geotekninen maalajiluokitus. VTT, Geotekniikan laboratorio. Tiedonanto 14. Korkka-Niemi, K. & Salonen, V-P Maanalaiset vedet pohjavesigeologian perusteet. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisuja A 50. Turku: Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus. 181 s. Kukkonen, M., Mäkilä, M., Grundström, A. & Herola, E., Ryttylän kartta-alueen maaperä. Maaperän peruskartta 1:20 000, Maaperäkarttojen selitykset (Moniste) Lehijärvi, M Kärkölän kartta-alueen kallioperä. Kallioperäkartan selitys 1: , 21. Geologinen tutkimuslaitos.. Mäkinen, R Pohjaveden muodostumis- ja virtaamaselvitykset. Teoksessa: Pohjavesitutkimusopas. Suomen Vesiyhdistys r.y s. Mälkki, E Pohjavesi ja pohjaveden ympäristö. Helsinki: Tammi. 04 s. Paavo Ristola Oy,2005. Piirivuoren vedenottamon vaikutukset yksityiskaivoihin Simonen, A., as finnische Grundgebirge. Geol. Rundschau 60,

17 Hausjärven ja Somervuoren 7 pohjavesialueiden rakenneselvitys 5 Mittauslinjat ja kairauspisteet Uusi pohjavesiputki (kalliovarmistus) 4 Putki 7!. Uusi kairaus (kalliovarmistus) Painovoimalinja 2009 Painovoimalinja vanha havaintoputki Putki 8 2 kallioalue Putki 6 28 kalliopaljastuma Pohjavesialuerajaus!( 1 0 Putki 9 Putki 5!( 2!( Ü m!( 4 Putki 10!( 5 Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus 2010!( 6 25 Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro MML/VIR/TIPA/217/10 29 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus!( 11 24!( 10!( 7 Putki 11 Putki 4!(!(! KP1!( KP2! Putki 12 Putki Putki Putki LIITE

18 LIITE 2 Hausjärven ja Somervuoren pohjavesialueiden rakenneselvitys Maalajit Maaperän korkokuvakartta Turve hieno Hieta Savi Kallio Hiekka Sora m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus 2010 Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro MML/VIR/TIPA/217/10 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus kalliopaljastuma Pohjavesialuerajaus Moreeni Ü Hieta Hiesu

19 # #### # #### # ### # ### ###### ############ # ### # #### # #### ###### # # # ## # ############# ##### # ### #### # ### # # ### ### # ##### ##### # ### # # ### # # # ##### # # # ##### # #### # # ###### # # ## ################## # # ### # # #### ### ### # # # ###### ### ########## # # # ## # ### # # ####### ### # ## # # # #### #### # #### # # ###### #### # #### # ### # ##### ##### # ### # ## # # ### # ####### ## ## # # # ## # ### ### # ### ### # # # # ## # ## ## ## ## ## ## # # ## ## ### ### # # # ### # # ## # #### # # ### # ## # ## # # # ################################### # # ## # # # ################################# # # # # # # ## # ## ### ###### # # ## # ## ## ## ## # # ### ### # # #### # ### # ### ## ## #### #!. ############### # ### # ###### ########### # #### # #### # # #### # #### # ## # # ### #### Hausjärven ja Somervuoren 70-75!. Kairauspiste (kalliovarmistus) Kalliopaljastuma Avokallio Ü m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus # ##!. # # # ################################ ###### # # # # ###### # ### # ### ###### ############ ############## #### #### # ##### # # ############## ###### # # # ### # #### # # # ### # ### # ######## ### # ##### # # ### ## # #### # ### # # ## # ### ####### ## ### ### # ######### # ## # ########### #### ### ################### #### # ## # ###### # ############### ################# # ################### pohjavesialueiden rakenneselvitys Kallionpinnan taso (m mpy, N60) Pohjavesiputki (kalliovarmistus) # Painovoimamittauspiste Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro MML/VIR/TIPA/217/10 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus LIITE

20 Hausjärven ja Somervuoren pohjavesialueiden rakenneselvitys Pohjaveden pinnantaso (m mpy, N60) LIITE 4 A Havaintoputki U Lähde Uusi pohjavesiputki Pohjaveden virtaussuunta Kaivo Ü m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus 2010 Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro MML/VIR/TIPA/217/10 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus

21 LIITE 4 B Putki Putki Putki 9 82 Putki Putki Putki Putki Putki Hausjärven ja Somervuoren pohjavesialueiden rakenneselvitys 81.5 Pohjaveden pinnantaso (m mpy, N60), Ryttylän ja Turhaudan taajamien alueella Ü U Havaintoputki Lähde Uusi pohjavesiputki Kaivo m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus 2010 Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro MML/VIR/TIPA/217/10 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus x 6u

22 U Hausjärven ja Somervuoren pohjavesialueiden rakenneselvitys LIITE Pohjavesivyöhykkeen paksuus (m) Kallio pohjaveden yläpuolella U 45 - Havaintoputki Lähde Uusi pohjavesiputki Kaivo Pohjaveden virtaussuunta Pohjaveden virtausta ohjaava kalliokynnys Ü m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus 2010 Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro MML/VIR/TIPA/217/10 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus

23 U Hausjärven ja Somervuoren pohjavesialueiden rakenneselvitys Pohjaveden pinnan yläpuolisen irtomaakerroksen paksuus (m) LIITE Havaintoputki U Lähde Uusi pohjavesiputki Kaivo Ü m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus 2010 Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro MML/VIR/TIPA/217/10 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51

52

53

54

55

56

57

58

59

60

61

62

63

64

65

66

67

68

69

70

71

72

73 POHJAVEENPINNAN MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI Havainnot Työ no 199 Hausjärvi Havaintoväli Huom. Putken no Tutkimuspaikka Pvm Syv. Taso 1 Hausjärvi, Riihimäen vesi ,9 pv maanpinnasta Karttalehti Maanpinta N E YKJ Z 14,6 Tasotiedot ja rakenne Syv. Taso Putki PEH 65/6, siivilärako 0. mm Syv. N Reiän pohja maanpinnasta 42,50 91,86 Maapaksuus 7,80 96,56 Muoviputken korkeus maanpinnasta 0,90 15,26 Rautaputken korkeus maanpinnasta 1,00 15,6 Suodattimen yläpään syvyys 2,85 110,51 Suodattimen alapään syvyys 5,85 98,51 Suodattimen pituus 12,00 Pohjaveden korkeus maanpinnasta 28,9 105,46 Asennus pvm Asentanut JKi Suunnittelija Piirros pisteestä (ei mittakaavassa) Kohde Maalajihavainnot muovip. mp asennettu tilaajan 0-1 hiekka/sora toimittama lukko 2,4 -,2 sora, ,2-6,2 sora, ,90 7,9-8,9 sora, ,6-11,6 sora, ,00 1, - 1,8 sora, , - 16, hiekka, 0-17,5-18,5 sora, ,5-21,5 hiekkainen sora 2,85 2,1-24,1 sora sora/hiekka 27,8-28,8 hiekka - 4 sora, 0-0 siiviläputki, yläp. pv siiviläputken pit. 12,00 siiviläputki, alap. kp reiän pohja 2,85 28,90 5,85 7,80 42,50

74 POHJAVEENPINNAN MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI Havainnot Työ no 199 Hausjärvi Havaintoväli Huom. Putken no Tutkimuspaikka Pvm Syv. Taso 2 Hausjärvi, Riihimäen vesi ,65 pv maanpinnasta Karttalehti Maanpinta N E YKJ Z 15,16 Tasotiedot ja rakenne Syv. Taso Putki PEH 65/6, siivilärako 0. mm Syv. N Reiän pohja maanpinnasta 24,10 111,06 Maapaksuus 21,00 114,16 Muoviputken korkeus maanpinnasta 0,80 15,96 Rautaputken korkeus maanpinnasta 1,00 16,16 Suodattimen yläpään syvyys 1,20 121,96 Suodattimen alapään syvyys 21,20 11,96 Suodattimen pituus 8,00 Pohjaveden korkeus maanpinnasta 17,65 117,51 Asennus pvm Asentanut JKi Suunnittelija Piirros pisteestä (ei mittakaavassa) Kohde Maalajihavainnot muovip. mp asennettu tilaajan toimittama lukko 0-1 hiekka, kiviä hiekka, kiviä n.20 mm (kaksi näytepussia) 5-6 hiekka (kaksi näytepussia) 0, hiekka (kaksi näytepussia) 9,4-10,4 hiekka 0,00 12, - 1, hiekka , - 16, hiekka 18,2-19,2 hiekka 0-5 1,20 siiviläputki, yläp. pv siiviläputken pit. 8,00 kp siiviläputki, alap. reiän pohja 1,20 17,65 21,00 21,20 24,10

75 POHJAVEENPINNAN MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI Havainnot Työ no 199 Hausjärvi Havaintoväli Huom. Putken no Tutkimuspaikka Pvm Syv. Taso Hausjärvi, Riihimäen vesi ,7 pv maanpinnasta Karttalehti Maanpinta N E 8521 YKJ Z 114,79 Tasotiedot ja rakenne Syv. Taso Putki PEH 65/6, siivilärako 0. mm Syv. N Reiän pohja maanpinnasta 44,80 69,99 Maapaksuus 41,40 7,9 Muoviputken korkeus maanpinnasta 0,90 115,69 Rautaputken korkeus maanpinnasta 1,00 115,79 Suodattimen yläpään syvyys 27,40 87,9 Suodattimen alapään syvyys 7,40 77,9 Suodattimen pituus 10,00 Pohjaveden korkeus maanpinnasta 1,7 8,09 Asennus pvm Asentanut JKi Suunnittelija Piirros pisteestä (ei mittakaavassa) Kohde Maalajihavainnot muovip. mp asennettu tilaajan toimittama lukko 27,40 1,1-2,1 hiekka 5,1-6,1 hiekka 0-8 9, - 10, hiekka/sora ,90 1,8-14,8 hiekka/sora , - 19, hiekka/sora ,00 22,7-2,7 hieno hiekka 27,6-28,6 hieno hiekka, kiviä 20mm 4,6-5,6 sora ,4-40,4 hiekka/sora siiviläputki, yläp. pv siiviläputken pit. 10,00 siiviläputki, alap. kp reiän pohja 27,40 1,70 7,40 41,40 44,80

76 POHJAVEENPINNAN MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI Havainnot Työ no 199 Hausjärvi Havaintoväli Huom. Putken no Tutkimuspaikka Pvm Syv. Taso 4 Hausjärvi, Riihimäen vesi ,05 pv maanpinnasta Karttalehti Maanpinta N E 8158 YKJ Z 96,25 Tasotiedot ja rakenne Syv. Taso Putki PEH 65/6, siivilärako 0. mm Syv. N Reiän pohja maanpinnasta 7,75 58,50 Maapaksuus 4,75 61,50 Muoviputken korkeus maanpinnasta 0,50 96,75 Rautaputken korkeus maanpinnasta 0,55 96,80 Suodattimen yläpään syvyys 9,00 87,25 Suodattimen alapään syvyys 29,00 67,25 Suodattimen pituus 20,00 Pohjaveden korkeus maanpinnasta 15,05 81,20 Asennus pvm Asentanut KF Suunnittelija Piirros pisteestä (ei mittakaavassa) Kohde Maalajihavainnot muovip. mp siiviläputki, yläp. pv siiviläputken pit. siiviläputki, alap. kp reiän pohja asennettu tilaajan 0,6-1,6 hiekka toimittama lukko,9-4,9 HkSr 7,7-8,7 HkSr 0,50 9,75-10,75 HkSr 11,55-12,55 HkSr 0,00 12,9-1,9 HkSr 1,9-14,9 HkSr 14,9-15,9 HkSr 16,4-17,9 HkSr 9,00 17,7-18,7 HkSr 18,7-19,7 HkSr 25,8-26,8 soramoreeni 29,4-0,4 HkSr 1,7-2,7 HkSr 9,00 15,05 20,00 29,00 4,75 7,75

77 POHJAVEENPINNAN MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI Havainnot Työ no 199 Hausjärvi Havaintoväli Huom. Putken no Tutkimuspaikka Pvm Syv. Taso 5 Hausjärvi, Riihimäen vesi ,6 pv maanpinnasta Karttalehti (KKJ perus) PEH yläpää X Y Z Tasotiedot ja rakenne Syv. Taso Putki PEH 65/6, siivilärako 0. mm Syv. N Reiän pohja maanpinnasta 42,90 Maapaksuus 9,15 Muoviputken korkeus maanpinnasta 1,10 Rautaputken korkeus maanpinnasta 1,10 Suodattimen yläpään syvyys 2,90 Suodattimen alapään syvyys,90 Suodattimen pituus 10,00 Pohjaveden korkeus maanpinnasta 0,6 Asennus pvm Asentanut KF Suunnittelija Piirros pisteestä (ei mittakaavassa) Kohde Maalajihavainnot muovip. mp asennettu tilaajan toimittama lukko 0-1 SaSi 4,9-5,6 SaSi 8,2-9,2 SaSi 1,10 16,55-17,55 SaSi HkSr 0,00 22,9-2,9 HkSr 27, - 28, karkea sora 2,90 siiviläputki, yläp. pv siiviläputken pit. 10,00 siiviläputki, alap. kp reiän pohja 2,90 0,60,90 9,15 42,90

78 POHJAVEENPINNAN MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI Havainnot Työ no 199 Hausjärvi Havaintoväli Huom. Putken no Tutkimuspaikka Pvm Syv. Taso 6 Hausjärvi, Riihimäen vesi ,77 pv maanpinnasta Karttalehti Maanpinta N E YKJ Z 84,9 Tasotiedot ja rakenne Syv. Taso Putki PEH 65/6, siivilärako 0. mm Syv. N Reiän pohja maanpinnasta 2,10 61,8 Maapaksuus 18,90 66,0 Muoviputken korkeus maanpinnasta 0,75 85,68 Rautaputken korkeus maanpinnasta 1,10 86,0 Suodattimen yläpään syvyys 10,62 74,1 Suodattimen alapään syvyys 18,62 66,1 Suodattimen pituus 8,00 Pohjaveden korkeus maanpinnasta 1,77 8,16 Asennus pvm Asentanut JH Suunnittelija Piirros pisteestä (ei mittakaavassa) Kohde Maalajihavainnot muovip. mp pv asennettu tilaajan toimittama lukko 2,2 -,2 hksr 5,2-6,2 hksr 7,9-8,9 näyte huuhtoutui 0,75 9, - 10, hksr 10,8-11,8 näyte huuhtoutui 0,00 1,8-14,8 näyte huuhtoutui 16,6-17,6 hksr 1,77 10,62 siiviläputki, yläp. 10,62 siiviläputken pit. 8,00 siiviläputki, alap. kp reiän pohja 18,62 18,90 2,10

79 POHJAVEENPINNAN MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI Havainnot Työ no 199 Hausjärvi Havaintoväli Huom. Putken no Tutkimuspaikka Pvm Syv. Taso 7 Hausjärvi, Riihimäen vesi ,4 pv maanpinnasta Karttalehti Maanpinta N E YKJ Z 96,88 Tasotiedot ja rakenne Syv. Taso Putki PEH 65/6, siivilärako 0. mm Syv. N Reiän pohja maanpinnasta 27,40 69,48 Maapaksuus 24,00 72,88 Muoviputken korkeus maanpinnasta 0,90 97,78 Rautaputken korkeus maanpinnasta 1,00 97,88 Suodattimen yläpään syvyys 14,10 82,78 Suodattimen alapään syvyys 22,10 74,78 Suodattimen pituus 8,00 Pohjaveden korkeus maanpinnasta 1,4 8,48 Asennus pvm Asentanut JKi Suunnittelija Piirros pisteestä (ei mittakaavassa) Kohde Maalajihavainnot muovip. mp asennettu tilaajan toimittama lukko 0-1 hiekka,7-4,7 hiekka 6,5-7,5 hiekka 0,90 9,5-10,5 hiekka 12, - 1, hiekka 0,00 15,1-16,1 savi 21,1-22 hksr 14,10 pv siiviläputki, yläp. 1,40 14,10 siiviläputken pit. 8,00 siiviläputki, alap. kp reiän pohja 22,10 24,00 27,40

80 POHJAVEENPINNAN MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI Havainnot Työ no 1015 Hausjärvi Havaintoväli Huom. Putken no Tutkimuspaikka Pvm Syv. Taso 8 Hausjärvi, Riihimäen vesi pv maanpinnasta Karttalehti Maanpinta N E YKJ Z Tasotiedot ja rakenne Syv. Taso Putki PEH 65/6, siivilärako 0. mm Syv. N Reiän pohja maanpinnasta Maapaksuus Muoviputken korkeus maanpinnasta 0.90 Rautaputken korkeus maanpinnasta 1.00 Suodattimen yläpään syvyys 8.00 Suodattimen alapään syvyys Suodattimen pituus 6.00 Pohjaveden korkeus maanpinnasta 0 Asennus pvm Asentanut SJ Suunnittelija Piirros pisteestä (ei mittakaavassa) Kohde Maalajihavainnot muovip. asennettu tilaajan toimittama lukko 0-1 multaa 1-10 savista moreenia hieno hiekka kallio mp pv siiviläputki, yläp siiviläputken pit siiviläputki, alap. kp reiän pohja

81 POHJAVEENPINNAN MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI Havainnot Työ no 1015 Hausjärvi Havaintoväli Huom. Putken no Tutkimuspaikka Pvm Syv. Taso 9 Hausjärvi, Riihimäen vesi pv maanpinnasta Karttalehti Maanpinta N E YKJ Z Tasotiedot ja rakenne Syv. Taso Putki PEH 65/6, siivilärako 0. mm Syv. N Reiän pohja maanpinnasta Maapaksuus Muoviputken korkeus maanpinnasta Rautaputken korkeus maanpinnasta Suodattimen yläpään syvyys Suodattimen alapään syvyys Suodattimen pituus 8.00 Pohjaveden korkeus maanpinnasta Asennus pvm Asentanut SJ Suunnittelija Piirros pisteestä (ei mittakaavassa) Kohde Maalajihavainnot muovip. mp asennettu tilaajan toimittama lukko 0 - multaa 2-10 savista moreenia soramoreenia hiekkasora 2 - kallio pv siiviläputki, yläp siiviläputken pit siiviläputki, alap. kp reiän pohja

82 POHJAVEENPINNAN MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI Havainnot Työ no 1015 Hausjärvi Havaintoväli Huom. Putken no Tutkimuspaikka Pvm Syv. Taso 10 Hausjärvi, Riihimäen vesi pv maanpinnasta Karttalehti Maanpinta N E YKJ Z Tasotiedot ja rakenne Syv. Taso Putki PEH 65/6, siivilärako 0. mm Syv. N Reiän pohja maanpinnasta Maapaksuus Muoviputken korkeus maanpinnasta Rautaputken korkeus maanpinnasta Suodattimen yläpään syvyys Suodattimen alapään syvyys Suodattimen pituus 6.00 Pohjaveden korkeus maanpinnasta Asennus pvm Asentanut SJ Suunnittelija Piirros pisteestä (ei mittakaavassa) Kohde Maalajihavainnot muovip. mp asennettu tilaajan toimittama lukko 0-1 multaa 1-10 savista moreenia soramoreenia hiekkaa 16 - kallio pv siiviläputki, yläp siiviläputken pit siiviläputki, alap. kp reiän pohja

83 POHJAVEENPINNAN MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI Havainnot Työ no 1015 Hausjärvi Havaintoväli Huom. Putken no Tutkimuspaikka Pvm Syv. Taso 11 Hausjärvi, Riihimäen vesi pv maanpinnasta Karttalehti Maanpinta N E YKJ Z Tasotiedot ja rakenne Syv. Taso Putki PEH 65/6, siivilärako 0. mm Syv. N Reiän pohja maanpinnasta Maapaksuus Muoviputken korkeus maanpinnasta Rautaputken korkeus maanpinnasta Suodattimen yläpään syvyys Suodattimen alapään syvyys Suodattimen pituus 8.00 Pohjaveden korkeus maanpinnasta Asennus pvm Asentanut SJ Suunnittelija Piirros pisteestä (ei mittakaavassa) Kohde Maalajihavainnot muovip. mp asennettu tilaajan toimittama lukko 0 - moreenia - 10 savea soramoreenia savimoreenia 2 - kallio pv siiviläputki, yläp siiviläputken pit siiviläputki, alap. kp reiän pohja