Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 10/ Finlands Kommunförbund rf

Transkriptio

1 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 10/ Kokoustiedot Aika: klo Paikka: Kuntatalo Kommunernas hus Toinen linja 14, Helsinki

2 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 10/ Sisällysluettelo Sivu 102 Kokouksen avaus 3 Liite 1, Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 Liite 1, Pöytäkirjan tarkastajan valinta Kuntaliiton linjaukset kuntien tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön tueksi 6 Liite 1, Kuntaliiton eurovaaliohjelma Liitteet 1 2, Kuntaliiton talouskatsaus syyskuu Liite 1, Valtionosuusuudistuksen tilanne Rautavaaran kunnan aloite 15 Liite 1, Kuntaliiton hallituksen seuraaviin kokouksiin suunnitellut asiat Kuntaliiton hallituksen seuraava kokous Kokouksen päättäminen 18

3 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 10/ Kokouksen avaus Liite 1, 102 Liiton puheenjohtaja avaa Kuntaliiton hallituksen kokouksen. Todetaan. Puheenjohtaja avasi hallituksen kokouksen päätöksenteko-osuuden klo Merkittiin, että informaatio-osassa olivat esillä seuraavat asiat: - Kuntalain tilannekatsaus, lakiasiain johtaja Arto Sulonen - Kuntien veroratkaisut ja valtionosuusuudistus, varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen - AMK-uudistuksen II vaihe, varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen - Ajankohtaiskatsaus ja hallituksen esityslista , toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

4 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 10/ Hallituksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Liite 1, 103 Sääntöjen mukaan hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Kutsu on lähetetty hallituksen varsinaisille jäsenille ja varajäsenille seitsemän päivää ennen hallituksen kokousta Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Hallituksen kokouksiin osallistuvat myös varajäsenet. Hallituksen jäseniä ja varajäseniä sekä muita läsnäolijoita pyydetään allekirjoittamaan läsnäololista, joka otetaan pöytäkirjan liitteeksi. Todetaan, että tähän kokoukseen osallistuvat hallituksen jäsenet ja varajäsenet allekirjoitetun läsnäololistan mukaisesti. Samalla todetaan, että kokous on laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. Todettiin, että tähän kokoukseen osallistuvat hallituksen jäsenet ja varajäsenet allekirjoitetun läsnäololistan (liite 1, 103 ) mukaisesti. Samalla todettiin, että kokous on laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen.

5 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 10/ Pöytäkirjan tarkastajan valinta Hallituksen pöytäkirjan allekirjoittavat hallituksen (kokouksen) puheenjohtaja ja sihteeri. Hallitus päätti , että pöytäkirjan tarkastaa yksi kussakin kokouksessa valittava jäsen. Hallitus päättää, että tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajaksi valitaan hallituksen jäsen Sirpa Paatero. Hyväksyttiin.

6 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 10/ Kuntaliiton linjaukset kuntien tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön tueksi Liite 1, 105 Kuntaliiton strategiassa on määritelty, että liiton perustehtävänä on tehdä kuntien kanssa kuntalaisille kestävää tulevaisuutta. Keskeisenä tehtävänä on sovittaa yhteen erilaisten kuntien tarpeisiin sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäviä ratkaisuja. Kestävyydellä tarkoitetaan myös sukupolvet ylittävää oikeudenmukaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa ja kuntalaisten yhdenvertaisuutta. Kunnat ovat hyvin onnistuneet tarjoamaan tasa-arvoisia mahdollisuuksia miehille ja naisille, tytöille ja pojille ja vaikuttaneet siihen, että kansainvälisesti verrattuna Suomessa tasa-arvo on pitkällä. Kuntien palvelut, esimerkiksi hyvin toimiva päivähoito, koulutus, terveydenhuollon palvelut ovat naisten ja miesten tasa-arvon perusta. Lainsäädäntö, kansallinen ja EU:n tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspolitiikat velvoittavat kuntia edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kaikessa toiminnassaan. Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa on useita kuntia koskevia painopisteitä mm. kuntauudistus, köyhyyden, syrjäytymisen ja terveysongelmien vähentäminen. Hallituksen toimenpiteet yhdenvertaisuuden edistämiseksi, esimerkiksi romaanipoliittisen ohjelman ja YK:n vammaisyleissopimuksen toimeenpano, toteutetaan pitkälti myös kunnissa. Vaikka Suomessa tasa-arvo on monissa asioissa saavutettu, edelleen on eroja sukupuolten ja eri vähemmistöryhmien hyvinvoinnissa ja mahdollisuuksien toteutumisessa käytännössä. Kunta-alalla on eroja sukupuolen mukaan esimerkiksi terveydessä ja hyvinvoinnissa, koulutuksessa ja koulutusalojen ammatillisessa jakautumisessa, työn ja perheen yhteensovittamisessa. Sukupuoleen perustava ja lähisuhdeväkivalta ovat vakavia ongelmia. Kuntademokratiassa naisten ja miesten edustus ja osallistuminen päätöksentekoon eivät ole tasapainossa. Kunnat voivat vaikuttaa erojen vähentämiseen ja luoda sosiaalisesti kestävää tulevaisuutta. Nyt kun kunnissa on käynnissä isoja muutoksia ja talouden kiristyessä on entistä tärkeämpää ottaa päätöksissä ja toiminnassa sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus huomioon. Kuntaliitto tukee kuntia tässä työssä. Kuntaliitto huolehtii sekä tasaarvo- että yhdenvertaisuuslainsäädännön ja politiikan yleisestä edunvalvonnasta ja kuntien palveluista. Kuntaliitto on hyväksynyt Eurooppalaisen peruskirjan naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta paikallishallinnossa ja suositellut sitä kunnille ja maakuntaliitoille vuonna Tasa-arvon peruskirja kattaa kuntien demokraattisen vastuun ja päätöksenteon, palvelut, työnantajaroolin, sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisyn ja kestävän kehityksen sekä yhdenvertaisuuden edistämisen moniperusteisen syrjinnän ehkäisemisenä. Peruskirja Kuntaliiton julkaisuina on suomeksi osoitteessa ja ruotsiksi

7 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 10/ Peruskirjan lähtökohtana on, että kunnilla on parhaimmat yhteiskunnalliset edellytykset lähellä kansalaisia vaikuttaa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen kuntalaisten arjessa ja näin lisätä hyvinvointia. Kyse ei ole lisätehtävästä, vaan toimintatavoista. Kun palveluissa sukupuoli- ja yhdenvertaisuusnäkökulmat ovat mukana, lisätään kuntalaislähtöisyyttä, palvelujen laatua sekä paremmalla kohdentumisella tehokkuutta. Tähän mennessä 13 suomalaista kuntaa, kaikki suurimmat kaupungit mukaan luettuina, ja 2 maakunnanliittoa ovat hyväksyneet peruskirjan. Määrä on vähäinen Ruotsiin verrattuna. Ruotsissa tasa-arvon peruskirjan on hyväksynyt 89 kuntaa. Kun kunta hyväksyy peruskirjan, se sitoutuu panemaan sen toimeen ja laatimaan tai päivittämään tasa-arvosuunnitelmansa peruskirjan pohjalta. Kuntaliitto on yhteisessä kehittämisprojektissa kuntien ja Nytkis ry:n kanssa luonut tasa-arvon peruskirjan toimeenpanon käytäntöjä sekä laatinut oppaat kuntien luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Sähköisenä luottamushenkilöiden opas suomeksi on osoitteessa ja ruotsiksi Opas viranhaltijoille löytyy linkistä: Nämä ovat saatavana myös julkaisuina. Kuntaliiton suomeksi teettämässä Ruotsin Kuntaliiton, Sveriges kommuner och landstingin (SKL) videossa on havainnollistettu sukupuolten tasa-arvon hyötyjä kunnan palveluissa ja resurssien käytössä. Videot ruotsiksi ja suomeksi ovat nähtävissä osoitteessa: Kuntaliitossa on valmisteltu linjaukset, joilla tuetaan kuntien tasaarvo- ja yhdenvertaisuustyötä (Liite 1, 105 ). Eurooppalainen tasaarvon peruskirja on hyvä poliittinen, strateginen ja käytännön väline ottaa uuden valtuustokauden alkuvaiheessa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmat mukaan kunnan päätöksentekoon ja toimintaan. Panemalla peruskirjan periaatteet myös Kuntaliiton omassa toiminnassa läpileikkaavasti käytäntöön eri toimialojen edunvalvonnassa, palveluissa ja kehittämisessä tuetaan kuntia lainsäädännön sekä kansallisen ja EU:n tason tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspolitiikan toteuttamisessa. Kuntaliiton hallitus pitää tärkeänä Eurooppalaista naisten ja miesten tasa-arvon paikallishallinnon peruskirjaa ja ehdottaa, että kunnat ja kuntakonsernien yhteisöt hyväksyvät sen ja panevat sen käytännössä toimeen sekä painottaa, että tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmat ovat erityisesti tärkeitä nyt, kun kunnissa on käynnissä isoja muutoksia ja talouden kiristyessä. Samalla hallitus päättää, että Kuntaliitto toteuttaa peruskirjan periaatteita Kuntaliiton edunvalvonnassa, palveluissa ja kehittämisessä ja näin tukee kuntien tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.

8 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 10/ Hyväksyttiin.

9 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 10/ Kuntaliiton eurovaaliohjelma 2014 Liite 1, 106 Liite 2, 106 Euroopan parlamentin vaalit järjestetään Suomessa Kuntaliitto laatii europarlamenttivaaleja varten vaaliohjelman, jossa tuodaan esille kuntien kannalta keskeiset vaaliteemat. Eurovaaliohjelma julkistetaan jo syksyllä 2013, jotta Kuntaliiton näkemykset voisivat vaikuttaa puolueiden ja parlamenttivaaliehdokkaiden vaalitavoitteisiin. Kun eurovaaliohjelma on valmisteltu jo tänä vuonna, Kuntaliitolla on myös mahdollisuus esitellä eurovaaliteemojaan keväällä 2014 heti, kun yleinen vaalikeskustelu alkaa. Kuntaliiton EU-politiikan lähtökohtana on hallituksen syksyllä 2011 hyväksymien EU-poliittisten linjausten mukaisesti Suomen kunnallishallinnon toimintaedellytysten turvaaminen ja kehittäminen vaikuttumalla Euroopan unionin toimintaan ja hyödyntämällä EUjäsenyyden tarjoamia mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön. Kuntaliiton eurovaaliohjelmassa tuodaan esille kuntien asema EU:n päätöksenteossa ja Kuntaliiton keskeiset EU-poliittiset tavoitteet. Erityistä huomiota on kiinnitetty myös kuntatalouden asemaan EU:n talouspolitiikassa. EU:n politiikka-aloista on eurovaaliohjelmassa otettu esille ne, joilla on suora vaikutus kuntien toimintaan. Useilla aloilla voidaan myös esitellä Suomen kuntajärjestelmän vahvuuksia. Sektoripolitiikat on ryhmitelty neljän pääotsikon alle: Kunnat Euroopan sisämarkkinoilla, Kuntien ja maakuntien elinvoimaisuus, Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys sekä Kuntalaisten hyvinvointi. Kansainvälisistä yhteistyökysymyksistä on otettu esille Itämeren alue, EU:n arktinen ulottuvuus sekä EU:n ja Venäjän yhteistoimintasuhteet paikallishallinnon näkökulmasta. Eurovaaliohjelman teemoja ja Kuntaliton näkemyksiä on selostettu tarkemmin vaaliohjelmaan liittyvässä taustamuistiossa. Hallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan Kuntaliiton eurovaaliohjelman 2014 luonnoksen ja siihen liittyvän taustamuistion. Puheenjohtaja ehdotti taustamuistioon liite 2, 106 tehtäväksi seuraavat muutokset: - Poistetaan sivun 4 viimeisen kappaleen 2. virkkeestä sana lähitulevaisuudessa ja 3. virkkeestä sanat tässä vaiheessa. Hyväksyttiin liitteet 1 2, 106 puheenjohtajan ehdottamin muutoksin.

10 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 10/ Kuntaliiton talouskatsaus syyskuu 2013 Liite 1, 107 Tuotot Kuntaliiton, mukaan lukien toimintansa aloittanut Kuntaliitto Holding Oy sekä aloittaneet Kuntaliitto Palvelut Oy, Kuntatalo Oy ja Kuntaliitto Holding Oy, varsinaisen toiminnan syyskuun kumulatiiviset tuotot vuonna 2013 olivat yhteensä euroa ylittäen budjetin eurolla (budjetti euroa). Edelliseen vuoteen verrattuna kasvua oli 9 %. Merkittävä osa tästä kasvusta johtuu konsernirakennemuutoksen myötä tulleesta sisäisestä myynnistä ulkoisten tuottojen ollessa kokonaisuudessaan suunnitellulla tasolla. Myytävissä palveluissa asiantuntija- ja koulutuspalvelut, euroa, alittivat budjetin eurolla. Edelliseen vuoteen verrattuna nämä palvelut olivat euroa pienemmät. Koko vuonna tämän ennustetaan lähenevän budjetoitua kohti. Hanketuotot olivat euroa ja ylittivät budjetin euroa. Myytävissä palveluissa julkaisumyynti ( euroa) oli euroa parempi kuin edellisen vuoden myynti sekä ylitti budjetin eurolla. Ero johtuu uusien Luottamushenkilöoppaiden myynnistä. Tämä näkyy myös kustannuksena paino- ja postituskuluissa. Myynti tasaantunee loppuvuoden mittaan budjetoitua kohti. Myytävissä palveluissa kunnia- ja ansiomerkkien myynti ( euroa) oli euroa alle budjetoidun tason, toisaalta samalla tasolla kuin vuoden 2012 syyskuun kumulatiivinen myynti. Perinteisesti kunnia- ja ansiomerkkien myynti painottuu loppuvuodelle. Muut myytävien palveluiden tuotoista, euroa, kostuivat pääosin ATK-päivistä (0,6 miljoona euroa) ja Kuntapäivistä (0,4 miljoona euroa) Vuokratuotot olivat euroa ja hieman budjetoitua pienemmät syyskuussa, mutta tasaantunee loppuvuoden aikana budjetoitua kohti. Jäsen- ja palvelumaksut olivat euroa ja olivat budjetoidulla tasolla. Kuntaliiton ja uusien konserniyhtiöiden välinen myynti (raportissa Konserninväliset tuotot ) on euroa. Tämä koostuu pääosin Kuntaliitto Palvelut Oy:n palvelujen (mm. Kuntatalo-kiinteistöön liittyvät palvelut, ICT-palvelut, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, myynti- ja markkinointi) myynnistä Kuntaliitolle. Vuoden 2013 budjetissa näitä eriä ei ole budjetoitu, koska konsernirakennemuutoksen vaikutuksiin ei osattu budjettia tehtäessä varautua. Tämä uusi konsernirakenne näkyy toteumaraportoinnissa siten, että sekä tuotoissa että kuluissa on lisäystä verrattuna alkuperäiseen liiton budjettiin.

11 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 10/ Kustannukset Varsinaisten palkkakulut, mukaan lukien palkkiot, olivat euroa budjetoitua pienemmät. Ero johtuu pääosin lomarahojen vaihdosta vapaaksi. Henkilöstökulut olivat yhteensä euroa ja alittivat budjetin eurolla. Ero johtuu eläkemenoperusteisten kustannusten kirjausmenetelmän muutoksesta. Vuoden 2012 vuositilinpäätöksessä varauduttiin tuleviin eläkemenoperusteisiin kustannuksiin kirjaamalla varaus taseeseen ja tämä aiheuttaa poikkeamaa budjettiin nähden. Poistot, euroa, ylittivät budjetin eurolla, johtuen pääosin Kuntatalon yhtiöittämisen yhteydessä syntyneestä kirjanpidollisesta arvonnoususta. Muiden kulujen ylitys budjettiin verrattuna oli yhteensä euroa. Tämä johtui merkittävältä osin Kuntaliiton ja Kuntaliitto Holding Oy:n, Kuntaliitto Palvelut Oy:n ja Kuntatalo Oy:n tuottojen ja kulujen välisillä kirjausmuutoksilla asti näitä eriä käsiteltiin Kuntaliiton sisäisinä erinä. Konsernirakenteen muutoksen ja tätä myötä muuttuneen kirjauskäytännön vuoksi näkyy euroa konserninvälisinä kuluina, jotka ovat edellä mainittuja palvelukuluja. Tämä näkyy vastaavasti konserninvälisinä euron tuottoina. Erotus johtuu konserniyhtiöiden palveluista johtuvasta arvonlisäverosta. Muu euron ylitys muodostuu pääosin budjetoimattomista kuluista, jotka koostuvat mm. laki- ja konsulttipalveluista sekä varainsiirtoveroista liittyen konsernirakennemuutokseen. Atk-kulut alittavat budjetin eurolla. Osa alituksesta johtuu kirjausmuutoksesta, jossa ATK-kulut näkyvät konserninvälisien kulujen alla. Todellisuudessa ATK-kulut ylittäisivät budjetin noin eurolla, mikä johtuu investoinneista, jotka on kirjattu tulokseen taseen sijasta ja osa johtuu veloituskäytännön muutoksesta. Ulkopuoliset palvelut ylittivät budjetin eurolla sekä muut toimintakulut eurolla, johtuen pääosin edellä mainituista budjetoimattomista rakennemuutoskustannuksista. Kustannukset olivat yhteensä euroa ja ylittivät budjetin eurolla. Tulos Kuntaliiton tuotto-/kulujäämä ilman tutkimus- ja kehityshankkeita oli euroa eli euroa budjetoitua heikompi. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos oli euroa. Edellisvuoden sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos yhdeksältä ensimmäiseltä kuukaudelta oli euroa. Varainhoitajan vaihdon yhteydessä on vuodelle 2013 tuloutunut kertaluonteisia myyntivoittoja, jotka ylittävät merkittävästi normaalin tason. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan odotetaan vuoden mittaan tasoittuvan budjetoitua kohti. Kuntaliiton syyskuun kumulatiivinen tulos on, poikkeuksellisten sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuottojen ja Kuntatalon myynnistä johtuvan sisäisen myyntivoiton (tämä voitto eliminoituu konsernin tuloksesta) jälkeen euroa ylijäämäinen ja euroa budjetoitua parempi. Vuoden 2013 ennuste on euroa. Ilman Kuntatalosta johtuvaa sisäistä myyntivoittoa ja poikkeuksellista sijoi-

12 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 10/ tus- ja rahoitustoiminnan tulosta tulosennuste olisi euroa eli jonkin verran budjetoitua tasoa huonompi. Liiton uuteen strategiaan sisältyy tavoite Kuntaliiton talouden tasapainottamisesta vuoteen 2017 mennessä. Liitto pyrkii siihen, että sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuottojen keskimääräisellä vuosituotolla (noin 3 miljoonaa euroa) liiton tulos on neljän vuoden kuluttua nolla tai hieman ylijäämäinen. Tavoitteena on siis saavuttaa noin -3 miljoonan euron tulotaso vuoteen 2017 mennessä. Tulosparannus toteutetaan sekä tuotteiden ja palveluiden myyntiä parantamalla että kustannuksia sopeuttamalla. Verkosto- ja toimintamallien uudistamisella pyritään synnyttämään tehokkuushyötyjä. Johto on käynyt elokuussa yksiköittäin keskustelut tarvittavista sopeuttamistoimenpiteistä. Vuoden 2014 loppuun mennessä henkilöstön sopeuttamistarpeen suunnitellaan olevan noin 17 henkilötyövuotta, ja seuraavina vuosina noin 10 henkilötyövuotta vuodessa. Liitto sopeuttaa henkilöstökustannusten tasoa ensisijaisesti hyödyntämällä henkilöstön luontaista vaihtuvuutta sekä määräaikaisia työsuhteita koskevien järjestelyiden avulla. Edellä mainitut tulostavoitteet pyritään ensisijaisesti saavuttamaan siten, että yhteistoimintaneuvotteluja käytäisiin vain työntehtävien ja toiminnan uudelleen organisointien vuoksi. Liiton yksiköt konkretisoivat talouden tasapainottamistavoitteen toiminnan suunnittelussa vuodelle Jatkossa tulosparannuksen aikaansaaminen edellyttää myös, että liitto määrittelee palvelut, jotka sisältyvät kuntien maksamiin jäsenmaksuihin ja liitto kehittää aktiivisesti niitä jäsenille tarjottavia palveluita, joista laskutetaan käytön mukaan. Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi.

13 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 10/ Valtionosuusuudistuksen tilanne Kuntaliiton hallitus hyväksyi pitämässään kokouksessa yleispiirteisesti Kuntaliiton tavoitteita uudistukselle. Lisäksi pidetyssä hallituksen kokouksessa merkittiin tiedoksi valtionosuusuudistuksen selvitysmies Arno Miettisen julkistamat alustavat linjaukset järjestelmän uudistamiseksi. Varatoimitusjohtaja Kietäväinen esitteli uudistuksen alustavia linjauksia Kuntaliiton hallituksen infossa Selvitysmies on jatkanut esityksensä hiomista lopulliseen muotoonsa ja laatinut myös kuntakohtaiset koelaskelmat. Esitys on viimevaiheessa laskelmineen ollut Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän (HALKE) käsittelyssä. Uudistukselle asetetun aikataulun mukaan laskelmat piti julkistaa lokakuussa ja lopullinen selvitysmiehen esitys kuluvan vuoden loppuun mennessä. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan Aikaisemmin kesäkuussa HALKE on jo päättänyt, että toisen asteen koulutuksen rahoitus jää uudistuksen ulkopuolelle ja rahoitus myönnetään edelleen koulutuksen järjestäjille. Muutoin selvitysmiehen keskeiset ehdotukset alustavaan esitykseen nähden ovat pääosin säilyneet muuttumattomina. Nykyisen järjestelmän periaatteet kuten laskennallisuus, ikärakenteen mukaan määräytyminen ja muut keskeiset porrastusperusteet ja kustannustenjaon säilyttämisen seuranta ja tarkistaminen jäävät edelleen voimaan. Peruspalvelujen valtionosuus myönnetään edelleen peruskunnalle. Järjestelmän monimutkaisuuden vähentämiseksi on tarkoitus, että nykyisistä noin 50 kriteeristä jää jäljelle kymmenkunta. Samalla monen kriteerin päällekkäinen vaikutus poistuisi. Peruspalvelujen (sosiaali- ja terveydenhuolto sekä esi- ja perusopetus) laskennalliset kustannukset (noin 24,4 mrd. ) määräytyisivät vähemmillä kriteereillä. Jakoa hallinnonaloihin ei tehtäisi. Kriteereinä olisivat ikärakenne, sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys ja saaristoisuus. Kokonaan uudella tavalla määräytyisi sairastavuus, joka on tähän asti perustunut työkyvyttömien määrään. Uudistuksessa valtionosuus sairastavuuteen määräytyisi kuntakohtaisesti Kelan tilastoimien keskeisten kansansairauksien (12 sairautta) mukaan, joilla on tutkimuksin osoitettuja merkittäviä kustannusvaikutuksia. Tämän tarkoittaisi luonnollisesti ikärakenteen painoarvon vähenemistä merkittävästi. Kertoimet muodostuvat ikärakenteen mukaan terveydenhuollosta, vanhustenhuollosta ja sosiaalihuollosta sekä kansansairauksien perusteella terveydenhuollosta ja vanhustenhuollosta. Vieraskielisyyden painoarvo nousisi nykyisestä, kun sitä sovelletaan koko väestöön (nyt vain vuotiaat). Peruspalveluissa olisi edelleen asukaskohtainen omarahoitusosuus. Muutoin laskennalliset kustannukset määräytyisivät asukasluku x hinta x kerroin -periaatteella. Nykyinen yleinen osa korvataan lisäosilla (noin 306 milj. ) kriteereitä vähentämällä. Jäljelle jäävät syrjäisyys ja saamelaisuus (noin kuudes osa painoarvosta). Loput lisäosista jaettaisiin kokonaan uuden kriteerin, työpaikkaomavaraisuuden, perusteella, josta osallisia olisivat periaatteessa kaikki kunnat. Kriteerin painoarvo lähes

14 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 10/ kaksinkertaistettiin valmistelun kuluessa. Lisäosissa ei entiseen tapaan ole omarahoitusosuutta. Uusi piirre uudistuksessa olisi tulojen tasauksen painoarvon kasvattaminen siirtämällä yli 600 milj. euroa kustannusten tasauksesta verotulojen laskennalliseen tasaukseen. Tarkoitus on nostaa nykyinen 91,86 %:n tasausraja sataan prosenttiin. Tasauslisänä kunta saisi 80 % laskennallisen verotulon ja tasausrajan erotuksesta, jolloin omavastuu olisi 20 %, mikä pudottaa tasauslisää merkittävästi nykyisestä matalimmissa verotulon kunnissa. Tasausvähennyksenä kunta maksaisi 30 % tasausrajan ylittävästä osasta lisättynä ylityksen luonnollisella logaritmilla, jolloin tasausvähennys olisi progressiivinen eikä kiinteä kuten nykyisin. Kustannustenjaon tarkistus valtion ja kuntien välillä on tarkoitus säilyttää, mutta tarkistus tehtäisiin vuosittain, jolloin valtionosuuden perusteet pysyisivät paremmin ajan tasalla eikä merkittävää jälkeenjääneisyyttä ja valtionosuuden suorittamistarvetta kerralla enää tulisi. Koelaskelmat eivät vielä olleet tiedossa eivätkä kaikki uudistuksen yksityiskohdat, joista HALKE:ssa ei ole päästy sopimukseen. HALKE päättänee uudistuksesta lähiaikoina, joten edellä olevaan kuvaukseen voi tulla muutoksia. Uudistukseen liittyviä asioita, laskelmia jne., selostetaan tarkemmin kokouksessa. Jos ennen kokousta saadaan lisäselvitystä, se toimitetaan erikseen hallituksen jäsenille eksaittiin. Hallitus päättää merkitä tiedoksi selostuksen ja antaa liiton toimivalle johdolle evästyksiä asian jatkovalmistelua varten. Merkittiin tiedoksi.

15 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 10/ Rautavaaran kunnan aloite Liite 1, 109 Rautavaaran kunta on kesäkuussa 2013 tehnyt aloitteen Pohjois- Savon liitolle pitkien välimatkojen ja harvaan asutuille kunnille laadittavasta erillisohjelmasta ja selvityshenkilön nimeämisestä. Maakuntahallitus on pidetyssä kokouksessaan merkinnyt tiedoksi maakuntajohtajan esityksen aloitteen saattamisesta Suomen Kuntaliiton pienten kuntien neuvottelukunnan ja Pohjois-Savon liiton kuntataloustyöryhmän valmisteltavaksi. Pienten kuntien neuvottelukunta on kokouksessaan keskustellut aloitteesta liitteenä 1, 109 olevan muistion pohjalta ja toteaa seuraavaa: - Muistiossa mainitut, jo käynnissä olevat projektit tukevat vahvasti Rautavaaran aloitteessa esitettyä tavoitetta. Sen mukaan lähipalveluiden turvaamista tulevaisuudessa olisi tarkasteltava erikseen myös pitkien etäisyyksien ja harvaan asutuissa kunnissa. - Pienten kuntien neuvottelukunta korostaa tarvetta tarkastella omana ryhmänä harvaan asuttujen ja pitkien etäisyyksien kuntia Vaikuttavat lähipalvelut -projektissa, koska olosuhteet ovat hyvin erilaiset tiiviimmin asutettuihin kuntiin verrattuna. On tärkeää miettiä joustavia palveluratkaisuja näiden kuntien lähtökohdista sekä kokeilla niitä käytännössä. Projektissa esiin tulleita tuloksia voidaan sovittaa muihin pitkien etäisyyksien ja harvaan asuttuihin kuntiin. Tällä tavoin näemme, että tuloksilla on Pohjois-Savon liittoa laajempi vaikutusalue. - Pienten kuntien neuvottelukunta esittää, että kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä koskevien kokeilujen valmisteluhankkeeseen otetaan mukaan kokeilu, jossa selvitetään ja kokeillaan erityisesti harvaan asutun ja syrjäisen maaseudun kuntien tarvitsemia tehtävä- ja velvoitejoustoja. Tällä pyritään siihen, että ko. alueilla kyettäisiin tuloksellisesti turvaamaan palvelut kuntalaisille. Kokeilu voidaan toteuttaa Vaikuttavat lähipalvelut -projektin puitteissa. - Mikäli yllä mainitut toimenpiteet toteutuvat, Pienten kuntien neuvottelukunta katsoo, että erilliselle selvityshenkilölle Pohjois- Savon Liiton alueella ei ole tarvetta. Pienten kuntien neuvottelukunta esittää Kuntaliiton hallitukselle ja liiton toimistolle, että se edesauttaisi yllä mainittujen esitysten toteuttamista. Hallitus päättää merkitä tiedoksi annetun selvityksen Rautavaaran aloitteesta ja pienten kuntien neuvottelukunnan kannanoton. Merkittiin tiedoksi.

16 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 10/ Kuntaliiton hallituksen seuraaviin kokouksiin suunnitellut asiat Hallituksen lähiajan kokouksiin on suunniteltu valmisteltaviksi seuraavat, tässä vaiheessa tiedossa olevat asiat Kuntaliiton talouskatsaus/kpml Suomen Kuntaliiton vuosikertomus 2013/KPML - Kuntaliiton alustava tilinpäätös 2013/KPML - Kuntaliiton talouskatsaus/kpml - Kuntapäivät 2017/KPML Suomen Kuntaliiton ja Kuntaliitto-konsernin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2013/KPML - Raportti Kuntaliiton toiminnan ja talouden 2013 valvontatarkastuksesta/kpml - Neuvottelukuntien toimintakertomukset vuodelta 2013/KPML - Kuntaliiton valtuuston kevätkokous 2014/KPML Merkitään tiedoksi. Puheenjohtaja totesi lähiajan kokousten asialistalle seuraavat lisäykset: Valtionosuusuudistus/TK - Kuntatalouden tervehdyttämisohjelma/tk Lausunto sote-järjestämislain valmisteluryhmän loppuraportista/th Konserniohje/-suositus/TK Merkittiin tiedoksi puheenjohtajan toteamin lisäyksin.

17 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 10/ Kuntaliiton hallituksen seuraava kokous Torstai Kuntaliiton hallituksen seuraava kokous pidetään torstaina Kuntatalossa Helsingissä. Klo 8.30 Hallituksen työvaliokunnan kokous B Hallituksen kokouksen informaatio-osuus B Ryhmäkokoukset Kok. B 3.4 SDP B 3.1 Kesk. B 3.3 PerusS B 4.13 Vihr. B 4.12 Vas. B 4.11 Ryhmien välinen neuvottelu B Hallituksen kokouksen päätöksenteko-osuus B Lounas Ravintola Kuntakallio Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi.

18 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 10/ Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti hallituksen kokouksen klo

19 Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 10/ Allekirjoitukset Puheenjohtaja Sihteeri Antti Lindtman Riitta Myllymäki Käsitellyt asiat Pöytäkirjan tarkastus Aika ja paikka Allekirjoitus Sirpa Paatero