Verkostojohtamisen mahdollisuudet ja käytännöt
|
|
- Aino Lehtilä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Verkostojohtamisen mahdollisuudet ja käytännöt Työelämä 2020, alueverkoston verkostovastaavien verkostojohtamiskoulutus, Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
2 Dialogin kehittyminen/syveneminen (William Isaacs, 1999) Me Minä Ei kriittinen Kriittinen 4. 3.
3 Ennakkokyselyn tulokset: Mitä hyötyjä odotat päivän sisällöstä työllesi? Tilannekatsaus kollegoiden kesken Tilannekatsaus, "missä mennään nyt Kollegoiden tapaaminen ja kuulumiset Vertaisoppimista, toisten työstä oppiminen Tsemppaus ja sparraus Verkostotyön osaamisen kehittäminen Verkostotyöhön ja -johtamiseen osaamista, käytännönläheisiä vinkkejä ja mahdollisimman konkreettista apua (10 kpl) Verkoston osapuolten sitouttamiseen ja arkeen työkaluja (4 kpl) Verkostovastaavien rooli täsmentyy ja vahvistuu (3 kpl) Alueverkostojen toiminnan kehittäminen Alueverkostojen yhteisten tavoitteiden ja toimintatapojen kirkastaminen, unohtamatta organisaatiokohtaisia tavoitteita (8 kpl) Verkoston toimintasuunnitelman rakentaminen, roolit ja vastuut Yhteistyölupausten konkretisoituminen (2 kpl) Konkretiaa TYLA-toiminnan jatkosuunnitelmista ja mitä alueilta vaaditaan Lisätietoa valtakunnallisten toimijoiden tavoitteista ja käytännön toimista
4 Ennakkokyselyn tulokset: Mitä jännitteitä (tai haasteita) verkostotyössä? Yhteistyön aktiivisen ylläpidon ja innostamisen resurssit mistä rahoitusta, aikaa ja keinot tutustua toisiin ja sitoutua yhteistyöhön? (7 kpl) Eri alueen, sektorin tms. organisaatioilla erilaisia päämääriä ja tavoitteita, jotka voivat nousta haasteeksi (6 kpl) toisaalta tämä monimuotoisuus on myös voimavara Työelämän laadun kehittäminen avautuu vaikeasti laaja teema (2 kpl) Miten juhlapuheista toimeenpanoon niin, että yritykset ja työntekijät oikeasti hyötyvät eikä työelämän laatu jää irralleen muusta kokonaisuudesta? (2 kpl) Työntekijäpuoli tulee mukaan verkostoon helpommin kuin työnantajapuoli - Keskustelu antoisaa, mutta jää "puolitiehen. Miten kaikki mukaan? Verkostot toimivat paljolti tietämättä toisistaan ja ehkä tulee turhaa päällekkäistä toimintaa Ollaanko oikeasti avoimia uusille toimijoille osa jäsenistä tuntee toisensa, osa ei, tuleeko kuppikuntaisuutta? Toimijoiden oman roolin löytymisessä voi olla ongelmia
5 Ennakkokyselyn tulokset: Mitä onnistumisia verkostotyössä? On tunnistettu tulevaisuuden haasteita sekä mahdollisuuksia työelämän ja toimintaympäristön kehittymisen kannalta Verkostotyö ja strategiat haasteisiin vastaamiseksi ovat käynnistyneet muistettava on, että asiat etenevät askel askeleelta ja luottamuksen rakentamiseen menee aikaa (2 kpl) Osa toimijoista tuntee alaa ja sen problematiikkaa ja ovat sen vuoksi sitoutuneita hankkeeseen Ennakkoon kaikki organisaatiot, joista pyysimme edustajaa verkostoon ovat ottaneet haasteen vastaan Toimintakulttuurin muutos on käynnistynyt
6 Mistä on kyse? Mitä on verkostomainen työskentely ja kehittäminen ja mitä se ei ole? Miten verkostomainen työ eroaa esimerkiksi yhteistyöstä? kumppanuustyöstä? sidosryhmäyhteistyöstä? moniammatillisesta yhteistyöstä?
7 Verkostotutkimuksen viidakko vai ekosysteemi? Sosiaalisten verkostojen tutkimus Politiikkaverkostot Sosiaalipsykologia Sosiaalinen pääoma Yrittäjäverkostojen tutkimus Talousmaantieteellinen verkostotutkimus Organisaatioiden väliset interaktiot Sosiaalisen vaihdannan teoria Resurssiriippuvuusteoria Kriittiset näkökulmat Verkostojen kehittäminen? Evoluutioteoriat Tuotantoketjut ja -verkostot Transaktiokustannusten teoria Actor-network theory (ANT) Teollisten verkostojen tutkimus (IMP) Strategiset kumppanuudet Sopimusteoriat Strategiset verkostot Innovaatioverkostojen tutkimus Institutionaaliset teoriat
8 Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn Abstrakti määritelmä: verkosto koostuu solmukohdista, joiden välillä on yhdyssiteitä Mikä tahansa toimijajoukko, organisaatio, hierarkia, markkinat, rakenne, prosessi jne. voidaan nähdä tällaisena verkostona Määritelmä organisoitumisen yhtenä muotona: verkosto on kahden tai useamman autonomisen toimijan pitkäaikaisiin, luottamukseen pohjautuviin suhteisiin perustuvaa yhteistyötä Tämän määritelmän mukaan hierarkia ja markkinat eivät ole verkostoja, vaan on kolme erilaista toiminnan muotoa: markkinat, hierarkiat ja verkostot Esim: Podolny and Page (1998)
9 Hierarkia: auktoriteetti Tehokas rutiiniluonteisiin, monimutkaisiin tehtäviin Verkosto: luottamus Tehokas joustavuutta vaativissa tilanteissa Markkinat: ostosopimukset Tehokas rutiiniluonteisiin, suhteellisen yksinkertaisiin tehtäviin Esim: Powell (1990)
10 Luottamukseen perustuva verkostoituminen mahdollisuutena Hyvä verkostoituminen mahdollistaa samanaikaisesti: Perinteistä tuote- tai palvelukehitystä avoimemman ja kokonaisvaltaisemman innovatiivisuuden Innovaatioiden tehokkaamman leviämisen
11 Perinteinen kehittämistyön prosessi Toimijajoukon luottamus ratkaisuun On panostettava siihen, että ratkaisu saavuttaa toimijoiden luottamuksen Ratkaisu tuodaan toimijoille ulkopuolelta Ratkaisu Järvensivu, Nykänen, Rajala (2010) Aika
12 Toimijajoukon luottamus ratkaisuun Haaste: Miten ylläpidetään jatkuvaa kehittämistä tällä tavalla? Ratkaisu Ratkaisu Ratkaisu Järvensivu, Nykänen, Rajala (2010) Aika
13 Verkostoituva kehittämistyön prosessi Toimijajoukon luottamus ratkaisuun Ratkaisu Ratkaisu Ratkaisu Toimijat kehittävät ja hyödyntävät ratkaisuja yhdessä toimien Aloitetaan toimijoiden keskinäisen luottamuksen rakentamisesta Jatkuvan innovoinnin mahdollisuus! Järvensivu, Nykänen, Rajala (2010) Aika
14 Miten innovaatiot leviävät? Valtavirran käsitys: ratkaisu kehitetään ensin organisaatiossa A ja sitten se levitetään organisaatioon B Organisaatio A Ratkaisu Ratkaisu Organisaatio B Todellisuus: verkosto A kehittää ratkaisun ensin ja sitten verkoston B toimijat innostuvat verkostosta A ja omaksuvat sen ratkaisumallit Ratkaisu Verkosto A Verkosto B Esim: David Albury (2012)
15 Verkoston toimivuuden avaintekijät Uudet toimijat innostuvat mukaan Jos autan toisia, auttavatko toiset minua? Mitä toiveita, tarpeita ja osaamista toisilla on? Tieto omaksutaan tehokkaammin Toimintatavat muuttuvat aidosti
16 Ensimmäisen kehän oppimisesta kohti toisen kehän oppimista (Argyris & Schön, 1978) Ensimmäisen kehän oppiminen: Mitä kehitettävää on meidän verkostomme tuloksissa? = Kehittämistoiminta Toisen kehän oppiminen: Miten meidän tulisi kehittää kehittämistoimintaamme? = Kehittämistoiminnan kehittäminen
17 Hyvä verkostojohtaminen on laajan, avoimen verkostoitumisen mahdollistamista ja tukemista Verkoston johtaja(t) tai koordinaattori(t) Ydin verkostoa
18 Erityinen haaste: Miten edistetään yhtäaikaisesti ylätason strategisia tavoitteita sekä ruohonjuuritason verkoston omaa energiaa? Ylätason strategiset tavoitteet Verkoston innovaatioenergia
19 Työelämä 2020 kokonaisuus tasoineen Verkostomaisuutta ja hierarkkisuutta tasojen sisällä ja tasojen välillä Ministeriöt Työmarkkinakeskusjärjestöt Asiantuntijat Muut keskeiset järjestöt 1) Työelämä hankkeen ydintoimijat 2) Alueverkostojen ydintoimijat 3) Alueverkostot kokonaisuutena + Maailma tuolla ulkona Kunnat Yksityinen sektori Järjestöt Kansalaiset Valtio
20 Hierarkkinen vs. verkostomainen päätöksenteko Verkoston paine johtajille: Verkostomainen päätöksenteko Verkostomainen päätöksenteko hierarkkisessa kontekstissa Hierarkkinen paine johtajille: Hierarkkinen päätöksenteko Hyvää: Luottamus ja sitoutuminen tukevat innovointia ja innovaatioiden leviämistä. Päätökset nousevat yhteisestä ymmärryksestä. Haasteellista: Vie aikaa. Epävarma päätöksen lopputuloksen suhteen. Miten ne, jotka eivät ole olleet mukana verkostossa? Tehdään keskustelun pohjalta ne päätökset, jotka aidosti kyetään tekemään yhdessä Vaikeammista kohdista keskustellaan edelleen, pyrkien kohti päätöksentekoa Hyvää: Nopeaa ja selkeää päätöksentekoa. Haasteellista: Luottamus ja sitoutuminen päätöksiin pitää rakentaa jälkikäteen. Vaikka päätös olisi selkeä, siihen ei välttämättä ole yhteistä tahtotilaa. Järvensivu, Nykänen, Rajala. Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen -hanke
21 Verkostomaisen kehittämistyön etenemisvaiheet käytännössä Versio 1: (Järvensivu, Nykänen, Rajala 2010, 2012)
22 Vaihe 1: Kehittämishaasteen analyysi sekä tarvittavan verkoston koollekutsuminen ja motivointi osallistumaan Mikä on haaste? Mitä osaamista tarvitaan ratkaisuun? Keitä verkostossa tarvitaan? Tulkaa mukaan!
23 Tarvittavan toimijaverkoston kartoittaminen Verkostoa kannattaa kartoittaa laajasti: Esimiehet, kollegat ja alaiset omassa organisaatiossa Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat Asiakkaat ja asiakkaita edustavat organisaatiot Asiakasrajapinnassa työskentelevät Kehittämistyön asiantuntijat: konsultit, tutkijat, kouluttajat Lähiverkostosto (vahvojen yhteyksien kumppanit) ja laajemmat verkostot (heikompien yhteyksien kumppanit)
24 Tarvittavan resurssipohjan kartoittaminen Toimintaa tukevat rakenteet Verkostoon osallistumisen kannustimet Aikaresursointi kehittämistyöhön Tuki- ja tietojärjestelmät Päätöksenteko Haasteen ratkaisuun liittyvät asiantuntijaresurssit Asiakkaan näkökulma Palveluprosessin näkökulma Johtamisen näkökulma Laskentatoimen näkökulma Rahoituksen näkökulma Liiketoiminnan näkökulma Tiedotuksen ja viestinnän näkökulma Teknologianäkökulma Kehittämistyön resurssit Tilat Tarjoilut Tiedonvälityksen työkalut (intranet, internet) Kehittämistyön asiantuntijaresurssit Kehittämisprosessin projektijohtaminen Kehittämistyön ja dialogin fasilitointi Luovat kehittämismenetelmät ja - työkalut Verkostojohtamisen ja -koordinoinnin resurssit
25 Vaihe 2: Yhteisistä tavoitteista ja toimintamalleista sopiminen x y z å ö ä Nämä ovat tavoitteemme ja näin me toimimme yhdessä!
26 Tutustumiseen varattava aikaa Erilaisista odotuksista johtuen ensimmäisessä tapaamisessa ei ole syytä kiirehtiä kohti alkuperäisen haasteen ratkaisua vaan on tärkeää aloittaa keskinäisellä tutustumisella
27 Verkoston toimintasuunnitelman laatiminen 1/2 Verkoston päämäärä Mihin verkosto tähtää? Missä ajassa verkostolta odotetaan tuloksia? Verkoston toimijat ja rakenne Ketkä ovat verkoston ydintoimijat? Onko verkostossa muita kuin ydintoimijoita? Mikä on ydintoimijoiden ja muiden toimijoiden suhde toisiinsa? Mitä muita verkostoja on olemassa ja miten tämä verkosto toimii suhteessa niihin? Verkoston toimijoiden tehtävät, roolit ja vastuut Mitä eri tehtäviä ja rooleja verkostossa tarvitaan? Mitä tehtäviä ja rooleja on kunkin toimijan vastuulla? Kuka/ketkä vastaavat verkoston johtamistehtävistä? Koollekutsumisesta? Koordinoinnista? Työskentelyn fasilitoinnista?
28 Verkoston toimintasuunnitelman laatiminen 2/2 Tiedon jäsentäminen ja liikkuminen Miten tietoa jäsennetään yhdessä? Miten tieto liikkuu toimijoiden välillä? Mitä tietojärjestelmiä tiedon jäsentämisessä ja välityksessä hyödynnetään? Kuka/ketkä vastaavat verkoston sisäisestä tiedonvälityksestä? Kuka/ketkä vastaavat verkoston ulkoisesta viestinnästä? Päätöksien tekeminen Miten verkosto tekee päätöksiä? Miten verkosto on yhteydessä mahdollisiin verkoston ulkopuolisiin päätöksentekijöihin? Erityistä: miten budjetista ja rahojen käytöstä päätetään? Huom: Onko yhteistä budjettia? Verkoston toiminnan seuranta ja arviointi Miten ja missä muodossa verkosto kirjaa ylös tuotoksiaan? Miten ja millä perustein verkosto arvioi tuotosten laatua? Miten ja millä perustein verkosto arvioi toimivuutensa laatua (keskinäisen luottamuksen ja sitoutumisen astetta)? Millä perustein verkosto arvioi olemassaolonsa järkevyyttä? Verkoston tulosten jalkauttaminen
29 Ajat, paikat ja resurssit Verkoston osallistujien on keskusteltava ja sovittava ajankäytöstä: Kuinka paljon verkostoitumiseen on mahdollista ja tarpeellista käyttää aikaa? Miten ajankäyttö jaetaan yhteistyöaikaan ja itsenäiseen työhön verkoston ulkopuolella? Milloin ja kuinka usein on syytä tavata yhdessä? Rahat ja niiden käyttö: Kuinka paljon verkostoitumiseen on käytettävissä yhteistä rahaa? Onko yhteistä budjettia vai vain osallistujien erilliset budjetit? Miten rahojen käytöstä päätetään? Verkosto voi kokoontua monin eri tavoin: Säännöllinen kokoontumispaikka Vaihtuva kokoontumispaikka Kokoontuminen yhden toimijan tiloissa, kiertäen kaikkien tiloissa tai neutraalissa kolmannessa paikassa Kokoontumiset vain fyysisissä paikoissa, vain virtuaalisesti, tai molemmissa Muita verkostoitumisen edellyttämiä resursseja ovat: Tiedonjäsentämisen ja -välityksen työkalut Kokoontumisten kahvi- ja pullatarjoilut Koordinointi- ja fasilitointiresurssit
30 Vaihe 3: Systemaattinen / iteratiivinen työskentely (dialogisin menetelmin!)
31 Yhdessä tekemisen (tuki)menetelmiä Koordinointi (oikeat tiedot oikeilla henkilöillä oikeaan aikaan) Fasilitointi (ihmisten välisen tuottavan dialogisuuden varmistaminen) Työpajat / seminaarit / työkokoukset Tavoitteellinen yhdessä työstäminen (sisällön ja verkoston kehittäminen) Paikka pitää yllä keskinäistä tuntemista, luottamusta ja sitoutumista Verkostoitumista edistävä itsenäinen tekeminen Verkostoitumistehtävät (esimerkiksi uusien henkilöiden kutsuminen ja perehdyttäminen verkostoon) Sisällönkehittämistehtävät Tiedon liikkumisen varmistaminen Tieto ei liiku, vaan sitä liikutetaan! Työpajojen keskusteluissa, ryhmätöissä ja fläppipapereissa Työpajojen ulkopuolella puhelimitse, sähköpostitse, internetin ja intranetin välityksellä Koulutus Yhteinen oppiminen edistää yhteistyön sujuvuutta
32 Verkoston rakenteen ja jäsenistön dynaamisuus Verkostot eivät välttämättä ole selkeärajaisia toimijoiden joukkoja Verkoston rakenteen ja jäsenistön dynaamisuus on verkostolle haaste, mutta luo myös mahdollisuuksia Esimerkkinä dynaamisuudesta: Uusien toimijoiden tuleminen/kutsuminen mukaan Toimijoiden poisjääminen ja poisjättäminen verkostosta
33 Jatkuva seuranta Verkoston toimivuus Verkoston kehittämiseen liittyvien toimenpiteiden onnistuminen Sisällönkehittämiseen liittyvien toimenpiteiden onnistuminen Kehitetyn sisältöratkaisun onnistuneisuus mutta tiukka seuranta mittarointeineen voi olla myös luovuuden este!
34 Vaihe 4: Verkoston ja sen tulosten levittäminen / juurruttaminen Osallistumalla ja osallistamalla Viestien ja kuunnellen = Jatkuvaa dialogia tarpeista, tavoitteista, toimenpiteistä jne uusien toimijoiden kanssa, omaakin toimintaa muuttaen On tärkeää huomata, että kyse ei ole valmiin ratkaisun levittämisestä sellaisenaan muiden käyttöön, vaan keskeistä on rakentaa laajemman verkoston kanssa sellaista keskinäistä luottamusta ja sitoutumista, joka edistää ratkaisun luovaa leviämistä ja juurtumista käytäntöön
35 Verkostojohtaminen on verkoston toiminnan mahdollistamista ja tukemista 1 2 Mitä? Miten? Millä resursseilla? 4 3
36 Hyvä verkostojohtaminen on laajan, avoimen verkostoitumisen mahdollistamista ja tukemista Verkoston johtaja(t) tai koordinaattori(t) Ydin verkostoa
37 Verkostomaisen kehittämistyön etenemisvaiheet käytännössä Versio 2: U-teoria
38 U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus muodostuu (Scharmer 2007) Haaste Ensimmäinen taso: rutiini Näinhän on aina tehty Ratkaisut
39 U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus muodostuu (Scharmer 2007) Haaste Ensimmäinen taso: rutiini Näinhän on aina tehty Toinen taso: avoin mieli Toimitaan faktojen pohjalta Ratkaisut
40 U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus muodostuu (Scharmer 2007) Haaste Ensimmäinen taso: rutiini Näinhän on aina tehty Toinen taso: avoin mieli Toimitaan faktojen pohjalta Ratkaisut Kolmas taso: avoin sydän Kuunnellaan, mitä muut sanovat
41 U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus muodostuu (Scharmer 2007) Haaste Ensimmäinen taso: rutiini Näinhän on aina tehty Toinen taso: avoin mieli Toimitaan faktojen pohjalta Ratkaisut Kolmas taso: avoin sydän Kuunnellaan, mitä muut sanovat Neljäs taso: avoin tahtotila Avaudutaan yhteiselle tahtotilalle
42 U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus muodostuu (Scharmer 2007) Haaste Tuomitseminen Kyynisyys Pelko Ensimmäinen taso: rutiini Näinhän on aina tehty Toinen taso: avoin mieli Toimitaan faktojen pohjalta Kolmas taso: avoin sydän Kuunnellaan, mitä muut sanovat Neljäs taso: avoin tahtotila Avaudutaan yhteiselle tahtotilalle Ratkaisut
43 U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus muodostuu (Scharmer 2007) Haaste Ensimmäinen taso: rutiini Näinhän on aina tehty Ratkaisut Tutkitaan faktoja Toinen taso: avoin mieli Toimitaan faktojen pohjalta Tuetaan ekosysteemin kehitystä Kootaan verkosto Luodaan tila dialogille Hiljennytään Kolmas taso: avoin sydän Kuunnellaan, mitä muut sanovat Neljäs taso: avoin tahtotila Avaudutaan yhteiselle tahtotilalle Päästetään irti Letting go Annetaan tulla Letting come Tehdään prototyyppejä Kirkastetaan visiota Rakennetaan mikrosysteemejä
44 Prototyypeistä kohti laajempaa muutosta ekosysteemissä Ekosysteemi (esim. uuden toimintatavan vakiinnuttaminen osaksi valtakunnallista lainsäädäntöä ja resurssointia) Mikrosysteemi (esim. johdon ja organisaation tuki uudelle toimintatavalle) Prototyyppi (esim. työn laatua kehittävä uusi toimintatapa)
45 Avoimen verkoston toimintaedellytysten vahvistaminen dialogisilla menetelmillä
46 Dialogi yhdessä ajattelemisen taito (William Isaacs, 1999) Neljä keskeistä periaatetta: Pidättäydy liian nopeista johtopäätöksistä ja pidä omat ennakkoluulosi taustalla ( suspend ) Kunnioita toista ihmisenä, vaikka et olisikaan samaa mieltä Kuuntele aidosti Puhu aidosti Dialogisuutta on tuettava Tärkeää luoda keskustelijoiden keskuuteen sellainen fyysinen ja henkinen tila ( container ), jossa aito luottamuspohjainen dialogi on mahdollinen
47 Ratkaiseva askel dialogissa: onnistuuko ennakkoluulojen pidättäminen (suspending)? Aikomus keskustella aidosti Pidättäminen onnistuu Pidättäminen ei onnistu Dialogia, jossa luodaan yhdessä uusia merkityksellisiä ajatuksia Keskustelua, jossa niin sanotusti paras argumentti voittaa Väittelyä, jossa argumentti pyritään voittamaan hinnalla millä hyvänsä
48 Dialogisista menetelmistä Dialogisia ja vapaita keskustelupiirejä tiukkojen puheenjohtajan vetämien päätöskokousten sijaan/rinnalle Menetelmiä, joiden avulla tietoa luodaan yhdessä sen sijaan, että tietoa siirretään yhdeltä toiselle. Esimerkiksi Learning Cafe Dialoginen fasilitointitaito, esimerkiksi Art of hosting -koulutus, World Cafe, Open Space, Tulossa myös kolmas Hyvinvointialan verkostojohtamisen koulutus (1,5 vuotinen koulutus, Laurea-ammattikorkeakoulu, alkaa maaliskuussa 2014)
49 Muutoksen juurruttamisesta: Kuinka rutiineja muutetaan?
50 Rutiinien muuttaminen juurruttaminen (Duhigg 2012: The power of habit) 2. Rutiini (engl. routine) 1. Heräte (engl. cue) 4. Riippuvuus (engl. craving) 3. Palkkio (engl. reward)
51 Rutiinien muuttaminen juurruttaminen (Duhigg 2012: The power of habit) 2. Rutiini (engl. routine) Tämän voi vaihtaa opettelemalla uuden rutiinin! 1. Heräte (engl. cue) Vaikea tai mahdoton poistaa 4. Riippuvuus (engl. craving) Vaikea tai mahdoton poistaa 3. Palkkio (engl. reward)
52 Kiitos! Kysymyksiä tai kommentteja? Lisää:
Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto
LisätiedotVerkostokehittäminen GeroMetro-verkosto
Verkostokehittäminen GeroMetro-verkosto 4.3.2015 Timo Järvensivu, KTT, tutkija, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostotutkimuksen viidakko tai ekosysteemi Sosiaalisten verkostojen tutkimus Resurssiriippuvuusteoria
LisätiedotVoimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan?
Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan? Hämeen työelämän kehittäjien kokoontumisajot 9.2.2016 Timo Järvensivu, KTT Verkostotyön tutkija ja asiantuntija Aalto-yliopisto ja nommoc seugolaid
LisätiedotVerkostot kehittämistyössä
Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn
LisätiedotVerkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nuori Suomi 13.3.2012 Verkosto voidaan määritellä ainakin kahdella
LisätiedotMitä hyötyä verkostotyöstä ja mitkä ovat verkostotyön onnistumisen kulmakivet? Liikkujan polku -verkosto 21.1.2015
Mitä hyötyä verkostotyöstä ja mitkä ovat verkostotyön onnistumisen kulmakivet? Liikkujan polku -verkosto 21.1.2015 Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Mistä on
LisätiedotVerkostomainen työskentely
Verkostomainen työskentely Timo Järvensivu, KTT, tutkija, verkostojohtamisen asiantuntija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Järkevää lääkehoitoa moniammatillisesti seminaari terveydenhuollon toimijoille
LisätiedotVoimaa verkostoista! Tehokkaan ja hyödyllisen verkostotyön askeleet
Voimaa verkostoista! Tehokkaan ja hyödyllisen verkostotyön askeleet GeroMetron kauden aloitusseminaari 1.3.2017 Timo Järvensivu KTT, tutkija ja yrittäjä nommoc seugolaid osk Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
LisätiedotVerkostossa toimiminen ja yhteinen oppiminen
Verkostossa toimiminen ja yhteinen oppiminen Työpaikkojen hyvinvointiverkosto 12.12.2013 Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kommentoi alustusta viestiseinällä Verkostoissa
LisätiedotKäytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,
LisätiedotVerkostoyhteistyön teoria ja käytäntö. Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Verkostoyhteistyön teoria ja käytäntö Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Mistä on kyse? Mitä ovat verkostot ja mitä ne eivät ole? Miten verkostot eroavat esimerkiksi
LisätiedotYhteisistä tavoitteista yhdessä tuloksiin Voimaa verkostoista!
Yhteisistä tavoitteista yhdessä tuloksiin Voimaa verkostoista! Verkostotyön keskeiset askeleet Kielten kärkihanke, kieltenopetusta koskevat kokeilut 15.5.2017, Paasitorni Timo Järvensivu KTT, tutkija ja
LisätiedotMiten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?
Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ
LisätiedotTulevaisuus Lapissa Ovatko verkostomme tehokäytössä?
Tulevaisuus Lapissa Ovatko verkostomme tehokäytössä? Rovaniemi 18.11.2016 Timo Järvensivu KTT, tutkija ja yrittäjä nommoc seugolaid osk Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Organisoitumisen perusmuodot Hierarkia:
LisätiedotVerkoston tavoite ja strategia
Hyödy verkostotyöstä! Verkoston tavoite ja strategia 10.12.2018 Pohjois-Savon aluetyöverkosto, sosiaali- ja terveysjärjestöt Kuopio Timo Järvensivu, KTT, tutkija ja yrittäjä nommoc seugolaid osk, Aalto-yliopiston
LisätiedotAvaimia suunnitelmalliseen verkostoyhteistyöhön
Avaimia suunnitelmalliseen verkostoyhteistyöhön Verkostovoimaa! 3.2.2014, Lappeenranta Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Odotuksesi tälle päivälle? Mistä on kyse? Mitä on
LisätiedotRutiinit ja niiden muuttaminen. Timo Järvensivu, KTT, tutkija, verkostoasiantuntija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
t ja niiden muuttaminen Timo Järvensivu, KTT, tutkija, verkostoasiantuntija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu en muuttaminen (Duhigg 2012: The power of habit) 2. (engl. routine) 1. (engl. cue) 4. Riippuvuus
LisätiedotHyödy verkostotyöstä! Viritetään verkostot Voimaa vanhuuteen -työhön
Hyödy verkostotyöstä! Viritetään verkostot Voimaa vanhuuteen -työhön 11.10.2017 Voimaa vanhuuteen -verkostopäivät Timo Järvensivu KTT, tutkija ja yrittäjä nommoc seugolaid osk Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
LisätiedotVerkostokehittäminen
Verkostokehittäminen Luottamus verkostoissa, kehittämistyön prosessi ja yhteinen tavoitteen asettelu 17.9.2018 LAPE Etelä-Savo Timo Järvensivu KTT, tutkija ja yrittäjä nommoc seugolaid osk Aalto-yliopiston
LisätiedotTehokkaan verkostotyön perusta. Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Tehokkaan verkostotyön perusta Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkoston toimivuuden avaintekijät Uudet toimijat innostuvat ja tuovat mukaan uutta tietoa ja
LisätiedotVerkostojen ja hierarkioiden välinen yhteistyö miten tämä rajapinta saadaan toimimaan?
Verkostojen ja hierarkioiden välinen yhteistyö miten tämä rajapinta saadaan toimimaan? Timo Järvensivu, KTT, tutkija ja verkostojohtamisen asiantuntija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Maaseudun YTR
LisätiedotVerkostotyö ja verkostojen johtaminen Osaamisen kehittämisseminaari Yhdessä osaamme enemmän 22.5.2015
Verkostotyö ja verkostojen johtaminen Osaamisen kehittämisseminaari Yhdessä osaamme enemmän 22.5.2015 Timo Järvensivu, KTT, tutkija, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Mistä on kyse? Miten verkostotyö
LisätiedotVerkostotyö. Heidi Salokangas RIVERIA.FI
Verkostotyö Heidi Salokangas 15.3.2018 Tavoite > Mitä verkostot ovat? > Miten verkostoja johdetaan? Välineitä omaan työkalupakkiin > Mitä hyötyjä verkostoitumisesta on? Dialogi > rakentava keskustelu Kunnioita.
LisätiedotVerkostojen kehittäminen ja johtaminen. Timo Järvensivu KTT, tutkija ja yrittäjä nommoc seugolaid osk Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Verkostojen kehittäminen ja johtaminen Timo Järvensivu KTT, tutkija ja yrittäjä nommoc seugolaid osk Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Odotuksesi? Maksimiodotukset Kouluttajan toteutus Oma toteutus Meidän
LisätiedotL U PA T E H D Ä F I K S U M M I N. #Työ2.0
L U PA T E H D Ä F I K S U M M I N #Työ2.0 O N L U PA J O H TA A R O H K E A S T I JOHTAMISEN KANNALTA OLEELLISTA ON miettiä koko yhteiskunnan etua olla innostava esimerkki antaa tilaa uudelle O N L U
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille www.johtamisverkosto.fi
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille www.johtamisverkosto.fi 28.10.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotVerkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen
Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön
LisätiedotStrategia, johtaminen ja KA. Virpi Einola-Pekkinen 29.4.2015
Strategia, johtaminen ja KA 29.4.2015 Valtiovarainministeriö Talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VM vastaa vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta valtiontalouden
LisätiedotLääkkeiden järkevän käytön edistäminen Suomessa Fimean/tukiryhmän näkökulmat
Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Suomessa Fimean/tukiryhmän näkökulmat Tukiryhmän tämän hetkinen kokoonpano: Anne Kumpusalo-Vauhkonen, Fimea Antti Mäntylä, Fimea Timo Järvensivu, Aalto yliopisto
LisätiedotAsteen verran paremmin
yhdessä paremmmin Asteen verran paremmin Humap361 perustuu moderniin systeemiseen johtamisajatteluun, jonka lähtökohtana on yhteistyösuhteiden ja koko työyhteisön kehittäminen. me lupaamme Vastuullinen
LisätiedotVäli- ja loppuraportointi
Väli- ja loppuraportointi Hyvän raportin merkitys hankkeen tulosten kuvaamisessa Sari Ahvenainen ESR-koordinaattori 25.5.2011 Uudenmaan ELY-keskus Väliraportti (1/8) Miksi väliraportti tehdään? - Tarkoituksena
LisätiedotHANKETAPAAMINEN. Suomussalmi 24.4.2012 KAIRA-hanke Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179
HANKETAPAAMINEN Suomussalmi 24.4.2012 KAIRA-hanke Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179 2 Näytön aika Virta-Kainuu Na-He ry Kotvanen Kuhmon työsilta Suomut ry Kaito Kaira Osallisuus
LisätiedotSamanaikaisen innovatiivisuuden ja tehokkuuden edistäminen. Olli-Pekka Kauppila, Mira Halonen & Ville Koiste Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Samanaikaisen innovatiivisuuden ja tehokkuuden edistäminen Olli-Pekka Kauppila, Mira Halonen & Ville Koiste Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Taustaa: uutta luovan innovatiivisuuden ja olemassa olevan
LisätiedotMonitoimijaisella yhteiskehittelyllä kohti asiakaslähtöistä toimintatapaa kokemuksia Sabir-hankkeesta
Monitoimijaisella yhteiskehittelyllä kohti asiakaslähtöistä toimintatapaa kokemuksia Sabir-hankkeesta Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29-30.9.2011 Sosiaalityöntekijä Helena Boxström Projektipäällikkö
LisätiedotToimialan ja yritysten uudistuminen
Toimialan ja yritysten uudistuminen - mahdollisuuksia ja karikoita Jari Kuusisto MIT Sloan School of Management University of Vaasa 1 Jari Kuusisto University of Vaasa Esityksen rakenne Metsäsektorin lähtötilanne
LisätiedotOtetaan käyttöön kokeilukulttuuri -kärkihanke. 17.6.2016 I Projektipäällikkö Ira Alanko
Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri -kärkihanke 17.6.2016 I Projektipäällikkö Ira Alanko Kärkihanke 4: Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri TAVOITE: Kokeiluilla tavoitellaan innovatiivisia ratkaisuja, parannetaan
LisätiedotFORSSAN OHJAAMO. Satakunnan toimijoiden vierailu 14.4.2016. Jukka Lidman Projektipäällikkö Ohjaamo Forssa jukka.lidman@forssa.
FORSSAN OHJAAMO Satakunnan toimijoiden vierailu 14.4.2016 Jukka Lidman Projektipäällikkö Ohjaamo Forssa jukka.lidman@forssa.fi 040 6685 157 Ohjaamotoiminta Ohjaamo on valtakunnallisesti koordinoitu nuorten
LisätiedotUnelmana avoin kehittäjäyhteisö edellytys digiloikalle?
Unelmana avoin kehittäjäyhteisö edellytys digiloikalle? Haluamme olla digitalisaation maineikkain muutoksen ajaja ja tekijä Suomessa MUUTAMME MAAILMAN PAREMMAKSI Haluamme olla Tunnustettu Työkulttuurin
LisätiedotNavigointia - perusopetus. Antti Ikonen Rehtori Vpj SURE FIRE
Navigointia - perusopetus Antti Ikonen Rehtori Vpj SURE FIRE Mitä edessä mikä kurssi?! 1. Työaikasuunnittelu 2. Kahden tai useamman toimipisteen rehtoritehtävien yhdistäminen 3. Jaettu johtajuus 1.Työaikasuunnittelu
LisätiedotASUKASLÄHTÖISTEN TYÖKÄYTÄNTÖJEN KEHITTÄMINEN ASUMISPALVELUISSA
ASUKASLÄHTÖISTEN TYÖKÄYTÄNTÖJEN KEHITTÄMINEN ASUMISPALVELUISSA XX Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 9.-10.10.2013 Arja Koski & Ilse Vogt Diakonia-ammattikorkeakoulu Yhteisöllistä asumissosiaalista
LisätiedotAlueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012
Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda
Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulun arjessa totta vai tarua?
Kansainvälisyys korkeakoulun arjessa totta vai tarua? Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivät, Lahti 22.5.2012 Round Table -keskustelu Marjo Piironen ja Liisa Timonen Marjo Piironen ja Liisa
LisätiedotVanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen
Vanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen Mäntykangas 2 Kysely toteutettiin strukturoidulla lomakkeella
LisätiedotTUNNUSMERKKEJÄ VALMIUDET OSAAMISEN JOHTAMISEEN
OSAAMISEN JOHTAMINEN = LAAJA KOKONAISUUS HALLITA JA OHJATA KAIKKEA SITÄ TIETOA, TAITOA JA KOKEMUSTA, MIKÄ ON ORGANISAATIOSSA OLEMASSA, HANKITTAVISSA JA MUUTETTAVISSA TUNNUSMERKKEJÄ - avoimuus - arvojen
LisätiedotTutkimustietoa ja kokemuksia vertaisarviointimallin 1. pilotointivaiheesta VERTAISARVIOINTI KEHITTÄMISTYÖN TUKENA - kehittämisen ja hanketyön tukena
Tutkimustietoa ja kokemuksia vertaisarviointimallin 1. pilotointivaiheesta VERTAISARVIOINTI KEHITTÄMISTYÖN TUKENA - Vertaisarviointimalli iointimalli oppimisympäristöjen mpäristöjen kehittämisen ja hanketyön
LisätiedotLASTENSUOJELUN PRAKSIS
LASTENSUOJELUN PRAKSIS vastaa lastensuojelun haasteisiin Kehrä Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät Kehittävä sosiaalityöntekijä 30.9.2011 Tiina Muukkonen Lastensuojelun haasteet niistä on runsaudenpula
LisätiedotKylät kaupungin kumppanina lähipalvelun synnyttämisessä. Pieksämäen kylät ry 12.5.2015
Kylät kaupungin kumppanina lähipalvelun synnyttämisessä Pieksämäen kylät ry 12.5.2015 Palveluja ajetaan alas sattumanvaraisesti Oikea käsi ei tiedä mitä vasen tekee Jopa hallintokuntien välillä on tiedonkulun
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUJA UUDISTETAAN
LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUJA UUDISTETAAN Kehittämistyön suunnittelu- ja työkokous /Etelä-Suomi 14.3.2013 Etelä-Suomen nuorten elinvoimaisuuden vahvistamiseksi ja syrjään jäämisen ehkäisemiseksi
LisätiedotKoordinaattorin puheenvuoro
Koordinaattorin puheenvuoro Ikääntyneen hyvä arkiavustusohjelman keskustelutilaisuus 9.12.2011 Pirkko Karjalainen toiminnanjohtaja Tästä lähdettiin Hanketta valmisteltiin Ray:n aloitteesta kevään 2011
LisätiedotRakensimme myynnille jo omansa, joka toimii. Nyt on huollon vuoro. HUOLLON UUSI VALMENNUS- OHJELMA. yhteistyössä:
Rakensimme myynnille jo omansa, joka toimii. Nyt on huollon vuoro. HUOLLON UUSI VALMENNUS- OHJELMA yhteistyössä: Yhteistyössä räätälöimme tekniselle kaupalle Huollon uuden valmennusohjelman Emme ole myyjiä
LisätiedotAsiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)
Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) JUHTA 10.5.2016 JulkICT Mistä on kyse? AUTA on kokeiluhanke, jolla etsitään uutta toimimallia asiakkaiden
LisätiedotPerusopetuksen kehittämiskouluverkosto
Perusopetuksen kehittämiskouluverkosto Uudistuva koulu Uusi pedagogiikka, uusi toimintakulttuuri, uusi oppiminen Tulevaisuuden peruskoulu Hallitusohjelma 2015 OPS 2016 Paikallinen opetuksen järjestäjän
LisätiedotYhteisöllisyys yhdistää / Tukevasti alkuun toimintamalli esiopetuksessa. Merja v. Schantz
Yhteisöllisyys yhdistää / Tukevasti alkuun toimintamalli esiopetuksessa Yhteisöllisyyden tasot lapsiryhmä ja sen dynamiikka huoltajat yhdessä yhteistyö kodin kanssa henkilökunnan yhteistyö/ lähialueellisten
LisätiedotKokeilukulttuurin rakentaminen valtioneuvoston tasolla. 10.5.2016 I Projektipäällikkö Ira Alanko, VNK Työ 2.0 Lupa tehdä fiksummin
Kokeilukulttuurin rakentaminen valtioneuvoston tasolla 10.5.2016 I Projektipäällikkö Ira Alanko, VNK Työ 2.0 Lupa tehdä fiksummin 2 Tukea erilaisille kokeiluille 5-10 kokeilua Seuranta: osana hallitusohjelman
LisätiedotVerkostotyön kulmakivet: Miten onnistun järjestöjen ja kuntien välisessä yhteistyössä? Perheverkon työkokous, Oulu, 1.12.2014
Verkostotyön kulmakivet: Miten onnistun järjestöjen ja kuntien välisessä yhteistyössä? Perheverkon työkokous, Oulu, 1.12.2014 Timo Järvensivu, KTT, tutkija, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Odotuksesi
LisätiedotYKSILÖLLINEN ELÄMÄNSUUNNITTELU
YKSILÖLLINEN ELÄMÄNSUUNNITTELU Mertanen / Martikainen 1 Esimerkkinä yksilölliset aamutoimet Mertanen / Martikainen 2 Kyse on ajattelu- ja toimintatavasta Henkilö saa osallistua oman elämän suunnitteluun
LisätiedotArvioinnin tuloksia toimintakulttuurin muuttumisesta. Anna Saloranta, tutkija Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto
Arvioinnin tuloksia toimintakulttuurin muuttumisesta Anna Saloranta, tutkija Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto Asiakkaat 4,556277056 Asiakkaat Kierros 1 Kierros 2 3. kierros 3,830897704 3,722135008
LisätiedotTYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Yrityksessä toimiminen 15 osp Tavoitteet:
TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Yrityksessä toimiminen 15 osp Tavoitteet: arvioi oman alan tarjontaa ja uusien asiakkaiden löytymistä tuotteistamisen lähtökohdista. täsmentää
LisätiedotKunnanhallituksen työn arviointi valtuustokaudella 2009 2012 Hallitusjäsenen henkilökohtainen arviointi
Liite 3 Suomen Kuntaliiton yleiskirjeeseen 9/80/2012 Kunnanhallituksen työn arviointi valtuustokaudella 2009 2012 Hallitusjäsenen henkilökohtainen arviointi Hallitustyön edellytykset, toimintakulttuuri
LisätiedotOSALLISTAVAT MENETELMÄT HYGIENIAHOITAJAN TYÖSSÄ
OSALLISTAVAT MENETELMÄT HYGIENIAHOITAJAN TYÖSSÄ Valtakunnalliset hygieniahoitajien koulutuspäivät 15.5.2014 Tampere Hygieniahoitaja Ulla Maija Höglund MITEN HYGIENIAHOITAJA PYSTYY VAIKUTTAMAAN KUULIJAAN?
LisätiedotAsiakkaiden osallisuus mitä. Asta Niskala ja Annikki Paajanen 31.10.12 Oulu
Asiakkaiden osallisuus mitä se tarkoittaa kehittämistyössä? i t ä? Asta Niskala ja Annikki Paajanen 31.10.12 Oulu Tavoitteena kehittämishankkeissa jo koko 2000 luvun ajan Asiakkaiden osallisuuden kehittäminen
Lisätiedot2.4.2016 ALOITUS. Alkusanat Missä ollaan ja miksi Lyhyt oma esittely nimi, koulu ja mitä ainetta opetat Päivän ohjelma
ALOITUS Alkusanat Missä ollaan ja miksi Lyhyt oma esittely nimi, koulu ja mitä ainetta opetat Päivän ohjelma 1 Erilaiset pedagogiset lähestymistavat 1. Millaiset pedagogiset mallit suuntaavat opetusta
LisätiedotRaportointi hankkeen tulosten kuvaajana ja toteutuksen tukena
Raportointi hankkeen tulosten kuvaajana ja toteutuksen tukena Tiivistelmät, väli- ja loppuraportit Auli Vuorela ESR-koordinaattori Uudenmaan ELY-keskus 6.5.2013 Raportteja, raportteja, raportteja Loppuraportti
LisätiedotMillainen voimavara verkosto meille on?
Aikuisohjausta paikallisesti Keski-Suomen Opin oven verkostovalmennus Joutsassa 17.5.2010 Millainen voimavara verkosto meille on? Hannele Torvinen, lehtori Jyväskylän ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu
LisätiedotPOLKU maahanmuuttajan polku kotoutumisen kautta työelämään
POLKU maahanmuuttajan polku kotoutumisen kautta työelämään 1.1.2013 31.12.2014 (24 kk) Toteuttaja: Rahoitus: Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos Itä-Suomen ohjelmaosio, ESR TL 4, Kainuun ELY-keskus
LisätiedotIhmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos
Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset
LisätiedotMuutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena
Tervetuloa Lahteen! Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Muutos on mahdollisuus 21.10.2015 Työhyvinvointipäällikkö Päivi Maisonlahti Strategisen työhyvinvoinnin osa-alueet (Aura & Saarikoski,
LisätiedotJOHTAMINEN JA VARAJOHTAJUUS: jaetun johtajuuden mahdollisuudet varhaiskasvatuksen johtajuudelle
1 JOHTAMINEN JA VARAJOHTAJUUS: jaetun johtajuuden mahdollisuudet varhaiskasvatuksen johtajuudelle 19.4.2012 Eeva Tiihonen Miten henkilöstön osallisuutta 2 voidaan vahvistaa... Koulutuksen tavoite 3 Koulutuksen
LisätiedotKoulutusasiainvaliokunta
Mietintö 1 (6) Koulutusasiainvaliokunta Yleinen koulutuspolitiikka ja ammatillinen edunvalvonta Esitykset 6.1.1 6.1.11 Kaikella koulutustoiminnallaan liitto tähtää siihen, että edunvalvonta- ja järjestötyö
LisätiedotTarjoajalla on oltava hankinnan kohteen laatu ja laajuus huomioon ottaen kokemusta seuraavilla alueilla:
Kysymykset ja vastaukset 1 (5) Avainkumppanin hankinta johtamisen kehittämisen projektiin Espoon kaupungin hankintapalveluun saapui kysymyksiä koskien Avainkumppanin hankinta johtamisen kehittämisen projektiin
LisätiedotMitä lapsen tulisi varhaiskasvatuksesta saada? Leikki-ikäisen hyvän kasvun eväät MLL 25.10.2013 Helsinki Marjatta Kalliala
Mitä lapsen tulisi varhaiskasvatuksesta saada? Leikki-ikäisen hyvän kasvun eväät MLL 25.10.2013 Helsinki Marjatta Kalliala Lasta ei voida ohjelmoida kokemaan sitä mitä aikuiset toivovat hänen kokevan.
LisätiedotAVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO 10.3.2015 TOIMINTASUUNNNITELMA 2015 2017. 1. Johdanto
AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO 10.3.2015 TOIMINTASUUNNNITELMA 2015 2017 1. Johdanto 2. Kehittämisverkoston toimijat ja järjestäytyminen 3. Toiminnan tavoitteet ja teemat 4. Kehittämisverkoston
LisätiedotAmmatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014
Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014 TIEDOTUSTILAISUUS 25.2.2014 Ryhmä 2 Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Osaamisperusteisten tutkinnon perusteiden toimeenpano Uudistettujen
LisätiedotRobotiikan koulutuksesta
Robotiikan koulutuksesta Ammatillisen koulutuksen seminaari Seinäjoki 18.11.2015 TEAK Teuvan Aikuiskoulutuskeskus Ari Maunuksela Toimitusjohtaja/Rehtori TEAK lyhyesti Koulutustoiminta aloitettu 1959 Pääpaino
LisätiedotMillaisia rooleja ja tehtäviä on esimiehellä yhteiskehittämisessä?
Millaisia rooleja ja tehtäviä on esimiehellä yhteiskehittämisessä? Työpaja 7.11.2017 Reijo Kauppila, Muutosvalmennus Reijo Kauppila Oy Työnohjaaja, johdon valmentaja, KM, Psykodraamakouluttaja TEP reijo.kauppila@muutosvalmennus.fi,
LisätiedotProsessit etyön kehittämisessä
Prosessit etyön kehittämisessä Hanna Alila, Oulun yliopisto 15.4.2011 Hanke lyhyesti eprosessit-hankkeen päätavoitteena on tutkia empiirisesti vuorovaikutus- ja etäteknologoita caseorganisaatioiden johtamisessa
LisätiedotKirkas äly. Kultaiset kädet. Kuuma sydän
Kirkas äly Kultaiset kädet Kuuma sydän Maailma on kaunis ja hyvä elää sille, jolla on aikaa ja tilaa unelmille ja mielen vapaus ja mielen vapaus. On vapautta istua iltaa yksinänsä ja tutkia, kuunnella
LisätiedotAsukkaiden ääni Siun sotessa. Kuntalaiset keskiöön- seminaari 26.2.2015/Heli Aalto
Asukkaiden ääni Siun sotessa Kuntalaiset keskiöön- seminaari 26.2.2015/Heli Aalto 1 Asukkaiden osallisuus Siun sotessa Järjestämislaki 30 - tuottamisvastuussa olevan on kerättävä alueensa asukkaiden näkemyksiä
LisätiedotTilaajien yhteiset tavoitteet ja kehittämisen tiekartta 16.1.2014
Tilaajien yhteiset tavoitteet ja kehittämisen tiekartta 16.1.2014 Tilaajien tavoitteet Ryhmätyön tulokset Tilaajien yhteinen tahto muutettavista asioista Riskien jaon periaatteet Tilaajien/tilaajan-tuottajan
LisätiedotKOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani. TUTKINNON OSA: Kulttuurilähtöinen valmistaminen LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET
TUTKINTO: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TYÖVALTAINEN OPETUSSUUNNITELMA TUTKINNON OSA: Kulttuurilähtöinen valmistaminen LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON
LisätiedotOnko kaupunki palvelu?
Onko kaupunki palvelu? Erja Väyrynen Uhattu kaupunki IX kaupunkisuunnitteluseminaari Tiedekeskus Heureka, Vantaa, 20.10.2010 Esityksen sisältö Mikä kaupunkialueiden kehittämistä uhkaa? Palvelukehittämisen
LisätiedotMiksi kysyttäisiin sosiaalityön asiakkailta?
Miksi kysyttäisiin sosiaalityön asiakkailta? Asiakaslähtöinen kehittäminen Valtion ja kansalaisyhteiskunnan tavoitteiden yhteen sovittamista Viranomaisammattilaisten ja kansalaisasiakkaiden jaettua asiantuntijuutta
LisätiedotKohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt
1. VIRTA OULUNKAAREN ALAHANKKEEN VIESTINTÄ Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Oulunkaaren
LisätiedotYhdessä erilainen. Jyväskylän museoiden pedagoginen strategia ja toimintasuunnitelma 2009-2015
Yhdessä erilainen Jyväskylän museoiden pedagoginen strategia ja toimintasuunnitelma 2009-2015 Pedastrategiaa koostavat museolehtorit Raija Manninen, Suomen Käsityön museo Tuula Vuolio-Vallenius, Keski-Suomen
LisätiedotAlavus Kuortane Töysä Kuntaliitoksen esiselvitys. Valtuustojen yhteisseminaarissa arvoidut kuntaliitoksen tavoitealueet. PwC
Alavus Kuortane Töysä Kuntaliitoksen esiselvitys Valtuustojen yhteisseminaarissa arvoidut kuntaliitoksen tavoitealueet Strateginen tavoitealue Ulkoinen paine yhdistyä ja vahvistaa asemia Kuntien kilpailu
LisätiedotKestävän kehityksen toimikunnan rooli ja työ kaudella 2008-2012
Kestävän kehityksen toimikunnan rooli ja työ kaudella 2008- Sauli Rouhinen Ympäristöministeriö / kestävän kehityksen sihteeristö Smolna 24.4.2008 1 Kestävä kehitys mahdollisuuksien luomisena Kestävä kehitys
LisätiedotMuutos on mahdollisuus: kokemuksia muutosten johtamisesta
Muutos on mahdollisuus: kokemuksia muutosten johtamisesta Johtajuussymposium: Kehitämme yhdessä- TKI:llä vaikuttavuutta Soteen, Tampere 11.9.2019 Päivi Nerg, Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri, Valtiovarainministeriö
LisätiedotTietohallintomallin soveltamisohje julkiselle hallinnolle
Tietohallintomallin soveltamisohje julkiselle hallinnolle HanselForum ICT-päivä 2013 26.9.2013 Avoin menetelmä on turvallinen valinta Tietohallintomalli, ICT Standard for Management on tietohallinnon johtamisen
LisätiedotAvaimia työpajojen vaikuttamistyöhön
Avaimia työpajojen vaikuttamistyöhön Verkkokoulutus 2.6.2016 Mari Ahonen-Walker, TPY Esityksen rakenne 1. Valtakunnallisen vaikuttamistyön näkökulmat & ajankohtaiset painopisteet 2. Vaikuttamistyön hyvät
LisätiedotKohti inklusiivisempaa ammatillista oppilaitosta ja opetusta
Kohti inklusiivisempaa ammatillista oppilaitosta ja opetusta Kaija Peuna Jyväskylän ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu kaija.peuna@jamk.fi STEPS FOR INCLUSION Segregation Integration Inclusion
LisätiedotHAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu /
HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus Opetusharjoittelu ammatillisessa opettajankoulutuksessa VE14-verkko-opiskeluryhmien infotilaisuus Adobe Connect -istunto 4.6.2014
LisätiedotMalminkartanon kehittämishetki 7.6.2013 Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Tiina Muukkonen Riikka Pyykönen
Malminkartanon kehittämishetki 7.6.2013 Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Tiina Muukkonen Riikka Pyykönen 1 Kehrä II 2011-2013 Asiakasosallisuus monitoimijaisen Tavoitteet : yhteistyössä
LisätiedotKehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely
Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely
LisätiedotYhteiset kärkihankkeet 2013-2014. Paikkatietostrategian tavoitteiden viestiminen keskeistä.
Kärkihanke Toimintasuunnitelma 2013-2014 Lähtökohtia Paikkatietostrategian tavoitteiden viestiminen keskeistä. Verkostoviestimisellä paikkatietoalan sisällä pyritään sitouttamaan osapuolet pyrkimään yhdessä
LisätiedotJohtamisen kehittämisverkosto (JKV)
Johtamisen kehittämisverkosto (JKV) Helsinki 28.10.2014, TOVER -hanke Julkisen johtamisen avainkysymykset Fn Arto Koho, STM Johtamisen kehittämisverkosto (JKV) Asetettu hallitusohjelman mukaisesti. Toimintaa
LisätiedotOpettajankoulutuslaitos, Rauma. VERME-hankkeen Vastuullinen johtaja Tuula Laes Koordinaattori Susanne Leväniemi
Opettajankoulutuslaitos, Rauma VERME-hankkeen Vastuullinen johtaja Tuula Laes Koordinaattori Susanne Leväniemi Miksi VERME? Kukaan ei ole valmis koulutuksesta valmistuttuaan. Eikä koskaan. Oppiminen jatkuu
LisätiedotRämeistämistä ilman hifistelyä. Jokamiehen seikkailukasvatusta. Kaarinan kaupungin nuorten ryhmätoiminnan malli
Rämeistämistä ilman hifistelyä Jokamiehen seikkailukasvatusta Kaarinan kaupungin nuorten ryhmätoiminnan malli Mistä kaikki alkoi Kota ry:n hanke: Ammatillisesti ohjatun nuorten vertaisryhmätoiminnan kehittäminen
LisätiedotPitkäaikaissairauksien terveyshyötymalli (CCM) 10.2.2012
Pitkäaikaissairauksien terveyshyötymalli (CCM) 10.2.2012 1 10.2.2012 Sosiaali- ja terveyspalvelut 2 Omahoidon tuki Potilaan oman osuuden korostaminen Tehokkaiden omahoidon tukistratregioiden käyttö: tilannearvio,
LisätiedotKehittämisrakenteet uudessa SOTE:ssa. Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
Kehittämisrakenteet uudessa SOTE:ssa Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Täydellisesti integroitu järjestelmä Integraation hyödyt mahdollista saavuttaa, jos lähtökohtana asiakas, ei hallinnonala
Lisätiedot