Rämeistämistä ilman hifistelyä. Jokamiehen seikkailukasvatusta. Kaarinan kaupungin nuorten ryhmätoiminnan malli

Transkriptio

1 Rämeistämistä ilman hifistelyä Jokamiehen seikkailukasvatusta Kaarinan kaupungin nuorten ryhmätoiminnan malli

2 Mistä kaikki alkoi Kota ry:n hanke: Ammatillisesti ohjatun nuorten vertaisryhmätoiminnan kehittäminen erityisen tuen tarpeessa oleville nuorille Hankkeen tavoitteet: kehittää ohjatun ryhmätoiminnan malli nuorten kasvun tukemiseen tukea ryhmäläisten kasvua ja oppimista, elämänhallintaa ja hyvinvointia. mallin mukaisen ryhmätoiminnan ja tukiverkostojen vakiinnuttaminen kuntiin projektin päätyttyä 2

3 Kaarinan kaupunki sitoutui yhteistyökumppaniksi hankkeeseen syksyllä Taustalla huoli nuorten tilanteesta Nuorten sijoitukset nousussa Lastensuojelussa halu kehittää nuorten palveluita ja tarvetta ennaltaehkäisevälle ryhmätoiminnalle 3

4 Kaarinan malli rakentuu Monitoimijuudesta sovittiin esimiestasolla Kaikki perustuu yhteistyöhön Perhepalvelut: lastensuojelun ohjaajat ja perheohjaajat Nuorisopalvelut Sivistyspalvelut: kuraattorit & kouluohjaajat Seurakunnat: nuorisotyöntekijät 3 ohjaajaa per ryhmä! 4

5 Ryhmien koonti Maalis/huhtikuu; Kuraattorit kartoittavat oppilashuoltotyöryhmissä huolen/huolestuttavan ilmiön. Huhtikuu/toukokuu; Koordinaattori kutsuu koolle seuraavan syksyn ryhmien suunnittelupalaverin. Oppilashuoltotyöryhmien terveiset ryhmätoiminnan tarpeesta: oppilaista ei puhuta nimillä, keskustellaan tuen tarpeesta ja ryhmätoiminnan tarpeessa olevien oppilaiden määrästä Esim. yksinäiset, syrjäänvetäytyvät, hiljaiset nuoret/ulospäin oireilevat häiritsevästi käyttäytyvät nuoret. Sovitaan syksyn ryhmien määrä, ryhmien vetäjät, kokoontumispäivä, paikka ja retkien ajankohdat. Sovitaan haastatteluajankohdat ja käytännön järjestelyt syksyllä. 5

6 Elokuu; Kuraattorit ovat yhteydessä koteihin. Perhepalveluiden työntekijät tekevät kutsukirjeen haastatteluun, kuraattorit lähettävät kirjeet haastatteluun kutsuttaville lapsille. Syyskuu; Ryhmien ohjaajat haastattelevat ehdokkaat ja valitsevat ryhmäläiset. Ryhmään valitaan enintään 8 lasta. Kuraattorit ilmoittavat lapsille valinnasta sekä siitä, jos ei tule valituksi. Lokakuu; Ryhmätoiminta alkaa lokakuun ensimmäisellä viikolla ja jatkuu säännöllisesti kerran viikossa koko lukuvuoden ajan. Motivointi ja tiedotus tärkeää! Haastattelussa luodaan ensivaikutelma toiminnasta. Valinnat tulee pystyä perustelemaan. 6

7 Mitä käytännössä? Tila, tapaamisaika, tapaamistiheys, ruoka Muistutukset, kirjeet kotiin, vanhempainillat Seuranta/arviointi, ohjausryhmän tapaamiset Toiminta: kotipesätoiminta (ryhmätilassa tapahtuva toiminta), harrastuskokeilut sekä seikkailutoiminta. Ryhmäytyminen, yhdessä olo, retket ja reissut. Toiminnan valokuvaus. Ryhmän päätös: loppuseikkailu, haastattelut, arviointi, kehitysideat 7

8 Mitä toiminta edellyttää? Työaika ja raha Omaa halua ja intoa! Ryhmänohjaustaitoja; kykyä kannatella ryhmää, lukea nuoria ja tilanteita, jokaisen nuoren huomaaminen Joustavuutta ja valmiutta mukautua muuttuviin tilanteisiin Kaikkea ei tarvitse osata itse; kartoita mitä osaamista löytyy ja mistä 8

9 Erityisen hyvää ja toimivaa: Moniammatillinen yhteistyö Kaikilla toimijoilla yhteinen intressi kohderyhmään Yhden sektorin resurssit eivät riittäisi Voidaan jakaa vastuuta Yhteistyö koulun kanssa mahdollistaa ryhmätoiminnan tarpeen tarkan tunnistamisen ja ennaltaehkäisevyyden Moniammatillisuus moninkertaistaa ohjaajien osaamisen ja erityistaidot 9

10 Muuta hyväksi havaittua Nuorten kokoaminen ja yhteydenotto koteihin koulun kautta; tuttuus ja tavallisuus, ei leimaa Motivointi, tiedotus, haastattelut Ryhmäläiset samasta koulusta, samasta ikäluokasta ja samaa sukupuolta Ryhmän kokoonpano; max. 8 nuorta ja 3 ohjaajaa Tapaamiset säännöllisesti joka viikko, lisäksi leirit Hyvän huomaaminen ja jakaminen nuorille

11 Ryhmätoiminnan sivuvaikutuksia Yksinäiset ja syrjäänvetäytyvät nuoret ovat saaneet ryhmätoiminnan kautta kavereita! Nuorille mukavaa ja fiksua toimintaa arkeen Sossutätien maine nuorten piirissä on parantunut Jos ennaltaehkäisevyydestä huolimatta lastensuojelun asiakkuus alkaa, ryhmästä tuttu työntekijä voi työskennellä nuoren kanssa

12 Vastaan tulleet haasteet ja virheet: Yhteistyökumppaneiden vaihtuvuus Huono tiedonkulku on vaikeuttanut nuorten ja perheiden tiedotusta ja motivointia Ryhmänohjaajien resurssihaasteet/sitoutumattomuus Jo ryhmän suunnitteluvaiheessa keskusteltava sitoutumisesta ja ajankäytöstä Nuorten oma sitoutumattomuus Motivaatio tulee kartoittaa haastatteluvaiheessa tarkkaan 12

13 Osaksi perustyötä Ryhmätoiminta osaksi toimijoiden perustyötä, ei mitään ylimääräistä Joka vuosi käynnistyy uudet ryhmät Esiin nousevaan tarpeeseen vastaaminen, toiminta muuttuu tarpeen mukaan Kunnan omat resurssit huomioon ja toiminta resurssien mukaiseksi Toiminnan sisällössä tärkeää huomioida siirrettävyys nuoren arkeen Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa 13

14 Miten seikkailu liittyy asiaan? 14

15 Tässä toiminnassa seikkailua on Omalta mukavuusalueelta poistuminen Oman elinpiirin ulkopuolella tapahtuva toiminta lähiöstä metsään Omien rajojen ylittäminen ja tunnistaminen; rohkeus vs. uhkarohkeus Uteliaisuus; halu kokea, nähdä ja tuntea 15

16 Mitä hyötyä seikkailusta on? Seikkaileminen kehittää nuoren toimintakykyä, sekä kehollisesti että henkisesti Seikkailu avartaa maailmankuvaa ja laajentaa elinpiiriä Seikkaileminen synnyttää tunteita, kokemuksia ja elämyksiä joita nuoren maailmassa ei välttämättä muulla tavoin synny Seikkailu herättää eloon!

17 "Don't ask, what the world needs. Ask what makes you come alive, and go do it. Because what the world needs is people who have come alive." -Howard Thurman 17