Verkostotyön kulmakivet: Miten onnistun järjestöjen ja kuntien välisessä yhteistyössä? Perheverkon työkokous, Oulu,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Verkostotyön kulmakivet: Miten onnistun järjestöjen ja kuntien välisessä yhteistyössä? Perheverkon työkokous, Oulu, 1.12.2014"

Transkriptio

1 Verkostotyön kulmakivet: Miten onnistun järjestöjen ja kuntien välisessä yhteistyössä? Perheverkon työkokous, Oulu, Timo Järvensivu, KTT, tutkija, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

2 Odotuksesi luennolle? ( ja työkokoukselle luennon jälkeen?)

3 Mistä on kyse? Mitä on verkostomainen työskentely, kehittäminen ja johtaminen ja mitä se ei ole? Miten verkostomainen työ eroaa esimerkiksi yhteistyöstä? yhteistoiminnasta? kumppanuustyöstä? sidosryhmäyhteistyöstä? moniammatillisesta yhteistyöstä? Kyse on yhdenlaisesta organisoitumisesta arjessa: luottamukseen perustuvista autonomisten ihmisten ja organisaatioiden kohtaamisista arjen eri tilanteissa ja siitä, miten näitä kohtaamisia voidaan parantaa

4 Verkostotutkimuksen viidakko tai ekosysteemi Sosiaalisten verkostojen tutkimus Resurssiriippuvuusteoria Sosiaalipsykologia Sosiaalinen pääoma Yrittäjäverkostojen tutkimus Talousmaantieteellinen verkostotutkimus Organisaatioiden väliset interaktiot Sosiaalisen vaihdannan teoria Politiikkaverkostot Evoluutioteoriat Kriittiset näkökulmat Tuotantoketjut ja -verkostot Transaktiokustannusten teoria Actor-network theory (ANT) Teollisten verkostojen tutkimus (IMP) Strategiset kumppanuudet Sopimusteoriat Strategiset verkostot Innovaatioverkostojen tutkimus Institutionaaliset teoriat

5 Hierarkia: auktoriteetti Tehokas rutiiniluonteisiin, monimutkaisiin tehtäviin Verkosto: luottamus Tehokas joustavuutta vaativissa tilanteissa Markkinat: ostosopimukset Tehokas rutiiniluonteisiin, suhteellisen yksinkertaisiin tehtäviin Esim: Powell (1990)

6 Perinteinen kehittämistyön prosessi Yhteisön luottamus ratkaisuun 2) On panostettava siihen, että ratkaisu saavuttaa yhteisön luottamuksen 1) Ratkaisu tuodaan yhteisölle ulkopuolelta Ratkaisu Järvensivu, Nykänen, Rajala (2010) Aika

7 Yhteisön luottamus ratkaisuun Haaste: Miten ylläpidetään jatkuvaa kehittämistä tällä tavalla? Ratkaisu Ratkaisu Ratkaisu Järvensivu, Nykänen, Rajala (2010) Aika

8 Verkostoituva kehittämistyön prosessi Yhteisön luottamus ratkaisuun Ratkaisu Ratkaisu Ratkaisu 2) Yhteisö kehittää ja hyödyntää ratkaisuja yhdessä toimien 1) Aloitetaan keskinäisen luottamuksen rakentamisesta Järvensivu, Nykänen, Rajala (2010) Aika

9 Miten innovaatiot leviävät? Valtavirran käsitys: ratkaisu kehitetään ensin organisaatiossa A ja sitten se levitetään organisaatioon B Organisaatio A Ratkaisu Ratkaisu Organisaatio B Todellisuus: verkosto A kehittää ratkaisun ensin ja sitten verkoston B toimijat innostuvat verkostosta A ja omaksuvat sen ratkaisumallit Ratkaisu Verkosto A Verkosto B Esim: David Albury (2012)

10 Verkostojen johtaminen: avaimia systemaattiseen verkostoyhteistyöhön

11 Verkoston toimivuuden avaintekijät Uudet toimijat innostuvat mukaan Jos autan toisia, auttavatko toiset minua? Mitä toiveita, tarpeita ja osaamista toisilla on? Tieto leviää ja se omaksutaan tehokkaammin Toimintatavat muuttuvat tehokkaammin

12 Hyvä verkostojohtaminen on laajan, avoimen verkostoitumisen mahdollistamista ja tukemista Verkoston johtaja(t) tai koordinaattori(t) Ydin verkostoa

13 Hierarkkisen ja verkostomaisen päätöksenteon rajapinta Verkoston paine: Täytyy tehdä verkoston kanssa päätöksiä Verkostomainen päätöksenteko hierarkkisessa kontekstissa Hierarkkinen paine: Täytyy tehdä nopeita ja tehokkaita päätöksiä Hyvää: Luottamus ja sitoutuminen tukevat innovointia ja innovaatioiden leviämistä. Päätökset nousevat yhteisestä ymmärryksestä. Haasteellista: Vie aikaa. Epävarma päätöksen lopputuloksen suhteen. Miten ne, jotka eivät ole olleet mukana verkostossa? 1) Pyritään tekemään keskustelun pohjalta ne päätökset, jotka aidosti kyetään tekemään yhdessä 2) Vaikeammista kohdista ei tehdä hätiköityjä päätöksiä, vaan pyritään keskustellen kohti päätöksentekoa Hyvää: Nopeaa ja selkeää päätöksentekoa. Haasteellista: Luottamus ja sitoutuminen päätöksiin pitää rakentaa jälkikäteen. Vaikka päätös olisi selkeä, siihen ei välttämättä ole yhteistä tahtotilaa. Järvensivu, Nykänen, Rajala. Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen -hanke

14 Verkostomaisen kehittämistyön eteneminen käytännössä Versio 1:

15 Vaihe 1: Kehittämishaasteen analyysi sekä tarvittavan verkoston koollekutsuminen ja motivointi osallistumaan Mikä on haaste? Mitä osaamista tarvitaan ratkaisuun? Keitä verkostossa tarvitaan? Tulkaa mukaan!

16 Vaihe 2: Yhteisistä tavoitteista ja toimintamalleista sopiminen x y z å ö ä Nämä ovat tavoitteemme ja näin me toimimme yhdessä!

17 Vaihe 3: Systemaattinen / iteratiivinen työskentely (dialogisin menetelmin!)

18 Vaihe 4: Verkoston ja sen tulosten levittäminen Osallistumalla ja osallistamalla On tärkeää huomata, että tässäkään vaiheessa kyse ei ole valmiin ratkaisun jalkauttamisesta sellaisenaan muiden käyttöön, vaan keskeistä on rakentaa laajemman verkoston kanssa sellaista keskinäistä luottamusta ja sitoutumista, joka edistää ratkaisun luovaa leviämistä

19 Verkostojohtaminen on verkoston toiminnan mahdollistamista ja tukemista 1 2 Mitä? Miten? Millä resursseilla? 4 3

20 Verkostomaisen kehittämistyön eteneminen käytännössä Versio 2: U-teoria

21 U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus muodostuu (Scharmer 2007) Haaste Ensimmäinen taso: rutiini Näinhän on aina tehty Ratkaisut

22 U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus muodostuu (Scharmer 2007) Haaste Ensimmäinen taso: rutiini Näinhän on aina tehty Toinen taso: avoin mieli Toimitaan faktojen pohjalta Ratkaisut

23 U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus muodostuu (Scharmer 2007) Haaste Ensimmäinen taso: rutiini Näinhän on aina tehty Toinen taso: avoin mieli Toimitaan faktojen pohjalta Ratkaisut Kolmas taso: avoin sydän Kuunnellaan, mitä muut sanovat

24 U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus muodostuu (Scharmer 2007) Haaste Ensimmäinen taso: rutiini Näinhän on aina tehty Toinen taso: avoin mieli Toimitaan faktojen pohjalta Ratkaisut Kolmas taso: avoin sydän Kuunnellaan, mitä muut sanovat Neljäs taso: avoin tahtotila Avaudutaan yhteiselle tahtotilalle

25 U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus muodostuu (Scharmer 2007) Haaste Ensimmäinen taso: rutiini Näinhän on aina tehty Ratkaisut Tutkitaan faktoja Toinen taso: avoin mieli Toimitaan faktojen pohjalta Tuetaan ekosysteemin kehitystä Kootaan verkosto Luodaan tila dialogille Hiljennytään Kolmas taso: avoin sydän Kuunnellaan, mitä muut sanovat Neljäs taso: avoin tahtotila Avaudutaan yhteiselle tahtotilalle Päästetään irti Letting go Annetaan tulla Letting come Tehdään prototyyppejä Kirkastetaan visiota Rakennetaan mikrosysteemejä

26 Yhteenveto: Verkostotyön yleinen viitekehys

27 Verkostotyön yleinen viitekehys: suljetusta toiminnasta kohti avointa toimintaa (Järvensivu, Pyykkönen & Kallio 2014; keskustelut useiden verkostojen kanssa) Verkostotyön edellytykset Luottamus Sitoutuminen Tunteminen Yhteiset tavoitteet Resurssit ja osaaminen yhteistyöhön Verkoston kattavuus Johtajuus Osallistujajoukon pysyvyys ja uusiutuminen Verkostotyön legitimiteetti Verkostotyön toimivuus Tiedonkulku ja avoimuus Dialogisuus Vastuunjako ja roolien selkeys Vastavuoroisuus Koordinointi ja fasilitointi Päätöksenteko Verkostotyön tekeminen yhdessä Verkostotyön tekeminen kukin toimija erikseen Verkostotyön kehittäminen 1. kehän oppiminen: oppiminen seuraamalla tavoitteita ja toimintaa yhdessä 2. kehän oppiminen: Oppimisen oppiminen yhdessä Tavoitteiden saavuttaminen ja vaikutukset Vaikutukset verkostotyön kohderyhmään Verkoston jäsenten oman työn ja osaamisen edistyminen Verkoston vaikutuspiirin laajeneminen Verkostotyön ympäristö

28 Aikaansaamisen yleinen viitekehys (Järvensivu, Pyykkönen & Kallio 2014; keskustelut useiden verkostojen kanssa) Markkinoilta ostamisen edellytykset Markkinoilta ostamisen toimivuus Ostan valmiina eli ulkoistuksen kehittäminen Oman tuotannon toimivuus Teen itse eli oman tuotannon kehittäminen Oman tuotannon edellytykset Halutut vaikutukset eli mitä halutaan saada aikaiseksi? Kehitän yhdessä eli verkostotyö ja verkostojen kehittäminen Aikaansaamisen ympäristö Verkostotyön edellytykset Verkostotyön toimivuus

29 Entä ne työkalut? Mitä käytännöllisiä juttuja tästä luennosta jäi työkalupakkiini?

30 Minä itse olen tärkein verkostotyökaluni Työkalu: Oppiva minä Verkostotyön viitekehykset, esimerkiksi U-teoria Viitekehyksen muokkaaminen Viitekehyksen kokeilu käytännössä

31 Muita työkaluja ja niiden suhde verkostotyön viitekehyksiin Jatkuvasti kehittyvät arjen työkalut Yhteistyöfoorumit: Työpajat, seminaarit, kokoukset Sähköiset työkalut: Yammer, s-posti, Facebook, Skype, puhelin työn arki eli kaikki se, mihin töissä käytetään aikaa Viitekehyksen muokkaaminen Viitekehyksen kokeilu käytännössä Verkostotyön viitekehykset, esimerkiksi U-teoria

32 Yhdessä oppimisen ajattelu- ja toimintamalleja Opettaminen educating Fasilitointi facilitating Emännöinti hosting Tiedon ja osaamisen jakaminen opettajalta opetettaville Tiedon ja osaamisen jakaminen ja luominen kaikilta kaikille ohjatusti Tiedon ja osaamisen jakaminen ja luominen kaikilta kaikille itseorganisoituen Esim. koulutusprosessi, jossa asiantuntija jakaa tietoaan muille luennoiden ja keskusteluttaen Esim. ohjattu Learning cafe, jossa asiantuntijat työskentelevät ja ideoivat yhdessä Esim. fyysinen ja henkinen tila, joka motivoi asiantuntijoita työskentelemään ja ideoimaan yhdessä

33 Miten tämä kohtaaminen meidän välillämme sujui? Vastaa kyselyyn oheisen QR-koodin avulla tai tämän linkin kautta: Kohtaamisen tunnus (tarvitset tämän vastatessasi kyselyyn): Perheverkko

34 Kyselyn avulla saamme välittömästi palautetta kolmesta kysymyksestä: 1. Kuinka hyvin ajatuksesi ja tarpeesi tulivat kuulluksi kohtaamisen aikana? 2. Kuinka avoimesti kohtaamiseen osallistuneet mielestäsi rakensivat yhteistyötä keskenään? 3. Kuinka tyytyväinen olit tähän kohtaamiseen kokonaisuutena? Koska taustalta löytyy tästä kohtaamisestamme monenlaista muutakin tietoa, niin Verkostotyö ja U-teoria kohtaavat Big datan!

35 Minkälaisia verkostoja? Mitä samaa ja erilaista näissä eri verkostoissa on?

36 Verkostoitumisen tasot Avoimet verkostot, klusterit, toimialoittaiset verkostot, jne Selkeärajaisemmat verkostot, joilla on jonkinlaiset osallistumisen kriteerit Tavoitteelliset yhden tai muutaman toimijan kokoamat verkostot, strategiset verkot Kahden toimijan väliset kumppanuudet Organisaation näkökulma verkostoihin Verkostomaiset tiimit ja ryhmät organisaatioiden sisällä

37 Vahvat ja heikot linkit sekä aukot vahvoja linkkejä aukko aukko heikkoja linkkejä

38 Tavoitteelliset vs. luonnollisesti kehittyvät verkostot Tavoitteelliset verkostot usein: Ovat selkeämmin rajattuja eli suljetumpia Perustuvat vahvojen linkkien hyödyntämiseen Aloittavat ja joskus myös lopettavat toimintansa sovitulla aikataululla Luonnollisesti kehittyvät verkostot usein: Ovat vaikeasti rajattavissa eli avoimempia Perustuvat sekä vahvojen että heikkojen linkkien hyödyntämiseen Eivät selkeästi aloita toimintaansa tai lopeta toimintaansa

39 Lisää erilaisia verkostotyyppejä (esimerkkejä) Toimiviin rutiineihin keskittyvät verkostot Uudistamiseen keskittyvät verkostot (Radikaalien) innovaatioiden verkostot Politiikkaan keskittyvät verkostot Puoluekoneisto? Parlamentaariset työryhmät? Demokratia-aktivistit puoluepolitiikan ulkopuolella? Julkisen hallinnan verkostot SOTE-rakenne SOTE-rakenteen kehittämisprosessi Tulevaisuuden ennakointiverkostot Taloudelliseen toimintaan kehittyvät verkostot Nokian tuotantoverkosto alihankkijoineen Nokian, Ericssonin ja kumppaneiden Symbian-yhteistyö Tekesin ym. rahoittama innovaatiotoiminta Koulutukseen ja tutkimukseen keskittyvät verkostot Akateeminen julkaisuja opetusjärjestelmä Yliopistojen tutkimuksen ja opetuksen kehittämisryhmät Perustutkimusverkostot sekä radikaalimpien opetusuudistusten kehittäjäverkostot Ihmisten väliset sosiaaliset verkostot Arkielämän sosiaaliset verkostot, asiantuntijaverkostot, kaveriporukat Elinikäisen oppimisen verkostot (esim. avoimet yliopistot) Irtiotot arjesta, sapattivuodet, pitkät vierailut toisiin työympäristöihin

40 Dialogi teoriassa ja käytännössä

41 Dialogin syveneminen asteittain (mukaellen William Isaacs, 1999) Ei-kriittinen keskustelu Kriittinen keskustelu Me Yhteisen ja kokonaisuuden näkökulma 1. Leppoisaa jutustelua neutraaleista aiheista 4. Yhteisten argumenttien ja näkökulmien luomista Minä Yksilön ja osakokonaisuuden näkökulma 2. Neutraalien yksilöllisten aiheiden esille nostamista 3. Yksilöllisten argumenttien esittämistä eri näkökulmista

42 Hyvän dialogin käytäntöjä (mukaellen Schein 2013; Scharmer 2007; Senge 1990; Isaacs 1999) Kaikki läsnäolijat ovat dialogissa tasa-arvoisessa asemassa Kaikki osallistuvat kokonaisina ihmisinä, eivät esimerkiksi oman organisaationsa tai ajattelusuuntauksensa edustajina pelkästään Etukäteen asetettu tiukka tavoite tai päämäärä estää dialogin syvenemisen. Luovat ajatukset kyllä kiteytyvät ennen pitkää, kun avoimelle dialogille raivataan tilaa Dialogi pohjautuu erityisesti aktiiviseen ja nöyrään kuunteluun aktiivinen puhuminenkin on tärkeää, mutta kuuntelu ja kysyminen on tärkeämpää Motivaatiota dialogiin voi lisätä se, että keskustelun anti kiteytetään ja dokumentoidaan Dialogin sisältö ja kulku on luottamuksellinen, ellei toisin yhdessä sovita

43 1) Dialogi Isaacsin menetelmällä

44 Dialogi yhdessä ajattelemisen taito (William Isaacs, 1999) Neljä keskeistä periaatetta: Pidättäydy liian nopeista johtopäätöksistä ja pidä omat ennakkoluulosi taustalla ( suspend ) Kunnioita toista ihmisenä, vaikka et olisikaan samaa mieltä Kuuntele aidosti Puhu aidosti / puhu suoraan Dialogisuutta on tuettava Tärkeää luoda keskustelijoiden keskuuteen sellainen fyysinen ja henkinen tila ( container ), jossa aito luottamuspohjainen dialogi on mahdollinen

45 Ratkaiseva askel dialogissa: onnistuuko ennakkoluulojen pidättäminen (suspending)? Aikomus keskustella aidosti Pidättäminen onnistuu Pidättäminen ei onnistu Dialogia, jossa luodaan yhdessä uusia merkityksellisiä ajatuksia Keskustelua, jossa niin sanotusti paras argumentti voittaa Väittelyä, jossa argumentti pyritään voittamaan hinnalla millä hyvänsä

46 Harjoitus 1: Dialogi Isaacsin menetelmällä Mennään kolmen henkilön pienryhmiin Aihe: joku päivänpolttava ja käytännöllinen verkostoitumiseen haasteisiinne liittyvä kysymys, josta dialogi lähtee liikkeelle mutta aiheessa ei tarvitse tiukasti pysyä! Otetaan käyttöön rauhanpiippu tarkoitus edistää pidättäytymistä Se puhuu, jolla rauhanpiippu on, muut kuuntelevat Saa puhua niin kauan kuin haluaa Rauhapiippu kulkee ringissä myötäpäivään Kuuntelijat pyrkivät pidättelemään omia ajatuksiaan ja kuuntelemaan aidosti Puhuja pyrkii puhumaan mahdollisimman suoraan ja kuuntelemaan myös omia puheitaan mistä oma puheeni oikeastaan kumpuaa? Kaikki lopuksi yhdessä: Mitä tämä menetelmä opettaa dialogisuudesta?

47 2) Humble inquiry eli nöyrä kysyvä kuuntelu (Schein 2013)

48 Humble inquiry: The gentle art of asking instead of telling (Schein 2013) Humble Inquiry is the fine art of drawing someone out, of asking questions to which you do not already know the answer, of building a relationship based on curiosity and interest in the other person. Nöyrä kuuntelu on kysymisen taidetta, jolla saat toisen avautumaan kuorestaan. Tämä tarkoittaa: sellaisten kysymysten esittämistä, joihin et etukäteen tiedä vastausta ja sellaisen suhteen rakentamista, joka perustuu aitoon uteliaisuuteen ja kiinnostukseen toista ihmistä kohtaan

49 Harjoitus 2: Humble inquiry eli nöyrä kysyvä kuuntelu Jatketaan kolmen henkilön pienryhmissä: Yksi puhuu Toinen harjoittaa nöyrää kysyvää kuuntelua roolina on kysyä vain avoimia kysymyksiä ajatusten syventämiseksi Kolmas tarkkailee ja analysoi keskustelua Välillä vaihdetaan rooleja (puhuja, kyselijä, tarkkailija) Lopuksi reflektointia yhdessä: Mitä tämä menetelmä opettaa dialogisuudesta?

50 3) Dialogi Bohmilaisittain

51 Harjoitus 3: Dialogi Bohmilaisittain Jatketaan kolmen henkilön pienryhmissä Ainoa ohje on: soveltakaa kaikkea edellä opittua dialogisuudesta kokonaisvaltaisesti tässä ja nyt, läsnäolevasti, avoimena toisille, avoimena yhteisen ajatusvirran energialle Lopuksi yhteistä reflektointia: Mitä tämä menetelmä opettaa dialogisuudesta?

52 Vinkkejä eteenpäin dialogisuuden kehittämiseksi Diale-projekti Menetelmiä dialogiin:

53 Oppiminen, motivaatio ja rutiinien muuttaminen verkostoissa Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

54 Oppivat organisaatiot? ( Sengeläinen koulukunta Peter Sengen mukaan nimettynä)

55 Oppiva organisaatio (Peter Senge, 1990, The Fifth Discipline) Viisi kyvykkyyttä, jotka oppivan organisaation/verkoston on hallittava: 1) Henkilökohtainen kehittyminen (personal mastery): oma henkilökohtainen visio, energiataso, kärsivällisyys, tosiasioiden perusteella toimiminen 2) Ajatusmallit (mental models): toimintaa ohjaavien taustaoletusten, yleistysten, mielikuvien yms. kyseenalaistamisen ja hyödyntämisen taito 3) Yhteinen visio (shared vision): yhteisten tulevaisuutta luotaavien ajatusmallien löytäminen ja niihin sitoutuminen yhdessä 4) Tiimioppiminen (team learning): oppiminen ryhmänä ja verkostona, perustuu dialogikyvykkyyteen (ks. Isaacs 1999) 5) Systeemiajattelu (systems thinking): kyky nähdä kokonaisuuksia ja ymmärtää, miten kaikki vaikuttaa kaikkeen ja kuinka meistä jokainen on osallinen kaikessa hyvässä ja pahassa

56 Todellisuuden ymmärtämisen taso Oppimisen tyyppi Perinteinen analyyttinen ajattelu Tapahtumien ja toimintakuvioiden näkeminen Yhden kehän (one-loop), muutoksiin sopeutuva oppiminen Systeemiajattelu Tapahtumien ja toimintakuvioiden takana olevien rakenteiden näkeminen Kahden kehän (double-loop), uutta luova oppiminen Ajattelumallit Eivät muutu Kyseenalaistettavia ja muuttuvia Analyysin suunta Suhteet Vaikutus innovaatioprosessiin Kokonaisuutta tarkastellaan osiensa kautta Suorat kausaalisuhteet (lineaariset syy-seuraussuhteet) Keskitytään virheiden korjaamiseen, innovointi olemassa olevien ajattelumallien pohjalta Osat yhdistetään kokonaisuudeksi Elementit vaikuttavat toinen toisiinsa (epälineaariset vaikutuskokonaisuudet) Luodaan uusia ajattelumalleja ja uutta pohjaa innovaatioille Kuva Hannele Lampelan 2009 väitöskirjasta; mukaellen Senge (1990), Sterman (2000) ym

57 Oppimisen syventämisestä

58 Kaksi perusnäkökulmaa oppiviin organisaatioihin (Lampela, 2009) 1. Organisaatio oppii, kun se pystyy sekä ensimmäisen että toisen tason oppimiseen (single and double loop learning, Argyris & Schön 1996) 2. Organisaatio oppii, kun sen ajattelu ja toiminta muuttuvat. Organisaatio ei ole oppinut pelkästään sillä, että sen ajattelu on muuttunut, vaan sen toimintarutiinien on myös pitänyt muuttua

59 1. tason oppimisrutiinit 2. tason oppimisrutiinit Todellisuus Todellisuus Päätöksenteko ja kehittävä yhteistyö Päätöksenteko ja kehittävä yhteistyö Palaute todellisuudesta Palaute todellisuudesta Toimintamallit, joilla päätöksiä ja yhteistyötä tehdään Ajattelumallit, joilla todellisuutta ja palautetta hahmotetaan (Esim. Argyris & Schön 1978)

60 U-teoria keskeiset esteet oppimisen syvyydelle (Scharmer 2007) Haaste Tuomitseminen: Tiettyjen näkökulmien tuomitseminen ennakkoluuloihin perustuen Ensimmäinen taso: rutiini Näinhän on aina tehty Toinen taso: avoin mieli Toimitaan faktojen pohjalta Ratkaisut Kyynisyys: ei uskota toiseen ihmiseen (että toinen ihminen tarkoittaa hyvää) Kolmas taso: avoin sydän Kuunnellaan, mitä muut sanovat Neljäs taso: avoin tahtotila Avaudutaan yhteiselle tahtotilalle Pelko: pelätään ottaa riski oman sisimmän avaamisesta

61 Rutiinien muuttamisesta (kirjavinkki: Duhigg 2012 Power of Habit)

62 Rutiinien muuttaminen (Duhigg 2012: The power of habit) 2. Rutiini (engl. routine) 1. Heräte (engl. cue) 4. Riippuvuus (engl. craving) 3. Palkkio (engl. reward)

63 Rutiinien muuttaminen (Duhigg 2012: The power of habit) 2. Rutiini (engl. routine) Tämän voi vaihtaa opettelemalla uuden rutiinin! 1. Heräte (engl. cue) Vaikea tai mahdoton poistaa 4. Riippuvuus (engl. craving) Vaikea tai mahdoton poistaa 3. Palkkio (engl. reward) Vaikea tai mahdoton poistaa

64 Yhteisön tasolla tarvitaan yhteinen tahtotila Yksilöiden stressitilanteissa vanhat rutiinit ottavat helposti vallan tarvitaan yhteisön tasolla vahvuutta kannatella yksilöitä (esim. alkoholistin saama tuki AAkerholta) Yhteisöjen stressitilanteissa vanhat rutiinit ottavat helposti vallan tarvitaan vahvojen hyvin kytkeytyneiden yksilöiden vahvuutta (esim. Gandhi ja väkivallaton vallankumous Intiassa)

65 Esimerkki oppimisen rutiinista: fixed mindset vs growth mindset (Carol Dweck, 2007, kirja Mindset ) Jäykistynyt ajattelutapa oppimisesta: Lahjakkuus ja ominaisuudet määräävät yksilön (ja yhteisön) oppimisen tason. Kun lahjakkuuden taso on saavutettu, lisäoppiminen ei enää onnistu, vaan on keskityttävä siihen, minkä jo osaa. Jäykistynyt ajattelutapa on oppimisen kannalta vaarallista: Ohjaa opettelun pysähtymiseen, kun eteen tulee oppimisvaikeuksia, mitä pidetään merkkinä siitä, että lahjakkuuden rajat tulivat vastaan Omien (kuviteltujen) lahjakkuuden rajojen löytäminen on ahdistavaa? Tämä piirre ohjaa salaamaan ja piilottelemaan omia todellisia oppimistuloksia heikot oppimistulokset selitetään sivuun, niitä vähätellään ja niitä jopa piilotellaan Ohjaa oppimisen lopettamiseen ja heikkojen oppimistulosten salailuun, mistä kehkeytyy pahimmillaan itseään pahentava oppimisenvastainen kierre

66 Esimerkki oppimisen rutiinista: fixed mindset vs growth mindset (Carol Dweck, 2007, kirja Mindset ) Kasvun ajattelutapa on ymmärrys siitä, että ihmisten oppiminen perustuu aivojen plastisuuteen (mukautumiseen): Ihminen oppii aina uutta riittävällä ja oikealla harjoittelulla. Lisäoppimiseen kannattaa aina panostaa. Oppimisen pysähtyminen tarkoittaa lähinnä sitä, että harjoitellaan liian vähän tai väärällä tavalla Oppimisen kannata kasvun ajattelutapa on erityisen hedelmällinen: Kannustaa oppimaan myös silloin, kun eteen tulee oppimisvaikeuksia. Lisäpanostus oppimiseen kannattaa aina Heikot oppimistulokset eivät ole merkki lahjojen tai tarvittavien ominaisuuksien puutteesta. Virheet ovat oppimisen paikkoja ja niiden ruotiminen yhdessä muiden kanssa antaa vinkkejä siitä, minkälainen harjoittelu seuraavaksi kannattaa. Kasvun ajattelutapa ohjaa jatkuvaan harjoitteluun, mistä kehkeytyy parhaimmillaan itseään ruokkiva oppimismyönteinen kierre.

67 Sekä jäykistynyttä että kasvun ajattelutapaa voidaan tukea kehumalla (Carol Dweck, 2007) Jäykistynyttä ajattelutapaa tuetaan kehumalla nopeutta tai lahjakkuutta: Hienoa, olitpa tosi nopea ratkaistessasi tuon asian! ja Hienoa, oletpa sinä lahjakas kun osasit ratkaista tuon! Jäykistynyttä ajattelutapaa usein tuetaan lohduttamalla epäonnistuttaessa: Et tainnut onnistua. No, ei se mitään, meidän tiimissä ei perinteisesti ole ollut kykyä tuohon, joten ei mikään ihme. Ehkä me keksitään jotain muuta, johon sinulla olisi enemmän lahjoja? Kasvun ajattelutapaa vahvistetaan kehuilla, jotka korostavat harjoittelun ja sinnikkyyden merkitystä oppimisessa: Hienoa, tuohan meni oikein. Huomasitko kuinka harjoittelusi auttoi ratkaisuun pääsemisessä!. Kasvun ajattelutapaa voidaan tukea myös epäonnistuttaessa: Tällä kertaa et onnistunut, mutta onnistut kyllä kun harjoittelet oikein ja riittävästi. Harjoittelitko tällä kertaa riittävästi? Miten voisit harjoitella vielä toisella tavalla?

68 Sisäinen motivaatio?

69 Mistä nousee sisäinen motivaatio kehittää uutta? Autonomisuus Vapaus valita omat tavoitteet ja tehdä omalla tavalla Merkityksellisyys Työ, jolla on tarkoitus ja yhteisö, jonka kanssa jakaa merkityksellisyyden tunnetta Kykyjen käyttäminen ja kehittäminen Työ, jossa pääsee syventämään omaa oppimista itselle kiinnostavista asioista Oikeudenmukaisuuden tunne (esim. oikeudenmukainen palkkaus) Esim Deci & Ryan 1997

70 Lisää verkostotyöstä ja verkostojen johtamisesta - LISÄLUKEMISTOKSI Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

71 Verkostotutkimuksen viidakko vai ekosysteemi? Sosiaalisten verkostojen tutkimus Evoluutiotarkastelu Sosiaalipsykologia Sosiaalinen pääoma Yrittäjäverkostojen tutkimus Talousmaantieteellinen verkostotutkimus Organisaatioiden väliset interaktiot Sosiaalisen vaihdannan teoria Verkostojen johtaminen? Politiikkaverkostot Resurssiriippuvuusteoria Kriittiset näkökulmat Tuotantoketjut ja -verkostot Transaktiokustannusten teoria Strategiset kumppanuudet Actor-network theory (ANT) Sopimusteoriat Teollisten verkostojen tutkimus (IMP) Strategiset verkostot Innovaatioverkostojen tutkimus Institutionaaliset teoriat

72 Verkostotutkimuksen suuntauksista 1 72 Suuntaus Keskeinen tutkimuskohde Metodologia Näkökulma johtamiseen Resurssiriippuvuusteoria (Barney 1991, Hamel & Prahalad 1994) Toimijoiden riippuvuus toistensa resursseista, joka pakottaa yhteistyöhön, vaikuttaa käyttäytymiseen, tarjoaa neuvotteluvoimaa (Ei selkeää metodologiaa. On enemmänkin yleinen taustateoria muille tutkimussuuntauksille.) Kriittiset resurssit tuovat verkostossa valtaa. Ei kuitenkaan selkeää kannanottoa johtamiseen Transaktiokustannusten teoria (Coase 1937, Williamson 1975, 1985) Osta vai valmista itse? -päätöksenteko määrittelemällä vaihdannan kustannukset Määrällinen tutkimus, laadullinen tapaustutkimus Laskemalla vaihdannan kustannukset voidaan määritellä, minkälainen suhde kannattaa rakentaa Talousmaantieteellinen verkostotutkimus (Sheppard & Barnes 2000, Yeung 2008) Paikkaan tai alueeseen sidottu verkostojen (yleensä taloudelliseen toimintaan keskittyvien verkostojen) tarkastelu. Tarkastelee esimerkiksi sosiaalista pääomaa, paikallisia resurssiriippuvuuksia, paikallisia valtasuhteita Laadullinen ja määrällinen tutkimus, hyödyntäen monien muiden tutkimussuuntausten metodeita Verkostojen toimivuutta ei voi täysin ymmärtää irrallaan paikallisesta kontekstistaan. Paikallisten verkostorakenteiden ymmärtäminen auttaa ymmärtämään verkoston haasteita ja johtamaan niitä Evoluutiotarkastelu (Hannan & Freeman 1986, Fontana & Buss 1996, Nelson & Winter 2002) Toimijoiden välisten kytkösten ja populaatioiden synty, ylläpito, muutos ja heikkeneminen sekä eri suhdetyyppien variaatio, valinta ja pysyvyys järjestelmän tai koko verkoston tasolla Määrällinen ja laadullinen tarkastelu, parhaimmillaan pitkittäistutkimuksena (kuitenkin käytännössä pitkittäistutkimukset harvinaisia) Verkostojen muutoksen tunteminen auttaa yksittäisiäkin toimijoita ymmärtämään omat mahdollisuudet, mutta erityisesti kiinnostavaa verkostojen verkoston johtajille

73 Verkostotutkimuksen suuntauksista 2 73 Suuntaus Keskeinen tutkimuskohde Metodologia Näkökulma johtamiseen Sosiaalinen pääoma (Nahapiet 2008, Dyer & Singh 1998) Toimijoiden välisten sosiaalisten sidosten vaikutukset verkostoihin (niiden syntyyn, rakenteisiin, toimintaan, tuloksiin jne.) Määrällinen tutkimus Toimijoiden välisten sosiaalisten sidosten ja näiden sidosten vaikutusten tunteminen auttaa ymmärtämään miksi verkosto on sellainen kuin on ja miten sitä voidaan kehittää sosiaalisen pääoman avulla Sosiaalisten verkostojen tutkimus (Coleman ym. 1966, Burt 1992, Powell ym. 1996) Verkoston rakenne (toimijoiden määrä, suhteiden määrä ja laatu, verkoston laajuus, toimijoiden kytkeytyneisyys, toimijoiden keskeisyys ja periferisyys, toimijoiden välisten sidosten luonne) Sosiometrinen tutkimus, verkostojen rakenteiden määrällinen mallintaminen Toimijoiden asema verkostossa ja verkoston toimivuuden ydinkohdat voidaan selvittää tarkasti, jolloin omaan ja toisten asemaan sekä verkoston toimivuuteen voidaan pyrkiä vaikuttamaan tietoisesti Sosiaalisen vaihdannan teoria ja sosiaalipsykologia (Dwyer ym. 1987, Emerson 1962, Kelley & Thibault 1978) Ihmisten välisen kanssakäymisen käsitteistön (kokemukset, tuntemus, luottamus, opportunismi, riski) hyödyntäminen organisaatioiden välisen yhteistyön tutkimukseen Laadullinen ja määrällinen tutkimus Vastavuoroisen kanssakäymisen ymmärtäminen mahdollistaa luottamuksen ja yhteistyön kehittämisen

74 Verkostotutkimuksen suuntauksista 3 74 Suuntaus Keskeinen tutkimuskohde Metodologia Näkökulma johtamiseen Strategiset kumppanuudet (Lorenzoni & Baden-Fuller 1995, Gulati 1998) Yritysten strateginen yhteistyö, partnerinvalinta, yhteistyöprosessit, yhteistyön kriittiset menestystekijät ja kyvykkyydet Määrälliset ja laadulliset tutkimukset Monia käytännöllisiä tutkimustuloksia kumppanuuksien johtajille (kriittiset menestystekijät, kyvykkyydet, partnerin valintakriteerit jne.) Strategiset verkostot (Jarillo 1993; Möller ym. 2004) Tietoisesti rakennetut ja johdetut arvoverkostot Laadullisia tapaustutkimuksia, konseptuaalisia malleja Kriittiset menestystekijät, toimijoiden roolit, johtamisessa tarvittavia kyvykkyydet, verkostojen rakentamisprosessien mallinnus Organisaatioiden väliset interaktiot (IMP) (Ford ym. 1986; Håkansson 1982) Organisaatioiden välisen vuorovaikutuksen ilmapiiri, luonne, laatu Laadullisia tapaustutkimuksia, aineistolähtöistä kuvausta Minkälaisilla toimenpiteillä organisaatioiden välistä yhteistyötä voidaan kehittää Teollisten verkostojen tutkimus (IMP) (Håkansson & Snehota 1995; Håkansson & Ford 2002) Verkostot ja niiden vuorovaikutuksen kehittyminen (odotukset, sopeutuminen, investoinnit, luottamus, sitoutuminen) Laadullinen tutkimus, jossa kuvauksessa käytetään ARA-mallia (actors, resources, activities) Miten toimijat voivat parhaiten selviytyä verkostoissa ja parantaa omaa verkostoasemaansa Tuotantoketjut ja tuotantoverkostot (Harland 1996, Lamming 1993, Gadde & Håkansson 2001) Tuotannon organisointi ja johtaminen arvoketjuissa ja arvoverkostoissa Monitieteinen, määrällinen ja laadullinen tutkimus Useita malleja ja työkaluja tuotantoketjujen ja tuotantoverkostojen ymmärtämiseen ja johtamiseen

75 Verkostotutkimuksen suuntauksista 4 75 Suuntaus Keskeinen tutkimuskohde Metodologia Näkökulma johtamiseen Innovaatioverkostot (Dhanaraj & Parkhe 2006, Ståhle 1999) Innovaatio- ja oppimisverkostot (tiedon liikkuminen, innovaatioiden johtaminen, vahvat ja heikot linkit innovaatioiden edistämisessä) Laadullinen tapaustutkimus ja määrällinen mallinnus Miten verkostoa tulee johtaa, jotta se tuottaa mahdollisimman hyvin innovaatioita Poliittiset verkostot (policy networks) (Cobb & Elder 1983, Marsh & Rhodes 1992) Poliittinen päätöksenteko ja sen vaikutukset, valtasuhteet asioiden edistämisessä, poliittisen agendan luominen Laadullinen ja määrällinen tutkimus? Poliittisen päätöksenteon sekä valtasuhteiden ymmärtäminen auttaa edistämään omien poliittisten tavoitteiden saavuttamista Julkisen toiminnan verkostot (public administration / public governance) (Klijn & Koppenjan 2000, Mandell 2001, Agranoff & McGuire 2003) Yhteiskunnallisten haasteiden ratkaiseminen, julkisen sektorin verkostojen johtaminen Laadullinen tapaustutkimus, myös määrällinen tutkimus Hyvän verkostotyön esteiden ja edistäjien tunteminen auttaa hyödyntämään niitä. On tuottanut monia verkostojohtamisen käytännön malleja. Institutionaaliset teoriat (DiMaggio & Powell 1987, Scott 2001) Instituutiot (lait ja asetukset, normit, tottumukset ja rutiinit), jotka vaikuttavat verkostojen kehittymiseen Laadullinen ja määrällinen tutkimus On tärkeää tunnistaa, mitkä instituutiot vaikuttavat verkostoon ja miten, jotta niiden vaikutukset voidaan ottaa huomioon

Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan?

Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan? Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan? Hämeen työelämän kehittäjien kokoontumisajot 9.2.2016 Timo Järvensivu, KTT Verkostotyön tutkija ja asiantuntija Aalto-yliopisto ja nommoc seugolaid

Lisätiedot

Verkostokehittäminen GeroMetro-verkosto

Verkostokehittäminen GeroMetro-verkosto Verkostokehittäminen GeroMetro-verkosto 4.3.2015 Timo Järvensivu, KTT, tutkija, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostotutkimuksen viidakko tai ekosysteemi Sosiaalisten verkostojen tutkimus Resurssiriippuvuusteoria

Lisätiedot

Tehokkaan verkostotyön perusta. Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tehokkaan verkostotyön perusta. Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tehokkaan verkostotyön perusta Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkoston toimivuuden avaintekijät Uudet toimijat innostuvat ja tuovat mukaan uutta tietoa ja

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Tulevaisuus Lapissa Ovatko verkostomme tehokäytössä?

Tulevaisuus Lapissa Ovatko verkostomme tehokäytössä? Tulevaisuus Lapissa Ovatko verkostomme tehokäytössä? Rovaniemi 18.11.2016 Timo Järvensivu KTT, tutkija ja yrittäjä nommoc seugolaid osk Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Organisoitumisen perusmuodot Hierarkia:

Lisätiedot

Verkostomainen työskentely

Verkostomainen työskentely Verkostomainen työskentely Timo Järvensivu, KTT, tutkija, verkostojohtamisen asiantuntija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Järkevää lääkehoitoa moniammatillisesti seminaari terveydenhuollon toimijoille

Lisätiedot

Rutiinit ja niiden muuttaminen. Timo Järvensivu, KTT, tutkija, verkostoasiantuntija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Rutiinit ja niiden muuttaminen. Timo Järvensivu, KTT, tutkija, verkostoasiantuntija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu t ja niiden muuttaminen Timo Järvensivu, KTT, tutkija, verkostoasiantuntija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu en muuttaminen (Duhigg 2012: The power of habit) 2. (engl. routine) 1. (engl. cue) 4. Riippuvuus

Lisätiedot

Verkostojen ja hierarkioiden välinen yhteistyö miten tämä rajapinta saadaan toimimaan?

Verkostojen ja hierarkioiden välinen yhteistyö miten tämä rajapinta saadaan toimimaan? Verkostojen ja hierarkioiden välinen yhteistyö miten tämä rajapinta saadaan toimimaan? Timo Järvensivu, KTT, tutkija ja verkostojohtamisen asiantuntija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Maaseudun YTR

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Suomessa Fimean/tukiryhmän näkökulmat

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Suomessa Fimean/tukiryhmän näkökulmat Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Suomessa Fimean/tukiryhmän näkökulmat Tukiryhmän tämän hetkinen kokoonpano: Anne Kumpusalo-Vauhkonen, Fimea Antti Mäntylä, Fimea Timo Järvensivu, Aalto yliopisto

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Tervetuloa Lahteen! Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Muutos on mahdollisuus 21.10.2015 Työhyvinvointipäällikkö Päivi Maisonlahti Strategisen työhyvinvoinnin osa-alueet (Aura & Saarikoski,

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu Luottamus osana maaseudun verkostoja Virve Rinnola,Pirityiset Sivu 1 3.11.2016 Maaseudun verkostot Manner-Suomessa 15 alueverkostoa, tämän lisäksi temaattisia verkostoja Pohjanmaan alueverkosto sisältää

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot

Veijo Nivala Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi/ Osaamisen johtaminen

Veijo Nivala Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi/ Osaamisen johtaminen Veijo Nivala Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi/ 18.4.2013 Osaamisen johtaminen Lähtökohtia Organisaation toiminnan perusta on sille hyväksytyssä strategiassa. Osaamisen johtaminen pyrkii strategisena

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s ) 11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen (s. 124-133) Käsitys itsestä oppijana käsitys itsestä oppijana muodostuu kokemusten pohjalta vaikuttavat esim. skeemat itsestä oppijana ja oppiaineesta tunteet

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Verkostojen rooli koulujen kansainvälisen arjen vakiinnuttamisessa. Tiina Sarisalmi Opetushallitus

Verkostojen rooli koulujen kansainvälisen arjen vakiinnuttamisessa. Tiina Sarisalmi Opetushallitus Verkostojen rooli koulujen kansainvälisen arjen vakiinnuttamisessa Tiina Sarisalmi 29.1.2013 Opetushallitus Oppivat verkostot asiantuntijayhteisöissä Riippumattomuus ajasta ja paikasta Yhteisöllisyys kuuluminen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Tieto ja päätöksenteko. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tieto ja päätöksenteko. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tieto ja päätöksenteko Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen 20.10.2015 2 There is nothing a government hates more than to be well-informed; for it makes the process of arriving at decisions much more complicated

Lisätiedot

Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista?

Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista? Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista? Minna Haapasalo 27.9.2012 Voimaa taiteesta -seminaari Havainto Moniammatillista työskentelyä

Lisätiedot

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti ama.auvinen@aalto.fi http://www.hema.aalto.fi Mistä arvontuotannossa on kysymys? arvontuotannon tutkimus

Lisätiedot

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankkeistaminen Webinaari 24.11.2015 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet

Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet Tutkintotoimikuntaseminaari 16.2.2017 Mikko Dufva mikko.dufva@vtt.fi @mdufva Yrittäjä alustataloudessa?

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN. organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla

OSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN. organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla OSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN Anita Keskinen 4.2.2008 organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla sisältää kaiken sellaisen tarkoituksellisen toiminnan,

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

Dialoginen oppiminen ja ohjaus

Dialoginen oppiminen ja ohjaus Dialoginen oppiminen ja ohjaus Helena Aarnio Hämeen ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu helena.aarnio@hamk.fi Tavoitteet osata erottaa dialogi muista keskustelumuodoista syventää ymmärrystä

Lisätiedot

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankkeistaminen Webinaari 1.11.2016 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Milloin olen Päällikkö, milloin Mentor, milloin Coach?

Milloin olen Päällikkö, milloin Mentor, milloin Coach? Milloin olen Päällikkö, milloin Mentor, milloin Coach? Teppo Nurminen 1 Johtamisen kokonaiskenttä Miksi? Leadership Coaching Management Miten? Mitä, kuka, milloin? 2 Ohjaavat menetelmät Ohjattavia paljon

Lisätiedot

Yritysverkostot ja niiden johtaminen

Yritysverkostot ja niiden johtaminen Yritysverkostot ja niiden johtaminen Tuomas Ahola Tampereen teknillinen yliopisto Kansainvälisten järjestöjen hankinnat - PKyritysten mahdollisuus menestykseen Helmikuu 17, 2016 18.2.2016 1 Tuomas Ahola

Lisätiedot

ASENTEET JA LUOTTAMUKSEN RAKENTAMINEN Humap Oy, sivu 1

ASENTEET JA LUOTTAMUKSEN RAKENTAMINEN Humap Oy,  sivu 1 ASENTEET JA LUOTTAMUKSEN RAKENTAMINEN 1.9.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 1.9.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Asenteet ja luottamus TAVOITTEET PÄIVÄLLE Oman asenteen tarkastelu ja tutkiminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

TERV108 V luento. Tutkimus terveystiedossa, 3op. syyslukukausi 2009 Raili Välimaa puh (260) 2014, L-328

TERV108 V luento. Tutkimus terveystiedossa, 3op. syyslukukausi 2009 Raili Välimaa puh (260) 2014, L-328 TERV108 V luento Tutkimus terveystiedossa, 3op syyslukukausi 2009 Raili Välimaa puh (260) 2014, L-328 raili.valimaa@jyu.fi Ryhmän yhteisen lukupiiritehtävän työstäminen ARVIOI RYHMÄN PROSESSIA PUHEKÄYTÄNTÖJEN

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto

Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto Näkökulmia ryhmän vaiheittaiseen kehitykseen Yksilön haaste: kelpaanko minä ryhmälle ja ryhmä minulle?

Lisätiedot

Yksilötason ennakointi ja työnantajat mahdollistajina

Yksilötason ennakointi ja työnantajat mahdollistajina Yksilötason ennakointi ja työnantajat mahdollistajina Työryhmä 32: Suomalaisen työn kiperimmät haasteet tulevaisuudessa, työn tulevaisuuden rakentaja 1 2 Tulevaisuuden työ edellyttää ja mahdollistaa uudenlaista

Lisätiedot

Luento 9, , Verkostot ja yhteistyö Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne

Luento 9, , Verkostot ja yhteistyö Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne TU-C9280 Viestintä 1 Luento 9, 18.11.2016, Verkostot ja yhteistyö Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne Agenda Alustus Keskustelua Ryhmätyö: Aallon verkostoviestinnän

Lisätiedot

Uusien toimintatapojen painopisteet

Uusien toimintatapojen painopisteet Miksi muutos? Tavoitteena kokonaisvaltaisempi ohjausrooli organisaation ja henkilöstön kehittämiseen ja työhyvinvointiin koko UH:ssa Valtavirtaistetaan 70-20-10 ajattelu- ja toimintatapa koko organisaatioon.

Lisätiedot

Kiinteistöpalvelujen hankintastrategioiden kehittäminen

Kiinteistöpalvelujen hankintastrategioiden kehittäminen Kiinteistö- ja rakentamistalouden tutkimusseminaari 15.09.2004 Kiinteistöpalvelujen hankintastrategioiden kehittäminen Tomi Ventovuori Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalous Tutkimuksen tavoitteet Tunnistaa

Lisätiedot

Ryhmän johtaminen. Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät

Ryhmän johtaminen. Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät Ryhmän johtaminen Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät RYHMÄN JOHTAMINEN OHJAAJA ON RYHMÄN VIRALLINEN JA EPÄVIRALLINEN JOHTAJA. VIRALLINEN JOHTAJUUS MERKITSEE TEHTÄVÄJOHTAMISTA, EPÄVIRALLINEN JOHTAJUUS MM. TUNNEJOHTAMISTA.

Lisätiedot

Tulevaisuuden tekijät ja johtaminen

Tulevaisuuden tekijät ja johtaminen Tulevaisuuden tekijät ja johtaminen Janne Tienari Janne Tienari Professori, Organisaatiot ja johtaminen, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Dosentti, Lappeenrannan teknillinen yliopisto & Maanpuolustuskorkeakoulu

Lisätiedot

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Jaana Bom Merja Prepula Balanced Scorecard Yritysstrategian ja rakenteen yhdensuuntaistamisjärjestelmä Strateginen johtamisjärjestelmä Strategiset

Lisätiedot

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille IPT-työpaja #7 15-16.3 Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille Kyselytutkimus Tilaajan / käyttäjien edustajat 5 vastaajaa, joista: 5 APR:n jäsentä 2 projektipäällikköä 7 vastaajaa, joista:

Lisätiedot

Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Neljän Tuulen Seminaari VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen

Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Neljän Tuulen Seminaari VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä Neljän Tuulen Seminaari 19.3.2014 VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen Moniammatillisuus-käsitteen teoreettiset juuret Taustalla systeeminen ajattelu - kokonaisuus

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Menestyksen eväät Kone- ja metallituoteteollisuus tuottavuusloikkaukseen yhteistyöllä Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Liiketoimintasuhteen anatomia Jukka Vesalainen Vaasan yliopisto

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille 2016-2020 Minusta ja meistä tulee jotain. KuntaKesu on kehittämisprosessi, joka on ohjaava johtamisen työkalu

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot