Verkostotyön kulmakivet: Miten onnistun järjestöjen ja kuntien välisessä yhteistyössä? Perheverkon työkokous, Oulu,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Verkostotyön kulmakivet: Miten onnistun järjestöjen ja kuntien välisessä yhteistyössä? Perheverkon työkokous, Oulu, 1.12.2014"

Transkriptio

1 Verkostotyön kulmakivet: Miten onnistun järjestöjen ja kuntien välisessä yhteistyössä? Perheverkon työkokous, Oulu, Timo Järvensivu, KTT, tutkija, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

2 Odotuksesi luennolle? ( ja työkokoukselle luennon jälkeen?)

3 Mistä on kyse? Mitä on verkostomainen työskentely, kehittäminen ja johtaminen ja mitä se ei ole? Miten verkostomainen työ eroaa esimerkiksi yhteistyöstä? yhteistoiminnasta? kumppanuustyöstä? sidosryhmäyhteistyöstä? moniammatillisesta yhteistyöstä? Kyse on yhdenlaisesta organisoitumisesta arjessa: luottamukseen perustuvista autonomisten ihmisten ja organisaatioiden kohtaamisista arjen eri tilanteissa ja siitä, miten näitä kohtaamisia voidaan parantaa

4 Verkostotutkimuksen viidakko tai ekosysteemi Sosiaalisten verkostojen tutkimus Resurssiriippuvuusteoria Sosiaalipsykologia Sosiaalinen pääoma Yrittäjäverkostojen tutkimus Talousmaantieteellinen verkostotutkimus Organisaatioiden väliset interaktiot Sosiaalisen vaihdannan teoria Politiikkaverkostot Evoluutioteoriat Kriittiset näkökulmat Tuotantoketjut ja -verkostot Transaktiokustannusten teoria Actor-network theory (ANT) Teollisten verkostojen tutkimus (IMP) Strategiset kumppanuudet Sopimusteoriat Strategiset verkostot Innovaatioverkostojen tutkimus Institutionaaliset teoriat

5 Hierarkia: auktoriteetti Tehokas rutiiniluonteisiin, monimutkaisiin tehtäviin Verkosto: luottamus Tehokas joustavuutta vaativissa tilanteissa Markkinat: ostosopimukset Tehokas rutiiniluonteisiin, suhteellisen yksinkertaisiin tehtäviin Esim: Powell (1990)

6 Perinteinen kehittämistyön prosessi Yhteisön luottamus ratkaisuun 2) On panostettava siihen, että ratkaisu saavuttaa yhteisön luottamuksen 1) Ratkaisu tuodaan yhteisölle ulkopuolelta Ratkaisu Järvensivu, Nykänen, Rajala (2010) Aika

7 Yhteisön luottamus ratkaisuun Haaste: Miten ylläpidetään jatkuvaa kehittämistä tällä tavalla? Ratkaisu Ratkaisu Ratkaisu Järvensivu, Nykänen, Rajala (2010) Aika

8 Verkostoituva kehittämistyön prosessi Yhteisön luottamus ratkaisuun Ratkaisu Ratkaisu Ratkaisu 2) Yhteisö kehittää ja hyödyntää ratkaisuja yhdessä toimien 1) Aloitetaan keskinäisen luottamuksen rakentamisesta Järvensivu, Nykänen, Rajala (2010) Aika

9 Miten innovaatiot leviävät? Valtavirran käsitys: ratkaisu kehitetään ensin organisaatiossa A ja sitten se levitetään organisaatioon B Organisaatio A Ratkaisu Ratkaisu Organisaatio B Todellisuus: verkosto A kehittää ratkaisun ensin ja sitten verkoston B toimijat innostuvat verkostosta A ja omaksuvat sen ratkaisumallit Ratkaisu Verkosto A Verkosto B Esim: David Albury (2012)

10 Verkostojen johtaminen: avaimia systemaattiseen verkostoyhteistyöhön

11 Verkoston toimivuuden avaintekijät Uudet toimijat innostuvat mukaan Jos autan toisia, auttavatko toiset minua? Mitä toiveita, tarpeita ja osaamista toisilla on? Tieto leviää ja se omaksutaan tehokkaammin Toimintatavat muuttuvat tehokkaammin

12 Hyvä verkostojohtaminen on laajan, avoimen verkostoitumisen mahdollistamista ja tukemista Verkoston johtaja(t) tai koordinaattori(t) Ydin verkostoa

13 Hierarkkisen ja verkostomaisen päätöksenteon rajapinta Verkoston paine: Täytyy tehdä verkoston kanssa päätöksiä Verkostomainen päätöksenteko hierarkkisessa kontekstissa Hierarkkinen paine: Täytyy tehdä nopeita ja tehokkaita päätöksiä Hyvää: Luottamus ja sitoutuminen tukevat innovointia ja innovaatioiden leviämistä. Päätökset nousevat yhteisestä ymmärryksestä. Haasteellista: Vie aikaa. Epävarma päätöksen lopputuloksen suhteen. Miten ne, jotka eivät ole olleet mukana verkostossa? 1) Pyritään tekemään keskustelun pohjalta ne päätökset, jotka aidosti kyetään tekemään yhdessä 2) Vaikeammista kohdista ei tehdä hätiköityjä päätöksiä, vaan pyritään keskustellen kohti päätöksentekoa Hyvää: Nopeaa ja selkeää päätöksentekoa. Haasteellista: Luottamus ja sitoutuminen päätöksiin pitää rakentaa jälkikäteen. Vaikka päätös olisi selkeä, siihen ei välttämättä ole yhteistä tahtotilaa. Järvensivu, Nykänen, Rajala. Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen -hanke

14 Verkostomaisen kehittämistyön eteneminen käytännössä Versio 1:

15 Vaihe 1: Kehittämishaasteen analyysi sekä tarvittavan verkoston koollekutsuminen ja motivointi osallistumaan Mikä on haaste? Mitä osaamista tarvitaan ratkaisuun? Keitä verkostossa tarvitaan? Tulkaa mukaan!

16 Vaihe 2: Yhteisistä tavoitteista ja toimintamalleista sopiminen x y z å ö ä Nämä ovat tavoitteemme ja näin me toimimme yhdessä!

17 Vaihe 3: Systemaattinen / iteratiivinen työskentely (dialogisin menetelmin!)

18 Vaihe 4: Verkoston ja sen tulosten levittäminen Osallistumalla ja osallistamalla On tärkeää huomata, että tässäkään vaiheessa kyse ei ole valmiin ratkaisun jalkauttamisesta sellaisenaan muiden käyttöön, vaan keskeistä on rakentaa laajemman verkoston kanssa sellaista keskinäistä luottamusta ja sitoutumista, joka edistää ratkaisun luovaa leviämistä

19 Verkostojohtaminen on verkoston toiminnan mahdollistamista ja tukemista 1 2 Mitä? Miten? Millä resursseilla? 4 3

20 Verkostomaisen kehittämistyön eteneminen käytännössä Versio 2: U-teoria

21 U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus muodostuu (Scharmer 2007) Haaste Ensimmäinen taso: rutiini Näinhän on aina tehty Ratkaisut

22 U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus muodostuu (Scharmer 2007) Haaste Ensimmäinen taso: rutiini Näinhän on aina tehty Toinen taso: avoin mieli Toimitaan faktojen pohjalta Ratkaisut

23 U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus muodostuu (Scharmer 2007) Haaste Ensimmäinen taso: rutiini Näinhän on aina tehty Toinen taso: avoin mieli Toimitaan faktojen pohjalta Ratkaisut Kolmas taso: avoin sydän Kuunnellaan, mitä muut sanovat

24 U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus muodostuu (Scharmer 2007) Haaste Ensimmäinen taso: rutiini Näinhän on aina tehty Toinen taso: avoin mieli Toimitaan faktojen pohjalta Ratkaisut Kolmas taso: avoin sydän Kuunnellaan, mitä muut sanovat Neljäs taso: avoin tahtotila Avaudutaan yhteiselle tahtotilalle

25 U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus muodostuu (Scharmer 2007) Haaste Ensimmäinen taso: rutiini Näinhän on aina tehty Ratkaisut Tutkitaan faktoja Toinen taso: avoin mieli Toimitaan faktojen pohjalta Tuetaan ekosysteemin kehitystä Kootaan verkosto Luodaan tila dialogille Hiljennytään Kolmas taso: avoin sydän Kuunnellaan, mitä muut sanovat Neljäs taso: avoin tahtotila Avaudutaan yhteiselle tahtotilalle Päästetään irti Letting go Annetaan tulla Letting come Tehdään prototyyppejä Kirkastetaan visiota Rakennetaan mikrosysteemejä

26 Yhteenveto: Verkostotyön yleinen viitekehys

27 Verkostotyön yleinen viitekehys: suljetusta toiminnasta kohti avointa toimintaa (Järvensivu, Pyykkönen & Kallio 2014; keskustelut useiden verkostojen kanssa) Verkostotyön edellytykset Luottamus Sitoutuminen Tunteminen Yhteiset tavoitteet Resurssit ja osaaminen yhteistyöhön Verkoston kattavuus Johtajuus Osallistujajoukon pysyvyys ja uusiutuminen Verkostotyön legitimiteetti Verkostotyön toimivuus Tiedonkulku ja avoimuus Dialogisuus Vastuunjako ja roolien selkeys Vastavuoroisuus Koordinointi ja fasilitointi Päätöksenteko Verkostotyön tekeminen yhdessä Verkostotyön tekeminen kukin toimija erikseen Verkostotyön kehittäminen 1. kehän oppiminen: oppiminen seuraamalla tavoitteita ja toimintaa yhdessä 2. kehän oppiminen: Oppimisen oppiminen yhdessä Tavoitteiden saavuttaminen ja vaikutukset Vaikutukset verkostotyön kohderyhmään Verkoston jäsenten oman työn ja osaamisen edistyminen Verkoston vaikutuspiirin laajeneminen Verkostotyön ympäristö

28 Aikaansaamisen yleinen viitekehys (Järvensivu, Pyykkönen & Kallio 2014; keskustelut useiden verkostojen kanssa) Markkinoilta ostamisen edellytykset Markkinoilta ostamisen toimivuus Ostan valmiina eli ulkoistuksen kehittäminen Oman tuotannon toimivuus Teen itse eli oman tuotannon kehittäminen Oman tuotannon edellytykset Halutut vaikutukset eli mitä halutaan saada aikaiseksi? Kehitän yhdessä eli verkostotyö ja verkostojen kehittäminen Aikaansaamisen ympäristö Verkostotyön edellytykset Verkostotyön toimivuus

29 Entä ne työkalut? Mitä käytännöllisiä juttuja tästä luennosta jäi työkalupakkiini?

30 Minä itse olen tärkein verkostotyökaluni Työkalu: Oppiva minä Verkostotyön viitekehykset, esimerkiksi U-teoria Viitekehyksen muokkaaminen Viitekehyksen kokeilu käytännössä

31 Muita työkaluja ja niiden suhde verkostotyön viitekehyksiin Jatkuvasti kehittyvät arjen työkalut Yhteistyöfoorumit: Työpajat, seminaarit, kokoukset Sähköiset työkalut: Yammer, s-posti, Facebook, Skype, puhelin työn arki eli kaikki se, mihin töissä käytetään aikaa Viitekehyksen muokkaaminen Viitekehyksen kokeilu käytännössä Verkostotyön viitekehykset, esimerkiksi U-teoria

32 Yhdessä oppimisen ajattelu- ja toimintamalleja Opettaminen educating Fasilitointi facilitating Emännöinti hosting Tiedon ja osaamisen jakaminen opettajalta opetettaville Tiedon ja osaamisen jakaminen ja luominen kaikilta kaikille ohjatusti Tiedon ja osaamisen jakaminen ja luominen kaikilta kaikille itseorganisoituen Esim. koulutusprosessi, jossa asiantuntija jakaa tietoaan muille luennoiden ja keskusteluttaen Esim. ohjattu Learning cafe, jossa asiantuntijat työskentelevät ja ideoivat yhdessä Esim. fyysinen ja henkinen tila, joka motivoi asiantuntijoita työskentelemään ja ideoimaan yhdessä

33 Miten tämä kohtaaminen meidän välillämme sujui? Vastaa kyselyyn oheisen QR-koodin avulla tai tämän linkin kautta: Kohtaamisen tunnus (tarvitset tämän vastatessasi kyselyyn): Perheverkko

34 Kyselyn avulla saamme välittömästi palautetta kolmesta kysymyksestä: 1. Kuinka hyvin ajatuksesi ja tarpeesi tulivat kuulluksi kohtaamisen aikana? 2. Kuinka avoimesti kohtaamiseen osallistuneet mielestäsi rakensivat yhteistyötä keskenään? 3. Kuinka tyytyväinen olit tähän kohtaamiseen kokonaisuutena? Koska taustalta löytyy tästä kohtaamisestamme monenlaista muutakin tietoa, niin Verkostotyö ja U-teoria kohtaavat Big datan!

35 Minkälaisia verkostoja? Mitä samaa ja erilaista näissä eri verkostoissa on?

36 Verkostoitumisen tasot Avoimet verkostot, klusterit, toimialoittaiset verkostot, jne Selkeärajaisemmat verkostot, joilla on jonkinlaiset osallistumisen kriteerit Tavoitteelliset yhden tai muutaman toimijan kokoamat verkostot, strategiset verkot Kahden toimijan väliset kumppanuudet Organisaation näkökulma verkostoihin Verkostomaiset tiimit ja ryhmät organisaatioiden sisällä

37 Vahvat ja heikot linkit sekä aukot vahvoja linkkejä aukko aukko heikkoja linkkejä

38 Tavoitteelliset vs. luonnollisesti kehittyvät verkostot Tavoitteelliset verkostot usein: Ovat selkeämmin rajattuja eli suljetumpia Perustuvat vahvojen linkkien hyödyntämiseen Aloittavat ja joskus myös lopettavat toimintansa sovitulla aikataululla Luonnollisesti kehittyvät verkostot usein: Ovat vaikeasti rajattavissa eli avoimempia Perustuvat sekä vahvojen että heikkojen linkkien hyödyntämiseen Eivät selkeästi aloita toimintaansa tai lopeta toimintaansa

39 Lisää erilaisia verkostotyyppejä (esimerkkejä) Toimiviin rutiineihin keskittyvät verkostot Uudistamiseen keskittyvät verkostot (Radikaalien) innovaatioiden verkostot Politiikkaan keskittyvät verkostot Puoluekoneisto? Parlamentaariset työryhmät? Demokratia-aktivistit puoluepolitiikan ulkopuolella? Julkisen hallinnan verkostot SOTE-rakenne SOTE-rakenteen kehittämisprosessi Tulevaisuuden ennakointiverkostot Taloudelliseen toimintaan kehittyvät verkostot Nokian tuotantoverkosto alihankkijoineen Nokian, Ericssonin ja kumppaneiden Symbian-yhteistyö Tekesin ym. rahoittama innovaatiotoiminta Koulutukseen ja tutkimukseen keskittyvät verkostot Akateeminen julkaisuja opetusjärjestelmä Yliopistojen tutkimuksen ja opetuksen kehittämisryhmät Perustutkimusverkostot sekä radikaalimpien opetusuudistusten kehittäjäverkostot Ihmisten väliset sosiaaliset verkostot Arkielämän sosiaaliset verkostot, asiantuntijaverkostot, kaveriporukat Elinikäisen oppimisen verkostot (esim. avoimet yliopistot) Irtiotot arjesta, sapattivuodet, pitkät vierailut toisiin työympäristöihin

40 Dialogi teoriassa ja käytännössä

41 Dialogin syveneminen asteittain (mukaellen William Isaacs, 1999) Ei-kriittinen keskustelu Kriittinen keskustelu Me Yhteisen ja kokonaisuuden näkökulma 1. Leppoisaa jutustelua neutraaleista aiheista 4. Yhteisten argumenttien ja näkökulmien luomista Minä Yksilön ja osakokonaisuuden näkökulma 2. Neutraalien yksilöllisten aiheiden esille nostamista 3. Yksilöllisten argumenttien esittämistä eri näkökulmista

42 Hyvän dialogin käytäntöjä (mukaellen Schein 2013; Scharmer 2007; Senge 1990; Isaacs 1999) Kaikki läsnäolijat ovat dialogissa tasa-arvoisessa asemassa Kaikki osallistuvat kokonaisina ihmisinä, eivät esimerkiksi oman organisaationsa tai ajattelusuuntauksensa edustajina pelkästään Etukäteen asetettu tiukka tavoite tai päämäärä estää dialogin syvenemisen. Luovat ajatukset kyllä kiteytyvät ennen pitkää, kun avoimelle dialogille raivataan tilaa Dialogi pohjautuu erityisesti aktiiviseen ja nöyrään kuunteluun aktiivinen puhuminenkin on tärkeää, mutta kuuntelu ja kysyminen on tärkeämpää Motivaatiota dialogiin voi lisätä se, että keskustelun anti kiteytetään ja dokumentoidaan Dialogin sisältö ja kulku on luottamuksellinen, ellei toisin yhdessä sovita

43 1) Dialogi Isaacsin menetelmällä

44 Dialogi yhdessä ajattelemisen taito (William Isaacs, 1999) Neljä keskeistä periaatetta: Pidättäydy liian nopeista johtopäätöksistä ja pidä omat ennakkoluulosi taustalla ( suspend ) Kunnioita toista ihmisenä, vaikka et olisikaan samaa mieltä Kuuntele aidosti Puhu aidosti / puhu suoraan Dialogisuutta on tuettava Tärkeää luoda keskustelijoiden keskuuteen sellainen fyysinen ja henkinen tila ( container ), jossa aito luottamuspohjainen dialogi on mahdollinen

45 Ratkaiseva askel dialogissa: onnistuuko ennakkoluulojen pidättäminen (suspending)? Aikomus keskustella aidosti Pidättäminen onnistuu Pidättäminen ei onnistu Dialogia, jossa luodaan yhdessä uusia merkityksellisiä ajatuksia Keskustelua, jossa niin sanotusti paras argumentti voittaa Väittelyä, jossa argumentti pyritään voittamaan hinnalla millä hyvänsä

46 Harjoitus 1: Dialogi Isaacsin menetelmällä Mennään kolmen henkilön pienryhmiin Aihe: joku päivänpolttava ja käytännöllinen verkostoitumiseen haasteisiinne liittyvä kysymys, josta dialogi lähtee liikkeelle mutta aiheessa ei tarvitse tiukasti pysyä! Otetaan käyttöön rauhanpiippu tarkoitus edistää pidättäytymistä Se puhuu, jolla rauhanpiippu on, muut kuuntelevat Saa puhua niin kauan kuin haluaa Rauhapiippu kulkee ringissä myötäpäivään Kuuntelijat pyrkivät pidättelemään omia ajatuksiaan ja kuuntelemaan aidosti Puhuja pyrkii puhumaan mahdollisimman suoraan ja kuuntelemaan myös omia puheitaan mistä oma puheeni oikeastaan kumpuaa? Kaikki lopuksi yhdessä: Mitä tämä menetelmä opettaa dialogisuudesta?

47 2) Humble inquiry eli nöyrä kysyvä kuuntelu (Schein 2013)

48 Humble inquiry: The gentle art of asking instead of telling (Schein 2013) Humble Inquiry is the fine art of drawing someone out, of asking questions to which you do not already know the answer, of building a relationship based on curiosity and interest in the other person. Nöyrä kuuntelu on kysymisen taidetta, jolla saat toisen avautumaan kuorestaan. Tämä tarkoittaa: sellaisten kysymysten esittämistä, joihin et etukäteen tiedä vastausta ja sellaisen suhteen rakentamista, joka perustuu aitoon uteliaisuuteen ja kiinnostukseen toista ihmistä kohtaan

49 Harjoitus 2: Humble inquiry eli nöyrä kysyvä kuuntelu Jatketaan kolmen henkilön pienryhmissä: Yksi puhuu Toinen harjoittaa nöyrää kysyvää kuuntelua roolina on kysyä vain avoimia kysymyksiä ajatusten syventämiseksi Kolmas tarkkailee ja analysoi keskustelua Välillä vaihdetaan rooleja (puhuja, kyselijä, tarkkailija) Lopuksi reflektointia yhdessä: Mitä tämä menetelmä opettaa dialogisuudesta?

50 3) Dialogi Bohmilaisittain

51 Harjoitus 3: Dialogi Bohmilaisittain Jatketaan kolmen henkilön pienryhmissä Ainoa ohje on: soveltakaa kaikkea edellä opittua dialogisuudesta kokonaisvaltaisesti tässä ja nyt, läsnäolevasti, avoimena toisille, avoimena yhteisen ajatusvirran energialle Lopuksi yhteistä reflektointia: Mitä tämä menetelmä opettaa dialogisuudesta?

52 Vinkkejä eteenpäin dialogisuuden kehittämiseksi Diale-projekti Menetelmiä dialogiin:

53 Oppiminen, motivaatio ja rutiinien muuttaminen verkostoissa Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

54 Oppivat organisaatiot? ( Sengeläinen koulukunta Peter Sengen mukaan nimettynä)

55 Oppiva organisaatio (Peter Senge, 1990, The Fifth Discipline) Viisi kyvykkyyttä, jotka oppivan organisaation/verkoston on hallittava: 1) Henkilökohtainen kehittyminen (personal mastery): oma henkilökohtainen visio, energiataso, kärsivällisyys, tosiasioiden perusteella toimiminen 2) Ajatusmallit (mental models): toimintaa ohjaavien taustaoletusten, yleistysten, mielikuvien yms. kyseenalaistamisen ja hyödyntämisen taito 3) Yhteinen visio (shared vision): yhteisten tulevaisuutta luotaavien ajatusmallien löytäminen ja niihin sitoutuminen yhdessä 4) Tiimioppiminen (team learning): oppiminen ryhmänä ja verkostona, perustuu dialogikyvykkyyteen (ks. Isaacs 1999) 5) Systeemiajattelu (systems thinking): kyky nähdä kokonaisuuksia ja ymmärtää, miten kaikki vaikuttaa kaikkeen ja kuinka meistä jokainen on osallinen kaikessa hyvässä ja pahassa

56 Todellisuuden ymmärtämisen taso Oppimisen tyyppi Perinteinen analyyttinen ajattelu Tapahtumien ja toimintakuvioiden näkeminen Yhden kehän (one-loop), muutoksiin sopeutuva oppiminen Systeemiajattelu Tapahtumien ja toimintakuvioiden takana olevien rakenteiden näkeminen Kahden kehän (double-loop), uutta luova oppiminen Ajattelumallit Eivät muutu Kyseenalaistettavia ja muuttuvia Analyysin suunta Suhteet Vaikutus innovaatioprosessiin Kokonaisuutta tarkastellaan osiensa kautta Suorat kausaalisuhteet (lineaariset syy-seuraussuhteet) Keskitytään virheiden korjaamiseen, innovointi olemassa olevien ajattelumallien pohjalta Osat yhdistetään kokonaisuudeksi Elementit vaikuttavat toinen toisiinsa (epälineaariset vaikutuskokonaisuudet) Luodaan uusia ajattelumalleja ja uutta pohjaa innovaatioille Kuva Hannele Lampelan 2009 väitöskirjasta; mukaellen Senge (1990), Sterman (2000) ym

57 Oppimisen syventämisestä

58 Kaksi perusnäkökulmaa oppiviin organisaatioihin (Lampela, 2009) 1. Organisaatio oppii, kun se pystyy sekä ensimmäisen että toisen tason oppimiseen (single and double loop learning, Argyris & Schön 1996) 2. Organisaatio oppii, kun sen ajattelu ja toiminta muuttuvat. Organisaatio ei ole oppinut pelkästään sillä, että sen ajattelu on muuttunut, vaan sen toimintarutiinien on myös pitänyt muuttua

59 1. tason oppimisrutiinit 2. tason oppimisrutiinit Todellisuus Todellisuus Päätöksenteko ja kehittävä yhteistyö Päätöksenteko ja kehittävä yhteistyö Palaute todellisuudesta Palaute todellisuudesta Toimintamallit, joilla päätöksiä ja yhteistyötä tehdään Ajattelumallit, joilla todellisuutta ja palautetta hahmotetaan (Esim. Argyris & Schön 1978)

60 U-teoria keskeiset esteet oppimisen syvyydelle (Scharmer 2007) Haaste Tuomitseminen: Tiettyjen näkökulmien tuomitseminen ennakkoluuloihin perustuen Ensimmäinen taso: rutiini Näinhän on aina tehty Toinen taso: avoin mieli Toimitaan faktojen pohjalta Ratkaisut Kyynisyys: ei uskota toiseen ihmiseen (että toinen ihminen tarkoittaa hyvää) Kolmas taso: avoin sydän Kuunnellaan, mitä muut sanovat Neljäs taso: avoin tahtotila Avaudutaan yhteiselle tahtotilalle Pelko: pelätään ottaa riski oman sisimmän avaamisesta

61 Rutiinien muuttamisesta (kirjavinkki: Duhigg 2012 Power of Habit)

62 Rutiinien muuttaminen (Duhigg 2012: The power of habit) 2. Rutiini (engl. routine) 1. Heräte (engl. cue) 4. Riippuvuus (engl. craving) 3. Palkkio (engl. reward)

63 Rutiinien muuttaminen (Duhigg 2012: The power of habit) 2. Rutiini (engl. routine) Tämän voi vaihtaa opettelemalla uuden rutiinin! 1. Heräte (engl. cue) Vaikea tai mahdoton poistaa 4. Riippuvuus (engl. craving) Vaikea tai mahdoton poistaa 3. Palkkio (engl. reward) Vaikea tai mahdoton poistaa

64 Yhteisön tasolla tarvitaan yhteinen tahtotila Yksilöiden stressitilanteissa vanhat rutiinit ottavat helposti vallan tarvitaan yhteisön tasolla vahvuutta kannatella yksilöitä (esim. alkoholistin saama tuki AAkerholta) Yhteisöjen stressitilanteissa vanhat rutiinit ottavat helposti vallan tarvitaan vahvojen hyvin kytkeytyneiden yksilöiden vahvuutta (esim. Gandhi ja väkivallaton vallankumous Intiassa)

65 Esimerkki oppimisen rutiinista: fixed mindset vs growth mindset (Carol Dweck, 2007, kirja Mindset ) Jäykistynyt ajattelutapa oppimisesta: Lahjakkuus ja ominaisuudet määräävät yksilön (ja yhteisön) oppimisen tason. Kun lahjakkuuden taso on saavutettu, lisäoppiminen ei enää onnistu, vaan on keskityttävä siihen, minkä jo osaa. Jäykistynyt ajattelutapa on oppimisen kannalta vaarallista: Ohjaa opettelun pysähtymiseen, kun eteen tulee oppimisvaikeuksia, mitä pidetään merkkinä siitä, että lahjakkuuden rajat tulivat vastaan Omien (kuviteltujen) lahjakkuuden rajojen löytäminen on ahdistavaa? Tämä piirre ohjaa salaamaan ja piilottelemaan omia todellisia oppimistuloksia heikot oppimistulokset selitetään sivuun, niitä vähätellään ja niitä jopa piilotellaan Ohjaa oppimisen lopettamiseen ja heikkojen oppimistulosten salailuun, mistä kehkeytyy pahimmillaan itseään pahentava oppimisenvastainen kierre

66 Esimerkki oppimisen rutiinista: fixed mindset vs growth mindset (Carol Dweck, 2007, kirja Mindset ) Kasvun ajattelutapa on ymmärrys siitä, että ihmisten oppiminen perustuu aivojen plastisuuteen (mukautumiseen): Ihminen oppii aina uutta riittävällä ja oikealla harjoittelulla. Lisäoppimiseen kannattaa aina panostaa. Oppimisen pysähtyminen tarkoittaa lähinnä sitä, että harjoitellaan liian vähän tai väärällä tavalla Oppimisen kannata kasvun ajattelutapa on erityisen hedelmällinen: Kannustaa oppimaan myös silloin, kun eteen tulee oppimisvaikeuksia. Lisäpanostus oppimiseen kannattaa aina Heikot oppimistulokset eivät ole merkki lahjojen tai tarvittavien ominaisuuksien puutteesta. Virheet ovat oppimisen paikkoja ja niiden ruotiminen yhdessä muiden kanssa antaa vinkkejä siitä, minkälainen harjoittelu seuraavaksi kannattaa. Kasvun ajattelutapa ohjaa jatkuvaan harjoitteluun, mistä kehkeytyy parhaimmillaan itseään ruokkiva oppimismyönteinen kierre.

67 Sekä jäykistynyttä että kasvun ajattelutapaa voidaan tukea kehumalla (Carol Dweck, 2007) Jäykistynyttä ajattelutapaa tuetaan kehumalla nopeutta tai lahjakkuutta: Hienoa, olitpa tosi nopea ratkaistessasi tuon asian! ja Hienoa, oletpa sinä lahjakas kun osasit ratkaista tuon! Jäykistynyttä ajattelutapaa usein tuetaan lohduttamalla epäonnistuttaessa: Et tainnut onnistua. No, ei se mitään, meidän tiimissä ei perinteisesti ole ollut kykyä tuohon, joten ei mikään ihme. Ehkä me keksitään jotain muuta, johon sinulla olisi enemmän lahjoja? Kasvun ajattelutapaa vahvistetaan kehuilla, jotka korostavat harjoittelun ja sinnikkyyden merkitystä oppimisessa: Hienoa, tuohan meni oikein. Huomasitko kuinka harjoittelusi auttoi ratkaisuun pääsemisessä!. Kasvun ajattelutapaa voidaan tukea myös epäonnistuttaessa: Tällä kertaa et onnistunut, mutta onnistut kyllä kun harjoittelet oikein ja riittävästi. Harjoittelitko tällä kertaa riittävästi? Miten voisit harjoitella vielä toisella tavalla?

68 Sisäinen motivaatio?

69 Mistä nousee sisäinen motivaatio kehittää uutta? Autonomisuus Vapaus valita omat tavoitteet ja tehdä omalla tavalla Merkityksellisyys Työ, jolla on tarkoitus ja yhteisö, jonka kanssa jakaa merkityksellisyyden tunnetta Kykyjen käyttäminen ja kehittäminen Työ, jossa pääsee syventämään omaa oppimista itselle kiinnostavista asioista Oikeudenmukaisuuden tunne (esim. oikeudenmukainen palkkaus) Esim Deci & Ryan 1997

70 Lisää verkostotyöstä ja verkostojen johtamisesta - LISÄLUKEMISTOKSI Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

71 Verkostotutkimuksen viidakko vai ekosysteemi? Sosiaalisten verkostojen tutkimus Evoluutiotarkastelu Sosiaalipsykologia Sosiaalinen pääoma Yrittäjäverkostojen tutkimus Talousmaantieteellinen verkostotutkimus Organisaatioiden väliset interaktiot Sosiaalisen vaihdannan teoria Verkostojen johtaminen? Politiikkaverkostot Resurssiriippuvuusteoria Kriittiset näkökulmat Tuotantoketjut ja -verkostot Transaktiokustannusten teoria Strategiset kumppanuudet Actor-network theory (ANT) Sopimusteoriat Teollisten verkostojen tutkimus (IMP) Strategiset verkostot Innovaatioverkostojen tutkimus Institutionaaliset teoriat

72 Verkostotutkimuksen suuntauksista 1 72 Suuntaus Keskeinen tutkimuskohde Metodologia Näkökulma johtamiseen Resurssiriippuvuusteoria (Barney 1991, Hamel & Prahalad 1994) Toimijoiden riippuvuus toistensa resursseista, joka pakottaa yhteistyöhön, vaikuttaa käyttäytymiseen, tarjoaa neuvotteluvoimaa (Ei selkeää metodologiaa. On enemmänkin yleinen taustateoria muille tutkimussuuntauksille.) Kriittiset resurssit tuovat verkostossa valtaa. Ei kuitenkaan selkeää kannanottoa johtamiseen Transaktiokustannusten teoria (Coase 1937, Williamson 1975, 1985) Osta vai valmista itse? -päätöksenteko määrittelemällä vaihdannan kustannukset Määrällinen tutkimus, laadullinen tapaustutkimus Laskemalla vaihdannan kustannukset voidaan määritellä, minkälainen suhde kannattaa rakentaa Talousmaantieteellinen verkostotutkimus (Sheppard & Barnes 2000, Yeung 2008) Paikkaan tai alueeseen sidottu verkostojen (yleensä taloudelliseen toimintaan keskittyvien verkostojen) tarkastelu. Tarkastelee esimerkiksi sosiaalista pääomaa, paikallisia resurssiriippuvuuksia, paikallisia valtasuhteita Laadullinen ja määrällinen tutkimus, hyödyntäen monien muiden tutkimussuuntausten metodeita Verkostojen toimivuutta ei voi täysin ymmärtää irrallaan paikallisesta kontekstistaan. Paikallisten verkostorakenteiden ymmärtäminen auttaa ymmärtämään verkoston haasteita ja johtamaan niitä Evoluutiotarkastelu (Hannan & Freeman 1986, Fontana & Buss 1996, Nelson & Winter 2002) Toimijoiden välisten kytkösten ja populaatioiden synty, ylläpito, muutos ja heikkeneminen sekä eri suhdetyyppien variaatio, valinta ja pysyvyys järjestelmän tai koko verkoston tasolla Määrällinen ja laadullinen tarkastelu, parhaimmillaan pitkittäistutkimuksena (kuitenkin käytännössä pitkittäistutkimukset harvinaisia) Verkostojen muutoksen tunteminen auttaa yksittäisiäkin toimijoita ymmärtämään omat mahdollisuudet, mutta erityisesti kiinnostavaa verkostojen verkoston johtajille

73 Verkostotutkimuksen suuntauksista 2 73 Suuntaus Keskeinen tutkimuskohde Metodologia Näkökulma johtamiseen Sosiaalinen pääoma (Nahapiet 2008, Dyer & Singh 1998) Toimijoiden välisten sosiaalisten sidosten vaikutukset verkostoihin (niiden syntyyn, rakenteisiin, toimintaan, tuloksiin jne.) Määrällinen tutkimus Toimijoiden välisten sosiaalisten sidosten ja näiden sidosten vaikutusten tunteminen auttaa ymmärtämään miksi verkosto on sellainen kuin on ja miten sitä voidaan kehittää sosiaalisen pääoman avulla Sosiaalisten verkostojen tutkimus (Coleman ym. 1966, Burt 1992, Powell ym. 1996) Verkoston rakenne (toimijoiden määrä, suhteiden määrä ja laatu, verkoston laajuus, toimijoiden kytkeytyneisyys, toimijoiden keskeisyys ja periferisyys, toimijoiden välisten sidosten luonne) Sosiometrinen tutkimus, verkostojen rakenteiden määrällinen mallintaminen Toimijoiden asema verkostossa ja verkoston toimivuuden ydinkohdat voidaan selvittää tarkasti, jolloin omaan ja toisten asemaan sekä verkoston toimivuuteen voidaan pyrkiä vaikuttamaan tietoisesti Sosiaalisen vaihdannan teoria ja sosiaalipsykologia (Dwyer ym. 1987, Emerson 1962, Kelley & Thibault 1978) Ihmisten välisen kanssakäymisen käsitteistön (kokemukset, tuntemus, luottamus, opportunismi, riski) hyödyntäminen organisaatioiden välisen yhteistyön tutkimukseen Laadullinen ja määrällinen tutkimus Vastavuoroisen kanssakäymisen ymmärtäminen mahdollistaa luottamuksen ja yhteistyön kehittämisen

74 Verkostotutkimuksen suuntauksista 3 74 Suuntaus Keskeinen tutkimuskohde Metodologia Näkökulma johtamiseen Strategiset kumppanuudet (Lorenzoni & Baden-Fuller 1995, Gulati 1998) Yritysten strateginen yhteistyö, partnerinvalinta, yhteistyöprosessit, yhteistyön kriittiset menestystekijät ja kyvykkyydet Määrälliset ja laadulliset tutkimukset Monia käytännöllisiä tutkimustuloksia kumppanuuksien johtajille (kriittiset menestystekijät, kyvykkyydet, partnerin valintakriteerit jne.) Strategiset verkostot (Jarillo 1993; Möller ym. 2004) Tietoisesti rakennetut ja johdetut arvoverkostot Laadullisia tapaustutkimuksia, konseptuaalisia malleja Kriittiset menestystekijät, toimijoiden roolit, johtamisessa tarvittavia kyvykkyydet, verkostojen rakentamisprosessien mallinnus Organisaatioiden väliset interaktiot (IMP) (Ford ym. 1986; Håkansson 1982) Organisaatioiden välisen vuorovaikutuksen ilmapiiri, luonne, laatu Laadullisia tapaustutkimuksia, aineistolähtöistä kuvausta Minkälaisilla toimenpiteillä organisaatioiden välistä yhteistyötä voidaan kehittää Teollisten verkostojen tutkimus (IMP) (Håkansson & Snehota 1995; Håkansson & Ford 2002) Verkostot ja niiden vuorovaikutuksen kehittyminen (odotukset, sopeutuminen, investoinnit, luottamus, sitoutuminen) Laadullinen tutkimus, jossa kuvauksessa käytetään ARA-mallia (actors, resources, activities) Miten toimijat voivat parhaiten selviytyä verkostoissa ja parantaa omaa verkostoasemaansa Tuotantoketjut ja tuotantoverkostot (Harland 1996, Lamming 1993, Gadde & Håkansson 2001) Tuotannon organisointi ja johtaminen arvoketjuissa ja arvoverkostoissa Monitieteinen, määrällinen ja laadullinen tutkimus Useita malleja ja työkaluja tuotantoketjujen ja tuotantoverkostojen ymmärtämiseen ja johtamiseen

75 Verkostotutkimuksen suuntauksista 4 75 Suuntaus Keskeinen tutkimuskohde Metodologia Näkökulma johtamiseen Innovaatioverkostot (Dhanaraj & Parkhe 2006, Ståhle 1999) Innovaatio- ja oppimisverkostot (tiedon liikkuminen, innovaatioiden johtaminen, vahvat ja heikot linkit innovaatioiden edistämisessä) Laadullinen tapaustutkimus ja määrällinen mallinnus Miten verkostoa tulee johtaa, jotta se tuottaa mahdollisimman hyvin innovaatioita Poliittiset verkostot (policy networks) (Cobb & Elder 1983, Marsh & Rhodes 1992) Poliittinen päätöksenteko ja sen vaikutukset, valtasuhteet asioiden edistämisessä, poliittisen agendan luominen Laadullinen ja määrällinen tutkimus? Poliittisen päätöksenteon sekä valtasuhteiden ymmärtäminen auttaa edistämään omien poliittisten tavoitteiden saavuttamista Julkisen toiminnan verkostot (public administration / public governance) (Klijn & Koppenjan 2000, Mandell 2001, Agranoff & McGuire 2003) Yhteiskunnallisten haasteiden ratkaiseminen, julkisen sektorin verkostojen johtaminen Laadullinen tapaustutkimus, myös määrällinen tutkimus Hyvän verkostotyön esteiden ja edistäjien tunteminen auttaa hyödyntämään niitä. On tuottanut monia verkostojohtamisen käytännön malleja. Institutionaaliset teoriat (DiMaggio & Powell 1987, Scott 2001) Instituutiot (lait ja asetukset, normit, tottumukset ja rutiinit), jotka vaikuttavat verkostojen kehittymiseen Laadullinen ja määrällinen tutkimus On tärkeää tunnistaa, mitkä instituutiot vaikuttavat verkostoon ja miten, jotta niiden vaikutukset voidaan ottaa huomioon

Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan?

Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan? Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan? Hämeen työelämän kehittäjien kokoontumisajot 9.2.2016 Timo Järvensivu, KTT Verkostotyön tutkija ja asiantuntija Aalto-yliopisto ja nommoc seugolaid

Lisätiedot

Mitä hyötyä verkostotyöstä ja mitkä ovat verkostotyön onnistumisen kulmakivet? Liikkujan polku -verkosto 21.1.2015

Mitä hyötyä verkostotyöstä ja mitkä ovat verkostotyön onnistumisen kulmakivet? Liikkujan polku -verkosto 21.1.2015 Mitä hyötyä verkostotyöstä ja mitkä ovat verkostotyön onnistumisen kulmakivet? Liikkujan polku -verkosto 21.1.2015 Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Mistä on

Lisätiedot

Verkostokehittäminen GeroMetro-verkosto

Verkostokehittäminen GeroMetro-verkosto Verkostokehittäminen GeroMetro-verkosto 4.3.2015 Timo Järvensivu, KTT, tutkija, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostotutkimuksen viidakko tai ekosysteemi Sosiaalisten verkostojen tutkimus Resurssiriippuvuusteoria

Lisätiedot

Voimaa verkostoista! Tehokkaan ja hyödyllisen verkostotyön askeleet

Voimaa verkostoista! Tehokkaan ja hyödyllisen verkostotyön askeleet Voimaa verkostoista! Tehokkaan ja hyödyllisen verkostotyön askeleet GeroMetron kauden aloitusseminaari 1.3.2017 Timo Järvensivu KTT, tutkija ja yrittäjä nommoc seugolaid osk Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

Yhteisistä tavoitteista yhdessä tuloksiin Voimaa verkostoista!

Yhteisistä tavoitteista yhdessä tuloksiin Voimaa verkostoista! Yhteisistä tavoitteista yhdessä tuloksiin Voimaa verkostoista! Verkostotyön keskeiset askeleet Kielten kärkihanke, kieltenopetusta koskevat kokeilut 15.5.2017, Paasitorni Timo Järvensivu KTT, tutkija ja

Lisätiedot

Tehokkaan verkostotyön perusta. Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tehokkaan verkostotyön perusta. Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tehokkaan verkostotyön perusta Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkoston toimivuuden avaintekijät Uudet toimijat innostuvat ja tuovat mukaan uutta tietoa ja

Lisätiedot

Verkostot kehittämistyössä

Verkostot kehittämistyössä Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn

Lisätiedot

Hyödy verkostotyöstä! Viritetään verkostot Voimaa vanhuuteen -työhön

Hyödy verkostotyöstä! Viritetään verkostot Voimaa vanhuuteen -työhön Hyödy verkostotyöstä! Viritetään verkostot Voimaa vanhuuteen -työhön 11.10.2017 Voimaa vanhuuteen -verkostopäivät Timo Järvensivu KTT, tutkija ja yrittäjä nommoc seugolaid osk Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Verkostossa toimiminen ja yhteinen oppiminen

Verkostossa toimiminen ja yhteinen oppiminen Verkostossa toimiminen ja yhteinen oppiminen Työpaikkojen hyvinvointiverkosto 12.12.2013 Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kommentoi alustusta viestiseinällä Verkostoissa

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nuori Suomi 13.3.2012 Verkosto voidaan määritellä ainakin kahdella

Lisätiedot

Tulevaisuus Lapissa Ovatko verkostomme tehokäytössä?

Tulevaisuus Lapissa Ovatko verkostomme tehokäytössä? Tulevaisuus Lapissa Ovatko verkostomme tehokäytössä? Rovaniemi 18.11.2016 Timo Järvensivu KTT, tutkija ja yrittäjä nommoc seugolaid osk Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Organisoitumisen perusmuodot Hierarkia:

Lisätiedot

Avaimia suunnitelmalliseen verkostoyhteistyöhön

Avaimia suunnitelmalliseen verkostoyhteistyöhön Avaimia suunnitelmalliseen verkostoyhteistyöhön Verkostovoimaa! 3.2.2014, Lappeenranta Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Odotuksesi tälle päivälle? Mistä on kyse? Mitä on

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Verkostomainen työskentely

Verkostomainen työskentely Verkostomainen työskentely Timo Järvensivu, KTT, tutkija, verkostojohtamisen asiantuntija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Järkevää lääkehoitoa moniammatillisesti seminaari terveydenhuollon toimijoille

Lisätiedot

Verkostotyö ja verkostojen johtaminen Osaamisen kehittämisseminaari Yhdessä osaamme enemmän 22.5.2015

Verkostotyö ja verkostojen johtaminen Osaamisen kehittämisseminaari Yhdessä osaamme enemmän 22.5.2015 Verkostotyö ja verkostojen johtaminen Osaamisen kehittämisseminaari Yhdessä osaamme enemmän 22.5.2015 Timo Järvensivu, KTT, tutkija, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Mistä on kyse? Miten verkostotyö

Lisätiedot

Verkostoyhteistyön teoria ja käytäntö. Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostoyhteistyön teoria ja käytäntö. Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostoyhteistyön teoria ja käytäntö Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Mistä on kyse? Mitä ovat verkostot ja mitä ne eivät ole? Miten verkostot eroavat esimerkiksi

Lisätiedot

Rutiinit ja niiden muuttaminen. Timo Järvensivu, KTT, tutkija, verkostoasiantuntija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Rutiinit ja niiden muuttaminen. Timo Järvensivu, KTT, tutkija, verkostoasiantuntija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu t ja niiden muuttaminen Timo Järvensivu, KTT, tutkija, verkostoasiantuntija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu en muuttaminen (Duhigg 2012: The power of habit) 2. (engl. routine) 1. (engl. cue) 4. Riippuvuus

Lisätiedot

Verkostojen ja hierarkioiden välinen yhteistyö miten tämä rajapinta saadaan toimimaan?

Verkostojen ja hierarkioiden välinen yhteistyö miten tämä rajapinta saadaan toimimaan? Verkostojen ja hierarkioiden välinen yhteistyö miten tämä rajapinta saadaan toimimaan? Timo Järvensivu, KTT, tutkija ja verkostojohtamisen asiantuntija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Maaseudun YTR

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Suomessa Fimean/tukiryhmän näkökulmat

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Suomessa Fimean/tukiryhmän näkökulmat Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Suomessa Fimean/tukiryhmän näkökulmat Tukiryhmän tämän hetkinen kokoonpano: Anne Kumpusalo-Vauhkonen, Fimea Antti Mäntylä, Fimea Timo Järvensivu, Aalto yliopisto

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

MONIAMMATILLISUUS. Humap. May 15, 2009 Humap Oy, sivu 1

MONIAMMATILLISUUS. Humap. May 15, 2009 Humap Oy,  sivu 1 MONIAMMATILLISUUS Humap May 15, 2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 MONIAMMATILLISET VERKOSTOKUMPPANIMME TAVOITTEET Yhteiselle kartalla Teema- ja kehittämisryhmätyöskentelyn tavoitteina on 1) Lisätä toimijoiden

Lisätiedot

Fysiikka- ja yleisvalmentajien verkostotapaaminen 4.9.2015

Fysiikka- ja yleisvalmentajien verkostotapaaminen 4.9.2015 Fysiikka- ja yleisvalmentajien verkostotapaaminen 4.9.2015 Kansainvälinen menestys Korkeatasoinen osaaminen Arvostettu urheilu Yhteiset toimintatavat: 1. Urheilija on keskiössä ilon ja intohimon ilmapiirissä

Lisätiedot

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille verkostoseminaari Helsinki Congress Paasikivi 29.11.2011 Vesa Auvinen Luovuus- ja tulevaisuusjohtaja, Dazzle Oy

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla. Socca

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla. Socca GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla 1 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 2 Mikä on GeroMetro? Pääkaupunkiseudun kuntien (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) yhteinen kehittämis-,

Lisätiedot

Dialogi kuvina. Syyskuu 2013. Partus Oy, Finland

Dialogi kuvina. Syyskuu 2013. Partus Oy, Finland Syyskuu 2013 Partus Oy, Finland Milloin viimeksi olet keskustellut niin innostavasti, että ideat tuntuvat syntyvän kuin itsestään ja kehittyvän omaa kulkuaan keskustelun myötä? Rosenberg: Myötäelämisen

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI Mitä tietojohtamisessa johdetaan? Palaveri HAUS:ssa, Leena Kononen 21.3.2014 Johtamisen arkkitehtuuri on johtamisen kokonaisuus On taitoa ymmärtää yhteyksiä ja yhteentoimivuutta

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Tervetuloa Lahteen! Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Muutos on mahdollisuus 21.10.2015 Työhyvinvointipäällikkö Päivi Maisonlahti Strategisen työhyvinvoinnin osa-alueet (Aura & Saarikoski,

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Jos on riittävästi aikaa, rahaa ja onnea, voi kaiken tehdä yksin. Mutta kenellä niitä on tarpeeksi? Leila Kontkanen 1.10.2013 1 Oliver E. Williamson, taloustieteen

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

HoivaRekry uusi pelinavaus Palmeniassa vv.2008-2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

HoivaRekry uusi pelinavaus Palmeniassa vv.2008-2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia HoivaRekry uusi pelinavaus Palmeniassa vv.2008-2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Haaste HoivaRekry -hankkeessa Työn tuottavuuden parantaminen uudella toimintamallilla Henkilöstöresurssien uusi

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

IPT 2. Hankinnan suunnittelu työpaja Allianssikyvykkyys ja ryhmätyöskentelyn arviointi Annika Brandt

IPT 2. Hankinnan suunnittelu työpaja Allianssikyvykkyys ja ryhmätyöskentelyn arviointi Annika Brandt IPT 2 Hankinnan suunnittelu työpaja 8.-9.6.2017 Allianssikyvykkyys ja ryhmätyöskentelyn arviointi Annika Brandt Aiemmasta IPT-työpajasta Tarjoajan vähimmäisvaatimukset ja valintakriteerit? Tilaajan tavoitteet

Lisätiedot

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu Luottamus osana maaseudun verkostoja Virve Rinnola,Pirityiset Sivu 1 3.11.2016 Maaseudun verkostot Manner-Suomessa 15 alueverkostoa, tämän lisäksi temaattisia verkostoja Pohjanmaan alueverkosto sisältää

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja!

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! 41. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10.-11.4.2013 Aikuiskouluttaja Raine Manninen www.rainemanninen.fi Uskotko itsesi kehittämiseen, vai kuluuko aikasi itsesi

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14. 3.12.2014 Ruoholahti

Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14. 3.12.2014 Ruoholahti Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14 3.12.2014 Ruoholahti Organisaation innovaatiokyvykkyys = TIEDOT + TAIDOT = OSAAMINEN * ALUSTAT Innovaatioilmasto ja -kulttuuri Tahtotila ja tavoitteet

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Itsearviointi suunnannäyttäjänä

Itsearviointi suunnannäyttäjänä Arvioinnin moninaisuus mm. Hankkeen johtaminen, talous ja hallinto Hankkeen tulokset vs. kirjatut tavoitteet Hankkeen vaikutukset (työntekijät: mm. osaaminen, jaksaminen, työhyvinvointi, asiakkaat, organisaatio,

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS

VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS 28.9.2011 Diakoniatyöntekijöiden neuvottelupäivät Kirkon vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke 2009-2012 Etsitään ja löydetään yhdessä seurakuntien kanssa vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Veijo Nivala Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi/ Osaamisen johtaminen

Veijo Nivala Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi/ Osaamisen johtaminen Veijo Nivala Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi/ 18.4.2013 Osaamisen johtaminen Lähtökohtia Organisaation toiminnan perusta on sille hyväksytyssä strategiassa. Osaamisen johtaminen pyrkii strategisena

Lisätiedot

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

LUOTTAMUS KILPAILUETUNA VERKOSTOTALOUDESSA

LUOTTAMUS KILPAILUETUNA VERKOSTOTALOUDESSA LUOTTAMUS KILPAILUETUNA VERKOSTOTALOUDESSA UUDISTA JA UUDISTU-messut Vanha Satama 250903 Prof. Kirsimarja Blomqvist Lappeenranta University of Technology TeliaSonera Finland LÄHTÖKOHDAT 1. Verkostosuhteet

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 Päivi Kalliokoski, projektipäällikkö paivi.kalliokoski@omnia.fi Haasteet - lähtötilanne Työpaikalla tapahtuva koulutus

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan

Lisätiedot

Verkostot ja niiden johtaminen

Verkostot ja niiden johtaminen Verkostot ja niiden johtaminen Toimintaympäristön luonne (Mason & Mitroff, 1981) Ongelman luonne määrittää sen, miten ratkaisua lähdetään hakemaan Yksinkertaiset eli helpot ongelmat Monimutkaiset eli ilkeät

Lisätiedot

CHAMPION - mestariainesta. Tero Juuti

CHAMPION - mestariainesta. Tero Juuti Tero Juuti Fasilitointi ja osallistavat CHAMPION - mestariainesta ryhmätyömenetelmät Fasilitoija on henkilö, joka vastaa prosessin etenemisestä ja tilaisuuden tavoitteiden saavuttamisesta On neutraali

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

VASTUULLINEN ITSEOHJAUTUVUUS oman toiminnan arviointi ja suunnittelu yhteisissä keskusteluissa - ennakoiva työote, monitaitoisuus

VASTUULLINEN ITSEOHJAUTUVUUS oman toiminnan arviointi ja suunnittelu yhteisissä keskusteluissa - ennakoiva työote, monitaitoisuus JOHTAMISEN MUUTOS ESIMIESTYÖN UUDET OSAAMISET -valmentava ote ja fasilitoivat menetelmät -strateginen ajattelu -asiakastyö JOHTAMISVOIMA määrääminen ohjeina, vaatimuksina ja kontrollina Hieararkinen johtaminen

Lisätiedot