Asunto-osakeyhtiön strategian laadinta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asunto-osakeyhtiön strategian laadinta"

Transkriptio

1 Korjausrakentamisen strategian toimeenpanosuunnitelma Kiinteistönpidon välineiden kehittäminen -hankekokonaisuus Asunto-osakeyhtiön strategian laadinta

2 Tiivistelmä Asunto-osakeyhtiön tavoitteellinen johtaminen on avainasemassa siinä, miten suomalaiset asuntoosakeyhtiöt selviävät nykyisistä ja tulevaisuudessa entisestään lisääntyvistä haasteista. Ympäristöministeriön Korjausrakentamisen strategian toimeenpanosuunnitelman yhtenä tavoitteena on kehittää kiinteistöpitoon tarkoitettuja työkaluja käyttäjälähtöiseksi kokonaisuudeksi sekä edistää asukas- ja käyttäjälähtöistä kiinteistöstrategista suunnittelua. Tässä hankkeessa pohdittiin, miten asunto-osakeyhtiöiden johtamista ja suunnitelmallista kiinteistönpitoa voidaan edistää laatimalla asunto-osakeyhtiölle strategia. Tärkein havainto on se, että asunto-osakeyhtiöille on laadittava strategia ja erityisesti on aktivoitava omistajat ja muut toimijat strategiaprosessin avulla asunto-osakeyhtiön kehittämiseen. Asunto-osakeyhtiön strategian laadinta -hankkeessa tuloksena syntyi malli siitä, kuinka asunto-osakeyhtiölle laaditaan strategia ja mitä se sisältää. Strategioiden laatimiselle antoi merkittävän sysäyksen vuonna 2010 uudistettu asunto-osakeyhtiölaki. Sen mukaan hallituksen on annettava yhtiökokoukselle vuosittain selvitys rakennusten ja kiinteistön kunnossapitotarpeesta seuraavien viiden vuoden aikana. Tämä vahvistaa ennakoivan ja suunnitelmallisen kiinteistönpidon tarvetta. Asunto-osakeyhtiötä on hoidettava tavoitteellisesti. Tätä varten on kehitetty strategisia toimintatapamalleja niin kutsutun kiinteistöstrategian (myös asunto-osakeyhtiön tai taloyhtiön strategia) laatimiseksi. Strategian sisältöä ja määritelmää on käsitelty mm. teoksessa Hyvä hallintotapa taloyhtiössä sekä KiinteistöRYL:ssä. Strategian laadinnan käynnistämisen keskeiset tahot ovat taloyhtiön hallitus sekä isännöitsijä. Osakkaiden aloitteellisuus keskustelun käynnistäjä on myös huomioitava. Ratkaisevaa strategian laadinnan onnistumiselle on osakkaiden, asukkaiden ja käyttäjien laaja-alainen aktivoiminen osallistumaan työn eri vaiheisiin. Tässä raportissa esiteltävässä prosessikuvauksessa tarkastellaan erityisesti yhtiön tahtotilan selvittämistä, jota toteutettiin osana mukana olleiden taloyhtiöiden toimintaa. Toiseksi tuodaan esille isännöitsijäkunnan roolia ja mahdollisuuksia suunnitelmallisen kiinteistönpidon käynnistäjänä ja ylläpitäjänä. Hankkeen osana ja taustatietoina selvitettiin, miten kiinteistöjen ylläpidossa käytetään kunnonhallintyökaluja. Kuntoarvio on laadittu ja se on ajan tasalla 42 prosentissa kiinteistöistä. Kyselyn vastaajina olivat järjestäytyneet isännöinnin ammattilaiset, joten luultavasti todellisuudessa vain joka kolmannessa asuntoosakeyhtiössä kuntoarvio on ajan tasalla. (Liitteet 5 ja 6) Hankkeessa rakennettiin kahdeksan vaiheen strategiaprosessi, joka testattiin kuudessa asuntoosakeyhtiössä. Kaksi viimeistä vaihetta eli itse strategian toteuttaminen ja sen seuranta rajattiin tämän hankkeen ulkopuolelle, vaikka ne ovat oleellinen osa asunto-osakeyhtiön strategian kokonaisuutta. Aloitteen asunto-osakeyhtiön strategian laatimiseksi voi tehdä osakas, hallitus tai isännöitsijä. Tässä hankkeessa isännöitsijä toimi aloitteen tekijänä ja strategiaprosessi toteutettiin ilman ulkopuolista asiantuntijaa. Hankkeen tuloksena voidaan todeta, että asunto-osakeyhtiön strategian laadinta onnistuu hyvin isännöitsijän ja hallituksen yhteistyönä ja että prosessista olisi hyvä tulla osa isännöinnin palvelukonseptia. Strategiatyön lopputuloksena luotiin yhtiökokouksen hyväksymä Taloyhtiön strategia -asiakirja. Siinä on mukana kuvaus asunto-osakeyhtiön historiasta, selkeä kuvaus nykytilanteesta, Tulevaisuuskyselyn keskeiset havainnot ja tulokset sekä tärkeimpänä strategiset linjaukset. Linjaukset laadittiin tulevaisuuskyselyn perusteella seuraavista osa-alueista: ominaisuuksien ja toimivuuden periaatteet, palveluiden periaatteet ja korjaustoiminnan periaatteet. Osakkaiden aktivointi ja mielipiteiden kerääminen vaatii sopivia työkaluja, sillä pelkästään kokouksissa tämä ei onnistu. Hankkeessa luotiin ja käytettiin tulevaisuuskyselytyökalua. Kokemukset tästä olivat hyviä ja toimintatapa oli toimiva.

3 Hankkeessa havaittiin, että strategian laadinta saa asunto-osakeyhtiön omistajat kiinnostumaan omasta asunto-osakeyhtiöstään ja se lisää tyytyväisyyttä ja avoimuutta yhtiössä. Strategian laadinta ei myöskään ole isännöinnin näkökulmasta liian haastava toteuttaa. Samanaikaisesti Asunto-osakeyhtiön strategian laadinta -hankkeen kanssa toteutettiin kysely kiinteistön kunnonhallintatyökalujen käytöstä. Kyselyyn vastasi 194 Isännöintiliiton jäsenyritysten isännöitsijää ja 153 asunto-osakeyhtiöiden hallituksen jäsentä, joista 71 prosenttia oli hallituksen puheenjohtajia.

4 SISÄLLYS 1 Johdanto Hankkeen tavoitteet ja toteuttaminen Hankkeen tavoitteet Hankkeen rahoitus ja resurssit Hankkeeseen osallistuneet asunto-osakeyhtiöt Asunto-osakeyhtiön strategia Strategian laadinnan lähtökohdat Kunnonhallintakyselyn yhteenveto Strategian osapuolet Strategian laadintaprosessi Strategian sisältö Asukkaiden tahtotilan ja mielipiteiden selvittäminen (Tulevaisuuskysely) Poimintoja pilottikohteissa tehdyn kyselyn vastauksista Esimerkkejä tulevaisuuden linjauksista strategiassa Hankkeen tulokset Liitteet LIITE 1 Tulevaisuuskyselyn saatekirje LIITE 2 Tulevaisuuskysely LIITE 3 Tulevaisuuskyselyn malliraportti LIITE 4 Mallistrategia LIITE 5 Tulosyhteenveto: Kysely isännöitsijöille kiinteistön kunnonhallintatyökaluista LIITE 6 Tulosyhteenveto: Kysely asunto-osakeyhtiöiden hallituksille kiinteistön kunnonhallintatyökaluista 44

5 1 Johdanto Asunto-osakeyhtiömaailma on suurten haasteiden edessä. Suurimpia haasteita ovat rakennuskannan ikärakenteesta johtuva korjausrakentamisen moninkertaistuminen ja myös vähitellen korjausrakentamiseenkin ulottuvat energiatehokkuusvaatimukset. Myös väestön nopea ikääntyminen tuo omat kehitystarpeensa asunto-osakeyhtiöihin. Vuoden 2010 heinäkuussa voimaan tullut uusi asunto-osakeyhtiölaki korostaa asunto-osakeyhtiön hallituksen vastuuta kiinteistön ylläpidosta ja kunnossapidosta. Keskeistä yhtiön hoidon kannalta on toimivat isännöintipalvelut ja sen suhde hallitukseen. Asunto-osakeyhtiön hallituksen tehtävänä on ohjata ja valvoa isännöintiä. Hallituksen tulisi myös kyetä kertomaan isännöinnille asunto-osakeyhtiön tahtotila ylläpito- ja kunnossapitotoiminnan periaatteista, palveluiden tasosta sekä teknisten ominaisuuksien kehittämisestä. Asunto-osakeyhtiön strategiaa ja johtamismallia ei voida tehdä ainoastaan kiinteistön tarpeista. On otettava huomioon myös omistajien ja käyttäjien tarpeet. Ei ole realistista olettaa, että moni yksittäisen asunto-osakeyhtiön hallitus käynnistäisi oma-aloitteisesti prosessin, jonka tuloksena syntyisi asunto-osakeyhtiön strategia tai muita välineitä suunnitteluun ja tavoitteiden määrittämiseen. Aloitteen asunto-osakeyhtiön strategiseen keskusteluun voi tehdä yhtiön osakas, hallitus tai isännöintiyritys. Isännöinnin tulisikin varmistaa, että asunto-osakeyhtiössä ymmärretään strategisen ajattelun ja toiminnan tavoitteellisuuden tärkeys. Vaikka strategioiden laadinta asuntoosakeyhtiöissä on verrattain uutta, on selviä merkkejä siitä, että kiinnostus asiaa kohtaan on merkittävästi kasvamassa. Asiakkaille tuotettavan strategiatyön tulisikin olla osa isännöintiyrityksen normaaleja toimintaprosesseja. Isännöinnin tulee muuttua määrämuotoisesta säädösperustaisesta hallinnon hoitamisesta asukkaiden, omistajien ja käyttäjien tarpeita palvelevaksi tavoitteelliseksi kiinteistöjohtamiseksi, jonka ympärille tuotetaan muut tarpeelliset palvelutuotteet. On tärkeää aktivoida isännöintiyritykset kehitystyöhön ja ottaa lähtökohdaksi palveluliiketoimintaa tuottava lähestymistapa. Ideaalitilanteessa yritykset kehittäisivät itse tuotteitaan. Näyttää kuitenkin siltä, että tätä kehitystä on syytä tehostaa. Tähän tarvitaan hyvin suunnitellut mallit, mutta ennen kaikkea hyviä käytännön esimerkkejä. Kiinteistön kunnonhallintatyökalujen käyttöönotto ja sitoutuminen niiden käyttöön ovat avainasemassa, kun asunto-osakeyhtiön strategiaa ryhdytään käytännössä toteuttamaan ja seuraamaan. kunnonhallintatyökaluja on jo markkinoilla. Niiden käyttöä on kehitettävä soveltumaan integroidummin asunto-osakeyhtiön strategiseen työhön. 5

6 2 Hankkeen tavoitteet ja toteuttaminen 2.1 Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli kehittää ja dokumentoida asunto-osakeyhtiön strategian laadintaprosessi ja testata sitä kuudessa ominaisuuksiltaan ja lähtötilanteiltaan erilaisessa asunto-osakeyhtiössä. Hankkeen tavoitteena oli siis tuottaa malli asunto-osakeyhtiön strategian laadintaan. Asunto-osakeyhtiön strategian laadinta on eri osapuolia osallistava, innostava ja monivaiheinen prosessi. Prosessiin osallistuvat kaikki asunto-osakeyhtiön toimijat ja toimielimet: omistajat, asukkaat, yhtiökokous, hallitus ja isännöinti. Jokaisella toimijalla on prosessissa oma roolinsa. Avainasemassa on isännöinti, jonka tehtävänä on olla strategiaprosessissa aktiivinen ja koordinoida sitä. Tämän hankkeen ulkopuolelle rajattiin strategian toteuttaminen yhtiön johtamiskäytännöissä ja toiminnassa sekä strategian toteutumisen seuranta. 2.2 Hankkeen rahoitus ja resurssit Hankkeen rahoittivat ympäristöministeriö ja Kiinteistöalan Koulutussäätiö. Hankkeen vastuullisena toteuttajana oli Suomen Isännöintiliitto ry. Hankkeen käytännön toteutuksesta vastasivat Etelä-Espoon Huolto Oy ISA ja Isännöitsijätoimisto A Viinikainen Ky ISA. Hanketta ohjasi ohjausryhmä. Hankkeen ohjausryhmä: Ympäristöministeriö: Juha-Pekka Maijala, Erkki Laitinen, Harri Hakaste Suomen Kiinteistöliitto ry: Mauri Marttila, Jari Virta Suomen Isännöintiliitto ry: Tero Heikkilä Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry: Juho Kess, Erkki Aalto Etelä-Espoon Huolto Oy: Kim Lindholm Isännöitsijätoimisto A Viinikainen Ky ISA: Ari Viinikainen Matinkylän Huolto Oy: Mikko Peltokorpi Asunto-osakeyhtiön strategian laadinnan keskeisenä osa-alueena oli Tulevaisuuskysely, joka lähetettiin osakkaille, asukkaille ja käyttäjille. Kyselyn toteuttamisessa käytetyn internetpohjaisen työkalun tuotti yritysjohtamisen tutkimuspalveluihin ja liiketoimintamittaristoihin erikoistunut asiantuntijayritys Promenade Research Oy. 2.3 Hankkeeseen osallistuneet asunto-osakeyhtiöt Hankkeeseen kutsuttiin mukaan yhteensä kuusi asunto-osakeyhtiötä: kolme Etelä-Espoon Huolto Oy:n isännöimää asunto-osakeyhtiötä ja kolme Isännöitsijätoimisto A Viinikainen Ky:n isännöimää asuntoosakeyhtiötä. Asunto-osakeyhtiöt valittiin siten, että mukaan saatiin erikokoisia, eri-ikäisiä ja teknisesti erilaisissa tilanteissa olevia yhtiöitä. Kolme asunto-osakeyhtiöistä sijaitsee Espoossa ja kolme Jyväskylässä. 6

7 Taulukko 1 Hankkeeseen osallistuneet asunto-osakeyhtiöt 7

8 3 Asunto-osakeyhtiön strategia Strategian käsite ei ole kirjallisuudessa yksiselitteinen, vaan siitä esitetään hyvin erilaisia määritelmiä. Strategian voidaan sanoa olevan tie nykytilasta tulevaisuuteen. Tällöin strategian pääelementit ovat nykytilan ja ympäristön määrittely sekä visio ja tahtotila tulevaisuudesta. Strategialla on vaikutusta kaikkiin asumisen kustannustekijöihin, markkina-arvoon ja käytön aikaisiin kustannuksiin. Taloyhtiössä strategialla tavoitellaan vahvempaa suunnitelmallista asennetta. Asunto-osakeyhtiön strategian olemassaolo on myönteinen merkki siitä, että yhtiötä ja sen asioita johdetaan hallitusti ja systemaattisesti. Strategian toteutumista on seurattava säännöllisesti. 3.1 Strategian laadinnan lähtökohdat Asunto-osakeyhtiön strategian lähtökohtana on aina omistajien tahtotila oman asunto-osakeyhtiönsä kehittämisestä. Asunto-osakeyhtiön johtaminen on käytännön tasolla hallituksen ja isännöinnin vastuulla. Päätösvalta asunto-osakeyhtiön strategiasta on kuitenkin yhtiön omistajilla, jotka hyväksyvät strategian yhtiökokouksessa. Asunto-osakeyhtiön strategian tehtävänä on antaa hallituksen ja isännöinnin johtamistyölle suunta, joka muodostuu asunto-osakeyhtiön omistajien ja asukkaiden näkemyksistä. Asunto-osakeyhtiölain perusteluissa mainitut energiatehokkuus ja pitkäjänteinen elinkaaren hallinta toteutuvat parhaiten asunto-osakeyhtiön strategian laadinnan ja toteuttamisen kautta. Asunto-osakeyhtiölaki velvoittaa hallitusta esittämään viiden vuoden kunnossapitotarveselvityksen vuosittain yhtiökokouksessa. Selvityksen esittäminen ja tuloksellinen käsittely yhtiökokouksessa tulee käytännössä edellyttämään sitä, että asunto-osakeyhtiöllä on strategia (Kuvio 1). Asunto-osakkeiden markkina-arvon muodostumisen päätekijä on asunnon sijainti. Markkina-arvon muodostumisessa on yhä suurempi merkitys sellaisilla tekijöillä kuin yhtiön tekninen kunto, energia- ja ympäristötehokkuus sekä asumisen palvelut. Asunto-osakeyhtiön strategialla voidaan vaikuttaa kaikkiin muihin arvonmuodostustekijöihin paitsi sijaintiin. Perinteisesti asunto-osakeyhtiön johtamisessa keskitytään kiinteistöön. Asunto-osakeyhtiön perustehtävä on kuitenkin tuottaa loppukäyttäjille eli asukkaille mahdollisimman miellyttävä ja laadukas asumiskokemus. Asumiskokemus muodostuu sekä kiinteistön ominaisuuksista, että asumiseen liittyvistä palveluista. Asuntoosakeyhtiön strategian laatimisessa oleellista on ottaa huomioon asukkaat ja heidän tarpeensa. Kaikessa korjaus- ja investointitoiminnassa tulee ottaa huomioon asukkaiden näkemykset koko asuntoosakeyhtiön kehittämisestä, johon kuuluu olennaisesti käyttäjälähtöinen asunto-osakeyhtiön palveluiden ja asuinympäristön kehittäminen. Kaikessa toiminnassa tulee muistaa asunto-osakeyhtiön keskeisin tehtävä eli huolehtia ihmisten asumisviihtyvyydestä. 8

9 Kuvio 1 Lain vaatimuksista käytännön vaatimuksiin. Asunto-osakeyhtiölain vaatimus kunnossapitotarveselvityksestä käynnistää toivottavasti asunto-osakeyhtiön strategiaprosessin. Strategian laadinta johtaa pitkäjänteisyyteen ja avoimuuteen, joita asunto-osakeyhtiölaissa on korostettu. Pelkkä tekninen, usein konsultin tekemä, selvitys rakennuksen kunnosta ja kelpoisuudesta ei ole riittävä pohja korjausohjelman esittämiseksi yhtiökokoukselle. Suomalaisilla asunto-osakeyhtiöillä ei useimmiten ole määritelty strategisen ajattelun peruselementtejä (visio, missio, arvot), esimerkiksi yhdessäkään hankkeen pilottikohteessa näitä ei ollut. Pilottikohteiden tulevaisuuskyselyissä ei esitetty asunto-osakeyhtiön nykyistä tilannetta, koska tavoitteena oli selvittää osakkaiden toiveita ja arvostuksia, joiden pohjalta strategiset linjaukset voidaan yhteisesti hyväksyä Kunnonhallintakyselyn yhteenveto Pilottihankkeen rinnalla tehtiin selvitys kunnonhallintatyökalujen käytöstä, koska haluttiin selvittää, miten yleistä niiden käyttö on ja miten hyvin asunto-osakeyhtiön tekniset kuntotiedot ovat tiedossa. Kysely kiinteistön kunnonhallintatyökaluista tehtiin isännöitsijöille ja asunto-osakeyhtiöiden hallituksille kesällä 2010 (Liitteet 5 ja 6). Isännöitsijät suhtautuvat markkinoilla oleviin palveluihin melko neutraalisti. Kaikissa kysytyissä palveluissa on heidän mielestään kuitenkin kehitettävää. Energiakatselmuksiin, erillisiin energiatodistuksiin ja kuntoarvioiden päivityksiin ollaan varsin tyytymättömiä. Kyselyn mukaan kuntoarvio on ajan tasalla vajaalla puolella asunto-osakeyhtiöistä. Isännöitsijöistä noin 60 prosenttia kertoo kuntoarvioiden hintojen nousseen selvästi viimeisen vuoden aikana. Kiinteistön kunnon arviointiin liittyviä palveluita on isännöitsijöiden mielestä saatavilla varsin hyvin. Hallitusvastaajista yli puolet kertoo, että kiinteistön kuntoa on selvitetty kuntoarviolla. Kuntotodistus on laadittu 14 prosentissa asunto-osakeyhtiöistä. Asunto-osakeyhtiöistä puolet oli teettänyt kuntotutkimuksia sekä ulkovaippaan että LVIS-järjestelmiin, kaksi viidestä märkätiloihin ja yksi seitsemästä johonkin muuhun rakennusosaan. 9

10 Energia-asioihin panostaminen on asunto-osakeyhtiöissä vielä harvinaista. Isännöitsijät kertovat, että energiakatselmuksen on toteuttanut 14 prosenttia asunto-osakeyhtiöistä ja erillisen energiatodistuksen 16 prosenttia yhtiöistä. Kaksi viidestä käytti asunto-osakeyhtiön johtamisen apuvälineenä kuntoarvion yhteydessä laadittua korjausohjelmaehdotusta ja kolmannes korjausohjelmaa tai vastaavaa, joka on hyväksytty yhtiökokouksessa. Viidennes vastaajista ilmoitti, että asunto-osakeyhtiöllä on strategia, joka sisältää kunnossapito- ja korjausstrategian. Hallitusten jäsenistä viidennes ei osannut sanoa, onko asukkaita kuultu riittävästi korjausohjelman tai korjausstrategian laadinnassa ennen yhtiökokouskäsittelyä. Joka kolmas vastasi kielteisesti ja joka toinen myöntävästi. 3.2 Strategian osapuolet Koska asunto-osakeyhtiön strategialla vaikutetaan kaikkiin asumisen kustannustekijöihin, se vaikuttaa samalla moniin asunto-osakeyhtiöön sidoksissa oleviin toimijoihin. Asunto-osakeyhtiön toimielimet: yhtiökokous hallitus isännöinti Asunto-osakeyhtiöön sidoksissa olevat toimijat, esimerkiksi: nykyiset osakkeenomistajat, jotka asuvat omistamassaan asunnossa nykyiset sijoittajaosakkaat nykyiset vuokralaiset tulevat osakkaat tulevat vuokralaiset asunto-osakeyhtiön sopimuskumppanit osakkaiden sopimuskumppanit, esimerkiksi asuntokauppaa rahoittavat pankit, urakoitsijat 3.3 Strategian laadintaprosessi Asunto-osakeyhtiön strategian laadintaprosessi voidaan jakaa kahdeksaan vaiheeseen. Eri vaiheisiin liittyvät asiakirjat ja tehtävät on kuvattu kuviossa 2. 10

11 Kuvio 2 Asunto-osakeyhtiön strategiaprosessi 1. Aloite strategian laadinnasta Strategiaprosessin käynnistäminen vaatii aloitteen, joko osakkaalta, hallitukselta tai isännöitsijältä. Hankkeessa aloitteen teki isännöitsijä, joka käytännössä useimmiten toimii aloitteentekijänä asuntoosakeyhtiön strategiaprosessissa. Strategiaprosessissa asunto-osakeyhtiön osakas on osaltaan vaikuttamassa yhtiön kehittämiseen, ominaisuuksiin ja korjausinvestointien kohdentamiseen. Strategia myös helpottaa hallituksen ja isännöinnin johtamistyötä. 2. Hallituksen päätös strategian laadinnan käynnistämisestä Hallitus käsittelee ja päättää asunto-osakeyhtiön strategian laadinnan käynnistämisestä ja organisoinnista.. Perusteellinen valmistelu edesauttaa strategian laadinnan käynnistämistä ja siitä päättämistä. 11

12 Onnistunut strategia edellyttää mahdollisimman useiden osakkaiden mielipiteiden kuulemista. Strategiaprosessin aikaisen viestinnän onnistuminen vaikuttaa merkittävästi strategian hyväksymiseen ja siihen sitoutumiseen. Asunto-osakeyhtiön koko, osakkaiden halukkuus hyödyntää sähköisiä viestintävälineitä ja muut vastaavat asiat tulee huomioida päätettäessä osakkaiden osallistamisen keinoista. 3. Tulevaisuuskyselyn toteuttaminen Asunto-osakeyhtiön strategian laadinnan ydin on osakkaiden ja asukkaiden tahtotilan ja mielipiteiden selvittäminen. Tämä voidaan toteuttaa nk. tulevaisuuden tahtotilaa selvittävällä kyselyllä, Tulevaisuuskyselyllä. Tulevaisuuskysely toteutetaan sekä internet-kyselytyökalulla että osakkaille jaettavalla paperilomakkeella, mikäli yhtiössä on henkilöitä, joita ei tavoiteta sähköpostitse. Kyselylomakkeen postittaminen kaikille osakkaille todennäköisesti lisää vastausaktiivisuutta. Kyselyyn vastaajilla oli pilottihankkeessa hyvin eritasoiset lähtötiedot asunto-osakeyhtiön tilasta. Hankkeessa ei toimitettu vastaajille tässä yhteydessä yhtiön olemassa olevia tietoja. Periaatteena oli, ettei tiedoilla yritetä mitenkään johdatella vastaajaa. Kyselyn tuloksista laaditaan yhteenveto ja sen perusteella valmistellaan esityksiä hallitukselle. Ehdotukset pitää punnita ja yhdistää mm. korjaustarveselvitykseen. 4. Tulosten analysointi ja strategialuonnoksen valmistelu hallitukselle Tässä vaiheessa asunto-osakeyhtiön strategia saa muodon, jota hallituksen on helppo käsitellä ja kommentoida. Strategialuonnoksen laatijan tulee kyetä jäsentelemään vastauksista selkeät ja yksinkertaiset vaihtoehdot linjauksista. Strategiasta tausta- ja liiteaineistoineen tulee asunto-osakeyhtiön julkinen dokumentti, joka on mm. olennainen osa isännöitsijätodistusta. Tämän vuoksi siinä tulee olla asunto-osakeyhtiön perustietojen lisäksi tiedot sen historiasta, nykytilanteesta sekä tärkeimpänä strategiset linjaukset. Malli sisällöstä on esitetty kohdassa

13 5. Hallituskäsittely Hallitus käsittelee isännöinnin laatiman strategialuonnoksen ja päättää sen esittämisestä yhtiökokouksen hyväksyttäväksi. Tässä vaiheessa hallituksella on käytettävissä kaikki laadintaprosessin aikana kertyneet osakkaiden näkemykset ja mielipiteet. Kun tässä vaiheessa osakkaita osallistetaan ja tiedotetaan avoimesti, saadaan todennäköisesti aktivoitua myös sellaisia osakkaita, jotka eivät aikaisemmin ole osallistuneet prosessiin Mikäli tässä vaiheessa on vielä syytä tarkentaa strategiaa tai kerätä lisää osakkaiden mielipiteitä, hallituksen tulee palauttaa strategian laadinta isännöinnin jatkovalmisteluun. 6. Yhtiökokouskäsittely Käytännössä yhtiökokous hyväksyy asunto-osakeyhtiön strategian hallituksen esityksen mukaisesti. Osakkaille on varattava strategian laadintaprosessin edeltävissä vaiheissa riittävästi mahdollisuuksia osallistua, jotta yksikään osakas ei yhtiökokouksessa koe tulleensa sivuutetuksi strategian laadinnassa. Asunto-osakeyhtiön strategia on aina eri tahtotilojen ja mielipiteiden kompromissi. Strategialla tulee olla selkeä osakkaiden tuki ja sen tulee heijastaa voimakkaasti enemmistön tahtotilaa asunto-osakeyhtiön kehittämisestä ja johtamisesta. 13

14 7. Toteuttaminen Asunto-osakeyhtiön strategian mukainen toiminta käynnistetään välittömästi, kun strategia hyväksytään yhtiökokouksessa. Kiinteistön kunnonhallintatyökalujen, kuten kiinteistön huoltokirjan ja korjausohjelman, käyttöönotto ja kaikkien osapuolien sitoutuminen niiden käyttöön ovat avainasemassa, kun asunto-osakeyhtiön strategiaa ryhdytään käytännössä toteuttamaan ja seuraamaan. 8. Seuranta / tarkistaminen Kun strategia hyväksytään, on päätettävä, miten sitä seurataan ja tarkistetaan. Strategiaprosessi on asunto-osakeyhtiön jatkuvaa kehittämistä ja strategia elää muuttuvan yhteiskunnan, asunto-osakeyhtiön ja sen osakkaiden mukana. Asunto-osakeyhtiön strategiaa tulisikin arvioida ja päivittää säännöllisin väliajoin. Päivitysten välissä strategian toteutumista tulee olla mahdollista arvioida. 14

15 3.4 Strategian sisältö Asunto-osakeyhtiön strategian sisällöksi valittiin kolme osakokonaisuutta: historia ja kohdetiedot, nykytilanne sekä kiinteistönpidon periaatteet tulevaisuuskyselyn perusteella. Kohdetiedot ja historia Ensimmäinen osakokonaisuus käsittää asunto-osakeyhtiön ja sen kiinteistön kohdetiedot sekä historian. Historiasta esitetään asunto-osakeyhtiön rakentamiseen ja kiinteistönpitoon liittyviä asioita. Osakokonaisuudessa voidaan käsitellä myös nykyistä asukasrakennetta, asukkaiden vaihtuvuutta, asuntoosakeyhtiön mahdollista omaisuutta ja vuokratuloja. Rakennuksen tiedot (milloin, miten, kuka on rakentanut: esim. kuvaus rakennuksen arkkitehtuurista, rakentamistavasta). Kiinteistön laajuustiedot (neliö- ja kuutiomäärät, rakennusten ja huoneistojen lukumäärä ja keskikoko) Käyttäjätiedot (asukasrakenne, vuokralaisten osuus, vaihtuvuus) "Varallisuus" (omaisuus, vuokratulot) Merkittävät muut tiedot Korjaushistoria Nykytilanne Toisessa osakokonaisuudessa kuvataan asunto-osakeyhtiön nykytilanne: ympäristö, laadulliset ja tekniset ominaisuudet ja palvelut. Nykytilanteen kuvauksessa kerrotaan mahdollisista asunto-osakeyhtiössä tehdyistä kuntoarvioista ja -tutkimuksista. Nykytilanteen kuvauksen tulee perustua olemassa oleviin tietoihin eikä siihen oteta mukaan toteuttamattomia tai spekulatiivisia tulevaisuuden tavoitteita tai tahtotilaa. Laadulliset ominaisuudet: esim. käytettävyys, edustavuus mahdolliset kuntoarviot ja -tutkimukset sekä muut kiinteistön tilaa kuvaavat selvitykset kuvaus asunto-osakeyhtiön palveluista (huolto, siivous, ulkoalueet) Strategiset linjaukset Kolmas osakokonaisuus on kiinteistönpidon johtamistyökalu hallitukselle ja isännöinnille. Linjauksissa on määritelty asunto-osakeyhtiön osakkaiden tahtotila yhtiön tulevasta kehittämisestä sekä siitä, mihin suuntaan yhtiötä halutaan kehittää. Tarkoituksena on kuvata osakkaiden tavoite- ja tahtotila asunto-osakeyhtiön ominaisuuksista ja palveluista. Tässä otetaan huomioon osakkaiden lisäksi myös vuokralaisten ja muiden asunto-osakeyhtiöön sidoksissa olevien toimijoiden näkökulmat. ominaisuudet, toimivuuden periaatteet palveluiden periaatteet kiinteistönpidon ja isännöinnin periaatteet 3.5 Asukkaiden tahtotilan ja mielipiteiden selvittäminen (Tulevaisuuskysely) Asunto-osakeyhtiön strategian laadinnan ydin on asukkaiden tahtotilan ja mielipiteiden selvittäminen. Tätä varten hankkeessa kehitettiin kyselytyökalu, nk. Tulevaisuuskysely (Liite 3). Periaatteena sen käytössä pilottikohteissa oli, ettei vastauksia ohjailla etukäteen annettavilla tiedoilla asuntoosakeyhtiön tilanteesta. Ennen kyselyn suorittamista vastaajille lähetettiin tiedote päätöksestä laatia asuntoosakeyhtiölle strategia (Liite 1). 15

16 Kysely jaettiin viiteen osa-alueeseen: taustatiedot, nykytilanne, asunto-osakeyhtiön ominaisuudet, asuntoosakeyhtiön palvelut ja asunto-osakeyhtiön johtamisen periaatteet. Jotta strategialle saadaan riittävä painoarvo, tulee mahdollisimman suuren joukon olla mukana vaikuttamassa sen sisältöön. Kyselyyn vastaaminen tehtiin mahdollisimman helpoksi, jotta moni asunto-osakeyhtiön osakas ja asukas saataisiin aktivoitua mukaan. Kysely toteutettiin internet -pohjaisella työkalulla, josta voitiin myös tulostaa halukkaille paperiset kyselylomakkeet. Tulevaisuuskyselyn osa-alueet: 1. Taustatiedot 2. Nykytilanne asunto-osakeyhtiön ominaisuudet ilmapiiri ja käytettävyys 3. Ominaisuudet ja toimivuus 4. Asunto-osakeyhtiön palvelut 5. Asunto-osakeyhtiön johtamisen periaatteet Taustatietoina selvitettiin vastaajien sukupuoli, ikä, talouden koko, asunnon hallintamuoto (myös sijoittajaosakkaat ja vuokralaiset vastasivat kyselyyn), asuntotyyppi ja mahdollinen rooli asunto-osakeyhtiön hallinnossa. Tavoitteena oli mahdollistaa erilaisten luokituksien tekeminen vastauksista, mikäli kyselyn toteuttaminen asunto-osakeyhtiössä yleistyy ja vastausaineistoa saadaan merkittävästi enemmän. Nykytilanne-osiossa selvitettiin kahdella avoimella kysymyksellä, mikä on vastaajan mielestä asuntoosakeyhtiössä parasta ja missä on eniten kehitettävää. Kumpaankin kysymykseen haluttiin vastaajalta kolme avointa vastausta. Asunto-osakeyhtiön ominaisuudet ja palvelut -osiossa selvitettiin vastaajien näkemyksiä ja tyytyväisyyttä etukäteen määriteltyihin noin 30 ominaisuuteen ja palveluun. Vastaajat ottivat kantaa yhtiön ja kiinteistön ominaisuuksien ja palveluiden laatuun ja tärkeyteen sekä halukkuuteen panostaa niihin jatkossa. Lisäksi kysyttiin kiinnostusta ja tarpeita mahdollisiin uusiin palveluihin, kuten huoneistosiivoukseen, pesulapalveluihin, cateringiin ja lastenhoitoon. Asunto-osakeyhtiön tulevaisuuden kehittämisen periaatteita selvitettiin kolmella monivalintakysymyksellä. Vastaajilta kysyttiin, haluavatko he, että asunto-osakeyhtiön ominaisuuksia ja toimivuutta parannetaan tulevaisuudessa merkittävästi tai jonkin verran vai halutaanko ne säilyttää ennallaan. Vastaajille annettiin myös mahdollisuus olla ottamatta kantaa asiaan. Vastaava kysymys tehtiin asunto-osakeyhtiön palveluista. Lisäksi kysyttiin korjaustoiminnan periaatteista. Vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa siihen, ennakoidaanko korjauksia voimakkaasti, toimitaanko optimoimalla teknisten järjestelmien elinkaarta vai halutaanko korjaustoiminnan olevan reaktiivista Poimintoja pilottikohteissa tehdyn kyselyn vastauksista Hankkeeseen osallistuneiden asunto-osakeyhtiöiden Tulevaisuuskyselyissä saatiin yhteensä 129 vastausta. Vastausaktiivisuus oli keskimäärin 41 prosenttia. Vastausaktiivisuus vaihteli asunto-osakeyhtiöittäin 1973 prosentin välillä. Tulevaisuuskyselyllä saatiin yhteensä 514 avointa vastausta mikä on parasta / missä on parannettavaa -tyyppisiin kysymyksiin. Kysymyksillä selvitettiin ihmisten spontaaneja mielipiteitä asioista, jotka ovat hyvin ja jotka nähdään kielteisesti. Ainoastaan alle kolmessa prosentissa vastauksista otettiin kantaa rahaan joko kustannuksiin tai huoneiston arvoon liittyen. Vastikkeiden tasoa ei siis tämän kyselyn perusteella koettu ongelmaksi. Yhtälailla 16

17 vastauksissa oli vähän kommentteja ja mielipiteitä teknisistä asioista. Sen sijaan vastauksissa korostuivat ajatukset ja toiveet liittyen esimerkiksi asunto-osakeyhtiön yleisilmeeseen, parkkipaikkoihin, siisteyteen ja muihin arjen sujuvuuteen ja viihtyisyyteen liittyviin asioihin. Vastaukset yllättivät, sillä muun muassa asuntoosakeyhtiölaista julkisuudessa käyty keskustelu on usein painottunut teknisiin asioihin ja hallituksen vastuukysymyksiin. Vaikka vastaajajoukko on hyvin pieni eikä sillä ole tilastollista merkitsevyyttä, voidaan vastausten perusteella esittää jatkokysymyksiä: Tulisiko asunto-osakeyhtiöiden teknisestä kunnosta huolehtiminen olla nykyistä enemmän isännöintiyritysten vastuulla oleva rutiinitehtävä, kuten kirjanpito tai reskontran hoito? Tulisiko hallitusten ja yhtiökokousten keskustella enemmän esimerkiksi asumisen viihtyvyyteen ja turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä tai asunto-osakeyhtiön ja lähiympäristön palvelutarjonnasta? Asunto-osakeyhtiön kehittämistä käsittelevissä kysymyksissä vastaukset painottuivat maltillisen kehittämisen ja ennakoinnin periaatteisiin. Vastaajista 60 prosenttia toivoi, että asunto-osakeyhtiön ominaisuuksia ja toimivuutta parannetaan jonkin verran. Korjaustoiminnassa asunto-osakeyhtiön tulee minimoida tekniset viat ja rikkoutumiset painottamalla voimakkaasti ennakoivaa korjaustoimintaa. Tätä mieltä oli 44 prosenttia vastaajista. Lisäksi 45 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että asunto-osakeyhtiön tulee optimoida korjaustoimintaa korjaamalla tai uusimalla teknisiä järjestelmiä ennalta arvioidun elinkaaren lopussa. Tulevaisuuskyselyyn vastanneista 55 prosenttia haluaa, että asunto-osakeyhtiön palveluita parannetaan jonkin verran nykytasoon nähden. Asunto-osakeyhtiön strategian painopisteitä kartoitettiin kysymällä vastaajien mielipiteitä valmiiksi annettujen ominaisuuksien ja palveluiden tämän hetkisestä toimivuudesta, niiden tärkeydestä sekä panostustarpeesta tulevaisuudessa. Taulukossa 1 on esitetty kaikkien yhtiöiden vastausten keskiarvoista tehty yhteenveto. Taulukko 2 Yhteenveto Tulevaisuuskyselyn tuloksista Tulevaisuuskyselyn tulosten perusteella voidaan tehdä esimerkissä johtopäätös. Asunto-osakeyhtiö haluaa johtamiseen seuraavat painopistealueet: 1. Pihapiirin edustavuus ja rauhallisuus 2. Huoltopalveluhenkilöiden ystävällisyys ja palvelualttius sekä läsnäolon lisääminen mm. turvallisuussyistä 3. Sisäolosuhteiden hallinta energiatehokkuus huomioiden Asunto-osakeyhtiön visio: Ylläpitää ja kehittää asumisviihtyvyyttä ja turvallisuutta energiatehokkaalla tavalla. 17

18 3.6 Esimerkkejä tulevaisuuden linjauksista strategiassa Liitteessä 4 on esimerkki pilottikohteeseen laaditusta, yhtiökokouksen hyväksymästä, asunto-osakeyhtiön strategia-asiakirjasta. Esimerkin strategiset linjaukset on kirjattu seuraavasti: Asunto-osakeyhtiön ominaisuuksien, turvallisuuden ja viihtyvyyden suhteen tasosta pidetään huolta. Turvallisuuteen ja ympäristöön kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Tämä koskee myös pihaalueiden järjestelyä ja sisällä hissien toimivuutta. Asunto-osakeyhtiön korjauksia suunnitellaan jatkossa minimoimalla häiriöt ja painottamalla ennakoivaa korjaustoimintaa sekä seuraten, etteivät järjestelmät tavoita elinkaaren loppua ja rikkoudu ennakoimattomasti. Korjausohjelman laatimisessa käytetään asiantuntija-apua. Korjausten ohessa selvitetään energiatehokkuuden parantaminen esim. huoneistokohtaisella mittauksella, mm. hybridilämmitys. Asunto-osakeyhtiön tuottamien palveluiden tasoa seurataan ja palveluita parannetaan jonkin verran. Erityisesti kiinnitetään huomiota internetpohjaisten palvelujen hankkimiseen. Edellä mainittu esimerkki voidaan kiteyttää mm. seuraaviin asunto-osakeyhtiön johtamisen linjauksiin: Korjausohjelmassa varaudutaan toteuttamaan teknisten järjestelmien korjaustoimenpiteet kuntoarvion tai vastaavan asiantuntija-arvion mukaisesti. Korjausten toteutussuunnittelussa painotetaan energiatehokkaita, uuteen teknologiaan perustuvia ratkaisuja. Isännöintiyritys sitoutuu kehittämään kumppaniverkostoaan ja palvelujen tilaamista yrityksen verkkosivujen asukasportaalin kautta. Huolto- ja siivoussopimusten palvelukuvausten toteutumista seurataan aktiivisesti sähköisen huoltokirja kautta. Sopimuksiin lisätään velvoite käyttää asunto-osakeyhtiön osoittamia tietojärjestelmiä, kuten kiinteistön huoltokirjaa. Tulevaisuuden strategia voidaan myös tiivistää asunto-osakeyhtiön toiminnan ja kehittämisen painopistealueiksi esimerkiksi seuraavasti: Pihapiirin edustavuuden ja rauhallisuuden parantaminen Huoltopalveluiden ystävällisyyden, palvelualttiuden ja läsnäolon lisääminen mm. turvallisuussyistä Sisäolosuhteiden parantaminen huomioiden energiatehokkuus Esimerkin yhteenvetona: Asunto-osakeyhtiön visiona on ylläpitää ja kehittää asumisviihtyvyyttä ja turvallisuutta energiatehokkaalla tavalla. Tässä pilottikohteessa toteutetussa esimerkissä painopiste on kiinteistön näyttävyyteen ja viihtyvyyteen liittyvissä asioissa sekä sisäolosuhteita muodostavassa/ ylläpitävässä tekniikassa. Kaikkia muita teknisiä järjestelmiä ylläpidetään ja käytetään mahdollisimman lähelle teknisen elinkaaren loppua hyväksyen pienet käyttöhäiriöt. Huolto- ja siivouskumppaneiden henkilökuntaan kiinnitetään erityistä huomiota. Huolto- ja siivoussopimuksissa painotetaan mahdollisuutta vaikuttaa palveluhenkilöstön nimeämiseen. 18

19 4 Hankkeen tulokset Asunto-osakeyhtiötä on hoidettava tavoitteellisesti. Tätä varten on kehitetty strategisia toimintatapamalleja nk. kiinteistöstrategian laatimiseksi (myös asunto-osakeyhtiön tai taloyhtiön strategia). Strategian sisältöä ja määritelmää on käsitelty mm. teoksessa Hyvä hallintotapa taloyhtiössä sekä KiinteistöRYL:ssä. Strategian laadinnan käynnistämisen keskeiset tahot ovat taloyhtiön hallitus sekä isännöitsijä. Ratkaisevaa strategian laadinnan onnistumiselle on osakkaiden ja asukkaiden laaja-alainen osallistaminen työn eri vaiheissa. Strategioiden laatimiselle antoi merkittävän sysäyksen vuonna 2010 uudistettu asunto-osakeyhtiölaki. Sen mukaan yhtiökokoukselle on vuosittain annettava selvitys rakennusten ja kiinteistön kunnossapitotarpeesta seuraavien viiden vuoden aikana. Tämä vahvistaa ennakoivan ja suunnitelmallisen kiinteistönpidon roolia ja tarvetta. Tässä hankkeessa luotiin yksinkertainen ja helposti lähestyttävä ja toteutettava strategian laadintaprosessi kuuden pilottina toimineen asunto-osakeyhtiössä. Pilottiyhtiöiden lähtötilanteet olivat hyvin erilaisia, joten laadittua prosessia on päästy menestyksekkäästi testaamaan eri toimintaympäristöissä. Tavoitteena oli kohdentua tarkastelemaan erityisesti yhtiön tahtotilan selvittämistä, sen dokumentointia ja siitä seuranneen uuden johtamis- ja hallintatavan käyttöönottoa. Toiseksi tässä hankkeessa tuodaan esille isännöitsijäkunnan keskeistä roolia ja mahdollisuuksia suunnitelmallisen kiinteistönpidon käynnistäjänä ja ylläpitäjänä. Asunto-osakeyhtiön strategian laadinta onnistui odotetusti hankkeeseen valituissa asunto-osakeyhtiöissä. Asunto-osakeyhtiöiden hallitukset osallistuivat, yhtä lukuun ottamatta, hyvin strategiatyöhön. Myös osassa pilottiyhtiöitä osakkaiden kiinnostus ja halu osallistua prosessiin kasvoi merkittävästi koko hankkeen ajan. Samalla aloitettiin keskustelu kiinteistöalan toimijoiden yhteisesti hyväksymästä mallista asunto-osakeyhtiön strategian toteuttamiseksi. Kaikkien asunto-osakeyhtiöihin sidoksissa olevien toimijoiden etu olisi, että alalle syntyisi vakiintunut käytäntö laatia ja toteuttaa asunto-osakeyhtiön strategiaa. Hankkeen mukaiseen asuntoosakeyhtiön strategian laadintaprosessiin liittyy kuitenkin joitakin selkeitä riskejä ja kehitystarpeita. Aloitettavaa keskustelua tulisi käydä tavoitteena strategioiden laadinnan edistäminen osana suunnitelmallista kiinteistönpitoa. Tällöin keskeinen lähestymistapa kiinteistöalan toimijoiden keskuudessa on käydä keskustelu mm. tarjonnan ja kysynnän näkökulmasta. Tällöin kiinteistöjen omistajat ja yhtiöiden hallitukset sekä kiinteistön hallinnointipalveluja tarjoavat tahot kohtaavat saman intressin parissa yhteismitallisesti. Asunto-osakeyhtiön strategian laadinta -hankkeesta syntyi käyttökelpoinen ja helposti monistettava malli erityyppisten asunto-osakeyhtiöiden strategian laadintaan ja toteuttamiseen (Liitteet 17). Malli sisältää esimerkkistrategian, Tulevaisuuskyselyn toteuttamiseksi tarvittavat asiakirjat ja koko asunto-osakeyhtiön strategian laadintaprosessin kuvauksen. Kahdessa yhtiössä tulevaisuuskyselyn vastausaktiivisuus jäi useista muistutuksista huolimatta erittäin alhaiseksi. Voidaan pohtia, ovatko asunto-osakeyhtiön omistajat ja asukkaat tällaisessa tapauksessa sitoutuneita laadittuun strategiaan, vaikka yhtiökokous sen hyväksyisi. Tämä hanke ei vastaa kysymykseen siitä, mitä pitäisi tehdä osakkaiden ja asukkaiden aktivoimiseksi. Kysymys on ajankohtainen kaikessa asunto-osakeyhtiöiden toiminnassa. Useissa asunto-osakeyhtiöissä päätöksenteossa ovat mukana vain muutamat, aktiiviset osakkaat. On pohdittava, miten ihmiset saadaan kiinnostumaan asunto-osakeyhtiön asioista ja uusista mahdollisuuksista, esimerkiksi erilaisista hyvinvointipalveluista. Asunto-osakeyhtiön strategialla voidaan myös merkittävästi vaikuttaa yhtiön kustannusrakenteeseen ja asumisviihtyvyyteen. Strategian toteuttaminen osana isännöintitoimintaa on myös suuri haaste. Asunto-osakeyhtiön strategia on uutta valtaosalle isännöintiyrityksistä. Isännöintiyritysten on tehtävä kehitystyötä uudenlaisen palvelumallin rakentamiseksi. 19

20 Isännöinnillä on keskeinen rooli asunto-osakeyhtiön strategityön käynnistäjänä. Isännöintiyritysten pitäisi määritellä asiakkaille tehtävä strategiatyö mukaan omiin toimintaprosesseihinsa ja osaksi jokapäiväistä asunto-osakeyhtiön johtamistyötä. Isännöinnin tehtävänä on aktivoida hallitus ja koko asunto-osakeyhtiö pohtimaan asunto-osakeyhtiön tulevaisuutta. Jotta asunto-osakeyhtiön strategiaa voidaan hyödyntää tehokkaasti, sen mittaaminen ja seuranta tulee olla mahdollista. Hankkeen perusteella voidaan todeta selkeä tarve käynnistää laajempia kehitysprojekteja asunto-osakeyhtiön strategian sisällöstä, toteutusmalleista, tiedottamisesta, mittaamisesta ja seurannasta. On myös tutkittava, löytyykö markkinoilta tietojärjestelmiä johtamistyökaluiksi asunto-osakeyhtiön strategian hallintaan. Lisätietoja aiheesta löytyy kirjallisuudesta, mm. Hyvä hallintotapa taloyhtiössä (Kiinteistöalan Kustannus Oy 2010) ja KiinteistöRYL

TALOYHTIÖLLE STRATEGIA. Tero Heikkilä 30.1.2014

TALOYHTIÖLLE STRATEGIA. Tero Heikkilä 30.1.2014 TALOYHTIÖLLE STRATEGIA Tero Heikkilä 30.1.2014 Isännöintiliiton tavoitteena on isännöinnin tunnettuuden ja arvostuksen parantaminen. TALOYHTIÖLLE STRATEGIA MIKSI? FAKTA: ASUKKAILLA HUOMATTAVAN KRIITTINEN

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja

Peter Ström Asiakkuusjohtaja Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Sisältö. Energiaviisas taloyhtiö -koulutus Viisas energiankäyttö ja huolto Energiaviisas korjausrakentaminen

Sisältö. Energiaviisas taloyhtiö -koulutus Viisas energiankäyttö ja huolto Energiaviisas korjausrakentaminen Taloyhtiön nykytila Oppaan taustalla on Pääkaupunkiseudun kuluttajien energianeuvonta, joka on Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä HSY:n rahoittama hanke. Sisältö Energiaviisas taloyhtiö -koulutus

Lisätiedot

Taloyhtiöstrategia: mikä, miksi ja miten. Pekka Harjunkoski T&K asiantuntija Isännöintiliitto

Taloyhtiöstrategia: mikä, miksi ja miten. Pekka Harjunkoski T&K asiantuntija Isännöintiliitto Taloyhtiöstrategia: mikä, miksi ja miten Pekka Harjunkoski T&K asiantuntija Isännöintiliitto Kuinka hyvin hallituksissa tiedetään, mitä asukkaat odottavat ja tarvitsevat? Tehdäänkö päätöksiä tämän tiedon

Lisätiedot

Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen. Ilari Rautanen

Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen. Ilari Rautanen Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen Ilari Rautanen 24.11.2016 Strategia = Pidemmän ajan tavoitteet ja niiden toteutussuunnitelma Taloyhtiöt suurten haasteiden edessä Rakennuskanta ikääntyy,

Lisätiedot

Kysely taloyhtiöasumisesta ja taloyhtiön kehittämisestä

Kysely taloyhtiöasumisesta ja taloyhtiön kehittämisestä Kysely taloyhtiöasumisesta ja taloyhtiön kehittämisestä Kyselyn toteutus Vastaajamäärä: 500 Kohderyhmä: kerrostaloasukkaat Suomessa Tiedonkeruu: -9.1.017 Kyselyn teemat: Asukaskyselyjen hyödyntäminen taloyhtiön

Lisätiedot

Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Yhtiön johto

Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Yhtiön johto Yhtiön johto Yhtiön johto käsittää hallituksen sekä isännöitsijän Johdon tehtävä Yhtiön hallituksen ja isännöitsijän on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua (1 luku 1 ) Johdon toimittava: huolellisesti

Lisätiedot

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012 Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012 Yhteenveto toimialan tuloksista Pekka Harjunkoski Promenade Research Oy Fakta Isännöinti vaikuttaa 2,7 miljoonan suomalaisen elämään (asunto-osakeyhtiöt ja

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys 3.3. 2011 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan 1.7 2010 Muun muassa: Kunnossapitotarveselvitys

Lisätiedot

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012 Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012 Yhteenveto toimialan tuloksista Pekka Harjunkoski Promenade Research Oy Fakta Isännöinti vaikuttaa 2,7 miljoonan suomalaisen elämään (asunto-osakeyhtiöt ja

Lisätiedot

Miksi hallitustyöskentelyyn pitää ja kannattaa panostaa?

Miksi hallitustyöskentelyyn pitää ja kannattaa panostaa? Miksi hallitustyöskentelyyn pitää ja kannattaa panostaa? - Hallitus on keskeisessä roolissa päätöksenteossa ja sen valmistelijana - Hallitukselta odotetaan hyviä ja oikeudenmukaisia ratkaisuja - Hallitukselta

Lisätiedot

Asunto Oy Raitinlinna. Taloyhtiön strategia

Asunto Oy Raitinlinna. Taloyhtiön strategia Asunto Oy Raitinlinna Taloyhtiön strategia Vahvistettu yhtiökokouksessa 28.5.2013 Historia Asunto Oy Raitinlinnan omistamalle tontille n:o 8 Espoon kaupungin korttelissa n:o 12002 saatiin rakennuslupa

Lisätiedot

Sisältö Taloyhtiön elinkaari Elinkaaressa elämistä PTS Hallituksen vuosikello Taloyhtiön tietojen ylläpito Taloyhtiön strategia Asumisen hinta Taloyhtiön arvo 3D piirustukset Valmistautuminen hankkeeseen

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Kiinteistön kuntotodistus

Kiinteistön kuntotodistus Kiinteistön kuntotodistus Remontti-ilta Pekka Luoto 2.11.2006 Idean liikkeelleläht htö Oulun läänin kiinteistöyhdistyksen hallitus teki 20.12.2004 Suomen Kiinteistöliitolle aloitteen tutkimushankkeen käynnistämiseksi

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

HEKAN ASUKASKYSELY 2016: ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYS SAMALLA HYVÄLLÄ TASOLLA KUIN AIEMPINA VUOSINA

HEKAN ASUKASKYSELY 2016: ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYS SAMALLA HYVÄLLÄ TASOLLA KUIN AIEMPINA VUOSINA HEKAN ASUKASKYSELY 2016: ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYS SAMALLA HYVÄLLÄ TASOLLA KUIN AIEMPINA VUOSINA 1.3.2017 1 TAUSTAA 1.3.2017 2 ASUKASKYSELYN TOTEUTUKSESTA Samalla mallilla vuodesta 2008 Neljättä vuotta mukana

Lisätiedot

TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET Mauri Niemelä

TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET Mauri Niemelä TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET 7.11.2007 Mauri Niemelä www.oulunisannoitsijatoimisto.fi Oulun Isännöitsijätoimisto Oy perustettu 1982 Oulun Seudun Talokeskus Oy omistajiksi 7/2004 Niemelä Mauri ja Arja nimen

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy Strategia Energiatehokkuus Huoltokirja Seuranta Elinkaari Suunnitelmat Korjaushanke Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Timbal palveluita tuottaa Timbal Palvelut

Lisätiedot

Kuntoarviot ja muut selvitykset

Kuntoarviot ja muut selvitykset Kuntoarviot ja muut selvitykset Tero Pyykkönen Oulu 2.9. 2010 Oulu Tero Pyykkönen RKM, RI Kuntotarkastaja AKK Pätevöitynyt energiatodistuksen antaja, PETA Kunnossapitotarveselvitys Oulu Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Talosaneeraus vuokranantajan näkökulmasta

Talosaneeraus vuokranantajan näkökulmasta Talosaneeraus vuokranantajan näkökulmasta Talosaneerauspäivä 8.11.2013, Oulu Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry Oulu, 52 v. Pasi Orava N. 15 v. vuokranantajakokemus Suomen

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Energiatodistuskysely ja siitä saatu palaute. Tapio Jalo, Motiva Oy

Energiatodistuskysely ja siitä saatu palaute. Tapio Jalo, Motiva Oy Energiatodistuskysely ja siitä saatu palaute Tapio Jalo, Motiva Oy Kyselyn taustatiedot 862 vastaajaa 65 % isännöitsijöitä 29 % erillisen energiatodistuksen tekijöitä Yli 60 % vastaajista tehnyt yli 10

Lisätiedot

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Jaana Bom Merja Prepula Balanced Scorecard Yritysstrategian ja rakenteen yhdensuuntaistamisjärjestelmä Strateginen johtamisjärjestelmä Strategiset

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tupailta Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

Korjausrakentamisen tupailta Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Korjausrakentamisen tupailta 18.1.2012 Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliitto Uusimaa (Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys) Suomen Kiinteistöliiton suurin alueyhdistys 9300

Lisätiedot

Taloyhtiön toimintastrategia Oulu 27.helmikuuta 2017

Taloyhtiön toimintastrategia Oulu 27.helmikuuta 2017 Taloyhtiön toimintastrategia Oulu 27.helmikuuta 217 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Mitä on strategia? Mistä strategiassa on kysymys? Alun perin sotilastermi Miten armeijaa johdetaan, jotta sota voitetaan?

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola SIL2020 Strategia Avainhenkilöpäivät 26.10.2014 Eila Pohjola Keskustelun tavoite Käydä avointa keskustelua liiton toiminnasta, sen kehittämisestä sekä lajitoimikuntien toiveista liittyen SIL 2020 strategiaan

Lisätiedot

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6. TalokeskusYhtiötOy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Asukastyytyväisyyskysely

Asukastyytyväisyyskysely Asukastyytyväisyyskysely toukokuu 2016 305 vastaajaa vuokra-asukkaiden vastausprosentti 31% Halusimme selvittää Mikä on asumisessa tärkeää? Miten hyvin se nykyisessä asumisessa toteutuu? Tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Asukaspalautekysely Tulosraportti

Asukaspalautekysely Tulosraportti Asukaspalautekysely Tulosraportti As Oy Liusketie 19 vertailuraportti 5. - 28.3.2008 Raportin vastaajaryhmä: Kaikki vastaajat Vertailtavat vastaajaryhmät: As Oy Liusketie 19 Sisällys Osio 2: Kiinteistön

Lisätiedot

N 3563. Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus Promenade Research Oy

N 3563. Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus Promenade Research Oy Taloyhtiön hallitustyö N 3563 Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus Promenade Research Oy Vastaajat Sukupuoli Asema Rooli Asema Muu 4 % Nainen Puheenjoht 35 % aja 31 % Mies Hallituksen 65 % jäsen 65

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Ritva Laine Kokonaisuuden näkeminen välttämätöntä Erilaisia ilmiöitä - ilmastonmuutos, niukkeneva julkinen talous, väestön ikääntyminen, erilaistumiskehitys Pelikenttä

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014 Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 0/204 TNS 204 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallintaosasto: Tytäryhteisöjen hallitusten toiminnan arviointi 2010

Helsingin kaupunki, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallintaosasto: Tytäryhteisöjen hallitusten toiminnan arviointi 2010 Helsingin kaupunki, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallintaosasto: Tytäryhteisöjen hallitusten toiminnan arviointi 2010 Digium Oy / Marko Mäkipää 22.11.2010 Sisällysluettelo SISÄLTÖ sivu Arvioinnin

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Paikallinen Palveleva Vaikuttaja

Paikallinen Palveleva Vaikuttaja Paikallinen Palveleva Vaikuttaja Akseli Kiinteistöpalvelut Oy Turun Isännöintikeskus Oy 23.11.2016 Toiminnanjohtaja Juuso Kallio Suomen Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (11) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (11) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (11) 48 Kaupungin määräysvallassa olevien asunto-osakeyhtiöiden yhtiökokoukset 2013 HEL 2013-002428 T 00 01 05 Päätös Hallituksen ja tilintarkastajien valinta Konsernijaosto

Lisätiedot

Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon

Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Talokeskus Yhtiöt Oy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus

Lisätiedot

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6.

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6. energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6.2011 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry Projektin lähtökohdat Tulokset ja johtopäätökset Esimerkkikohteet

Lisätiedot

Laajakaistayhteyden hankinta ja rahoittaminen asunto-osakeyhtiössä

Laajakaistayhteyden hankinta ja rahoittaminen asunto-osakeyhtiössä Laajakaistayhteyden hankinta ja rahoittaminen asunto-osakeyhtiössä Oulu 22.9.2015 Historiaa Päätöksenteko Laajakaistalle asettavat rajoitukset Hankinnan ja käytön rahoitus Laajakaistavastike Kiinteistöliitto

Lisätiedot

Viestintä vuokratalossa onnistuuko? Marjut Joensuu, Isännöintiliitto,

Viestintä vuokratalossa onnistuuko? Marjut Joensuu, Isännöintiliitto, Viestintä vuokratalossa onnistuuko? 9.9.2016 Marjut Joensuu, Isännöintiliitto, twitter: @marjutjoensuu Mitä se viestintä oikein on? Vai helpotusta ja säästöjä? Ja parempaa asumista? Hyvä isännöinti kannattaa.

Lisätiedot

kyllä, suosittelisin lämpimästi 66,1% (643) TURVALLISUUS KESKEINEN YRITYSTÄ JA ASUMISOIKEUSASUMISTA KUVAAVA TEKIJÄ

kyllä, suosittelisin lämpimästi 66,1% (643) TURVALLISUUS KESKEINEN YRITYSTÄ JA ASUMISOIKEUSASUMISTA KUVAAVA TEKIJÄ 22.8. klo 17.30 AVAIN Asumisoikeus Oy on yleishyödyllinen asuntoyhteisö, joka tarjoaa asiakkailleen asumisoikeusasuntoja 29 paikkakunnalta Suomessa. Yhtiön omistuksessa on nyt 5550 asumisoikeusasuntoa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Parasta palvelua taloyhtiöllesi. Harri Järvinen. p

Parasta palvelua taloyhtiöllesi. Harri Järvinen. p Parasta palvelua taloyhtiöllesi Harri Järvinen p. 045 213 8044 harri.jarvinen@taloasema.fi www.taloasema.fi/espookauniainen Taloasema isännöinnin tulevaisuus Taloasema on vuonna 2009 perustettu kiinteistöalan

Lisätiedot

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT SYKSY 211 Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS VTK Anna Laiho Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...4 2. SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNNISSA....5 2.1 Tehdyt säästötoimet.5

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen - Ennakoivassa kiinteistönpidossa ja päätöksenteossa

Tiedolla johtaminen - Ennakoivassa kiinteistönpidossa ja päätöksenteossa Tiedolla johtaminen - Ennakoivassa kiinteistönpidossa ja päätöksenteossa AVATER-hankkeen loppuseminaari 16.11.2016 Tampereen ammattikorkeakoulu Paavo Kero, projektitutkija TTY, RTEK TP5. Uudet johtamis-

Lisätiedot

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Keskeiset tulokset Vastaajien perustiedot Vastaajan rooli (voi valita useita) Rooli Määrä Asukasomistaja (asunto-osakeyhtiö) 1422 Asukasomistaja

Lisätiedot

Isännöintipalkkiot 2013

Isännöintipalkkiot 2013 Isännöintipalkkiot 2013 Keskeiset tulokset Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Kyselytutkimuksen tavoitteena on koota ajantasaista tietoa isännöintipalkkioista

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa Lea Gynther Webinaari 21.10.2014 Kurkistus suunnitelma-arkistoon TEM pyytänyt lähettämään tehdyt suunnitelmat Motivaan Voidaan

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Hyvin suunniteltu on melkein tehty. Neuvontainsinööri Jaakko Laksola 26.4.2012

Hyvin suunniteltu on melkein tehty. Neuvontainsinööri Jaakko Laksola 26.4.2012 Hyvin suunniteltu on melkein tehty Neuvontainsinööri Jaakko Laksola 26.4.2012 Taloyhtiön vastuu rakennuttajana Maankäyttö- ja rakennuslaissa "huolehtimisvelvollisuus" tarkoittaa, että rakentamaan ryhtyvän

Lisätiedot

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä?

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Energia vie 30-40 % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Taloyhtiö 2016 -tapahtuma 06.04.2016, Helsingin Messukeskus DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto l As Oy kerrostalot, 2014, koko maa l 100 % 90

Lisätiedot

Taloyhtiöiden korjaukset ja energia

Taloyhtiöiden korjaukset ja energia Taloyhtiöiden korjaukset ja energia Rakennusfoorumi 13.12.2016, Rakennustietosäätiö, Helsinki DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Nykytila 2 1 l As Oy kerrostalot, 2014, koko maa l 100 % 90 % 80 % 70 % 60

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Luotettava Laatutyömaa

Luotettava Laatutyömaa Luotettava Laatutyömaa Rakentamisen Laatu RALA ry Suomen Tilaajavastuu Oy Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Rakennusteollisuus RT ry Rakennusliitto Lähtökohtana harmaan talouden ja rakentamisen

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä

Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen kokemukset Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2016

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ESTEETTÖMYYS Yhteenveto kansalaistutkimuksen tuloksista

RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ESTEETTÖMYYS Yhteenveto kansalaistutkimuksen tuloksista RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ESTEETTÖMYYS Yhteenveto kansalaistutkimuksen tuloksista Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Invalidiliitto teetti alkuvuonna 2016 tutkimuksen kansalaisten asenteista rakennetun

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 4.11.2015 Lauri Penttinen Hoitokuluista energiaan ja veteen

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä.

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. 4 4.1 Yhtiökokous HALLINTO Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. Kokoustapa Osakkaat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, jossa päätökset

Lisätiedot

HEKAN ASUKASKYSELY 2015: TYYTYVÄISYYS EDELLEEN KORKEALLA TASOLLA

HEKAN ASUKASKYSELY 2015: TYYTYVÄISYYS EDELLEEN KORKEALLA TASOLLA HEKAN ASUKASKYSELY 2015: TYYTYVÄISYYS EDELLEEN KORKEALLA TASOLLA 28.1.2016 1 TAUSTAA 28.1.2016 2 ASUKASKYSELYN TOTEUTUKSESTA Samalla mallilla vuodesta 2008 Kolmatta vuotta mukana myös asiointiin, asuntoon

Lisätiedot

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia K: Mikä on rakennuksen energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja

Lisätiedot

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen JHS-jaosto 23.05.2014 Sisältö Käsitteet ja tavoitteet Työskentelyprosessi Suositusluonnoksen esittely 2 Käsitteet ja tavoitteet 3 Verkkopalvelu

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

Asukastyytyväisyyskysely Tulokset

Asukastyytyväisyyskysely Tulokset Asukastyytyväisyyskysely 201 Tulokset Tutkimuksen tavoite Selvittää Helsingin HASOn asukkaiden tyytyväisyyttä isännöintipalveluihin, huolto- ja korjauspalveluihin sekä siivouspalveluihin Kartoittaa asukkaiden

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9. Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.2016 Jokke Eljala Sisällysluettelo Tiivistelmä päälöydöksistä 3-11 Toiveet kuntapuolelta

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Esteettömyyskartoittajatapaaminen 21.10.2016 Tampere Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Niina Kilpelä esteettömyysasiantuntija, arkkitehti (SAFA) Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE p.

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015 Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015 RTS, Rakennusfoorumi 5.5.2015 Jukka Kero Taustat ja vastaajat / Kevät 2015 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa: maalis-huhtikuu ja loka-marraskuu

Lisätiedot

KUIVAKETJU10. Valtakunnallinen koko rakennusprosessin kosteudenhallintamalli. Sisäilmapaja Tre Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonnan johtaja

KUIVAKETJU10. Valtakunnallinen koko rakennusprosessin kosteudenhallintamalli. Sisäilmapaja Tre Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonnan johtaja KUIVAKETJU10 Valtakunnallinen koko rakennusprosessin kosteudenhallintamalli Sisäilmapaja Tre16.11.2016 Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonnan johtaja Kuivaketju10-toimintamalli pähkinänkuoressa Miksi Kuivaketju10

Lisätiedot

KORTTELIT 304 JA 306 / LINJA-AUTOASEMA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KORTTELIT 304 JA 306 / LINJA-AUTOASEMA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(5) KORTTELIT 304 JA 306 / LINJA-AUTOASEMA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2.11.2011 PROJ.NRO 211 Asemakaavan muutos korttelit 304 ja 306, sekä niihin liittyvät puistoliikenne-,

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn

Lisätiedot

Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla

Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla Taloyhtiöiden energiaratkaisut 09.10.2014, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy Rakennuksen lämpöenergiatase Tyypilliset suomalaiset 50-70-luvun asuinkerrostalot

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot