Elinikäisen oppimisen neuvosto Kokous 1/ klo Opetusministeriö, Väinämöinen K214, Meritullinkatu 10. Läsnä: Mikko Heinikoski

Transkriptio

1 Elinikäisen oppimisen neuvosto Kokous 1/ klo Opetusministeriö, Väinämöinen K214, Meritullinkatu 10 Läsnä: Petri Lempinen Hannele Niemi Eeva-Liisa Antikainen Teija Felt Mikko Heinikoski Pirjo Järvinen Annika Kokko Markku Koponen Kirsti Kosonen Markku Liljeström Tuovi Manninen Terttu Pakarinen Ellen Piesanen Mika Tammilehto Hannele Salminen Esko Salo Marita Savola Heikki Sederlöf Urpo Uusitalo Tarmo Välikoski Björn Wallén Sanna Hirsivaara Jukka Lehtinen Karoliina Tikka puheenjohtaja varapuheenjohtaja vara vara vara 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Asialistan hyväksyminen Hyväksyttiin kokouksen asialista. 3. Neuvoston kokoonpanon toteaminen ja esittäytyminen Neuvoston et, t ja t esittäytyivät. Neuvoston sihteereinä toimivat opetusministeriöstä ylitarkastaja Sanna Hirsivaara, aikuiskoulutuksen tulosalue opetusneuvos Jukka Lehtinen, ammatillisen koulutuksen yksikkö ylitarkastaja Karoliina Tikka, korkeakoulu- ja tiedeyksikkö.

2 4. Neuvoston tehtävien toteaminen Todettiin neuvostolle asetuksessa määritellyt tehtävät. 5. Työskentelykäytännöt Sanna Hirsivaara esitteli neuvoston työskentelykäytäntöihin liittyviä kysymyksiä. Opetusministeriö korvaa kokousten matkakulut. Matkat varataan Kaleva Travelin kautta. Käytännön asioissa yhteyshenkilönä opetusministeriössä toimii hallinnollinen avustaja Merja Yrjölä. Neuvostolle ei ole ennalta määritettyä määrärahaa, vaan neuvoston budjetti valmistellaan toimintasuunnitelman pohjalta. Päätettiin esittää, että neuvoston kokouspalkkiot maksetaan valtionvarainministeriön kokouspalkkioita koskevien suositusten mukaan (liite). Päätettiin, että varaet osallistuvat kokouksiin vain varsinaisen en ollessa estynyt. Kokousmateriaalit toimitetaan sekä neuvoston varsinaisille että varaille ja asiantuntijoille. 6. Varapuheenjohtajan valinta Valittiin neuvoston varapuheenjohtajaksi vararehtori Hannele Niemi. 7. Toimintasuunnitelman valmistelu Neuvoston tulee toimittaa toimintasuunnitelmansa opetusministeriölle mennessä. Toimintasuunnitelma ulottuu vuoteen 2011 saakka. Käytiin keskustelu neuvoston toiminnan painopisteistä neuvostolle asetettujen tehtävien ja Petri Lempisen toimittaman alustuksen pohjalta. (liite) Tausta Elinikäisen oppimisen kysymykset eivät rajaudu vain opetusministeriön toimialaan, vaan eri hallinnonalojen yhteistyö on tärkeää. Tällä hetkellä menossa olevia prosesseja ovat muun muassa ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoaminen, ammatillisten tutkintojen kehittäminen, korkeakoulujärjestelmän uudistukset, vapaan sivistystyön kehittämisohjelma, ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus, aluehallinnon uudistus ja ennakoinnin uudistukset. Yhteiskunnassa vaikuttavia kehityskulkuja ovat mm. elinkeinorakenteen muutos, väestörakenteen muutos sekä taloudellinen taantuma. Tavoitteet ja toimintamallit Keskustelussa painottui toiminnan proaktiivisuuden tärkeys. Neuvoston toivottiin vaikuttavan ennakoivasti valmisteilla oleviin asioihin ja edistävän aloitteellisesti ja näkyvästi elinikäistä oppimista. Tämä edellyttää oikea-aikaista vaikuttamista valmistelutyöhön, aktiivista ja asiantuntevaa vuoropuhelua eri toimijoiden välillä sekä yhteiskunnallisten pidemmän aikavälin muutostekijöiden hahmottamista. Päätettiin, että neuvostolla on harkitseva linja lausuntojen antamisen suhteen. Lausuntojen tulee tuoda lisäarvoa suhteessa neuvostossa edustettuina olevien organisaatioiden omiin lausuntoihin. Toimintamalleja voivat olla mm. seminaarit, ideapajat, tulevaisuuden skenaariot ja muu asiantuntijoiden kohtaamiseen perustuva vaikutustyö. Neuvostolla toivottiin olevan eri toimijoiden ja työryhmien toimintaa ja tuloksia kokoava rooli sekä kyky hahmottaa kokonaisuuksia. Elinikäistä oppimista tulisi tarkastella laajasti eri koulutusasteista, - järjestelmistä ja työelämästä muodostuvana kokonaisuutena.

3 Neuvoston työn kannalta keskeisiä tavoitteita ovat: vaikuttaminen kevään 2011 eduskuntavaaleihin, vaikuttaminen seuraavaan hallitusohjelmaan vaikuttaminen seuraavaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan. Yhteistyö Neuvoston tulee pohtia suhdettaan muihin elimiin, kuten työ-, koulutus- ja elinkeinoasiain neuvostoon. Mahdollisina vuorovaikutuskumppaneina mainittiin mm. ministeriöt, työmarkkinajärjestöt, aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen johtoryhmä, koulutustoimikunnat, opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta, TEM:n ja OPM:n yhteinen NUOVE -hanke, eduskunnan valiokunnat, erityisesti sivistysvaliokunta, tulevaisuusvaliokunta ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunta sekä uudet aluehallintoviranomaiset. Neuvoston kannalta tärkeinä teemoina nostettiin esiin: - Työssä oppimiseen liittyvät kysymykset ja työelämäyhteistyö. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista tulee käsitellä kokonaisuutena ja aikuiskoulutusta laajempana käsitteenä. - Osaamistarpeiden ennakointi ja sen vaikutukset poliittiseen päätöksentekoon. Nykyisen kehittämissuunnitelman välitarkastusta laaditaan parhaillaan. Aluehallinto on jatkossa keskeinen yhteistyökumppani osaamistarpeiden ennakoinnissa. - Tutkimukseen perustuvan aikuiskoulutuspolitiikan edistäminen. Olemassa olevan tutkimustiedon hyödyntäminen ja aloitteellisuus tutkimustarpeiden suhteen. Esimerkkinä mm. kognitiivinen tutkimus ja sen hyödyntäminen, esimerkiksi aivotutkimuksen antama tieto oppimisesta. - Ensi keväänä valmistuvat ministeriöiden tulevaisuuskatsaukset - Elinikäisen oppimisen kysymysten kansainvälinen konteksti. Neuvoston työssä on hyvä huomioida EU-, pohjoismaisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä meneillään olevat prosessit ja aloitteet. Esimerkiksi Bolognan prosessin kolme sykliä sisältävät elinikäisen oppimisen ajattelun. - Työhyvinvointi, työssä jaksaminen ja työurien pidentäminen, joita voidaan edistää koulutuksen keinoin, esim. vapaan sivistystyön rooli. - Koulutuksen vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden ja koulutuksen järjestäjien alueellisen yhteistyön parantaminen. - Elinikäisen oppimisen edistäminen myös yksilön näkökulmasta, luonnollisena osana yksilön elinkaarta. Koulutuksen jatkuvuuden esteitä voivat olla mm. pirstaleinen ja vaikeasti hahmotettava koulutustarjonta ja toimeentuloon liittyvät esteet. Aikuisten ohjaus- ja neuvontapalvelujen parantamiseen on olemassa mm. TEM:n ja OPM:n yhteinen NUOVE-ESRhankekokonaisuus. - Erilaisten merkittävien uudistushankkeiden, kuten korkeakoulu-uudistuksen ja vapaan sivistystyön kehittämisohjelman, seuraaminen pidemmällä aikaperspektiivillä. Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman myötä vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat profiloitua ja poistaa päällekkäisyyksiä ja ohjata entistä tehokkaammin voimavaroja elinikäiseen oppimiseen.

4 - Alueellisen yhteistyön tärkeys ja tarve luoda toimivia malleja vertikaaliseen yhteistyön koulutusalan toimijoiden välille. Neuvosto voisi tarkastella laajemminkin toimijoiden yhteistyön organisointia erityisesti aluehallinnon uudistusten jälkeen. - Tavoitteeksi on asetettu, että vuosittain koulutukseen osallistuvien osuus työikäisestä aikuisväestöstä kasvaa 60 prosenttiin vuoteen 2012 mennessä. Tavoitteena on laajentaa osallistumista, erityisesti laajentamalla osallistumispohjaa. Neuvosto voisi osaltaan seurata ja pohtia keinoja tavoitteen saavuttamiseksi. - Työperäinen maahanmuutto, maahanmuuttajien koulutukseen liittyvät kysymykset, kotimainen monikulttuurisuusosaaminen. - Koulutuksen rooli syrjäytymisen torjumisessa. - Rooli erilaisissa kehittämishankkeissa saadun tiedon ja kokemusten kokoajana. - Suomi osallistuu PIAAC-tutkimukseen (Programme for the International Assessment of Adult Competencies), jonka kansallinen toteutus alkaa ensi vuonna. Myös vuoden 2011 aikuiskoulutustutkimuksen valmistelut ovat alkamassa. Nämäkin mahdollisia seurattavia prosesseja. - Opetusministeriön ehdotus tutkintojen ja muun osaamisen kansalliseksi viitekehykseksi on valmistunut. Lopuksi todettiin, että suurta osaa kysymyksistä on jo käsitelty ja kartoitettu aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksessa. Neuvostolla on melko yhteneväinen käsitys elinikäisen oppimiseen liittyvistä haasteista, tavoitteista ja keskeisestä toimintaympäristöstä. Toimintasuunnitelman tärkein tehtävä on esittää konkreettisesti, miten neuvosto edistää tavoitteitaan. Toimintasuunnitelmaluonnos valmistellaan työjaostossa ja tuodaan neuvoston päätettäväksi seuraavassa kokouksessa Järjestäytyminen: jaostojen asettaminen Päätettiin, että neuvostolle asetetaan toistaiseksi kaksi jaostoa: työjaosto ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen jaosto. Työjaosto valmistelee tulevia kokouksia ja asioita neuvoston käsiteltäväksi. Työjaoston iksi valittiin puheenjohtaja Petri Lempinen, varapuheenjohtaja Hannele Niemi, Markku Koponen, Markku Liljeström, Terttu Pakarinen, Heikki Sederlöf sekä Annika Kokko. Keskustelussa tuotiin esiin, että työjaoston sitoutuminen varsinaisen neuvoston työhön ja kokouksiin on tärkeä lähtökohta. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen kysymyksiä käsittelevän jaoston tehtävät ja et päätetään myöhemmin työjaoston esityksen pohjalta. Jaostoon voidaan kutsua myös muita henkilöitä kuin neuvoston iä. Sihteeristön tehtävistä ja suhteesta työjaoston työhön keskustellaan työjaoston kokouksessa. 9. Tulevat kokoukset Neuvoston seuraavat kokoukset ovat klo 13 15, klo ja klo

5 10. Mahdolliset muut asiat Työjaosto valmistelee neuvoston tiedottamispolitiikkaa (mm. internetsivujen perustaminen). Varapuheenjohtajan valinnasta lähetetään tiedote. 11. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo