OPETUSMINISTERIÖ Vanhempi hallitussihteeri Merja Leinonen VALTIONEUVOSTON ASETUS ELINIKÄISEN OPPIMISEN NEUVOSTOSTA

Transkriptio

1 OPETUSMINISTERIÖ Muistio Vanhempi hallitussihteeri Merja Leinonen VALTIONEUVOSTON ASETUS ELINIKÄISEN OPPIMISEN NEUVOSTOSTA 1 Tausta ja pääasiallinen sisältö Opetusministeriön yhteydessä on vuoden 1985 alusta lukien toiminut aikuiskoulutuspolitiikkaa ja aikuiskoulutusta koskevien kysymysten asiantuntijaelimenä aikuiskoulutusneuvosto. Aikuiskoulutusneuvostosta säädetään aikuiskoulutusneuvostosta annetussa valtioneuvoston päätöksessä (127/2000). Aikuiskoulutusneuvoston tehtävänä on aikuiskoulutusneuvostosta annetun valtioneuvoston päätöksen 1 :n mukaan tehdä aloitteita ja esityksiä aikuiskoulutuksen kehittämiseksi viranomaisille ja muille tahoille, seurata aikuiskoulutuksen kotimaista ja kansainvälistä kehitystä sekä aikuiskoulutuksen tutkimusta sekä suorittaa muut opetusministeriön antamat tehtävät. Aikuiskoulutusneuvostoon kuuluu valtioneuvoston päätöksen 2 :n mukaan puheenjohtaja ja enintään neljätoista muuta jäsentä sekä yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Jäsenten ja varajäsenten tulee olla aikuiskoulutuksen eri alueiden asiantuntijoita sekä edustaa monipuolisesti erilaisia yhteiskuntanäkemyksiä ja maan molempia kieliryhmiä. Valtioneuvosto kutsuu puheenjohtajan ja muut jäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Opetusministeriö määrää neuvostoa kuultuaan neuvostolle päätoimisen pääsihteerin. Aikuiskoulutukseen liittyviä kysymyksiä käsitellään aikuiskoulutusneuvoston ohella muissa asiantuntija- ja yhteistyöelimissä osana niiden tehtäväkokonaisuuksia. Esimerkiksi työ-, koulutus- ja elinkeinoasiain neuvosto käsittelee työ-, koulutus- ja elinkeinoasiain neuvostosta annetun valtioneuvoston asetuksen (433/2008) 1 :n mukaan hallitusohjelmaan ja hallituksen strategia-asiakirjaan liittyviä työ- ja koulutuspolitiikan keskeisiä haasteita. Vapaan sivistystyön yhteistyökysymyksiä käsitellään vapaan sivistystyön yhteistyöryhmässä. Aikuiskoulutuksen tehtävissä, yhteistyötarpeissa ja toimintaympäristössä viime vuosina tapahtuneiden muutosten vuoksi on hallitusohjelmaan sisällytetty useita aikuiskoulutuksen kehittämiseen liittyviä linjauksia. Hallitusohjelman perusteella on käynnistetty aikuiskoulutuksen uudistamiseen liittyviä hankkeita. Keskeinen hanke on aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus, joka kattaa ammatillisen aikuiskoulutuksen, korkeakoulujen aikuiskoulutuksen, työvoimapoliittisen koulutuksen, henkilöstökoulutuksen sekä oppisopimuskoulutusta ja maahanmuuttajien aikuiskoulutusta koskevia tehtäviä. Tavoitteena on 2010-luvun tarpeisiin vastaava aikuiskoulutusjärjestelmä, jossa painopisteenä on kysyntä- ja työelämälähtöisyys, työssä ja työn ohella tapahtuva oppiminen, aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen sekä tutkintojen ja tutkintojen osien joustavat yhdistelymahdollisuudet. Johtoryhmä on kiinnittänyt muun ohella huomiota yhteistyökysymyksiin ja on ehdottanut (opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11), että työpaikalla tapahtuvan opiskelun kehittämistä varten asetetaan kolmikantainen yhteistyöelin, jonka toimeksianto kattaa laa-

2 2 jasti kaiken työpaikalla tapahtuvan opiskelun ammatillisesti suuntautuneessa koulutuksessa. Toinen vireillä oleva hanke, vapaan sivistystyön kehittämisohjelma vuosille , korostaa aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön tehtäviä elinikäisen oppimisen edellytysten varmistamisessa sekä yhteiskunnan eheyden, tasa-arvon, aktiivisen kansalaisuuden edistäjänä. Myös vapaan sivistystyön kehittämisohjelmatyöryhmä on raportissaan (opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:12) tehnyt ehdotuksia yhteistyötarpeista ja niiden järjestämisestä. Aikuiskoulutuspolitiikan keskeinen painopiste hallitusohjelman mukaan on korkeakoulutettujen täydennyskoulutuksen ja korkeakoulutasoisen aikuiskoulutuksen vahvistaminen. Eduskunnan käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä yliopistolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 7/2009) esitetään, että yliopistojen tehtävänä olisi elinikäisen oppimisen edistäminen. On pidetty tärkeänä, että ammattikorkeakoulut ja yliopistot edistävät elinikäistä oppimista ja suuntaavat koulutus- ja tutkimustoimintaansa riittävässä määrin korkeakoulutettujen osaamisen ylläpitämiseen ja uusintamiseen sekä yritysten ja työorganisaatioiden tukemiseen henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Yhä suurempi osa oppimisesta tapahtuu nykyisin työssä ja työpaikoilla. Vuosien koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan koulutuksen ja työelämän tiiviit yhteydet ovat välttämättömiä kaikilla koulutusasteilla ja erityisesti ammatillisesti eriytyneessä koulutuksessa. Työpaikalla tapahtuvan opiskelun kehittäminen ja laadunvarmistus sekä elinikäisen oppimisen edistäminen edellyttävät tiivistä yhteistyötä koulutuksen järjestäjien, korkeakoulujen, oppilaitosten sekä työ- ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Aikuiskoulutuksen toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ja niiden johdosta vireillä olevat kehittämishankkeet edellyttävät nykymuotoisen aikuiskoulutusneuvoston uudistamista. Tämän vuoksi asetusehdotuksessa ehdotetaan yhtäältä, että nykyinen aikuisneuvostosta annettu valtioneuvoston päätös kumotaan ja toisaalta, että perustetaan uusi elinikäisen oppimisen neuvosto, jonka tehtävät ja kokoonpano poikkeaisivat nykyisestä aikuiskoulutusneuvostosta. Elinikäisen oppimisen neuvoston käsittelemät asiat eivät rajautuisi ainoastaan aikuiskoulutusta koskeviin kysymyksiin, vaan neuvosto käsittelisi nimensä mukaisesti koulutusjärjestelmän kaikkia asteita koskevia kysymyksiä peruskoulutuksesta korkeakoulutukseen sekä toimisi työelämässä tapahtuvan opiskelun yhteistyöfoorumina. Ehdotuksen valmistelussa on otettu huomioon työnjako työ-, koulutus- ja elinkeinoasiain neuvoston kanssa. 2 Yksityiskohtaiset perustelut 1 Elinikäisen oppimisen neuvosto Pykälässä todetaan neuvoston tarkoitus. Pykälän mukaan elinikäisen oppimisen neuvosto on asiantuntijaelin, joka on opetusministeriön yhteydessä ja joka käsittelee koulutuksen ja työelämän yhteistyöhön sekä elinikäisen oppimisen edellytyksiin ja aikuiskoulutuspolitiikan kehittämiseen liittyviä kysymyksiä.

3 3 2 Neuvoston tehtävät 3 Kokoonpano 4 Asettaminen Pykälässä säädetään elinikäisen oppimisen neuvoston tehtävistä. Neuvoston tehtävissä korostuu neuvoston rooli koulutuksen ja työelämän yhteistyötä käsittelevänä asiantuntijaelimenä. Tehtävät ovat nykyisen aikuiskoulutusneuvoston tehtäviä merkittävästi laajempia. Tehtävät eivät rajaudu yksinomaan aikuiskoulutukseen liittyviin kysymyksiin. Neuvoston tehtäväala kattaisi elinikäisen oppimisen ja aikuiskoulutuksen kokonaisuuden vuoksi riittävässä määrin myös vapaan sivistystyön ja yleissivistävän aikuiskoulutuksen. Neuvoston tehtävissä on otettu huomioon työnjako työ-, koulutus- ja elinkeinoasiain neuvoston kanssa. Pykälässä on säännökset neuvoston kokoonpanosta. Pykälän 1 momentin mukaan neuvostossa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä enintään neljätoista muuta jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Pykälän 2 momentin mukaan neuvoston jäsenten ja varajäsenten tulee edustaa laajaalaisesti koulutuksen, työelämän ja tutkimuksen asiantuntemusta. Neuvoston kokoonpanossa tulee ottaa huomioon molemmat kieliryhmät. Lisäksi tarkoituksena on, että neuvoston kokoonpano edustaa riittävässä määrin eri alueita. Neuvostoa asetettaessa on tarkoituksena pyytää ehdotukset jäsenistä korkeakouluja, ammatillista koulutusta ja aikuiskoulutusta, vapaata sivistystyötä, aikuislukioita ja työelämää edustavilta valtakunnallisilta järjestöiltä sekä koulutuksen ja työelämän keskeisiltä tutkimuslaitoksilta. Kokoonpanossa otetaan huomioon ministeriöiden välisen yhteistyö tarve. Pykälän 3 momentissa säädetään neuvoston sihteereistä. Sen mukaan neuvostolla voi olla samanaikaisesti enintään kolme sivutoimista sihteeriä. Tarkoituksena on, että neuvoston sihteeritehtävät hoidetaan sivutoimisesti virkamies- ja asiantuntijatyönä. Neuvostolla ei olisi päätoimista pääsihteeriä, vaan sihteerit voisivat vaihtua neuvostossa käsiteltävien asiakokonaisuuksien ja vaadittavan asiantuntemuksen mukaan. Sihteeriksi voidaan nimetä valtionhallinnon virkamiesten lisäksi myös työelämässä tai järjestöissä toimivia asiantuntijoita. Pykälän 4 momentin mukaan neuvosto voi käyttää apunaan pysyviä tai tilapäisiä asiantuntijoita. Pykälä sisältää säännökset neuvoston asettamisesta. Pykälän 1 momentin mukaan valtioneuvosto nimittää neuvoston puheenjohtajan, jäsenet ja varajäsenet enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Neuvosto valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Neuvoston sihteerit määrää pykälän 2 momentin mukaan opetusministeriö neuvoston esityksestä. Jos neuvostoon tarvitaan kesken toimikauden uusi jäsen, tämä määrätään pykälän 3 momentin mukaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

4 4 5 Neuvoston jaostot 6 Asioiden käsittely 7 Palkkiot ja korvaukset 8 Toiminnan rahoitus Pykälän mukaan neuvosto voi perustaa asioiden valmistelua varten jaostoja. Jaostoon voi kuulua neuvoston ulkopuolisia jäseniä kuitenkin niin, että puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee aina kuulua neuvostoon. Jaostojen sihteerinä toimii neuvoston sihteeri. Pykälässä säädetään neuvostossa käsiteltävien asioiden käsittelytavasta. Pykälässä säädetään palkkioista ja korvauksista. Kokouspalkkioiden suuruuden vahvistaa opetusministeriö. Matkakustannukset korvataan valtion virkaehtosopimuksen mukaisesti. Pykälän mukaan neuvoston työhön liittyvät kustannukset maksetaan opetusministeriön toimintamenoihin varatuista määrärahoista. Tarkoituksena on, että neuvoston kustannukset maksetaan aikuiskoulutukseen varatuista määrärahoista. 9 Toimintasuunnitelma ja -kertomus 10 Voimaantulo 3 Vaikutukset Pykälän mukaan neuvoston tulee laatia toimikautensa alussa toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelma tulee toimittaa opetusministeriölle. Toimintasuunnitelman lisäksi neuvoston tulee vuosittain laatia opetusministeriölle kertomus toiminnastaan. Asetusehdotus on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä kesäkuuta Asetuksella kumottaisiin aikuiskoulutusneuvostosta annettu valtioneuvoston päätös. Ennen asetuksen voimaantuloa on pykälän 3 momentin mukaan mahdollista ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Tarkoitus on muun muassa valmistella uuden neuvoston asettamista. Asetusehdotuksella ei ole taloudellisia vaikutuksia. Nykyisen aikuiskoulutusneuvoston toimintaan on valtion talousarvion momentilta aikuiskoulutuksen kehittäminen varattu määrärahaa vuosittain noin euroa. Tarkoitus on, että elinikäisen oppimisen neuvoston toiminnasta aiheutuneet kustannukset hoidetaan kehyksen puitteissa opetusministeriön pääluokan sisällä. Asetusehdotus lisää jonkin verran hallinnollista työtä opetusministeriössä. Tarkoituksena on, että neuvoston sivutoimiset sihteeritehtävät hoidetaan virkamies- ja asiantuntijatyönä. Sihteeritehtävien työmäärä on arviolta 6 10 henkilötyökuukautta vuodessa.

5 5 4 Asian valmistelu 5 Voimaantulo Ehdotettu asetus on valmisteltu opetusministeriössä. Asetusehdotuksesta on pyydetty kommentit aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen johtoryhmältä, jossa ovat opetusministeriön lisäksi edustettuina työ- ja elinkeinoministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö sekä keskeiset työelämän valtakunnalliset keskusjärjestöt. Asetusehdotus on ollut tarkastettavana oikeusministeriön lainvalmisteluosaston tarkastustoimistossa. Asetus ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä kesäkuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.